Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus"

Transkriptio

1 Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari,

2 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto PISTEKUORMITUS Teollisuus, vedenpuhdistamot kalankasvatus ym. TAUSTA- KUORMA Eri malleilla lasketaan erilaisia tulosmuuttujia ja yleensä ei erotella esim. luonnonhuuhtoumaa, laskeuman osuutta. Metsätalouden vaikutuksia lasketaan vain siihen kehitetyillä malleilla.

3 Kuormituksen laskentaan tarvittavat muuttujat Pitoisuus Virtaama

4 Ainevirtaamien laskenta 2 eri menetelmällä Kuukausikeskiarvomenetelmä L a = 12 i= 1 C m Q m missä L a = ainevirtaama vuodessa C m = kuukauden keskipitoisuus Q m = virtaama kuukaudessa Periodimenetelmä Ainevirtaamaa ei lasketa havaintopäivien välisille jaksoille vaan vuoden jokaiselle päivälle erikseen kunkin päivän havaittua virtaamaa hyödyntäen. Toisekseen pitoisuuden oletetaan olevan havaintopäivänä mitatun suuruinen havaintopäivän (ti) ja sitä edeltävän havaintopäivän (ti-m) puolivälistä havaintopäivän ja sitä seuraavan havaintopäivän (ti+n) puoleenväliin

5 Mallintaminen MALLINTAMINEN

6 20.1. & Valuma-alueen prosessien mallinnus Dia: Mikko Dufva/SYKE

7 Maatalouden ravinnekuormitus

8 Miten maatalouden ravinnepäästöjä mitataan? Pienet maatalousvaltaiset valuma-alueet Mittauksia tehdään peltolohko-, pienen valumaalueen ja ison jokivaluma-alueen mittakaavassa. Pienillä valuma-alueilla maan käyttö sisältää usein muutakin kuin peltomaata, jolloin muiden kuormituslähteiden osuus tulee vähentää maatalouden kuormitusluvuista. Mitä pienempi on pellon osuus valuma-alueiden pintaalasta sitä vaikeammin on kuormituksen muutos havaittavissa. Jatkuvatoimisilla vedenlaatuantureilla on pystytty tarkentamaan kuormitusarvioita osoittamaan mm. kosteikkojen tehokkuus Perinteinen Uutta mittaustekniikkaa

9 Kalibrointitulosten vertailussa hyvyyslukuna käytetään usein Nashin & Sutcliffen (1970) esittämää kerrointa (E). E = 1 T t= 1 T t= 1 ( t t Q Q ) o 2 ( ) 2 t Q Q o m o missä Q o on havaittu virtaama, ja Q m on simuloitu virtaama. Q t on virtaama ajan hetkellä t. Päivittäisten aikasarjojen käyttö E-kertoimen laskennassa johtaa harvoin varsinkaan pitoisuuksien osalta korkeaan hyvyyslukuun pitkällisenkään kalibroinnin jälkeen.

10 VEMALA 1.1 mallilla simuloidun lasketun kuorman ero % 44 % 0 % FOSFORI 26 % Viite: A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds VEMALA. Submitted to Environ. Modeling and assessment % TYPPI 10

11 Mallin hyvyyslukuja kuorma ja pitoisuus Malliversio Hav. lkm R 2 kuorma R 2 pitoisuus TN Vemala N 739 0, TN Vemala ,86 0,42 TP Vemala- Icecream 770 0,71 0,23 TP Vemala ,80 0,48 Viite: A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds VEMALA. Submitted to Environ. Modeling and assessment

12 PELTOLOHKOMALLI Water and phosphorus movement on a field plot with ICECREAM tillage transpiration precipitation inorganic fertilization manure evaporation infiltration reactions of phosphorus in the soil surface runoff and erosion uptake by roots vertical movement in soil profile water phosphorus sediment percolation out of the root zone

13 ICECREAM Mallia on testattu koekenttähavaintojen perusteella: -Hydrologia -P huuhtoumat -P varastot cum. DPr [kg/ha] 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Aurajoki - soluble P in runoff DPr_m DPr_s Asema/ Muuttuja Epäorgaaninen P (mg kg -1 ) Orgaaninen P (mg kg -1 ) Kok P (mg kg -1 ) Mitattu Simuloitu Mitattu Simuloitu Mitattu Simuloitu Toholampi Jokioinen [a] Sum of Chang and Jackson fractions ("Al-P", "Fe-P" and apatitic P) of inorganic P [b] Calculated as the difference of total P and the Chang and Jackson fractions

14 Mallin herkkyys maaperäparametrien vaihtelulle yhden maalajin sisällä A = aito savi B = hiesusavi C = hiuesavi D = karkea hiesu E = hieno hieta F = karkea hieta Rakeisuuskäyrä Vedenpidätysominaisuudet Kyllästynyt hydr. johtavuus

15 Jatkuvatoiminen mittaus => paras arvio kuormituksesta 15

16 Vuosi 2010 Jatkuvatoim. 5,85 kg/ha/v Periodi 5,41 VEMALA 4,77 Vuosi 2010 Jatkuvatoim. 11,21 kg/ha/v Periodi 17,19 VEMALA 13,45 Vuosi 2010 Jatkuvatoim. 5,31 kg/ha/v Periodi 7,09 VEMALA 8,27 16

17 LOPUKSI Lähtökohtaisesti on selvää että eri mallit eivät tuota eksaktisti oikeita tuloksia tai edes keskenään vertailukelpoisia tuloksia, jos lähtötiedot ja parametrit eivät ole samoja. Mallituloksien hyvyyttä voidaan tarkastella esim. Nashin & Sutcliffen luvulla. Mallin epävarmuus koostuu useasta eri tekijästä: lähtötietojen tarkkuus, malleihin rakennettu prosessikuvaus. Kun on saatavilla pidempikestoisia ja laatutarkastettuja jatkuvatoimisia vedenlaadun mittausjaksoja, voimme paremmin hyödyntää vedenlaadun mittausdataa mallien 17 testaukseen.

18 Keskustelua ja johtopäätöksiä Mallit kalibrodaan eri muuttujien avulla: jokiveden pitoisuus, ravinnekuorma, satotaso. Paras yhteensopivuus saavutetaan virtaamalle (data hyvää ja päivittäistä), kun taas melko huono jokiveden pitoisuudelle (noin 10 mittausta/vuosi). Epävarmuus tuloksissa: Tarvitaan useita oletuksia ( jos ), että mallinnus voidaan tehdä. Useille näille oletuksille on vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Tarvitaan tietoa, mitkä oleelliset prosessit on mallissa kuvattu hyvin ja mitkä huonosti eli malleja ei ole riittävästi testattu. 18

19 Kiitos! Kysymyksiä? 19

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus

Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö Yleistä malleista, mallien epävarmuudesta Kuormituksen laskennasta mittausten pohjalta Kolmen erilaisen valuma-aluemallin

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3. Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE

Lisätiedot

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Maija Taka Pienvesitapaaminen Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin Mustonen Kaisa 1, Mykrä Heikki 2, Sarremejane R. 1, Marttila H. 2, Veijalainen N. 2, Sippel K. 2, Muotka T. 1, Hawkins C.P. 4

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Periodimenetelmä 50 40 Virtaama Kiintoaine Paimionjoki 250 200 30 150 20 100 10 50 0 0 Ainevirtaama 37 400 t a 1 Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia automaattisista mittauksista Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen

Lisätiedot

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila Kuvat: Seppo Knuuttila Viipurin tehostuva jäteveden fosforinpoisto: P-pitoisuus

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta I Ryhmä: Järvet, joissa on ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot