VALTIOSTA VAHVA OMISTAJA EUROVAALIEHDOKKAAT: KOTIMAISTA, KIITOS! PELLETTITAKAN SUOSIO KASVAA TURVE TOIMII TALLISSAKIN KIRKAS JÄRVIVESI?

Transkriptio

1 Vapo-konsernin sidosryhmä- ja asiakaslehti NRO 1 HUHTIKUU / 2014 Ekonomistit huolissaan tuontienergiasta MINNE KATOSI KIRKAS JÄRVIVESI? PEKKA HAAVISTO: VALTIOSTA VAHVA OMISTAJA EUROVAALIEHDOKKAAT: KOTIMAISTA, KIITOS! PELLETTITAKAN SUOSIO KASVAA TURVE TOIMII TALLISSAKIN

2 sisältö 12 SUURISSA SAAPPAISSA Omistajaohjaus pohdintaan Ministeri Pekka Haaviston mielestä valtion omistajaohjauksen malli pitäsi miettiä uudelleen viimeistään seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä. 12 Verojalanjäljestä raportoiminen on valtionyhtiöissä parhaillaan kehittämisen kohteena, kertoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto. 20 POLTTOPISTEESSÄ Kysely euroehdokkaille Polte-lehti kysyi suomalaisten europarlamenttiehdokkaiden mielipiteitä energiapolitiikasta. Vastaajien enemmistö katsoi, että turvevoiman hyödyntäminen pitäisi huomioida nykyistä paremmin eurooppalaisessa päätöksenteossa. 28 TRENDI Miksi järvivedet tummuvat? Järvivedet tummuvat ja syyllisiä etsitään. Puulan maakuntajärven länsiosan tilasta on valmistunut selvitys, josta löytyy ainakin osa vastauksista. 28 Etelä-Savon maakuntajärven Puulan veden tummumisen on syyksi epäilty mm. turvesoiden valumavesiä. Selvitys kuitenkin osoittaa, että vedet tummuvat yleisestikin, etenkin leutojen talvien takia. 30 SYTYKE Turvetta talliin Turvetta käytetään hevostiloilla kuivikkeena entistä useammin. Yksi suosion syistä on luontoystävällisyys. Turve sopii myös lehmien, lihanautojen ja broilereiden kuivikkeeksi. UUTISET 4 Forssan voimalaitokseen suurinvestoinnit 5 Pajukko apuna vesiensuojelussa 5 Vapaa-ajalla. Lari Kirvinen pyöräilee kesät talvet 6 Eteenpäin. Kivikon energiapihit kerrostalot 7 Välähdys. Pellettitakka käynnistyy kännykällä 8 Ötökkä. Rämepörhömittari 8 Miten? Näin pilkot puut helposti 9 Ahjon ääressä. Jyrki Vainionpää, COO 10 Tapaus. Keravan Energia tarvitsee turvetta 11 Veronkorotus peruuntui 11 Väitöstutkimus turpeen päästöistä KOLUMNIT 19 Hannu Leinonen. Lymyilevät vajeet 34 Ahdin valtakunta 30 Raviyrittäjä Teemu Okkolin ja suomen hevosori Turbo Urpo. Kilpahevosen hyvinvointi on tärkeää ja siinä kuivikkeillakin on osuutensa. Pääkirjoitus ENERGIA ESILLÄ EUROVAALEISSA Käsissäsi on ensimmäinen Vapo Oy:n sidosryhmä- ja asiakaslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen tavoitteena on kertoa sidosryhmillemme ja asiakkaillemme uutta ja mielenkiintoista tietoa asiakkaistamme, koko energia-alasta, uusista innovaatioista sekä ajankohtaisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkipäiväiseen elämään niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Tässä ensimmäisessä numerossa ajankohtaisena teemana on muun muassa energia-alaan vaikuttava päätöksenteko EU-tasolla. Komissio julkaisi tammikuussa ehdotuksen uudeksi päästötavoitteeksi. Kuinka tämä tavoite muotoutuu tulevaisuudessa alaa ohjaavaksi lainsäädännöksi? Asian mielenkiintoisuutta lisää Eräs kuumimmista aiheista vaaleissa on energia ja Suomen energiaomavaraisuus. se, että toukokuussa käydään europarlamenttivaalit 28 maassa, joissa valitaan 751 päättäjää seuraavaksi kaudeksi Brysseliin. Voi ennustaa, että eräs kuumimmista aiheista vaaleissa on energia ja Suomen energiaomavaraisuus. Kysyimme suomalaisilta eurovaaliehdokkailta heidän näkemyksiään muun muassa eri energiamuotojen tulevaisuudesta. Ehdokkaat arvostavat Suomen kilpailukykyä ja työllisyysnäkökohtia. Enemmistö vastaajista pitää energiaomavaraisuutta tärkeänä ja kannattaa ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuskeinojen jättämistä kansallisen päätöksenteon piiriin. Tulokset esitellään tarkemmin sivuilla Kiinnostavia lukuhetkiä! Ahti Martikainen Päätoimittaja MUUT 27 Kipinämikko. Taimituet vesiensuojeluun 34 Tase. Energia on jo viidennes tuonnista Kriisiyhtiöissä valtio ei voi olla tumput suorina, kun kysymys saattaa olla suurista ympäristöriskeistä tai tuhansista työpaikoista. Pekka Haavisto KANNEN KUVA Juha Törmälä JULKAISIJA Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, Puh Fax , info@vapo.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ahti Martikainen TOIMITUSKUNTA Jan-Juhani Laitinen, Markus Hassinen, Ari Huunonen,Martti Savolainen, Jaakko Silpola, Pekka Virolainen, Leena Hakulinen (toimituskunnan sihteeri) TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Fredrikinkatu 24 A 3, Helsinki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Poikolainen, puh , kirsi.poikolainen@fondamenta.fi ULKOASU Marko von Konow PAINO Multiprint Oy, Vantaa TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET info@vapo.fi ISSN _ POLTE _ _ POLTE _ 3

3 Vapaa-ajalla Kuka Kari Kirjavainen Työpaikka Vapo, Lämpö- ja sähköliiketoiminta Ammatti ympäristöasiantuntija Ikä Harrastus työmatkapyöräily UUTISET Yli 7 miljardia taimea ympäri maailman saa alkunsa kotimaisessa turpeessa. Forssan energiatehokkuuteen investoidaan FORSSAN VOIMALAITOKSEEN tehdään suurimmat investoinnit voimalan rakentamisen jälkeen. Laitoksen alkuperäinen sähkösuodatin uusitaan ja lisäksi laitokselle asennetaan savukaasupesuri, joka pesee poltossa syntyneet savukaasut ja kerää niihin sitoutuneen lämmön talteen. Pesurin ansiosta voimalan hiukkas- ja rikkipäästöt pienenevät ja öljynkäyttö vähenee, jolloin myös voimalaitoksen vuosihyötysuhde nousee. Investoinnit mahdollistavat Forssan asukkaille vakaamman kaukolämmönhinnan kehityksen aiempaa pienemmillä ympäristöpäästöillä. Nykyisen alhaisen sähkön markkinahintatason takia voimalaitoksia ajetaan muutenkin siten, että lämmöntuotantoa pyritään nostamaan sähköntuotannon kustannuksella, kertoo Vapon Lämpö- ja sähköliiketoiminnan kehitysjohtaja Jari Kymäläinen. Lämmitykseen käytettävä öljy maksaa 60 euroa/mwh ja sähkö vain puolet siitä. On luonnollista, että nyt kannattaa tuottaa kiinteällä polttoaineella enemmän lämmitysenergiaa kuin sähköä, ja vähentää öljyn käyttöä. Muuten sähköä tehtäisiin käytännössä öljyllä. YHDISTETTY LÄMMÖN- ja sähköntuotanto on eurooppalaisessa mittakaavassa suomalainen erikoisuus. Pääosa Suomessa jo 60 vuotta tuotetusta kaukolämmöstä toteutetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantomenetelmillä. Suomessa pääosa kerrostaloista ja noin puolet kaikista rakennuksista lämmitetään kaukolämmöllä. Euroopassa kaukolämmön osuus on vain kymmenen prosenttia lämmön tuotannosta. Seitsemällä voimalaitoksella ja 140 lämpökattilalla Vapo on yksi maan merkittävimmistä kotimaisia polttoaineita hyödyntävistä sähkön ja lämmön yhteistuottajista. Yksi pientaimi jokaista maailman asukasta kohden kasvatetaan Kekkilän turpeessa. Toimiala tuotti viime vuonna liikevaihtoa noin 101 miljoonaa euroa, siitä kolmasosa Ruotsissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on jonkin verran myös Virossa. VAPOLLA ON SUOMESSA yli kaukolämpöasiakasta. Vapon paikallisilla, kotimaisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä on saatavilla Forssan ohella Hammaslahdella, Ilomantsissa, Lieksassa, Mynämäellä, Reijolassa, Ruovedellä, Rääkkylässä, Sotkamossa ja Tohmajärvellä. Lisäksi Vapo toimittaa prosessilämpöä ja -höyryä teollisuudelle useissa kohteissa. Esimerkiksi ruotsalainen elintarvikealan yhtiö Findus sekä suomalaiset Valio ja Atria saavat tehtaisiinsa energiaa Vapolta. Sähköä myydään yhteispohjoismaisille sähkömarkkinoille. TEKSTI PEKKA VIROLAINEN Puhdas ja terveellinen ruoka on iso juttu kaikkialla. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa annetaan verohelpotuksia kasvihuoneviljelijöille, jotka investoivat nykyaikaisiin menetelmiin tuotannon tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi. Tärkeä osa tuotantoketjun modernisointia ovat hyvälaatuiset kasvualustat, joita Kekkilä toimittaa 64 maahan ympäri maailman. Kasvualusta jalostetaan kasvuturpeesta seuloen ja lisäten siihen muun muassa kalkkia ja lannoitteita. Kasvualustaa laivataan myös Euroopan ulkopuolelle eksoottisiin maihin, kuten Meksikoon, Chileen, Thaimaahan ja Peruun. Perillä siemen istutetaan pikkuiseen turvekennoon, josta se noin neljän viikon jälkeen siirretään maahan kasvamaan tomaateiksi, kurkuiksi, meloneiksi, paprikoiksi tai vaikkapa chileiksi. Pajukoista on apua haihduttamiseen. Uusi MOF-tekniikka minimoi vesien kuormitusta VAPO ON TEHNYT uuden avauksen turvetuotantoalueelta poistuvan veden minimoinnissa. Kesällä 2013 käynnistetyllä MOF eli Minimum Out Flow -projektin uusilla tekniikoilla tavoitellaan vesistökuormitusten vähentämistä ja vesien kokonaishallinnan tehostamista etenkin poikkeustilanteissa. Tutkittavina keinoina ovat erilaiset haihdutuskosteikot ja varastoaltaat. Vapo rakentaa kesällä 2014 useita koealueita, joilla selvitetään turvetuotannon vesien haihdutusta ja varastointia. Turvetuotantoalueiden yhteydessä oleville, jo tuotannosta poistuneille alueille rakennetaan kosteikkoja, joille istutetaan tehokkaasti vettä haihduttavia kasveja, kuten pajua. Haihdutuskosteikkojen lisäksi vesien hallintaa tutkitaan erilaisilla allasrakenteilla, joihin varastoidaan akkumaisesti virtaamahuippujen vesiä. Niitä ohjataan kuivempina aikoina eri puhdistusrakenteille. Pienentämällä tuotantoalueilta lähtevän veden määrää, lisäämällä haihdutusta ja hallitsemalla virtaamia paremmin poikkeustilanteissa voidaan edelleen vähentää vesistövaikutuksia, Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny toteaa. Nopeasti kasvittuvat suhteellisen laajat kosteikkoalueet sitovat pölyä, vaimentavat ääniä ja muodostavat uusia monimuotoisia alueita muun muassa linnustolle. Hyviä kokemuksia kosteikkojen käytöstä valumavesien puhdistuksessa on saatu Janakkalan Röyhynsuolta, jonne rakennettiin viime kesänä noin 14 hehtaarin kosteikko. Kosteikolle pystytään ohjaamaan vettä jopa kuutiometriä kasvillisuuden haihdutettavaksi, puhdistettavaksi ja varastoon, jolloin päästään merkittävään vähennykseen pois johdettavan valumaveden määrässä. KARI KIRJAVAINEN VIRKISTÄÄ MIELENSÄ JA KEHONSA KULKEMALLA POLKUPYÖRÄLLÄ TÖIHIN. Kari Kirjavainen hyppää arkiaamuisin muitta mutkitta pyörän selkään ja polkaisee töihin. Siinä viimeisetkin unenrippeet karisevat ja ajatus kirkastuu. Kun työpäivä on ohitse, hän sotkee fillarilla kotiin ja työasiat jäävät taakse. Minulle pyöräily on hyötyliikuntaa ja eräänlainen siirtymäriitti. Kesäpyöräily on nautinnollinen tapa taittaa matkaa, mutta talvikaan ei ole estänyt Kirjavaista polkemasta töihin. Menen rohkeasti, vaikka sataisi vettä tai lunta. Ei ole mitään järkeä talvellakaan käynnistää autoa pikkumatkan takia tai raaputtaa ikkunoita. Pyörällä matka etenee sujuvammin. Kirjavainen on Vapossa Lämpö- ja sähköliiketoiminnan ympäristöasioiden asiantuntija. Hänelle työmatkafillarointi on myös ekoteko. Auton käyttöön verrattuna pyöräily säästää luontoa. Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Vaikka säännöllinen kammen kääntäminen nostaa ihan varmasti kuntoa, Kirjavainen ei ota työmatkapyöräilyä sporttailuna. Hän lähtee lenkille ihan erikseen juosten tai vaikka rullaluistimin. Mutta on hän huomannut olon virkistyvän. Kun pakottaa itsensä kuukauden tekemään jotain, niin elimistö tottuu siihen ja alkaa voida paremmin. Kirjavainen haluaa muistuttaa pyöräilijöitä tärkeimmästä turvavälineestä, kypärästä. Opiskeluaikana Jyväskylässä hänen kämppäkaverinsa kuoli kaaduttuaan pyörällä ilman kypärää. Alussa kypärä tuntuu olevan tiellä, mutta siihen tottuu pian. Ihan pienellekin matkalle se pitää laittaa päähän. SUSANNA CYGNEL KUVA MARJA VÄÄNÄNEN 4_ POLTE _ _ POLTE _ 5

