SOTE-PROJEKTI KÅÅSTÖÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-PROJEKTI KÅÅSTÖÖ"

Transkriptio

1 RAPORTTI KÅÅSTÖÖ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Turun ammattikorkeakoulu ja Turun alueen Valikkoryhmä SOTE-PROJEKTI KÅÅSTÖÖ Virkistystoimintaa vapaaehtoistyöntekijöille

2 SISÄLTÖ SOTE-PROJEKTI KÅÅSTÖÖ... 1 SISÄLTÖ... 2 JOHDANTO PROJEKTIN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHTA Yhdessä tekeminen ja toiminnan suunnittelu Jaksamista fyysisestä terveydestä Aarrekartalla voimaa omaan jaksamiseen Hyvinvointia vapaaehtoistyöstä Elämänkaaren vaiheet ja tulevaisuuden muistelua Yhdessä oleminen ja rentoutuminen TOTEUTUS Aloitustapaaminen Fyysinen terveys Oma jaksaminen Henkinen hyvinvointi ja vapaaehtoisen jaksaminen Elämänkaari Lopetustapaaminen VIESTINTÄ JA YHTEISTYÖ PROJEKTIN ARVIOINTI Resurssit ja budjetti Projektin palaute Kehittämiskohteet Projektin hyöty ja jatkuvuus LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Prosessikaavio Liite 2. Toteutuskertojen suunnitelmat ja aikataulutus... 24

3 JOHDANTO Projektiryhmä muodostuu Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijoista. Ryhmän ohjaavina opettajina ovat toimineet Marjatta Hahtola ja Heli Virjonen. Projektiryhmän yhteistyökumppanina on Turun alueen Valikkoryhmä. Kååstöö-projektiryhmä: Projektipäällikkö: Imbi Kolkkanen Sisällön suunnitteluvastaava: Suvi Kahela Sihteeri: Tanja Järvinen Viestintävastaava: Anne-Mari Kuusinen Raporttivastaava: Marianna Rantanen Projektin esittelyn suunnitteluvastaava: Satu Lehtonen Projektin tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa virkistystoimintaa Valikkoryhmään kuuluvien järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöille. Projektin tavoitteena on hyvinvoiva vapaaehtoinen. Virkistystoiminta toteutettiin kuuden tapaamisen muodossa tiistai-iltaisin välisenä aikana. Virkistystoiminnan suunnittelussa Kååstöö-ryhmä huomioi sekä osallistujien toiveita että omia ammatillisia vahvuuksiaan. Virkistystoiminnassa huomioitiin kokonaisvaltainen hyvinvointi kattaen sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen näkökulman. Projektisuunnitelmaa muokattiin läpi projektin toteutuksen ajan, ja koko projektiryhmä teki tiivistä yhteistyötä projektin onnistumiseksi.

4 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA LÄH- TÖKOHTA Projekti toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluiden ja terveysalan opiskelijoiden yhteistyönä. Projektiryhmässä oli molempien tulosalueiden opiskelijoita, ja ryhmän yhteistyötahona toimi Turun alueen Valikko-ryhmä. Turun alueen Valikko tiedottaa, kannustaa yhteistyöhön ja toimii ideariihenä eri vapaaehtoistyötä tekevien tahojen vapaaehtoisten välillä. Tavoitteena Turun alueen Valikolla on lisätä näkyvyyttä ja saada lisää arvostusta mukana olevien yhdistysten ja järjestöjen vapaaehtoistyölle. Yhteistyötä pyritään kehittämään yli sektorirajojen. Lisäksi Turun alueen Valikko rekrytoi vapaaehtoisia mukaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. (KansalaisAreena 2013.) Kååstöö-projektin tarkoituksena oli suunnitella Turun alueen Valikko-ryhmään kuuluvien yhdistysten ja järjestöjen vapaaehtoistoimijoille virkistystoimintaa, joka vastaa mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan ja on lähtöisin heidän omista ehdotuksistaan sekä odotuksistaan. Tavoitteena projektiryhmällä on hyvinvoiva vapaaehtoinen. Projektilla pyrittiin auttamaan vapaaehtoistyöntekijää löytämään iloa tekemisestä ja kokemisesta sekä lisäämään voimia omaan jaksamiseen auttajana. Pyrimme pohtimaan yhdessä vapaaehtoistyötä tekevien kanssa, mistä saa motivaatiota ja eväitä oman jaksamisen kehittämiseen ja sen myötä läheisten jaksamisen tukemiseen. Terveyden edistäminen, ihmisten kohtaaminen, vertaistuen saaminen sekä omien tuntemusten ja kokemusten jakaminen edistävät hyvinvointia. Kååstöö-ryhmäläisten tavoitteina on toiminnan suunnittelijoina sekä toteuttajina myös oman jaksamisen ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Toimintaa toteutettiin monipuolisesti käyttäen erilaisia menetelmiä sekä osallistamalla vapaaehtoistyöntekijöitä. Lisäksi tavoitteenamme oli hakea tietoa erilaisten menetelmien, muun muassa yhteisöllisten työmenetelmien, käytöstä, kehittää moniammatillista yhteistyötä ja kehittyä ryhmän ohjaajina. Tärkeänä projektityössä pidimme myös aikuisten ja ikääntyvien terveyden edistämistä sekä projektityöskentelytaitojen oppimista. KÅÅSTÖÖ 4

5 1.1 Yhdessä tekeminen ja toiminnan suunnittelu Yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus auttavat jokaista ilmaisemaan itseään luontevasti. Asioiden näkyväksi tekeminen ja visualisoiminen auttavat kaiken ikäisiä tulemaan tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan, motiiveistaan, tavoistaan ja teoistaan. (Pesäpuu 2010.) Tutustumisen ja esittelyn apuna käytettiin kortteja. Kuvan kautta voi olla helpompi lähteä kertomaan itsestään ja samalla saatiin kaikille käyttöön persoonallisen näköiset nimilaput. Kååstöö-ryhmäläisten osallistumisella toimintaan luodaan ryhmään tasavertaisuuden tunnetta ohjaajien ja osallistujien välillä. Ottamalla osallistujat mukaan toiminnan suunnitteluun luodaan jokaiselle omia odotuksia vastaavaa toimintaa. Samalla osallistujat saadaan sitoutumaan toimintaan paremmin. Osallistujien toiveiden ja odotusten kartoittamisessa käytetään hyväksi SWOT-analyysiä. (OPH 2012.) SWOT-analyysi perustuu nelikenttämenetelmään. Nimi tulee sanoista S strengths, W weaknesses, O opportunities, T threats. Sen avulla voidaan kartoittaa sisäiset tekijät (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoiset tekijät (uhat ja mahdollisuudet) yksinkertaisesti ja nopeasti. SWOT-analyysiä voi hyödyntää oppimis- ja kehittämistehtävissä joko yksilönä tai ryhmässä. (OPH 2012.) 1.2 Jaksamista fyysisestä terveydestä Maailman terveysjärjestön mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Täydellistä terveyttä on kuitenkin vaikeaa saavuttaa, mutta on mahdollista pyrkiä hyvään terveydentilaan. Terveys on voimavara, joka mahdollistaa aktiivisen ja itsenäisen elämän. (Huttunen 2012a.) Vapaaehtoistyöntekijöiden kannalta haluttiin nostaa esille fyysisen terveyden tärkeys, sillä se vaikuttaa osaltaan myös mielen tasapainoon. Fyysiseen terveyteen pystytään vaikut- KÅÅSTÖÖ 5

6 tamaan terveellisten elämäntapojen, henkisen hyvinvoinnin ja fyysisen kunnon avulla. Liikunta nousee tärkeänä osana esille fyysisen kunnon ylläpidossa. Liikunta vaikuttaa myönteisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Liikunta auttaa ehkäisemään ja hoitamaan sydän- ja verisuonisairauksia, sokeritautia, tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan parantavasti. Liikunta voidaan jakaa kolmeen osaan: terveysliikuntaan, hyötyliikuntaan ja kuntoliikuntaan. (Rinne 2012; Seppälä 2006.) Vapaaehtoisten kanssa tutustuttiin liikunnan myönteisiin vaikutuksiin sekä teoreettisesti että käytännössä. Te lan aikana osallistuttiin 15 minuuttia kestävään tuolijumppaan. Kestävyyskunnon parantamiseksi liikuntaa tulisi harrastaa viikoittain 2,5 tuntia, mikä on mahdollista jakaa minuutin osiin (Aittasalo 2013; UKK-instituutti 2011). Terveellisten elämäntapojen noudattamiseen kuuluu myös terveellinen ruokavalio. Epäterveellinen ruokavalio useimmiten johtaa moniin sairauksiin. Ruokavalio koostuu monesta eri osasta ja on tärkeää, että tiedetään ja muistetaan nämä perusasiat. Oikeanlaisen ruokavalion noudattaminen auttaa myös painonhallinnassa. (Huttunen 2012b.) Vapaaehtoisten kanssa tutustuttiin lautasmalliin ja aktivoitiin osallistujia myös tekemään omia lautasmallejaan yhdessä muiden kanssa. Vapaaehtoisille annettiin vinkkejä siitä, miten kasviksien ja hedelmien päivittäinen syöminen, suolan käytön vähentäminen, pehmeiden rasvojen suosiminen ja nopeasti imeytyvien sokereiden välttäminen antaa avaimet terveellisempään ruokavalioon. Kolmas tärkeä osa fyysistä terveyttä on riittävä ja laadukas yöuni. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-8 tuntia unta, vaikkakin yksilöllinen vaihtelu on suurta. Tärkeää on malttaa nukkua oman vuorokausirytminsä mukaan. On tavallista, että aikuisen elämässä tapahtuu paljon kaikkea koko ajan, mikä johtaa siihen, ettei ole aikaa pysähtyä ja kuunnella itseään. Kuitenkin pitkäaikainen oman vuorokausirytmin huomioimatta jättäminen voi aiheuttaa unettomuutta. (Kajaste 2008.) Unen merkitystä käytiin läpi te lassa kertomalla lyhyesti unen merkityksestä jaksamiselle. KÅÅSTÖÖ 6

7 1.3 Aarrekartalla voimaa omaan jaksamiseen Aarrekartta on menetelmä, jonka avulla unelmista voi tehdä totta. Menetelmän avulla pohditaan omia unelmia ja toiveita. Aarrekartan teko valmistaa henkisesti muutokseen ja tekee avoimemmaksi ratkaisujen löytymiselle sekä kasvattaa rohkeutta ja luottamusta elämään. (Ikira 2013.) Elä!-Työkalupakki vertaisryhmien ohjaajille korostaa ryhmänohjaamisessa yhteistoiminnallisuuden tärkeyttä. Yksintyöskentelyn lisäksi hyödynnetään pari- ja pienryhmätyöskentelyä sekä koko ryhmän yhteistä työskentelyä. Yksintyöskentelyn avulla jokainen pystyy erottamaan omat näkemyksensä ja tavoitteensa muiden ryhmäläisten tavoitteista. Parityöskentely tukee ujompien osallistujien mahdollisuutta kertoa ja testata näkemyksiään ääneen. Pienryhmässä osallistujalla on mahdollisuus saada tukea sekä täydentää omaa ajatteluaan muiden ajatuksilla. Koko ryhmän yhteinen työskentely mahdollistaa erilaisuutta arvostavan kokonaisnäkemyksen syntymisen käsiteltävästä asiasta. (Hiisijärvi, Heiskanen & Blomberg 2013.) 1.4 Hyvinvointia vapaaehtoistyöstä Vapaaehtoistyöhön osallistutaan ensisijaisesti auttamisen halusta. Myös omat kokemukset esimerkiksi jostain sairaudesta ja halu oppia uutta voivat edesauttaa vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Tärkeää vapaaehtoisille on se, että vapaaehtoistyöstä pitää antamisen lisäksi myös saada jotain myönteistä. Vapaaehtoisen saa sitoutumaan toimintaan se, että toiminta on mielekästä. Myös hyvällä ryhmällä, vapaaehtoistyön tuottamalla hyödyllä itselle ja siitä saadulla hyvällä mielellä sekä myönteisellä palautteella on suuri merkitys sille, että vapaaehtoinen jatkaa tehtävässään. (Pessi & Oravasaari 2010, 141 ja ) Vapaaehtoistyö voi auttaa, sillä myötätunto ja auttaminen lisäävät omaa hyvinvointia. Vapaaehtoistyöntekijät voivat keskimäärin henkisesti paremmin kuin muut. (Mattila 2010.) Toisaalta vapaaehtoistyö voi myös kuormittaa ja altistaa jopa myö- KÅÅSTÖÖ 7

8 tätuntouupumukselle. Vapaaehtoinen saattaa joutua tilanteeseen, jossa hänen pitäisi auttaa, vaikka hänelle ei ole annettu tehtävään riittäviä ammatillisia valmiuksia, mikä voi johtua joko puutteellisesta perehdytyksestä tai koulutuksesta. Myös vapaaehtoinen itse saattaa asettaa itselleen liian suuria vaatimuksia. Vapaaehtoinen voi kokea itsensä riittämättömäksi, koska hän haluaisi auttaa niin hyvin kuin mahdollista, mutta hänellä ei välttämättä ole siihen aikaa tai resursseja. (Nissinen 2008, ) Vapaaehtoisen jaksamisen kannalta on tärkeää tunnistaa omat henkilökohtaiset ja ammatilliset tarpeensa, koska sen avulla auttaja on paremmin valmistautunut ottamaan haasteita vastaan ja osaa myös hoitaa paremmin itse itseään. On tärkeää löytää tasapaino työn, vapaa-ajan toiminnan ja levon välille sekä löytää sisäinen mielenrauha. Auttajan tulisikin muistuttaa itseään siitä, mitkä arvot ovat hänelle tärkeitä ja mitkä ovat hänen voimavaransa. On myös tärkeää muistaa pitää kiinni omalle elämälleen tärkeistä asioista ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. (Nissinen 2008, ) Ihmissuhteiden merkitys korostuu silloin, kun vapaaehtoinen tekee työtä, joka altistaa hänet myötätuntouupumukselle. On tärkeää pitää mielessä myötätuntouupumukseen johtavat tekijät ja kiinnittää huomiota siihen, jos alkaa eristäytyä muista. Tärkeää on myös se, ettei kadota yhteyttä omaan itseensä. (Nissinen 2008, 187.) Tapaamiskerralla kerrottiin lyhyen luennon avulla myötätuntouupumuksesta ja oman jaksamisen tukemisesta sekä mahdollistettiin vapaaehtoisten ajatustenvaihto antamalla aikaa vapaalle keskustelulle vapaaehtoistyöstä. Keskustelua ohjattiin jaksamisteemaan tukikysymysten avulla. 1.5 Elämänkaaren vaiheet ja tulevaisuuden muistelua Ihmisen kehitysprosessi jatkuu keskeytyksettä hedelmöityksestä kuolemaan kaikilla ulottuvuuksilla. Elämänkaari tarkoittaa tuon kehityksen psykologista puolta. Jokaisen ihmisen kohdalla elämään liittyy useita valintoja eli lopputulos on yksi KÅÅSTÖÖ 8

9 monista mahdollisista. Jokainen on ainutkertainen, mutta ihmisen kehityksessä on myös yleisiä piirteitä. Elämäkaaren vaiheet (Ikärajat liukuvia, yleinen jaottelu) Lapsuuteen kuuluvat vauva- ja pikkulapsi-ikä (0-2 v.), leikki-ikä (2-6 v.) sekä keskilapsuus (7-11 v.). Lapsuus ei määrää loppuelämää. Nuoruus käsittää varhaisnuoruuden (12 15 v.), nuoruuden (16 18 v.) sekä myöhäisnuoruuden 19-22v. Aikuisuuteen kuuluvat varhaisaikuisuus (23 40 v.; läheisyyden tai eristyneisyyden kokemus) sekä keski-ikä (40 65 v.; tuottavuuden ja luovuuden tai lamaantumisen kokemus). Vanhuusiän käsitetään alkavan 65 ikävuoden jälkeen. Tämä elämän viimeinen kolmannes voi johtaa minän eheyteen, jos ihminen kokee eletyn elämän merkitykselliseksi tai epätoivoon, jos ihminen kokee, että jäljellä oleva aika on liian lyhyt uuden elämän aloittamiseen. (Nurmi ym ) Positiivisen elämänpolunsuunnittelun mahdollistamiseksi hyödynnetään tulevaisuuden muistelu -menetelmää. Tulevaisuuden muistelu on yksi niin sanotuista ennakointidialogeista. Stakesin hankkeissa kehitetyt dialogiset ja innovatiiviset verkostotyön muodot eli ennakointidialogit on tarkoitettu käytettäväksi silloin kun asiakkaiden pulmat edellyttävät asiointia usean palvelun piirissä. Ennakointidialogit edistävät osapuolien hyvää vuoropuhelua ja toiminnan koordinointia. Työmuotojen avulla kuullaan kaikkia osallistujia. (Stakes 2012.) 1.6 Yhdessä oleminen ja rentoutuminen Ryhmän lopettaminen on syytä suunnitella hyvin, sillä ryhmäläisille voi jäädä haikeutta ja epäuskon tunteita yhteisen kokemuksen päättymisestä. Ryhmä ei ehkä tiedosta surevansa. (Lähteenmäki 2007, 14.) Ryhmän lopetuskerta suunniteltiin aikataulun suhteen väljemmäksi ja retken kaltaiseksi tapaamiseksi, jossa nautittaisiin yhdessä ryhmän tapaamiskertojen päätösateria. Lisäksi iltaan suunniteltiin rastityöskentelyä teemoista: virkistysmuodot, vapaaehtoisen jaksaminen ja luonnon virkistysvoima. KÅÅSTÖÖ 9

10 Retki on lyhyt suunniteltu tapahtuma. Retken sisällöstä ja turvallisuusasioista on parasta keskustella ryhmän kanssa etukäteen. Kulkuyhteydet, tarvikkeet ja varasuunnitelmat täytyy päättää ajoissa. Teeman mukaan rakennettu retki tarjoaa pidempään muistissa säilyviä kokemuksia. (Grönholm 2005, ) Rastityöskentelyssä voidaan jakaa ja soveltaa tietoa, oppia uutta ja työstää asenteita. Mind mapin tekeminen ryhmässä auttaa hahmottamaan virkistysmuotojen laajaa kirjoa. Kysymysten avulla keskustelu vapaaehtoisen jaksamisesta aktivoi ryhmäläisiä käsittelemään itselleen tärkeää aihetta. (Tevere 2013.) Luonnon virkistysvoimasta keskustelu muistuttaa siitä, kuinka luonto herättelee aisteja ja aktivoi muistoja (Janhunen 2002). Yhteistoiminta- ja myönteisyysharjoitteet lisäävät vapautuneisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ryhmäläinen saa kokea olevansa arvokas ja pidetty. (Lähteenmäki 2007, ) Yhdessä syöminen on tärkeä kokemus, mistä suomalaisilla on nykyisin pulaa. Seurasta saa hyväksyntää ja välittämistä. Ruuan äärelle rauhoittuminen on yhteisöllisyyttä. ( SRE 2009.) KÅÅSTÖÖ 10

11 2 TOTEUTUS Projekti lähti käyntiin lokakuussa 2012 Kååstöö-ryhmän ensimmäisellä tapaamisella. Valikko-ryhmään käytiin tutustumassa marraskuun alussa, jolloin saatiin myös ehdotus virkistystoiminnan sisällön kartoitusviestin lähettämisestä. Kartoitusviestin vastausten perusteella aloitettiin sisällön suunnittelu. Aluksi luotiin alustavat raamit kuuden tapaamiskerran sisällöille. Tämän jälkeen sisältöihin perehdyttiin tarkemmin ja sisältöjä tarkennettiin. Joulukuussa esiteltiin projektisuunnitelma Turun ammattikorkeakoululla ja tehtiin projektisopimus Turun alueen Valikko-ryhmän kanssa. Virkistystoimintaan ilmoittauduttiin tammikuussa Aloitustapaaminen Ensimmäisellä toteutuskerralla (liite 2) mukana olivat kaikki Kååstöö-ryhmäläiset. Tapaamiskerran tavoitteena oli tutustuminen, ryhmäytyminen ja turvallisen sekä innostuneen ilmapiirin luominen. Ennen osallistujien saapumista tutustuttiin käytössä oleviin tiloihin ja valmisteltiin tapaamista. Tapaaminen aloitettiin kahvitarjoilulla. Tämän tavoitteena oli toivottaa kaikki osallistujat tervetulleeksi ja vähentää alkujännitystä. Ilmapiirin luomisessa onnistuttiin hyvin, ja ryhmässä keskustelu lähti hyvin käyntiin. Tutustumisessa hyödynnettiin kortteja, joita käytettiin nimilappuina myös muilla tapaamiskerroilla. SWOT-analyysiä apuna käyttäen osallistettiin mukana olijat suunnittelemaan seuraavien kertojen toimintaa. Alustava kartoitus toiveista tehtiin jo suunnitteluvaiheessa, ja sen pohjalta Kååstöö-ryhmä suunnitteli toiminnan rungon. Jokaisen tapaamiskerran suunnitelmia tarkennettiin vielä osallistujilta saadun palautteen perusteella, jotta toiminta vastaisi juuri kyseisen ryhmän odotuksia. Toiminnallisia kysymyksiä hyväksi käyttäen päästiin vielä tutustumaan ryhmään paremmin. Lopussa moni osallistuja kertoi jännityksensä helpottaneen, ja sekä osallistujat että Kååstöö-ryhmäläiset jäivät odottamaan seuraavia tapaamisia hyvillä mielin. KÅÅSTÖÖ 11

