Val 4/ liite 6

Transkriptio

1 Val 4/ liite 6

2 Sisällys 1. Yleisperustelut Talousarvio- ja suunnitelmarakenne Valtionosuusjärjestelmä Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion sitovuus POKE Koulutus Oy STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ TAVOITTEET VUONNA Strategiset linjaukset Vuoden 2018 tavoitteet... 8 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT/KULUT INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT RAHOITUSLASKELMA HALLINNON KUSTANNUSTEN JAKO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT

3 1. Yleisperustelut 1.1 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne Talousarvion valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään kuntalain (410/2015) 10 :ssä. Siinä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntayhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rakennetta koskevilla säännöksillä pyritään yhtenäiseen talousarvio ja -suunnitelmakäytäntöön. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Lisäksi talousarviossa on yleisperustelut ja liitteet. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän yleinen talousarvio- ja suunnitelmarakenne. Kuntayhtymän talousarvio on jaettu käyttötalouden osalta kahdeksaan tulosalueeseen, jotka ovat seuraavat: - Yleishallinto - Hallintopalvelut - Äänekoski Piilola - Viitasaari - Äänekoski Opinahjo - Saarijärvi - Työelämä- ja yrityspalvelut - Yhteiset hankkeet Ammatillisen koulutuksen rahoitus käsitellään talousarviossa poikkeuksellisesti kuntayhtymätasolla. Rahoitus perustuu ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan mukaiseen opiskelijavuosien vähimmäismäärään. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymätasolla tulo- ja menoarviot sekä määrittelee toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus jakaa valtuuston hyväksymät tulo- ja menoarviot tarvittaessa tulosalueille. 1

4 KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO- JA -SUUNNITELMARAKENNE 2

5 Kun kuntayhtymässä on siirrytty soveltamaan kirjanpitolakia, on samalla otettu käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistona kuluksi. Kuntayhtymän poistosuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2012 aikana ja sitä sovelletaan vuoden 2013 aikana ja sen jälkeen tehtäviin hankintoihin. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Investointiosan valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin. Investointiosaan sisällytetään hankkeet, joiden veroton hinta on yli euroa. 1.2 Valtionosuusjärjestelmä Kuntayhtymä saa pääosan rahoituksestaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella. Ammatillista koulutusta koskevan uuden rahoitusjärjestelmän kautta rahoitetaan ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, oppisopimuskoulutusta ja työvoimakoulutusta sekä VALMA-koulutusta. Kaikille koulutusmuodoille laki määrittelee yhteisen suoritteen, opiskelijavuoden. Kuntien maksuosuutta yksittäisen oppilaitoksen menoihin ei nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä pystytä määrittelemään, koska kunnat osallistuvat koko opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen laskennallisella asukaslukuun pohjautuvalla maksuosuudella. Rahoitus tulee suoraan valtiolta, ja se perustuu koulutuksen järjestäjälle järjestämisluvassa myönnettyyn opiskelijavuosien (suorite) vähimmäismäärään. Kuntayhtymän uudessa järjestämisluvassa opiskelijavuosien vähimmäismäärä on Tämä opiskelijavuosien vähimmäismäärä on se suoritemäärä, jonka perusteella kuntayhtymä saa joka tapauksessa vuosittaisen rahoituksensa. Sen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) vahvistaa kullekin toimintavuodelle ns. tavoitteellisen opiskelijavuosimäärän. Nämä yhdessä muodostavat valtionosuusrahoituksen suoritepohjan tulevalle vuodelle. Tätä kirjoitettaessa tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vielä avoinna. Vahvistettava opiskelijavuosien yhteismäärä muuntuu euroiksi siten, että OKM:n valtion talousarvioon esittämä ammatilliseen koulutukseen kohdistuva euromäärä (v n. 1,7 mrd.) jaetaan kaikkien ammatillista koulutusta järjestävien tahojen kesken vahvistettujen opiskelijavuosien suhteessa. Opiskelijavuotta painotetaan kunkin koulutuksen järjestäjän ns. profiilikertoimella, joka huomioi kunkin järjestäjän koulutustarjonnan rakenteen. Karkea arvio opiskelijavuoden euromäärästä vuodelle 2018 on noin 9 000, mikä takaisi kuntayhtymälle suurin piirtein saman valtionosuusrahoituksen (n. 14,5 milj. ) kuin vuonna OKM on luvannut tehdä vuotta 2018 koskevat rahoituspäätökset mennessä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus on vuoden 2018 talousarviossa arvioitu yhteensä 14,5 milj. euroksi, mikä on 90 %:a kuntayhtymän arvioiduista tuloista. Muiden toimintatuottojen arvioidaan olevan kutakuinkin vuoden 2017 tasolla. 1.3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarviovuosi 2018 on erityinen uuden ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön tullessa voimaan Aikaisemmasta opiskelijasidonnaisesta suoritteesta siirrytään kaikkia koulutusmuotoja yhteismitallistavaan opiskelijavuosi-suoritteeseen. Talousarvion laadinnassa kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimääränä käytetään järjestämisluvan vähimmäismäärää eli Lopullisesta kokonaisrahoituksesta vähimmäisopiskelijavuosimäärän ylittävä osuus on tarkoitus jättää erillispäätöksillä kohdennettavaksi toimintavuoden aikana. Nämä päätökset voivat kohdistua toi- 3

6 minnan kehittämiseen, reformin toteuttamisen varmistamiseen sekä tulosalueiden perusteltuihin lisäpanostuksiin. Tämä linjaus perustuu valtionosuusrahoituksen yleiskatteisuuteen, mikä tarkoittaa koulutuksen järjestäjän vapautta kohdentaa saamansa rahoitus haluamallaan tavalla toimintansa järjestämiseen. Palkkaus-, henkilöstö- ja tarvikemenot Palkkoihin on laskettu virka- ja työehtosopimusten sisältämistä lomarahaleikkauksista tulevat vähennykset. Yleiskorotuksena palkkoihin vuonna 2018 on arvioitu 1,0 %. Sijaisten palkkausta pyritään välttämään, ja henkilöstön vähennykset toteutetaan eläköitymisten yhteydessä ja määräaikaisten sopimusten päättyessä. Henkilöstömenojen osuus on noin 2/3 kuntayhtymän kokonaismenoista, joten henkilöstöpolitiikan onnistunut hallinta on keskeinen menestystekijä kuntayhtymän talouden tasapainottamisessa. KIKY-sopimukseen liittyen henkilöstön sivukulut alenevat, ja sosiaalimaksut on laskettu 3,55 %:n ja palkkaperusteiset eläkevakuutusmaksut 16,75 %:n mukaisesti. Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja ns. varhemaksu on budjetoitu yhteensä euron suuruisena. Aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostoon on varattu määrärahat arvonlisäverottomin hinnoin, koska kuntayhtymä saa palautuksen lähes kaikesta maksamastaan arvonlisäverosta. 4

7 Opiskelijoilta kerättävät maksut Opiskelijoilta ei ole suunniteltu kerättäväksi yleisiä maksuja. Ammatti-ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa olevilta opiskelijoilta kuntayhtymä perii lainsäädännön mukaiset maksut. Investoinnit ja rakentaminen Vuoden 2018 talousarvion investointimäärärahat ovat noin 0,9 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat Piilolan C-rakennuksen keskiosan kattosaneeraus sekä eri kampuksille kohdentuvat tietotekniikkainvestoinnit. Investointien määrä putoaa noin kolmasosaan muutaman viime vuoden tasosta. Kuntien maksuosuudet Kuntayhtymän kaikki käyttötalous- ja investointimenot katetaan vuoden 2018 aikana omalla tulorahoituksella tai edellisten vuosien ylijäämällä. Kunnilta ei peritä maksuosuuksia. 1.4 Talousarvion sitovuus Talousarvio on valtuustoon nähden sitova kuntayhtymätasolla seuraavasti: - käyttötalouden ja tuloslaskelman osalta nettomääräisesti ( ) - investointien ja rahoituksen osalta nettomääräisesti ( ) - rahoituksen perusteena olevan opiskelijavuosien vähimmäismäärän osalta - toiminnallisten tavoitteiden osalta Hallitus määrittelee tarvittaessa muut sitovuustasot sekä tarkemmat talousarvion toimeenpanoohjeet. 1.5 POKE Koulutus Oy Kuntayhtymän tytäryhtiö POKE Koulutus Oy toteuttaa kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavaa koulutusmyyntiä, jonka kuntalaki velvoittaa yhtiöittämään. Yhtiö järjestää ja myy ei-tutkintoon valmistavaa koulutusta sekä koulutukseen liittyviä palveluja. POKE Koulutus Oy kuuluu kuntayhtymäkonserniin kuntayhtymän omistaessa sen koko osakekannan (100 %). Lisäksi kuntayhtymä toimittaa ja tuottaa osakeyhtiölle keskinäisessä palvelusopimuksessa sovittuja koulutuspalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluita. Kuntayhtymän talousarviossa on arvioitu, että palvelusopimuksen perusteella toteutuva laskutus olisi vuonna 2018 noin euroa. 5