4 UUTISET Kaksi korttelia energiapihejä kerrostaloja Itä-Helsingissä: 42 vapaarahoitteista asuntoa (yhteensä as m 2 ) sekä 110 asumisoikeusasuntoa (yhteensä as m 2 ). Ensimmäinen suomalainen kerrostalohanke, jossa jokaisessa huoneistossa on pellettitakka ja taloyhtiön yhteisissä saunatiloissa pellettilämmitteiset kiukaat. Valmis vuonna Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan sisältyvä hanke. Hankkeita ohjaavassa valvovassa toimikunnassa ovat mukana Helsingin kaupunki, Helsingin energia, Vapo Oy ja TA-Rakennuttaja Oy Pellettitakkaa ihailevat TA-Rakennuttaja Oy:n Markku Hainari ja Mikael Lönnroth. Asunnoissa ei ole lainkaan huoneistokohtaisia saunoja. Ne on korvattu yhteissaunoilla, joissa on pellettikiuas. Lisäksi jokaisessa huoneistossa on pellettitakka. Eteenpäin Kivikkkoon kohoaa energiapihejä kerrostaloja ITÄ-HELSINGISSÄ SIJAITSEVAAN ETELÄ-KIVIKKOON RAKENNETAAN VALTAKUNNALLISESTIKIN MERKITTÄVIÄ, ENERGIAPIHEJÄ ASUINRAKENNUKSIA. KOSKAAN AIKAISEMMIN EI PELLETTIÄ OLE SUOMESSA KÄYTETTY TÄSSÄ MITTAKAAVASSA KERROSTALOISSA. ETELÄ-KIVIKKOON on nousemassa kerrostaloja, joiden energiatehokkuutta on mietitty erityisen paljon. Ensimmäiset talot valmistuvat tämän kevään aikana. Talojen ratkaisuissa on kiinnitetty erityishuomiota sähkön säästämiseen. Huomionarvoista on se, ettei asunnoissa ole lainkaan huoneistokohtaisia saunoja. Ne on korvattu yhteissaunoilla, joissa on pellettikiuas. Lisäksi jokaisessa huoneistossa on pellettitakka. Idean isä on hankkeen rakennuttajan, TA-Rakennuttaja Oy:n johtaja Markku Hainari. Minulla oli tilaisuus tutustua Vapon tuotantoon jo yli 10 vuotta sitten. Pellettituotanto oli tuolloin aivan uutta. Idea pelletin käytöstä suomalaisissa asuintaloissa sähkön sijasta jäi muhimaan. On hienoa, että nyt pääsemme viimein toteuttamaan tällaisen hankkeen. PELLETTITAKKOJA on Suomessa jonkin verran pientaloissa, mutta tämä on Suomen ensimmäinen kerrostalokohde, jossa huoneistoissa on pellettitakat. Koska rakennukset on yhdistetty kaukolämpöön, ei koko lämmitysjärjestelmää kannattanut hoitaa pelletillä. Pellettitakat tuovatkin lisälämpöä ja tunnelmaa kotiin. Pellettilämmitteiset kiukaat ovat sen sijaan Suomessa vielä hyvin harvinaisia pientaloissakin, joten kohde on tiennäyttäjä. Onneksi saimme saunaa ja pellettikiuasta koskevissa asioissa arvokasta apua Kulttuurisauna-projektin johtajalta, arkkitehti Tuomas Toivoselta, Hainari kiittää. Hän lisää, että vaikkei asunnoissa saunoja olekaan, on vapaarahoitteisten talojen asukkailla mahdollisuus tehdä lisätyönä huoneistokohtainen sauna isosta vaatehuoneesta, jossa on hormisto valmiina. ETELÄ-KIVIKON KOHDE houkuttelee erityisesti ihmisiä, jotka ajattelevat ekologisesti ja arvostavat energiatehokkuutta. Toukokuussa alueelle muuttavalle Reija Tyrjälle kaksi tärkeintä ostokriteeriä olivat sijainti ja energiansäästö. Kaksi aikuista lastani perheineen asuu puolentoista kilometrin säteellä uudesta kodistani. Olin ajatellut, että olisi kätevää asua lähellä heitä, jotta lastenlapseni voivat tulla helposti luokseni tai minä mennä heidän luokseen. Postilaatikkoon tullut esite tästä kohteesta herätti mielenkiintoni erityisesti energiansäästöratkaisuillaan. Kotimaisen biopolttoaineen kannattaminen ja käyttäminen ovat Tyrjälle tärkeä arvo. Pellettilämmitteinen talosauna ja pellettitakka tuntuivat hienoilta heti, kun niistä luin. En ollut aiemmin ajatellutkaan, että minulla voisi olla kaupunkiasunnossa takka. Pelletti on hänelle tuttu lämmitysmuoto. Hän omistaa Joutsassa 50-luvulla rakennetun omakotitalon, jonka hän on vuokrannut tyttärelleen. Talossa oli öljylämmitys, joka osoittautui kalliiksi. Niinpä vaihdoin sinne pellettilämmitysjärjestelmän kuutisen vuotta sitten. Olen ollut tyytyväinen siihen, ja siksi pellettitakka ja -kiuas olivat minulle tärkeitä ostopäätökseen vaikuttaneita tekijöitä, hän kertoo. ETELÄ-KIVIKON energiansäästöratkaisut eivät rajoitu pelletin käyttöön. Kaikki asunnot lämpiävät kaukolämpöön liitetyllä vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sähkönkäyttöä on tehostettu talotekniikalla: esimerkiksi kotona-poissa -kytkimellä voi vähentää ilmanvaihtoa, kun kukaan ei ole kotona. Astianpesukone on liitetty lämpimään eikä kylmään veteen, jolloin veden lämmitys hoituu kaukolämmöllä eikä sähköllä. Laitevalinnoissa suositaan sähköä säästäviä energiatehokkaita Raija Tyrjä on innostunut uuden kotinsa pellettilämmitteisestä talosaunasta ja takasta. laitteita. Yleisvalaistuksessa on käytetty energiatehokkaita ledilamppuja, ja autojen lämmitinpistorasioita ohjataan lämpötilan eikä kellon mukaan, TA- Rakennuttajien projektipäällikkö Mikael Lönnroth luettelee. Asukkailla on huoneistoissaan mittarit ja näytöt, joista he näkevät reaaliaikaisen tiedon sähkön ja veden kulutuksestaan. Olen aikamoinen veden lotraaja. Ajattelin aluksi käyttää vettä yhtä huolettomasti kuin ennenkin ja katsoa lukemat. Sen jälkeen tarkkailen, mikä vaikutus erilaisilla tavoilla toimia on kulutukseen, Tyrjä suunnittelee. VTT on tehnyt kohteesta alustavia laskelmia, jotka osoittavat, että näillä kaikilla ratkaisuilla on mahdollisuus säästää sähköenergiaa yhteensä jopa 50 prosenttia. Seuranta on tämänkaltaisissa pilottihankkeissa tärkeää. Seuraamme toteutuneita energiasäästöjä ja käyttömukavuuskokemuksia vähintään yhden vuoden ajan, Lönnroth toteaa. TEKSTI SARI ALHAVA KUVA MARJA VÄÄNÄNEN Välähdys PELLETTITAKKA ON KÄTEVÄ, HELPPO JA TURVALLINEN. SEN VOI SYTYTTÄÄ VAIKKA TEKSTIVIESTILLÄ. pellettitakat ovat nousemassa puulämmitteisten takkojen rinnalle Suomessakin. Niiden etuina ovat muun muassa vaivattomuus, turvallisuus, helppo asennettavuus sekä vähäisemmät pienhiukkaspäästöt. Pellettitakan voi vaikka ajastaa tai käynnistää tekstiviestillä. Uusiin taloihin rakennetaan keskimäärin 1,7 savupiippua eli lähes kaikissa taloissa on jokin takkaratkaisu ja sauna. Suomi on ollut perinteisesti puunpolton mallimaa. Klapien polttaminen on perinteinen juttu, ja joillekin klapien teko on jopa harrastus. Herkästi investoidaan varaavaan takkaan, mutta se jää usein käyttämättä työläyden vuoksi, Vapon pellettiliiketoiminnan johtaja Martti Savolainen mainitsee. Italia on maailman johtava pelletin käyttäjä. Maassa on yli miljoona pellettitakkaa omakotitaloissa ja kerrostaloissa. Pellettitakat sopivat Suomeenkin erinomaisesti, ja niillä on monia etuja puulämmitteiseen takkaan verrattuna. Pellettitakka on oikea, tehokas lämmityslaite. Kustannuksiltaan se on hyvin kilpailukykyinen puulämmitteiseen takkaan verrattuna. Suuri ero on käytön vaivattomuudessa. Pellettitakassa on automaattinen syöttö ja sytytys. Termostaattiohjain pitää huoneenlämmön tasaisena, eikä polttoainetta tarvitse olla lisäämässä vähän väliä. Pellettitakkaa voi käyttää monta viikkoakin yhdellä syötöllä, Savolainen kertoo. Varaava takka vaatii kunnon perustuksen, joten sen asennus jälkikäteen on hankalaa. Koska pellettitakka painaa vain kg, se voidaan asentaa ilman perustuksia. Näin sen voi asentaa helposti vanhaankin rakennukseen suoraan lattialle. Takka on myös sisustuselementti, joka on yleensä olohuoneessa parhaalla paikalla. Etelä-Kivikon kohteeseen tulevat takat ovat teknisesti kehittyneitä, ja niiden moderni, italialainen muotoilu miellyttää estetiikaltaan, Savolainen lisää. Koska pelletti on polttoaineena homogeeninen ja palamisilmaa suhteessa polttoaineeseen on helppo säätää, ovat pienhiukkaspäästöt hyvin pienet: parhaimmillaan vain kymmenesosa verrattuna puun polttamiseen avotakassa. Tämän merkitys korostuu lähitulevaisuudessa, kun päästömääräyksiä tullaan kiristämään. Takkaa valittaessa on hyvä miettiä myös turvallisuutta. Pellettitakat ovat paloturvallisia, sillä niissä syntyvät palamiskaasut ovat matalalämpöisiä, alle 200-asteisia. Ne ovat silti tehokkaita, joten saatu hyötysuhde on hyvä. Koska systeemi on täysin suljettu, ei takasta pääse lentämään kipinöitä huoneeseen. Pellettitakka on kätevä vaihtoehto myös mökillä. Sen avulla voidaan pitää yllä alhaista peruslämpöä. Kaukokäynnistysmahdollisuuden ansiosta takalle voi antaa käynnistyskäskyn esimerkiksi tekstiviestitse mökille lähtöä edellisenä iltana tai samana aamuna. Mökkimatkan jälkeen perillä odottaa mukavan lämmin mökki, Savolainen vinkkaa. TEKSTI SARI ALHAVA KUVA MARJA VÄÄNÄNEN 6_ POLTE _ _ POLTE _ 7

5 Ahjon äärellä UUTISET Rämepörhömittarin koiras elää vain kolme tuntia. Parittelukuva on harvinaisuus. Ötökkä Auringonlaskun pörrääjä ILLALLA auringonlaskun aikaan keväisellä suolla voi nähdä vaatimattoman näköisen, mutta muuten erityisen rämepörhömittarin (Lycia lapponaria). Se on tukeva, harmaasiipinen mittariperhonen, joka muistuttaa aika paljon yökköstä. Kaikki lentävät rämepörhömittarit ovat koiraita kosioretkellään. Siivettömät naaraat, jotka näyttävät hiukan hämähäkeiltä, odottavat koirasta mäntyjen rungoilla kiipeillen. Pariskunnan kohtaamisesta syntyy toukkia, jotka mussuttavat pitkän kesän muun muassa vaivaiskoivua, juolukkaa, mustikkaa ja suopursua. Ne koteloituvat syksyllä ja talvehtivat täysin kuoriutumisvalmiina, jotta pääsevät suoraan suolle heti varhain keväällä. TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA MAARIT SIMILÄ Poltteen ötökkäpalstan asiantuntija on vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskuksesta. Jyrki Vainionpää, aloitit huhtikuussa Vapon operatiivisena johtajana. Mihin suuntaat entisenä talousjohtajana Vapoa? Vapon uusi suunta on ollut jo muutaman vuoden olla entistä asiakassuuntaantuneempi, entistä kannattavampi ja entistä vastuullisempi etenkin ympäristöasioissa. Toimit ennen Vapoa konsulttina ja pankkiirina, työskentelit Lontoossa ja New Yorkissa ja ennen Vapoa Nokialla. Kuinka voit nähdä noin kansainvälisen uran jälkeen hohtoa turpeen ja puun polton parissa? Koska en saanut töitä Supercellistä ennen SoftBank-kauppaa! Vakavasti puhuen olen ylpeästi vapolainen. Olemme tekemissä merkittävien asioiden kanssa, kun pidämme kylmässä Suomessa kylät lämpiminä. Ihmisissä on mukavaa rehellisyyttä ja maanläheisyyttä. Lisäksi, Vapolla on haasteita, joista todella motivoidun. Ajattelen niitä vuorina, joiden yli pitää kiivetä. Vastuullisuutta ja ihan tosissaan VAPON OPERATIIVINEN JOHTAJA (COO) JYRKI VAINIONPÄÄ USKOO VASTUULLISEEN TEKEMISEEN. ASIOITA PYRITÄÄN TEKEMÄÄN KOKO AJAN PAREMMIN. Miten hyödynnät kansainvälistä taustaasi Vapon johdossa? Uskoisin, että kovassa kansainvälisessä kilpailussa toimivien yritysten työkulttuuri on tarttunut minuun. Tällä tarkoitan muun muassa sitä, että teen asiat niin hyvin kuin mahdollista, ja aina pitää parantaa. Etenkin amerikkalaiseen yrityskulttuuriin kuuluu korkea työntekijöiden eettisyyden vaatimus. Te alle nelikymppiset olette hyvin tarkkoja kulutustavoista. Puhutteko kavereiden kanssa energiantuotannosta? En voi väittää olevani mikään vastuullisen kuluttamisen roolimalli, mutta kyllä keskusteluita käydään. Hyvä esimerkki on vaimoni, joka on varsin kiinnostunut tuotantoeläinten kohtelusta ja ruuan alkuperästä. Energian osalta keskustelua käydään myös, mutta vähemmän. Esimerkiksi, kun Finnwatch saa selville ananasmehun tuotantoketjussa ongelmia, se nousee pääuutisiin. Kun sama järjestö kertoo, että Suomessa käytettyä kivihiiltä tulee kaivoksilta, joissa on merkittäviä ympäristö- ja muita ongelmia, ei asia nouse samalla tavoin esille, vaikka jokainen helsinkiläinen käyttää enemmän kivihiiltä lämmön ja sähkön muodossa kuin pystyisi juomaan ananasmehua. Mitä teet pääkonttorin ulkopuolella, pakenetko lomalla metsään, pelikentille vai Lontooseen ja New Yorkiin? Olen kolmen pienen lapsen isä ja elän onnellisia ruuhkavuosia. Pakenen lomilla mieluiten metsään, etenkin Kuusamon kapeiden purojen äärelle kalastamaan pikkulipalla, Vainionpää sanoo ja kääntää tietokoneensa haastattelijaa kohti. Siellä on hymyilevä poika metsäisessä maisemassa: siinä ollaan Karhunkierroksella jokakesäisellä vaellusretkellä. TEKSTI PEKKA VIROLAINEN KUVA MARJA VÄÄNÄNEN Miten? PILKOTAAN PUITA HELPOSTI Kirveelle vauhtia ja tähtää muutama sentti puun vasempaan reunaan. Vinkki: yksittäisen puun voi kiinnittää pilkkomista varten alustaan vaikka naulalla Laita pilkottava puu vaikkapa vanhasta autonrenkaasta pölkyn päälle tehtyyn kehikkoon. Nosta kirvestä leveällä otteella, toinen käsi varren päässä. Pidä kirvestä pystasennossa, nyt molemmat kädet varren päässä. Aloita lyönti. Kun puu on pilkottu isoiksi paloiksi, voit pilkkoa sen pienemmiksi taas leveällä otteella varresta. Lähde: Vipukirves Heikki Oy 8_ POLTE _ _ POLTE _ 9

6 Tapaus Kotimaiseen voi luottaa KERAVAN ENERGIA KUTEN MUUTKIN KAUKOLÄMPÖÄ TUOTTAVAT YHTIÖT KANTAVAT VASTUUTA POLTTOAINEEN SAATAVUUDESTA, HINNASTA JA HUOLTOVARMUUDESTA. Ilmastoystävällisempi turve nousee ojitetulta suolta KUIVATTUJA SOITA EI AINA KANNATA JÄTTÄÄ RAUHAAN AINAKAAN ILMASTONSUOJELUN NIMISSÄ. OJITETUT, HUONOSTI UUTTA BIOMASSAA KASVAVAT TURVEMAAT HAJOAVAT JOKA TAPAUKSESSA HITAASTI JA PÄÄSTÄVÄT SAMALLA HIILIDIOKSIDIA ILMAAN. UUTISET asiakkaidemme niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämän on saatava lämpönsä ja sähkönsä kaikissa olosuhteissa maailmanpolitiikan liikahteluista huolimatta, Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto linjaa. Kotimaiset biopolttoaineet, kuten turve ja hake täyttävät vaatimukset eikä niiden käyttö rasita kauppatasetta. Kivihiilen ja öljyn hinta muodostuu maailmanmarkkinoilla ja vaihtelee voimakkaasti. Puupohjaisilla raaka-aineilla taloudellinen kuljetusmatka on kilometriä, turve-energialla hieman pitempi. Maailmanlaajuiset suhdannekriisit eivät juurikaan vaikuta kotimaisten polttoaineiden hintaan, Lehto sanoo. Puuta ja turvetta löytyykin varastoista pahan päivän tarpeita varten. Turpeen ja puun hinnan välillä vallitsee sidos. Mikäli turve-energian hintaa nostetaan verotuksella, se vaikuttaa myös vaihtoehtona olevan puupolttoaineen hintaan. Turvetta täytyy olla saatavilla, jotta kilpailuasetelma säilyy. Muussa tapauksessa kuluttaja saa maksaa laskun. Lehto korostaa myös vaihto- ja kauppataseen merkitystä. Hänestä ei ole järkevää, että verotuksellisista tai lupaperusteisista syistä kotimaisia biopohjaisia polttoaineita joudutaan korvamaan fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Tuontienergian osuus käytetystä energiasta on 70 prosentin luokkaa. EU-tasolla määriteltyjä suuria energiapoliittisia linjanvetoja ovat omavaraisuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattaminen. Ristiriitaista on, että yhteisesti sovituista tavoitteista huolimatta paikalliset viranomaiset asettavat lupakäytäntöjä soveltamalla rajoitteita uusiutuvien energiamuotojen käytölle. Tämä ei koske pelkästään turvetta vaan myös tuulivoimaa, Lehto pohtii. TEKSTI MATTI VALLI_ KUVA ISMO MYLLYLÄ Oikeansuuntainen, mutta riittämätön HALLITUKSEN KEHYSRIIHESSÄ maaliskuun lopulla tekemä päätös turpeelle suunnitellun veronkorotuksen perumisesta ei aiheuttanut alalla suoranaisia riemunkiljahduksia. Turpeen verotus päätettiin pitää ennallaan, 4,9 eurossa megawattitunnilta, kun sen oli tarkoitus nousta vuoden 2015 alusta 5,9 euroon megawattitunnilta. Päätös oli oikeansuuntainen, mutta riittämätön, kommentoi Bioenergia ry:n turvetoimialan päällikkö Jouko Rämö. Päätöstään hallitus perusteli ensisijaisesti kotimaisen puuhakkeen kilpailukyvyllä. Turpeen verotus on kytketty metsäenergian tukeen siten, että turpeen veron korottaminen pienentää metsähakkeen tukea. Turpeen veron pitäminen nykyisellään ei riitä alkuunkaan parantamaan kotimaisen energian heikentynyttä kilpailukykyä. Oikeampi päätös olisi ollut veron poistaminen eli palaaminen vuotta 2011 edeltävään tilanteeseen tai vähintään veron alentaminen vuoden 2012 tasolle. Tuolloin se oli 1,9 euroa megawattitunnilta. Turpeen verotuksen alentamista ovat vaatineet myös turvetta käyttävät energiayhtiöt. 18 alueellista energiayhtiötä julkisti asiasta yhteisen kannanoton. Yhtiöt muistuttivat muun muassa, että energiaturve tuo työpaikkoja noin suomalaiselle. Bionergia ry:n Rämö toteaa, että turpeen verotuksen tuotto valtiolle on ollut nykyisellä käyttöja verotasolla noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on mitätön, jos sitä vertaa turvetuotannon positiivisiin vaikutuksiin kansantalouteen suorien ja välillisten työpaikkojen ja niiden verotulojen muodossa. Nämä vaikutukset ovat VTT:n laskelmien mukaan yli puoli miljardia euroa vuodessa. Samassa kehysriihen paketissa hallitus päätti nostaa myös liikenteen polttoaineveroa, mikä puolestaan lisää energia-alan ja sen alihankkijoiden välillisiä kustannuksia, muun muassa kuljetuskustannusten ja työkoneiden polttoainekustannusten muodossa. Turpeen kilpailukyky on kärsinyt viime aikoina erityisesti kivihiilen hinnan alentumisen vuoksi. Tilannetta ei pitäisi enää verotuksella pahentaa. Tietenkin myös turvetuotannon luvitukseen pitäisi saada vauhtia, jotta turpeen kilpailukyky saataisiin palautettua, Rämö toteaa. UUSI TUTKIMUS kertoo, että nostamalla energiaturvetta tällaisilta runsaspäästöisiltä soilta päästään turve-energiassakin päästöissä maakaasun tasolle, kun otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset päästöt. Diplomi-insinööri Sanni Väisänen selvitti väitöstutkimuksessaan eri energiamuotojen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja eri päästölähteiden merkitystä. Hän tutki turve-, metsä- ja peltobiomassaketjujen elinkaarta, kun biomassa käytettiin joko biopolttoainetuotantoon tai sähkön tai lämmön tuotantoon. Turpeen käytön ilmastovaikutus riippuu merkittävästi suon lähtötilanteesta. Runsaspäästöisiä, aiemmin kuivattuja suoalueita hyödyntämällä voi jossain määrin vähentää turpeen ilmastohaittoja. Kun turve on jo hajoamistilassa ojitetuilla suoalueilla, voi tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä hieman pienentää, kertoo Väisänen. Kun turpeen päästötaso silti asettuu fossiilisten energianlähteiden tasolle maakaasun ja kivihiilen väliin sitä ei tule suosia muiden vähäpäästöisten bioenergiavaihtoehtojen kustannuksella, Väisänen tähdentää. Jos taas turvetta tarvitaan seospoltossa biomassan kanssa, olisi se sopivilta soilta tuotettuna kivihiiltä parempi vaihtoehto, tutkija sanoo. Suopellot ovat runsaspäästöisiä, olivatpa ne maatalouskäytössä, hylättyjä peltoja tai metsitettyjä. Niiltä ei usein saada kunnollista puumateriaalia. Kun turvetuotannolla otetaan suolta paksu turvekerros pois ja jäljelle jätetään vain ohut kerros turvetta kivennäismaan päälle, tämä parantaa puuston kasvua ja lopputuloksena kasvava metsä sitoo tehokkaasti hiilidioksidia, korostaa Väisänen. Turvetuotannon päästöjen nykytason laskemiseksi on syytä huolehtia tehokkaasta biomassan kasvusta turvetuotannon jälkeen, lyhennettävä turvetuotantoaikaa ja minimoitava kentille jäävän turpeen määrä, hän neuvoo. Sanni Väisäsen väitöskirja,turve ja biomassapohjaisten polttoaineiden, sähkön ja lämmön kasvihuonekaasupäästöt erilaisten tuotantoketjujen arviointi käyttämällä life cycle analycis eli elinkaarimallin metodologiaa, koostuu neljästä tutkimuksesta, joissa tutkittiin turvetta, metsäbiomassaa (runkopuu ja metsätähde), sekä peltobiomassaa (jatropa, rapsi, öljypalmu). Kasvihuonekaasupäästöt ovat sitä pienemmät, mitä vähemmän viljelyalueen biomassan ja maaperän hiilivarastoihin kajotaan. Bioenergian tuotanto kuten metsäbioenergian joka tuottaa viljelyalueelle merkittävän biomassaan sitoutuneen hiilivaraston, on metsän raivaukseen johtavaa bioenergiantuotantoa parempi vaihtoehto. Väitöskirja helmikuussa 2014 ympäristötekniikan alalta: Turve ja biomassapohjaisten polttoaineiden, sähkön ja lämmön kasvihuonekaasupäästöt erilaisten tuotantoketjujen arviointi käyttämällä LCA-metodologiaa. 10_ POLTE _ _ POLTE _ 11

7 SUURISSA SAAPPAISSA OMISTAJAOHJAUS PUNNITTAVA UUDELLEEN MINISTERI PEKKA HAAVISTO HALUAISI VALTION OMISTAJAOHJAUKSEEN JÄMÄKKYYTTÄ JA UUSIA TOIMINTAMALLEJA. VALTIO-OMISTAJAN EI HÄNEN MIELESTÄÄN PIDÄ OLLA HILJAINEN HIIRULAINEN, VAAN TARVITTAESSA PIKEMMINKIN TERÄSMIES. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN_ KUVAT JUHA TÖRMÄLÄ 12_ POLTE _ _ POLTE _ 13

8 SUURISSA SAAPPAISSA Viimeistään seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä kannattaa käydä keskustelu, mikä on paras tapa omistajaohjauksen järjestämiseen. Eri Euroopan maissakin on erilaisia malleja. Pekka Haavisto on kiireinen mies, jopa muihin ministereihin verrattuna - onhan hänellä tehtävänään valtion omistajaohjauksen lisäksi myös kehitysministerin tehtävät. Ne ovat hänelle entuudestaan tuttuja, mutta omistajaohjaus ja valtionyhtiöt MIKÄ VEROJALANJÄLKI? ovat viime kuukausina olleet tuoreelle ministerille varsin haastava vastuualue. Omistaja ohjauksesta vastaavalla ministerillä on kaitsettavana kaikkiaan 27 yhtiötä. Keskustelu valtion omistuksen ympärillä on viime aikoina vellonut Talvivaaran ongelmista Stora Enson lapsityövoimaan, Rautaruukin yritysjärjestelyihin ja omistajohjauksen periaatteisiin yleensä. Lisäksi tilanne Ukrainasssa ja Krimillä on kiinnittänyt yleistä huomiota muun ohella energiahuoltoon, missä valtion energiayhtiöillä on tärkeä rooli. Jokainen päivä on uusi tässä tehtävässä, hän naurahtaa. Ei siis ihme, että aikatalut muuttuvat, sovittua haastatteluaikaa siirretään pariinkin otteeseen ja ministerin aika on tiukalla. Itse haastattelutilanteessa ulkomaankauppaja kehitysministerin kansliassa Katajanokalla Haavisto on kuitenkin tapansa mukaan rauhallinen ja hyväntuulinen, vaikka kello tikittää ja seuraavaan tapaamiseen alkaa olla kiire. Hän on miettinyt keskustelun teemoja ja valmistautunut niihin etukäteen. Kysymykseen siitä, miten hän itse priorisoi valtionyhtiöille asetettavat tehtävät, hänellä on vahva näkemys, että yritysvastuu on valtionyhtiöissä hoidettava esimerkillisesti. Tämä mallikelpoisuuden vaatimus ei hänen mielestään suinkaan ole ristiriidassa tuottovaatimusten kanssa. VALTIONYHTIÖISSÄ, MYÖS VAPOSSA, on aloitettu niin sanotusta verojalanjäljestä raportointi, mihin Haavisto haastattelussa viittaa. Verojalanjälki kertoo, mitä veroja ja mihin maihin yritys maksaa. Verojalanjälki ja siitä raportoiminen on osa yritysvastuuta. Yrityksen verojalanjälki koostuu sekä suorista että välillisistä veroista ja siksi sen selvittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Yrityksen maksama tulovero on vain osa sen maksamista veroista. Muita veroja ovat esimerkiksi työnantajamaksut, autoverot, varainsiirtoverot ja kiinteistöverot. Yritykset maksavat myös arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja lähdeveroja. Verojalanjälki kertoo niiden yhteisvaikutuksen. Valtio-omistajan tavoitteena on, että valtionyhtiöiden maksamat verot päätyisivät mahdollisimman suuressa määrin Suomeen, hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa. Tavoitteena on siis mahdollisimman suuri verojalanjälki. Valtio-omistajan linjausten mukaisesti yhtiöiden hallitusten tehtäviin kuuluu yhtiön verostrategian arviointi paitsi sääntöjen noudattamisen näkökulmasta, myös läpinäkyvyys- ja maineenhallintanäkökulmasta. Olisi varmasti hyvä katsoa koko valtion omistajaohjausta kokonaisuutena. Uusin ulottuvuus valtionyhtiöiden vastuullisuutta tarkasteltaessa on niin sanottu verojalanjälki. Kysymys on siitä, että yhtiöt eivät käytä veroparatiiseja tai muita järjestelyjä, jotka vähentävät Suomeen tulevia verotuloja. Tämä kysymys on nyt nostettu omistajaohjauksessa erityistarkasteluun. Viime vuonna yhtiöiltä pyydettiin ensimmäistä kertaa karttaa niiden globaalista verojalanjäljestä. Tänä vuonna harjoitusta jatketaan. Tutkimme, mikä olisi paras tapa verojäljestä raportoimiseen. Varmaankin pääsemme tänä vuonna asiassa jo vaiheeeseen, jossa voimme laatia yhtiöille asiasta ohjeistuksen, Haavisto kertoo. Valtio, niin kuin muutkin omistajat, pyrkii kasvattamaan omistajaarvoa. Voidaan puhua kokonaistaloudellisesta tuotosta, joka voidaan jakaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tuottoon. Taloudellinen tuotto muodostuu osingoista ja myyntituloista. Yhteiskunnallinen tuotto taas tarkoittaa, että valtio-omistaja on aina osa yhteiskuntaa ja sen toimet täytyy peilata yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Yhteiskunnalliseen tuottoon voidaan laskea verotulot, työllisyys, aluepolitiikka ja ympäristönsuojelu. Mielestäni hyvin hoidettu yritysvastuu kasvattaa aina myös omistajaarvoa, Haavisto linjaa. OMISTAJAOHJAUKSEN NYKYISTÄ mallia, jossa valtion omistuksia hallinnoi erillinen yhtiö, Solidium, on arvosteltu muun muassa juuri Rautaruukin sekä Talvivaaran yhteydessä. Sen on nähty poistavan valtion mahdollisuuksia puuttua omistuksiinsa aktiivisesti ja tekevän omistajaohjauksesta hampaatonta. Haavisto myöntää kritiikin osittain aiheelliseksi. Solidium perustettiin keväällä 2009, ja silloin tavoiteltiin mallia, jossa valtio pörssiyhtiöiden vähemmistöosakkaana ei toisaalta olisi norsuna lasikaupassa, ja toisaalta pörssiyhtiöiden huolet eivät välittömästi siirtyisi valtioneuvoston huolenaiheiksi, hän muistuttaa. Haaviston mukaan tässä ei ole ihan onnistuttu. Joskus norsua olisi kaivattu lasikauppaan. Haavisto kannattaa valtion aktiivista omistajuutta. Valtion ei omistajana tarvitse olla Henri Hiirulainen. Se voisi olla pikemmin vaikka Clark Kent luokan hiljainen nörtti, josta tarvittaessa kuoriutuu Teräsmies. Esimerkiksi silloin, kun suomalaiset kansalliset intressit vaativat puolustamista tai huoltovarmuutemme vaatii erityistä aktiivisuutta, Haavisto sanoo. Teräsmiehen otteita tarvitaan myös silloin, jos valtion intressipiiriin kuuluvat yhtiöt eivät noudata yritysvastuun periaatteita tai ovat kykenemättömiä tekemään taloudellisesti kestäviä päätöksiä. Kriisiyhtiöissä ei valtio voi olla tumput suorina, kun kysymys saattaa olla suurista ympäristöriskeistä, tuhansista työpaikoista ja jonkun alueen taloudellisesta tulevaisuudesta. Näissä tilanteissa aktiivinen omistajuus punnitaan. MITEN VALTIO VOISI toteuttaa nykyistä aktiivisempaa omistajan roolia? Aktiivinen omistaja vaikuttaa yhtiökokousten ja hallitusvalintojen kautta, mutta voi vaikuttaa myös sanomalla tavoitteensa ääneen. Raja menee siinä, että on kuitenkin 14_ POLTE _ _ POLTE _ 15

9 SUURISSA SAAPPAISSA kysymys omistamisesta, ei johtamisesta, Haavisto pohtii. Hän muistuttaa, että yritysten johdossa istuu korkeapalkkaista väkeä, joille maksetaan ongelmien ratkaisemisesta. Eivät ongelmat voi ratkaisemattomina purjehtia ministerin tai valtioneuvoston pöydälle. Jos yrityksen johto ei näe, mitä kello on lyönyt, silloin se ei ole tehtäviensä tasalla. Jos tarvitaan ulkopuolista muistuttajaa esimerkiksi yrityksen ympäristövastuista, ei ole tehty oikeita henkilövalintoja. Suomessa on vähän pääomasijoittajia, ja valtiokin on tervetullut silloin, kun rahat alkavat olla vähissä. Toisaalta yritysten murheet, esimerkiksi Talvivaaran talous- ja ympäristöongelmat, ovat tulleet palomuurista huolimatta koko valtioneuvoston murheiksi. Erilaiset kokemukset kannattaa hyödyntää ja viimeistään seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä käydä keskustelu, mikä on paras tapa omistajaohjauksen järjestämiseen. Eri Euroopan maissakin on erilaisia malleja, Haavisto sanoo. Olisi varmasti hyvä katsoa koko valtion omistajaohjausta kokonaisuutena mukaan lukien Solidiumin ja Teollisuussijoituksen rooli. Valtio voi omistajana valita kulloinkin sopivan työkalun, ja työkaluja voi olla monia erilaisia. Myös pienet alkavat yritykset ja start-upit saattavat kaivata enemmän huomiota. HAAVISTON MUKAAN PÖRSSIYHTIÖISSÄ valtion omistajuus on erityisen haasteellista, koska on tasapainoiltava eri omistajaryhmien intressien, valtio-omistajan mahdollisen sisäpiiritiedon tai erilaisten intressien kesken. Pörssiyhtiöiden omistajilla on lainkin mukaan tasaarvoinen tiedonsaantioikeus riippumatta omistuksen koosta. Samoin yhtiön hallitus niin pörssi- kuin muunkin statuksen yhtiössä ajaa aina yhtiön etua myös omistajan edun yli. Valtion omistajaohjauksessa ja sen suuntaamisessa haasteena on myös, miten vanhat teollisuudenalat pidetään hengissä samaan aikaan, kun uusia innovaatioita ja uutta yritystoimintaa pitäisi tukea. Haavisto muistuttaa, että Suomi tarvitsee molempia. Kaivosteollisuuden renessanssi ja metsiin pohjaava biotalous ovat esimerkkejä siitä, että uudessakin maailmassa luonnonvaroja vielä käytetään. Niitä pitää nyt käyttää kestävämmin kuin ennen. Cleantech on uusi mahdollisuus Suomelle, Haavisto arvioi. VAPO KUULUU VALTION salkussa niin sanottuun strategiseen ryhmään, jossa ovat mukana muun muassa Fortum, Finnair, VR ja Patria. Näiden yhtiöiden ohjaus on keskitetty valtioneuvoston kansliaan. Vapon kohdalla sijoitus on Haaviston mielestä aivan oikea. Vapo on Suomen huoltovarmuuden ja uusiutuvan energian käytön kannalta merkittävä yhtiö, jossa valtion enemmistöomistus on mielestäni jatkossakin perusteltua. Huoltovarmuusnäkökulma liittyy kotimaisten energialähteiden monipuolisuuden varmistamiseen. Vapon tuottama puuenergia ja turve ovat kotimaisia energialähteitä. Puuenergia on lisäksi Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden kannalta keskeinen energialähde, koska asetettujen tavoitteiden saavuttaminen perustuu pitkälti metsäenergian käytön lisäämiseen. Haaviston mielestä puuhake voisi korvata vielä nykyistä enemmän esimerkiksi kivihiiltä Suomen voimaloissa. Turve on kiistanalaisempi energialähde ympäristövaikutustensa vuoksi. Sekä alkuperäisten soiden suojelu että vesistöjen suojelu asettaa turpeen kestävälle käytölle rajat. Haavisto muistuttaa, että markkinataloudessa hintakilpailukyky on polttoainevalinnoissa ratkaiseva kriteeri. Tämän vuoksi Vapon on syytä jatkaa metsäenergian sekä puupellettien tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hän näkee Vapossa myös paljon tulevaisuuden potentiaalia. Vapon laajeneva kaukolämpötoiminta tarjoaa alustan Suomessa kehitettävän tehokkaan ja ympäristöä säästävän biopolttoaineisiin pohjautuvan polttotekniikan käyttöönotolle, mikä voi edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista Suomen energiataloudessa sekä luoda edellytyksiä teknologian viennille. Haavisto luonnehtii itseään innokkaaksi kotimaisen Vapo on Suomen huoltovarmuuden ja uusiutuvan energian käytön kannalta merkittävä yhtiö. Valtion ei omistajana tarvitse olla Henri Hiirulainen. Se voisi olla pikemmin vaikka Clark Kent luokan hiljainen nörtti, josta tarvittaessa kuoriutuu Teräsmies. MONEN LAJIN YHTIÖITÄ VALTION OMISTAJAOHJAUS ON monitahoinen kokonaisuus. Valtionyhtiöt on omistajaohjauksen kannalta luokiteltu eri kriiterein. Kaupallisesti toimivien yhtiöiden ohjaus on keskitetty Valtioneuvoston kansliaan. Nämä yhtiöt on jaoteltu sellaisiin, joissa valtiolla on sijoittajaintressi ja sellaisiin, joilla on strategista merkitystä. Strategisesti tärkeisiin yhtiöihin kuuluvat mm. energiayhtiöt Fortum, Gasum, Neste Oil ja Vapo. Merkittävin osa valtion sijoittajaintressiin kuuluvista omistuksista on keskitetty valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Sille kuuluvat omistukset muun muassa Elisassa, Metsossa, Rautaruukissa, Telia Sonerassa ja Talvivaaran kaivosyhtiössä. Solidiumin yhtiöjärjestyksen mukaan sen toimialana on omistaa ja hallinnoida Suomessa toimivien yritysten osakkeita ja käyttää niissä omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa. Niin sanottujen erityisyhtiöiden, joita ovat esimerkiksi Veikkaus, Yleisradio, Alko ja Finavia, omistajaohjauksesta puolestaan vastaavat eri ministeriöt. 16_ POLTE _ _ POLTE _ 17

10 SUURISSA SAAPPAISSA energian ja huoltovarmuuden puolesta puhujaksi. Hänestä on hienoa, että Ruotsissa on tehty päätös öljyttömästä Ruotsista vuoteen 2020 mennessä. Meidänkin tulisi asettaa tavoitetila, jossa tuontiöljy voidaan korvata kotimaisilla polttoaineilla. Tässä puuenergia, biodieselin käyttö, biokaasu, maalämpö sekä tuuli- ja aurinkoenergia älykkään verkon ja kehittyneen teknologian avulla luovat todellisen kotimaisen vaihtoehdon. VAPON TURVELIIKETOIMINNAN edellytykset ovat muuttuneet haasteellisemmiksi viime aikoina lähinnä ympäristösyistä. Toisaalta Suomen energiaomavaraisuus on pahasti miinuksen puolella. Miten Haavisto ratkaisisi tämän yhtälön? Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa on ympäristösyistä saavuttanut lakipisteensä. Vapossa turve on historiallisesti ollut keskeisin liiketoiminta-alue ja konsernin taloudellinen selkäranka. Nykytilanteessa ympäristövaateet asettavat turpeen tuotannolle ja käytölle uusia laatukriteerejä. Kiireisin haaste liittyy vesiensuojeluun, joka tulee ehdottomasti saattaa kestävälle tasolle. Turpeen tuotanto voi tulevaisuudessa kohdistua jo ojitetuille soille, mikä minimoi tuotannon ja polton kasvihuonekaasuvaikutuksia. Myös turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa on mentävä eteenpäin, Haavisto kannustaa. Vapon kannalta kehitys merkitsee sitä, että turpeen rinnalle on kehitettävä muita kannattavia uusiutuvaan energiaan perustuvia liiketoimintoja. Turpeen poltto linkittyy tulevaisuudessa entistä tiukemmin puuhun, jolloin voidaan saavuttaa logistiikkaetua ja rikinpoisto voi tapahtua taloudellisesti. Pidemmällä tähtäyksellä hiilidioksidin poisto voi kuitenkin olla välttämätöntä, mikä väistämättä nostaisi kustannuksia. Vapon kannalta kehitys merkitsee sitä, että turpeen rinnalle on kehitettävä muita kannattavia uusiutuvaan energiaan perustuvia liiketoimintoja, Haavisto toteaa. Hän sanoo näkevänsä erityisesti puun energialähteenä, jonka käyttö kasvaa ja lisää Suomen energiaomavaraisuutta. Hän on muutenkin kotimaisen energian ja siihen liittyvän osaamisen kehityksen suhteen hyvin optimistinen. Energiakauppataseen parantaminen tulee perustaa uusiutuviin energialähteisiin sekä energiateknologian vietiin. Cleantech on meidän mahdollisuutemme maailmalla. Kun lisäämme kotimaista energiantuotantoa ja siinä hyödynnettävää teknologiaa, emme tee niin vain ratkaistaksemme omat energiaongelmamme, vaan tehdäksemme ratkaisuja, joita maailma tällä hetkellä huutaa. Haaviston viesti on, että suomalaiset puhtaat energiaratkaisut skaalautuvat globaalissa mittakaavassa, ja antavat aivan uudenlaiset mahdollisuudet ekoviennille. Suomalaiset puhtaat energiaratkaisut antavat uudenlaiset mahdollisuudet ekoviennille. LYMYILEVÄT VAJEET kestävyysvaje, budjettivaje, vaihtotaseen vaje ja kauppataseen vaje ovat arjen uutispuuroa. Vajeita on aina jossain, sillä järjestelmä perustuu vajeisiin ja ylijäämiin. Vajepuhe alkoi, kun Suomen talous lähti päättymättömältä näyttävään liukumäkeen. Jatkuvat vajeet kertovat, että systeemi ei toimi. Talous on sairas. Hälytykset eivät mene perille, ja vajeista on saatu siksi kuulla kyllästymiseen asti. Useampia vajeita on helppo tilastollisesti mitata ja ennustaa. Sitä varten on oikein ammattilaisia ekonomisteja. He pyörittävät vajepuhetta päättymättömästi, koska he eivät tee päätöksiä vajeiden täyttämisestä. Tosin eivät näemmä muutkaan. Kun vajeita ei saada oikaistuksi, rapistuu maa avoimen tilastollisesti. Siitä eivät lainanantajat tykkää. JULKISUUDESSA PYÖRIVÄ vajepuhe hukuttaa alleen pari muuta Onhan se selvää, että jos ei ole vuosikausiin kavalampaa tautia, jotka raunioittavat hiljaa ja hivuttamalla. tehnyt niitä töitä, joita osaa, ei taito Eikä niistä ole tilastoja. ainakaan kerry. Toinen niistä on suomalaisen Esimerkin voi ottaa teollisuuden investointivaje, joka vaikka telakoilta. alkaa olla hälyttävää luokkaa. Nyt taidoiltaan Teollisuuden järjestötkin priimaluokan hitsareita myöntävät, että suomalaiset saa Ranskasta tai suuryhtiöt eivät enää investoi kotimaahan. Ilman Olkiluodon Puolasta, ei Suomen ydinvoimalan jätti-investointia kortistosta. tilastotkin näyttäisivät kamalilta. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että maan teollisena selkärankana pidetyt pienet ja keskikokoiset yritykset ovat jättäneet jo koneidensa kulumisenkin korvaamatta. Saatikka, että olisivat investoineet kokonaan uusiin. Jos yritykset käyttäisivät investointeihin jotakuinkin saman määrän rahaa kuin laskennalliset poistot edellyttävät, maan tuotantokoneisto pysyisi ennallaan. Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset eivät ole halunneet tai kyenneet näin tekemään. Käytännössä teollisuuden koneet ja laitteet vanhenevat käsiin. Ilmiö on kummallinen, sillä yritysten kannattavuus on vielä pysynyt keskimäärin hyvänä. Ilmiö on myös hälyttävä, sillä nykyinen konekanta on tuskin enää modernin tehokasta eikä pysty nopeasti täyttämään lähivuosina varmasti käynnistyvää kysyntää. Kilpailijat saavat tilaa. Vanhoilla vehkeillä voi pudota kokonaan kilpailusta. Tuotannon modernisointi tai suunnan muuttaminen kokonaan ei ole ihan helppoa sekään, sillä muutos kaipaa monesti uusien koneiden lisäksi uudenlaista osaamista. OSAAMISEN VAJE ONKIN se toinen piilossa kasvava uhka, joka syö tulevan nousun eväitä. On aloja, joilla suomalaiset käytännön osaajat ovat jo avoimesti luovuttaneet. Rakentaminen on paras esimerkki. Suomalaista tekijää saa kammalla hakea eikä jälki sittenkään aina vakuuta. Kuuleman mukaan samanlaista taidon hiipumista näkee myös raskaassa metallissa ja konepajoilla. Onhan se selvää, että jos ei ole vuosikausiin tehnyt niitä töitä, joita osaa, ei taito ainakaan kerry. Esimerkin voi ottaa vaikka telakoilta. Nyt taidoiltaan priimaluokan hitsareita saa Ranskasta tai Puolasta, ei Suomen kortistosta. Onneksi teollisesta osaamisesta on toisenlaisiakin esimerkkejä. Ei Mersu autojaan ihan pelkkää hyvää tahtoaan Uudessakaupungissa teetä. Investoinnit ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Ellei koneisiin ja laitteisiin investoida, ei osaaminenkaan kehity. Puhutaan paljon aineettomista investoinneista ja yleisen koulutustason lisäämisestä, joilla vajeita tukitaan. Siinä jutustelussa unohtuu helposti, että maailmalla on vielä pitkään teollinen tulevaisuus ja tavaroiden maailmassa eletään. Ja niitä tekevät ihan tavalliset osaavat ihmiset hyvillä koneilla. HANNU LEINONEN on Kauppalehdestä eläkkeelle jäänyt vastaava päätoimittaja KOLUMNI 18_ POLTE _ _ POLTE _ 19

11 POLTTOPISTEESSÄ TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI EUROVAALEISSA PÄÄTETÄÄN ENERGIASTA EUROOPAN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN UUDESTA KOKONAISUUDESTA VUOTEEN 2030 ASTI PÄÄTETÄÄN NYT KEVÄÄLLÄ VALITTAVAN PARLAMENTIN KAUDEN AIKANA. KYSYIMME SUOMALAISILTA EHDOKKAILTA, MITÄ ASIOITA HE PAINOTTAISIVAT EUROOPPALAISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA. KOTIMAISEN TURVEVOIMAN KÄYTÖN MAHDOLLISTAMINEN SAI KANNATUSTA VASTAAJIEN ENEMMISTÖLTÄ. 20_ POLTE _ _ POLTE _ 21

12 POLTTOPISTEESSÄ uroopan komission tammikuussa tekemä ehdotus oli maaliskuussa Euroopan neuvoston käsittelyssä. Sen mukaan EU aikoo jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta toteutuskeinoissa yhteisö pyrkii olemaan entistä joustavampi ja kustannustehokkaampi. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Kataisen esittämän hallituksen virallisen kannan mukaan EU:n uudet linjaukset ovat pitkälti Suomen linjausten mukaisia. Ympäristöministeri Ville Niinistön kannan mukaan EU:n tavoitteet ovat vaatimattomia ilmastotieteen ja EU:n kestävän kasvun kannalta, kun taas elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan tavoitteet ovat jopa kunnianhimoiset. Vapaavuori muun muassa muistuttaa, että elämme nyt eri maailmassa kuin vuonna 2007, jolloin sovittiin EU:n 2020-tavoitteista. Euroopan talous ei ole enää niin vahvoissa kantimissa kuin silloin oletettiin, ja teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Myös kansallisesti on keskusteltava, miten näitä vaikutuksia voidaan tulevaisuudessa kompensoida, Vapaavuori toteaa lausunnossaan. Erityisesti turvetuotantoalalla on hämmästelty nykyisen säätelyn kummallisuuksia: EU:n ja jäsenmaiden ristiriitaiset tukijärjestelmät ja päästökaupan huono toimivuus ovat lisänneet eniten ympäristöä saastuttavien energiavaihtoehtojen, etenkin kivi- ja ruskohiilen käyttöä. Samalla tavalla kotimainen sääntely Suomessa on vähentänyt puun ja maakaasun käyttöä ja tehnyt kivihiilen käytöstä entistäkin edullisempaa. Turve- ja kaasukattiloita suljetaan, kun energiaa on halvempi tuottaa kivihiilellä. POLTE-LEHTI KYSYI SUOMALAISILTA Euroopan parlamenttiin pyrkiviltä ehdokkailta, pidetäänkö EU:n päätöksenteossa riittävästi suomalaisia näkökantoja esillä ja mitä mieltä he ovat energiapolitiikan linjauksista sekä erityisesti kotimaisen turpeen käytöstä. Vuoden 2014 europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa Parlamenttiin valitaan 751 europarlamentaarikkoa viisivuotiskaudeksi, joka kestä vuoteen 2019 asti. Suomesta meppejä valitaan 13. Puolueet ja valitsijayhdistykset ovat asettaneet Suomesta 127 ehdokasta. Heistä neljäsosa vastasi sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn. Osa kieltäytyi vastaamasta, koska he eivät kokeneet, että esimerkiksi uuden cleantech-teknologian tukeminen ja suomalaisen työllisyyden ylläpito olisivat vastakkaisia tavoitteita. Osa kommentoi aihetta vain lyhyesti. Kommenteista oli nähtävissä, että poliitikot katsovat asioita eri tavalla kuin energian tuottaja, joka joutuu vaihtamaan turvekattilan hiilikattilaan tai puun polton hiilen polttoon keskenään. Kysely tehtiin maaliskuun puolivälissä, juuri ennen Ylen MOT-ohjelmaa Ilmastopolitiikan uusi linja: päästöt nousuun, joka käsitteli näitä epäkohtia. KOMISSION TAMMIKUISEN UUDEN 2030 energia- ja ilmastopaketin takana oleva komission varapuheenjohtaja Olli Rehn, joka on itsekin ehdolla toukokuun vaaleissa, totesi, että pohjaesityksen ydin on päästöjen vähentämisen jatkaminen, mutta aiempaa kustannustehokkaammilla tavoilla. Rehnin mukaan USA ja Kiina on saatava mukaan kansainväliseen ilmastosopimukseen vuonna Yksin eteneminen haittaisi lopulta vain omaa kilpailukykyämme, Rehn totesi, mutta ei kuitenkaan vastannut itse kyselyyn. Myös saman puolueen toinen tunnettu ehdokas, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen jätti lomakkeet tyhjäksi. Hän kuitenkin ilmoittautui turvevoiman kannattajaksi. Minusta turve on uusiutuva energialähde, ja Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän turvetta energiatuotannossa. Se tuo työtä suomalaisille ja vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Avoimissa vastauksissa moni muukin totesi, huolimatta viimeaikaisesta kritiikistä, joka kohdistuu päästökaupan ja muun sääntelyn kivihiilen käyttöä lisääviin eikä vähentä EU:n ja jäsenmaiden ristiriitaiset tukijärjestelmät ja päästökaupan huono toimivuus ovat lisänneet eniten ympäristöä saastuttavien energiavaihtoehtojen, etenkin kivi- ja ruskohiilen käyttöä. EU PÄÄTTÄÄ TAVOITTEISTA JÄSENVALTIOT KEINOISTA EU:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN puitteilla vauhditetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen sekä kilpailukykyiseen ja varmaan energiajärjestelmään. Näin varmistetaan kohtuuhintaisen energian saanti kaikille kuluttajille, lisätään energian toimitusvarmuutta EU:ssa, vähennetään EU:n riippuvuutta energian tuonnista ja luodaan uusia mahdollisuuksia kasvulle ja työllisyydelle. EU:n nykyinen ilmasto- ja energiastrategia perustuu kolmeen päätavoitteeseen: 20 prosentin vähennys vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen tasosta, 20 prosenttia kaikesta energiasta on oltava uusiutuvaa energiaa ja 20 prosenttia pienempi energian kokonaiskulutus. EU:n linjausten lisäksi kaikilla jäsenvaltioilla on kansalliset energiastrategiat. Suomen vuoteen 2020 ulottuva strategia määrittelee Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2020 asti ja esittää vision sen jälkeiselle ajalle vuoteen 2050 saakka. Energian loppukulutuksen osalta tavoitteena on kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun siten, että kulutus olisi 2020 samalla tasolla kuin 2005 eli noin 310 TWh vuodessa. Sähkönkulutuksen tavoite vuonna 2020 on noin 98 TWh (vuonna 2007 sähkönkulutus oli 90 TWh). Suomen kansallinen uusiutuvan energian lisäystavoite on 38 prosenttia vuonna 2020 käytetystä energiasta. Tämä edellyttää kansallisen energiastrategian mukaan erityisesti puuperäisen energian, jätepolttoaineiden ja biokaasun käytön sekä tuulienergian lisäämistä. 22_ POLTE _ _ POLTE _ 23

13 POLTTOPISTEESSÄ viin vaikutuksiin, etteivät uusiutuviin energiamuotoihin kohdistuvat tuet ole pois eurooppalaisesta tai suomalaisesta kilpailukyvystä. Ilmasto- ja energiapolitiikka lisää parhaimmillaan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Jos luomme työpaikkoja vihreille kasvualoille, kuten uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, raideratkaisuihin, cleantech-alalle ja muille vihreän teknologian ja teollisuuden aloille, saamme ympäristön tilan parantumisen lisäksi parannettua työllisyys- ja taloustilannetta. EU:n täytyy tässä työssä toimia edelläkävijänä, jotta työllisyys- ja kilpailukykykehitys olisivat mahdollisimman positiivisia, toteaa nimetön ehdokas. Kyselyyn vastanneet ehdokkaat arvostavat Suomen kilpailukykyä ja työllisyysnäkökohtia korkeammalle kuin uusiutuvien energiamuotojen tukemista jos valintaa joudutaan tekemään. Selvä enemmistö pitää energia-omavaraisuutta merkittävämpänä kriteerinä kuin ekologista energiantuotantoa. Suurin yksimielisyys vastaajilla on siinä, että Suomi ei ole tähän asti ajanut riittävästi omaa etuaan Euroopan unionissa. 74 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. KUN TURPEELLA TUOTETAAN EU-alueella energiaa lähinnä Suomessa, Ruotsissa, Irlannissa ja Virossa, turpeen rooli hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena on jäänyt eurooppalaisessa päätöksenteossa sivuraiteille. Pääosa, 65 prosenttia vastaajista, oli sitä mieltä, että turvevoiman hyödyntäminen pitäisi huomioida paremmin eurooppalaisessa päätöksenteossa. Siksi myös kansallista liikkumavaraa pitäisi jättää päätöksentekoon, mutta myös vesistöjen suojelemisesta muistutetaan. Selvä enemmistö kannattaa myös ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuskeinojen jättämistä kansallisen päätöksenteon piiriin. Ehdokkaiden mukaan Suomen runsaat metsävarat on laskettava hyödyksi kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, kotimaisten energiamuotojen laajempi ja tehokkaampi käyttö sekä energiaomavaraisuus olisi mahdollistettava ja päästötavoitteet tulisi asettaa niin, ettei niillä kohtuuttomasti vaaranneta teollisuuden toimintamahdollisuuksia. Usean vastaajan mielestä eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikkaa on kääntynyt Euroopan omaa työllisyys- ja kilpailukykykehitystä vastaan. Tähän vastattiin muun muassa seuraavasti: Eurooppa ei pelasta maailmaa ilmastonmuutokselta yksin. Emme voi antaa unionin kilpailukyvyn heikentyä enää suhteessa Kiinaan ja USA:han. Metsien hyötykäyttöä lisättävä uudisrakentamisessa. Se edistää talouskasvua ja työllisyyttä. Liika sääntely pois. Lukemat pitää sovittaa maantieteellinen sijainti huomioiden. On luovuttava pelkästään suomalaisiin tai eurooppalaisiin kohdistuvasta kilpailukykyä heikentävästä sääntelystä! Toisaalta myös cleantechin tuki nähtiin kilpailukykyä kehittäväksi, samoin tuuli- ja aaltovoiman kehitystyö: Cleantechiin ja uusiutuvaan energiaan sijoittaminen on Euroopan valttikortti. Täällä on eniten osaamista näillä aloilla. Cleantech on tulevaisuudessa mahdollisuus, ei uhka. Sillä on valtavat markkinat muun muassa Aasiassa. Miten sitten varmistettaisiin, ettei eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikkaa kääntyisi (enää) Euroopan omaa työllisyys- ja kilpailukykykehitystä vastaan? Tähän keskeiseen kysymykseen tuli useita vastauksia ja kysymykseen oli mahdollista vastata omalla nimellä ja kommentilla. Kyllä Lääkäri Tiina Tuomela (kd.) totesi turpeen hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, jonka käyttöä pitäisi enenevässä määrin lisätä. Samaa mieltä oli saman puolueen ehdokas Laura Peuhkuri Tampereelta. Turve on luontainen osa suomalaista energiapalettia sekä metsäbioenergialle tärkeä tukipolttoaine. Suhtaudun ympäristövastuunsa kantavaan turveteollisuuteen myönteisesti, koska turpeen käyttö tukee Suomen energiaomavaraisuutta. Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Martin Ylikännö (kesk.) kertoo kannattavansa lämpimästi kotimaisen tur Selvä enemmistö vastaajista kannattaa ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuskeinojen jättämistä kansallisen päätöksenteon piiriin. Ajaako Suomi Euroopan unionissa riittävästi omaa etuaan? KYLLÄ EI Pitäisikö EU:n jäsenmaiden päättää itse keinoista eri päästötavoitteiden saavuttamiseksi? KYLLÄ EI 24_ POLTE _ _ POLTE _ 25

14 POLTTOPISTEESSÄ peen energiakäyttöä, samoin samalta suunnalta, Sastamalasta kotoisin oleva rehtori Jari Andersson (kok.). Olen sitä mieltä, että kotimaisena energialähteenä turpeen energiakäyttöä tulee ehdottomasti lisätä nykyisestä noin kuudestakymmenestä tuhannesta hehtaarista. Siilinjärveläinen putkiasentaja Jani Kolehmainen (ps.) toteaa, että turvevoima on Suomessa pitkälle kehittynyt ja halpa ratkaisu energian tuottamiseksi: Suomen teollisuus kaipaa kipeästi halpaa energiaa ja sen toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi pitää meidän pyrkiä sataprosenttiseen energiaomavaraisuuteen! Turvevoimalla tulee olla jatkossakin merkittävä rooli kotimaisessa energiapaletissa, toteaa puolestaan Kai Pöntinen Lapualta. Kokoomuslainen Pöntinen on Lapuan kaupunginvaltuuston jäsen ja radio- ja tv-alan yrittäjä (Harju &Pöntinen). Kansanedustaja Tuula Peltonen (sd.) kertoo suhtautuvansa turvevoimaan periaatteessa myönteisesti, mutta haluaa, että turpeenotolle asetetaan riittävän tiukat vaatimukset ympäristön suojelemiseksi. Ehkä Hiihtosuunnistuksen maailmanmestarina ehkä parhaiten tunnettu Hanna Kosonen (kesk.) kertoo suhtautuvansa turvevoimaan myönteisesti tietyin varauksin: Turvealan toimijoiden tulee nopeasti ajantasaistaa ja kehittää tekniikoita ympäristöystävälliseen suuntaan, jotta vesistöt eivät turvetuotantoalueilla kuormitu. En kannata turve-ener giaa ympäristön kustannuksella vaan ympäristöä säästäen! Ei Joensuulainen sosiologian opiskelija Toivo Haimi (vas.) ei kannata turvevoiman käyttöä: Pyrin siihen, että yhteiskunnan tukia sille tulee siirtää uusiutuviin energiamuotoihin syöttötariffeilla sekä ns. windfall-verolla. Muut ehdokkaat eivät vastanneet nimellään maaliskuussa tehtyyn kyselyyn. Pääosa, 65 prosenttia vastaajista, oli sitä mieltä että turvevoiman hyödyntäminen pitäisi huomioida paremmin eurooppalaisessa päätöksenteossa. KOMISSIO EHDOTTAA, PARLAMENTTI PÄÄTTÄÄ EU:N KOMISSION antama tiedonanto uusista vuoteen 2030 ulottuvista EU:n ilmasto- ja energiapoliittisista linjauksista pohjautuu aikaisempiin vuoteen 2020 ulottuviin tavoitteisiin. EU:n linjaus ottaa myös huomioon komission vuonna 2011 valmisteleman vuoteen 2050 ulottuvan energiatiekartan, joka käsittelee energiapolitiikkaa ja siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen. EU:n 2050-etenemissuunnitelman mukaan EU aikoo leikata kasvihuonekaasupäästöjään prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaan unionin on muun muassa vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi uusi linjaus asettaa EU:n laajuisen tavoitteen uusiutuvan energian osuuden nostamisesta vähintään 27 prosenttia. Tavoite olisi sitova EU-tasolla, mutta jäsenvaltio kohtaisia tavoitteita ei asetettaisi. Uutta energiatehokkuustavoitetta ei asetettaisi vielä tässä vaiheessa. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamisesta. Toisin sanoen komissio ehdottaa sitovaksi tavoitteeksi näistä ainoastaan ensimmäisen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen 40 prosentilla. Euroopan Parlamentti kritisoi komissiota 5.2. julkaisemassaan kannanotossa liian lepsuista tavoitteista ja vaati, että kaikkien kolmen tavoitteen olisi oltava sitovia. Mepit muun muassa moittivat komission ehdotuksen olevan liian lyhytnäköinen ja vaatimaton. Samalla mepit vaativat monipuolisempaa energiapohjaa ja unionin energiariippuvuuden vähentämistä. Meppien mukaan unioni pystyisi parhaiten saavuttamaan energia- ja ilmastotavoitteensa kehittämällä uutta uusiutuvaa energiateknologiaa. Asiantuntijana toimi Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Taimituet vesiensuojeluun METSÄNHOITAJA JARI VALKONEN EHDOTTAA TAIMIKONHOITOON SAATAVAN TUEN SIIRTÄMISTÄ METSÄOJIEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISEEN. TUKIRAHAT KOHDENTUISIVAT jalompaan tarkoitukseen. Pusikoita voitaisiin suojella omallakin rahalla, toteaa muikkuverkkoja Keski-Suomen Pyhäjärvellä vuosia pitänyt ja itsekin metsiään tukirahoilla kunnostanut metsänhoitaja Jari Valkonen. Kun Valkonen souti pikkupoikana isänsä kanssa saareen, otettiin kahvi- ja juomavedetkin kirkkaasta järvestä. Tyynellä säällä näki monen metrin syvyydestä, onko verkossa hopeakylkistä kalaa vai ei. Enää näin ei ole. Vedet ovat tummentuneet, syvyysnäkyvyys on pudonnut 40 vuodessa puoleen. Humusta järveen ovat liruttaneet metsäojat laajaltakin valuma-alueelta, Valkonen pohtii ja tekee sitten yllättävän ehdotuksen: Olen itsekin saanut nuorten taimikkojen raivaukseen tukea, vaikka olisin hoitanut ne kasvukuntoon muutenkin. Nyt kun puun kasvu ylittää reilusti kysynnän, sitä miettii, mihin metsätalouden saama tuki olisi järkevintä panostaa. Nuorten pusikoiden raivaukseen ei tarvitse antaa yhteiskunnan tukea, kun ne ovat syntyneet rahaa tuottaneen avohakkuun jäljiltä. Miksei sitä siis voisi tehdä omalla rahalla tai omana työnä? Metsien ojitukset olivat aikanaan pitkän ajan investointeja. Nyt soita ei saa enää ojittaa metsätalouden tarpeisiin, mutta vanhoja ojia saa vielä kunnostaa eli perata. Valkosen mukaan vesiensuojelu pitäisi ottaa huomioon paremmin. Tehostettu vesiensuojelu ratkaisuineen maksaa toki enemmän. Jottei metsänomistajien kukkaroa rasitettaisi liikaa, rahaa saataisiin taimikonhoidon tuesta. Kompromissi voisi olla, että esimerkiksi vain energiapuun korjuuseen saisi nuorissa metsissä hoitotukea. Metsätaloudella olisi tässä tuhannen taalan paikka hankkia goodwilliä haluamalla vapaaehtoisesti suunnata saamaansa tukea yleiseen hyvään. TEKSTI JA KUVA PEKKA VIROLAINEN Jari Valkonen on pitänyt muikkuverkkoja Keski- Suomen Pyhäjärvellä jo vuosia. KIPINÄMIKKO 26_ POLTE _ _ POLTE _ 27

15 Tummien vesien tulkit TURPEEN NOSTO EI TUMMENNA PUULAN VETTÄ, OSOITTAA KAHDEN MAAKUNNAN YHTEISSELVITYS. TALVIEN LÄMPENEMINEN ON MAA- JA METSÄTALOUDEN OHELLA MERKITTÄVIN SYY HUMUKSEN LISÄÄNTYMISEEN. HUMUSPITOISUUDEN MÄÄRITTEITÄ TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVAT VAPO Kiintoaine: Suodattimelle pidättyvän hiukkasmaisen aineksen määrä kuivapainona. Hehkutusjäännös: Suodattimelle hehkutuksen jälkeen jäävä tuhka eli epäorgaanisen kiintoaineen määrä. Määritetään kun kiintoainepitoisuus ylittää tietyn kynnysarvon. Hehkutushäviö: Suodattimelta hehkutuksessa häviävä ainemäärä eli orgaanisen kiintoaineen määrä. Sameus: Tämän avulla voidaan tehdä päätelmiä vedessä olevan hiukkasmaisen aineksen määrästä. Pienet hiukkaset (savi, levät) samentavat vettä voimakkaasti. Kemiallinen hapenkulutus (CODMn): Mittaa vedessä olevien kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää hapenkulutuksena. Ilmentää kiinteän ja liuenneen orgaanisen aineksen määrää vedessä. Veden väriarvo: Veden väriä verrataan nk. platina-asteikkoon. Kuvaa veden ruskeutta eli lähinnä veden humusleimaa. TOC = kokonaisorgaaninen hiili: Ilmentää veden hiukkasmaisen ja liuenneen orgaanisen aineksen kokonaismäärää. DOC = liuennut orgaaninen hiili: Ilmentää vedessä olevaa liuenneen orgaanisen aineksen määrää. Etelä- Savon maakuntajärven Puulan veden tilasta on keskusteltu viime vuosina paljon. Siellä, missä pikkupoikana näki kalan tavoittelevan ongenkoukkua, ei tahdo nähdä enää varpaitaan, saati laiturin nokasta pohjaan heitettyä katiskaa. Syylliseksi veden tummumiseen on epäilty muun muassa turvesoiden valumavesiä. Keväällä valmistunut mittava selvitys kuitenkin osoittaa, että vedet tummuvat yleisestikin, etenkin leutojen talvien takia. Ihmisen toiminnassa päärooli on maa- ja metsätaloudella, ei turpeen nostolla, varsinkaan enää, kun turvesoiden valumavesiä tarkkaillaan huolellisemmin kuin koskaan. Eniten tehtävää olisi edelleenkin metsätalouden ja maatalouden vesienkäsittelyssä. Suurimmalle syylliselle, ilmasto- ja sääolojen muutoksille, ei ole paljoa tehtävissä. Tummumisesta huolimatta Puulan veden laatu ei ole juuri heikentynyt, kun sitä mitataan ravinnepitoisuuden nousujen kautta. Hydrobiologi Pekka Sojakka toteaakin, että Puula on edelleen kokonaisuutena vielä hyvin säilynyt iso järvialue. Sojakka kuitenkin myöntää helmikuussa Mikkelissä järjestetyssä seminaarissa, että tilanne on hieman ristiriitainen. Tutkija sanoo, että veden laatu on hyvä, mutta rannan asukas sanoo, että huono. TUMMUUDEN LISÄÄNTYMINEN ja näkösyvyyden pieneminen ovat lähinnä esteettisiä haittoja. Merkittäviä ravinnepitoisuuksien nousuja ei tutkimuksessa ole havaittu. Vesien luokituksessa humuspitoisuudella ja veden värillä ei ole painoarvoa, vaikka ne koetaan yleisesti haittana etenkin jos ajatellaan uintia ja kalastusta. Hydrobiologi Antti Haapala lisää, että maankäytön vaikutukset korostuvat Puulan länsiosissa, mutta sekin näkyy pikemminkin tummuushaittoina kuin ravinnepitoisuuksien nousuna. Tummeneminen ja humuspitoisuuden kasvu johtuu pääosin ilmastosta. Nykyisen kaltaisina talvina sadevedet eivät jää lumipeitteeseen vaan aiheuttavat valumaa pitkin talvea ja silloin myös humusaineet lähtevät helpommin liikkeelle. Lumien äkillistä sulamista voidaan verrata luonnon tekemään ohijuoksutukseen eli mitään ei pidäty metsämaahan ja kasvillisuuteen vaan kaikki menee puhdistamattomana vesistöön, Antti Haapala sanoo. Samaan on päätynyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen dosentti Timo J. Marjomäki, joka esitteli seminaarissa 60 vuoden aikasarjaa Puulaveden laadusta. Ottakaa vettä laseihinne, sillä pian se tummuu, huomautti kohta jo 30 vuoden ajan Puulaveden muikkukantoja selvittänyt tutkija heti kärkeen. Puulavesi tummenee ja tummeneminen on ollut kiihtyvää 2000-luvulla. Toisaalta vesi ei ole rehevöitynyt samassa tahdissa, vaan fosforitasot ovat osin jopa laskussa. Säät ovat leudontuneet vuosikymmenien aikana ja varsinkin talvella sateet tulevat entistä enemmän vetenä. Kun pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät, maaperä pysyy märkänä ja huuhtouma kasvaa. Se tummentaa vesiä. Aaltoliikettä sään suhteen on ollut ennenkin ja veden väri korreloi lämpimien kausien kanssa, Marjomäki lohduttaa. Tutkijan mukaan ainut iso järvi, jonka vesi ei Suomessa ole tummunut, on Inarinjärvi. Kaikissa muissa järvissä Oulusta etelään vedet ovat 60 vuoden aikana tummentuneet. Marjomäki ei kuitenkaan halua vähätellä tummumisen haittoja, eikä kutsuisi niitä vain esteettisiksi. Tummuminen tarkoittaa myös sitä, että auringon säteily ei tummassa vedessä yllä pitkälle, jolloin yhteyttävän kasviplanktonin elinmahdollisuudet heikkenevät. Perustuotanto pienenee, kun eläinplankton on riippuvainen kasviplanktonista ja kalat puolestaan käyttävät ravintonaan eläinplanktonia. Puulan tapauksessa alaltaan 325 neliökilometrin kokoisen ekosysteemin hiili- ja valoenergiatalouden suurella muutoksella voi olla merkittäviä seurauksia monille ekosysteemipalveluille, Marjomäki varoittaa. Humuspitoisuus myös lisää juomaveden puhdistuskustannuksia. Jos taas ajatellaan pelkästään esteettistä haittaa, silläkin on taloudellista merkitystä. Esteettiset haitat aiheuttavat muun muassa omaisuudelle merkittäviä arvonalennuksia, vaikka eivät suoranaisesti fyysistä terveyttä uhkaakaan. Yhdysvalloissa ollaan melko pitkällä vesiekosysteemien ekosysteemipalveluiden arvon määrittämisessä ja siellä arvioitiin metrin aleneman näkösyvyydessä aiheuttavan melkoisen laskun, Marjomäki jatkaa. MITÄ VEDEN LAADUN, värin ja ravinnepitoisuuden hyväksi sitten voi tehdä, jos ilmastonmuutokseen vaikuttamisen jättää pois laskuista? Pekka Sojakan mukaan kuormitus on pyrittävä pitämään minimaalisella tasolla, vaikkei asumista ja muuta ihmisen toimintaa voi kokonaan eliminoida. Metsätalouspuolella tämän päivän vesiensuojeluratkaisuja ovat muun muassa ojakatkokset, laskeutusaltaat ja lietekuopat. Turvetuotantoalueiden kuormitusta on jo vähennetty erilaisilla vesiensuojelumenetelmillä, joita ovat muun muassa laskeutusaltaat, pintavalutuskentät ja sekä kemiallinen käsittely. Eniten tehtävää olisi edelleenkin metsätalouden ja maatalouden vesienkäsittelyssä. PUULAN LÄNSIOSAN KUORMITUSSELVITYS Loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa sivulta: PUULAN LÄNSIOSAN kuormitusselvitys on vuonna 2012 käynnistynyt 13 eri tahon rahoittama, Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen hallinnoima hanke, jossa tutkittiin Puulan länsiosien vedenlaatua ja pyrittiin selvittämän veden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen mukaan Puulan länsi- ja luoteisosan vedet ovat hieman korkeampien typpipitoisuuksien takia vain aavistuksen huonompia kuin tutkitulla pääalueella. Laatu on kuitenkin edelleen hyvä, ja kun syyllisiä haetaan, ne löytyvät ennen kaikkea metsätaloudesta, maataloudesta, osin asumajätevesistä kuten Kangasniemen lähistöllä ja joistakin teollisuuslaitoksista kuten sahoista. TRENDI 28_ POLTE _ _ POLTE _ 29

16 Kaviot tukevasti turpeessa ORIMATTILALAISELLE TALLIYRITTÄJÄLLE, RAVIVALMENTAJALLE JA -OHJASTAJALLE TEEMU OKKOLINILLE HEVOSET OVAT SEKÄ TYÖ ETTÄ HARRASTUS. PÄIVITTÄISEEN TOIMENKUVAAN KUULUU KAIKKI HEVOSTEN RUOKINNASTA JA TREENAAMISESTA KARSINOIDEN SIIVOAMISEEN. LAADUKAS KUIVIKE ON OLENNAINEN OSA HEVOSEN HYVINVOINTIA, JA OKKOLININ TALLIN KARSINOIDEN POHJALLA ON KÄYTETTY JO VUOSIA TURVETTA. Orimattilan hevoskylässä on lukuisia talliyrittäjiä ja reilusti yli 200 hevosta. Teemu Okkolin on pyörittänyt omaa ravitallia täällä jo 12 vuotta. Tällä hetkellä Okkolinin tallissa on 30 valmennettavaa hevosta, joita voi nähdä nyt tai tulevaisuudessa raviradoilla. Yksi Okkolinin tallin asukkaista ja valmennettavista on tässä jutussa poseeraava komeaharjainen suomenhevosori Turbo Urpo. Nuorella oriilla on kevättä rinnassa ja ruutia koneessa, eikä asiaa paranna se, ettei se ole päässyt hetkeen raviradoille loistamaan. Urpo on nimittäin kilpailutauolla pienten murheiden takia, mutta Okkolin toppuuttelee, ettei kyse ole mistään vakavasta. Perushommia jaloissa, ei sen kummempaa. Vaikkei Urpoa juuri nyt kiinnostaisi poseerata kameralle, se on tottunut salamavalojen välkkeeseen, sillä 9-vuotias ori on ehtinyt juosta tililleen kuuden vuoden aikana lähes euroa. Tämä on hyvä suomenhevonen, jollaisia ei ihan joka päivä tule vastaan, Okkolin kehaisee. Urpo on legendaarisen Vieskerin jälkeläisiä. Viesker voitti suomenhevosravurien tärkeimmän kilpailun, Kuninkuusravit, viidesti peräkkäin vuosina ja pitää nimissään lyhyen ryhmäajon Suomen ennätystä vuodelta Okkolin kuuluu itsekin suomalaisten raviohjastajien ja valmentajien kärkinimiin: vuodesta 1995 lähtien hän on ajanut lähes starttia ja voittanut niistä 749. Viime vuonna hän sijoittui Kuninkuusravien kokonaiskisassa kaikkien yllätykseksi nuorella Yllin Kyllin -tammalla toiseksi, vaikka vastassa oli kokeneita konkareita. Okkolin on ollut hevosmies koko ikänsä. Sanotaanko niin, että kun muut leikkivät autoilla, niin minä leikin hevosilla. Siitä tämä on lähtenyt. Hevoskylään Okkolin päätyi, sillä alunperin Hollolasta kotoisin olevalle miehelle seutu oli tuttua ja hän tiesi, että Orimattilassa on hyvät puitteet valmentamiselle.täällä on Okkolinin ja monen muunkin mielestä ihanteelliset harjoitusolosuhteet: käytössä on metrin mittainen ravirata, 900 metrin hiitti- eli harjoitussuora sekä vaihtelevamaastoinen metsälenkki. Kylässä on myös hevosklinikka, joten apu on lähellä, jos hevonen sairastuu. Okkolin painaa pitkää päivää kuten monet muutkin yksityisyrittäjät. Työhön kuuluu kaikki mahdollinen, mitä hevosten kanssa voi tehdä kuten ruokinta, ajaminen, karsinoiden siivoaminen ja kengittäminen. Päivittäin Okkolin ajaa noin kaksikymmentä hevosta, ja tunteja tallilla menee saman verran. Jokaisen valmennettavan hevosen kanssa ajetaan kerralla noin 16 kilometrin lenkki, johon TEKSTI MIINA POIKOLAINEN_ KUVAT MARJA VÄÄNÄNEN Pilttuun pohjalla käytettävä kuivike on merkittävä osa hevosen kokonaishyvinvointia, ja sillä on vaikutusta etenkin tallin hengitysilmaan. Turpeen merkityksestä hevosen terveydelle Okkolin mainitsee tärkeimpänä sen, että se pölyää vähemmän kuin muut kuivikkeet ja pitää täten tallin hengitysilman puhtaana. Monella tallilla hevoset viettävät suurimman osan vuorokaudesta sisällä, joten ilmanlaadulla on väliä. Lisäksi kilpahevonen on kestävyysurheilija, jonka keuhkojen täytyy voida hyvin. Hevosten karsinat siivotaan jätöksistä päivittäin. Erityisen tärkeää on poistaa märät, virtsasta kastuneet kuivikkuluu alku- ja loppuvarusteluineen noin tunti. Hevoset ajetaan neljän tai viiden porukoissa, sillä lenkkiseura on niiden mieleen. Hevoset ovat työni ja harrastukseni, niiden kanssa menee kaikki aika. Se vaatii perheeltäkin sitoutumista. Vanhin tytär onkin isänsä tallissa töissä ja hevoskärpänen on puraissut myös nuorempaa tytärtä, joka kaartaa juuri pihaan pienen poninsa vetämissä kärryissä. Hän on jatkanut isänsä jalanjäljillä ajamalla viime vuonna ponikortin ja osallistumalla jo ensimmäisiin poniraveihinsa. Raveihin Okkolin ajaa joka viikonloppu, ja siinä ehtii bensa-asemat ja maakunnat tulla tutuiksi. Kotona kisareissuilta ollaan vasta yömyöhällä, mutta aamulla on taas mentävä talliin. Hevoset on ruokittava, liikutettava ja hoidettava, vaikka kuinka väsyttäisi. Siinä ei auta paljon kelloja katsella. Apunaan hänellä on kolme vakituista työntekijää ja välillä naapurin eläkeläisisännät käyvät ajelemassa hevosia. Kun ei heillä ole muutakaan tekemistä, Okkolin nauraa. Meillä on hyvä porukka niin kuin pitääkin olla, kun töitä on paljon. VAPON KANSSA Okkolin on tehnyt yhteistyötä jo lähemmäs kymmenen vuotta, ja koko tuon ajan hän on käyttänyt hevosten karsinoiden kuivikkeena turvetta. Sitä ennen Okkolinilla on kokemusta myös sahanpurusta. Minulle tärkeintä on ollut, että turve on hirmu imukykyistä ja luontoystävällistä. Olennainen asia on myös se, että käytetystä turpeesta eroonpääsy on paljon helpompaa verrattuna muihin kuivikkeisiin. Yleisimmät eläinten karsinoissa käytettävät kuivikemateriaalit ovat kutterinlastu, sahanpuru, turve ja olki. Uusina materiaaleina markkinoilta löytyy nykyään myös hamppua ja ruokohelpeä. Hevosten karsinoiden ja pihatoiden kuivikkeina käytetään yleisimmin turvetta ja sahanpurua ja vähenevässä määrin myös perinteistä olkea. Vapo myy turvetta hevostilojen lisäksi lehmien, lihanautojen ja broilereiden kuivikkeeksi. Turve soveltuu kaikenlai 9-vuotias suomenhevos ori Turbo Urpo on raviratojen tähti. Se on ehtinyt juosta tililleen kuuden vuoden aikana lähes euroa. Turve on imukykyistä ja luontoystävällistä, ja käytetystä turpeesta eroonpääsy on paljon helpompaa verrattuna muihin kuivikkeisiin. KUIVIKETURPEEN OMINAISUUKSIA Ei sisällä homepölyä Pitää talli-ilman ammoniakkipitoisuudet vähäisinä eli poistaa hajuja Antiseptiset ominaisuudet vähentävät haitallisten pieneliöiden kasvua lannassa Käyttömäärät pienempiä kuin muissa kuivikkeissa Kompostoituu nopeammin ja korkeammassa lämpötilassa kuin muut kuivikelantaseokset Saatavilla irtotavarana ja muovipaaleissa seen kuivattamiseen sekä virtsan ja lietteen imeyttämiseen. Turve myös pidättää ravinteita hyvin ja on siten erittäin hyvä materiaali pelloille levitettäväksi, jolloin siihen imeytetyn virtsan ja lannan ravinteet tulevat hyötykäyttöön kasvien ravinteena. Lisäksi sillä on maan rakennetta parantava vaikutus peltoon levitettynä, kertoo Vapon Lounais-Suomen myyntijohtaja Markku Punkari. Lounais-Suomen myyntialueella ympäristöturpeenmyynti vastaa noin yhtä kolmasosaa turpeen kokonaismyynnistä. Tähän osuuteen sisältyy kuiviketurpeen lisäksi kasvuturpeen myynti. Orimattilalainen talliyrittäjä Teemu Okkolin kuuluu suomalaisten raviohjastajien ja valmentajien kärkinimiin. Hän on ollut hevosmies koko ikänsä. SYTYKE 30_ POLTE _ _ POLTE _ 31

17 SYTYKE Pilttuun pohjalla käytettävä kuivike on merkittävä osa hevosen kokonaishyvinvointia, ja sillä on vaikutusta etenkin tallin hengitysilmaan. Turve pölyää vähemmän kuin muut kuivikkeet ja sen pöly on myös suuripartikkelista. keet, joista haihtuu ilmaan ammoniakkia. Turve sitoo tutkimusten ja myös Okkoliin kokemusten mukaan ammoniakkia paremmin kuin mikään muu kuivike, ja kuivassa karsinassa myös hevosen jalat voivat paremmin. Nimenomaan imukyky on turpeen tärkeä ominaisuus, Okkolin painottaa. Hän tarttuu muiden töidensä ohessa päivittäin talikonvarteen, joten tuntumaa turpeeseen on sitäkin kautta. Kaikkea kuiviketta ei vaihdeta kerralla, vaan karsinoista siivotaan tiheäpiikkisellä talikolla vain hevosen jätökset. Turve sitoo hevosen virtsan yhtenäiseksi paakuksi, jolloin se on helppo erotella puhtaista kuivikkeista. Ulosteet poimitaan erikseen. Okkolin laskeskelee, että 30 hevosen tallissa jätettä syntyy noin kottikärryllistä päivittäin. Sen lisäksi, että tallinpitäjän täytyy noudattaa Maa- ja metsätalousministeriön hevostenpidolle asettamia eläinsuojeluvaatimuksia, jotka koskevat niin talliolosuhteita kuin hevosten käsittelyäkin, hänen täytyy ottaa huomioon lantahuolto, josta on määrätty ympäristönsuojelulaeissa. Myös kunta voi antaa paikallisia ohjeita ja määräyksiä lantahuollosta. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan lanta tulisi ensisijaisesti hyödyntää maanparannusaineena ja lannoitteena kasvintuotannossa ja vasta toissijaisesti energiana. Lannan sijoittaminen kaatopaikalle on laissa kiellettyä, ja tallinpitäjän tulee ottaa huomioon lannoitevalmistelain määräykset lannan jatkokäsittelyssä. Lakia sovelletaan sellaiseen lantaan, jota käsitellään teknisesti myyntiä varten esimerkiksi kompostoimalla tai lisäämällä lantaan maa-ainesta. Okkolinilla on yhteistyökumppanina paikallinen puutarhaliike, joka käy noutamassa käytetyn turpeen tallilta ja jatkojalostaa siitä kompostoitavaa multaa. Hänellä on siihen luvat ja homma pelaa hyvin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hevosenlanta on varsin hyvää lannoitteita ja kilpailukykyistä mineraalilannoitteen kanssa. Tällä hetkellä lantaa haetaan Okkolinin tallilta pois parin viikon välein. Okkolinin käsityksen mukaan myös muilla talleilla käytetty turve menee hyötykäyttöön. Periaatteessa tuota voi laittaa vaikka suoraan kukkapenkkiin. Kyllä alkaa mummojen kukat kasvaa, hän toteaa ja osoittaa tallin pihalla olevaa lantakasaa. Okkolinin pihassa käy silloin tällöin joku kysymässä lannoitetta, ja sitä kyllä piisaa jaettavaksi. Turvetta saapuu Okkolinille irtotavarana 50 kuution erissä, jollaisesta riittää kerralla kuiviketta noin kahdeksi kuukaudeksi. Säilyttämistä varten Okkolin on rakentanut tallin taakse katoksen, johon Vapon kuorma-auto kippaa uuden turpeen suoraan. Siinä turve säilyy kesät talvet sateelta suojassa. Aina uuden kuorman tullessa Okkolin antaa Vapolle palautetta turpeen laadusta: sen tummuudesta, kosteudesta ja siitä, onko seassa esimerkiksi pieniä puunpaloja. Kun puhutaan hevosen alusesta, niin mitä vaaleampaa turvetta, sen parempi. Tummempi on usein hieman kosteampaa, mikä vaikuttaa taas moneen asiaan. Turpeen saatavuuteen Okkolin on ollut tyytyväinen. Kesällä kuiviketta kuluu vähemmän, sillä hevoset ovat enemmän ulkona ja nuorimmat kokonaan kesälomalla laitumilla. Hevonen on elävä luontokappale, joka tykkää olla ulkona. Jokaisen talliyrittäjän kannattaa Okkolinin mukaan miettiä, miten turvetta on järkevintä varastoida ja miten siitä hankkiudutaan eroon. Totta kai se on iso asia, joka kannattaa miettiä etukäteen myös sen kannalta, mikä on taloudellisesti järkevintä. AINAKIN OKKOLININ ARVION mukaan turpeen käyttö on talleilla lisääntynyt viime vuosina. Se johtuu paljolti siitä, että siitä on paljon helpompi hankkiutua eroon kuin muista kuivikkeista, jotka menevät ainakin Suomessa hukkaan. Ne ovat vähän niin kuin ongelmajätettä. Moni vain tuntuu Okkolinin mukaan pelkäävän turvetta siksi, että se on niin tummaa. Tummuus koetaan helposti likaisena, sillä turpeen tumma pöly näkyy paremmin kuin vaaleiden kuivikkeiden pöly. Etenkin näin kevätaikaan tumma pöly näkyy ja vaatii enemmän siivoamista, kun se leviää talliympäristöön. Kostealla kelillä turpeesta taas tulee helposti lietettä. Mutta siinä ne huonot puolet ovatkin. Kuivikkeeksi käytettävä turve ei saisi olla liian kuivaa, jolloin pölyäminen lisääntyy. Kuivana kesäpäivänä turve voi pölytä joskus liiaksikin, mutta sitä voi kevyesti kostuttaa vedellä kuten Okkolinkin tekee. Hevosen ylläpitokustannuksista kuivike haukkaa ison, muttei suurinta osaa, Okkolin muotoilee. Tarkkoja summia Okkolin ei osaa sanoa, mutta muihin kuivikkeisiin verrattuna turve on edullisempaa. Näin olen laskeskellut. Vaikka turve on tietysti kalliimpaa hankkia, niin pitkässä juoksussa se tulee edullisemmaksi kuin muut kuivikkeet varsinkin kun puhutaan tällaisesta määrästä, jota itse tilaan. Ypäjällä talliolosuhteissa tehdyn tutkimuksen mukaan turpeen käyttömäärä on alle puolet verratuuna kutterinlastuun. Okkolin suosittelee turvetta lämpimästi kenelle tahansa, eikä keksi yhtään syytä, miksei turve sopisi kuivikkeeksi kaikille hevosille. Minä en ainakaan ole nähnyt siinä mitään ongelmaa. Olen niin monta vuotta sitä käyttänyt, eikä vastaan ole tullut hevosta, jolle se ei sopisi, vaikka tässä minullakin hevosia tulee ja menee. Lähteet: Talliympäristöopas (Jansson-Saari järvi 2010), Ympäristöministeriön moniste 121: Hevostallien ympäristönsuojeluohje (2013) Julkisessa keskustelussa Suomen heikentynyt vaihtotase on laitettu pitkälti Nokian romahduksen piikkiin. Nokia-klusterin vaihtotasetta heikentäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 5-6 miljardia euroa. Myös syömävelkaa on pidetty isona osatekijänä vaihtotaseen heikkenemiseen. Talous on toki ollut ylikuumentunut ja kyse on rakenteellisista ongelmista, jotka ovat johtaneet voimakkaaseen vaihtotaseen vajeeseen, toteaa tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta. Syömävelan osuus vaihtotaseen vajeesta on kuitenkin kokonaisuutta katsottaessa verrattain pieni. Velka itsessään ei vielä ole suuri vaihtotaseongelma, mutta korkomenot kasvavat tulevaisuudessa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. HÄMMENTÄVÄN PIENELLE huomiolle on kuitenkin jäänyt energiatuonnin osuus vaihtotaseongelmasta. Maaliskuussa julkistetun professorityöryhmän mietinnön mukaan Suomi toi vuonna 2012 peräti 8,5 miljardilla energiaa. Tämä on viidennes kaikesta tuonnista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuontienergian lasku on yli kaksinkertaistunut. Tuontienergian jatkuvaan hinnannousuun vaikuttaa öljyn hinnan kehitys, jossa taas on ollut viime aikoina sekä nousuja että laskuja, sanoo OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Samoilla linjoilla on myös ETLA:n Paavo Suni. Energia on noussut vahvasti vaihtotasetta heikentäväksi tekijäksi. Pitkällä aikavälillä energia pysyy varmasti kalliina. Jos maailmantilanne pysyy ennallaan, tuontienergian hinnannousulle on painetta, hän jatkaa. Ekonomistit: Tuontienergia syö vaihtotasetta Monet maat, kuten vaikkapa Tanska ja Norja, ovat jo energiaomavaraisia ja Ruotsi ja Virokin melkein. VAIHTOTASEEN VAJE VUONNA 2012 OLI 2,7 MILJARDIA EUROA. SAMAAN AIKAAN TUONTIENERGIAAN TUHLATTIIN 8,5 MILJARDIA EUROA. KYSYIMME SUOMEN JOHTAVILTA EKONOMISTEILTA, MITEN HE NÄKEVÄT TUONTIENERGIAN MERKITYKSEN VAIHTOTASEESEEN. miljardia Pärjätäkseen kotimaisen energian tulee olla hinnaltaan kilpailukykyistä. Viime vuosina hiilen hinta on laskenut voimakkaasti ja hiili onkin syrjäyttänyt monia energiantuotantomuotoja, myös kotimaisia. Lähitulevaisuudessa hiilen käyttö kasvaa etenkin Euroopassa ja Aasiassa, sillä se on periaatteessa halpa vaihtoehto verrattuna esimerkiksi kaasuun. Vaikka uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvaa hurjaa vauhtia nyt ja tulevaisuudessa, on meidän tuotantorakenteemme niin hiilisidonnainen, että vielä vuoden päästäkin valtaosa energiantarpeesta tuotetaan fossiilisilla, Suni sanoo. TÄLLÄ HETKELLÄ 70 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta on tuontienergiaa. Energiaturvallisuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista. Energiaomavaraisuus on myös kansallinen turvallisuuskysymys, kuten viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa osoittavat, Suni toteaa. Monet maat, kuten vaikkapa Tanska ja Norja, ovat jo energiaomavaraisia ja Ruotsi ja Virokin melkein. Myös Yhdysvallat siirtynee lähivuosina vuosikymmenten tuontienergiariippuvuuden jälkeen omavaraiseksi. Usein ajatellaan, että Suomen mahdollisuudet tuottaa tarvitsemansa energia itse ovat rajalliset, sillä Suomella ei ole esimerkiksi omia kaasutai öljyvarantoja * TUONTIENERGIA 2013* *ennakkotieto Suomella on kuitenkin puussa ja turpeessa mittaamattomat energiavarannot, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä. Pelkästään Vaasan ja Oulun ympäristössä turvetuotantokäyttöön soveltuvaa suota on noin hehtaaria. Siitä huolimatta tällä hetkellä turvetuotannossa hyödynnetään vain 60 hehtaaria suoaluetta. Alueellisesti turvetuotanto on tärkeä työllistäjä, Suni sanoo. Osa kotimaisista energianlähteistä on jo täysimääräisesti hyödynnetty. Esimerkiksi kaikki Suomen vesivoiman tuottamiseen soveltuvat joet on jo valjastettu energiantuotantoon, eikä lisäkapasiteettia sitä kautta enää voida saavuttaa. DANSKE BANKIN Kuoppamäen mukaan kotimaisen energiantuotannon osuuden nostamisella voitaisiin parantaa vaihtotasetta merkittävästi ja jopa saada se ylijäämäiseksi. Pidän kuitenkin tärkeänä myös energiantuotannon monimuotoisuutta, jotta emme ole liian riippuvaisia yhdestä energiamuodosta. Itse ehkä panostaisin jatkossa tutkimukseen, joka tukee kotimaisten energiamuotojen taloudellisesti ja ekologisesti järkevää tuotantoa. Myös energiatehokkuus on näin kalliin energiahinnan aikana keskeinen tekijä. Energiansäästössä meillä on vielä paljon tekemistä, muun muassa rakennuskannassa, sanoo ETLA:n Suni. TEKSTI RIINA RINKINEN TASE 32_ POLTE _ _ POLTE _ 33

18 AHDIN VALTAKUNTA KRIISIT NOSTAVAT ENERGIAN OTSIKOIHIN Noin kaksi kolmasosaa käyttämästämme energiasta on tuontia, mikä näkyy miljardien eurojen heikennyksenä kauppataseessamme joka vuosi. krim, liuskekaasu, tuulivoima, Saksan energiakäännös, päästökauppa, Fukushima, Pyhäjoen ydinvoimahanke tai huoltovarmuus ovat esimerkkejä siitä, että energia ja sen ympärillä käytävä keskustelu vaikuttaa niin maailmapolitiikkaan kuin jokaisen suomalaisen arkeen joka ikinen päivä. Ala vilisee erilaisia lyhenteitä ja erityissanastoa ja täytyy olla melkoinen energia-alan apteekkari, jotta pystyy muodostamaan perustellusti edes oman mielipiteen, kun keskustelussa vilahtelevat terawatit, päästöoikeuden hinnat, erilaiset verot, siirtomaksut sekä syöttötariffit. Energia on puhuttanut aina, mutta juuri nyt se tuntuu poikkeuksellisen ajankohtaiselta. Ikävä kyllä ajankohtaiseksi sen teki jälleen koko maailmanpolitiikkaa heilutteleva selkkaus. VAPO OY ON merkittävä suomalainen toimija energia-alalla. Vapon omistavat Suomen valtio sekä paikalliset ja alueelliset energiayhtiöt. Tuotamme lämmön puulla ja turpeella lähes miljoonalle suomalaiselle ja työllistämme suoraan ja epäsuorasti tuhansia suomalaisia. Suomen lisäksi meillä on merkittävää liiketoimintaa Ruotsissa ja Virossa. Nykymuotoisen Vapon juuret juontuvat vuoden 1973 Is raelin ja Egyptin välisestä Jom Kippur -sodasta aiheutuneesta öljykriisistä. Öljyä tuottaneet arabivaltiot laskivat tuotantoaan pyrkien painostamaan Yhdysvaltoja lopettamaan tukensa Israelille. Seuraukset olivat huimat. Energiasta tuli todella pula. Suomessakin asuinhuoneistojen lämpötilat säädettiin enintään 20 asteeksi, työpaikoilla 18 asteeseen ja autotallien lämmittäminen kiellettiin. Moottoriteiden katuvalot sammutettiin, yksityisten uima-altaiden lämmitys kiellettiin ja samaan aikaan kiihdytettiin hiilivoiman ja ydinvoiman rakentamista ja valmistauduttiin kaasuntuontiin Neuvostoliitosta. Valtionmaista irrotettiin suoalueita Vapo Oy:lle ja toimeksiantona oli turvetuotannon aloittaminen energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Tuon öljykriisin seurauksena aloitettiin myös kiivas öljy- ja kaasuvarojen etsintä muun muassa Pohjanmereltä. Kriisin syystä tai ansiosta naapurimaastamme Norjasta tuli yksi maailman vauraimmista valtioista. HYVINÄ AIKOINA energiakeskustelu vaimenee, mutta kun jotain yllättävää sattuu, energiauutiset täyttävät etusivut. Muutos voi olla Tsernobylin, Fukushiman tai Krimin-kriisin kaltainen jymyuutinen tai sitten liuskekaasun tai tuulivoiman kaltainen ilmiö, joka muutamassa vuodessa mullistaa alaa valtavasti ja jolla on uskomattomat taloudelliset mittasuhteet. Suomi on uusiutuvan energian käytössä kolmannella sijalla EU-valtioiden joukossa, eli olemme ehdottomasti siellä hyvien joukossa. Sen sijaan emme ole lähelläkään palkintosijoja energiaomavaraisuudessa. Noin kaksi kolmasosaa käyttämästämme energiasta on tuontia, mikä näkyy miljardien eurojen heikennyksenä kauppataseessamme joka vuosi. Tämä on eittämättä eräs taloutemme riskitekijöistä. Vapon tavoitteena on osaltaan olla ratkaisemassa tätä isoa kansallista haastetta. Tuottaa vastuullisesti kotimaista energiaa suomalaisille. Kotimainen energia ei ole vain sähköä ja lämpöä, vaan se on ennen kaikkea työtä ja verotuloja. AHTI MARTIKAINEN Vapon viestintäjohtaja 34_ POLTE _

19 KIRKAS VISIO VEDESTÄ Clean Waters on luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen edelläkävijä. Suomalaiset arvostavat puhdasta vettä. Eri maankäyttömuodot vaikuttavat luonnonvesien tilaan. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän vuotuista sadantaa, mikä myös osaltaan luo tarvetta mm. hulevesien käsittelylle ja tulvien tasaukselle. Clean Waters nojaa Vapon turvetuotantoon liittyvään vesienkäsittelykokemukseen: vesistöjen kuormitusta voidaan vähentää luonnonmukaisin keinoin. Toimimme puhtaiden vesien puolesta.