12 2.2 Fyysinen terveys Toisen tapaamiskerran teemana oli fyysinen terveys (liite 2). Kååstööryhmäläisten ammattitaitoa hyödyntääksemme tämän tapaamisen toteutuksesta vastasivat terveydenhoitajaopiskelijat. Osa osallistujista oli estynyt tulemaan paikalle. Ryhmän pieni koko mietitytti Kååstöö-ryhmäläisiä, mutta illan edetessä oli selvää, ettei tästä muodostunut haittaa toiminnalle. Ensimmäisellä kerralla onnistuttiin luomaan hyvä ilmapiiri kahvitarjoilulla, joten tätä käytäntöä päätettiin jatkaa kaikkiin tapaamisiin. Kahvittelun lomassa päästiin vaihtamaan kuulumisia ennen suunnitellun ohjelman toteuttamista. Illan aihe aloitettiin niin, että jokainen kertoi, miten pitää huolta itsestään. Osallistujat kertoivat, noudattavatko he jotain tietynlaista ruokavaliota tai harrastavatko jotain, jolla pitää yllä fyysistä kuntoa. Parityöskentelynä tehtiin mieleisiä lautasannoksia ja keskusteltiin terveellisistä ruoka-ainevalinnoista. Jokaiselle jaettiin myös internet-osoite, jossa osallistujat saivat halutessaan käydä testaamassa omia terveystottumuksiaan. Fyysisen terveyden ylläpitoa jatkettiin pienellä tuolijumppatuokiolla, johon kaikki pystyivät osallistumaan. Tuolijumpasta siirryttiin fyysiseen jaksamiseen. Yhdessä kerrattiin unen merkitystä päivittäiseen jaksamiseen ja keskusteltiin muistakin jaksamiseen liittyvistä asioista. Keskustelua syntyi aiheesta hyvin, joten keskustelu vapaaehtoistyön näkökulmasta päätettiin siirtää seuraavaan kertaan. Lopuksi pidettiin leikkimielinen tietovisa terveyteen ja ruokavalioon liittyvistä asioista. Keskustelua ryhmässä syntyi erittäin paljon, ja osallistujat kertoivat innokkaasti omista kokemuksistaan. 2.3 Oma jaksaminen Kolmannen tapaamisen aiheena oli oma jaksaminen (liite 2). Tavoitteena oli luoda osallistujille voimaantumisen tunteita sekä löytää asioita, jotka auttavat jaksamaan. Kerran toteutuksesta olivat vastuussa sosionomiopiskelijat. Kahvittelun ja KÅÅSTÖÖ 12

13 kuulumisten vaihdon jälkeen toiminta aloitettiin lankakeräkierroksella, jossa jokainen kertoi vuorollaan omista tuntemuksistaan, joita he olivat päivän aikana kokeneet. Lankakerän kierrettyä jokaisen kädessä kerä rullattiin takaisin, jolloin kukin vuorollaan kertoi kaksi asiaa, joista elämässään saa voimaa ja jotka auttavat jaksamaan. Tästä jatkoimme keskustelua kahdessa ryhmässä. Keskustelun tavoite oli syventää käsitystä omasta jaksamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Keskustelua syntyi runsaasti. Ryhmissä kerrottiin omista kokemuksista ja jaettiin vinkkejä oman jaksamisen ylläpitämiseen. Keskustelun jälkeen työskenneltiin aarrekarttojen parissa. Jokainen sai tehdä itselleen oman aarrekartan, johon etsittiin erilaisia hyvää mieltä tuottavien asioiden kuvia ja unelmia. Työskentely sujui leppoisasti, ja osallistujat innostuivat etsimään juuri omaan aarrekarttaan sopivia kuvia. Työskentelyä ohjattiin jatkamaan myöhemmin myös kotona. Aarrekarttatyöskentelyn ohjeet välitettiin sähköisesti tältä kerralta poissaoleville. Tapaaminen päätettiin tunnekävelykierrokseen. Tavoitteena oli, että jokainen ryhmässä kiertää huoneessa ja sanoo henkilökohtaisesti jokaiselle kehun, kiitoksen tai kannustuksen. Kierros antoi kaikille hyvän mielen ja tapaamiselle mukavan lopun. 2.4 Henkinen hyvinvointi ja vapaaehtoisen jaksaminen Neljännen tapaamiskerran teemana oli henkinen hyvinvointi ja vapaaehtoisen jaksaminen (liite 2). Tapaamiseen osallistui myös Kååstöö-ryhmän ohjaava opettaja Heli Virjonen. Tapaamisen alussa keskustelua herättivät vielä aiemmalla viikolla tehdyt aarrekartat ja edellisen kerran toteutuksen onnistuminen. Kahvittelun lomassa kerrattiin, mistä järjestöistä tai yhdistyksistä osallistujat tulevat ja mitä he järjestössään tai yhdistyksessään tekevät. Aloituksen jälkeen tehtiin vuorovaikutusharjoitus pareittain niin, että toinen parista kertoi jotain tarinaa. Kuuntelija oli saanut harjoitusta ennen lapun, josta hänen piti valita yksi teema, jonka mukaan hänen tuli eleillään viestittää, mitä tunnetta hän edustaa (esim. kiinnostunut/ei kiinnostunut). Vuorovaikutusharjoituksesta siirryttiin KÅÅSTÖÖ 13

14 myötätuntouupumukseen. Käytiin läpi myötätuntouupumuksen oireita, myötätuntostressiä ja näiden ehkäisyä. Lisäksi käytiin lyhyesti läpi empatian, sympatian, myötätunnon ja erillisyyden käsitteitä. Luento-osuuden jälkeen keskusteltiin aiheesta lyhyesti. Tämän jälkeen siirryttiin kuuntelemaan esitystä musiikin vaikutuksesta terveyteen ja psyykeen. Lisäksi kuunneltiin yksi musiikkikappale, minkä jälkeen keskusteltiin kappaleen herättämistä tunteista ja ylipäänsä musiikin merkityksestä osallistujille. Musiikista rentoutuneina jatkettiin vapaaehtoistyön maailmaan. Osallistujat saivat keskustella pienryhmissä jaksamisesta vapaaehtoistyössä ja siitä, voiko vapaaehtoinenkin sanoa ei. Osallistujille annettiin vapaat kädet keskustella myös muista kuin annetuista aiheista, ja ainakin yhdessä ryhmässä oli tarvetta keskustella vapaaehtoisten työnkuvasta omassa järjestössään. Pienryhmäkeskustelun jälkeen keskustelut purettiin yhdessä. Osallistujille annettiin kotiin mietittäväksi oman hyvinvoinnin tarkistuslista. Lisäksi ryhmäläiset saivat kaksi viikkoa sitten pidetyn tietokilpailun kysymykset ja vastaukset. Lopuksi pidettiin rentoutusharjoitus tunnelmallisessa kynttilänvalossa rauhallisen musiikin soidessa taustalla. 2.5 Elämänkaari Kokoontuminen (liite 2) aloitettiin tutusti kahvittelun merkeissä. Alussa keskusteltiin edellisestä tapaamiskerrasta sekä järjesteltiin viimeisen tapaamisen kyytejä Ruissaloon. Illan aiheen käsittely aloitettiin lyhyellä teoriaosuudella elämänkaaren vaiheista ja niiden merkityksestä. Jokainen osallistuja oli tuonut mukanaan jonkin itselleen tärkeän esineen elämänsä varrelta. Esineet esiteltiin vuorotellen ja niiden merkityksestä omaan elämään keskusteltiin yhdessä. Keskustelussa nousi vahvasti esille lapsuuden ja nuoruuden muistot. Positiivisen tulevaisuuskuvan luomisessa hyödynnettiin tulevaisuuden muistelu -menetelmää. Aluksi osallistujia ohjeistettiin menetelmän käyttöön ja heille annettiin lyhyt alku tarinalle, jota jokainen sai jatkaa. Kirjoittamisen jälkeen keskusteltiin KÅÅSTÖÖ 14

15 syntyneistä tarinoista ja tunnelmista menetelmän käytöstä. Jokaisella oli mahdollisuus lukea oma tarinansa tai kertoa siitä itse haluamallaan tavalla. Keskusteluun osallistuttiin rohkeasti, ja saimme kuulla hyvin henkilökohtaisia ja kauniita tarinoita. Tehtävän ohjeistus välitettiin osallistujille myös sähköisessä muodossa heidän pyynnöstään. Tapaaminen päätettiin vielä keskustelemalla luonteenpiirteistä ja niiden näkemisestä positiivisena. Jokainen kertoi itsestään jonkin haasteellisen luonteenpiirteen, jonka muut käänsivät positiiviseksi. Tarkoituksena oli, että jokainen oppi näkemään omat haasteensa positiivisina voimavaroina ja sai lähteä hyvillä mielin tapaamisesta kotiin. 2.6 Lopetustapaaminen Virkistystoiminnan päätöskerran (liite 2) vaihtoehtoja suunniteltiin toiminnan aloittamisen jälkeen. Kaikki kååstöölaiset ja kaikki virkistystoiminnan ryhmäläiset saivat vaikuttaa päätöskerran suunnitteluun. Ruissalon kylpylästä järjestyi ryhmälle sopiva, juhlava ruokailu kauniissa ympäristössä. Tapasimme Ruissalon kylpylän sisääntuloaulassa ja nostimme maljan viimeiselle tapaamiselle ja yhteisille kokemuksille.tervehdyssanojen jälkeen jakaannuimme kolmeen ryhmään ja terveydenhoitajaopiskelijat pitivät 10 minuutin pituisia rasteja. Kaksi rasteista päätettiin pitää sisällä kylpylän aulatiloissa ja yksi rasti oli ulkona. Kylmän ilman vuoksi oli parempi välttää ulkona pitkään viipymistä. Ulkorastilla oli aiheena luonnon virkistysvoima. Ulkoympäristössä oli käpyjä sammaleisessa ruohikossa, lintulauta, puita, kanervia ja tietysti raikasta kevätilmaa. Rastilla muisteltiin kultaisia luontomuistoja, mukavia ja virkistäviä kokemuksia luonnosta. Mietittiin luonnon vaikutusta eri aisteihin. Yhdellä sisärastilla tehtiin monisyinen mind map kooste pahville erilaisista virkistysmuodoista. Ryhmäläiset saivat kertoa, millaisia virkistysmuotoja heillä on tällä hetkellä käytössä tai mitä he ovat käyttäneet aikaisemmin. KÅÅSTÖÖ 15

16 Toisella sisärastilla kerrattiin vielä vapaaehtoisen jaksamista. Aihetta käsiteltiin nyt kysymysten avulla ja tehtiin harjoitus myönteisen vuorovaikutuksen voimasta. Aiheesta virisi myös keskustelua. Rastien jälkeen ryhmäläiset täyttivät palautelomakkeet toimintakerroista. Illan hartaasti toivottu toiminta oli yhdessä syöminen. Ryhmälle oli varattu ikkunan ääreltä pitkä pöytä, jonka ympärille kaikki mahtuivat aterialle. Alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka nautittiin toistemme seurassa. Hyväntuulinen keskustelu pysyi yllä läpi aterian. Lopuksi hyvästeltiin toisemme kylpylän aulassa ja kaikille oli kyydit kotiin sovittuna. Viimeinen toimintakerta lopetettiin hymyillen ja vilkuttaen. KÅÅSTÖÖ 16

17 3 VIESTINTÄ JA YHTEISTYÖ Viestinnän tehtävänä on Kååstöö-projektissa ollut tukea projektin tavoitetta ja perustehtävää: tuottaa hyvinvointia virkistystoimintaan osallistuville Valikon vapaaehtoisille. Projektiviestintää on käyty projektiryhmän ja organisaation sisällä tiiviisti, läpinäkyvästi ja tehokkaasti eri viestintäkanavia hyödyntäen. Viestintäkanavista käytetyimmät ovat olleet tarkoituksenmukaiset ja tavoitteelliset keskustelut Optimassa, sähköpostitse ja puhelimitse. Projektiorganisaatio on kokoontunut säännöllisiin palavereihin projektin eri vaiheissa, mikä on osaltaan edesauttanut avoimen viestinnän toteutumista projektiryhmän sisällä. Jokaisesta kokoontumisesta laadittiin muistio Optimaan. Viestinnän onnistumiseksi siihen on panostettu merkittävästi aikaa ja resursseja. Projektiryhmä on sen perustamisesta lähtien hengittänyt viestinnässään hyvin ulos pitäen aktiivista yhteyttä eri sidosryhmiin, kuten Valikon puheenjohtajaan ja projektin toteutuspaikka Lehmusvalkaman vastaavaan toiminnanjohtajaan virkistystoiminnan suunnittelun ja toteutuksen sekä muiden asioiden sujumiseksi. Virkistystoimintaan osallistuvien eli kohderyhmän kanssa viestintä on ollut niin ikään avointa, luottamuksellista, ajantasaista, tiedottavaa, osallistujien tarpeita ja toiveita sekä kiinnostuksen kohteita kartoittavaa, hyödyllistä ja tuloksellista sekä riittävää. Sähköpostitse tapahtuva viestintä toimintaan osallistujien kanssa on sujunut mutkattomasti, ja se on ollut luontevin viestinnän vaihtoehto osallistujien ja projektiorganisaation välillä. Viestintä on muun muassa edesauttanut Valikon vapaaehtoisia työntekijöitä saavuttamaan laadukasta tietoa omasta voimaantumisestaan ja omien voimavarojen löytämisestä (osallistujille on lähetetty heidän toivomiaan tietopaketteja toiminnassa käsitellyistä sisällöistä). Projektin viestintä on ollut kaiken kaikkiaan luonteeltaan virkistystoimintaan osallistuvia palvelevaa, heidän tarpeitaan kunnioittavaa ja osallistujalähtöistä. KÅÅSTÖÖ 17

18 4 PROJEKTIN ARVIOINTI Projektin kokonaisuutta on pyritty arvioimaan monesta eri näkökulmasta. Kååstööryhmä on arvioinut omaa toimintaansa jatkuvana itsearviointina läpi projektin sekä projektipäällikön johtaman keskustelun avulla projektin päätteeksi. Arvioinnin tueksi palautetta projektista on pyydetty sekä osallistujilta että Valikko-ryhmältä. 4.1 Resurssit ja budjetti Ajallisesti projekti toteutui suunnitelmien mukaan. Suunnitelmien hiominen jatkui osana projektin toteutusta viimeiseen toteutuskertaan asti. Toteutuksen jälkeen aikaa jäi raportin kokoamiseen ja esityksen valmisteluun riittävästi. Kaikkien Kååstöö-ryhmäläisten työpanos oli käytettävissä koko projektin ajan. Opintopisteinä projektin sisällön suunnitteluun ja projektisuunnitelman tekemiseen oli varattu 324 tuntia syksylle 2012 ja 324 tuntia keväälle 2013 projektin toteutukseen, arviointiin ja raportointiin. Yhdelle ryhmäläiselle projektista tuli siis 108 tuntia työtä. Uuden konseptin luomiseen aikaa olisi voinut käyttää enemmänkin. Tilat projektin toteutuksen viidelle kerralle saatiin Valikko-ryhmän kautta Lehmusvalkamasta. Kerhotila oli avara, viihtyisä ja käytännöllinen. Käytettävissä olivat kahvinkeittovälineistöt, WC ja fläppitaulu. Viimeisellä toteutuskerralla ryhmä tapasi Ruissalon kylpylässä, jossa yleisiä aulatiloja ja kylpylän piha-aluetta käytettiin keskustelupaikkoina ruokailua edeltävästi. Viidestä ensimmäisestä kerrasta ei suunniteltu kertyvän kuluja, mutta viimeisen kerran budjetiksi arvioitiin 20 euroa. Päätimme kuitenkin tarjota jokaisen toteutuskerran aluksi kahvia, vaikka Valikko-ryhmän osallistumisesta kahvikulujen korvaamiseen ei ollut varmuutta. Jokaiselle osallistujalle hankittiin myös vihkot, jotka Valikko lupasi korvata. Kuitit kuluista on lähetetty Valikko-ryhmän yhteyshenkilölle. Muut tarvittavat välineet, kuten paperit, sakset, liimat ja korttipohjat, hankittiin itse. Viimeisen toteutuskerran ruokailu ravintolassa järjestettiin vapaaehtoisten ryhmän KÅÅSTÖÖ 18

19 omasta toiveesta, ja ruokailu oli omakustanteinen. Hinta oli 21 euroa/hlö. Matkakulut sekä Lehmusvalkamaan että Ruissaloon olivat omakustanteisia. 4.2 Projektin palaute Projektista pyydettiin palautetta sekä ryhmään osallistujilta että Valikon edustajilta. Osallistujilta palaute kerättiin viimeisellä tapaamiskerralla. Viimeiseltä kerralta poissaolleille palautelomake lähetettiin sähköpostin välityksellä. Osallistujilta saatu palaute oli pääsääntöisesti hyvin positiivista. Virkistystoiminnan koettiin vastanneen osallistujien odotuksia. Osalla osallistujista ei ollut ollut etukäteen odotuksia toiminnan suhteen, mutta myös he kokivat tapaamiset mukaviksi ja hyödyllisiksi. Osallistujien mielestä projektin vetäjät onnistuivat luomaan ryhmään hyvän ja positiivisen tunnelman sekä miellyttävän yhdessäolohetken. Palautelomakkeessa kysyttiin myös, mitä osallistujat olisivat toivoneet enemmän tai vähemmän. Tässä kysymyksessä vastaukset hajaantuivat, sillä mikään asia ei noussut esiin useammassa kuin yhdessä palautteessa. Joku osallistujista olisi toivonut enemmän keskusteluaikaa, toinen ryhmien sekoittamista enemmän ja kolmas lyhyitä luentoja. Joissain palautteissa nousi esiin aiheita, joihin projektin vetäjät eivät voineet vaikuttaa, kuten esimerkiksi kokoontumispaikan sijaintiin sekä virkistysretkien määrään. Lopuksi palautelomakkeessa pyydettiin antamaan palautetta projektin vetäjille. Palaute oli hyvin positiivista. Vetäjiä kehuttiin innostuneesta ja asiantuntevasta otteesta sekä ystävällisestä ja virkistävästä lähestymistavasta. Osallistujien mielestä vetäjät saivat myös hyvän henkilökohtaisen kontaktin ryhmäläisiin. Osallistujien lisäksi palautetta pyydettiin myös Turun alueen Valikon yhteyshenkilöltä. Yhteyshenkilön mielestä yhteistyö on sujunut hyvin projektin vetäjien kanssa. Syksyllä esitelty projektisuunnitelma on tilaajan mielestä ollut asiantunteva ja tarkka, minkä ansiosta siitä on ollut helppo saada hyvä kuva suunnitellusta toi- KÅÅSTÖÖ 19

20 minnasta. Projektin vetäjien puolelta yhteyttä on pidetty säännöllisesti tilaajaan, ja kaikki asiat on hoidettu ajallaan. Jotta tilaaja voi arvioida toteutunutta projektia kokonaisvaltaisesti, Turun alueen Valikon yhteyshenkilölle lähetetään osallistujien antamat palautteet sekä tämä projektin loppuraportti. 4.3 Kehittämiskohteet Suunnitteluvaiheen aikana osallistuville lähetettyä kyselylomaketta olisi voinut hioa vielä lisää, jotta olisi saatu vieläkin yksityiskohtaisempaa tietoa asiakkaiden mielipiteistä ja toiveista. Aina pitää myös muistaa se, että kaikki eivät ole kiinnostuneet kaikesta ja siinä avuksi ovat esimerkiksi pienryhmätoiminta ja eriyttäminen. Asiakkaiden mahdolliset erilaiset rajoitteet (liikkuminen, kirjoittaminen ym.) saattavat olla haasteena toiminnan toteutusvaiheessa, joten on hyvä kysellä niistä jo etukäteen, jolloin niihin voi paneutua suunnitteluvaiheessa eikä siihen tuhlaannu aikaa enää toteutusvaiheessa. Haasteena oli se, että jotkut osallistujat eivät osallistuneet kaikille kuudelle toteutuskerroille eivätkä siten saaneet toiminnasta täyttä kuvaa. Kuuden kerran jakso oli melko intensiivinen ja sisälsi eri osa-alueita koskien ihmisen mahdollisimman kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä omia voimavaroja hyväksi käyttäen. Toteutuskertojen koko materiaali (esim. ohjeistukset tehtäviin) ei ollut meillä sähköisessä muodossa. Poissaolijat kuitenkin olivat lähes poikkeuksetta kiinnostuneita poissaolokerroilla käsitellyistä aiheista ja materiaaleista, joten materiaalin muokkaaminen ja lähettäminen toi hieman suunniteltua enemmän työtä ryhmäläisille. Mahdollisissa jatkoprojekteissa voisi sitä tietoa hyödyntää ja koota esimerkiksi kaikkien kertojen toteutusten ohjeistukset yhteen tiedostoon, jolloin se olisi helppo lähettää pyydettäessä osallistujille sähköisesti tai antaa heille paperiversiona. KÅÅSTÖÖ 20

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA

PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA PÄÄJAKSO Sunnuntai 13.00 14.00 Tuloinfo: tutustuminen ja tulokahvit. 14.15 15.30 Pääjakson tavoitteet ja ohjelma sekä talon esittely. 16.00 17.00 Ulkoilu ja ympäristöön

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli DILLI-HANKE 1. tapaaen ORIENTOITUMINEN Avauspuheenvuoro Ryhmän idea Omien valintojen ja tekojen korostaen, elämäsi tilaisuus Muutosten kokeilu tärkeää, positiivinen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Opetuskokonaisuudet, 3 kertaa Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry Vertaisryhmän ohjaamisesta Vertaisohjaajakoulutus 10.10.2016 Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry Minkälaisia kokemuksia sinulla on ryhmänohjaamisesta? Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot