KOULUOPAS YLIKYLÄN YHTENÄISKOULU

Transkriptio

1 KOULUOPAS YLIKYLÄN YHTENÄISKOULU

2 SISÄLLYSLUETTELO Tähän kouluoppaaseen olemme koonneet oleellisen lukuvuoden lukuvuosisuunnitelmasta. Koulumme toimintaan voitte tutustua kotisivuillamme osoitteessa: Kotisivuistamme voitte lähettää vinkkejä ja kommentteja Mika Haapakoskelle tai Risto Pekkariselle HYVÄN KASVUN STRATEGIA... 5 KOULUN TOIMINTA-AJATUS JA OPETUSTOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET... 6 KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS... 7 KOULURAUHANJULISTUS... 8 OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS... 8 KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA JA KRIISISUUNNITELMA... 9 KOULUTAPATURMAT LAPSELLA ON OIKEUS MEDIASUOJELUUN MEDIAN HALLINNAN MUISTILISTA OHJEET VANHEMMILLE MEDIAKIUSAAMISEN SELVITTÄMISEKSI KOULUPAIKAN, LÄHIKOULU MÄÄRÄYTYMINEN PERUSTIETOJA YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUSTA LV KANSAKOULUTOIMINTA ALKOI YLIKYLÄLLÄ V OKM:N ERITYISAVUSTUS PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKOJEN PIENENTÄMISEEN KOULUN HENKILÖKUNTA KOULUN TOIMIPAIKAT HALLINTO YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUN TOIMINTAMALLI OPPILAAN VELVOLLISUUDET JA VANHEMPIEN VASTUU POISSAOLOT PUKEUTUMINEN JA LÖYTÖTAVARAT OPETUSSUUNNITELMA - KOULUN ARKIPÄIVÄÄ OHJAAVA ASIAKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS JA PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKOUUDISTUS OSA I: KUNNALLINEN TUNTIJAKO 08/ / OSA II: KUNNALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

3 TYÖTAVAT, TYÖJÄRJESTYKSET JA LUKUVUOSISUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN YHTEISESTI SOVITUT KOULUAJAT KEMPELEESSÄ LV YHTEISTYÖKUMPPANIT JA -HANKKEET OPPILAAN ARVIOINTI LUKUVUODEN OHJELMAA KOULU TARVITSEE SÄÄNTÖNSÄ HYVÄT TAVAT TAVAKSI YHTEISIÄ TEEMOJA JA TAPAHTUMIA TN/ TS-VALINTA LUOKKIEN VALINNAISKURSSIT VIERAIDEN KIELTEN OPISKELU JA KANSAINVÄLISYYS OPINTORETKET - LEIRIKOULUT RETKIEN, LEIRIKOULUJEN JA VIERAILUJEN RAHOITTAMINEN TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN KOULUMATKAT - KOULUKYYDITYKSET KOULULAISTEN LIIKENNETURVALLISUUS KOULUMATKAT JA KYYDITYS - LAPSET JA NUORET LIIKKEELLE-OMIN JALOIN KOULUUN 34 PYÖRÄILY KOULUMATKOILLA KOULUKYYDITYKSET - OTTEITA ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSOPAASTA KULJETUKSEN PERIAATTEET LV KUNNAN TILAAMA KOULUKYYDITYS TAKSI RATKAISUVALTA KYYDITYSPÄÄTÖKSISSÄ LISÄTIETOA KOULUKULJETUSASIOISSA KOULURUOKAILU OPETUSHALLITUKSEN KOULURUOKAILUSUOSITUS RUOKAILUAJAT JA TEEMAT OPPILASHUOLTO - YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI VARHAISEN TUEN JA OPPILASHUOLLON YLEISET KUNTAKOHTAISET PERIAATTEET OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI (1287/2013) - KUNNANHALLITUS 185/313/ /2014/ MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TASOT KEMPELEESSÄ OPISKELUHUOLTORYHMIEN AJAT LV YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI TUKIOPETUS

4 KIVA KOULU TOIMENPIDEOHJELMA TOIMINTAA LV KOULUKURAATTORIPALVELUT PSYKOLOGIPALVELUT TERVEYDENHOITOPALVELUT HAMMASHOITO - TIEDOTE SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA VANHEMMUUDEN ROOLIKARTTA KODIN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ, KASVATUSKUMPPA-NUUS WILMA KOULUN JA KODIN VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUN JA KODIN YHTEISTYÖSOPIMUS VUODESTA VANHEMPAINILLAT, JUHLAT JA KOTIEN TIEDOTTAMINEN YLIKYLÄN KOULUN VANHEMPAINTOIMIKUNTA-VUOSILUOKAT LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS - OPPILASKUNTA VUODESTA KOULUN KERHOT LIIKUNTALUKKARI LIIKUNTATUNNEILLA TARVITTAVAT VÄLINEET JA VARUSTEET LIIKUNTATUNNILTA VAPAUTTAMINEN LUOKKALAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOTOIMINTA

5 HYVÄN KASVUN STRATEGIA Kempeleen koulustrategia on päivitetty kunnan uuden toimintamallin mukaisesti Hyvän kasvun strategiaksi ajalle Strategian valmistelusta on vastannut peruspalveluprosessin, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen esimiehistä muodostunut strategiaryhmä. Lähtökohdaksi Hyvän kasvun strategiatyössä otettiin perusopetuksen laatukriteereiden kuusi eri näkökulmaa. Näiden näkökulmien sisällön tuottamiseen valittiin henkilöstöstä työryhmät. Edellä mainittujen näkökulmien tavoitetilojen, toimenpideohjelmien sekä arviointikriteerien lisäksi strategiaan on kirjattu yhteisenä osuutena resurssien suuntaamisen, kehittämishankkeiden, täydennys-koulutuksen sekä organisaation ja rakenteiden osuus. Arviointiosuus kokonaisuutena kyselyineen on myös liitetty osaksi strategiaasiakirjaa. Hyvän kasvun strategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Strategiakauden aikana tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Ensimmäisen arviointikierroksen jälkeen keväällä 2011 asetetaan eri kohteille tavoitetasot. Vuosittain tarkastellaan myös strategian sisällön vastaavuutta toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samassa yhteydessä voidaan tehdä myös tarvittavat muutokset strategian sisältöön. Strategian toteutumisesta ja siihen liittyvästä seurannasta vastaa ohjausryhmä. Tavoitteena on aikaansaada säännöllinen ja toimiva dialogi kansalaiskunnan kanssa. Hyvän kasvun strategia otetaan huomioon yksiköissä keskeisenä toiminnan ohjeasiakirjana. Strategian toteuttaminen kirjataan vuosittain yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Hyvän kasvun strategian arviointiraportti 2014 on luettavissa: Koulutuspalveluiden johtoryhmässä yhteisiksi strategisiksi painopisteiksi seuraavat: 1) osallisuus (kerhotoiminnan selvitys ja toteutus, kohtaamisen kehittäminen, oppilaiden vaikuttamisen kehittäminen), mikä konkretisoituu yksikkökohtaisten osallisuussuunnitelmien laadinnassa. 2) yksilöllinen ohjaus ja opetus (palautteen saaminen ja antaminen sekä tuen prosessien kehittäminen) 3) kasvatuskumppanuus (vanhempien kohtaamisien lisääminen ja kehittäminen, luokkakohtaiset tapaamiset, Wilman kehittäminen) 5

6 KOULUN TOIMINTA-AJATUS JA OPETUSTOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET Ylikylän yhtenäiskoulun toiminta keskittyy kahteen rakennuskokonaisuuteen: Puukouluun (vuosiluokkia ja APIP-toiminta), Ylikylän yhtenäiskoulun vanhaan koulurakennukseen (vuosiluokkia 1.-6), uuteen kouluun (vuosiluokkia 7.-9.) Oppilasta ohjataan hyviin tapoihin, painottamalla oppilaan perusturvallisuutta ja rohkaisemalla oppilaassa sellaisia positiivisia asenteita, joiden kautta hänestä kasvaa terveen itsetunnon omaava, ennakkoluuloton, vastuuntuntoinen ja suvaitsevainen suomalainen. Toiminta-ajatuksen tueksi opettajakunta on määritellyt v.1999 keskeiset opetus- ja kasvatustyön tavoitteet, jotka on päivitetty lukuvuosisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tavoitteiden työstämistä jatketaan edelleen yhdessä tulevien yläkoulun opettajien, vanhempaintoimikunnan ja oppilaskunnan kanssa. Koulun toiminnassa huomioidaan perusopetuksen taitojen kasvun portaat. Ylikylän koululla on ollut käytössä vuodesta 1997 ns. koulun ja kotien sekä ympäröivän yhteisön välinen ns. Ylikyläsopimus. Vanhempaintoimikunta on päivittänyt sopimuksen Työyhteisön kehittämisessä ovat olleet käytössä oppivan organisaation periaatteet, oppilaan hyvinvoinnista huolehtiminen, oppilaan arvioinnin kehittäminen, tietotekniikan hyödyntäminen ja kansainvälistyminen. Koululla on ollut vuodesta 2009 lähtien käytössä Ylikylän koulun ympäristösuunnitelma. HYVÄT TAVAT / Ohjataan oppilasta hyviin tapoihin Toimin sopuisasti Muistan tervehtiä Huolehdin omista ja koulun tavaroista Teen ruokailusta rauhallisen ja miellyttävän Käyttäydyn hyvin juhlissa ja yhteisissä tilaisuuksissa Kävelen käytävillä ja portaissa liikkuessani Noudatan välituntisääntöjä TERVE ITSETUNTO / Opin tuntemaan omat vahvuuteni ja heikkouteni Olen hyväksytty, erilaisenakin Uskallan ilmaista mielipiteeni, mutta toiset huomioiden Olen oikeudenmukainen ja rehellinen - itselle ja muille Rohkenen kertoa, miltä minusta tuntuu Osaan onnistua ja opin epäonnistumaan kannan vastuun teoistani 6

7 MYÖNTEINEN OPPIMISILMAPIIRI / Jokainen meistä rakentaa koulun hyvää henkeä Koulun yhteiset säännöt, sopimukset ja aikuiset luovat turvallisuutta Välitän toisista, kannustan muita, arvostan kaikkia Opin auttamaan toisia ja iloitsemaan toisen onnistumisesta Arvostan työntekoa ja otan vastuun omasta työstäni, tarvittaessa myös muista Minulla on lupa kiireettömään ja rauhalliseen luokkatyöskentelyyn En hyväksy koulukiusaamista, enkä rohkaise kiusaajaa Jos näen kiusaamista, kerron siitä aikuiselle Rikastutamme oppimista yhteisillä teemoilla ja tapahtumilla KOULU - HYVINVOIVA TYÖYHTEISÖ / Tuetaan toistemme jaksamista Teemme yhteistyötä ja opimme yhteistyöllä Pidämme kiinni yhteisistä sopimuksista ja toimintatavoista Kuuntelemme toisiamme Autamme toisiamme Kannustamme toisiamme Yhteistyötä kehitetään yhdessä kotien ja vanhempaintoimikunnan kanssa. Vanhempaintoimikuntaan valitaan jokaiselta luokalta edustajat. Toimikunnan toiminnasta vastaavat ensisijaisesti vanhemmat. Kodin ja koulun välisen yhteistyön onnistumisen edellytyksenä koulussa kiinnitetään erityistä huomiota tiedonkulkuun. Vanhempaintoimikunnalla on omat www-sivut, josta löytyy tietoa viimeisimmistä tapahtumista ja kokouksista. Koulun www-sivuja päivitetään säännöllisesti. Myös vuosiluokkien ja 7.-9 oppilaskunnan hallituksilla on tärkeä rooli yhteistyön rakentajana. KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Väestönsuojelulain mukainen koulun Pelastussuunnitelma (turvallisuusohje) päivitetään vastaamaan uutta yhtenäiskoulukokonaisuutta; suunnitelmakansio löytyy luokasta. Pelastussuunnitelman päivittämisestä ja sen vaatimista toimenpiteistä vastaavat koulullamme Kasvatus- ja oppimisympäristön turvallisuus -tiimi ja turvallisuuskoordinaattoreina apulaisrehtorit Riikka Onkalo sekä Pasi Jolanki. Luokille annetaan turvallisuuden lisäämiseksi omat poistumisreitit ja välituntiovet. Poistumiskartat ovat luokkien seinällä. Hätäilmoituksen (112) teon harjoittelu kuuluu opetukseen osana koulumme pelastussuunnitelman toteuttamista. Koululla toteutetaan Ylikylän yhtenäiskoulun kriisisuunnitelmaa. Kriisivalmiussuunnitelmat ja -taidot päivitetään lukuvuosittain. Ylikylän yhtenäiskoulun kriisisuunnitelma jaetaan ykkösluokkalaisille ja uusille oppilaille. 7

8 KOULURAUHANJULISTUS Lukuvuoden alkaessa Suomen kouluihin julistetaan KOULURAUHA. Tarkoituksena on muistuttaa, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen ja tasa-arvoiseen oppimisympäristöön. Samalla halutaan kiinnittää huomiota koulun toimintakulttuuriin sekä koulun psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Lisäksi halutaan korostaa jokaisen oppilaan, kodin, opettajan ja koulun henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden merkitystä koulurauhan ylläpitämisessä. Koulurauhan julistustekstin tarkoituksena on tuoda oppilailta oppilaille viesti ja muistutus siitä, viihtyisä ja turvallinen koulu syntyy kaikkien oppilaiden yhteistyöllä. Koulurauha lukuvuodelle julistettiin Ylikylän yhtenäiskoulussa Teemaksi on valittu ystävyys ja sen vaaliminen. Tavoitteena on, että koulussa mietittäisiin, miten monissa yhteyksissä oppilaiden hyvinvointiin keskeisesti liittyviä kaverisuhteita voisi koulussa käsitellä. Koulurauhaa rakennetaan yhdessä oppi- ja välitunneilla. Tutustu sivustoon Ykkösluokkalaiset saivat koulunalkamislahjana MLL:n lahjoittamat ns. Hyvä alku koulutielle -pussin. Lukuvuoden kasvatus- ja opetussisältöihin kuuluvat edelleen hyvät tavat teemalla Paremman käytöksen vuosituhat Ylikylän yhtenäiskoululla. Kasvatus- ja opetustyössä huomioidaan YK:n erilaiset koulutyötä tukevat teemapäivät ja - viikot. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisella, yhteistyöllä, suvaitsevaisuudella ja monikulttuurisuuden tiedostamisella autetaan oppilaita ymmärtämään toisiaan, vieraista kulttuureista tulevia lapsia, paluumuuttajia ja samalla säilyttämään oma identiteettinsä. Mahdollisuuksien mukaan lukuvuoden aikana toteutetaan edellisten vuosien tapaan erilaisia oppilaiden kansainvälistymistä tukevia tapahtumia. Opetuksessa huomioidaan myös sotiemme veteraanien isänmaamme itsenäisyyden puolesta tekemä työ. OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Lapsen ja nuoren yksilöllinen kasvu, kehittyminen ja oppiminen tapahtuvat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä, jossa on huomioitu iän sekä kehitystason vaatimat resurssit. Lapsen ja nuoren sekä aikuisten välistä vuorovaikutusta tuetaan ja kehitetään. Vuorovaikutus perustuu keskinäiseen arvostukseen. Kasvattaja- ja opetusyhteisön toiminta on johdonmukaista ja tasapuolista. Lasten ja nuorten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita tuetaan. Lapsilla ja nuorilla sekä henkilöstöllä on kyky toimia kriiseissä ja uhkaavissa tilanteissa. Opetusja kasvatustoiminnan tilojen laatu on hyvä ja määrä riittävä. Toiminnassa korostuu ympäristötietoisuus. 8

9 Kokonaispäivä-ajattelu takaa turvalliset järjestelyt myös vapaa-ajalla. Kasvattajat ja eri toimijat tekevät suunnitelmallista ja järjestelmällistä yhteistyötä. Lasten, nuorten ja henkilöstön tieto- ja nettiturvallisuustaidot ovat hyvät. TOIMENPITEET Puutumme kiusaamiseen viipymättä. Kouluissa on käytössä KiVa Koulu kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Varhaiskasvatuksessa laadimme kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen toimenpideohjelman. Jokaisessa yksikössä on ajantasaiset turvallisuussuunnitelmakansiot päivitettyinä ja henkilöstön luettavissa Varaudumme kriisien ja uhkaavien tilanteiden kohtaamiseen sekä käsittelyyn koulutuksella ja vuosittaisella harjoittelulla Pidämme tilat ja toimintavälineet ajanmukaisina ja niitä on riittävästi. Kiinteistöissä on yhtenäiset valvonta ja turvajärjestelmät. Kehitämme nuorten harrastus- ja kerhotoimintaa. Järjestämme toimintaa myös koulupäivien yhteyteen. Lisäämme avointa varhaiskasvatus- ja 0-6v. -lasten kerhotoimintaa. Pienille koululaisille (7-10 v.) järjestämme toimintaa myös koulujen loma-ajoille yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kolmannen sektorin lapsille ja nuorille järjestämää harrastetoimintaa tuemme antamalla kunnan tiloja maksutta käyttöön Järjestämme henkilökunnalle turvataitokoulutusta. Turvataitokasvatus sisällytetään opetussuunnitelmaan ja esi- ja alkuopetukseen Valvomme Internetin käyttöä kouluissa huolehtien tietoturvallisuudesta sekä käyttötarkoituksesta Yhteistyössä kotien kanssa keskustelemme ja teemme yhteisiä sopimuksia lasten tietokoneen käytöstä. KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA JA KRIISISUUNNITELMA Väestönsuojelulain vaatimasta turvallisuusohjeesta (pelastussuunnitelma) ja sen vaatimista toimenpiteistä vastaa koulullamme turvallisuustiimi. Pelastussuunnitelmakansio löytyy luokasta. Luokille annetaan turvallisuuden lisäämiseksi omat poistumisreitit ja välituntiovet. Poistumiskartat ovat luokkien seinällä. Hätäilmoituksen (112) teon harjoittelu kuuluu opetukseen osana koulumme pelastussuunnitelman toteuttamista. Ylikylän yhtenäiskoululla järjestetään turvallisuuskävely viikolla 37. Keväällä 2015 järjestetään turvallisuuteen liittyvä harjoitus. Koululla toteutetaan Ylikylän yhtenäiskoulun kriisisuunnitelmaa. Kriisivalmiussuunnitelmat ja -taidot päivitetään lukuvuosittain. Kriisisuunnitelma jaetaan ykkösluokkalaisille ja uusille oppilaille. 9

10 Perusopetuslain 29 :n mukaan koululla tulee olla hyväksytyt järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt takaavat koulutyön rauhallisen sujumisen, kouluyhteisöön kuuluvien viihtyisyyden ja ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta. KOULUTAPATURMAT Koulussa, koulumatkalla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa kuten luokkaretkillä ja leirikoulussa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (perusopetuslaki 34 ). Koulutapaturmana pidetään tapaturmaa, joka tapahtuu opetustyön aikana, välitunnilla tai muussa koulun järjestämässä tilaisuudessa. Koulumatkalla tarkoitetaan koulun ja kodin välistä suorinta reittiä. Mikäli koulumatkalla sattunut tapaturma on tapahtunut moottoriajoneuvolla tai toisena osapuolena on moottoriajoneuvo, kuuluvat nämä tapaturmat kyseisen ajoneuvon liikennevakuutuksen piiriin. Kempeleen kunta on vakuuttanut perusopetuksen oppilaat, koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhoon kuuluvat sekä lukion opiskelijat vakuutusyhtiö IF:ssä. Miten toimitaan koulutapaturman sattuessa? 1. Tapaturmasta on ilmoitettava viipymättä luokanopettajalle tai luokanohjaajalle sekä koulun kansliaan. 2. Koulut huolehtivat tapaturmailmoituksen täyttämisestä IF:iin. Tapaturmailmoitus täytetään aina vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. 3. Oppilas on ohjattava ensisijaisesti julkisen terveydenhoidon palvelujen piiriin kuten kouluterveydenhoitajalle, terveyskeskukseen tai keskussairaalaan tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen. 4. Oppilaalle järjestetään koulukuljetus, mikäli hänellä on lääkärintodistus, josta ilmenee tapaturmasta johtuva kuljetuksen tarve. 5. Koulutapaturmaan liittyvät laskut, kuitit ja muut tositteet toimitetaan koulun kansliaan. Mikäli huoltaja on maksanut koulutapaturmaan liittyviä laskuja, tulee hänen merkitä oma tilinumero laskulle ja liittää mukaan kuitti/tosite maksusta. Vakuutusyhtiö IF korvaa suoraan huoltajan tilille hänen maksamat menot. Jos oppilaan/opiskelijan koulutapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa koulupäivän jälkeen, on asiasta ilmoitettava mahdollisimman pian koululle. Koulutoimistossa koulutapaturmissa yhteyshenkilö on palvelusihteeri Siiri Murtomäki p

11 LAPSELLA ON OIKEUS MEDIASUOJELUUN Haluamme kiinnittää teidän vanhempien huomiota mediamaailmaan ja erityisesti tietokone- ja konsolipelien sekä elokuvien ikärajoihin. Seuraava materiaali (Lapsella on oikeus mediasuojeluun, Median hallinnan muistilista, Ohjeet vanhemmille mediakiusaamisen selvittämiseksi) Kempeleen kunnan ja Seudullinen laadullinen opo -hankkeen luentosarjasta Lapsilta kielletty - luento vanhemmille ja Oppilaiden ohjaaminen psykologin näkökulmasta luento opettajille Ylikylän koululla Luennoitsijana lastenpsykologi, psm, psykoterapeutti Riitta Martsola. Materiaalia tästä aiheesta löytyy netistä Vantaan kaupungin sivuilta (18 eri kielellä). Aloitteentekijänä on ollut Vantaan kaupungin koulupsykologi Nina. Rantala yhteistyössä lastenpsykologi,psm, psykoterapeutti Riitta Martsolan kanssa. Lapsilla ja vanhemmilla voi olla käsitys, että tietokone- ja konsolipelien ikäsuositukset ja rajat kertovat pelien teknisestä vaikeudesta. Ikäsuositukset ja rajat perustuvat kuitenkin pelien haitallisuuteen lapsille ja nuorille. Arvion pelin sopivuudesta on tehnyt pelin valmistaja tai maahantuoja. Pelien ikärajat ovat suosituksia, paitsi 18+, joka on ehdoton ja sitä on lain nojalla noudatettava. Alle 18-vuotiailta kiellettyä peliä ei saa rangaistuksen uhalla luovuttaa alaikäiselle. Toisin sanoen koululaisten ei kuuluisi saada 18+ pelejä mistään. Ikärajasuositus on merkitty pelien ja elokuvien myyntipakkaukseen ympyrän tai neliön sisälle. Symbolimerkinnät puolestaan kertovat pelin sisällöstä ja ilmaisevat syyn pelin saamaan ikärajaan (seksi, kauhu, väkivalta, huumeet, kiroilu/huono kieli, syrjintä, uhkapelaaminen). Erityisesti vanhempien toivotaan kiinnittävän huomiota siihen, että alle 18-vuotiaiden koululaisten viettäessä aikaa kotona mahdollisesti yksin tai ystävien kanssa iltapäivisin ilman vanhempien valvontaa alaikäiset eivät saa käsiinsä 18+ pelejä. Elokuvien ikärajat ovat sitovia. Jos ikärajamerkintä on ympyrän sisällä, valtion elokuvatarkastamon asiantuntijat ovat tarkastaneet elokuvan sisällön ottaen huomioon lasten kehityksen ja hyvinvoinnin. Ikärajapäätöksen perusteena on se, että elokuva väkivaltaisuutensa, seksuaalisen sisältönsä, kauhua herättämällä tai muulla vastaavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lapsen kehitykseen. 11

12 Kun lapsi tai nuori pelaa peliä tai katsoo elokuvaa, jonka sisältöä hän ei kykene psyykkisesti käsittelemään, seurauksena voi olla ahdistuneisuutta, syyllisyyden tunteita, nukahtamisvaikeuksia tai painajaisia. Koulussa asia voi ilmetä lisääntyneenä levottomuutena, aggressiivisuutena, väsymyksenä tai vaikeuksina toverisuhteissa. Vastuu pelien ja elokuvien kohtuullisesta käytöstä sekä ikäsuositusten ja rajojen noudattamisesta on vanhemmilla ja muilla aikuisilla. Lapsella on oikeus mediasuojeluun. MEDIAN HALLINNAN MUISTILISTA 1. Perheessä tehdään ja sovitaan pelisäännöt netin, pelikoneiden, television ja kännykän käytölle. Säännöissä sovitaan mm. että nukkumaan mennään riittävän ajoissa eikä juuri ennen nukkumaanmenoa enää pelata. lupa pelata / katsoa televisiota edellyttää läksyjen ja kokeisiin lukemisen hoitamista kunnolla. harrastuksille ja ulkoilulle pitää jäädä vähintään yhtä paljon aikaa kuin pelaamiselle ja tv:n katselulle. pelejä pelataan kuitenkin vain 0-1 tuntia päivässä. kaverin luona säännöt saattavat olla erilaiset. Mietitään yhdessä miten silloin toimitaan. aikuiset varmistavat, että tietävät mitä lapset pelaavat. nettiä saa käyttää vain aikuisten valvonnassa tai heidän kanssaan sovitulla tavalla, etenkin jos suodattimia tai esto-ohjelmia ei ole 2. Televisio, tietokone ja pelilaitteet on hyvä sijoittaa perheen yhteisiin tiloihin, jolloin niiden käytön valvominen on luontevampaa. 3. Vanhemmat osallistuvat lasten mediankäyttöön. Katselemme, pelaamme ja keskustelemme mieluiten yhdessä lasten kanssa. Lapset voivat opettaa ja näyttää osaamiaan asioita vanhemmille. 4. Vanhemmat varmistavat, että lasten median parissa viettämä aika on tasapainossa liikunnan, harrastusten, luovan leikin ja ulkoilun kanssa. 5. Lasten hyvinvoinnille on tärkeää, että he nukkuvat riittävästi. 6. Vanhemmat tutustuvat televisio-ohjelmien, elokuvien ja pelien ikärajoihin sekä sisältökuvauksiin. Pelien K18-ikäraja on sitova (!) eli isommat lapset eivät saa luovuttaa pelejä pienemmille sisaruksille. Alle 15-vuotiaiden ei tulisi olla television ääressä klo 21 jälkeen, silloin aletaan esittää K 15 ohjelmia. 7. Lasten kanssa on hyvä puhua mediavalinnoista ja -sisällöistä, esimerkiksi mainoksista ja väkivallasta. 8. Vanhemmat ovat läsnä ja käytettävissä, kun lapset haluavat puhua mediassa kohtaamistaan asioista. Lohduta, korjaa väärinkäsityksiä, anna lisätietoja ja selitä. 9. Vanhemmat ovat lastensa tärkein roolimalli - myös mediankäytössä. 12

13 OHJEET VANHEMMILLE MEDIAKIUSAAMISEN SELVITTÄMISEKSI sano lapsellesi, että kiusaamisviestit on tallennettava ja asiasta kerrottava aikuiselle jos lapsi on ala-asteikäinen tai päiväkoti-ikäinen, käy hänen kanssaan vielä läpi miten viestit tallennetaan jos kiusaaminen liittyy kouluun, ota välittömästi yhteyttä opettajaan/luokanvalvojaan. Kerro yhteydenotosta lapsellesi ja kerro miksi aikuisten puuttuminen on tarpeen jos kiusaaminen liittyy vapaa-aikaan, selvitä kiusaajan henkilöllisyys ja ota yhteyttä tämän vanhempiin. Epäiletkö rikosta? Osoitteessa Nettivinkki-palvelu kun kerrot kiusaamisesta toiselle vanhemmalle, ole rauhallinen, kuvaile tapahtunut sellaisenaan ja sovi että tarvittaessa voit lähettää kopiot kiusaamisesta tiedoksi jos koulussa kiusaaminen on ilmiö, hyvä koulu lähettää toimintaohjeet koteihin kiusaajan viestejä ei tarvitse avata eikä vastata kuin kerran lyhyesti kiusaamiskanavat poikki: sähköpostiosoitteen tai kännykkänumeron vaihto kotona vanhemmat voivat myös asettaa suodatuksen ei-toivotun lähettäjän viesteille jos lapsesta julkaistaan kuvia internetissä, ota yhteys palveluntarjoajaan. Jos se ei ole selvillä, ota yhteys operaattoriin tai poliisiin. Voit vaatia aineiston poistamista verkosta, mutta muista ja muistuta myös lastasi, että kerran internetiin laitettu materiaali voi säilyä ikuisesti Lisätietoja: KOULUPAIKAN, LÄHIKOULU MÄÄRÄYTYMINEN Kunnanvaltuuston ( päätöksen mukaan Ylikylän yhtenäiskoulun ensimmäinen vaihe toteutetaan lisärakentamisena vuosina ja toinen vaihe vuosina Ylikylän koulun 1-9- luokat oppilaat otetaan Ylikylän ja Linnakangastalon koulujen oppilaaksiottoalueilta. Perusopetuslain 6 1mom:n mukaan oppilaiden koulumatkojen tulee olla asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunnan on osoitettava oppilaille myös edellä esitetyin perustein oma lähikoulu. Koulujen oppilaaksiottoaluerajat löytyvät osoitteesta: 13

14 Huoltaja voi hakea sivistysjohtajalta oikeutta käydä koulua muussa kuin lähikoulussa. Rehtorit antavat asiasta lausuntonsa, päätöksen tekee sivistysjohtaja. PERUSTIETOJA YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUS- TA LV KANSAKOULUTOIMINTA ALKOI YLIKYLÄLLÄ V Kempeleen kansakoululaitoksen historiassa oltiin ensimmäisen kerran v tilanteessa, että kouluun ilmoittautui enemmän oppilaita kuin sinne voitiin sijoittaa. Tilanteen ratkaisemiseksi kuntakokous päätti kansakoulun johtokunnan esityksestä käynnistää kansakoulutoiminnan Ylikylällä. Ylikylän kansakoulun 32 oppilasta ja yksi opettaja aloittivat koulunkäynnin johtokunnan Samuli Tuohinolta vuokraamissa ns. Tuohinon kartanon tiloissa. Kiinteistön ostamisesta koulua varten oli keskusteltu jo v. 1902, mutta asia oli tuolloin vielä rauennut. Koulutilat vuokrattiin nyt kolmeksi vuodeksi. Ajanjakson kuluessa oli tarkoitus aloittaa varsinaisen koulutilan rakentaminen. Ylikylän koulu kuului v Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan alaisuuteen. Koulun oma johtokunta aloitti v Johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Toivo Kajava. Nyt on jo takana yksi vuosi 1-9 vuosiluokkien yhtenäiskouluna. Koulussamme opiskelee tänä lukuvuonna 983 oppilasta ( ) eli 47 enemmän kuin viime lukuvuonna. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Puukoulun tiloissa, alkaen pe Puukoululla opiskelee ensi lukuvuonna 1. luokat ja 2. luokkia. Vanhassa koulurakennuksessa opiskelee koulumme luokkia, luokkien ja luokkien pienluokat. Uuden koulun puolella opiskelevat luokat sekä 7-9 luokkien pienryhmät. Haasteita ja töitä meillä riittää nyt ja tulevaisuudessa. ". Vuosiluokkien opettajia meillä on syksyllä yhteensä 75 ja koulunkäynti- ja APIP-ohjaajia 12. Viime keväänä Kempeleen kunnassa toteutettiin iso opettajien henkilöstöpaketti. Kuntaan perustettiin uusia virkoja ja vakinaistettiin määräaikaisia tuntiopettajuuksia. Kevään virkavaaleissa ja muissa valinnoissa saimme koulullemme paljon uutta, mutta osin jo meille ennestään tuttuakin opetushenkilöstöä. Ylikylän yhtenäiskoulun vuosiluokkien /APIP-toiminta apulaisrehtorina toimii Riikka Onkalo ja vuosiluokkien apulaisrehtorina Pasi Jolanki. Koulusihteereitä ovat Virpi Kulkula ja Mari Ruttonen, vahtimestarina Rauno Lås. 14

15 OKM:N ERITYISAVUSTUS PERUSOPETUKSEN RYHMÄKOKOJEN PIENENTÄMISEEN Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt opetusministeri Krista Kiurun päätöksellä Kempeleen kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 1 mom. mukaisesti valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen Avustus on käytettävissä vuosina Valtioapumäärärahan jakoperiaatteet Kempeleen kunnassa hyväksyttiin KoJoryssä Opetusryhmien pienentämisen valtionapu: 91h sisältyy tuntikehykseen. KOULUN HENKILÖKUNTA Henkilöstön yhteystiedot löydätte osoitteesta: HUOM! Opettajien ja koulunkäyntiohjaajien sähköpostiosoitteet (etunimi.sukunimi@kempele.fi). KOULUN TOIMIPAIKAT 1) YLIKYLÄN YHTENÄISKOULU, Nerolantie 4, p luokat, pienryhmä luokat, pienluokka luokat 2) PUUKOULU, Pekurintie 9, p luokat, 2A, 2C luokkien aamu- ja iltapäivätoiminta HALLINTO - Rehtori Antti Peisterä p s -posti: antti.peistera@kempele.fi - Ap.rehtori Pasi Jolanki p (luokat 7.-9.) s -posti: pasi.jolanki@kempele.fi - Ap.rehtori Riikka Onkalo p (luokat ja APIP-toiminta) s -posti: riikka.onkalo@kempele.fi - Koulusihteeri Virpi Kulkula p posti: ylikyla.kanslia@kempele.fi - Koulusihteeri Mari Ruttonen p s -posti: ylikyla.kanslia@kempele.fi 15

16 YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUN TOIMINTAMALLI MÄRSSYKORIN eli johtoryhmän (rehtori, apulaisrehtorit) tehtävänä on vastata koulun toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta sekä turvallisuudesta rakentaa yhteistyötä Kempeleen kouluihin ja muihin seutukunnan kouluihin sekä SYVE-kouluihin, mutta erityisesti Linnakangastalon kouluun ja Kirkonkylän yhtenäiskouluun Apulaisrehtorit toimivat puheenjohtajina 0-6 luokkien ja 7-9 luokkien opettajien yhteispalavereissa ja rehtori koko koulun yhteisissä palavereissa. Rehtori toimii opettajakokousten ja muiden koko henkilöstöä koskevien työpaikkakokousten puheenjohtajana. SKUUTIN eli suunnitteluryhmän ja perämiesten eli suunnitteluryhmän jäsenten (9) tehtävänä ovat: Koulun toiminnan suunnittelu yhdessä johtoryhmän kanssa Opettajakokousten ja muiden yhteisten tapahtumien organisointi ja suunnittelu Perämiehet tuovat skuuttiin purjeiden kuulumiset ja päinvastoin Kannustavat yhteistyöhön Toimivat purjeidensa puheenjohtajina, kokoonkutsujina ja vastuuhenkilöinä Ohjaavat ja opettavat sijaisia, ellei toisin ole sovittu. Suunnitteluun osallistuvat aina tarvittaessa myös muiden henkilöstöryhmien, oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan edustajat. Fregattikoulu toimii seitsemän MÄRSSY- JA PRAMMIPURJEEN sekä VAN- TIN voimalla MÄRSSYPURJE - Luokat 1-2 (1 edustaja) varsinainen jäsen: Niina Hentilä varajäsen: Anna Brusila MÄRSSYPURJE - Luokat 3-4 (1 edustaja) varsinainen jäsen: Heidi Hautala varajäsen: Eeva Visuri-Korhonen PRAMMIPURJE - Luokat 5. ja luokkien aineenopettajat (1 edustaja) varsinainen jäsen: Helena Aro (), varajäsen: Hanne Peltokorpi Ap.rehtori - Luokat 6 Riikka Onkalo (1 edustaja) varajäsen: Kristiina Palosaari 16

17 - 7-9 PRAMMIPURJE - Luokat 7-9 (3 edustajaa) varsinainen jäsen: Mervi Niemitalo varsinainen jäsen: Marja Ruokojärvi varsinainen jäsen: Anne Hirvelä varajäsen: Päivi Päkkilä PRAMMIPURJE - Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki / oppilaanohjaus - Luokat 1-9 (1+1 edustajaa) varsinainen jäsen: Saila Kiljunen-Hakkola varsinainen jäsen: Terhi Mustonen varajäsen: Hannele Myllys - Liikuntatiimin vetäjä Marjo Kangas osallistuu suunnitteluryhmän kokoukseen. - Ap.rehtori Pasi Jolanki - Rehtori Antti Peisterä Fregattia tukee VANTTI Ohjaajat ja APIP-toiminta Oppilaskunnat ja vanhempaintoimikunta Vahtimestari ja muu henkilöstö MÄRSSY- JA PRAMMIPURJEIDEN tehtävät: Opettajat tekevät yhteistyötä, suunnittelevat ja toteuttavat koulun toimintaa Ylikylän hengessä, yhdessä 1-9 luokkien luokan- ja aineenopettajien kesken. Kehittää oman purjeen toimintaa osana Kempeleen kunnan, Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun strategian, opetussuunnitelman ja koulun toimintatapojen suunnassa. Opetuksen ja koulun kehittäminen Oppimisympäristön kehittäminen ja ylläpito TIIMIRAKENNE JA TIIMIEN TOIMINTA LV Lukuvuoden alussa päätetään koulutyön kehittämisen ja järjestämisen kannalta tärkeistä työryhmistä ja tiimeistä. Tiimien puheenjohtajina toimivat suunnitteluryhmän jäsenet työparina, jotka valmistelevat johtoryhmälle ja/tai suunnitteluryhmälle vastuualueensa tehtävät ja mahdolliset toimintaan kuuluvat päätösehdotukset. Suunnitteluryhmän jäsenillä on lisäksi omat luokka-asteiden ja /tai aineryhmien vastuualueet. Tarvittaessa suunnitteluryhmä käyttää erilaisissa valmisteluissa ja tehtävissä myös näitä vastuualueryhmiä. YT-aikaa hyödynnetään kouluyhteisön kehittämiseen liittyvässä työssä ja yhteisessä koulutustoiminnassa. YTajaksi on varattu opettajien lukujärjestyksiin keskiviikko alkaen klo KASVATUSKUMPPANUUS (Marja Ruokojärvi) 2. OSALLISUUS (Anne Hirvelä) 3. TYÖHYVINVOINTI JA KOULUTUS (Niina Hentilä) 4. KOULUN JUHLAT JA TAIDETAPAHTUMAT (Heidi Hautala, Mervi Niemitalo) 5. LIIKUNTATIIMI (Marjo Kangas) 17

18 6. YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI - YKSILÖLLINEN OHJAUS JA OPETUS (Saila Kiljunen-Hakkola, Terhi Mustonen) 7. TURVALLISUUS (Riikka Onkalo) 8. KiVa TIIMI (Helena Aro) OPPILAAN VELVOLLISUUDET JA VANHEMPIEN VASTUU Perusopetuslaissa on kiinnitetty huomiota oppilaan oikeusturvaan, oppilaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oppilaan ensisijainen oikeus ja velvollisuus on osallistua opetukseen, suorittaa tehtävänsä tunnollisesti, käyttäytyä asiallisesti, noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja käsitellä huolellisesti koulun omaisuutta. Vanhempien tehtävänä on huolehtia siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa voimaan tulleen lastensuojelulain lähtökohta on, että lapsen hoito ja kasvatus ovat vanhempien vastuulla. Yhteiskunnalla on kuitenkin vastuu siitä, että lapsilla on hyvät kasvuolosuhteet ja vanhemmilla tukea lasten kasvatukseen. POISSAOLOT Perusopetuslain 26 :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Oppilaan koulunkäyntiä ajatellen olisi suotavaa, että vanhempien lomat sijoittuisivat koulujen loma-aikoihin. Opettaja voi myöntää koulussamme viiden päivän poissaololuvan ja rehtori tätä pidemmän ajan. Huoltajan tulee tehdä poissaoloista kirjallinen hakemus hyvissä ajoin. Tämä koskee kaikkia vapautuksia, myös erilaisia harrastuksiin liittyviä kilpailu- ja pelimatkoja. HUOM! Jos oppilas tarvitsee erilaisten harrastusten ja kilpailumatkojen vuoksi vapautusta koulutyöstä, suosittelemme myös osapäivän poissaoloanomuksia. Jos esim. pelimatka alkaa perjantaina ennen koulupäivän päättymistä anotaan vain tarvittavat tunnit, ei koko päivää. Jos pelimatka on ollut viikonloppuna ja kotiinpaluu on tapahtunut myöhään yöllä, anotaan vapautusta koulutyöstä vain maanatain ensimmäisille koulutunneille. Hakemuksen (oma lomake luokille ja oma luokille) voi tehdä lomakkeella koulun www-sivuilla tai Wilman kautta. Lomakkeet löytyvät sivubannereista Koulu ja Vanhemmille. Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, voi hän poistua opettajan, terveydenhoitajan tai ap.rehtorin tai rehtorin luvalla. Mikäli oppilas sairauden vuoksi joutuu olemaan pitempään poissa koulusta, on huoltajan ilmoitettava poissaolosta opettajalle ensimmäisenä päivänä. 18

19 Poissaolojen ilmoitus ja seuranta hoituvat helposti wilman kautta. PUKEUTUMINEN JA LÖYTÖTAVARAT Toivomme, että vanhemmat huolehtivat lastensa asiallisesta ja säänmukaisesta vaatetuksesta. Asianmukaisesti pukeutuneiden lasten koulumatkat ja välitunnit sujuvat mukavammin. Opettajat tiedottavat oppilaitaan liikuntatuntien tarkemmasta varustuksesta. Liikunnan ajankäyttösuunnitelma Liikuntalukkarit (1.-6. luokat/7.-9. luokat) löytyvät www-sivuilta. Oppilaat unohtavat koululle lukuvuoden aikana vaatteita, urheiluvälineitä ja muita esineitä. Tämän vuoksi olisi erityisesti pienempien oppilaiden varusteissa hyvä olla omistajan nimi. Löytötavarat kootaan luokilla - Puukoululla löytötavarat löytyvät tuulikaapin löytötavaralaatikoista. - Vanhan koulun (entinen uusi puoli) käytävillä oleviin luokkasarjojen koreihin ja vahtimestarin työhuoneessa olevaan löytötavaralaatikkoon. - Uudella koululla luokkien löytötavarat kootaan vahtimestarin huoneeseen. Aika ajoin löytötavarat laitetaan lasten nähtäville auloihin. Koululle jääneet arvoesineet toimitetaan Oulun Poliisin Löytötavaratoimistoon, muut löytötavarat hävitetään lukukausien päätyttyä syksyllä ja keväällä. OPETUSSUUNNITELMA - KOULUN ARKIPÄIVÄÄ OHJAAVA ASIAKIRJA Vuosiluokilla 1-2 (siv.ltk /69 ) ja 3-9 (siv.ltk /63 ) on käytössä Kempeleen kunnan opetussuunnitelmat sekä tuntijaot (siv. ltk /50, kh , kh , kh , kh ). Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma kunnan sivuilta osoitteesta Erityisesti opetussuunnitelmatyö ja käyttöön otettava uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki työllistävät meitä. Onneksi olemme menneinä vuosina tottuneet monenlaisiin muutoksiin ja uskon sekä tiedän, että onnistumme yhteistyöllä koulumme toiminta-ajatuksen viitoittamalla tiellä: "Yhteistyöllä voimaa kasvuun ja kehitykseen PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS JA PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKOUUDISTUS Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan perusopetuksen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1 6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosi- 19

20 luokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Lukuvuotena vuosiluokalla 6 opetetaan poikkeuksellisesti ympäristöopin asemasta edelleen biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Siirtymävaihe toteutetaan porrastetusti, jotta taataan perusopetuksen oppilaiden vähimmäistuntimäärän täyttyminen sekä oikeudenmukainen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi. Portaittainen siirtyminen uuteen tuntijakoon myös helpottaa siirtymävaiheen järjestelyitä ja oppimateriaalihankintoja kuntien ja muiden opetuksen järjestäjän näkökulmasta Laaja-alaisen osaamisen opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Kempeleen ops ja tuntijakouudistus/vaiheistus OSA I: Kunnallinen tuntijako 08/ /2014 OSA II: Kunnallinen opetussuunnitelma 01/ /2016 TYÖSTÖVAIHE 04-06/2016 PÄÄTÖKSENTEKO 08/2016 TOIMEENPANO TYÖTAVAT, TYÖJÄRJESTYKSET JA LUKUVUOSISUUNNITEL- MAN TOTEUTTAMINEN Lukuvuoden opetus- ja kasvatustyössä hyödynnetään opetussuunnitelman ja tilojen sekä opetusvälineistön antamia mahdollisuuksia. Opetuksessa valitaan sellaiset työtavat, jotka tukevat kunkin oppilaan oppimistapaa ja johtavat opetussuunnitelman mukaiseen lopputulokseen. Työjärjestykset on laadittu voimassa olevien säädösten puitteissa ja keväällä opettajien täyttämien koulutyön suunnittelulomakkeiden mukaisesti. 20

21 Lukujärjestyksissä on varattu yhteistyön edistämiseksi kaikille luokille ns. yhteinen palkkitunti ja mahdollistettu myös laajempi erityisopetuksen samanaikaisopetus. Jaksojen ajat luokilla: 1. jakso: jakso: Väliarviointi 3. jakso: jakso: Lukuvuosiarviointi Työjärjestyksen pohjana on käytetty Kempeleen kunnan tuntijakoa ja opetustyö on suunniteltu Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Poikkeuksia lukuvuosisuunnitelman toteuttamiseen työjärjestyksen osalta aiheuttavat tilapäisesti, erilaiset henkilökunnan koulutukset, opettajankokoukset, yhteiset tapahtumat, TET-jaksot, juhlat, opetussuunnitelmatyö sekä koulun ulkopuolella annettava opetus. YT-ajaksi on varattu keskiviikko alkaen klo Lukuvuoden aloituspäivälle, jouluviikolle ja lukuvuoden päättymisviikolle on laadittu kaikille yhteiset, luokkien työjärjestyksistä poikkeavat työjärjestykset. Luokat aloittivat lukujärjestyksen mukaisen opetus- ja kasvatustoiminnan pe Kempelehallin tiloja ja Sarkkirannan urheilukeskuksen aluetta käytetään luokkien liikunnan opetuksessa. Sarkkirantaan on järjestetty bussikuljetus. Koulukuvaus järjestetään Koulukuvauksesta vastaa Seppälän Koulukuvat. Päivänavauksien tehtävänä on tukea lasten eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Seurakunnan päivänavaukset pidetään keskusradion kautta torstaiaamuisin klo Päivänavauksista huolehtivat päivän alkaessa luokanopettajat omissa luokissaan ja aineenopettajat vuorolistan mukaisessa järjestyksessä. Koulun ortodoksiopetuksesta vastaa UO-lehtori Lotta Hynninen. Elämänkatsomustiedon ET-ryhmien opetuksesta vastaa lehtori Sanna Niemimäki- Ronkainen YHTEISESTI SOVITUT KOULUAJAT KEMPELEESSÄ LV Koulutuspalveluiden johtoryhmä : Sovitaan koulupäivien pituudet seuraavasti ja yhteisesti noudatettavaksi: - pedagogiset iltapäivät (OPS) keskiviikkoisin 14:15 alkaen 21

22 Elokuu 2014 to Koulukohtainen veso-koulutuspäivä (6h) pe Oppilailla koulua klo (2-10 luokat), 1. luokilla klo ma Koulua lukujärjestyksillä lyhennetyllä työajalla seuraavasti: Oppilailla koulua klo (2-10 luokat), 1. luokilla klo ti Koulua lukujärjestyksillä lyhennetyllä työajalla seuraavasti: Oppilailla koulua klo (2-10 luokat), 1. luokilla klo ke Koulua lukujärjestyksillä lyhennetyllä työajalla seuraavasti: Oppilailla koulua klo (2-10 luokat), 1. luokilla klo to KOULU ALKAA LUKUJÄRJESTYKSEN MUKAISILLA TYÖAJOILLA! yksi iltapäivä oppilas- ja opiskeluhuollon OPS:iin perehtymistä varten Lukio aloittaa lukujärjestyksen mukaisen opiskelun toisesta päivästä alkaen (Huom. kyydit!) Syyskuu 2014 to Alakoulujen YU-kilpailu/ulkoilu/liikuntapäivä järjestelyvastuu Ylikylän yhtenäiskoululla la Perusopetuksen lauantaityöpäivä klo 9-13 Taksvärkkipäivä 7-9lk Lukio tekee yhden lauantaityöpäivän lukuvuosisuunnitelmassa ilmoitettavana ajankohtana. Vko 39 Vko / 9.luokkalaisten TET-viikko Ylikylä / 9.luokkalaisten TET-viikko Kirkonkylä Lokakuu 2014 vko 43 syysloma

23 Joulukuu 2014 pe luokkalaisten kunnan Itsenäisyyspäivän vastaanotto Piriläsalissa/KK vko 50 Yrittäjyysluokkien esittelyt ( ) vko 51 Yrittäjyysluokan hakemusten palauttaminen mennessä ma Oppilailla koulua lukujärjestyksillä ti Oppilailla koulua klo ke Oppilailla koulua klo to Oppilailla koulua klo pe Oppilailla koulua klo la Oppilailla koulua klo joululoma Tammikuu 2015 ke KOULU ALKAA LUKUJÄRJESTYKSEN MUKAISESTI vko 2 Yrittäjyysluokan pääsykokeet Kirkonkylä/Ylikylä( ) lk valinnaisainevalinnat vko 5 Yrittäjyysluokan haastattelut Kirkonkylä 3 päivää/ylikylä 2 päivää ( ) Helmikuu Ekaluokkien ja APIP:n sähköinen ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen voi tapahtua myös suoraan koululle torstai käymällä koulussa tai puhelimitse koulun kansliaan. vko 8 Yrittäjyysluokkavalintojen tulokset ja tiedottaminen Maalikuu 2015 vko 11 Yrittäjyysluokkapaikan vastaanottaminen JOPO-luokan oppilasinfot ja hakukaavakkeiden palautus Talviloma Pääsiäinen VAPAA PÄIVIÄ Huhtikuu JOPO-luokan hakuaika päättyy JOPO-luokan hakukaavakkeiden läpikäynti, todistusten tsekkaus ja haastatteluun kutsuttavien päättäminen JOPO-luokan haastattelut Vko / 8.luokkalaisten TET-viikko Ylikylä 23

24 Vko / 8.luokkalaisten TET-viikko Kirkonkylä Oppilaiden koulupäivä päättyy klo mennessä. Toukokuu Vapunpäivä - VAPAA PÄIVÄ Helatorstai - VAPAA PÄIVÄ pe Ekaluokkien kouluuntutustumispäivä klo vko 21 JOPO-luokan oppilasvalinnat ma Koulua lukujärjestysten mukaan. ti Oppilailla koulua klo ke Oppilailla koulua klo to Oppilailla koulua klo pe Oppilailla koulua klo la Oppilailla koulua klo (1-6 luokat) Oppilailla koulua klo (7-10 luokat) YHTEISTYÖKUMPPANIT JA -HANKKEET Yhteistyötä jatketaan mm. Oulun yliopiston varhaiskasvatuslaitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen kanssa toteutettavilla opiskelijoiden harjoittelujaksoilla. Uinninopetusjaksot suunnitellaan yhteistyössä Virkistysuimala Zimmarin kanssa. Liikenneturvallisuusasioissa ja laillisuuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä mm. Poliisin, Liikenneturvan, Kempeleen kunnan turvallisuustiimin ja Oulun seudun liikennetyöryhmän kanssa. Ryhmien muodostaminen tehdään Kasvun- ja opinpolun nivelvaiheet Kempelen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kirjan periaatteilla. Ykkösluokkien ja 5. luokkien muodostaminen tehdään yhteistyössä Linnakankaan koulun ja alueen päiväkotien kanssa. TET-jaksojen harjoittelijoiden ottamisesta ja toteutuksesta päättävät opettajat. Koulu on mukana yhteistyökumppanina kansainvälisessä EU:n "Wise moves Europe" Comenius-projektissa. Wise moves Europe - projektin sisältönä ovat terveet elämäntavat ja viisaiden valintojen tekeminen oman terveyden ylläpitämiseksi. Projektiin sisältyy myös laajemmin erilaisten kulttuurien välisen suvaitsevaisuuden, rauhan ja toisen kunnioituksen merkityksen ymmärtäminen. Hankkeessa on mukana yhdeksän eurooppalaista koulua. Ylikylän koulu on saanut rahoitusta hankkeelle Hanke päättyy lopuuraporttiin Olemme mukana Kirkonkylän ja stadthagenilaisen Wilhelm-Busch Gymansiumin kanssa oppilasvaihtoprojektissa, joka on käynnistynyt v Vaihtoprojekti on tarkoitettu saksan kielen opiskelijoille. Ylikylältä on mukana projektissa kuvataideopettaja Mervi Niemitalo. 24

25 Erilaisten muiden ulkopuolisten apurahojen avulla toteutettaviin EU-projekteihin yms. osallistutaan talousarvion määrittelemissä puitteissa. Oppilaiden kansainvälistämisessä ja monikulttuurisuuden ymmärtämisessä jatketaan yhteistyötä Oulun Setlementtiyhdistyksen kulttuurivälittäjärenkaan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan myös eri koulutusyksikköjen koulunkäyntiohjaajan ammattitutkinnon työssä oppimisen jaksojen järjestämiseen. Yhteistyötä jatketaan seurakunnan, nuoriso- ja liikuntatoimen, kirjaston, urheilujärjestöjen, paikallisten yrittäjien ja muiden koulun toimintaa tukevien sidosryhmien kanssa. OPPILAAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävä Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Oppilaan arvioinnista päättää oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Arviointi on yhteistyötä oppilaan, opettajan ja huoltajan välillä. Oppilaan arviointiin voitte tutustua lähemmin koulun kotisivuilla osoitteessa: tai kunnan sivuilla osoitteessa: Arvioinnin muodot Oppilaan arviointi toteutetaan Kempeleen kunnan perusopetuksen luokkien oppilaan arvioinnin perusteita (siv.ltk / 121, /63, /85 ). Arviointipalautetta oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen lukuvuositodistusten lisäksi välitodistuksilla, erilaisilla tiedotteilla ja arviointikeskusteluissa. Todistuksiin arviointi merkitään sanallisena arviona, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Välitodistus annetaan Kempeleen kunnan oppilaan arvioinnin perusteiden mukaisesti 2., 3., 5., 6., 7. ja 8.luokkalaisille la , Ykkösluokkalaiset ja 4.luokkalaiset saavat välitodistuksen arviointikeskusteluina. Lukuvuositodistus annetaan luokkalaisille la Lukuvuositodistukseen tulee 6.luokkalaisille merkintä uimataidosta. Ehtolaiskuulustelupäivä järjestetään tarvittaessa ti klo

26 Todistusten ja opettajan antaman muun arvioinnin lisäksi oppilaan itsearviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Monipuolinen arviointi antaa oppilaalle palautetta kaikilta koulun perustehtävien alueilta. Arviointijärjestelmä, jossa käytetään erilaisia menetelmiä, tukee opetuksen ja koko koulutyön tavoitteiden saavuttamista. Stipendit ja Hymypatsaat Lukuvuositodistusten antamisen yhteydessä jaetaan oppilaille koulun, vanhempaintoimikunnan ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen lahjoittamia oppilasstipendejä. Stipendejä myönnetään koulumenestyksestä ja erityistaidoista. Vanhempaintoimikunta myöntää yhdessä oppilaskunna kanssa Kiva kaveri -stipendit ja vanhempaintoimikunta Tsemppari -stipendit. Ehdotukset koulun jakamien stipendin saajista tekee rehtorille opettajakunta. HYMY-patsaat jaetaan 6.luokkien oppilaille. Luokan HYMY-tytön ja -pojan valinnasta päättävät kuudensien luokkien opettajat oppilaita kuultuaan. Stipendit ja kunniakirjat jaetaan lukuvuositodistusten jaon yhteydessä la LUKUVUODEN OHJELMAA KOULU TARVITSEE SÄÄNTÖNSÄ HYVÄT TAVAT TAVAKSI Koulussa kiinnitetään erityistä huomiota hyvien käytöstapojen omaksumiseen teemalla Paremman käytöksen vuosituhat käytöksen sparrausta Ylikylän yhtenäiskoululla. Hyvät tavat parantavat elämän laatua työyhteisössä. Ne kertovat toisten ihmisten arvostamisesta ja huomioon ottamisesta. Käyttäytymistavat ohjaavat yhteisön jäsenten välistä toimintaa ja luovat henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Turvallisen oppimisympäristön luominen vaatii luottamusta ja oikeudenmukaisuutta. Myös kouluyhteisössä sekä aikuisen läsnäolo ja tuki että ohjaava ja rajoja asettava rooli on tärkeä. Lapsen on vaikea oppia toisen ihmisen huomioon ottamista ja hyviä tapoja, ellei hänellä ole ollut mahdollisuutta kokea niitä omakohtaisesti. Oppilaat opetetaan tervehtimään koulun henkilökuntaa ja vieraita. Sosiaalinen kontrolli on osa kohtaamisen taitoa koulussa se lisää oppilaiden turvallisuutta ja motivoi sääntöjen noudattamista. Jokaiselle on tärkeää tulla hyväksytyksi ja saada myönteistä palautetta. 26

27 Tapakasvatuksen perusedellytyksenä ovat johdonmukaisuus ja jatkuva toisto sekä koko työyhteisön sitoutuminen yhteisiin normeihin. Myönteinen kurinalaisuus syntyy siitä, että pelisääntöjen noudattamista valvotaan ja pieniltäkin tuntuviin rikkeisiin puututaan. Koulun arjessa kiinnitetään huomiota käyttäytymis- ja toimintatapojen harjoitteluun ja niiden merkityksen sisäistämiseen. Tällaisen koulun rakentaminen perustuu meidän kaikkien ponnistuksiin, haluun, sitoutumiseen ja yhteisesti sovittujen käytäntöjen vaalimiseen ja vaatimiseen. Kodin ja koulun sekä vanhempien keskinäinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Ajoissa alkaneella yhteistyöllä voidaan ratkaista pulmia jo ennakolta. Koulun järjestyssäännöillä luodaan edellytykset koulutyön onnistumiselle. Järjestyssääntöjä (siv.ltk /111 ) ja Ylikylän koulun ABC päivitetään tarpeen mukaan. Kyseiset asiakirjat takaavat koulutyön rauhallisen sujumisen, kouluyhteisöön kuuluvien viihtyisyyden ja ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta. Koululla on ollut vuodesta 2009 lähtien käytössä Ylikylän koulun ympäristösuunnitelma. Koulussa kiinnitetään huomiota oppimisympäristön viihtyisyyteen. Viihtyisyyden rakentamiseen ja tilojen ylläpitoon osallistuvat kaikki kouluyhteisön jäsenet. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdessä sovittujen tilojen käyttö- ja toimintaohjeiden noudattamiseen sekä yhdessä sovituista säännöistä kiinnipitämiseen. Tällä tavalla edistämme samalla hyvän työ- ja oppimisilmapiirin syntymistä ja vältämme turhia ristiriitoja. Eri piha-alueilla on käytössä omat välituntisääntönsä. YHTEISIÄ TEEMOJA JA TAPAHTUMIA Erilaiset koulutyötä tukevat teemapäivät ja -viikot Lukuvuoden kasvatus- ja opetussisältöihin kuuluvat edelleen hyvät tavat teemalla Paremman käytöksen vuosituhat käytöksen sparrausta Ylikylän yhtenäiskoululla. Kasvatus- ja opetustyössä huomioidaan YK:n erilaiset koulutyötä tukevat teemapäivät ja -viikot. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisella, yhteistyöllä, suvaitsevaisuudella ja monikulttuurisuuden tiedostamisella autetaan oppilaita ymmärtämään toisiaan, vieraista kulttuureista tulevia lapsia, paluumuuttajia ja samalla säilyttämään oma identiteettinsä. Mahdollisuuksien mukaan lukuvuoden aikana toteutetaan edellisten vuosien tapaan erilaisia oppilaiden kansainvälistymistä tukevia tapahtumia. Opetuksessa huomioidaan myös sotiemme veteraanien isänmaamme itsenäisyyden puolesta tekemä työ. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittäminen Koulun toiminnassa painotetaan kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämistä osana monipuolista opetuksen rikastuttamista. Lukutaitoharrastusta tuetaan kirjastohankinnoilla, kirjavinkkauksella ja tiedonhaun opetuksella. Koulun kirjallisuusaineistoa kehitetään edelleen ja kirjastokokoelmia ajanmukaistetaan ja lisätään palvelemaan myös vuosiluokkien tarpeita. 27

28 Luokkien koulukirjaston ja kunnan kirjaston käytön lisäämiseen kiinnitetään huomiota. Tavoitteena on, että jokainen luokka käy ainakin kerran lukuvuodessa kirjasto-opetuksessa kunnan kirjastossa ja oppilaille järjestetään kirjaston mahdollisuuksien mukaisesti ns. lukuvinkkausta. Kirjastotietouden hallintataitoja ja tiedonhankintataitoja kehitetään edelleen yhteistyössä kunnan pääkirjaston kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden tiedonhakutaitojen kartuttamiseen, luetun ymmärtämiseen ja päättelevään sekä arvioivaan lukemiseen. Muutoinkin opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden monipuolisten äidinkielen taitojen kartuttamiseen. Nykyaikaisen tiedonvälityksen keskellä oppilas tarvitsee monipuolista medialukutaitoa. Liikenneturvallisuus Syksyllä koulun alkaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden liikenneturvallisuuteen ja pyritään tehostamaan oppilaiden pyöräilykypärän käyttöä. Syystiedotteessa 1.luokkalaisten vanhempia aktivoidaan hankkimaan lapsilleen kypärät. Oppilaiden vanhempia kehotetaan välttämään autoilla lasten kouluun kyyditystä. Turvallisuusteeman tueksi käytetään paikallisten yrittäjien koululle lahjoittamia Lapsi liikenteessä -kansioita. Lukuvuoden aikana järjestetään 4. luokille liikennekasvatustunnit ja 5., 6. ja 8. luokille laillisuuskasvatustunnit. Tunnit järjestetään yhteistyössä koulupoliisi Merja Rasinkankaan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös muut valtakunnalliset lasten liikenneturvallisuuden edistämisen teemat ja Kempeleen perusopetuksen liikennekasvatusohjelma. Toteutustavasta ja ajankohdasta päättävät opettajat. Liikkuva koulu Valtakunnallisen Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset sekä saada hankkeen aikana tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä. Kempeleestä hankkeessa ovat mukana kaikki alakoulut teemalla Liikkuva koulu voi hyvin! Pilottikouluna toimii Ketolanperän koulu. Tärkeänä tavoitteena on saavuttaa erityisesti ne lapset, jotka liikkuvat vähemmän järjestämällä yhteisiä liikunnallisia elämyksiä koulutyön lomaan liikunta osaksi koulupäivää. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka sisältyy koulupäivään tai sen välittömään yhteyteen ei ainoastaan liikuntaa oppiaineena. Ylikylän yhtenäiskoululla fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi suositellaan koulumatkojen kulkemista kävellen tai pyörällä. 28

29 Vuosiluokkien oppilaat menevät kaikilla välitunneilla ulos. Vuosiluokkien oppilaat saavat olla sisällä välitunneilla klo välituntia lukuun ottamatta. Koulun uusien välituntipihojen monipuoliset välineet ja alueet mahdollistavat monipuolisen välituntiliikunnan Välituntien aktiivisuutta ja koululaisten liikkumista on pyritty lisäämään kouluttamalla luokkalaisia Välkkäri -ohjaajiksi. Koulutetut Välkkäri -ohjaajat ohjaavat yhden pitkän välitunnin ( ) viikossa jokaisella välituntialueella. Liikuntatuokioiden päätavoite on ohjata ja innostaa lapsia omatoimiseen liikuntaan monipuolisesti ja helpoilla välineillä. Välitunneilla liikkuminen on keskeistä paitsi riittävän arkiliikunnan keräämisessä niin myös lapsen ja nuoren henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Lyhyetkin leikkimieliset liikuntahetket piristävät ja antavat voimia jaksaa koulupäivän haasteita paremmin. Välituntien aktivoimiseksi Kempeleen alakouluilla kiertää lisäksi Aku- välituntikärry, jonka välineillä on mahdollisuus tutustua monipuolisemmin erilaisiin välituntileikkeihin ja peleihin. Aku-kärry on Ylikylän yhtenäiskoululla kaksi viikkoa kerrallaan. Edellä mainittujen lisäksi koululle on Oppilaskunnan toimesta hankittu pingispöydät ja sählyvälineet, joilla välitunneista saadaan entistä aktiivisempia. Liikunta - yleisurheilukilpailut Opetuksessa varataan aikaa erilaiseen urheilutoimintaan. Koulu osallistuu harkinnan ja määrärahojen puitteissa KLL:n kilpailuihin. Koulun 3.-6.luokkalaiset osallistuivat perinteisiin Kempeleen kunnan alakoulujen yleisurheilukilpailuihin to Lukuvuoden aikana oppilaille järjestetään Kempeleen uinnin opetussuunnitelman mukaiset uinnin opetusjaksot syksyllä viikoilla ja keväällä viikoilla Uinnin opetuksessa noudatetaan opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton yhteistyössä laatimaa ohjeistusta turvallisen uimaopetuksen järjestämiseksi (rehtorikokous ). Hyväksytystä uimataidosta tulee maininta 6.luokkien oppilaiden lukuvuositodistukseen. Energiasäästöviikko - Paperikeräysinfo - pihojen siivoustalkoot 2.luokkalaisilla on mahdollisuus toteuttaa valtakunnallinen Energiasäästöviikko esim. viikolla 41. Teeman toteutuksesta vastaavat 2.luokkien opettajat. Yhteistyössä Paperinkeräys Oy:n kanssa järjestetään Paperinkeräysinfo 3. luokkalaisille. Keväällä järjestetään oppilaskunnan järjestämänä perinteiset koulun pihojen siivoustalkoot. Koululaisjumalanpalvelukset Lukuvuoden päättyessä järjestetään koululaisjumalanpalvelus. Tunnettujen kristillisten yhteisöjen ja koulun väliselle yhteistyölle luodaan edellytykset. 29

30 Kulttuuri- ja kilpailutoiminta - vierailut - keräykset - juhlat Harkinnan ja talousarviomäärärahojen puitteissa osallistutaan erilaiseen koulun kasvatus- ja opetustyötä tukevaan kilpailutoimintaan, erilaisiin koululla järjestettäviin tapahtumiin, konsertteihin ja taiteilijavierailuihin sekä huomioidaan myös muita koululle suunnattuja teemoja ja kampanjoita. Luokat voivat osallistua Oulun kansainvälisille lastenelokuvafestivaaleille omien talousarvioidensa puitteissa ja huoltajien kanssa sopimallaan tavalla. Ylikylän yhtenäiskoulun Kodin ja koulun viikko Ylikylän koulu 106 vuotta KODIN JA KOULUN PÄIVÄ - AVOI- MET OVET - yläkoululaisten Taksvärkkipäivä. Oppilaskunta päättää päivän keräyksellä tuotettujen varojen lahjoituskohteen. Kouluvuoden muista juhlista ja juhlien ajankohdista päätetään opettajakokouksissa, työryhmissä ja tapahtumakalenterien hyväksymisen yhteydessä. TN/ TS-VALINTA Opetussuunnitelman mukaisesti luokalla opetetaan molempia käsityöaineita (TN/TS). Lapsilla on mahdollisuus valita 4. luokan kevätlukukaudella v. 2015, painotetaanko hänen opetuksessa 5.-6.luokilla teknistä työtä vai tekstiilityötä. Valinta tehdään vuosiluokille LUOKKIEN VALINNAISKURSSIT Nykyiset 7. luokkalaiset tekevät tammikuussa 2015 valinnaisainevalinnat Wilman kautta ajalla. VALINNAISUUDEN PERUSTEITA: Oppilaan opintoihin tulee sisältyä vähintään 13 vuosiviikkotuntia valinnaisia oppiaineita koko perusopetuksen aikana. VALINNAISINA AINEINA VOIDAAN OPETTAA (TUNTIJAKO): perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia oppimääriä, useista oppiaineista muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä ja tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden (opetussuunnitelma) tehtävänä on syventää ja laajentaa yhteisten aineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja. A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritelty. 30

31 Valinnaisaineet määritellään joko kunnan tai koulun opetussuunnitelmassa: aineen nimi, laajuus, mille luokalle kurssi pidetään, tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. Arviointi ja todistusmerkinnät: Arvioinnin perustana on oppilaan osaaminen eli hänen tietonsa ja taitonsa suhteessa valinnaiselle aineelle paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Vähintään 2 vuosiviikkotunnin kokonaisuudet arvioidaan numeroarvosanalla. Alle 2vvt arvioidaan todistuksissa merkinnällä hyväksytty / hylätty. Sanallisesti arvioitava valinnainen aine voi vaikuttaa korottavasti yhteisen aineen numeroarvosanaan. Valinnaisaineiden valinnan perusteita: Oppilaan mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aikaisempi koulumenestys onnistumisen kokemukset Tuo vaihtelua opiskeluun ja antaa tilaa persoonallisuuden kehittymiselle. Päätöksen teon ja sitoutumisen opettelu tärkeää, valinnaisuus ei tarkoita vapaaehtoisuutta Vastuu omista valinnoista Vaikutus jatko-opintoihin: Minkään valinnaisaineen opiskelu ei ole edellytys jatkokoulutukseen pääsemiseen Kaikille ammatillisen koulutuksen aloille lasketaan painotettavien aineiden pisteytys seuraavien aineiden kolmesta parhaasta: Kotitalous Käsityö Musiikki Kuvataide Liikunta Mikäli oppilas on opiskellut ainetta valinnaisena, huomioidaan molemmat arvosanat. Valinnaiskielen arvosana lasketaan lukiovalinnassa käytettävään lukuaineiden keskiarvoon. Huoltajan pyynnöstä päättötodistukseen valinnaiskielen arvosanan sijasta suoritusmerkinnän. Lukion B2-kielen opiskelun edellytyksenä on käytännössä peruskoulun B2- kielen opiskelu. HUOM! Valinnaiskurssitarjotin ja valinnat tehdään myöhemmin ilmoitettavana aikana. 31

32 VIERAIDEN KIELTEN OPISKELU JA KANSAINVÄLISYYS A-kieli englanti Kunnan kieliohjelman ja opetussuunnitelmamme mukaan aloittavat 3. luokkalaiset A-kielenä englannin opiskelun. Koululla ei ole tarjottu enää alkaen luokalla alkavana vapaaehtoisena A-kielenä saksaa (kh , kh , kv ). Oulun kansainvälinen koulu Oppilaille tarjotaan syystiedotteen välityksellä myös mahdollisuutta osallistua Oulun kaupungin ylläpitämään englanninkielisten luokkien opetukseen. Opetus on oppilaalle maksutonta. Huoltajien tulee kysyä oppilaspaikkoja suoraan Oulussa kansainvälistä opetusta antavista kouluista. Jos vapaita oppilaspaikkoja löytyy ja oppilas läpäisee mahdolliset pääsykokeet, tekee Kempeleen kunta sopimuksen Oulun kaupungin kanssa. Sopimusasioista vastaa Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun ja vapaa-ajan palvelutuotantopäällikkö. Kuljetuksen maksuttomuudesta päättää anomuksesta palvelutuotantopäällikkö. OPINTORETKET - LEIRIKOULUT Koulun toiminnan edellytetään olevan turvallista ja koulutuksen järjestäjältä edellytetään, että se huolehtii jo ennalta turvallisuutta vaarantavien uhkien torjunnasta. Luokille varataan mahdollisuus luokkaretkien ja leirikoulujen järjestämiseen. Leirikoulu ja luokkaretki ovat lukuvuosisuunnitelmassa hyväksyttyä koulua toimintaa. Toiminnot vain toteutetaan normaalista koulutyöstä poiketen koulun ulkopuolella. Leirikoulu/luokkaretki alkaa siitä, kun lähdetään koulun pihasta ja se kestää siihen asti, kun palataan koulun pihaan. Leirikoulussa/luokkaretkellä ja sen aikana sovelletaan kaikkia koulussakin noudatettavia säännöksiä, määräyksiä ja menettelytapoja ottaen kuitenkin huomioon olosuhteet. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös leirikoulun aikana. Opettajien käyttöön on laadittu erillinen luokkaretkien ja leirikoulujen suunnittelulomake. Leirikoulut ja vähintään yli yön kestävät yhden työpäivän pituiset opintoretket toteutetaan rehtorin hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan. Suunnitelmat liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Erilaisten retkien ja leirikoulujen varojen keräykseen voivat opettajat osallistua yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempaintoimikunta pyrkii järjestämään edellisen lukuvuoden tapaan 3. ja 5. luokille mahdollisuuden vanhempaintoimikunnan osittain rahoittamaan luokkaretkeen. Myös muita retkiä tehdään mm. omaan kuntaan, lähikuntiin, ympäröivään luontoon, museoihin, kirkkoihin, kouluihin yms. Koulun kerhoille ja esiintyjäryhmille annetaan mahdollisuus esiintymismatkojen tekemiseen. 32

33 Opetuksesta varataan aikaa elokuvissa, teatteri- ja konserttitilaisuuksissa ja taiteilijavierailuissa käynteihin. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan myös muihin lähialueiden kulttuuritapahtumiin. Kaikille oppilaille järjestetään talousarvion puitteissa lukuvuoden aikana uintiopetusjakso Virkistysuimala Zimmarissa. RETKIEN, LEIRIKOULUJEN JA VIERAILUJEN RAHOITTAMINEN Koulun lukuvuosisuunnitelman mukaisen retki- ja vierailutoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kuljetus- ja pääsymaksukulut ovat osa kunnan opetustoimen kustannuksia, mutta koulun opintokäyntejä ja retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea myös oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruu on oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista ja perustuu opettajan ja huoltajien väliseen sopimukseen. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN Opetuksessa huomioidaan ops:n mukaisesti työelämään tutustuminen. Oppilaiden työelämään tutustuttamisesta vastaavat opettajat ja opinto-ohjaajat. Työelämään tutustuminen toteutetaan luokkien viikoittaisen työjärjestyksen puitteissa luokilla ja luokilla TET-jaksoilla. KOULUMATKAT - KOULUKYYDITYKSET KOULULAISTEN LIIKENNETURVALLISUUS Koululaisten liikenneturvallisuuden varmistaminen on viime kädessä aikuisten vastuulla. Koululaisen liikenneturvallisuuteen vaikuttavat aikuisen oma liikennekäyttäytyminen sekä lasten opastaminen. Tiehallinto muistuttaa, että olemassa olevien liikennesääntöjen noudattaminen on ensisijaisen tärkeää. Tärkeää se on etenkin taajamissa, joissa välimatkat palvelujen välillä voivat olla hyvinkin pitkät ja kevyen liikenteen kannalta hankalat. Lapsen ulkona liikkumisen taitoihin vaikuttaa vanhempien esimerkki. Aikuiset voivat omalla esimerkillään parhaiten edistää lasten johdonmukaista liikkumista. Lapsen liikkumista ulkona ei pitäisi vaarantaa, sillä lapsi ei liiku vain siirtyäkseen paikasta toisen vaan liikkuminen itsessään on tärkeää. Lapsi ei myöskään hahmota liikennettä samalla tavalla kuin aikuinen ja voi siksi olla liikenteessä arvaamaton. Tiehallinnon mukaan autokoulunsa käyneiden on otettava vastuu. Useimmilta vaaratilanteilta vältytään oikealla tilannenopeudella, erityisellä varovaisuudella koulujen lähistöillä sekä muistamalla, että lapsi on aina elävä liikennemerkki. 33

34 KOULUMATKAT JA KYYDITYS - LAPSET JA NUORET LIIKKEEL- LE-OMIN JALOIN KOULUUN Toivomme myös teidän vanhempien kiinnittävän erityistä huomiota lasten koulumatkoihin. Koulunsa aloittavien ja paikkakunnalle muuttaneiden lasten vanhempien on syytä tutustua yhdessä lapsensa kanssa koulumatkaan. On hyvä muistaa, että lyhin matka ei aina ole turvallisin koulutie. Vanhempien harkinnassa on päättää, milloin koululainen voi itsenäisesti kulkea koulumatkansa. Usein vanhemmat, jotka kokevat koulumatkan liian vaaralliseksi itsenäisesti kuljettavaksi, tuovat lapsensa autolla kouluun. Koulumatkojen lisääntyvään autoliikenteeseen liittyy negatiivinen kierre. Lasten arkiliikkuminen vähenee, lapset eivät opi liikenteessä liikkumisen taitoja ja lisääntynyt koulumatkaliikenne aiheuttaa lapsille liikenteessä entistä enemmän turvallisuusriskejä. Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkasen mielestä "Jatkuva ylisuojeleminen ja kyydittäminen eivät pidemmän päälle kannata, vaan lapselle täytyy järjestää mahdollisuus harjoitella yksin liikkumista turvallisesti." Hän toivoo, ettei koulujen pihaan ajettaisi lainkaan autoilla: "Lapsen voi jättää sadan tai parin sadan metrin päähän koulusta sellaiselle paikalle, ettei hän joudu ylittämään tietä." Onnettomuuksien estämiseksi pyydämme vanhempia välttämään autoilla ajoa koulun piha-alueilla. Mikäli lapsenne kertovat teille koulumatkoilla sattuneista oudoista tilanteista, niin pyydämme teitä kertomaan asiasta lapsenne opettajalle sekä ilmoittamaan asiasta tarvittaessa myös poliisille. Teidän kannattaa keskustella asiasta lastenne kanssa, jotta he tietäisivät, miten toimia, jos tällainen tilanne sattuu omalle kohdalle. Jos koulumatkoilla ilmenee kiusaamista tai muuta lasten mieltä huolestuttavaa, pyydämme teitä ottamaan välittömästi yhteyttä lapsenne opettajaan. PYÖRÄILY KOULUMATKOILLA Liikennekasvatuksessa on ajankohtaista pyöräilyturvallisuus. Sääntöjen tunteminen, asianmukaiset varusteet sekä rauhallinen ajattelu- ja ajotapa ovat turvallisen liikkumisen perusta. Pyöräily on hyvä tapa liikkua, mutta varovaisellekin voi silti sattua vahinko. Onnettomuusriski on kaksinkertainen kävelyyn ja jopa kymmenkertainen autoiluun verrattuna. Suurin osa pyöräilytapaturmista on kaatumisia ja eniten turmia tapahtuu lapsille. Päävammat ovat yleisin kuolinsyy pyöräilyturmissa. Toivomme kaikkien pyöräilijöiden käyttävän kypärää. Lapset tarvitsevat kunnon kypärät ja aikuisten opastusta liikenteessä. Vanhempien antama esimerkki on tärkeä! Jokainen syy pyöräillä ilman kypärää on tekosyy. Pienten koululaisten olisi hyvä käyttää koulumatkoilla turvaliivejä. Syksyn tullessa lapset on tarpeen varustaa heijastimin. 34

35 Pieni lapsi on impulsiivinen ja huomaamaton ( Vastuu lapsen turvallisuudesta liikenteessä on aikuisilla. Lapsi leikkii ja on impulsiivinen. Huomio voi yhtäkkiä kiinnittyä esimerkiksi kaveriin, jolloin liikenne unohtuu. Lapsella ei ole vielä selvää käsitystä liikenteen vaaroista. Liikennetermit ja -symbolit ovat usein vaikeita. Lapsen voi olla vaikea kuulla, mistä suunnasta auton ääni tulee ja arvioida lähestyvän auton etäisyyttä ja nopeutta oikein. Pieni lapsi ei näe pysäköityjen autojen ja muiden näköesteiden yli. Vastaavasti autoilijan on vaikea havaita lasta autojen ja istutusten välistä. Vinkit vanhemmille lapsen turvalliseen koulumatkaan Valitse koulumatkaksi turvallisin reitti, joka ei välttämättä ole se lyhyin mahdollinen. 2. Harjoittele koulumatkan kulkemista yhdessä. 3. Käy lapsen kanssa läpi koulumatkan vaaralliset paikat ja anna hänelle ohjeet niissä toimimisiin. Neuvot kannattaa yhdistää aina tiettyyn paikkaan ja tilanteeseen, niin ne pysyvät parhaiten mielessä. 4. Tarkkaile lapsen liikkumista koulumatkalla ja varmista, että ohjeet ovat vielä mielessä muutaman viikon kuluttua koulun alkamisesta ja silloin tällöin myöhemminkin. 5. Lähekkäin asuvien ekaluokkalaisten vanhemmat voisivat harkita kävelevää koulubussia: lapset kokoontuvat aamulla ennalta sovittuun paikkaan ja kukin vanhemmista kävelee heidän kanssaan vuorollaan kouluun. Koulunsa aloittavan on yleensä turvallisempaa kulkea jalan kuin pyörällä. Ykkösluokkalaisille emme suosittelekaan pyörän käyttöä koulumatkoille. Jos vanhemmat kuitenkin päätyvät pyörän käyttöön, on asiasta hyvä sopia lapsen opettajan kanssa. Pyörävarkauksien välttämiseksi pyydämme teitä vanhempia muistuttamaan lapsianne pyörien lukitsemisesta. Pyöriä säilytetään pyörätelineissä koulun "pyöräparkeissa". Syysaamujen ja iltapäivien pimentyessä on hyvä tarkistaa lasten pyörien ajovalojen ja heijastimien kunto. Valaistulla pyörällä lapsi tulee liikenteessä näkyvämmäksi! Uuden koulun ja Puukoulun välille on rakennettu koulun sisäiseen käyttöön Pekurin tien ylittävä jalankulkutie. Puukoulun pihalle rakennettu tie on tarkoitettu VAIN jalankulkijoille. Tällä jalankulkutiellä pyöräily on kielletty. Vuosiluokkien pyöräparkkeihin Ketolanperän suunnasta Ketolanperäntietä kulkevien pyöräilijöiden tulee ajaa kevyen liikenteen väyliä pitkin. Uuden koulun piha-alueen ja kentän läpikulku on kielletty. Vuosiluokkien oppilaat kuljevat pyörä- ja mopoparkkeihin Mustikkatietä tai uuden koulun liittymästä. 35

36 KOULUKYYDITYKSET - OTTEITA ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSOPAASTA 2014 Maksuton koulukuljetus järjestetään ilman hakemusta kun oppilaan koulumatka hänelle osoitettuun lähikouluun on Koko lukuvuodeksi luokkien oppilaille, joiden koulumatka on yli 3 km luokkien oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 km Talvikuukausiksi Rajakorven suunnasta Ylikylän kouluun 1. luokan oppilaille, jotka asuvat Ylipääntien ja Tuohinonkujan risteyksestä Rajakorven suuntaan luokan oppilaille Rajakorventien ja Sipolantien risteyksestä Rajakorven suuntaan luokan oppilaille Rahkosentien ja Rajakorventien risteyksestä Rajakorven suuntaan Oppilaalla on kyyditysoikeus myös, jos koulumatka asiantuntijalausunnon perusteella muodostuu oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Asiantuntijalausunto (lääkäri, psykologi) on aina liitettävä hakemukseen. Lausunnossa tulee todeta yksilöity tarve ja perusteet kuljetukselle. Hakemuksesta tulee ilmetä ajanjakso, jona kuljetus on välttämätön. Hakemuksessa voi esittää perustellun toiveen kuljetusmuodosta (esim. tarvitsee taksikuljetuksen liikuntarajoitteen takia). Lausunto ei velvoita kuntaa kuljetuksen järjestämiseen, mutta sitä käytetään asiantuntija-apuna päätöksenteossa. Harkinnanvarainen koulukuljetus voidaan myöntää korkeintaan lukuvuodeksi kerrallaan. Kuljetus voidaan järjestää myös osalle vuotta (esimerkiksi talvikuukausiksi ). Tieosuuksista, joille haetaan kuljetusetuutta tien vaarallisuuden perusteella, pyydetään ELY- keskuksen ja poliisin lausuntoa ennen koulukuljetuspäätöstä. Tilapäinen kuljetus sairauden tai tapaturman johdosta järjestetään lääkärintodistuksen perusteella. Todistuksesta on käytävä ilmi kuljetuksen tarve ja ajankohta. Koulumatkan turvallisuuden arviointiperusteena hyödynnetään tiehallinnon määrittelemiä koulumatkan turvallisuuden arviointiohjeita (Koululiitu-ohjelma). Arvioinnissa tarkastellaan monipuolisesti koulumatkan liikenteellisiä olosuhteita, mutta suurimman painoarvon arvioinnissa saavat teiden liikennemäärät ja nopeusrajoitukset. Tarvittaessa pyydetään ympäristöpalveluiden viranhaltijoilta lausunto tien vaarallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Koulukuljetusanomus on aina tehtävä ennen kuljetuksen alkamista. 36

37 KULJETUKSEN PERIAATTEET Kuljetus järjestetään siten, että päivittäinen koulumatka odotuksineen kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Sama koskee erityisopetukseen siirrettyä oppilasta. Oppilas voidaan velvoittaa kulkemaan omin neuvoin osa koulumatkasta. Oppilaan matka kotoa pysäkille tai koontipaikkaan voi perusopetuksen 1-3 luokkien oppilailla olla enintään 2 km ja 4-10 luokkien oppilailla enintään 3 km. Koulumatkakuljetukset järjestetään ensisijaisesti joukkoliikenteen vakiovuoroja käyttäen. Toissijaisena kuljetusmuotona voidaan käyttää tilausliikennettä silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai ensisijaisen kuljetusmuodon käyttö ei ole mahdollista. Perustellusta syystä kuljetus järjestetään taksilla. Oppilaan on oltava hyvissä ajoin odottamassa kuljetusta sovitussa paikassa. Koululaiskuljettaja on myös oheiskasvattaja käyttäytymisellään ja kielenkäytöllään. Hänen tehtävänään on mm. ohjata ja valvoa turvavyön käyttöä. Koulun tehtävänä on ilmoittaa lukujärjestykseen tulleista muutoksista liikennöitsijälle. Aamupäivätoimintaan tuleville ja iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille ei järjestetä koulukuljetusta. Kunta ei järjestä eikä korvaa oppilaiden terapiakuljetuksia. Koulun tehtävänä on järjestää kuljetusta odottavalle oppilaalle mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Odotusajan järjestelyistä huolehtivat opettajat yhteistyössä koulunkäyntiohjaajien kanssa. Poikkeuspäivinä kuljetusjärjestelyissä käytetään myös takseja. LV KUNNAN TILAAMA KOULUKYYDITYS Reitti 1: Taksipalvelu Kosti Lesonen o KK-Ollila Paituri Hakamaa -Teppolantie Vihiluoto-KK Reitti 2: Revon turistiliikenne o Juurussuo Murron koulu KP Rajakorpi YK KK ja LK:n kuljetukset o Aikataulut: Reitti 3: Taksipalvelu Kosti Lesonen o Kirkonkylän yhtenäiskoulu ja Santamäkitalon koulu OTP Palvelulinja koulukyydityksissä klo ja klo OTP Liikuntahalli/uimahalli/valinnaisainetunnit kuljetukset Oppilaat jotka eivät kuulu kunnan järjestämän koulukyydityksen piiriin voivat käyttää myös tilausbussia, tällöin heidän tulee maksaa kertalippu kuljettajalle. 37

38 TAKSI Taksilla kulkevan oppilaan tulee olla valmiina aamulla 25 min. yli täyden tunnin (7.25, 8.25, 9.25) odottamassa kyytiä. Kuljettaja ei hae oppilaita kotoa sisältä. Jos oppilas myöhästyy aamulla koulukyydistä, on huoltajan tehtävänä ilmoittaa asiasta koululle. Huoltaja ilmoittaa muutoin taksille (p ), jos oppilas on poissa koulusta. Toistuvat ilmoituksen laiminlyönnit voivat johtaa taksikulujen laskuttamiseen vanhemmilta. Ylikylän yhtenäiskoulu: Uuden koulun puolella taksikyydit lähtevät I-päädystä Puukoulun puolella taksikyydit lähtevät koulurakennuksen takana olevalta kiertopaikalta. RATKAISUVALTA KYYDITYSPÄÄTÖKSISSÄ Harkinnanvaraisesta koulumatkaedusta päättää lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun sivistysjohtaja Koulumatkaedusta lääkärintodistuksen tai muun selvän perusteen nojalla päättää oppilaan koulun rehtori. LISÄTIETOA KOULUKULJETUSASIOISSA koulusihteerit koulutoimistossa sivistysjohtaja ja palvelusihteeri KOULURUOKAILU OPETUSHALLITUKSEN KOULURUOKAILUSUOSITUS Lain mukaan kaikille oppilaille on annettava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täyspainoinen maksuton ateria. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on täydentänyt kansallisia ravitsemussuosituksia kouluruokailusuosituksella, jonka tarkoituksena on antaa suuntaviivat kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi kuntapäättäjille, koulujen ruokapalvelusta vastaaville sekä kouluille. Suositus painottaa mm. kiireetöntä ja rauhallista ruokailuympäristöä ja aterioiden hyvää ravintosisältöä. Lisäksi annetaan ohjeita terveyttä edistävien ruoka-aineiden valinnasta ja ohjauksesta malliaterian avulla sekä työkaluja ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin. 38

39 Kouluruokailusuosituksessa painotetaan kodin ja koulun eri henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä, jotta kouluruokailun merkitys oppilaan hyvinvoinnille vahvistuisi ja että kouluruokailua tuettaisiin kaikilla tahoilla. Kouluruokailu on osa koulujen normitettua, opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista opetusta. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on tukea kodeissa tapahtuvaa ruokailua ja edistää osaltaan oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Säännöllisesti syöty kouluateria pitää yllä oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentää levottomuutta oppitunneilla. Opetushallituksen opetusneuvos Heidi Peltonen on todennut kouluruokailusta Helsingin Sanomien artikkelissa, että kouluruokailu ei ole kuitenkaan pelkkä ravitsemusasia: "Kouluruokailu on myös osa kasvatusta, ja siinä opitaan yleiseen kanssakäymiseen liittyviä asioita. Lapsen tulee oppia syömään erilaisia ruokia. Pelkästään mieltymysten perusteella ei ruokaa voida ryhtyä räätälöimään." RUOKAILUAJAT JA TEEMAT Ruokailun järjestelyt koulun eri toimipisteissä vaativat tarkkaa aikataulutusta ja sopeutumista luokkakohtaisiin ruokailuaikoihin. Ruokailu vaatii jatkuvaa harjoittelua ja yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamisen valvontaa. Jokainen opettaja ja koulunkäyntiohjaaja vastaavat opettamansa ja ohjaamansa ryhmän tai oppilaan ruokailun valvonnasta. Ruokailussa kiinnitetään erityistä huomiota hyviin ruokailutapoihin ja lasten ruokatauosta pyritään rakentamaan kiireetön ja rauhallinen. Jätteiden lajittelun tehostamiseen kiinnitetään enemmän huomiota yhdessä ruokapalvelun kanssa. Ruokalista löytyy Kempeleen Ateriapalvelujen sivuilta osoitteesta: Kouluruoka valmistetaan laktoosittomista raaka-aineista. Mikäli lapsenne on diabeetikko tai tarvitsee erityisruokavaliota (allergiat yms.), on oppilaan huoltajan esitettävä asiasta selvitys kouluterveydenhoitajalle tai ruokapalveluesimies Taina Kankaanpäälle. Iltapäiväkerhoihin osallistuville välipala sisältyy IP-maksuun. Lapset voivat kuitenkin tuoda pitkinä päivinä kouluun omia välipaloja. Luokan mahdollisista välipaloista opettaja sopii oppilaiden kanssa. Maksullisia välipaloja tarjotaan oppilaille päivittäin klo Välipalalipukkeita (1,55 ) oppilaat voivat ostaa kunnantalon infosta Asematie 1:sta. Ruokailua koskeviin tiedusteluihin vastaa mielellään ruokapalvelualueesimies Taina Kankaanpää p

40 Ruokailun onnistumiseksi on luokille annettu omat ruokailuaikansa. Puukoulun luokat ruokailevat Puukoulun ruokasalissa. Tuloaika Luokat Ruokailuaika A, 2B A, 3B C, 3D PR2, 4A, 4B C, 4D , 8, 9 -luokkia A, 5B C, 5D E, 5F A, 6B C, 6D E, 6F, 6G , 8, 9 -luokkia A B C D, 2C esikoulu esikoulu esikoulu esikoulu OPPILASHUOLTO - YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI VARHAISEN TUEN JA OPPILASHUOLLON YLEISET KUNTAKOH- TAISET PERIAATTEET Koululla käytetään Kempeleen kunnan Kasvun- ja opinpolun" -käsikirjaa ja vanhemmille tehtyä huoltajaopasta. Käsikirjat jaetaan syksyllä henkilöstölle ja huoltajaoppaat perheille. Huoltajaopas löytyy nyt netistä koulutoimen sivulta Huoltajaopas päivitetään syksyn aikana vastaamaan voimaan astunutta uudistunutta oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Uudesta laista rehtori on lähettänyt koteihin Wilmatiedotteen Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) - Kunnanhallitus 185/313/ /2014/ rehtorin tiedote

41 Oppilashuollon päätavoitteena on edistää oppilaan hyvinvointia. Koulun oppilashuollon muodostavat yleis- ja erityisopetus, terveydenhoito, hammashuolto, ruokailu sekä koulukuraattorin ja psykologin työ. Oppilashuoltotyössä teemme tarvittaessa yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavat ensisijaisesti vanhemmat ja ystävät sekä opettajat ja oppilashuollon muut työntekijät. Hyvinvointikyselyt tehdään luokissa syyskuussa ja luokissa marraskuussa. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI (1287/2013) - KUNNAN- HALLITUS 185/313/ /2014/ Esi- ja perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/ ). Tämä edellyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä opetussuunnitelmien muuttamista. Opetushallituksen määräyksen mukaisesti esi- ja perusopetuksessa käytetään Oppilas- ja opiskelijahuoltolain opiskeluhuolto -käsitteen sijasta käsitettä oppilashuolto. Oppilas- ja opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetushallitus on antanut opetussuunnitelman perusteissa määräykset oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Paikallisella tasolla oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat ovat - lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus - paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä - yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Kempeleen kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon opetussuunnitelman perusteiden mukainen valmistelu esi- ja perusopetukseen sekä nuorten lukiokoulutukseen tehtiin eri yksiköistä koostuvien oppilashuollon asiantuntijoiden työryhminä. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain hengen mukaisesti monialainen näkökulma huomioitiin tekemällä yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuollon opetussuunnitelmaan pyydettiin lausunnot eri esi- ja perusopetusyksiköistä sekä lukiolta. Kunnanhallitus on hyväksynyt Kempeleen perusteet

42 Päätökseen voitte tutustua kunnan päätöksentekosivuilla osoitteessa: Kempeleen kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman oppilashuoltoa koskeva osuus sekä yksikkökohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat laaditaan syksyn 2014 aikana, kun on saatu kokemuksia uusien opetussuunnitelmien mukaisesta toiminnasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvät lomakkeet liitetään osaksi yksiköiden oppilashuollon suunnitelmia. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön alkaen. Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen kasvu-, oppimis- ja työympäristön. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusja kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetus- ja kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään monialaisessa kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmässä. Ylikylän yhtenäiskoulun oppilashuollon toimintasuunnitelma valmistuu lokakuun aikana. Toimintakulttuurin muutos oppilashuollossa - Oppilashuollon rakenne kunnassa ja uudet nimet : 1) oppilashuollon ohjausryhmä (=oppilas- ja/tai opiskelijahuollon) ohjausryhmä - KOTO 2) yksikkökohtainen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma/monialainen ohryhmä - ASEMA 3) yksikkökohtainen konsultaatioryhmä - VARIKKO 4) yksilökohtainen asiantuntijaryhmä - PYSÄKKI - Oppilashuollon kaikilla työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. - Käsitteet Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto Yksilökohtainen oppilas- ja opiskeluhuolto 42

43 - Linkitykset Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki) Kunnan lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma - Oppilashuollon rekisterit Oppilas- ja opiskeluhuoltokertomus Asiakaskertomus Potilaskertomus Yksilökohtaiset oppilas- ja opiskeluhuoltokertomukset ja niihin liittyvät asiakirjat muodostavat Ylikylän yhtenäiskoulussa Oppilas- ja opiskeluhuollon rekisterin. Rekisterin pitäjä on Kempeleen kunta / Koulutuksen järjestäjä / Lasten ja Nuorten yhteisöllisen kasvun prosessi. Rekisteriasioista vastaava henkilö on sivistysjohtaja Hannu Kuusela p ja rekisteriasioiden yhteyshenkilö on tietopalvelusihteeri/tietosuojavastaava Taija Orajärvi p Rekisteri muodostuu monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadituista oppilas- ja opiskeluhuoltokertomuksista ja muista siihen liittyvissä tehtävissä laadituista tai saaduista yksittäistä opiskelijaa koskevista asiakirjoista. Rekisteristä on laadittu rekisteriseloste. Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 :n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12). Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat tiedot henkilötietolain 26 :ssä tarkoitetulla tavalla, on esitettävä tätä tarkoittava pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona (Henkilötietolaki 28). MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Opiskeluhuolto ja moniammatillinen tuki Opiskeluhuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä kouluyhteisön hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Opiskeluhuollossa pyritään ehkäisemään, tunnistamaan ja lieventämään kasvun ja oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskeluhuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea. Turvallisuutta edistetään ja ylläpidetään mm. järjestyssääntöjen, KiVa - koulutoiminnan sekä turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien avulla. Opiskeluhuoltoryhmä Alla olevassa pyramidissa on kuvattu Kempeleen kunnan malli oppilashuollon toteuttamisesta. Kunnallisesta oppilas- ja opiskeluhuollon kehittämisestä, koordinoinnista ja arvioinnista vastaa Kasvun ja oppimisen tuen ohjausryhmä eli KO- TO. 43

44 Yhteisöllistä oppilashuoltoa koordinoi koulussa kokoontuva moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ASEMA. Ryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori sekä tarvittaessa luokanopettajia, lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muita kouluyhteisön jäseniä. Asemalla mietitään yhdessä koko koulua koskevia turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Oppilashuollossa käsitellään kerran lukuvuoden aikana kaikkien luokkien kuulumiset ja tuen tarpeet. Näitä kokoontumisia kutsutaan VARIKOIKSI. Varikoilla ovat mukana luokanopettajan lisäksi rehtori, erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Yksittäisen lapsen tuentarpeita käsitellään yhdessä vanhempien kanssa järjestetyissä palavereissa, joita kutsutaan PYSÄKEIKSI. Nämä palaverit ovat osa oppilashuoltoa ja niihin on mahdollista kutsua mukaan muita oppilashuoltoryhmän jäseniä. Pysäkillä sovitut asiat kirjataan oppilaskohtaiseen oppilashuoltokertomukseen. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TASOT KEMPELEESSÄ 44