8 2. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ TAVOITTEET VUONNA 2018 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille määrittää kuntayhtymän toimintaympäristön, tehtävät ja tavoitteet suunnitelmakaudelle. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutumisen edellyttämät menestystekijät mittareineen on määritelty talousarviossa koko kuntayhtymälle. Tulosalueiden toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään tulosaluekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Kuntayhtymän strategiat ja tavoitteet uudistetaan vuonna Strategiatyö perustuu ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin. 2.1 Strategiset linjaukset Yleistä Kuntayhtymän toiminnassa näkyvät vahvasti omistajien linjaukset koulutuksen merkityksestä seudullisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Äänekosken sekä Saarijärven - Viitasaaren seutuja. Käytännössä seudullisuus näkyy POKEn toiminnassa siten, että kullakin koulutusalalla panostetaan erityisesti pohjoisen Keski-Suomen erityistarpeisiin. Panostukset tarkoittavat investointeja ja henkilöresursseja yhteistyössä seutujen muiden toimijoiden kanssa. EU-hankekauden myötä tämä näkyy myös yhteishankkeina seudun toimijoiden kanssa. Valtakunnallisia linjauksia, jotka vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen myös seudullisesti, ovat hallitusohjelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset. Yksittäisistä painopistealueista valtakunnallisesti merkittävin on ammatillisen koulutuksen reformi, jonka eduskunta hyväksyi ja joka astuu voimaan Siinä on uudistettu laki rahoitusjärjestelmästä sekä yhdistetty lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Tällöin mm. aikuiskoulutus käsitteenä katoaa. Nuorten koulutus Pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden elinehtona on työpaikkojen säilyminen alueella sekä osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Tämä edellyttää omaa, seudun työvoimatarpeesta lähtevää, lähellä asiakasta tapahtuvaa koulutusta. Erityisesti painotetaan koko ikäluokasta huolehtimista. Muita keinoja ovat toisen asteen koulutuksen yhteistyö seudulla, nivelvaiheen erityinen huomiointi sekä toimiva opiskelijahuolto ja viranomaisyhteistyö (yhteiskuntatakuu). Koulutuksella on myös merkittävä tehtävä seutujen vetovoimaisuudessa sekä erityisesti syrjäytymisen ehkäisyssä. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttuminen on tehokkain keino vaikuttaa asiaan. Koulumenestykseltään ja arjenhallintataidoiltaan heikoimmat jäävät usein omaan kuntaan ilman ammatillista koulutusta. Heidän lähtökynnyksensä hakeutua koulutukseen, varsinkin kauas kotipaikkakunnalta, on korkea. Heitä varten haetaan uudenlaisia tapoja koulutuksen järjestämiseksi ja elämänhallintataitojen vahvistamiseksi mm. yhteistyössä alueen muiden viranomaisten kanssa. Aikuiskoulutus Pohjoisessa Keski-Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on edelleen alhaisempi kuin muualla Keski-Suomessa, nuorten ikäluokat pienenevät ja etäisyydet asutuskeskuksiin ovat pitkät. Siksi on korostetun tärkeää, että mahdollisimman monella on peruskoulun jälkeinen tutkinto ja lisäksi jokaisella halukkaalla on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen omalla seudulla. Suurin osa syntyvistä työpaikoista pohjoisen Keski-Suomen seuduilla vaatii toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ja työvoiman tarve tulee olemaan siellä myös suurin. 6

9 Aikuiskoulutuksen rooli on ollut seuduilla merkittävä ratkaistaessa em. haasteita. Vuosi 2017 on viimeinen vuosi, jolloin aikuiskoulutusta on nykymuodossaan. Aikuiskoulutus käsitteenä katoaa, ja alkaen perustutkintoa opiskelee kahdenlaisia opiskelijoita; niitä, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa (lähinnä peruskoulusta tulevat opiskelijat) ja niitä, joilla aikaisempi tutkinto jo on (entinen aikuiskoulutus). Vuonna 2018 aloittaa toimintansa työelämä- ja yrityspalvelut -yksikkö, jonka tehtäviin kuuluvat mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, oppisopimus- ja työvoimakoulutus sekä muu ammatillinen koulutus. Oppisopimuskoulutus Useita vuosia jatkunut koulutuksen laadun kehittämistyö jatkuu. Perustutkintokoulutuksen lisääminen niin nuorten kuin aikuistenkin osalta on edelleen keskeinen tavoite. Oppisopimuskoulutukselle on asetettu valtakunnallisesti ja seudullisesti suuria odotuksia tuleville vuosille. Vuoden 2018 aikana tapahtuu merkittävä muutos, kun oppisopimuskoulutus siirtyy osaksi työelämä- ja yrityspalveluita. Henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstöstrategia linjaa tulevaa henkilöstövoimavarojen kehittämis- ja hyödyntämistyötä. Strategiassa on kolme aluetta, joihin tulevina vuosina keskitytään: hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen sekä toimiva työyhteisö. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on edellytys kaikelle toiminnalle. Henkilöstön kehittämissuunnittelua tehostetaan. Työterveyshuoltoa kehitetään henkilökohtaisen terveydenhuollon ja työpaikkakäyntien avulla. Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja työkykyä ylläpitävää aktiivista TYKY-toimintaa jatketaan aikaisempien vuosien kokemusten pohjalta. Talous Talouden perustavoitteena on ollut poistoja suurempi vuosikate. Vuosien 2017 ja 2018 talousarvioiden valmistelussa tästä tavoitteesta on poikettu, koska toimintaa ei ole mahdollista sopeuttaa riittävän nopeasti ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten aiheuttamiin tulovähennyksiin. Kuntayhtymällä on aikaisempien vuosien ylijäämää käytettävissä vuosien 2017 ja 2018 alijäämien kattamiseen. Riittävä opiskelijamäärä sekä opetusresurssien tarkoituksenmukainen käyttö ovat niin laadukkaan koulutuksen, yksikköjen toimintakykyisyyden kuin taloudenkin keskeisiä varmistajia. Edellisten vuosien kohtuullisen suurilla investoinneilla on parannettu laadukkaan koulutuksen edellytyksiä. Poistojen määrä tulee lähivuosina edelleen kasvamaan. 7

10 2.2 Vuoden 2018 tavoitteet Strategisista tavoitteista ja menestystekijöistä sekä niiden mittareista vuodelle 2018 johdetut tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa. STRATEGISET TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT SEKÄ NIIDEN MITTARIT STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijät Mittarit Tavoitteet 2018 TA 2017 TP 2016 ASIAKASLÄHTÖISYYS Laadukas opetus Opiskelijoiden arvio opetuksen/koulutuksen kokonaislaadusta, arviointiasteikko 1-5 (opiskelijakyselyt) * nuorten peruskoulutus * aikuisten koulutus * oppisopimuskoulutus * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,2 * 4,0 * 4,1 * 4,4 Sidosryhmätyytyväisyys Sidosryhmien arvio toiminnasta ja koulutuksesta, arviointiasteikko 1-5 (sidosryhmäkysely) * Kyselyä ei toteuteta vuonna 2018 * 4 * Kyselyä ei toteutettu vuonna 2016 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Toimiva työyhteisö Henkilöstön arvio työyhteisön toimivuudesta, arviointiasteikko 1-5 (henkilöstökysely) * Kyselyä ei toteuteta vuonna 2017 * tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä *vaikutusmahdollisuudet työtä ja itseä koskeviin asioihin * työpaikan ilmapiiri * henkilökunnan valmius edistää POKEn menestymistä * 4 * 4 * 4 * 4 * - * - * - * - * 3,1 * 4,1 * 4,1 * 4,6 Ammattitaitoinen ja kehittyvä henkilöstö Muodollisesti pätevien opettajien osuus 85 % 85 % 85,0 % Koulutuspäivät/ päätoiminen henkilöstö Keskimäärin 4 päivää/henkilö Keskimäärin 4 päivää/henkilö 3,2 päivää/henkilö 8

11 STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijät Mittarit Tavoitteet 2018 TA 2017 TP 2016 TULOKSELLINEN TOIMINTA JA TALOUS Tuloksellinen toiminta Koulutuksen keskeyttäminen, % * nuorten peruskoulutus * aikuisten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * < 8 % * < 12 % * < 8 % * < 8 % * < 12 % * < 8 % * 9,0 % * 14,7 % * 7,6 % Koulutuksen läpäisy, % * nuorten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * 65 % * 85 % * 65 % * 85 % * 61,7 % * 83,6 % Suoritetut tutkinnot Työllistyminen, % * nuorten peruskoulutus * oppisopimuskoulutus * 50 % * 70 % * 50 % * 70 % * 39,6 % * 80,9 % Uusiutumisen edellyttämä taloudellinen tulos Vuosikate, Vuosikate, % 2,7 % 2,1 % 10,8 % 9

12 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA Sisältää sisäiset erät TA 2018 TA 2017 Muutos Muutos-% Toimintatuotot Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot ,6 Valtionosuusrahoitus Yksikköhintarahoitus valtiolta ,3 Myyntituotot ,4 Muut palvelumaksut Maksutuotot ,5 Muut palvelumaksut ,5 Tuet ja avustukset ,9 Vuokratuotot ,1 Muut tuotot ,7 Toimintatuotot ,6 Toimintakulut/menot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,8 Henkilösivukulut ,7 Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,3 Muiden palvelujen ostot ,9 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Ostot tilikauden aikana ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,3 Vuokrat ,5 Muut kulut ,8 Toimintakulut/menot ,2 Toimintakate ,0 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,0 0,0 Muut rahoitustuotot ,8 Muut rahoituskulut ,4 Rahoitustuotot ja kulut ,2 Vuosikate ,9 Poistot ja arvonalennukset 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Tilikauden tulos ,5 Poistoeron lisäys/vähennys ,0 Varausten lisäys/vähennys ,3 Tilikauden yli/alijäämä ,2 10

13 INVESTOINNIT 2018 Yhteiset hankinnat Yhteiset hankinnat 7500 Irtain omaisuus Yhteiset hankinnat yhteensä Äänekoski Piilola Tekniikka ja liikenne 7500 Irtain omaisuus Metalli 7500 Irtain omaisuus Auto 7500 Irtain omaisuus Logistiikka 7500 Irtain omaisuus Sähkö 7500 Irtain omaisuus Prosessi 7500 Irtain omaisuus Rakennus 7500 Irtain omaisuus Kiinteistö 7500 Irtain omaisuus Maa-alueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Oppikokki 7500 Irtain omaisuus Äänekoski Piilola yhteensä Äänekoski Opinahjo Sosiaali- ja terveysala 7500 Irtain omaisuus Äänekoski Opinahjo yhteensä Viitasaari Auto 7500 Irtain omaisuus Ravintotalous 7500 Irtain omaisuus Viitasaari yhteensä

14 Saarijärvi Maatalous opetus 7500 Irtain omaisuus Metsä opetus 7500 Irtain omaisuus Tarvaala/kiinteistö 7500 Irtain omaisuus Saarijärvi yhteensä Työelämä- ja yrityspalvelut Työelämäpalvelut 7500 Irtain omaisuus Työelämä- ja yrityspalvelut yhteensä Yhteenveto investoinneista 7500 Irtain omaisuus Maa-alueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Investointimenot yhteensä

15 TOIMINTATUOTOT/KULUT Tuotot Kulut 2008 (tp) 2009 (tp) 2010 (tp) 2011 (tp) 2012 (tp) 2013 (tp) 2014 (tp) 2015 (tp) 2016 (tp) 2017 (ta) 2018 (ta) Tuotot Kulut INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT Vuosikate Investoinnit, netto Poistot TA 2017 TA

16 RAHOITUSLASKELMA 2018 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit netto Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Tulorahoitus ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

17 HALLINNON KUSTANNUSTEN JAKO 2018 Jaettavat kustannukset Yleishallinto Hallintopalvelut Kustannukset jaetaan eri tulosalueille niiden menojen suhteessa, kuitenkin niin, että hallinnon jaettavasta summasta kohdistetaan suoraan Äänekosken Piilolan tulosalueelle. Äänekoski Piilola Viitasaari Äänekoski Opinahjo Saarijärvi Työelämä- ja yrityspalvelut

18 TOIMINTATUOTOT 2018 Maksutuotot 0,4 % Tuet ja avustukset 1,4 % Vuokratuotot 1,6 % Valtionosuusrahoitus 79,7 % Muut myyntituotot 0,2 % Liiketoiminnan myyntituotot 16,7 % TOIMINTAKULUT 2018 Henkilöstökulut 63,1 % Palvelujen ostot 24,3 % Muut kulut 1,0 % Vuokrat 0,5 % Avustukset 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11,1 % 16