Sinikka Mikola (toim.), Milla Sandt: Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön. Tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinikka Mikola (toim.), Milla Sandt: Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön. Tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin"

Transkriptio

1 Sinikka Mikola (toim.), Milla Sandt: Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön Tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin

2 Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön Tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013

3 Tämän oppaan toimittamisesta ja kirjoittamisesta ovat vastanneet erityisasiantuntija Sinikka Mikola ja projektitutkija Milla Sandt Kuntaliitosta. Editointi ja taitto: Mikko Tapaninen Piirrokset: Kaisa Leka ISBN (painettu) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

4 Sisältö Sisältö Esipuhe Miksi tasa-arvon edistämistä tarvitaan kunnissa? Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja tasa-arvotyön tukijalkana...10 Hallintojohtaja Irma Niemisen haastattelu: Salo sulautti tasa-arvon vaikuttavuusarviointiin, Hia Sjöblom...12 TASA-ARVON PERUSKIRJAN EDELLYTTÄMÄ SUUNNITELMA 3. Tasa-arvo käytäntöön koko kunnan kattavilla suunnitelmilla...14 Henkilöstösuunnittelija Anna-Mari Sopenlehdon haastattelu: Turussa selvitetään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, Pirjo Tuusa Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet vaihe: Suunnittelutyön käynnistäminen ja organisointi vaihe: Suunnittelutyön lähtökohdat vaihe: Tavoitteiden asettaminen ja toteutuksen suunnittelu vaihe: Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman hyväksyminen vaihe: Viestintä...23 Kaksi esimerkkiä toiminnallisista tasa-arvosuunnitelmista...24 SUUNNITTELUSTA KÄYTÄNTÖÖN 5. Tasa-arvo kunnan toiminnan ohjauksessa...26 Henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekosken haastattelu: Espoossa etsitään toiminnallista tasa-arvoa, Pirjo Tuusa Sukupuolivaikutusten arviointi...31 Kuinka palveluliikenne suvattiin salolaisittain...34 Sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmisen haastattelu: Suvauksella parannetaan Vantaalla ihmisten arkea, Hia Sjöblom Miten toiminnallinen tasa-arvotyö organisoidaan...36 Esimerkkejä tasa-arvotyön erilaisista toteuttamistavoista Tasa-arvotyö ei ole mahdollista ilman tietoja sulkupuolen mukaan Tasa-arvotietoa ja osaamista lisättävä kunnassa Tasa-arvo mukaan kuntahakintoihin...48 Salossa pohdittiin hankinnoissa sukupuolivaikutusten arviointia

5 11. Lisälukemisto Asiantuntijat kirjoittavat tasa-arvosta...56 Sukupuolten erot ja tasa-arvo 2010-luvulla: Tasa-arvotyö vaatii uusia innovaatioita ja onnistuneita esimerkkejä, Raija Julkunen...56 Työvälineeksi esimerkiksi palvelumuotoilu Palveluja kehitettävä niiden käyttäjien erilaisten tarpeiden mukaan, Tuula Jäppinen Salo ensiaskeleillaan päätöksenteon ennakkoarvioinnissa, Janne Hyvärinen...59 Tarkka väestötieto palvelee paikallista päätöksentekoa Kunnan strateginen päätöksenteko vaikuttaa myös terveyseroihin, Ilkka Vohlonen- Virpi Pitkänen...60 Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen johtamisen tukena Tietoa sukupuolen mukaan myös sähköiseen hyvinvointikertomukseen, Anne Sormunen...63 Kunnan tasa-arvotyö ja tarkastustoimi: Tasa-arvon edistäminen ja suvaus jo pitkään käytäntönä Vantaalla, Ari Haapanen...64 Esimerkkejä kunnan toimialojen ja palveluiden suvauksesta, Sinikka Mustakallio Tasa-arvo ja kansalaisopistojen opetustarjonta Turussa...66 Tytöt ja pitkän matematiikan opiskelu...67 Tyttöjen ja poikien keskiarvojen erot lukiossa...67 Tasa-arvohaasteet ammatillisessa koulutuksessa...67 Jätehuollon maksun ja omaishoidon suvaus Salossa...68 Käsitteet tutuiksi...69 Lähteet...70 Kiitokset...72 Liitteet...73 Liite 1 Kunnan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman sisältörunko...72 Liite 2 Taulukko toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimiseksi...73 Liite 3 Salon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet...74 Liite 4 Turun toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman luonnos

6 Esipuhe Esipuhe Kunnilla on tärkeä tehtävä naisten ja miesten välisen tasaarvon edistämisessä. Hyvin järjestetyt palvelut, toimiva ja turvallinen arki sekä tasa-arvoinen päätöksenteko luovat perustan kuntalaisten tasaarvolle. Huolimatta monista kuntien tarjoamista tasa-arvoisista mahdollisuuksista, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät aina toteudu käytännössä. Hyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä sukupuolen näkökulmasta. Pojat keskeyttävät koulun useammin kuin tytöt ja miesten koulutustaso on kaiken kaikkiaan alhaisempi kuin naisten. Ammattialat ovat meillä Suomessa jyrkästi jakautuneet naisten ja miesten ammatteihin ja naisten keskiansiot ovat pienemmät kuin miesten. Perheissä palkaton työ ja vastuu vanhemmuudesta eivät jakaudu tasapainoisesti naisten ja miesten kesken. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma, johon on kiinnitetty kansainvälistä huomiota. Myös naisten ja miesten terveydessä on eroja. Kunta voi lisätä kuntalaisten tasa-arvoa ja hyvinvointia ottamalla sukupuolierot huomioon. Lainsäädäntö, kansallinen tasa-arvopolitiikka, EU-politiikka ja kansainväliset sopimukset ohjaavat kuntia edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. On monia asioita, jotka tulee ottaa samanaikaisesti huomioon kuntalaisten parhaaksi. Parhaiten eri näkökulmat, tasa-arvo niiden joukossa saadaan näkyväksi kuntalaisille, kun ne sisältyvät kunnan toiminnan ohjaukseen. Hyvää tietojohtamista on, että tiedot kuntapalvelujen käyttäjistä ovat sukupuolen mukaan. Tiedot naisista ja miehistä, tytöistä ja pojista kuntapalvelujen käyttäjinä lisäävät asiakastuntemusta keskiarvotiedon sijasta. Näin on mahdollista lisätä palvelujen kohdentumista, laatua ja tehokkuutta. Samalla lisätään tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Vahvistaakseen sukupuolten tasa-arvon toteuttamista käytännössä, lähellä ihmisiä, Euroopan kuntajärjestöt ovat yhteistyössä laatineet Eurooppalaisen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjan paikallishallinnossa. Kuntaliitto on suositellut sen hyväksymistä. Tasa-arvon peruskirjan hyväksymisen jälkeen se on myös saatava käytäntöön, osaksi kunnan toimintatapoja. Hyväksyessään tasa-arvon peruskirjan kunta samalla sitoutuu laatimaan tai päivittämään tasa-arvosuunnitelmiaan peruskirjan pohjalta. 5

7 Esipuhe Suurin osa suomalaisista kunnista on huolehtinut tasa-arvolain edellyttämistä henkilöstöpoliittisista tasa-arvosuunnitelmista. Myös opetustoimen toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia on laadiitu, mutta ei yhtä kattavasti. Kuntalaisia koskevia, toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia on tehty vain muutamissa kunnissa. Kuntaliitto on Tase-projektissa yhdessä kuntien kanssa kehittänyt toiminnallista tasa-arvosuunnittelua, joka perustuu Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan. Lähdimme yhdessä Espoon, Salon, Turun ja Vantaan kanssa vastaamaan kysymykseen: Kuntani on hyväksynyt Eurooppalaisen tasaarvon peruskirjan, mitä se tarkoittaa ja mitä pitää tehdä? Samalla kun teimme suunnitelmia, mietimme myös toimeenpanon käytäntöjä. Tässä oppaassa kuvaamme työn tuloksia ja kokemuksia: toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia osana kunnan toiminnan ohjausta, kokemuksia suunnitteluprosessista, sukupuolivaikutusten arviointia, tasa-arvokoulutusta. Tasa-arvosuunnittelu ja tasa-arvon edistäminen voidaan toteuttaa samanaikaisesti yhdenvertaisuussuunnittelun kanssa, kun muistetaan, että ne ovat toisiaan täydentäviä, ei poissulkevia. Tämä opas on tarkoitettu kunnan viranhaltijoille ja toimihenkilöille. Kuntaliiton toinen tasa-arvo-opas Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle käsittelee kunnan tasa-arvon edistämistä luottamushenkilön näkökulmasta. Sen konkreettiset esimerkit ja tarkistuslistat soveltuvat myös päätösten valmistelusta ja toteutuksesta vastaaville henkilöille. luottamushenkilöille tarkoitetun oppaan ja Eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten tasaarvosta paikallishallinnossa kanssa. Yhdessä oppimalla olemme luoneet uusia käytäntöjä. Toivomme, että ne jäävät elämään osana kuntien toimintaa ja tuovat hyötyjä kuntalaisille, lisäävät työntekijöiden ammattitaitoa ja antavat myös luottamushenkilöille eväitä tasa-arvon edistämiseen. Kehittämistyössä on ollut mukana hyvä joukko Espoon, Salon, Turun ja Vantaan luottamushenkilöitä ja asiantuntijoita. Parhaimmat kiitokset heille, NYTKIS ry:lle, Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete, Kuntaliiton asiantuntijoille ja muille työhön osallistuneille asiantuntijoille. Ilman sosiaali- ja terveysministeriön ESRrahoitusta työ ei tässä mittakaavassa olisi ollut mahdollista. On tärkeää, että valtakunnalliseen kehittämistyöhön on mahdollista saada tukea ja näin hyödyttää kaikkia kuntia. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Kuntaliitto Kristina Wikberg johtaja Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Kuntaliitto Suosittelemme, että tätä Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön -opasta käytetään yhdessä 6

8 Miksi tasa-arvon edistämistä kunnissa tarvitaan? 1. Miksi tasa-arvon edistämistä kunnissa tarvitaan? Kunta on asukkaidensa yhteisö, joka vastaa jäsentensä hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntayhteisöä luonnehtii vahvasti moninaisuus ja moniarvoisuus. Ihmisiä lähellä olevana demokraattisena toimijana kunnalla on vastuu kuntalaisten sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Kunnat luovat hyvinvointia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille kuntalaisille. Kuntien palvelut ovat naisten ja miesten tasa-arvon perusta. Sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeisimpiä ovat tasaarvoiset mahdollisuudet koulutukseen sekä lasten päivähoito ja vanhuspalvelut. Huolimatta monista kuntien tarjoamista tasa-arvoisista mahdollisuuksista, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät aina toteudu käytännössä. Hyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä sukupuolinäkökulmasta ja kysyä mm. miksi pojat keskeyttävät koulun useammin kuin tytöt ja miksi miesten koulutustaso on kaiken kaikkiaan alhaisempi kuin naisten. Myös ammattialat ovat meillä Suomessa jyrkästi jakautuneet naisten ja miesten ammatteihin ja naisten keskiansiot ovat pienemmät kuin miesten. Perheissä palkaton työ ja vastuu vanhemmuudesta eivät jakaudu tasapainoisesti naisten ja miesten kesken. On myös tärkeää kysyä, miksi naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma, johon on 7

9 Miksi tasa-arvon edistämistä kunnissa tarvitaan? kiinnitetty kansainvälistä huomiota. Myös terveysja elintapaerot ovat merkittäviä ja osa selittävistä tekijöistä voi liittyä sukupuoleen liitettyihin tapoihin ja siihen, kuinka eri sukupuolet tulevat kohdelluiksi palvelujärjestelmässä. Tasa-arvo luo kuntalaislähtöisyyttä Tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan lisää vaikuttavuutta ja niiden rakenteiden muuttamista, jotka ylläpitävät eroja. Kun palveluja kehitetään kuntalaislähtöisesti, keinona on selvittää oleellisia sukupuolieroja ja miten ne vaikuttavat tasa-arvon toteutumiseen käytännössä. Tämä tarkoittaa, että kuntalaiset otetaan huomioon naisina ja miehinä, tyttöinä ja poikina keskiarvokuntalaisen sijaan. Näin palvelut on mahdollista kohdentaa paremmin, lisätä laatua ja tehokkuutta. Mitä tasa-arvo tarkoittaa? Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten yhtäläistä oikeutta ja vastuuta sekä mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja tehdä valintoja sukupuolesta riippumatta sekä naisten ja miesten erityspiirteiden yhtäläistä arvostamista. Sukupuolten tasa-arvon lisäksi kuntalaisen tasaarvoisiin mahdollisuuksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilön vammaisuus, etninen ryhmä, uskonto, seksuaalinen suuntautuneisuus ja myös ikä. Tällöin on kyse henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Myös taloudellinen ja sosiaalinen asema sekä asuinalue vaikuttavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuueen. Naisten ja miesten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole toisensa poissulkevia. Sukupuolten tasaarvo koskettaa kaikkia, eri ikäisiä ja eri ryhmiin kuuluvia, kunnan eri alueilla asuvia. Kuntalaisen sukupuoli ja kuuluminen johonkin erityisryhmään voi jossain tapauksissa johtaa moniperusteisen syrjintään. Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä tuleekin ottaa huomioon, että naiset ja miehet, tytöt ja pojat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Lainsäädäntö ohjaa edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Lainsäädäntö ohjaa kuntaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti: henkilöstön tasa-arvosuunnittelulla työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää opetuksessa toiminnallisella tasa-arvosuunnittelulla toiminnallisella tasa-arvosuunnittelulla edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassa, erityisesti palvelujen tarjonnassa yhdenvertaisuussuunnittelulla. Kunnan tehtävänä on edistää molempia, tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta sekä estää välitöntä ja välillistä syrjintää. Käytännössä tätä edistämistyötä tehdään osana monia eri tehtäväkokonaisuuksia: päätöksentekoa ja johtamista, palveluiden järjestämistä ja tuottamista, työnantajatehtäviä sekä paikallisen elinvoiman vahvistamista. Tasa-arvolaki edellyttää kunnilta sukupuolten tasa-arvon suunnitelmallista edistämistä kaikessa toiminnassa ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän estämistä. (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 609/1986). Tasa-arvon edistäminen sisältyy myös moniin kuntien palveluja koskeviin erityislakeihin ja sääntelyyn, esimerkiksi koulutuslainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin. Lainsäädännön lisäksi kuntia ohjaavat kansallinen tasa-arvopolitiikka, hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja eri ministeriöt. Myös EU-politiikka ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat kuntiin kuntalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon toteuttajina. Kunnan tulee myös edistää kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja kohtelua. Yhdenvertaisuuslain (Yhdenvertaisuuslaki 21/2004) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kunnat ovat keskeisessä asemassa naisiin kohdis- 8

10 Miksi tasa-arvon esitämistä kunnissa tarvitaan? Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Tasa-arvolaki Opetus ja koulutus Kiintiöt toimielimissä Varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhusten palvelut Nuoriso, kirjasto, kulttuuri ja liikunta Maankäyttö, asuminen, liikenne, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Elinkeinopolitiikka ja työllisyys Palvelut Demokraattinen vastuu ja päätöksenteko Kestävä kehitys Kunta työnantajana Kuntatyönantajan tasa-arvosuunnittelu Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu opetuksessa Toiminnallisen tasa-arvon edistäminen kaikessa toiminnassa Euroopan neuvoston sopimus sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisestä Yhdenvertaisuuslaki Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten tasa-arvosta paikallishallinnossa vapaaehtoinen sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen Suomen lainsäädännön mukaisesti Kokoava strateginen ja käytännön väline kunnille tuvassa väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä ja väkivaltaa kokeneiden palveluissa. Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet vuonna 2008 suosituksen sukupuoleen perustuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä strategisesti ja suunnitelmallisesti. Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston sitovan sopimuksen naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan torjumisesta. Hallituksen esitys sopimuksen ratifioimiseksi osaksi Suomen lainsäädäntöä annetaan vuoden 2013 aikana. Euroopasta vauhtia tasa-arvon edistämiseen käytännössä Eurooppalainen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirja paikallishallinnossa kokoaa kunnan tasa-arvon edistämisen ulottuvuudet Suomen lainsäädännön mukaisesti. Se on väline edistää tasa-arvoa strategian tasolla ja käytännössä. Tasa-arvon peruskirja auttaa niin luottamushenkilöitä kuin viranhaltijoita hahmottamaan kunnan tehtävää ja vastuuta tasaarvon edistämisessä. Tasa-arvon peruskirja on hyvä muistilista päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Peruskirja kattaa myös yhdenvertaisuuden edistämisen muistuttamalla moniperusteisen syrjinnän ehkäisystä ja heikossa asemassa olevien kuntalaisten tukemisesta. Hyväksymällä tasa-arvon peruskirjan kunta sitoutuu julkisesti tasa-arvon edistämiseen ja todella panemaan tasa-arvoa koskevat lait ja sopimukset käytäntöön. Se edellyttää koko kunnan tasoista, toiminnalllista tasa-arvosuunnitelmaa ja ohjaa sukupuolivaikutusten arvioinnin ottamista osaksi kunnan toimintaa ja politiikkaa. Lisälukemista: Sukupuolten erot ja tasa-arvo 2010 luvulla, Raija Julkunen s. 56 9

11 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja tasa-arvotyön tukijalkana 2. Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja tasa-arvotyön tukijalkana Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa on sitoumus tasa-arvon toteuttamiseksi kunnassa. Allekirjoittamalla peruskirjan kunta vahvistaa sitoutumistaan tasa-arvon edistämiseen tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. Peruskirjassa on kuvattu, mitä tasa-arvo tarkoittaa kunnan demokraattisen vastuun, palveluiden, työnantaja-aseman, sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyn, yhdyskuntasuunnittelun sekä ympäristön ja talouden kestävän kehityksen kannalta. 10

12 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja tasa-arvotyön tukijalkana Mitä hyötyä tasa-arvon peruskirjasta on? Peruskirja on hyvä tuki palveluiden suunnittelussa ja päätösten valmistelussa. Peruskirja auttaa hahmottamaan tasa-arvon edistämisen kokonaisuutena osana kunnan toimintaa. Lisäksi siitä saa käytännön vinkkejä eri toimialojen ja palveluiden tasa-arvotyöhön ja tasa-arvotavoitteiden asettamiseen. Peruskirja antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voi edistää käytännössä esimerkiksi koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, vapaa-ajanpalveluissa, julkisen liikenteen järjestämisessä ja julkisissa hankinnoissa. Peruskirja on poliittinen sitoumus, joka velvoittaa koko kuntaa. Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja viestii myös kuntalaisille siitä, että kunta on sitoutunut tasaarvoisiin toimintatapoihin ja kuntalaisten tasa-arvon edistämiseen. Peruskirja on positiivinen merkki siitä, että kunta on kiinnostunut naisten ja miesten tasaarvon vahvistamisesta. Miten peruskirja hyväksytään? Tasa-arvon peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyönä. Kuntaliitto on suositellut kaikille kunnille, maakunnille ja kuntayhtymille sen hyväksymistä. Suomalaisissa kunnissa aloite peruskirjan hyväksymiseen on tavallisesti tullut kunnan luottamushenkilöiltä. Peruskirjan hyväksyvät kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto. Hyväksymisen jälkeen koko kunta, sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat, sitoutuvat peruskirjan periaatteisiin ja tasa-arvon edistämiseen peruskirjan mukaisesti. Hyväksymisestä olisi hyvä tiedottaa laajasti sekä kunnan sisällä että ulkopuolella. Siten sekä kunnassa työskentelevät että kuntalaiset saavat tiedon siitä, että kunta on sitoutunut kaikessa toiminnassaan tasa-arvon vahvistamiseen. Mitä peruskirjan hyväksymisen jälkeen? Peruskirjan hyväksyminen toimii alkusysäyksenä tai vahvistuksena kunnan tasa-arvotyölle. Sen hyväksyessään kunta sitoutuu: laatimaan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman kahden vuoden sisällä peruskirjan allekirjoittamisesta, laatimaan ajantasaisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman, jos sitä ei ole, toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointia. Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa tulee esittää tavoitteet ja toimenpiteet sekä riittävät resurssit peruskirjan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jos kunnassa on jo toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, sitä on mahdollista täydentää vastaamaan peruskirjan velvoitteita. Käytännössä voi kuitenkin olla helpompaa laatia kokonaan uusi, toiminnallista tasaarvoa käsittelevä suunnitelma henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman rinnalle. Myös sukupuolivaikutusten arvioinnin aloittaminen edellyttää suunnittelua, mikä on luontevaa sisällyttää osaksi toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa. Peruskirjan allekirjoittaneen kunnan tulee suunnitella, millaisilla painopisteillä, aikataululla ja resursseilla sukupuolivaikutusten arviointia aletaan toteuttaa. Tasa-arvon peruskirja on poliittinen sitoumus, joka velvoittaa koko kuntaa. 11

13 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja tasa-arvotyön tukijalkana Peruskirjan pohjalta kunta voi arvioida myös toimintaansa ja toimintasuunnitelmiaan sukupuoleen perustuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, sekä tarpeen mukaan päivittää niitä. Vinkkejä kuntakentältä: Peruskirja on hyvä selkänoja ja taustatuki kunnan tasa-arvotyössä. Peruskirjasta saa käytännön ideoita tasa-arvotyön suunnitteluun. Peruskirja on kokonaisuutena melko laaja. Kannattaa lähteä liikkeelle valitsemalla siitä joitakin asioita ja artikloja, joita lähdetään toteuttamaan ensin. Peruskirjan velvoitteiden toteuttamiseen tarvitaan riittävästi resursseja. Peruskirjaa ei välttämättä tunneta kunnan sisällä hyvin, vaikka se olisi hyväksytty. Hyväksymisestä olisi hyvä tiedottaa laajasti kunnan sisällä ja kuntalaisille. Aika ajoin, etenkin valtuustokauden vaihtuessa, on hyvä nostaa peruskirjaa esille ja muistuttaa, mihin kunta on sen myötä sitoutunut. Peruskirja sitoo koko kuntaa, sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Hallintojohtaja Irma Nieminen: Salo sulautti tasa-arvon vaikuttavuusarviointiin Salossa haluttiin kymmenen kunnan liitoksen jäljiltä rakentaa ihmisille hyvää kaupunkia. Siksi alusta asti oli selvää, että tasa-arvo on vahvasti mukana päätöksenteossa ja toiminnassa, hallintojohtaja Irma Nieminen sanoo. Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja oli allekirjoitettu ja tasa-arvo pysyi keskusteluissa. Se opittiin ottamaan huomioon. Hallintojohtaja Irma Nieminen sanoo onnenkantamoiseksi sitä, kun Salosta tuli tasaarvon pilottikaupunki Espoon, Vantaan ja Turun kanssa. Meillä oli sopimus, sitoumukset ja tahto. Saimme käytännön vinkkejä toteuttamiseen. Tasa-arvon työ ja suvaukset etenivät vauhdilla. Sitten talous romahti. Tasa-arvo pysyy arjessa mukana, kun päätöksiä tehtäessä ruvetaan säännönmukaisesti käyttämään vaikutusten arviointimenettelyä. Päätösten vaikutuksia arvioidaan yhtä lailla yrityksiin, kaupunkilaisiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. On arvo sinällään, että tasa-arvo pysyy mukana keskustelussa. Tasa-arvovaikutukset ovat osa kokonaisuutta, eivät lisätyötä. 12

14 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja tasa-arvotyön tukijalkana Epätasa-arvon ongelmat saattavat olla juuri siellä, mistä niitä ei ole huomattu katsoa, Salon hallintojohtaja Irma Nieminen sanoo. Hän haluaa pitää tasa-arvoasiat myös jatkossa mukana kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Irma Niemisen mielestä kunnissa pitää tasa-arvoasioissa pysyä valppaana koko ajan. Esimerkki löytyy helposti Salon toiminnallisen tasa-arvon pilottikohteesta, palveluliikenteestä. Miesten ja naisten eroja kannattaa miettiä kaikkien päätösten yhteydessä. Esimerkiksi permanentin teko vie enemmän aikaa kuin parrantasaus. Kumpaan palveluliikenteen aikataulut sopivat paremmin? Salossa on asukasta. Kaupungin työntekijöitä heistä on yli 6 000, joista suurin osa naisia. Tasa-arvotyötä tehtiin Salossa aikaisemmin leveämpien resurssien päivinä kahdessa työryhmässä. Sitten henkilöstön ja kaikkia kaupunkilaisia koskettavan toiminnallisen tasa-arvon työryhmät yhdistettiin. Asiat pysyvät kuitenkin pinnalla, eikä tasa-arvo jää talousongelmien alle. Hia Sjöblom 13

15 Tasa-arvo käytäntöön koko kunnan kattavalla suunnitelmalla 3. Tasa-arvo käytäntöön koko kunnan kattavilla suunnitelmilla Peruskirjan vieminen kunnan käytäntöön alkaa selvittämällä tasa-arvon edistämisen tilanne, koko kunnan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisella tai sen päivittämisellä peruskirjan pohjalta. Suunnitelmaa tarvitaan, jotta tasa-arvon edistäminen on koko organisaation yhteinen strateginen ja pitkän aikavälin asia. Kestäviä tuloksia ei saada, jos tasa-arvon edistäminen on yksittäisten tehtävien ja yksittäisten henkilöiden varassa. Suunnittelussa organisaatio sitoutuu tasa-arvon peruskirjan toteuttamiseen. Tasa-arvosuunnitelma ei sinällään tee kuntaa tasa-arvoisemmaksi, vaan sen on vaikutettava käytäntöihin niin, että tasa-arvon edistäminen tulee osaksi jokaisen työtehtävää ylimmästä johdosta työntekijään. Suunnitelma on myös hyvä viestinnän väline. 14

16 Tasa-arvo käytäntöön koko kunnan kattavalla suunnitelmalla Kuntien tehtävät, kuntalain, palveluja koskevan erityislainsäädännön, yleislakien, kuten tasa-arvolain velvoitteet ovat samoja kaikille kunnille. Kuntien koko, toimintaympäristö ja toimintatavat, henkilöstön määrä vaihtelevat kunnittain. Eroja on resursseissa, johtamisen ja toiminnan ohjauksen käytännöissä, palvelujen tuottamistavoissa. Jokainen kunta tekee suunnitelmasta oman näköisensä niin, että se parhaiten sopii osaksi olemassa olevia toimintatapoja ja resursseja. Millainen tasa-arvosuunnitelma? Tase-projektin pilottikunnissa päätettiin, että peruskirjan pohjalta laadittavaa kuntalaisia koskevaa toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa ei tehdä hyllyyn pölyttymään, vaan alusta asti pidetään mielessä sen yhtymäkohdat muuhun suunnitteluun ja toiminnan ohjaukseen. Näin tasa-arvonäkökulma tulee osaksi kunnan toiminnan tavoitteita ja siten käytäntöön. Erillistä suunnitelmaa tarvitaan tasa-arvotavoitteiden asettamiseksi ja ohjeistamaan koko kunnan toimintaa. Sen pohjalta on hyvä seurata ja arvioida tasa-arvotavoitteiden saavuttamista vuosittain ja valtuustokausittain. Tavoitteena oli myös tiivis asiakirja, josta saa helposti kokonaiskuvan ja joka todella ohjaa toimintaa. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman solmukohdat Tärkeää on osoittaa, mihin muuhun toiminnan ohjauksen asiakirjoihin suunnitelman tavoitteiden ja toimien pitää linkittyä, esimerkiksi talousarvion tavoitteisiin, poikkihallinnollisiin ohjelmiin, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden koulutukseen, konserniohjaukseen, toimintakertomukseen, hyvinvointikertomukseen, arviointikertomukseen. Kun suunnitelman pääsisällöistä sovitaan, täsmennetään sen tavoitteita ja rajauksia. Tässä vaiheessa on selvitettävä, käsitelläänkö samalla koko kunnan tasoisessa toiminnallisessa suunnitelmassa tasa-arvolain edellyttämää kuntatyönantajan henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnittelua ja opetuksen toiminnallista tasa-arvosuunnittelua sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä. Nämä sisältyvät myös tasa-arvon peruskirjaan (artiklat 11, 13 ja 22) ja niistä koko kunnan tasoisessa suunnitelmassa on mahdollista antaa suuntaviivoja. Peruskirjassa painotetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien kuntalaisten hyvinvointia ja moniperusteisen syrjinnän ehkäisyä, joka on sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Tasa-arvosuunnitelman voi laatia samanaikaisesti yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa muistaen, että kuntalaisten sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat toisiaan täydentäviä, eivät vaihtoehtoja. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä on syytä laatia oma toimintaohjelmansa kuntakohtaisesti tai useamman kunnan yhteistyönä. Tiivis ja toteuttamiskelpoinen Suunnitelma koostuu selittävän tekstiosion ja kuvioiden lisäksi taulukosta, johon on tiiviisti koottu keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Osoittamalla vastuut ja yhteydet toiminnan ohjaukseen viedään suunnitelman toteutus lähelle käytäntöä. Tase-projektin pilottikunnissa juuri taulukkomuoto havaittiin hyväksi. Liitteen 1 suunnitelmarunkoon ja taulukkoon on koottu pääasiat, joiden on hyvä sisältyä tasa-arvosuunnitelmaan. Näitä voi käyttää soveltaen ja laatia suunnitelma oman kunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Taulukkomuodossa on helppo konkretisoida tavoitteet toimenpiteiksi. Tiiviin esittämismuotonsa takia kokonaisuus hahmottuu hyvin. Asioita on myös helppo käsitellä taulukkomuodossa yhteisessä työskentelyssä. Samoin viestinnällisesti se on käyttökelpoinen. Toimialojen suunnitelmat voivat olla samaa muotoa painottuen toimialakohtaisiin tavoitteisiin ja toimialan palvelujen tulosalualueiden konkreettisiin toimenpiteisiin. 15

17 Tasa-arvo käytäntöön koko kunnan kattavalla suunnitelmalla Henkilöstösuunnittelija Anna-Mari Sopenlehto: Turussa selvitetään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Kohdellaanko kuntalaisia palveluissa yhdenvertaisesti? Turussa tutkitaan myös kuntalaisten yhdenvertaisuutta sukupuolten tasa-arvon rinnalla palvelujen saajina. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat kuuluvat nykyisin kaupungin viiden toimialan ja konsernihallinnon strategiseen sopimusohjausmalliin. Kaupunginhallitus ja toimialat laativat strategisen palvelusopimuksen ja lautakunnat valvovat tavoitteiden toteutumista, Turun kaupungin henkilöstösuunnittelija Anna-Mari Sopenlehto kertoo. Tavoitteena on luopua erillisistä suunnitelmista ja tutkia, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan edistää oikeasti arkielämässä. Kyseessä on paitsi sukupuolten myös esimerkiksi eri ikäryhmien sekä kansallisuuksien yhdenvertaisuus niin palveluissa kuin kaupungin töissä. Tasa-arvon pitäisi toteutua niin kaupungin työntekijän kuin asukkaan elämässä. Painopiste on siirtymässä kaupungin henkilöstön tasa-arvo - ja yhdenvertaisuuskysymyksistä entistä enemmän asukkaisiin, palvelujen tarvitsijoihin ja käyttäjiin. Pilottina on sivistystoimiala Esimerkiksi Turun lukioiden rehtorit ovat aivoriihessään kehittäneet kolme tarkkailun kohdetta, Sopenlehto kertoo. Tavoitteeksi on asetettu, ettei poikien ja tyttöjen keskiarvoero saa ainakaan kasvaa ensimmäisen lukiovuoden aikana. Pojat tulevat lukioihin keskimäärin alhaisemmalla keskiarvolla kuin tytöt, mutta eroa pitäisi pystyä kuromaan umpeen jo ensimmäisellä lukioluokalla. Toinen tavoite on tyttöjen englannin kielen taitojen kohentaminen. Internetin ja pelien maailmaan uponneet pojat osaavat englantia paremmin kuin tytöt. Tytöt pysykööt matematiikan kurssilla Kolmanneksi pyritään torjumaan tyttöjen putoamista pitkän matematiikan kurssilta. Tyttöjä pyritään kannustamaan pitkän matematiikan opiskeluun, vaikka arvosanat huononisivat yläasteen lukemista. Lyhyeen matematiikkaan ja parempiin numeroihin vaihtaminen sulkisi jatkossa pois monta opiskelupaikkaa. Samanlaista arkielämän eriarvoisuuksien etsimistä jatketaan myös muilla toimialoilla. Pirjo Tuusa 16

18 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet 4. Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen on oppimisprosessi. Se on hyvä kytkeä osaksi muuta toiminnan ja talouden suunnittelua. Monissa kunnissa tasa-arvon edistämisestä ja yhdenvertaisuussuunnittelusta vastaavat samat henkilöt. Suunnitelmat on mahdollista laatia samanaikaisesti toisiaan täydentävästi. Kun yhdenvertaisuussuunnitelmassa sukupuolinäkökulma on läsnä, ehkäistään moniperusteista syrjintää. Työpajoissa yhteinen näkemys ja tavoitteet Suunnitelman laatimisessa on hyvä käyttää työpajoja, joihin luottamushenkilöt ja kunnan asiantuntijat osallistuvat ja käyvät keskusteluja tavoitteista ja niiden toteuttamisesta. Työpajojen väliaikoina suunnitelmaa työstetään eteenpäin välitehtävinä. Yhtenä ratkaisuna on laatia samanaikaisesti sekä koko kunnan tasoinen suunnitelma että toimialoittaiset suunnitelmat, jotka täydentävät ja rikastuttavat toisiaan. 17

19 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet Toteutuksen seuranta Tasaarvon peruskirjan hyväksyntä Viestintä kaikille kohderymille Suunnitelman käytännön toteutus Viestintä kaikille kohderymille - Suunnitelman toteutusta seurataan kunnassa vuosittain vuosikellon mukaan - Suunnitelman viestinnästä huolehditaan valtuustokausittain Käynnistys, organisointi ja tiedon lisääminen Lähtökohtien selvitys ja suunnitelman rajaus Tasa-arvosuunnitelman hyväksyntä Tavoitteista sopiminen ja toteutuksen suunnittelu Toiminnanllisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen vaiheet Aikajänne Luonteva toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun aikajänne on valtuustokausi. Toiminnallista tasaarvosuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja valtuustokausittain kuntastrategiaa, talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman toteutusta seurataan osana kunnan muuta toimintaa. Esimerkkiä Espoosta Espoossa perustettiin eri toimialojen viranhaltijoista koostuva verkosto toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tekemistä varten. Jokaista toimiala pyydettiin nimeämään tasa-arvo-yhdyshenkilö, joka osallistui suunnitelman laatimiseen toimialansa edustajana. Verkostossa oli jäseniä sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, teknisestä ja ympäristötoimesta sekä konserni-hallinnosta. Verkoston jäsenille järjestettiin yhteisiä työpajoja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimiseksi. Työpajojen välillä toimialat miettivät ja luonnostelivat omia tavoitteitaan suunnitelmaa varten. Tasaarvosuunnitelmaan yhdistettiin sekä kaupunkitasoiset että toimialojen omat tavoitteet. 18

20 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet Tasa-arvosuunnitelman laatimisen jälkeen verkostosta pyritään saamaan pysyvä toimintatapa, jonka avulla tasa-arvoa saadaan integroitua osaksi kaupungin toimintaa Viestintä, osallistuminen ja kuuleminen Viestinnällä on keskeinen tehtävä kuntalaisia koskevan, toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisessa. Kuntalaisten ääni on hyvä tulla kuuluviin jo alkuvaiheessa. Luonnosvaiheessa olevaa suunnitelmaa on mahdollista rikastaa kuntalaisten näkökulmin. Sisäinen viestintä sekä luottamushenkilöille että kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille on myös tärkeää. Toiminnallisen tasa-arvon laatiminen ei ole aina välttämättä suoraviivainen prosessi. Vaikka tasaarvon peruskirjaan on poliittisesti sitouduttu, sen velvoitteiden täyttäminen ja suunnittelun käynnistäminen voi vaatia paljon keskusteluja ja organisaation sitouttamista sekä tekijöiden valtuuttamista. Itse suunnitelman laatimisessa auttaa vaiheistaminen: 1. vaihe: Suunnittelutyön käynnistäminen ja organisointi 2. vaihe: Suunnittelun lähtökohtien selvittäminen 3. vaihe: Tavoitteiden asettaminen ja toteutuksen suunnittelu 4. vaihe: Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman hyväksyminen 5. vaihe: Viestintä suunnitelmasta kuntalaisille, luottamushenkilöille ja henkilöstölle 1. vaihe: Suunnittelutyön organisointi Tasa-arvosuunnitelman laatiminen on osa kunnan poikkihallinnollista kehittämistä, joka kuuluu sekä keskushallinnolle että eri toimialoille tulosalueineen. Toteuttamiselle on hyvä, että koko kuntaa koskevassa laatimistyössä ovat mukana molemmat. Koska on kyse strategisesta ja koko kuntaa ohjaavasta suunnitelmasta, työn on hyvä olla koko kunnan strategisesta suunnittelusta vastaavien käsissä. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu luontuu hyvin osaksi jo olemassa olevia kehittämisverkostoja, esimerkiksi laatu- ja kehittämisverkostoa, jossa on edustajat jokaiselta toimialalta Monissa kunnissa toiminnallista tasa-arvotyötä ei ole vielä organisoitu. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen voi olla myös lähtölaukaus työn pysyvälle organisoinnille ja vastuiden määrittelyille. Vastuu tasa-arvotyöstä ei voi olla yksittäisellä työntekijällä. Kunnan johtoryhmä vastaa ja valtuuttaa, että suunnittelutyöhön osallistuvat ne, joiden tehtäviin kuuluu myös muissa asioissa koko kunnan tason ohjaus ja kehittäminen unohtamatta toimialoja. Työn ohjaamiseen tarvitaan johtotason henkilö, joka keskustelee myös johtoryhmän kanssa. Toimialojen johtoryhmät vastaavat omalta osaltaan, että tekijöitä on. Ihannetapauksessa suunnitelmaan laatimiseen osallistuvat johtotason henkilö, joka vastaa ohjaamisesta niin, että suunnittelu ja suunnitelma linkittyvät osaksi toiminnan ohjausta ja vuosikelloa sekä esittelee asian eri vaiheissa johtoryhmälle asiantuntija, joka koordinoi käytännössä suunnitelman laatimista ja vastaa sen kirjoittamisesta toiminnan ja talouden suunnittelusta vastaavat, esimerkiksi talouspäällikkö ja strategipäällikkö tietotuotannosta vastaava henkilö viestinnästä vastaava henkilö arvioinnista ja laatutyöstä sekä asiakaspalvelunäkökulmasta vastaava henkilö naisten ja miesten tasa-arvon asiantuntija muusta poikkihallinnollisesta kehittämisestä vastaavat, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin koordinaattori yhdenvertaisuusasioiden, mm. maahanmuuttaja-, vammaisasioiden asiantuntijat kestävän kehityksen koordinaattori tai vastaava toimialojen edustajat Kaikilla ehkä ei ole mahdollisuutta osallistua työstämisen kaikkiin vaiheisiin. Kuitenkin tärkeää on, 19

21 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet että alkuvaiheessa eri näkökulmat tulevat otetuksi huomioon Niitä on mahdollista sitten täydentää työn edetessä. Johtotason henkilön lisäksi suunnittelulla on hyvä olla ohjausryhmä. Luottamushenkilöistä koostuva tasa-arvotoimikunta voi toimia ohjausryhmänä ja varmistaa, että työskentely etenee ja ottaa kantaa sisältöihin. Edellytys on, että yhteyksistä kunnan johtamiseen huolehditaan. Tämä onnistuu, kun tasaarvotoimikunnassa on sekä toimivaltaisia luottamushenkilöitä että viranhaltijoita niin kuin Salossa. Yhteistä käsitystä ja ymmärrystä Uusien näkökulmien kehittäminen ja kasvaminen osaksi kunnan toimintaa käy usein asteittain. Kun on kyse toimintatapojen muuttamisesta, kohdataan usein vastarintaa, mikä on hyvä myös ottaa huomioon käynnistämisvaiheessa. Suunnittelun alussa tarvitaan aikaa ja tilaisuuksia yhteisen käsityksen muodostamiseen, osaamisen ja tiedon lisäämiseen tasa-arvosta ja suunnittelun tavoitteista. Tarvitaan vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: Mistä on kysymys? Mitä tarkoittaa, että kuntani kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat hyväksyneet tasa-arvon peruskirjan? Miksi se koskee viranhaltijoita? Mitä lainsäädäntö asiasta sanoo? (Ks. Koulutuksesta: Luku 9) Turussa mukana viranhaltijat ja luottamushenkilöt Turussa perustettiin toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimista varten työryhmä, jossa on jäseninä sekä johtavia viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Viranhaltijajohdon mukanaolo sitouttaa kaikkia kaupungin toimialoja suunnitelman tavoitteisiin heti suunnittelutyön alkuvaiheesta asti. Siten suunnitelma saadaan vielä paremmin sisällytettyä osaksi kaupungin toimintaa. Lisäksi luottamushenkilöiden mukanaolo tuo mukaan päättäjien näkökulmia ja lisää vuoropuhelua kaupungin yhteisistä tasa-arvotavoitteista. Turussa myös kaupungin tasa-arvotoimikunta ohjasi ja seurasi suunnitelman laatimista. 2. vaihe: Suunnittelun lähtökohtatietojen selvittäminen Suunnittelutyön pohjaksi kootaan tietoja toimintaympäristöstä ja kuntalaisista, oman kunnan tasaarvon edistämisen tilanteesta ja johtamisesta. Tietoja kuntalaisista ja toimintaympäristöstä Aluksi selvitetään, mitä tilastot kertovat kunnan toimintaympäristöstä, kuntalaisista ja kuntalaisten palvelujen käytöstä, toimeentulosta, yrityksistä ja työllisyydestä. Keskiarvoluvut eivät riitä, vaan tarkastellaan tietoja sukupuolen mukaan. Onko eroja naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien välillä? Jos on, mitä eroja? Mitä tietoja on sukupuolen lisäksi käytettävissä esimerkiksi eri ikäryhmistä, eri alueilla asuvista, maahanmuuttajaryhmistä? Tilastotietojen antamaa kuvaa on hyvä täydentää olemassa olevin valtakunnallisin ja alueellisin tutkimuksin ja selvityksin. Nämä saattavat myös selkeyttää sitä, mitkä ovat tärkeitä tietoja. Tasa-arvon peruskirjan sisällysluetteloa voi käyttää tarkistuslistana sukupuolten tasa-arvon kannalta oleellisten tietojen selvittämiseksi. Tase-projektissa tehtiin selvitykset pilottikuntien lähtökohtatiedoista, joissa on esitetty esimerkkeinä joitakin tilastoja sukupuolen mukaan ja kunnan tasa-arvon edistämisen tilanne. Samoin selvitettiin kyselyllä luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden tasa-arvoon liittyviä asenteita ja tietämystä. (Kuntaliiton Tase-projektissa tehdyn kyselyn kyselylomakke on vapaasti käytettävissä Kuntaliiton verkkopalvelussa.) Tässä vaiheessa on hyvä palauttaa mieliin, mitä lainsäädäntö ja kansallinen tasa-arvo-politiikka edellyttävät kunnalta ja miten velvoitteista on huolehdittu. Esimerkiksi: Mitä tasa-arvolain edellyttämiä suunnitelmia on tehty ja ovatko ne ajan tasalla? Myös yhdenvertaisuuslain velvoitteet ja terveyden edistämistä koskevat säännökset, etenkin vaikutusten arvioinneista, on syytä pitää mielessä. Myös muutostrendejä on hyvä haistella. Onko kunnassa tai toimintaympäristössä käynnissä tai tulossa suuria muutoksia, onko tehty päätöksiä 20

22 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet Suunnitteluun vaikuttavat kysymykset Mitä tilastot ja ammattitietämys kertovat kuntamme naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien hyvinvoinnista ja terveydestä, koulutuksesta, työllisyydessä, toimeentulosta, palvelujen käytöstä sekä yrityksistä ja elinkeinoista? Mitä lisävalaistusta näihin on tutkimuksista ja selvityksistä? Mitä tasa-arvo- ja muu lainsäädäntö ja kansallinen tasa-arvopolitiikka meiltä edellyttävät? Mitä muutoksia kunnassamme on käynnissä? Mitkä ovat kuntamme strategiset valinnat? Milla tavoin ja välinein kuntamme toimintaa ohjataan, esimerkiksi poikkihallinnollisin ohjelmin? Mitä arvioinnin ja laadun välineitä käytämme? Mitä merkittäviä kehittämishankkeita meillä on menossa? Miten kuntalaiset osallistuvat, ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit? Mikä on tasa-arvon edistämisen tilanne ja miten se on organisoitu kunnassamme? kuntaliitoksesta, muutoksista palveluverkoissa? Onko kunnan organisaatio muuttumassa, esimerkiksi ollaanko muodostamassa kunnallista yhtiötä? Kunnan strategia ja toiminnan ohjaus Työskentelyn lähtökohta on oman kunnan strategia, taloussuunnitelma ja talousarvio sekä muu toiminnan ohjaus. Esimerkiksi: ohjataanko kunnan strategian toteuttamista poikkihallinnollisin ohjelmin, kuten Espoossa. Tasa-arvotyön kehittämiseksi on hyvä verrata muiden, koko kunnan tasoisten ja läpileikkaavien asioiden edistämisen käytäntöjä ja organisointia, esimerkiksi kestävän kehityksen, maahanmuuttoasioiden toimintatapoja. Lisäksi on syytä tarkastella, mitä johtamisen välineitä käytetään. Käyttääkö kunta esimerkiksi tasapainotetun mittariston tuloskortteja? Onko kunnassa tilaaja-tuottaja -malli käytössä? Mitä merkittäviä kehittämishankkeita on käynnissä: esimerkiksi asiakaspalvelujen kehittäminen? Miten laatutyö on organisoitu? Käytetäänkö kunnassa päätösten ennakoivaa vaikutusten arviointia? Vuoropuhelun järjestämiseksi kuntalaisten ja eri järjestöjen kanssa on syytä pitää osallistumis- ja viestintäkanavat auki. Aikamoinen pino tietoa ja siitä suurin osa on jo tiedossa! Tässä vaiheessa onkin parasta tietoisesti listata juuri ne asiat, jotka vaikuttavat suunnitteluun samoin kuin ne asiat tai kysymykset, joihin halutaan tasa-arvosuunnitelmalla vaikuttaa. 3. vaihe: Tavoitteiden asettaminen ja toteutuksen suunnittelu Yhdistämällä faktatiedot sekä ammatillinen ja paikallinen tuntemus luodaan käsitys naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien tasa-arvon tilanteesta ja mahdollisista ongelmista. Tältä pohjalta ammatillisessa ja poliittisessa keskustelussa muodostetaan ja valitaan keskeiset tavoitteet. Mitkä ovat tärkeät ja ajankohtaiset asiat, joihin kunta voi vaikuttaa kuntalaisten tasa-arvon edistämiseksi? Mitä asioita tavoitellaan lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä? Tasa-arvosuunnitelman strategisia painopisteitä valitessa on hyvä tukeutua tasa-arvon peruskirjaan. Se on oiva väline valittaessa strategisesti tasa-arvon edistämisen painopisteet, koska peruskirjassa luodaan kuva kunnan tasa-arvon edistämisen kokonaisuudesta. Kun painopisteiksi valitaan tasa-arvon peruskirjan tärkeimmät artiklat, tavoitteenasettelu linkittyy 21

23 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet siihen kokonaisuuteen, johon kunta on sitoutunut. On selvää, että kaikkea ei voi toteuttaa heti, eivätkä kaikki artiklat eivät ole yhtä oleellisia juuri oman kunnan kannalta juuri tässä tilanteessa. Kunnan tasa-arvon edistämisen painopisteet Tärkeimmät artiklat on voitu valita jo peruskirjan hyväksymisen yhteydessä. Hyväksyessään peruskirjan esimerkiksi Espoon kaupunginhallitus valitsi tärkeimmiksi painopisteikseen: julkinen sitoutumisen tasa-arvon edistämiseen - 4. artikla stereotypioiden torjumisen kaikessa toiminnassa kaupungin sisällä ja kuntalaispalveluissa - 6. artikla toimialojen asiantuntijoiden kouluttamisen sukupuolivaikutusten arviointiin sekä moniperusteisen syrjinnän huomiointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa - 9. artikla sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyn tehostamisen, myös parantamalla sen uhreille tarjottavia palveluja sekä erillisen määrärahan varaamisen tulevien vuosien talousarvioon tähän tarkoitukseen artikla kaupunkitasoisen monimuotoisuussuunnitelman uudistaminen vastaamaan tasaarvon peruskirjan velvoitteita. Jos artiklat on jo tälle valtuustokaudelle valittu, tasa-arvon peruskirja kannattaa vielä käydä läpi oivalluksen ja inspiraation lähteenä. Niistä löytyy myös käytännöllisiä esimerkkejä. Tavoitteet voivat olla sekä sisällöllisiä, palveluihin että toimintatapoihin liittyviä. Tavoitteiden asettamisessa ja priorisoinnissa kannattaa ottaa huomioon, mitkä asiat ovat alussa helpoimmin toteutettavissa ja mitkä ovat hyviä esimerkkejä jatkossa. Esimerkiksi kun Grazin kaupunki Itävallassa aloitti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen palveluissaan, ensimmäiseksi tavoitteeksi valittiin lasten liikuntaleirien kehittäminen entistä tasa-arvoisemmiksi sukupuolivaikutusten arvioinnin pohjalta. Toimintatapoja koskevat tavoitteet voivat käsitellä tasa-arvon integroimista osaksi toiminnan ja talouden ohjausta ja ohjausdokumentteja, sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttamista päätöksenteon valmistelussa ja palveluissa, tietotuotannon kehittämistä, osaamisen lisäämistä ja koulutusta, viestintää, seurantaa. Tavoitteet käytäntöön Valittujen artiklojen ja tavoitteiden pohjalta mietitään, mitä tuloksia pitää saavuttaa niin, että artiklan periaatteet tulevat osaksi kunnan käytäntöjä ja etteivät tavoitteet jää vain hipomaan pilviä. Myös konkreettisten toimenpiteiden aikatauluista ja vastuista on sovittava. Tasa-arvosuunnitelmassa esitetään myös, miten ja missä sen toteutumista seurataan sekä sovitaan seurannan mittareista. 4. vaihe: Toiminnallisen tasaarvosuunnitelman hyväksyminen Tasa-arvon peruskirjassa kunta on jo poliittisesti sitoutunut tasa-arvon edistämiseen. Poliittista sitoutumista kuitenkin vahvistaa peruskirjan pohjalta laaditun toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman hyväksyminen poliittisissa toimielimissä. Riippuen kunnan omista käytännöistä suunnitelman voi hyväksyä kunnanhallituksessa tai -valtuustossa. Joissakin tapauksissa hyväksyminen kunnan johtoryhmässä voidaan tulkita riittäväksi. Kun kunnan johtoryhmä on käsitellyt laaditun tasa-arvosuunnitelman, se samalla linjaa sen toteuttamista. Suunnitelmaa hyväksyttäessä on syytä sopia tasa-arvotyön käytännön organisoinnista ja resursoinnista. 22

24 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet Kuntaliitto kysyi 308 kuntaa vastasi Kuntaliitto teki syksyllä 2011 kunnille tasa-arvokyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä ja kokemuksia tasa-arvon merkityksestä kuntien toiminnassa. Kyselytulosten perusteella valtaosa viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä pitää tasa-arvon edistämistä tärkeänä kunnan tehtävänä. Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että tasa-arvo sinänsä on tärkeä arvo, joka on hyvä ottaa huomioon kaikessa kunnan toiminnassa. Naispuoliset vastaajat kuitenkin pitävät tasa-arvon edistämistä miespuolisia vastaajia keskimäärin tärkeämpänä asiana. Naiset myös suhtautuvat kautta linjan kriittisemmin tasa-arvon käytännön toteutumiseen kunnissa ja arvioivat miespuolisia vastaajia negatiivisemmin kuntien onnistumista tasa-arvon edistämisessä ja siihen liittyvien tavoitteiden asettamisessa. Naisten ja miesten vastausten erot ovat suuret esimerkiksi arvioitaessa, miten hyvin tasa-arvo on otettu huomioon kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa ja miten hyvin kunnissa on saatavilla tietoa päätösten vaikutuksista naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Suurin osa kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että tasa-arvon huomioon ottaminen parantaa palveluiden laatua ja niiden käyttäjien tyytyväisyyttä. Valtaosa vastaajista on kuitenkin epätietoisia siitä, onko tasa-arvon edistämisen hyötyjä omassa kunnassa selvitetty. Kyselyn perusteella kunnissa tarvitaan lisää käytännön tietoa toiminnallisesta tasa-arvosta sekä siitä, miten konkreettisia tasa-arvotavoitteita voidaan asettaa ja myös seurata. Kyselyyn saatiin yhteensä vastausta 308 eri kunnasta. Vastauksia saatiin melko tasaisesti sekä naisilta että miehiltä. 5. vaihe: Viestintä tasa-arvosuunnitelmasta Kun tasa-arvon peruskirjan pohjalta laadittu suunnitelma on valmis, siitä viestitään kaikille kunnan sisällä; viranhaltijoille ja työntekijöille sekä luottamushenkilöille, joista osa onkin osallistunut suunnitelman laatimiseen. Jo laatimisen aikana kuntalaisille on järkevää järjestää osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia. Valmiista suunnitelmasta tulisi viestittää laajasti kuntalaisille, kuten itse peruskirjassa muistutetaan. Tasa-arvon huomioon ottaminen parantaa palveluiden laatua ja niiden käyttäjien tyytyväisyyttä. 23

25 Tasa-arvosuunnitelman laatimisen eri vaiheet Kaksi esimerkkiä toiminnallisista tasa-arvosuunnitelmista Salon ja Turun toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tällainen suunnitelma on mahdollista paikallisesti rakentaa. SALON tasa-arvosuunnitelma linkittyy tuloskortteihin Salon suunnitelman yksi lähtökohta oli kaupungin tuloskorttiin kirjattu tasa-arvotavoite, joka on tasa-arvon toteutuminen palvelutuotannossa mm. sukupuolivaikutusten arvioinnin ja toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun tuella. Suunnitelmassa on kuvattu l konkreettiset tavoitteet kaupungin tasa-arvotyölle sekä l käytännön keinot ja vastuut näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Salon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ydin: Lyhyt johdanto, jossa on kuvattu, mikä tasa-arvon peruskirja on ja mihin kaupunki on sen myötä sitoutunut. Kuvaus tasa-arvosuunnitelman lähtökohdista, kuten tasa-arvolaista ja kaupungin strategiasta. Lähtökohdissa on kuvattu lyhyesti myös tasa-arvosuunnittelun tietopohjaa, kuten hyvinvointitilinpito, päätösten vaikutusten ennakkoarviointi, kouluterveystutkimus ja PYLL-indeksi (Menetetyt elinvuodet = Potential years of lost life). Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden ja sisällön tiivistetty kuvaus, jossa on lueteltuna tavoitteet, toimenpiteet sekä seuranta ja arviointi. Täytäntöönpanosuunnitelma, jossa on kuvattu tarkemmin taulukkomuodossa tasaarvoa koskevat tavoitteet, niiden toimeenpano sekä seuranta ja vastuut. Tavoite on esimerkiksi se, että kaupungin tuottamien ja järjestämien palvelujen käyttäjämääristä on tieto myös sukupuolijaolla. Toimeenpanovastuu on toimialoilla ja seuranta toteutetaan niin, että kerätyt tilastotiedot julkaistaan osana toimintatilastoja, joita tasa-arvotoimikunta seuraa. Täytäntöönpanosuunnitelma painottuu erityisesti Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan kahteen artiklaan: julkiseen sitoutumiseen tasa-arvoon (4. artikla) ja sukupuoli-vaikutusten arvioinnin täytäntöönpanoon (9. artikla), jotka Salossa valittiin tasa-arvotyön seuraaviksi painopisteiksi. Lisäksi tasa-arvosuunnitelmassa kuvataan kaupunginhallituksen tuloskortti vuodelle 2012, jossa tasa-arvotavoite on esitetty taulukkona (alla). Ks. Liite 2: Salon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoite-toimenpide taulukko Kriittiset menestystekijät Keskeiset tavoitteet Operatiiviset toimet ja keinot Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2012/ vastuunkantajao Johtaminen, osaava henkilöstö ja strateginen päätöksenteko 2.7. Tasa-arvon toteutuminen palvelutuotannossa 2.7. Sukupuolivaikututenarvioinnin käyttöönotto päätöksenteossa 2.7. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laadinrta/ Kj:n jory, tasa-arvotoimikunta 24

Tase-projektin tulokset. Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari Sinikka Mikola, Milla Sandt

Tase-projektin tulokset. Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari Sinikka Mikola, Milla Sandt Tase-projektin tulokset Tasa-arvo todeksi nyt! Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön, päätösseminaari 12.6.2013 Sinikka Mikola, Milla Sandt Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnissa Naisten ja miesten

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

"Suvauksen käyttöönotto Hämeenlinnassa: Tasa-arvonäkökulma osana valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja

Suvauksen käyttöönotto Hämeenlinnassa: Tasa-arvonäkökulma osana valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite Suvauksen käyttöönotosta Hämeenlinnassa; Tasa-arvonäkökulma osana valmistelua, päätöksentekoa ja palveluja KV 5.9.2011

Lisätiedot

Parempaa kuntalaisten palvelua? Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja päätöksenteon tukena Elina Suonio-Peltosalo

Parempaa kuntalaisten palvelua? Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja päätöksenteon tukena Elina Suonio-Peltosalo Salon kaupunki Parempaa kuntalaisten palvelua? Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja päätöksenteon tukena Elina Suonio-Peltosalo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella

Lisätiedot

Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa

Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa Johdanto Diasarja kokoaa perustiedot tasa-arvosta kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa. Kokonaisuus on tarkoitettu koulutusmateriaaliksi

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen paikallishallinnossa

TASA-ARVOSUUNNITELMA Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen paikallishallinnossa 1(10) TASA-ARVOSUUNNITELMA Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen paikallishallinnossa Salon kaupunki Tasa-arvotoimikunta 10.2.2012 Kaupunginhallitus 27.2.2012 2(10) TASA-ARVOSUUNNITELMA Naisten

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016

ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016 1 (8) ESPOON KAUPUNGIN TOIMINNALLISEN TASA-ARVON SUUNNITELMA 2014-2016 ESPOON KAUPUNKI YKSIKKÖ OSOITE 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD ENHET ADRESS 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI 2 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari 13.6.2012

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari 13.6.2012 Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari 13.6.2012 Turun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta Varapj. Johanna Levola-Lyytinen Johanna.levola-lyytinen@turku.fi p. 044 907 4406

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN STRATEGINEN TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

ESPOON KAUPUNGIN STRATEGINEN TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGINEN TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA STRATEGISET TAVOITTEET TASA-ARVON EDISTÄMI- SESSÄ TAVOITE 1, 4. artikla ALATAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUU, ROOLI JA SEURANTA AIKATAULU Kaupunki

Lisätiedot

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma

Raahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle. Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi yhtä tärkeää on käytännön lopputuloksen tasa-arvo

Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle. Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi yhtä tärkeää on käytännön lopputuloksen tasa-arvo Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi yhtä tärkeää on käytännön lopputuloksen tasa-arvo Sisältö Esipuhe 3 1 Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan tehtävänä 5 2 Tasa-arvolainsäädäntö

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

TASA-ARVOPUHEENVUORO SALO

TASA-ARVOPUHEENVUORO SALO Elina Suonio-Peltosalo: TASA-ARVOPUHEENVUORO SALO Salon kaupungilla on takana merkittävä kuntaliitos kymmenen kunnan yhdistyminen raju rakennemuutos vääjäämättä uusi alku. Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan

Lisätiedot

Sukupuolivaikutusten arviointi

Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja

Lisätiedot

Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle

Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle Sisältö Esipuhe 3 1 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kunnan tehtävänä 5 2 Tasa-arvolainsäädäntö 8 3 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja 11 4 Tasa-arvo päätöksenteossa

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntapäättäjät ovat tehneet kautta aikain useinkin kuntalaisten

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ajankohtaista tasa-arvotyöstä Suomen Kuntaliitossa

Ajankohtaista tasa-arvotyöstä Suomen Kuntaliitossa Ajankohtaista tasa-arvotyöstä Suomen Kuntaliitossa Kunnat ja tasa-arvo -suunnitelmista käytäntöön Pohjanmaan liiton tasa-arvoryhmän seminaari 16.5.2017 Sinikka Mikola Ajankohtaista 1. Demokratia 2. Sote-

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

strategia käytäntöön toiminnan Vantaan kaupungin käytäntöjä

strategia käytäntöön toiminnan Vantaan kaupungin käytäntöjä Tasa-arvon edistämisen strategia käytäntöön toiminnan ja talouden suunnittelussa Vantaan kaupungin käytäntöjä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Kokko 13.6.2012 Vantaan tarkastuslautakunta -jäseniä

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

TASA-ARVOFOORUMI 27.-28.10.2011 STRATEGINEN TASA-ARVOSUUNNITTELU JA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA JA VALMISTELUSSA

TASA-ARVOFOORUMI 27.-28.10.2011 STRATEGINEN TASA-ARVOSUUNNITTELU JA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA JA VALMISTELUSSA TASA-ARVOFOORUMI 27.-28.10.2011 STRATEGINEN TASA-ARVOSUUNNITTELU JA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA JA VALMISTELUSSA 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ A B C Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Helsingin kaupungin palveluissa 2013 2016

Suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Helsingin kaupungin palveluissa 2013 2016 Suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Helsingin kaupungin palveluissa 2013 2016 Julkaisija: Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2014:24 Osoite: PL 1, 00099

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön

Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Koulutusaineisto rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön Koulutusaineiston tarkoitus Tämä koulutusaineisto tukee Tasa-arvon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Vihreiden ryhmähuone, Espoon kaupungin valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoo

Aika Keskiviikko klo Vihreiden ryhmähuone, Espoon kaupungin valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoo PÖYTÄKIRJA 4/2012 TASA-ARVOTOIMIKUNTA Aika Keskiviikko 22.8.2012 klo 17.00-18.49 Paikka Vihreiden ryhmähuone, Espoon kaupungin valtuustotalo, Espoonkatu 5, 02270 Espoo Paikalla Poissa Esittelijä Sihteeri

Lisätiedot

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Tasa-arvofoorumi 27.10.2011 Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Turun kaupungin YVTA- työstä Turun kaupungilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämä suunnittelutyö on yhdistetty YVTA

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Tasa-arvo? Yhdenvertaisuus? Lähestymistapoja: - Uskonnot ja ideologiat. -

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vuosille

Valtiovarainministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vuosille Valtiovarainministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2013 2016 Syyskuu 2013 2 Tässä valtiovarainministeriön toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.

Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 1 (7) Asia (valmistelun kohteena oleva asian aihe) LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s. 2-5 Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä Valmistelijat valmistelun vastuuhenkilön/ -henkilöiden nimi, nimike

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro YHTEISTYÖSEMINAARI naisten ja miesten tasa-arvo kunnan johtamisessa

Kommenttipuheenvuoro YHTEISTYÖSEMINAARI naisten ja miesten tasa-arvo kunnan johtamisessa Kommenttipuheenvuoro YHTEISTYÖSEMINAARI naisten ja miesten tasa-arvo kunnan johtamisessa Tase-projektin yhteistyöseminaari 13.6.2012 Sari Alm Tutkimuspäällikkö Lahden kaupunki ARVOT: Vastuullisuus: Kaupunki

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelma

Kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelma Kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2017 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot