Uudella hitsausrobottiasemalla low-costia, korkeaa hitsauslaatua ja toimitusnopeutta!

Transkriptio

1 1/2012 JAVASKO OY:N TIEDOTUSLEHTI 90 vuotta mänttäläistä pumpputuotantoa Tavoitteenamme on tapaturmaton ja hyvä työympäristö Uudella hitsausrobottiasemalla low-costia, korkeaa hitsauslaatua ja toimitusnopeutta! s.14 s.10 s.4 1

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Pääkirjoitus... 3 Miten voimme palvella? Uudella hitsausrobottiasemalla low-costia, korkeaa hitsauslaatua ja toimitusnopeutta!... 4 Javaskon hitsauskuulumisia Projekti: robottiaseman käyttöönotto... 5 Panoksia laadun parantamiseksi... 6 Javasko selvittää yhteistyömahdollisuuksia Plantoolin kanssa... 8 Tavoitteenamme on tapaturmaton ja hyvä työympäristö Työhyvinvointi on tasapainoilua monen muuttujan välillä Javaskolaiset vierailivat ABB:llä Asiakkaan luona oman työn merkitys kirkastuu Mäntän Pintakäsittelyn uusi maalaamo vuotta mänttäläistä pumpputuotantoa Javaskon ensimmäiset kiinalaiset työntekijät ovat viihtyneet Suomessa Purjelautailu harrastuksena Harrastus vai intohimo? vuotta mänttäläistä pumpputuotantoa Javaskon Koskihallilla käyttöönotettu 4 suuri Motoman-hitsausrobottiasema parantaa merkittävästi Javaskon kilpailukykyä suurten ja keskisuurten hitsattujen rakenteiden toimittajana. Harrastus vai intohimo? 23 Euroalueen kriisi on jatkunut jo neljättä vuotta, eikä edelleenkään ole löytynyt yhteistä näkemystä toimenpiteistä, joilla talouskriisin solmut aukaistaan. Epävarmuus markkinoilla kasvaa, mikä Suomessa heijastuu eniten teollisuustuotannon kysyntään. Tuotantomäärien kasvu jää tänä vuonna pienemmäksi kuin kahtena edellisenä vuonna, ja myös konepajateollisuudessa kilpailu tulee kiristymään. Mutta mitkä ovat ne kriteerit, joilla asiakkaat valitsevat yhteistyökumppaninsa? Asiakas tekee aina valinnan saamiensa hyötyjen perusteella, ja hyödyistä hän on myös valmis maksamaan. Tästä syystä toiminnan lähtökohtana tulee olla esiin tulleiden tarpeiden ja toiveiden täyttäminen, ja viime kädessä tyytyväinen asiakas. Odotuksien mukainen toiminta ei vielä varmista tyytyväisyyttä. Asiakkaat haluavat palveluja, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Meidän on opittava aiempaa tarkemmin kuuntelemaan asiakkaitamme ja opittava tuntemaan heidät. On pystyttävä tarjoamaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joista asiakkaat saavat toiminnalleen uutta arvoa. Javasko tahtoo olla yhä kiinnostavampi yhteistyökumppani asiakkailleen. Olemme vahvistaneet kilpailukykyämme investoimalla tuotantoautomaatioon ja hankkineet uuden hitsausrobottiaseman. Ensimmäiset tuotantokappaleet uudella robotilla hitsattiin kesäkuussa, ja kokemukset ovat todella lupaavia. Lue robotista lisää sivulta 4. Meillä on lähes 20 vuoden kokemus robottihitsauksesta, ja uuden investoinnin jälkeen käytössämme on kolme robottiasemaa. Kykenemme tällä hetkellä palvelemaan asiakkaitamme entistä joustavammin ja tehokkaammin. Yhteistyöterveisin, Jarmo Korpela, toimitusjohtaja AVARTAJA Toimituksen osoite Jokikatu Mänttä Yhteystiedot osoitteesta: Päätoimittaja Satu Pekkala Toimitusneuvosto Kimmo Kiviniemi Jarmo Korpela Satu Pekkala Anita Rissanen Hannu Soimasuo Painopaikka: PK-Paino, Tampere Taitto: Mainio Oy 2 2 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

3 Uudella hitsausrobottiasemalla low-costia, korkeaa hitsauslaatua ja toimitusnopeutta! Teksti Hannu Soimasuo, kuvat Tomi Aho Uuden hitsausrobottiasemamme myötä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme todellisen best-cost-vaihtoehdon suurien kappaleiden hankinnalle perustuen seuraaviin faktoihin: Moninkertainen hitsaustuotto verrattuna manuaaliseen hitsaukseen Korkea ja tasainen hitsauslaaduntuottokyky Lyhyt läpäisyaika Edellä mainitut edut vain korostuvat, mitä enemmän tuotteessa on hitsaussaumaa ja kappaleen kääntöjä. Haaste tuotekehitykselle Robottihitsauksella saavutettava tuottavuuden paraneminen on niin merkittävää, että robottihitsattavuusmahdollisuuden tarkastelun sivuuttaminen erityisesti toistuvien tuotteiden kohdalla on sulaa hulluutta. Javaskolla on pitkät perinteet robottihitsauksen hyödyntämisessä, mutta kesällä 2012 Javaskon Koskihallilla käyttöönotettu suuri Motoman-hitsausrobottiasema parantaa merkittävästi Javaskon kilpailukykyä myös suurten ja keskisuurten hitsattujen rakenteiden toimittajana. Toisinaan ajatellaan, että robottihitsattavuudella ei ole merkitystä, varsikin, mikäli tuote on mahdollista hankkia edullisena käsityönä halvan kustannustason hankintalähteistä. Kuitenkin kannattaa muistaa, että pääsääntöisesti, mikäli kappale on hitsattavissa robotilla, on sen manuaalinenkin hitsaaminen tällöin helpompaa ja sitä kautta halvempaa. Toisaalta hitsausrobotit tulevat yleistymään myös low-cost-maissa, jolloin saavutettavat kustannussäästöt ovat entistä suuremmat. Meillä Javaskossa on kokemusta syvällisestä yhteistyöstä asiakkaidemme tuotekehityksen kanssa ja jatkossakin olemme mielellämme mukana kehittämässä entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja toimintamalleja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uusi hitsausrobottiasema pähkinänkuoressa: Robotti: Motoman MA1900 hitsausrobotti Liikkeet: Y=7025 mm, X=2000 mm, Z=1500 mm Käsittelypöytä: Kuorma max kg, pyörimishalkaisija 4000 mm, kappalepituus 6000 mm Hitsausvirtalähde: Fronius TIME 5000 Etäohjelmointiohjelmisto: Delfoi Arc Simulointi- ja etäohjelmointiohjelmisto mahdollistaa robotin ohjelmoinnin pysäyttämättä robottia ohjelmoinnin ajaksi. Etäohjelmointi mahdollistaa aiempaa paremmin myös piensarjojen ja jopa yksittäiskappaleiden robotisoinnin. Uudella hitsausrobottiasemalla on näköä ja kokoa Javaskon hitsauskuulumisia Projekti: robottiaseman käyttöönotto Teksti Tero Karjalainen Javaskolla hitsauksen tuottavuutta pyritään parantamaan mekanisointia sekä automatisointia lisäämällä. Tästä esimerkkinä on yrityksen uusi Yaskawa Finland Oy:n toimittama Motoman-hitsausrobottiasema. Tämä on tyypiltään ns. Gantryasema, eli robotti on portaalissa ylösalaisin. Tällä pyritään mahdollisimman hyvään luoksepäästävyyteen. Robottiaseman käyttöönotto hoidettiin projektiluontoisesti. Projekti alkoi sopivan robotin valinnalla. Robottiasemaksi valittiin Yaskawa Finland Oy:n toimittama Motoman-robotti Froniuksen Time-virtalähteellä. Robotin ohjelmointi on vanhemman robotin myötä Javaskolle tuttua, mutta uutena osa-alueena päätettiin panostaa myös etäohjelmointiin. Tämä mahdollistaa sen, että robottiohjelmia voidaan tehdä hitsauksen aikana. Näin pyritään saamaan robotin kaariaika mahdollisimman korkeaksi. Projektin alkuvaiheessa uudelle robotille valittiin käyttäjät eli operaattorit. Ilpo Ylä-Mäihäniemi sekä Marko Paananen siirtyivät uuden robotin käyttäjiksi. Helmikuun alkupäivinä operaattorit tutustuivat etäohjelmointiin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän opastuksella. Tässä koulutusvaiheessa pari päivää tutustuttiin robotin sielunelämään ja kolme päivää etäohjelmointiin ja sen erityispiirteisiin. Helmikuun loppupuolella etäohjelmointia harjoiteltiin Delfoin opastuksella, jossa käytiin läpi uutta MyWeld-etäohjelmointiohjelmaa. MyWeld on jatkoa IGRIP-ohjelmistolle ja onkin näin hyvin tuore tuttavuus etäohjelmointimarkkinoilla. Robottiaseman asennus alkoi maaliskuun alussa ja tämä kesti noin kaksi viikkoa. Robottiasema oli alkuperäisestä aikataulusta hieman etuajassa, ja robotin tyyppikoulutus koitti seuraavalla viikolla Turussa Yaskawan tiloissa. Koulutusmatkalla olivat operaattorit sekä allekirjoittanut. Opintoretki kesti neljä päivää. Ensimmäisenä päivänä kävimme asiakkaamme luona tutustumassa heidän toimintaansa ja robottiasemiinsa. Kolme viimeistä päivää meni Motomanin tyyppikoulutuksessa. Turun retken jälkeen rupesimme tutustumaan oman robotin toimintaan. Vanhaan robottiin verrattuna uutta oli ulkoisten akseleiden määrän lisääntyminen, robotin asemointi ylhäältä alaspäin, dimensioiden kasvu sekä uusi robottiohjausjärjestelmä. Froniuksen Time-virtalähteen toiminnot olivat myös osaksi uutta robottioperaattoreille sekä itselle. Uuden laitteen käyttöönotossa tulee aina ongelmia ja muutamia on tämänkin projektin aikana ilmaantunut. Ongelmat ovat kuitenkin osa projektia, sillä eihän kukaan usko, että tämän mittakaavan projekti ilman ongelmia menisi! Ongelmien ratkominen on kasvattanut operaattoreiden tietämystä robotista ja näin ollen ongelmat ovat vahvistaneet osaamista. Tällä hetkellä robotille on saatu ohjelmoitua pari kappaletta tuotteita onlineohjelmointina. Etäohjelmointia ei ole vielä käytetty tuotantokappaleeseen, koska online-ohjelmoinnissa robotin toiminnot hahmottuvat operaattoreille paremmin. Etäohjelmointi pyritään ottamaan käyttöön täydellä painolla, kun muutamat tuotantokappaleet on saatu ohjelmoitua robotille. Etäohjelmointia voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi kiinnitinsuunnittelun apuvälineenä, jolloin nähdään kuinka tuotteelle suunniteltu kiinnitin istuu robottiympäristöön ja samalla voidaan tarkastaa myös robotin ulottuvuus ja näin havaita mahdolliset ongelmakohdat. Tulevaisuuden visiona on, että onlineohjelmoinnin tarve saadaan minimoitua etäohjelmoinnin myötä ja näin robotin kaariaika saadaan mahdollisimman hyväksi. Hitsauskiinnittimistä pyritään tekemään mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, jolloin kappaleen vaihtoon ei kulu ylimääräistä aikaa. Time-prosessin tuomat edut pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, jolloin hitsausnopeutta saadaan kasvatettua. Edessä on siis vielä haastavia sekä mielenkiintoisia hetkiä robottimaailman parissa! 4 4 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

4 Panoksia laadun parantamiseksi Hitsauksen laadun parantaminen Koneistuksen puolelta on tehty toimenpiteitä Kaikkia osapuolia hyödyttäviä käytäntöjä on tehostettu Yleisen siisteystason ja työturvallisuuden systemaattinen seuranta Javaskoon on rakennettu SFS sertifiointivalmiutta viime vuosien aikana. Tätä kirjoitettaessa on sertifikaatin saaminen vielä parin lievän poikkeamavastauksen takana, mutta kun lehti tulee painosta, sertti komeilee varmastikin jo seinällämme! Hitsauslaadun parantaminen on ollut systemaattista työtä Tietotaidon nostamista - palkkaamalla Javaskoon hitsausinsinööri : oma hitsauskoordinaattori - Hitsareiden koulutusta: Amiedu, AEL, sisäinen koulutus - WPS työohjeet tärkeimmille hitsattaville osille ja materiaaleille - työvaiheohjeet tärkeimmille osille - huomio uusien hitsareiden perehdytykseen ja - jatkuva koulutus /palautekäytäntö hitsaustiimipalavereissa mittaustarkkuuden ja mittaepävarmuuden tarkentamista koneistuksessa - vertailumittasarjat käsittäen toistoja/koneistaja, toistoja/ eri koneistaja, asiakas; toistoja/sama kpl, toistoja /eri kappale, toistoja/eri mittalaite, josta saamme pohjatietoa mittauskäytännön ja laitteiden optimoimiseksi jigejä on lisätty koneistukseen virheiden eliminoimiseksi viisteentekoa on helpotettu työmenetelmän vaihdolla (tasoporaus, nippa) havainnollisten ohjeiden määrää on lisätty ja lisätään tiimipalaverit on otettu käyttöön laadunvalvontasuunnitelmien teko päätuotteille: tehty ja lisää ollaan tekemässä sisäisten laatupoikkeamien teon tehostaminen ja palautteen käsittely (tiimipalaverit, tuotannon palaverit) reklamaatioiden palautteen käsittely viikottaisissa tiimipalavereissa jatkuvan parantamisen tekniikoiden systemaattisempi hyödyntäminen (JP listat, tiimipalaverit, juurisyyn ja kehitysideoiden etsintä) tarjousten/tilausten entistä tarkempaa katselmointia on lisätty kaikissa halleissa mitataan Elmeri-indeksiä säännöllisesti. Elmeritarkastajia on koulutettu ja epäkohtiin puututaan ripeästi. Näin varsinaisen työn teko yksinkertaistuu, helpottuu ja tulee turvallisemmaksi. jätteiden lajittelua on tehostettu: kierrätettävien komponenttien ohella lajittelemme joka hallissa energia-, kaatopaikka- ja biojätteen. Metallin, paperit, pahvit kierrätämme. kemikaalien hallinta on tehostunut: vaarallisia komponentteja sisältävät kemikaalit on korvattu vaarattomimmilla; kemikaalien määrää pyritään pienentämään. henkilökohtainen suojautumistarve on määritetty ja sitä valvotaan. jigejä on myös lisätty hitsaukseen tasaisen tuotelaadun varmistamiseksi hitsauslaitteiden systemaattisen kunnossapidon parantamista on tehty hitsauksen tarjouskatselmointien systematiikan parantamiseen ja valvontaan huomiota Paula Koskenheimo varmistaa mittauksilla, että asiakkaan laatuvaatimukset täyttyvät. osien tunnistettavuuteen kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota olipa kyseessä 3.1 todistuksellinen tai muuten tilausohjattu Javaskon osa ISO 9001:2008 sertifikaatin laajentaminen pumpputehtaalta kaikkia halleja käsittäväksi on meneillään (ulkoinen esiauditti tehty) 6 6 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

5 Javasko selvittää yhteistyömahdollisuuksia Plantoolin kanssa Teksti Satu Pekkala Suomalainen Plantool Oy suunnittelee ja valmistaa metalliteollisuudelle automatisoituja työstökoneita ja valmistusjärjestelmiä. Plantool Oy:n tuottama palvelu alkaa asiakkaan tarpeen kartoittamisesta, ja huomioon otetaan myös mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmat. Tarpeen mukaan mitoitetaan ratkaisu, jonka Plantool Oy toimittaa suunnittelusta käyttöönottoon ja käyttökoulutukseen asti. Plantoolin 3-teräsaha on kokoluokassaan maailman nopein putkisaha, johon öljy- ja kaasuteollisuuden putkivalmistajat luottavat. Plantool Oy jakaa liiketoimintansa tuotelinjoihin. Integroidut tuotantojärjestelmät pitää sisällään sahausjärjestelmät, hiontajärjestelmät ja robotisoidut valmistuslinjat. Tuoteteknologioihin luetaan robotiikka, sahat, hiomakoneet, lastuavat koneet, meistotekniikka ja laserteknologia. Erikoiskoneet tuottaa asiakkaan tarpeisiin räätälöidysti suunniteltuja monikaratyöstökoneita, erikoissorveja ja erikoisporakoneita, pääntyöstökoneita ja keskiöintikoneita, työstökoneiden asetusjärjestelmiä ja hydraulisia puristimia. Teollisuuspalvelujen tuotelinja kattaa käyttöönoton jälkeiset vuosihuollot, huoltosopimukset, varaosapalvelun, kunnossapidon sekä modernisoinnit. Plantoolin juuret Toimitusjohtaja Pertti Wathen kertoo Plantool Oy:n historian alkaneen vuonna 1976 perustetusta suunnittelutoimistosta. Henkilöstöön kuuluu vielä myyntijohtajana yksi perustajista, Heikki Nyrhilä. Myyntiä hoitaa Seinäjoella kolmen henkilön myyntiyksikkö, yksi mies Valkeakoskella ja yksi mies Kiteen myyntikonttorissa. Myyntiä edistetään myös ulkomailla, kiinteimmin Virossa ja Kiinassa, mutta agenttien välityksellä myös Venäjällä, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Liikevaihdosta 2/3 tulee viennistä ja 1/3 kotimaan toimituksista ja teollisuuspalveluista. tyypin valmistus. Tässä vaiheessa yhteistyöstä on tehty aiesopimus toimintamallin ja sopimuksen määrittelemiseksi. Tuotantojohtaja Tapani Tarri toimii Plantool Oy:n projektimanagerina tiivistämässä yhteistyötä Javaskon kanssa. Tällä hetkellä vallitsevassa kohtuullisessa markkinatilanteessa vakiotuotteiden valmistussopimuksella tavoitellaan kilpailutekijöitä kuten matalampia kustannuksia ja lyhyempää toimitusaikaa laatua unohtamatta. Tuotetta ja valmistuksen toimintamallia kehitetään yhdessä, jolloin saadaan yhdistettyä molempien yritysten ydinosaaminen. Tapani Tarri on vakuuttunut, että yhteistyösopimus tuottaa yhteisiä hyötyjä valmistusprosessin kehittämisen lisäksi alihankkija- ja toimittajaverkoston käyttämisessä ja kehittämisessä. Plantool Oy tähtää hankintatoiminnoissaan osahankinnasta kokonaisuuksien hankintaan, jolloin suorien yhteistyökumppaneiden määrää saadaan rajoitettua, ja verkoston hallinta jää yhteistyösopimuksessa olevien molempien osapuolten yhteiseksi osaamisalueeksi. Plantool Oy:n tuotantojohtaja Tapani Tarri uskoo yhteistyösopimuksen tuottavan muitakin yhteisiä hyötyjä valmistusprosessin kehittämisen lisäksi. 50 henkilön vahvuisesta henkilöstöstä suunnittelu ja tuotekehitys työllistää 15 henkilöä. Lisäksi suunnittelussa käytetään insinööritoimistojen palveluja. Tuotannossa ja hankintatoiminnoissa työskentelee 18 henkilöä. Plantool Oy:n ydinosaamista ovat asiakastarpeiden kartoitus, tuotteiden suunnittelu ja tuotekehitys, kokoonpano- ja asennus- sekä palvelutoiminnot. Tuotteiden osavalmistus tapahtuu pääasiassa alihankkijoilla. Yhteistyömahdollisuuksia selvitetään Plantool Oy on aloittanut tuotteistamiskehitystyön kymmenelle vakiintuneelle tuotetyypille reilu neljä vuotta sitten. Kehitystyön alla on neljä sahaa ja kolme hiomakonetyyppiä, joita on kahta kokoa kutakin. Javasko Oy on valmistanut jo pitkään Plantool Oy:n tuotteiden runkorakenteita ja on tällä hetkellä selvittämässä Plantoolin kanssa laajemmin yhteistyömahdollisuuksia lähtökohtana QUICK CUT SYSTEM 3/15-RTF -saha- 8 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/2012 9

6 Työsuojelussa teemme jatkuvaa parantamista toiminnoissa ja työolosuhteissa sen eteen, että tapaturmia ei satu. Työympäristön kehittäminen lisää viihtyvyyttä ja jaksamista, mikä heijastuu positiivisesti koko yrityksen toimintaan. Tavoitteemme on tapaturmaton ja hyvä työympäristö Työhyvinvointi on tasapainoilua monen muuttujan välillä Jokainen meistä haluaa voida hyvin - niin työpaikalla kuin kotonakin. Työhyvinvointi ei ole erillinen palikka, joka näkyy vain työpaikalla, vaan sillä on vaikutusta myös vapaa-aikaan. Samoin vapaaajan vaikutus yleisen hyvinvoinnin kautta heijastuu työhyvinvointiin. Työhyvinvointi onkin hyvin kokonaisvaltainen asia. Suurten kappaleiden nostot ovat riskikartoituksen mukaisesti Javaskolla työturvallisuusnäkökulmasta tärkeä huomioitava asia. Teksti: Pertti Luomi Työsuojelun lähtökohtana on se, että kaikki työsuoritukset voidaan suorittaa turvallisesti ja työympäristö kehittyy paremmaksi. Tämän tuoteuttamien on työturvallisuusjärjestelmän kulmakivi. Työsuojelutoiminta on jatkuvaa tavoitteen asettamista, kehittämistä ja seurantaa sekä arviointia. Pitkäjänteinen työ työsuojelussa luo yrityskulttuuria tällä osa-alueella ja turvallinen toiminta tulee osaksi joka päiväistä tekemistä. Nolla tapaturmaa on selkeä tavoite. Jokainen syntynyt tapaturma on turha ja aiheuttaa ensisijaisten kivun ja säryn lisäksi aina myös yritykselle taloudellisia menetyksiä. Kun tavoitteena on vähentää tapaturmamäärää kohti nollaa, on asiaa pidettävä koko ajan esillä. Sattuneet taapaturmat ja läheltä piti tilanteet kirjataan ja käsitellään kaikkien kanssa. Korjaavat toimenpiteet vievät kehitystä eteenpäin ja varmistavat, että sama ei toistu. Läheltä piti tilanteita syntyy aina moninkertainen määrä tapaturmiin nähden. Haaste on saada ne kirjattua käsittelyä varten. Käsittelyn hyöty on siinä, että eri ryhmissä voidaan heti arvioida, voisiko sama tapahtua meille ja sen myötä ennakoida asiaa laaajemmin yrityksessä. Poikkeavat toimintatavat tai tilapäinen muutos työtavassa on aina riskipaikka. Silloin pitäisi jokaisen mielessä soida hälytyskellon. Tapaturmien kannalta työn opetteluvaihe on aina riskialtis, ellei heti alussa perehdyttämiseen sisällytetä vahvasti oikeita työtapoja turvallisuuden kannalta. Riskialttius pienenee oppimisen myötä, mutta sudenkuoppa on edessä. Tässä tapaturmien kannalta vaaranpaikassa ollaan, kun työ vakiintuu ja rutinoituu, mutta ei ole vielä sisäistetty kaikkia asioita, jotka voivat johtaa tapaturmaan. Riskikartoitusten ja arviointien kautta nostamme esiin asioita työsuojeluohjelmiksi. Näissä tavoite on tehdä muutosta tai parannusta nykyiseen systemaattisemmin ja pitkäjänteisemmin. Esimerkiksi nostot ovat riskikartoituksen mukaisesti meillä kärkiasia ja siten kehityskohde. Isojen kappaleiden nosto ei ole koskaan yksinkertainen asia. Suuret massat ja painopisteiden poikkeavat paikat vaativat nosto-osaamista. Vaativille nostoille tehdään suunnitelma ja niitä ei suoriteta koskaan yksin. Yksinkertaisemissakin nostoissa tai kappaleiden käsittelyissä kannattaa aina etukäteen antaa pieni hetki ja ajatus asialle. Huomioimalla ympäristömme ja nostamalla päivittäin esiin vaaranpaikkoja tapahtuu jatkuvaa kehittymistä. Olemme kaikki osa työympäristöä ja sen saattaminen hyväksi ja turvallisesksi lähtee liikkeelle meistä jokaisesta. Teksti: Päivi Korkeala Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on paljon: työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen sekä työtyöntekijän omat voimavarat, eli terveys ja toimintakyky, osaaminen, asenne, arvot ja motivaatio. Työhyvinvoinnissa on kyse näiden tekijöiden, eli työn ja omien voimavarojen, tasapainosta. Mitä enemmän muutoksia on itse työssä ja/tai omissa voimavaroissamme, sitä suurempi tarve on tehdä työtä työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kuten työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä nähdään, ei työnantaja tai työntekijä yksin voi parantaa työhyvinvointia määräänsä enempää, vaan siihen tarvitaan molempien panosta. Parempaa työhyvinvointia ei tavoitella pelkästään siksi, että työpaikalla olisi kiva olla. Kun työhyvinvoinnin kehittämistä tehdään niin, että se edistää organisaation perustehtävän hoitamista, se edistää myös yrityksen menestymistä. Mitä vähemmän muutoksia työn ja omien voimavarojen tasapainossa on, sitä yksinkertaisempaa työhyvinvoinnista huolehtiminen on. Muutoksia kuitenkin on aina molemmin puolin vaakaa. Kilpailussa pärjääminen ja siten työpaikkojen turvaaminen muodostavat muutospaineita. Muutoksia ovat esimerkiksi uusien ohjelmien käyttöönotto, uudet asiakkaat uusine tuotteineen, uudet valmistusmenetelmät ja valmistusmenetelmien tehostaminen. Menestyksekkääseen muutoksien vastaanottamiseen tarvitaan oikeanlaista osaamista, asennetta, motivaatiota, valmistusmenetelmiä, työn organisointia jne, jotka kuluttavat työntekijöiden voimavaroja. Toisin sanoen työn ja työntekijän voimavarojen mahdollisimman hyvä tasapaino on kilpailutekijä. Lähdemme syksyllä 2012 tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä työhyvin- voinnin edistämiseksi. Kehitystyötä tehdään Hyvä työ pidempi työura mallin avulla. Malli on Teknologiateollisuuden työnantajaliiton, työntekijäliittojen ja työterveyshuollon ammattilaisten yhdessä kehittämä. Varsinaisena työrukkasena toimii Javaskon oma työhyvinvointiryhmä. Kehitystyö alkaa käytännössä henkilöstökyselyllä, jotta toimenpiteet saadaan kohdistettua Javaskolla esiintyviin todellisiin ongelmakohtiin. Sama kysely on tarkoitus toistaa sopivin väliajoin, esimerkiksi vuoden välein, jolloin toimenpiteiden vaikutus saadaan mitattua. Samalla saadaan aina ajankohtaista pohjatietoa uusien kehitystoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Kehitystoimenpiteitä tehdään laaja-alaisesti niin, että kaikki keskeiset työhyvinvointiin vaikuttavat osa-alueet tulee huomioitua oman henkilöstökyselyn tulosten lisäksi. Työhyvinvoinnin kehittämistä on tehty Javaskossa monin keinoin aikaisemminkin, mutta nyt saamme kehitystyön pohjalle aikaisempaa parempaa taustatietoa ja käyttöön mittarin työhyvinvoinnin kehittymiselle. Työkykytalo kokoaa yhteen kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat sekä työkykyyn että työhyvinvointiin. Hyvä työ pidempi ura mallissa hyödynnetään näitä tietoja, jolloin kehitystoimenpiteillä pyritään edistämään työhyvinvointia monelta suunnalta. Yhteiskunta: kulttuuri lait koulutus sosiaaliturva Toimintaympäristö Lähiyhteisö Työterveyslaitos 2010 IKÄVOIMAA TYÖHÖN Perhe TYÖKYKY työ, työolot työyhteisö johtaminen arvot asenteet motivaatio osaaminen terveys ja toimintakyky 10 AVARTAJA 1/2012 1/2011 AVARTAJA 1/

7 Javaskolaiset vierailivat ABB:llä Asiakkaan luona oman työn merkitys kirkastuu Teksti Hannu Soimasuo Juhannuksenalusviikolla vieraili Javaskon iskurymä, joka koostui myynnin, tilauskäsittelyn, tuotannonjohdon sekä tuotannon henkilöistä, tutustumassa Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen tehtaaseen. Vierailun asialistalla oli käydä asiakkaan kanssa kasvotusten läpi laatuun, toimitusvarmuuteen ja toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita sekä tutustua maanalaisten porauslaitteiden kokoonpanoon, jossa ryhmä pääsi näkemään, mitä tekemiemme runkojen ympärille kasataan. Teksti Satu Pekkala Javaskolaiset vierailivat ABB:llä Vierailuun tyytyväiset javaskolaiset kuvassa ovat (vasemmalta) Jari Aalto, Juha Mäkelä, Tuija Kuopio, Mark Kingisepp, Outi Kylliö, Päivi Korkeala, Satu Pekkala, Jorma Nieminen, Leena Seppänen, Pertti Luomi ja Jarmo Korpela. 15 ABB:n edustajaa ja 11 javaskolaista kokoontui yhteistyöpäivän merkeissä ABB:n Pitäjänmäen tehtaalla Yhteistyöpäivän aloitti ABB:n tulosyksikön johtaja Tatu Järvenpää. Hän painotti asiakkaan näkökulmasta tärkeitä asioita, joista hyvä toimittaja erottuu: laatu, toimitustarkkuus ja kustannussäästöt. Tatu Järvenpää toi puheessaan esille, että hän luottaa suomalaiseen yhteistyöhön ja uskoo, että Suomessa on mahdollista pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhteistyöpäivä eteni Javaskon puheenvuorolla, jossa toimitusjohtaja Jarmo Korpela esitteli Javaskoa yrityksenä sekä Javaskon ja ABB:n yhteistyön historiaa. Korpela esitti ehdotuksen toimitusaikojen lyhentämiseen tähtäävästä toimintamallista. Tuotantojohtaja Pertti ABB:n tuotannonkehitysinsinööri Esa Lähteenmäki vei javaskolaisia kierrokselle ABB:n tehtaalle havaitsemaan omin silmin visuaalisen johtamisen selkeyttä. Luomi puolestaan toi terveisiä Javaskon tuotannosta aiheena mm. ohjattavuuden parantaminen. Javaskon laatupäällikkö Leena Seppänen esitteli, miten laadunvalvontamittareiden tulokset ovat kehittyneet ja tulosten perusteella tehtäviä korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Seppänen toi esille sen, että toiminnan standardointi vakiinnuttaa kehitystoimien tulokset pysyväksi arjeksi. Hän esitteli myös hiukan eroja, joita laadunhallintatyössä on paikallisessa alihankintayrityksessä verrattuna suureen organisaatioon, jolla on standardoitu oma tuote. ABB:n esitysten aluksi tuotannonkehitysinsinööri Esa Lähteenmäki kertoi ABB:n tuotannossa käytössä olevasta visuaalisen johtamisen mallista sekä 5S seurantamallista. Tutustumispäivän lopuksi Lähteenmäki kierrätti javaskolaisia myös tuotannossa havaitsemassa omin silmin visuaalisen johtamisen selkeyttä. Tuotekehityksen puheenvuorossa Senior R&D Engineer Marko Honkarinta selosti tuote- ja laatuvaatimusten määräytymistä ja tiedonkulkua. Laatuvaatimukset määräytyvät osittain laeista ja osittain asiakkaan vaatimuksista ABB:lle. Tieto vaatimuksista välittyy Javaskolle tilauskohtaisissa tuotevaatimustiedoissa. Laatuinsinööri Juha Heikura puolestaan painotti dokumenttien tärkeyttä jäljitettävyyden todentamisessa. Javasko todentaa vaatimusten täyttymisen mittauksilla ja näistä tehtävillä mittapöytäkirjoilla. Loppupäivän tuotantokierroksella Javaskon koneistaja ja ABB:n tarkastaja pääsivät keskustelemaan kasvotusten mittauksia koskevista kysymyksistä. ABB:n valmistuspäällikkö Ari Meri korosti laatuvaatimusten täyttämisen tärkeyttä. Hän toi esille muutamia käytännön asiakasreklamaatiotapauksia, joissa häiriö lopputuotteen toiminnassa käynnistää työlään ja kalliin tutkintatyön häiriön syystä. Javaskolaiset pitivät tutustumismatkaa hyödyllisenä, ja toivoivatkin useammin pääsevänsä tutustumaan asiakkaisiin. Oli mukava huomata, että ABB:llä on halua ottaa vieraita vastaan näin suurella panostuksella. Perusteellisella tehdaskierroksella kuultiin palautetta toimituksista ja perehdyttiin mittaustarkkuuskysymyksiin. Lisäksi saatiin uusia näkökulmia mm. visuaaliseen tuotannonohjaukseen ja työkalujen varastointitapoihin. On myös tärkeä tavata kasvokkain niitä ihmisiä, joiden kanssa ratkotaan ongelmia arjessa yhteisen tuloksen saavuttamiseksi. Tämän tyyppiset vierailut, joissa on mahdollista saada palautetta suoraan tekijältä tekijälle ja nähdä oman työnsä merkitys kokonaisuuden kannalta, ovat hyvin avartavia ja palkitsevia, ja lopulta maksavat niihin uhratun ajan hyvin nopeasti takaisin korkojen kera. Pajahalli sai uuden elämän Mäntän Pintakäsittelyn uusi maalaamo Teksti Hannu Soimasuo Edellisessä Avartaja-lehdessä kerroimme Mäntän Pintakäsittely Oy:n suuresta investoinnista rakentaa uusi maalaamo Javaskon entiseen hitsaushalliin. Kuten oheisista kuvista käy ilmi, Pajahalli on käynyt läpi täydellisen muodonmuutoksen ja vanhan konepajahallin tilalla toimii tänä päivänä upea maalaamo, jonka layoutissa on huolella mietitty mahdollisimman suoraviivainen ja tehokas materiaalivirta. Lisätietoja osoitteesta Mäntän Pintakäsittely Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Sainio on syystäkin ylpeä uudesta maalaamosta. Javasko tekee rungot Sandvikin DL431-laitteisiin. Kuvassa maalaamon esikäsittelyosaston sinkopuhalluslinja. Taustalla maalauskammiot, joista maalatut kappaleet virtaavat edelleen viimeistelyyn jälkikäsittelyosastolle. Kuva Heikki Vesterinen. 12 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

8 Teksti Heikki Manninen 90 vuotta mänttäläistä pumpputuotantoa Insinööri Emil Oesch aloitti pumpputuotannon vuonna 1922 Pumpunvalmistus sai ratkaisevan alkusysäyksen, kun G.A.Serlachius aloitti syksyllä Mäntän Konepajan rakennustyöt. Konepaja perustettiin sen vuoksi, että haluttiin keskittää kaikkien yhtymän korjaustyöt samaan paikkaan. Yhtenäinen konepajarakennus valmistui 1922: tammikuussa valimot, kesäkuussa sorvaamo ja viilaamo sekä heinäkuussa paja, jolloin varsinainen konepaja toiminta alkoi Mäntässä. Insinööri Emil Oesch oli valittu konepajan johtoon 1921, mitä ennen hän oli toiminut pumppusuunnittelijana Keski- Euroopassa; Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Emil Oesch oli erittäin innokas palokunta-aatteen kannattaja, mikä näkyi myös G.A.Serlachius Oy:n Mäntän konepajan pumpputuotannossa varsinkin toiminnan alkuvuosina. Palopumppujen ja - ruiskujen kehitystyö oli perusta konepajan kiihtyvälle pumpputuotannolle, jota tulevaisuudessa tulivat edustamaan yhä suurenevassa määrin prosessipumput. Prosessipumppujen suunnittelu alkoikin heti vuonna 1922 Emil Oeschin toimesta. Hän kehitti myös vaahtosammutusjärjestelmää hyvin pitkälle ja lisäksi konepajassa tehtiin paloautoja. Hänen lähdettyään konepajan johdosta vuonna 1936 putosi palokuntatuotteiden osuus tuotannossa selvästi. Emil Oeschin kaudella G.A.Serlachius Oy anoi kauppa- ja teollisuusministeriöltä lupaa perustaa yleinen ammattikoulu konepajan ja yhtiön muiden tehtaiden yhteyteen. Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi G.A.Serlachiuksen Oy:n anomuksen ja ammattikoulu perustettiin maaliskuussa Ensimmäiset oppilaat valmistuivat joulukuussa vuonna Ammattikoulun merkitys Mäntän konepajan pumpputuotannolle oli erittäin suuri, sillä ammattikoulun käyneiden työtaito oli huomattavasti parempi kuin koulutusta vailla olleilla työntekijöillä. Prosessipumpun asema vahvistuu diplomi-insinööri Kosti Alangon aikana Emil Oeschin lähdön jälkeen konepajan johtajana oli vain kuukauden amerikkalainen insinööri. Mutta heti vuoden 1937 alusta tehtävään valittiin lopullisesti Konepajan rakennukset v Vasemmalla vanha konepaja, keskellä asentamohalli ja oikealla valimo. diplomi-insinööri Kosti Alanko, joka oli tunnettu innokkaana valimomiehenä. Hänen johtokaudellaan oli tunnusomaista teollisuuspumppujen aseman korostuminen. Pumppujen kehittämisessä oli mukana erityisesti suunnittelija insinööri Allan Wirzenius, joka oli toiminut samoissa tehtävissä jo Emil Oeschin kauden loppuvaiheissa. Kosti Alangon aikana aloitettiin yhteistyö sveitsiläisen Escher Wyssin valmistuksesta ja teknisestä yhteistyöstä. Pääasiassa sopimus käsitti aksiaali- eli potkuripumppujen valmistusta. Kosti Alangon aikana toinen maailmansota heikensi konepajan toimintaa, mutta sotien jälkeen sotakorvauksien toimitukset nostivat konepajan tuotantomäärät uusiin ennätyksiin. Konepajalla tehtiin paljon ylitöitä, jotta saataisiin luvatut tuotantomäärät toteutettua. Valimosta tuli pullonkaula ja erillinen uusi valimorakennus valmistuikin vuosien aikana. Vuonna 1957 valimolla otettiin käyttöön Kosti Alangon kehittämä edistyksellinen niin sanottu happohiekkamenetelmä, jolla korvattiin vuosikymmeniä vanhat työmenetelmät. Uusi asentamo halli rakennettiin vuosina nykyaikaisena teräsrunkorakenteena. Asentamohalli takasi paremmat työmahdollisuudet, kuljetus- ja varastointiolosuhteet ja myös mahdollisuudet työnjaon ja urakoinnin parantamiseen. Levytyöt pystyttiin myös suorittamaan pienemmällä työvoimalla. Edellä mainitut ja 1960-luvuilla tehdyt investoinnit olivat erittäin merkittäviä prosessipumppujen tulevaisuuden kannalta. Pumppuvientiä kehitettiin Alangon johtajakauden loppuvuosina Pumppuvientiä kehitettiin Kosti Alangon kauden loppupuolella. Kilpailu oli kuitenkin ankaraa ja vienti ei aluksi ollut Pumppumestareita palkittavana. Äärimmäisenä vasemmalla konepajaa johtanut diplomi-insinööri Kosti Alanko. helppoa, mutta ponnistuksia jatkettiin 1960-luvulla. Solmittiin agentuurisopimus ruotsalaisen Lorentzen & Wettren kanssa. Norjassa tehtiin yhteistyötä Anth. B. Nilsenin kanssa. Länsi-Saksaan yritettiin avata vientiä, mutta moniportainen myyntikanava hankaloitti vientiä. Kosti alanko jäi eläkkeelle vuonna 1966 kolmekymmenvuotisen johtajakauden jälkeen. Omasta mielestään hän joutui eläkkeelle. Harrastustoiminta oli tärkeää konepajalaisille Suosituimpia urheilumuotoja olivat ja 1960-luvuilla jalkapallo, pesäpallo ja juoksukilpailut; myöhemmin myös keilailu. Koskelanlammen ympärijuoksun konepajan joukkue voitti monta kertaa. Vuonna 1932 Emil Oeschin toimesta aloitettu hiihtokilpailutoiminta on jatkunut tähän päivään saakka. Konepajan musiikkikulttuuria edusti ns. Räminä-orkesteri, joka esiintyi lähinnä omissa piireissä. Pumppuvienti edistyy huomattavasti Diplomi-insinööri Carl-Johan Lindeberg tuli konepajan johtoon marraskuussa vuonna Hän oli aiemmin toiminut yhtiön Mäntän voimaosaston käyttöinsinöörinä. Lindebergin aikana aloitettiin pakkauskoneiden suunnittelu teollisuuspumppujen ja kunnossapitotuotteiden rinnalla. Pumput pysyivät kuitenkin tuotannon pääosassa. Lindebergin aikana tehtiin huomattavia investointeja tuotantoon. Vuonna 1971 rakennettiin uusi konepajahalli. Vuonna 1967 aloitettiin uuden takaa-avattavan prosessipumpun eli DC-pumpun valmistus luvulla kehitettiin moderni LPN/LPK -lietepumppusarja yhteistyössä Outokummun kanssa. Pumppuvalmistus syrjäytti pakkauskoneiden tuotannon, joka sitten Lindebergin aikakauden lopulla lopetettiin kokonaan. Vuonna 1979 rakennettiin kehittynein paperimassan pumppauksen tutkimuskeskus sellutehtaan yhteyteen. Pumppujen 14 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

9 90 vuotta mänttäläistä pumpputuotantoa tuotekehityksessä vaikuttivat tällöin diplomi-insinööri Raimo Pitkänen ja insinööri Jorma Elonen. Tällöin aloitetun uraauurtavan pumppujen kehitystyön tulokset ovat edelleen tuotannossa. Vienti edistyi selvästi Lindebergin aikakaudella. Tärkein vientikohde oli Neuvostoliitto, mutta lisäksi Ruotsi, Norja, Itävalta, Länsi-Saksa, Sveitsi ja Englanti olivat tärkeitä vientimaita. Yhteistyötä tehtiin sveitsiläisen pumpunvalmistajan Ochner & Sohnin kanssa. Yhtiöiden tuotteet täydensivät toisiaan. Ajanjaksolla tehostettiin myös työmenetelmiä. Tuotannossa otettiin käyttöön edistyksellinen solutuotantomenetelmä. Tuotannon tehokkuutta mitattiin ryhmäkohtaisesti aikaisemman henkilökohtaisen mittauksen sijasta. Massakoeasemalla tehtyjen kokeiden tulosten pohjalta kehitettiin uusi DEprosessipumppusarja 1980 luvun alussa. Pumppusarja oli ensimmäinen paperimassoille tarkoitettu normin mukainen pumppusarja, joka oli sopiva myös muun teollisuuden pumpputarpeisiin. Lisäksi kehitettiin sakeamassapumppu SM sakeiden massojen pumppaukseen selluprosesseissa. Johtajavaihdoksia pumpputehtaan johdossa Vuoden 1981 alusta konepaja muuttui pumpputehtaaksi ja uudeksi johtajaksi tuli diplomi-insinööri Göran Söderström. Kilpailu pumppurintamalla koveni kaiken aikaa. Pahin kilpailija Suomessa oli Ahlströmin Karhulan pumpputehdas. Göran Söderström jätti tehtävänsä vuoden 1982 lopussa ja uudeksi johtajaksi valittiin diplomi-insinööri Timo Salovaara Tampellan vesiturbiiniliiketoiminnasta. Neuvostoliiton kauppa kasvoi määrääväksi luvulla pumppukauppa Neuvostoliittoon kasvoi liikevaihdoltaan suurimmaksi. Myydyt pumput olivat pääosin lietepumppuja ja prosessipumppuja solmittiin lisenssisopimus yhdysvaltalaisen Buffalo Forgen kanssa. Amerikkalainen yhtiö alkoi valmistaa DE- ja U-pumppusarjoja Pohjois-Amerikan markkinoille. Suurten muutosten aika G.A.Serlachius Oy:n pitkä ajanjakso mänttäläisessä konepajateollisuudessa päättyi Pumpputehdas myytiin pahimmalle kilpailijalle Ahlström Osakeyhtiölle. Pumpputehtaan johtajana oli tällöin lyhyen aikaa diplomi-insinööri Henrik af Hällström Timo Salovaaran jätettyä pari kuukautta aikaisemmin johtajan paikan. Yrityskaupan myötä pumpputehtaan uudeksi johtajaksi tuli Karhulasta diplomi-insinööri Tuomo Rönkkö. Varsin nopeasti Ahlstöm päätti rakentaa uuden pumpputehtaan Mänttään Isonniemen teollisuusalueelle. Osa toimihenkilöistä kuten tuotekehitys, myynti ja markkinointi siirtyivät Karhulan tehtaalle. Tuotantoväkeä vähennettiin huomattavasti. Uusi tehdas valmistui syksyllä Samaan aikaan tehtaan rakentamisen kanssa kehitettiin uusi AHLSTAR pumppusarja, josta tuli pumpputehtaan päätuote. Tehdas oli silloisen mittakaavan mukaan maailman tehokkain prosessipumpputehdas. Kun juuri kehitetty AHLSTAR pumppusarja oli markkinoilla paras, nousivat myynti ja tuotantomäärät ennätyslukemiin tehden pumpputehtaasta erittäin kannattavan. Konepajan levyosastosta muodostettiin Javasko Oy, joka rakensi myös uuden hallin Isonniemen teollisuusalueelle. Yritystä johti Jaakko Vastamäki yhdessä Jarmo Korpelan kanssa. Javasko alkoi toimittaa pumpputehtaalle tarvittavia teräslevyrakenteisia perustuslevyjä. Tuomo Rönkkö siirtyi takaisin Karhulaan uuteen tehtävään. Hänestä tuli Ahlströmin pumppuliiketoiminnan johtaja. Mäntän pumpputehtaan johtajana jatkoi tuotantopäällikkönä pitkään toiminut insinööri Erkki Liljeblad. Tuotekehitystä tehtiin aluksi Karhulasta käsin, mutta vuonna 1991 todettiin, että tuotekehitykseen saadaan parempi teho, jos se siirretään takaisin Mänttään. Niinpä vuoden 1992 alusta prosessipumppujen tuotekehitysryhmä aloitti diplomiinsinööri Heikki Mannisen johdolla Mäntässä. AHLSTAR pumppusarjaan kehitettiin lisäominaisuuksia ja tarpeellisia uusia kokoja. Tuotantoennätys saavutettiin Pumpputehtaan johtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Mikko Hirvensalo vuonna Hän oli työskennellyt Kar- hulan valimossa valimoinsinöörinä ja oli ollut rakentamassa Mäntän pumpputehtaan sisartehdasta valimon osalta Easleyn kaupunkiin Etelä-Karoliinaan USA:han. Pumppujen kysyntä kasvoi ja pumpputehdas teki ennätystuotannon vuonna Mikko Hirvensalon siirryttyä myyntijohtajan tehtäviin tehtaan johtajaksi tuli Ilkka Sinisalo vuonna Pumpputehdas siirtyi Sulzerin omistukseen Vuonna 2000 Ahlström Osakeyhtiö päätti myydä pumppuliiketoiminnan sveitsiläiselle Sulzerille. Samalla Mäntän Pumpputehdas siirtyi uuden yrityksen komentoon. Toiminta jatkui kuitenkin pääosin ennallaan. Vuonna 2002 Mäntässä aloitettiin AHL- STAR pumppusarjan kehittäminen edelleen. Syntyi uusi tuoteversio AHLSTAR pumppusarjan pienempään päähän uusine laajentuneine ja parempine ominaisuuksineen vuosien aikana ja seuraavien parin vuoden aikana myös suurempaan päähän. Tämän aikakauden päätyttyä tuotekehitys päätettiin keskittää takaisin Karhulaan, mikä oli suuri menetys mänttäläisille. Pumpputehdas siirtyi Javasko Oy:lle Helmikuun 22. päivä 2010 Sulzer päätti myydä Mäntän Pumpputehtaan liiketoiminnan Javasko Oy:lle tehden samalla strategisen yhteistyösopimuksen pumpputuotannosta. Javasko Oy on jatkanut perinteisen mänttäläisen pumpputuotannon kehittämistä yhä tehokkaampaan suuntaan. Nyt sisäisessä kilpailussa on mukana Sulzerin oma kiinalainen prosessipumpputehdas, joka aloitti tuotannon vuonna Pumpputehtaalta siirtyvät loputkin sulzerilaiset Karhulaan vuonna 2012, jolloin tulee kuluneeksi 90 vuotta konepajatoiminnan ja pumpputuotannon käynnistymisestä Mäntässä. Heikki Manninen Puheenjohtaja Mäntän Pumppumestari ry. Uusi koneistamo ja toimisto v Suomen suurimman pumppukaupan allekirjoitustilaisuus hotelli Palacessa Sopimus koski Metsä-Botnian sellutehtaaseen toimitettavia pumppuja. Istumassa vasemmalta: E. Laurila M-B, T. Ahava M-B, C-J. Lindeberg GAS ja P. Mäkinen GAS. Seisomassa vasemmalta: R. Honkonen GAS, T. Poranen M-B ja Th. Hedberg M-B. Johtaja Göran Söderströmin (neljäs vas.) läksiäiset Kolmantena vasemmalta Serlachiuksen metalliteollisuuden johtaja Henrik af Hällström, joka toimi pumpputehtaan johtajana loppuvuoden Serlachiuksen pumpputehtaan osasto Nordisk Pappersvecka-messuilla Finlandia-talossa Timo Salovaaran johdolla v Etualalla 1980-luvun alkupuolella kehitetty DE-pumppu. 16 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

10 90 vuotta mänttäläistä pumpputuotantoa Konepajan Hiihtoja Insinööri Erkki Liljeblad toimi pumpputehtaan johtajana vuotta Mäntän Pumppumestarit ry ja Lumometsän Tupa järjestivät 80 vuotta jatkuneen Konepajan Hiihto -tapahtuman lauantaina kello Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki nykyiset ja entiset javaskolaiset ja sulzerilaiset työntekijät. Paikkakunnalla toimivat yritykset Javasko Oy ja Sulzer Pumps Finland Oy ovat suoraan maineikkaan G.A.Serlachius Oy:n konepajan toiminnan jatkajia. Juhlahetki pumpputehtaalla , jolloin valmistui 25000:s AHLSTARTM prosessipumppu, jonka tehdasjohtaja Mikko Hirvensalo luovutti Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan tehtaiden johtaja Heikki Peltolalle. Tuomo Rönkkö oli pumpputehtaan johdossa , jonka jälkeen hän siirtyi koko Ahlstömin pumpputeollisuuden johtajaksi. Kuva v Tilaisuudella on ollut pitkät perinteet. Ensimmäinen konepajan hiihto järjestettiin vuonna G.A.Serlachius Oy:n konepajan ensimmäisenä johtajana vuonna 1922 aloittanut insinööri Emil Oesch aloitti tähän päivään jatkuneen hiihtoperinteen. Parina viime vuonna perinne on jäänyt yritysjärjestelyjen jalkoihin, mutta tänä vuonna paikallisen konepaja- ja pumppuvalmistuksen täyttäessä yhdeksänkymmentä vuotta halusi Mäntän Pumppumestari ry järjestää tilaisuuden yhdessä Lumometsän Tuvan kanssa. Tapahtumapaikka on vaihtunut vuosien myötä. Tänä vuonna Mäntän Pumppumestarit ry:n hallitus valitsi paikaksi Lumometsän Tuvan piha-alueen nuotiopaikkoineen ja ympärillä olevan Metsän Tutkimuslaitoksen tutkimusmetsän maaston. Tilaisuudessa tavattiin entisiä ja nykyisiä Javaskon ja Sulzerin työntekijöitä leikkimielisen hiihdon ja ulkoilun merkeissä. Paistettiin makkaraa, juotiin mehua ja kahviteltiin. Aikoinaan hiihdot eivät olleet leikkimieliset, vaan kaikkien konepajalaisten täytyi osallistua osastojen väliseen kisaan. Suksia huollettiin huolella ja strategioita hiottiin useita päiviä ennen kilpailua. Piti olla todella hyvä syy, että pääsi välttymään totiselta kilpailulta. Hiihtopaikalla nähtiin myös insinööri Emil Oesch -hahmo, joka piti hiihtoon osallistujille puheen 80-vuotiaan hiihtotapahtuman kunniaksi. Ahlström Pumput Oy:n Mäntän pumpputehdas v Pumput Soivat 90-vuotiaan mänttäläisen pumppuhistorian kunniaksi Mäntän Pumppumestari ry järjesti yhteistyössä Lumometsän Tuvan kanssa Pumput Soikoon 2012 tapahtuman 90-vuotiaan mänttäläisen pumppuhistorian kunniaksi lauantaina kello 12 alkaen. Paikalle oli kutsuttu seutukunnalla toimivia musisoivia ja laulavia yhtyeitä ja soittajia talkooperiaatteella esiintymään Lumometsän Tuvan areenalla. Paikalle saapui mm. Pumpun Henki, Koski Folk, Iskelmä Ajantaju, JantsikeneFamilyFolkBand, Markka Duo ja Mestaripelimanni Matti Alin. Tilaisuuden kohokohta oli Jaakko Vastamäen pitämä juhlapuhe, jota kuunneltiin korva tarkkana. Lumometsän Tuvan kahviossa julkistettiin Mäntän Pumppumestari ry:n Risto Lepistöltä tilaama täysin uusi taulukokoelma Pumppuhistoriaa Kuvina. Risto Lepistö oli itse paikalla esittelemässä taulukokoelmaansa. Mäntän Pumppumestarit ry valitsi pitkään pumpputehtaalla työskennelleen Risto Lepistön vuoden 2011 pumppukulttuurimestariksi pumppuaiheisten taulujen tekemisestä. Paikalle saapui myös Mäntän VPK ry:n vanha paloauto vuosimallia 1932, joka valmistui paloautoksi G.A.Serlachius Oy:n konepajalla vuonna Paloautossa on konepajan ensimmäisen johtajan insinööri Emil Oeschin suunnittelemat erittäin tehokkaat pumput. Paloautoa esitteli paikan päällä Mäntän VPK:n edustajat. Mäntän Pumppumestari ry Heikki Manninen Puheenjohtaja AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

11 Javaskon ensimmäiset kiinalaiset työntekijät ovat viihtyneet Suomessa Dong Jianchuan takanaan Pekingin 2008 kesäolympialaisten stadion Linnunpesä. Teksti Anita Rissanen Vuonna 2007 kesäkuussa Suomeen saapuivat kiinalaismiehet Zhao Yeping, suomalainen lempinimi Timo ja Dong Jianchuan, suomalaisittain Mikko. Molemmat miehet ovat kotoisin Pekingin korkeudelta Shijiazhuangin kaupungista. Ennen Suomeen lähtöään Timo toimi opintojensa jälkeen ammattiopettajana cnc-koneella. Tätä ennen hän ehti olla töissä sähköalan yrityksessä kaksi vuotta, ja välillä opiskellakin lisää. Mikko puolestaan oli opinnot päätettyään opettajana kotimaassaan cnc-sorvilla ammattikoulussa kahden vuoden ajan. Mikko ja Timo mainitsivat osallistuneensa Kiinassa opiskelujensa jälkeen koko Kiinan kattavaan cnc-koneistaja-kilpailuun. Kyseiseen kilpailuun heidän omasta kotikaupungista pääsi mukaan vain kolme henkilöä. Mikko sijoittui toiseksi tuossa kisassa. Töihin Suomeen? Mäntän seudun koulutuskeskuksesta kävi ihmisiä vierailulla Kiinassa, Pekingissä. Timo sai tiedon työpaikoista Suomessa tätä kautta ja välitti tietoa eteenpäin Mikolle. Ajatuksiaan työpaikasta Suomessa miehet kertovat seuraavasti: Mikko: Suomeen töihin lähtö kiinnosti, koska olin kuullut täällä olevan hyvät työolot, tasa-arvo eri kansalaisuuksien välillä, eikä syrjintää. Hyvänä asiana verrattuna Kiinaan näen myös sen, että täällä on vähemmän ihmisiä. Lisäksi palkkataso sekä lomaehdot ovat paremmat. Kiinassa ei esimerkiksi vuorolisiä makseta lainkaan. Timo: Halu lähteä tutustumaan ulkomaihin ja saada lisää elämänkokemusta saivat minut liikkeelle. Myös parempi Zhao Yeping perheineen on asettunut Suomeen, ja he nauttivat Suomen puhtaasta ilmasta, metsistä ja järvistä. Dong Jianchuan viihtyy Suomessa. Vaimo opiskelee Tampereella, joten asuminen Suomessa tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. palkka ja työolosuhteet sekä tasa-arvo ikään ja sukupuoleen katsomatta ovat asioita, jotka ovat Suomessa paremmin. Suomi on ensimmäinen vieras maa missä olen käynyt. Odotuksia Suomeen tullessa oli juuri parempi työsuhde, sopeutuminen uuteen kulttuuriin sekä kielen oppiminen. Kolmen kuukauden kielikurssi heti alkuun antoi hyvät eväät, sillä ainoa kieli mitä osasin oli kiina. Koen kielitaidon edelleen haasteena, perusasiat jo hoituvat, mutta tahto oppia lisää on kova. Töissäkin on helpompi olla kun yhteinen kieli sujuu. Elämää Suomessa Javaskolle tultuaan Mikko on työskennellyt alusta lähtien jyrsintäkoneella, kolmivuorossa. Hän haluaa kokea kaikkea uutta eri maista. Suomessa uusi elämä on tuonut tullessaan mm. pitkän, pimeän, kylmän ja runsaslumisen talven. Hän on hyvin tyytyväinen oloonsa täällä. Javasko on hyvä työpaikka. Paljon uutta on tullut, mutta tullessaan Suomeen Mikolla ei vielä ollut perhettä, joten uuteen lähtö oli helppoa. Kiinassa hän on käynyt viimeisen neljän vuoden aikana aina puolen vuoden välein. Vaimo muutti Kiinasta Suomeen viime jouluna ja toukokuussa he muuttivat Orivedelle; on yhtä pitkä matka vaimolla opiskelupaikkaan Tampereella kuin Mikolla töihin Mänttään. Timo aloitti työt Javaskolla Tos 3 -koneella ja sittemmin on jatkanut koneistustyötä Union-koneella. Hän on toiminut myös opettajana myöhemmin Kiinasta tulleille työntekijöille. Työtilannetta hän kehuu Javaskolla nyt hyväksi. Vaimo ja poika muuttivat Suomeen, Mänttään, 2010 tammikuussa. Vaimo käy parhaillaan kielikursseilla. Töitä on vaikea löytää ennen kuin suomen kieli sujuu. Poika on päiväkodissa hoidossa ja siellä puhutaan suomea, kotona kiinaa. Pitkä ja pimeä talvi oli yllätys kaikille. Nyt vaimo odottaa vauvaa ja syntymä osuu joulun aikaan. Alussa tuli käytyä joka vuosi Kiinassa, nyt noin kahden vuoden välein, viimeksi 2010 joulukuussa. Suunnitteilla on vanhempien vierailu Suomeen. Tulevaisuuden suunnitelmia Mikko haluaisi jatkaa asumista Suomessa perheensä kanssa. Täällä on hyvä ilma ja kesällä on kuin olisi kaksi päivää yhdessä, ei pimeää lainkaan. Kalastus on hänen harrastuksensa ja siihen on Suomessa hyvät mahdollisuudet. Timo sanoo, että tulevaisuudesta on vaikea sanoa. Tavoitteena on kuitenkin olla vielä pitkä aika Suomessa. Suomessa on hyvä elää, ympäristö on hyvä, ilma puhdas, paljon metsiä, saa kalastaa ja uida. Ihmisiä on vähän. Lapsille täytyy kuitenkin antaa mahdollisuus lähteä Kiinaan kun kasvavat, jotta oppivat kiinan kulttuurin ja kielen. Mikko haluaa osoittaa kiitoksensa kaikille Javaskolaisille luottamuksesta ja siitä, että on saanut riittävästi opetusta kaikkiin tarvittaviin asioihin täällä. Timo kiittelee kaikkia kavereita ja paikkakuntalaisia tuesta, jota on saanut työssä ja elämässä yleensä Suomessa. Kulttuurierot ovat suuret Suomen ja Kiinan välillä ja Timo sanoikin tässä kohtaa suokaa anteeksi, jos hän tekee jotakin väärin ja toivoi, että hänelle kerrotaan suoraan, jos jokin menee väärin. Tulkin palvelut ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä näinä vuosina. Kaikki ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja valmiita auttamaan heti, jos ongelmia tulee. 20 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

12 Tuloksia: Harrastus vai intohimo? Mänttä-Vilppulan puulaakiammunta 2012 A-sarja 1. Metsä Tissue 578 -Marko Satokangas 197, Jyrki Leppäaho 195, Hannu Sahila Välikkälän hirviseurue 565 -Pentti Lahtinen 195, Eetu Paananen 186, Hannu Sahila, Tero Salmi Javasko oy 556 -Tero Mäkelä 195, Kalle Seppälä 181, Hannu Soimasuo 180, Kari Koskinen KMV-turvapalvelut oy 526 -Ari Penttilä 199, Jussi Katajamäki 178, Jukka Liinamaa 149 Henkilökohtainen sarja 1. Ari Penttilä Eemeli Järvinen x10 Marko Satokangas x10 4. Pentti Lahtinen x10 5. Tero Mäkelä x10 Jyrki Leppäaho x10 7. Simo Salmivirta Pertti Lehtinen Eetu Paananen x Hannu Sahila 186 9x Kalle Seppälä Hannu Soimasuo 180 Tero Salmi Jussi Katajamäki Kari Koskinen Jukka Liinamaa 149 Pitkäperjantain kansainväliset pilkkikilpailut 1. Kalle Seppälä 1755g isokala voittaja Hauki 1406g 2. Reijo Vainionpää 1133g 3. Pekka Lindfors 1073g 4. Kimmo Vainionpää 885g 5. Matti Nokelainen 702g 6. Sami Vilen 686g 7. Rauno Niemi 515g 8. Pertti Lahtinen 397g 9. Ilkka Jatkola 326g 10. Dong Jianchuan 315g 11. Jorma Laukka 245g 12. Reijo Ketonen 244g 13. Kimmo Kiviniemi 220g 14. Shang Xiaofeng 166g 15. Timo Uuttera 108g 16. Keijo Koskinen 67g 17. Hannu Järvinen 10g 2013 pilkkikisan järj. Matti Nokelainen, Juha Tarttanen, var. Kalle Seppälä Purjelautailu harrastuksena Teksti ja kuvat: Kimmo Kiviniemi Pumpputehtaan koneistaja Janne Mäkinen harrastaa purjelautailua aina kun on hyvä tuuli ja sopivasti aikaa. Harrastukseen innostuin 20 vuotta sitten eräällä etelänmatkalla. Näin purjelautailevia merellä ja sain kokeilla lautaa, Janne kuvailee innostumistaan. Pian hankin oman laudan ja aloin harrastaa lautailua myös täällä kotipaikkakunnalla. Nykyisin tulee käytyä ehkä 50 kertaa sulan aikana eri järvillä. Kesäkausi alkaa toukokuussa ja päättyy sitten kun ei enää tarkene. Kesällä yksi viikko kuluu Yyterin vesillä. Parhaat tuulet kotimaassa ajoittuvat kevääseen ja syksyyn, hyvillä välineillä voi kausi venyä myöhään syksyyn. Talvella purjehdin laskettelusuksista tehdyllä kelkalla. Purjelaudan keksi ja patentoi ensimmäiseksi USA:ssa Hoyle Schweitzer. Patentista on kyllä paljon riidelty tämän jälkeen saksalaisten kanssa. Ensimmäinen lautavalmistaja oli hollantilainen yritys Ten Cate. Suomessa ensimmäisiä yleiseen myyntiin tulevia lautoja alkoi valmistaa Esko Järvinen Oy. Omaan käyttöön tehtiin myös jonkun verran lasikuituprototyyppejä. Purjelautailuun tarvittavia välineitä ovat lauta, purje, masto, puomi ja mastonjalka. Suomessa tarpeellinen on myös märkäpuku. Hyvä puku on tärkein lautailijan turvallisuusväline. Lautaa ohjataan purjeella. Purjeen koot vaihtelevat, lautailijan tarpeen mukaan. Laudan evä estää sivuttaisen liikkumisen. tekniikkalaji, purjehtijan osuus on ratkaiseva jokaisessa kilpailussa. Tärkein asia mikä pitää ensimmäisenä tietää, on tuulen suunta. Kaikki riippuu tuulesta ja tuulen suunnasta. Purjelaudalla eteneminen perustuu paine-eroihin ylipaineesta alipaineeseen. Jokaiselle purjehdussuunnalle on vain yksi purjeen asento. Suomessa parhaat tuulet ja puitteet ovat Yyterissä. Hyviä isoja järviä löytyy myös tästä läheltä. Pienilläkin järvillä voi harrastaa, mutta opettelu kannatta tehdä sellaisessa paikassa, jossa on isohko järvi ja tasainen tuuli. Jos on kiinnostusta purjelautailuun, kannattaa tutkia purjelautaliiton sivustoja. Sieltä löytää vinkkejä lautailun aloittamiseen. Kursseja järjestetään Yyterissä. Käytetyn lautasetin voi löytää jo parilla sadalla eurolla. Tällä pääsee hyvin alkuun. Kustannus on siinä, itse suorituspaikasta ei tarvitse maksaa. Järvillä ei ole vielä lautalippua, kuten on laskettelukeskuksissa. Laudat ja purjeet ovat keventyneet paljon 80-luvun laudoista ja nykyisin ovat käteviä käsitellä. Lautoihin on myös tullut leveyttä lisää ja köli on jäänyt pois. Erään lautamerkin mainoksessa vuosia sitten oli tällainen teksti Tule hyvälle tuulelle. Hieno mainos; kun on hyvä tuuli ja lauta kulkee on harrastaja itsekin hyvällä tuulella. Teksti Jaakko Vastamäki Yhdeksän vuotta sitten laadin Avartaja-lehteen jutun Onnellinen vanhuus. Olin juuri jättänyt Javaskon toimitusjohtajuuden ja esitin kirjoituksessani eri vaihtoehtoja siitä, minkälaisen roolin otan ja mitä jatkossa teen ja harrastan. Jokainen javaskolainen tietää, etten ole vieläkään täysin irrottautunut Javaskosta. Olo on kuin entisellä Tanskan prinssillä: ollako vai eikö olla Javaskolla. Olen nyt ollut kahdeksan vuotta voimallisesti mukana myös kunnallispolitiikassa ja tästä minulla ei yhdeksän vuotta sitten ollut mitään aavistusta. Tämä minulle uusi elämänalue on vienyt paljon aikaa harrastuksilta ja siirtänyt vuosia eteenpäin toteuttaa lapsuuden haavettani ryhtyä taidemaalariksi. Johannes Grå astuu esiin Vihdoin kolme vuotta sitten aloitin maalaamisen Mäntän Autereopiston maalausryhmässä. Taiteilijanimi minulla oli jo mietitty valmiiksi. Elämäni tärkein nainen ainakin ensimmäiset 20 vuotta oli isoäitini, jonka tyttönimi oli Jenny Grå. Hänen muistonsa kunnioittamiseksi otin taiteilijanimekseni Johannes Grå. Vieläkään ei maalaamiseen ole jäänyt aikaa niin paljon kuin olisin halunnut. Toivon, että lähivuosina pysyn keskittymään tähän entistä enemmän ja suurella intohimolla. Olo on kuin entisellä Tanskan prinssillä: ollako vai eikö olla Javaskolla Mäntän ensimmäisillä teollisuusmiehillä oli varallisuutta ostamalla kerätä mittavat taidekokoelmat. Minulla ei ole tähän mahdollisuuksia, joten täytyy maalata itse oma kokoelmansa. Mitä maalaaminen antaa? Maalausprosessi on luovaa toimintaa ja käsityötä, jossa saa käyttää rajattomasti mielikuvitustaan. Siinä näkee myös nopeasti kättensä jäljet. Joskus voi saavuttaa ns. Flow-tunteen kun maalaaminen sujuu joutuisasti - lähes itsestään. Toisinaan se on täyttä tuskaa. Mikään ei tahdo edetä. Maalaaminen on myös rentouttavaa. Ulkopuolinen maailma häipyy taka-alalle ja aika rientää liiankin nopeasti. Luova toiminta pitää aivot hyvässä kunnossa ja saattaa jopa pidentää ikää. Toiveita ja tavoitteita Ensinnäkin toivon, että pystyn kehittämään itselleni oman tyylin ja tekniikan, josta maalaukseni jatkossa tunnistetaan. Haluan löytää myös joitakin puhuttelevia aiheita. Maalaustekniikkaa ja värien käyttöä pitää jatkuvasti kehittää ja yleistä tietämystäni kuvataiteista lisätä. Tavoitteenani on rakennella myös muutamia näyttelyitä. Purjelautailua on väitetty kalliiksi ja vaikeaksi harrastukseksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Kilpailutasolla lautailu on Purjelautailijan tuntee tasapainoisesta kävelystä ja parkkiintuneen käden puristuksesta. Toivon, että jotkut maalauksistani katsotaan jälkipolville säilyttämisen arvoisiksi. 22 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/

13 JAVASKO OY:N TIEDOTUSLEHTI Villiviini, Johannes Grå 24