SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2005 N:o Laki. N:o 937. omaishoidon tuesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 937 omaishoidon tuesta sosiaalihuoltolain muuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n muuttamisesta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta perhe-eläkelain 15 a :n muuttamisesta maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 6 :n muuttamisesta eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 6 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 16 :n muuttamisesta julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta N:o 937 omaishoidon tuesta säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla; 2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä; 3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen; 4) omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista; 5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa HE 131/2005 StVM 21/2005 EV 134/

2 4450 N:o 937 suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua. 3 Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 5 Hoitopalkkio Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja; 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos: 1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; taikka 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. 6 Hoitopalkkion määrän tarkistaminen Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/ 1961) 7 b :n soveltamista varten. 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö;

3 N:o ) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 8 Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; 2) oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin; 3) mainitun 4 :n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä; 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. 9 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön. 10 Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. 11 Palvelun järjestäjä Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. 12 Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 27 a 27 c niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa lainsäädännössä

4 4452 N:o 937 viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin tai niiden nojalla annettuun asetukseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan tämän lain säännöksiä 1 päivästä tammikuuta Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

5 4453 N:o 938 sosiaalihuoltolain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/1982) 10 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 813/2000, sekä muutetaan 17 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 17 :n 1 momentti laissa 68/2002 sekä 17 :n 2 momentti laissa 190/2001, seuraavasti: 17 Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: 1) sosiaalityö; 2) kasvatus- ja perheneuvonta; 3) kotipalvelut; 4) asumispalvelut; 5) laitoshuolto; 6) perhehoito; sekä 7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden sekä omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta HE 131/2005 StVM 21/2005 EV 134/2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

6 4454 N:o 939 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n muuttamisesta muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 6 b :n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 457/2004, seuraavasti: 6b Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9 euroa sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä HE 131/2005 StVM 21/2005 EV 134/2005

7 4455 N:o 940 kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 ja 42 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1023/2004, seuraavasti: 24 Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa. Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 166,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4964,04 euroa vuodessa. 42b Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a :ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 256,36 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 236,26 euroa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 231,76 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 214,55 uroa kuukaudessa. Jos kansaneläkettä on 25 a :n mukaisesti lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittuja määriä lykkäyskorotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläkkeen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 124/2005 StVM 14/2005 EV 119/2005 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

8 4456 N:o 941 perhe-eläkelain 15 a :n muuttamisesta muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 a :n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1024/2004, seuraavasti: 15a Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 871,52 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 633,80 euroa vuodessa. Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 184,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 3 982,44 euroa vuodessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tämän lain voimaan tullessa leskeneläkkeen täydennysmäärää saavan henkilön eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Leskeneläkkeen täydennysmäärän muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen HE 124/2005 StVM 14/2005 EV 119/2005

9 4457 N:o 942 maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 6 :n muuttamisesta muutetaan maahanmuuttajan erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 6 :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1025/2004, seuraavasti: 6 Erityistuen määrä Täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa. Jos erityistuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen erityistuki on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 166,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 964,04 euroa vuodessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tämän lain voimaan tullessa maahanmuuttajan erityistukea saavan henkilön erityistuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Erityistuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen HE 124/2005 StVM 14/2005 EV 119/ /160

10 4458 N:o 943 eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 6 :n muuttamisesta muutetaan eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta 28 päivänä tammikuuta 2005 annetun lain (39/2005) 6 :n 1 ja 2 momentti seuraavasti: 6 Kansaneläkeosuuden määrä Täysimääräinen kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 853,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 615,40 euroa vuodessa. Jos eläketuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5166,48 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 964,04 euroa vuodessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tämän lain voimaan tullessa eläketuen kansaneläkeosuutta saavan henkilön eläketuki muutetaan tämän lain mukaiseksi ilman hakemusta. Eläketuen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 124/2005 StVM 14/2005 EV 119/2005 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

11 4459 N:o 944 maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 :n muuttamisesta muutetaan maatalousyrittäjien luopumistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1293/1994) 19 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1026/2004, seuraavasti: 19 Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, muutetaan: 1) luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä kesäkuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta annetun lain (1224/2000) mukaisesti; 2) luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä maaliskuuta 2005 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta annetun lain (1023/2004) mukaisesti; ja 3) luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä syyskuuta 2006 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta annetun lain (940/2005) mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tässä laissa tarkoitettu luopumistuen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 124/2005 StVM 14/2005 EV 119/2005 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

12 4460 N:o 945 maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 16 :n muuttamisesta muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 16 :n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1027/2004, seuraavasti: 16 Sen estämättä, mitä 1, 3 ja 4 momentissa säädetään, muutetaan: 1) sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä kesäkuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta annetun lain (1224/2000) mukaisesti; 2) sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä maaliskuuta 2005 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta annetun lain (1023/2004) mukaisesti; ja 3) sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaa 1 päivänä syyskuuta 2006 saavan henkilön täydennysosa mainitusta ajankohdasta kansaneläkelain 24 ja 42 b :n muuttamisesta annetun lain (940/2005) mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tässä laissa tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa muutetaan ilman hakemusta. Muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös. Täydennysosaa ei muuttamisen yhteydessä tarkisteta. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen HE 124/2005 StVM 14/2005 EV 119/2005

13 4461 N:o 946 julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta muutetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1137/1996) 1 :n 1 momentti, 2 :n 10 kohta ja 7 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 :n 1 momentti laissa 1073/2002, 2 :n 10 kohta laissa 1099/1999 ja 7 :n 1 momentti laissa 549/2000, ja lisätään lakiin uusi 6 b ja 6 c seuraavasti: 1 Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina enintään miljoonan euron pääoma-arvosta. 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 10) korontasausyhtiöllä Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetussa laissa (1136/1996) tarkoitettua yhtiötä. 6b Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos: 1) korontasausluoton saaja on käyttänyt luottovaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on korontasaussopimuksessa hyväksytty; 2) korontasausluoton saaja on luottoa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja; 3) korontasaussopimuksen osapuoli on korontasaustarjousta tai -sopimusta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja; 4) korontasausluotto siirretään uudelle luotonsaajalle tai korontasausluotolla rahoitettu vienti- tai aluskaupan kohde siirretään uudelle omistajalle ilman kauppa- ja teollisuusministeriön suostumusta. Korontasausluoton saajan on 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja korontasaussopimuksen osapuolen on 1 momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohy- HE 123/2005 TaVM 16/2005 EV 137/2005

14 4462 N:o 946 vityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Korontasausyhtiön on otettava korontasausta koskeviin asiakirjoihin maininta 1 momentin 1 4 kohdassa olevista korkotuen maksamisen päättymisen perusteista sekä maininta korontasausluoton saajan ja korontasaussopimuksen osapuolen velvollisuudesta maksaa 2 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko. Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- tai rahoituslaitoksen on niin ikään otettava korontasausluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasausluoton saajan velvollisuudesta maksaa 2 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko. Milloin korkotuen maksaminen on 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on korontasausyhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus päättymään välittömästi. Korontasaussopimuksen ennenaikaiseen purkamiseen 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan, mitä siitä 7 :n mukaisesti erikseen säädetään, kuitenkin siten, että valtio ei ole tällöin velvollinen maksamaan korontasaussopimuksen purkautumisen johdosta korkotukea. 6c Kauppa- ja teollisuusministeriön on edellä 6 b :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta. Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- ja rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 6 b :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa 6 b :n 2 momentin mukainen korkotuki ja korko korontasausluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä valtiokonttorille. 7 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat: 1) vienti- ja alusluottojen yleisiä ehtoja; 2) korontasausyhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta; 3) luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta korontasausyhtiölle ja valtiokonttorille; ja 4) korontasaussopimuksen ennenaikaista purkamista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

15 4463 N:o 947 julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1136/1996) 2 :n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 momentti laissa 1100/1999, sekä muutetaan lain nimike, 1 ja 2 :n otsikko, sellaisina kuin niistä ovat lain nimike laissa 1120/1997 ja 1 osaksi viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä 1 Toimiala ja tehtävät Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on edistää ja kehittää Suomesta tapahtuvan viennin sekä alustoimitusten rahoitusta. Yhtiön tehtävänä on: 1) hallinnoida julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää; ja 2) myöntää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityisrahoitustehtäviä. 2 Tietojen luovuttaminen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetussa laissa tarkoitetusta yhtiöstä 9 päivänä joulukuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (1104/2004). HE 123/2005 TaVM 16/2005 EV 137/2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

16 4464 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 948 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 10 päivänä marraskuuta 2005 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkkojärjestyksen (1055/1993) 2 luvun 17 seuraavasti: 2 luku Kirkon pyhät toimitukset 17 Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelisluterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa. Lapselle voidaan erityisistä syistä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummin lisäämisestä tekee lapsen huoltajien esityksestä lapsen seurakunnan kirkkoherra. Kummin lisääminen merkitään kirkonkirjoihin siinä seurakunnassa, jossa lapsi on kastettu tai liitetty kirkon jäseneksi. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 10 päivänä marraskuuta 2005 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN