Vauvan vanhempien tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan vanhempien tueksi"

Transkriptio

1 Vauvan vanhempien tueksi 6-12 kuukautta Rutista, rapsuta, rakasta - silitä pientä päätä. Lähelle ota ja lämmitä - älä suukkoja säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä - tuudita, helli ja hyväile - ota syliin, pois älä päästä. V. Sammalkorpi, toim.

2 Sisällys Hyvät vanhemmat 3 Vauva kasvaa ja kehittyy 4 Nam nam, mitä tämä onkaan? 6 Leikitään yhdessä 8 Mennään ulos! 9 Mua pientä väsyttää 9 Missä on pipi? 10 Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Aaron Manni, 9kk

3 Hyvät vanhemmat Pienestä vastasyntyneestä on nyt kasvanut vähän isompi vauva. Vauvan kasvaessa hyvä ja hellä hoito pysyy edelleen tärkeänä. Uusia haasteita vauvan kanssa elämiseen tuovat liikkumaan opettelu ja kiinteiden ruokien aloitus. Leikin merkitys kehityksen kannalta lisääntyy ja päivärytmin merkitys korostuu. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa aikaa vauvan hoidon lomaan, jotta jaksavat olla hyvä äiti ja isä vauvalleen sekä hyvä puoliso toinen toiselleen. Tämä esite on tehty vauvan vanhempien tueksi herättämään ajatuksia vauvan hoidosta ja kasvatuksesta. Näistä ajatuksista on hyvä keskustella yhdessä terveydenhoitajan kanssa. 3

4 Vauva kasvaa ja kehittyy Vauvan fyysinen kasvu on nopeaa. Vauvat kasvavat ja kehittyvät omassa tahdissaan kuitenkin tiettyjen samojen vaiheiden kautta. Vauva-ajan kasvu on perusta koko loppuelämän kehitykselle. Jotta vauva voi oppia uuden taidon, hänen on saatava kehittyä rauhassa omassa tahdissaan ja saavuttaa oma kypsyystasonsa oppimiselle. Näin ollen vauvaa voi esimerkiksi seisottaa omalla painollaan vasta sitten, kun hän kykenee omalla voimallaan ja hallinnallaan suoriutumaan seisomisesta. 6 kk Katselee mielellään itseään peilistä ja juttelee peilikuvalleen Seuraa tarkkaavaisesti isompien lasten leikkejä Reagoi puhutteluun Hymyilee toisille ja alkaa jäljitellä ilmeitä Alkaa ojentaa käsiään halutessaan syliin Jokeltelu muuttuu monivivahteisemmaksi ja siitä alkaa erottua tavuja, kuten mama ja pa-pa Tulkitsee aikuisen puhetta äänensävyjen perusteella 7 kk Keskimäärin tässä iässä puhkeavat ensimmäiset hampaat ja on aika aloittaa hammasharjan käyttö päivittäin Saattaa vierastaa outoja ihmisiä 8 kk Osaa pitää lusikkaa ja mukia kädessä Siirtää esineen kädestä toiseen ja suuhun Ryömii tai konttaa Harjoittelee itsenäistä istuma-asentoa 9 kk Peukalo-etusormiote kehittyy 10 kk 4 Kiinnostuu kiipeämisestä ja portaille noususta Voi oppia seisomaan ilman tukea Näyttää tunteitaan Hytkyttelee musiikin tahdissa Vilkuttaa Pudistaa päätään Oppii näyttämään kehonsa osia

5 11 kk Kävelee pieniä matkoja pitäen kiinni tuesta Laskeutuu istumaan seisoma-asennosta Osoittaa etusormellaan esineitä ja kirjan kuvia 12 kk Ottaa ensimmäisiä kävelyaskeliaan ilman tukea Ojentaa käsiään ja jalkojaan auttaen pukeutumisessa Oppii riisumaan helppoja vaatteita Opettelee syömään itse ruokaansa Oppii ei-sanan merkityksen, kun sitä käytetään harkitusti Vierastaa outoja ihmisiä ja vieraita paikkoja Osoittaa kiintymystään Alkaa toistaa tuttuja sanoja Käyttää pinsettiotetta poimiessaan esimerkiksi pieniä murusia lattialta Ensimmäisen ikävuoden lopussa vauvan paino on suunnilleen kolminkertainen syntymäpainoonsa nähden ja pituutta on tullut puolet lisää syntymäpituuteen verrattuna. Perimä, ravitsemus ja hormonit säätelevät kasvua, joka on aina yksilöllistä. Vaikka vuoden ikäinen lapsi ei osaa kunnolla puhua, hän kuuntelee tarkkaavaisesti ja ymmärtää jo paljon. Puhuminen ja laulaminen ovat perusta vauvan puheen kehitykselle. On tärkeää, että vauvalle puhutaan paljon katsekontaktia ottaen. Tällöin vauva rohkaistuu käyttämään omaa ääntään. Vauva oppii sanoille oikean merkityksen nopeammin, kun puheessa käytetään oikeita sanoja. Sanojen merkityksen opittuaan hän osaa käyttää itse sanoja oikein. 5

6 Nam nam, mitä tämä onkaan? Ruokavaliolla on merkitystä vauvan kasvuun ja kehitykseen. Säännöllinen ateriarytmi on tärkeämpää vauvalle kuin aikuiselle ja rytmi luo turvallisuutta. Nälkä voi aiheuttaa vauvan ärtyisyyttä ja kiukuttelua. Rintaruokintaa suositellaan edelleen jatkettavaksi vähintään vuoden ikään asti. Tämä vaikuttaa myönteisesti vauvan ja äidin väliseen suhteeseen ja on taloudellinen vaihtoehto. Jos imetys loppuu ennen vuoden ikää, annetaan vauvalle äidinmaidonkorviketta noin vuoden ikään asti. On tärkeää noudattaa pakkauksen ohjeita korvikkeen valmistamisessa ja lämmittämisessä. Kiinteän lisäruoan antamisen voi aloittaa noin puolivuotiaalle vauvalle, mutta lisäruoan tarve on aina yksilöllistä. Kun vauva osaa istua, hän voi istua syöttötuolissa ruokailun ajan. Fyysiseltä kehitykseltään puolivuotias on jo valmis syömään kiinteää lisäruokaa. Vauvan ruokavalioon lisätään yhdestä kahteen uutta lajia viikkoa kohden. Vauva saattaa tarvita maistamiskertaa ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Tavalliseen maitoon siirryttäessä on suositeltavaa heti valita rasvaton tai vähärasvainen maito. Mehuja ei suositella ollenkaan. Kun lapsi siirtyy rasvaisesta rintamaidosta rasvattomaan tai vähärasvaiseen maitoon, on hänen ruokaansa syytä lisätä ruokaöljyä pari teelusikallista, jotta turvataan tarpeellinen pehmeiden rasvojen saanti. Vaikka tavalliseen maitoon on lisätty D-vitamiinia, tarvitsee vauva vielä D-vitamiinilisää aina kolmivuotiaaksi saakka. Alle vuoden ikäisen ruokaan ei lisätä suolaa, sokeria tai voimakkaita mausteita. Lanttua, punajuurta ja pinaattia ei suositella niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Myöskään keinotekoisia makeutusaineita (aspartaami ym.) ei lasten ruoissa pitäisi olla. Mikäli esim. marjoja halutaan makeuttaa, käytetään hedelmäsokeria tai tavallista sokeria. Ensimmäisiä hyviä lisäruokia vauvalle ovat kasvikset, marjat ja hedelmät. Seuraavaksi aloitetaan viljavalmisteet ja lihaan totuttelu. Lihaa annetaan ensin vain teelusikallinen ja myöhemmin 1-1,5 ruokalusikallista ateriaa kohti. Lähellä vuoden ikää ruokavalioon voidaan lisätä maitovalmisteita niin, että aikaisintaan 10 kuukauden iästä lähtien vauvalle voidaan tarjota hapanmaitotuotteita. Hapanmaitotuotteiden käytössä suositeltavia ovat sokerittomat, rasvattomat, vähäsokeriset ja vähärasvaiset tuotteet. 6

7 Ruokavalio laajenee seuraavan taulukon mukaisesti yli 6 kk yli 8 kk yli 10 kk Osittainen imetys 12 kk:n ikään saakka Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna, kasvikset - marjat, hedelmät - liha, kala - puuro Karkeita soseita ja uusia tutustumisruokia: - peruna, kasvikset ja liha, kala - puuro - marjat ja hedelmät - hienojakoiset tuoreraasteet D-vitamiinivalmiste kaikissa ikäryhmissä Perheen ruokia tai karkeita soseita: - puuro - perunat, kasvikset - tuoreraasteet - marjat ja hedelmät - liha- tai kalaruoat - hapanmaitovalmisteet ja maito ruoassa Ohje perunasoseelle: Yksi pieni peruna Keitettyä vettä 1. Keitä peruna suolattomassa vedessä tai höyryssä tai kypsennä mikroaaltouunissa. 2. Kuori peruna, soseuta se haarukalla lautasella ja löysennä keitetyllä vedellä tai rintamaidolla. Perusohje kasvissoseelle: 250 g puhdistettuja, kuorittuja kasviksia (esimerkiksi perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia) 2½ dl vettä 1. Pese, kuori ja viipaloi juurekset tai lohko kasvikset suurehkoiksi lohkoiksi. 2. Laita kasvikset kiehuvaan veteen kypsymisjärjestyksessä, ensin porkkana, sitten peruna ja lopuksi kukkakaali. Käytä vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. 3. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla. Varo ylikypsentämistä. Kasvikset ovat sopivan kypsiä, kun ne pysyvät vielä lohkoina. 4. Soseuta kasvikset keitinveteen perunasurvimella, sosemyllyllä, monitoimikoneella, tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Varo sähköisten laitteiden liian pitkää käyntiaikaa, jolloin soseeseen kertyy ilmaa. Se saattaa aiheuttaa vauvalle ilmavaivoja. Pitkä soseutus myös sitkistää perunan. Perusohjeesta saat 4 5 dl valmista sosetta. Se riittää alkutotuttelussa vauvalle useaksi päiväksi. Kasvissose säilyy kaksi vuorokautta jääkaapissa muovirasiassa tai kelmulla peitettynä. Sosetta voit pakastaa esimerkiksi vauvanruokatölkeissä, jääpalalokerikossa tai muovirasioissa. 7

8 Leikitään yhdessä Vanhemmilla on suuri merkitys vauvan leikin kehitykselle. Vauva oppii leikkimään, kun hänet otetaan aktiivisesti mukaan leikkiin. Jo puolivuotias vauva osaa nauttia leikkimisestä: musisoinnista, laulamisesta, taputtelusta, pomputtelusta ja loruilusta. Paras leikkipaikka pienelle lapselle on syli. Leikin kehitys perustuu vuorovaikutukseen, sillä vauva tarkkailee aikuisen ilmeitä ja äänensävyjä leikin aikana ja oppii yhdistelemään niitä toisiinsa. Tärkeintä leikkimisessä on aikuisen ja lapsen välinen yhdessäolo ja sen tuottama mielihyvä. Vauvaa ei haittaa, jos sävel ei mene aina oikein tai lorusta unohtuu sanoja. Pääasia on yhdessäolon ilo. Ensimmäisiksi leikeiksi vauvalle riittää varpaiden ja sormien laskeminen. Sitten loruiluun otetaan sormet mukaan: Pikku hiiri -loruleikissä avataan vauvan käsi, johon aikuinen piirtelee sormellaan pieniä ympyröitä. Ympyröitä tehtäessä lausutaan: Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se ääneen piipittää. Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se piiloon piipertää. Sormilla piiperretään vauvan käsivartta pitkin kainaloon, jota sitten kutitetaan. Tätä leikkiä voi leikkiä myös vauvan jaloilla. Leikin lopussa hiiri piipertää jalkaa pitkin vauvan mahalle, jota lopuksi kutittaa. Värikkäät ja selkeäkuvaiset kirjat ja liikkuvat lelut alkavat kiinnostaa vauvaa puolen ikävuoden jälkeen. Lähellä vuoden ikää vauva ymmärtää esineiden käyttötarkoitusta. Vauva on jo huomannut, minkälaisia astioita vanhemmat käyttävät valmistaessaan ruokaa. Nyt on hyvä aika hankkia vauvalle hänen kehityksensä kannalta sopivia leluja kotileikkiin. Vauvan sukupuolesta riippumatta nukkevauva ja erilaiset leikkiastiat ovat hyviä leluja ja aikuisen on hyvä näyttää lapselle, kuinka näillä leluilla leikitään. 8 Noin vuoden ikäinen lapsi leikkii toisen lapsen rinnalla, mutta ei vielä osaa leikkiä toisen lapsen kanssa. Hänen leikkinsä on kehittynyt huomattavasti puolessa vuodessa, sillä nyt hän osaa laittaa esineitä sisäkkäin ja päällekkän sekä osaa avata ja sulkea kansia. Hän oppii rakentamaan torneja palikoista, nauttii lelujen levittämisestä pitkin lattioita ja saattaa sitten järjestellä niitä mieluisiin jonoihin.

9 Mennään ulos! Vauvan on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunistaan ulkona, mutta valveilla ollessaan häntä ei kannata pitää vaunuissa makaamassa. Vauva voi istua rattaissa seuraten ympäristön tapahtumia. Kun vauva pyrkii pois rattaista, tulisi hänelle antaa siihen mahdollisuus. Pienen vauvan voi nostaa kesällä viltin päälle tai nurmikolle. Omatoimiseen istumiseen pystyvä vauva viihtyy varmasti hiekkalaatikolla ämpärin ja lapion kanssa. Vauvaa ei saa jättää ulkona hetkeksikään yksin, koska tapaturmia voi aina sattua. Aikuinen huolehtii tarkoituksenmukaisesta tekemisestä ulkona. Vuodenajasta riippumatta luonto tarjoaa erilaisia virikkeitä kaiken ikäisille lapsille. Kesällä vauva pidetään poissa suorasta auringon paisteesta ja vaunut on hyvä suojata hyönteisverkolla. Talvella vauva tarvitsee riittävästi vaatetta päälleen sään mukaan. Vauvan niska on hyvä paikka tunnustella vaatteiden riittävyyttä. Hikoilusta aiheutuva kosteus niskan alueella on merkki liiasta vaatetuksesta. Toisaalta taas heti sisälle tultua kylmät ja viileät sormet ja varpaat ovat merkkejä liian vähäisestä vaatetuksesta. Ulkona nukuttamisen pakkasraja on -10 astetta. Vauvoilla ei tule käyttää aurinko- ja pakkasvoiteita. Ensiaskelkenkiä lapsi ei tarvitse ennen kuin hän alkaa kävellä ulkona. Varmimmin lapsen kengän oikean koon saa piirtämällä lapsen jalan ääriviivan pahville lapsen seistessä pahvin päällä. Tähän piirrosjälkeen lisätään pisimmän varpaan kohdalle 1,7 cm, jotta kenkään saadaan riittävä käynti- ja kasvunvara. Kun lapselle ollaan hankkimassa kenkiä, sovitetaan tätä pahvimallia kengän sisäpuolelle. Jos pahvi rypistyy tai taittuu reunoistaan kengän sisällä, kenkä ei ole riittävän suuri lapsen jalkaan. Kävelemään opettelevalla vauvalla on sisätiloissa hyvä olla liukastumista ehkäisemässä luonnonkumipohjaiset tossut tai liukuestesukat. Sisäkäyttöön suositellaan nahkaisia tossuja, jotka tukevat jalkaterää kävelemään opeteltaessa ja joissa varpaille ja nilkoille on riittävästi tilaa koukistua ja vahvistua.potkupuvut ja sukat tulee myös valita siten, etteivät ne purista varpaiden tai kynsien kohdalta. Mua pientä väsyttää Vauvojen unentarve on yksilöllinen. Ärtyisyys ja levottomuus voivat kertoa väsymyksestä. Fyysiselle kasvulle ja keskushermoston kehitykselle riittävä nukkuminen on tärkeää. Vauvaa ei saa kuitenkaan nukahtamaan pakolla, eikä hän myöskään nuku yli oman unentarpeensa. Säännölliset iltarutiinit luovat lapselle turvallisuutta. Lapsi oppii esimerkiksi, että iltapalaa seuraa yöpuvun vaihto, sitten hampaiden pesu ja säkyyn meno. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja nukahtaminen on helppoa, kun samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Myös hellyys ja läheisyys rauhoittavat lasta. Yleensä uni on rauhallista, kun vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Liikkumaan opettelevan lapsen voi olla vaikeaa rauhoittua nukkumaan. Tällöin tarvitaan vanhemman määrätietoista apua pienen rauhoittumiseen. Rauhoittumiseen voi tuoda helpotusta esimerkiksi tuttu unilelu. Puolivuotias vauva nukkuu usein jo pitkät yöunet ja päivällä kahdet päiväunet. Alle vuoden ikäisen lapsen on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunet ulkona. Noin vuoden ikäinen nukkuu useimmiten enää yhdet päiväunet ja unirytmi on jo muun perheen kaltainen. Vuoden ikäisen unentarve on noin tuntia vuorokaudessa. Rauhallinen nukkumisympäristö on vauvan unelle tärkeää, samoin sopiva huoneen lämpötila ja tarkoituksenmukainen vaatetus. Vauva ei tarvitse nukkuessaan tyynyä. 9

10 Missä on pipi? Terve vauva on iloinen ja onnellinen sekä syö ja nukkuu säännöllisesti. Jos vauva on sairas, vanhempi huomaa muutoksen suhteessa vauvan normaaliin käytökseen. Yleisin merkki sairastumisesta on itkuisuus tai vaisu olemus. Pieni lapsi kokee sairauden hyvin kokonaisvaltaisesti ja itkun laatu kertoo huonosta olosta. Myös nukkumisen muutos voi olla sairauden seurausta. Uni voi olla katkonaista ja vauva voi nukkua poikkeuksellisen paljon tai vähän. Sairaana ruoka maistuu harvoin hyvin. Kuumeinen lapsi tarvitsee riittävästi nestettä. Liikkumaan opetteleva vauva on hyvin altis tapaturmille (mm. putoaminen, kaatuminen) eikä osaa vielä itse varoa. Vanhemman tehtävä on ennakoida vaaroja. Pinsettiotteen oppinut lapsi laittaa löytämiään pieniä ja vaarallisia esineitä suuhunsa ja näin ne voivat joutua joko vatsaan tai hengitysteihin. Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle Vauvalle riittää, kun vanhempi toimii vauvan ja koko perheen parhaaksi. Vanhemman ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin on, eikä vauvan vuoksi tarvitse toimia hienojen normien mukaisesti. Vanhempi voi yrittää asettua vauvan tilanteeseen ja miettiä, mikä itsestä silloin tuntuisi mukavalta. Vanhemman tehtävänä on asettaa rakkaudella riittävät ja turvalliset rajat lapselleen, olla läsnä lapselle, kestää hänen tunteensa ja vastata hänen tarpeisiinsa. Rauhallisuus ja hellän määrätietoiset otteet vauvan käsittelyssä luovat vauvalle turvallisen olon. Vanhempi voi tukea vauvan turvallista kehitystä ottamalla hänet aktiivisena osallistujana mukaan hoitotilanteisiin: jutella vauvalle ja luoda katsekontakti vauvaan. Virikkeitä kehittymiselle vauva saa sylihoidossa ja läheisyys lisää myös vauvan turvallisuudentunnetta. Aikuiselta saadun peilauksen kautta vauvan itsetunto, minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun vanhempi reagoi vauvaansa tämän viestien (jokeltelu, nauru, itku) perusteella. Vanhempien keskinäinen suhde muodostaa perustan lapsen kasvulle ja lapsi saa siitä voimaa kasvamiseen ja kehittymiseen. Lapsen vuoksi vanhempien kannattaa tehdä työtä parisuhteen vahvistamiseksi. 10 Parisuhteen toimivuus perustuu toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja haluun onnistua parisuhteessa. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa tilaa ja mahdollisuuksia omien voimavarojen ylläpitämiseen. Puolisot voivat tukea toisiaan sallimalla kumppanin osallistua toimintaan, jossa hän kokee voimavarojensa vahvistuvan.

11 Jos esitettä luettaessa heräsi kysymyksiä, kannattaa kääntyä oman terveydenhoitajan puoleen. Voit halutessasi hakea lisätietoa seuraavista lähteistä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Internet-osoitteessa on vanhemmille tarkoitettu Tukea vanhemmille -sivusto, mistä vanhemmat voivat etsiä lisää tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja kasvatuksesta. Sivustolla on myös oma keskusteluryhmä, josta voi saada vertaistukea vanhemmuuteen. Perheasian neuvottelukeskuksesta on mahdollisuus varata aikaa maksuttomaan keskusteluun vaikean elämäntilanteen, ihmissuhteiden, parisuhteen tai perheeseen liittyen. Hyvinkäällä toimipiste sijaitsee osoitteessa Pappilankatu 14. Ajanvaraus on ma-to klo 9-11 puhelinnumerossa Imetystukilistan kotisivut tarjoavat vertaistukeatukea äideille. Vertaistukea ja arkipäivän iloa löytyy myös Kotiäidit-sivuilta Mammatuki-nettisivut ovat äitien omat sivut, jotka ovat tarkoitettu synnytysmasennuksesta toipumisen tueksi. 11

12 Esitteen on laatinut v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Satu-Maaria Moberg yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Soseista sormiruokaan

Soseista sormiruokaan Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta

MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta 1 Tämä opas on tarkoitettu Teille vanhemmille, joille alle yksivuotiaan ravitsemukseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Opaslehtiseen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Imeväisikäisen lapsen ruoka

Imeväisikäisen lapsen ruoka Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:17 Social- och hälsovårdsministeriets handböcker 2004:17 Imeväisikäisen lapsen ruoka Kost för spädbarn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE

UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Alle 3 kk ikäiset vauvat Vauva mullistaa synnyttyään perheen elämän. Totuttuja tapoja on hyvä miettiä ja tarvittaessa muuttaa paremmin yhteen

Lisätiedot

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva

Lisätiedot

VAUVAN RUOKA 6-12 KK

VAUVAN RUOKA 6-12 KK VAUVAN RUOKA 6-12 KK Kiinteää lisäruokaa yksilöllisesti Kuuden kuukauden jälkeen äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on edelleen tärkeää ruokaa vauvalle. Imetystä suositellaan jatkettavaksi yhden vuoden

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta. www.kantoliinayhdistys.fi

Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta. www.kantoliinayhdistys.fi Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta perustettu vuonna 2010 edistää lasten ergonomista kantamista levittämällä tietoa ergonomisista kantovälineistä tarjoamalla apua kantovälineiden käyttämiseen järjestää

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Imeväisikäisen ruokavalio

Imeväisikäisen ruokavalio 2013 Imeväisikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013 Imettäminen Täysimetys 6 kuukauden ikään Äidinmaito on imeväisen lapsen

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

espanjalainen kikherne -chorizokeitto espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Leikki-ikäisen lapsen unen tarve Leikki-ikäisen lapsen unen tarve on noin 10 13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä.

Lisätiedot

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa.

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa. HYVÄT PERHEPÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMAT Lapsenne on saanut perhepäivähoitopaikan. Perhepäivähoito tarjoaa pienelle lapsiryhmälle kodinomaisen hoitomuodon. Perhepäiväkodin tarkoituksena on antaa turvallista

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU. Ota mukaan, Ole hyvä!

Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU. Ota mukaan, Ole hyvä! Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU Ota mukaan, Ole hyvä! Jouluruoka maistuu parhaalta suoraan omasta uunista. PERINTEISET JOULUPÖYDÄN HERKUT JA MUUTAMA UUSI TUTTAVUUS: LANTTULAATIKKO

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

"EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen

EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen Sosiaali- ja terveystoimi Ravitsemusterapia 2010 "EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen Vauvan ensimmäinen vuosi on täynnä uutta ja ihmeellistä opittavaa. Syöminenkin opetellaan pienin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013

Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013 Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013 Hyvä Sundsbergiläinen! Olemme lisänneet Sundsbergin alueen toimituksiimme 21.10.2013 alkaen. Käytämme kuljetuksiin ainoastaan

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot