Lausunto ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi / /2012 KHAL 69 Va. kaupunginsihteeri: Lieksan ja Nurmeksen kaupungin rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun ta käsittelee asiaa Ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikaisen valmistelu esityslistalle: "Asian valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikainen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus pyytää mennessä lau sun toa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuo sik si ja suunnitelmaan liittyvästä Pohjois-Karjalan ve sien hoidon toimenpideohjelma-luonnoksesta. Pohjois-Karjalan aluetta koskevat asiakirjat ovat nähtävillä kunnissa ja Pohjois-Karjalan ELY-kes kuk sessa. Asiakirjat ovat nähtävänä myös sähköisesti verkko-osoitteessa Pieniä osia Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueesta on Nurmeksen kaupun gin alueella. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoaluetta koskeva asia kir ja on nähtävänä Nurmeksen kaupungintalolla. Sähköinen versio on osoitteessa Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kuultavana olevista asiois ta mennessä. Tausta Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyt tää vesienhoitosuunnitelmien laatimista vesienhoitoalueille, jot ka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ve sien hoi to alueis ta (1303/2004). Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuo den aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Ve sien hoi to suun ni tel mat vuoteen 2015 hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna Nyt valmistellaan

2 vesienhoitosuunnitelmia vuoteen Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja en nal listaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteiden saa vut ta misen määräaikoja voidaan pidentää erityisin ehdoin vuoteen 2021 tai Vesienhoidon keskeiset kysymykset Vuoksen vesienhoitoalueella jak sol le Keskeiset kysymykset ovat: - Erinomaisessa tai hyvässä olevien vesistöjen tilan turvaaminen - Hajakuormituksen vähentäminen - Pistekuormituksen aiheuttamien päästöjen hallinta - Vesielinympäristöjen parantaminen - Pohjavesien turvaaminen - Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen - Vesienhoidon toimeenpanon turvaaminen Vesien tila Pohjois-Karjalassa Pintavedet Vesienhoidon suunnittelua varten Pohjois-Karjalan 538 pin ta ve simuo dos tu mas ta luokiteltiin kaikkiaan 486 vesimuodostumaa. Luo kitel lus ta järvipinta-alasta 25 % on erinomaisessa, 67 % hyvässä ja 8 % hyvää heikommassa tilassa. Tyydyttävään tai sitä huo nom paan tilaan luokiteltiin 75 vesimuodostumaa (37 järveä ja 38 jo kea). Vain 10 % vesimuodostumista ei voitu luokitella tiedon puut tu mi sen vuoksi tai tiedon vähäisyyden takia. Pielisen reitin 168 vesimuodostumasta 85 % on luokiteltu. Pää osin vesistöjen arvioidaan olevan hyvässä tilassa. Pielinen on ko ko naisuu te na hyvässä tilassa, mutta lahtialueilla on havaittavissa muu toksia. Tilaltaan heikentyneiksi (tyydyttävä) on arvioitu 14 muodostumaa, mm. Vuonisjärvi, Jamalinjoki ja Lieksanjoen alajuoksu Lieksasta. Osit tain Nurmeksessa sijaitseva Karhujoki-Valtimojoki-Hovilanjoki on myös luokiteltu heikentyneeksi. Ravinnekuormituksen vähentämistarpeita on erityisesti Lieksassa Vuo nis jär ves sä ja Nurmeksessa Karhujoki-Valtimojoki-Hovilanjoki alu eel la. Voimakkaasti muutetuksi nimetyssä Lieksanjoessa (alajuoksu) ta voi-

3 te ti lan mahdollinen myöhentyminen vuoteen 2027 selviää jär vi lo hen luonnonkudun onnistumisen seurannan perusteella. Pohjavedet Pohjois-Karjalassa on 342 pohjavesialuetta, joista 3 on arvioitu huonoon tilaan kemiallisen arvioinnin kautta. Selvityskohteiksi on esitetty tässä vaiheessa 8 pohjavesialuetta, joil la on huomattavasti ihmistoimintaa, mutta joiden pohjaveden laa dus ta ei vielä ole riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Nur mek ses ta selvityskohteena on Jokikylän pohjavesialue. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma-luonnos Vesienhoidon toisella suunnittelukaudella vesienhoidon toi men pi teet on jaoteltu perus-, muu perus- ja täydentävät toimenpiteet ni mik keistö jen alle. Pohjois-Karjalassa kuormitusta vähentävien perustoimenpiteiden arvioi daan pääosin olevan riittäviä erinomaisen tilan säi lyt tä mi seen toimenpideohjelmassa tarkastelluissa erinomaisiksi luo ki tel luis sa vesimuodostumissa. Myös hyvään tilaan luokitelluissa ve sis töis sä perustoimien arvioidaan pääosin olevan riittäviä ti la ta voit tei den toteutumiseen. Täydentäviä toimenpiteitä ehdotetaan maatalouteen, met sä ta louteen, haja-ja loma-asutukseen, vesistöjen kunnostukseen, sään nöste lyyn ja rakentamiseen. Pielisen lähialueen kuormittuneissa pienissä vesistöissä tilan pa ranta mi seen tarvitaan monenlaisia kuormituksen vähentämiseen liit ty viä ja muita toimenpiteitä. Kaudelle esitetään mm. kun nostuk sen suunnittelua ja toteutusta. Tilatavoitteiden saa vut ta mi seen arvioidaan kuitenkin tarvittavan aikaa vuoteen Valtimojoen vesistössä (Karhujoki-Valtimojoki-Hovilanjoki) ala juoksul le kohdistuvaa fosforikuormitusta arvioidaan voitavan vä hen tää kaikkiaan noin 5 % toimenpideohjelmassa esitetyillä toi men pi teil lä. Pielisen pääaltaan osalta täydentävänä toimenpiteenä esitetään sään nös te ly käy tän nön kehittämistä ja viemäreiden vuotovesien vähen tä mis tä ja sekaviemäröinnistä luopumista. Lieksanjoen yläjuoksun kohdalla esitetään joen elin ym pä ris tö kunnos tuk sen suunnittelua ja toteutusta. Lieksassa sijaitsevan Saarijoen-Vinapuron osalta esitetään ka lan kul-

4 kua helpottavia toimenpiteitä. Lausunnon kohteena olevat asiakirjat ovat luottamushenkilöiden säh köi ses sä kokoushallinnassa. Ympäristönsuojelutarkastajan esitys lausunnoksi Vuoksen vesienhoitosuunnitelma ja sitä täydentävä Poh jois-kar ja lan vesienhoidon toimenpideohjelma-luonnos on laaja ko ko nai suus, jossa on riittävästi tietoa ja perusteita ve sien hoi to suun ni tel mas sa esitetyille toimenpidelinjauksille. Toimenpideohjelma-luonnoksessa esitetty Pielisen pääaltaan säännös te ly käy tän nön kehittämisen suunnittelu koetaan Lieksan ja Nurmeksen kannalta tärkeäksi. Myös järvilohen nou su mah dol li suuksien selvittäminen Lieksanjokeen on tärkeää. Vesienhoitosuunnitelman toteuttamiseen tarvitaan laajaa yh teis työ tä, jota suunnitelmaehdotuksen otsikkokin "Vesien tila hyväksi yh des sä" korostaa. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma-luonnoksessa tode taan, että vesistöjen kunnostus- ja ve si ra ken ta mis toi men pi tei den toteutuksessa tavoitteena on siirtää vastuuta enenevässä mää rin alueellisille toimijoille, kuten kunnille, osakaskunnille ja yh dis tyk sil le. Kuntien mahdollisuudet niin henkilöstöresurssien kuin rahallisten resurs sien suhteen ovat hyvin rajalliset ja tulevaisuudessa tilanne ei ainakaan ennalta arvioiden parane. Valtion osallistuminen ve sien hoidon toteuttamiseen (suunnittelu ja rahoitus) on en si ar voi sen tärkeää. Esimerkiksi vesistöjen kunnostushankkeiden ja tärkeillä poh ja ve sialueil la olevien jälkihoitamattomien maa-ainesten ot ta mis aluei den kunnostamisen eteneminen ilman valtion rahoitusta on vai keaa. Suunnitelmassa todetaan, että ensisijainen vastuu toimien to teut tami ses ta on kuitenkin niillä yksityisillä toimijoilla (mm. toi min nan harjoit ta jat, kansalaiset, järjestöt), jotka vaikuttavat toimillaan ve sis tö jen tilaan. Kansalaisaktiivisuuden, yhdistysten ja muiden va paa eh tois toi mi joiden aktiivisuuden lisääntyminen omien lähivesien kunnon seu rannas sa ja mahdollisissa vesien tilaa parantavissa toimissa olisi toi votta vaa. Tätä pitäisi pystyä tukemaan kaikin käytettävissä ole vin keinoin. Haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteiden (jätevedet) osalta suun nitel mas sa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia ja esitettyjä oh jaus kei no ja

5 on tarkasteltava uudelleen sen jälkeen, kun mah dol li set lainsäädännölliset muutokset ovat tiedossa. Vuoteen 2015 ulottuvalla suunnitelmakaudella tavoitteeksi ase tet tu haja-asutuksen jätevesihuollon toimeenpano ei ole toteutunut. Lieksas sa ja Nurmeksessa tilanne on hyvin samanlainen kuin muu al la maassa ja maakunnassa. Syksyllä 2014 käynnistynyt po liit ti nen keskustelu on saanut aikaan epätietoisuutta ja muutenkin hi das jätevesijärjestelmien kunnostustahti on hidastunut en ti ses tään. Valtakunnan tason keskustelu ja siitä seurannut epä tie toi suus on osaltaan vaikeuttanut myös joidenkin rakenteilla olevien ve si osuuskun tien suunnitelmien toteuttamista. Keskitetyn viemäröinnin toteuttamiseen haja-asutusalueilla tu li si kin varmistaa valtion rahoitus myös toisella suunnittelukaudella nii hin kohteisiin, joilla se on vesistökuormituksen ja pohjavesien suo je lun kannalta perusteltua. Vesienhoitosuunnitelmaan liitttyvä aineisto on hyvin laaja ja osin vaikea sel koi nen kin. Tästä syystä suunnitelman valmistumisen yh teydes sä olisi aiheellista laatia "kansantajuinen" tiivistelmä suun ni telman olennaisista asioista. Suunnitelman ja toimenpideohjelma-luonnoksen valmisteluun on tarjot tu riittävästi mahdollisuuksia osallistua. Pohjois-Karjalan ve sienhoi don yhteistyöryhmässä on edustettuna kattavasti kes kei set vesienkäyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavien tahojen edus ta jat." Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan Pohjois-Karjalan Ely-keskukselle yhtyä ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikaisen lausuntoesitykseen. Ehdotus hyväksyttiin.