Vauvan vanhempien tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan vanhempien tueksi"

Transkriptio

1 Vauvan vanhempien tueksi 6-12 kuukautta Rutista, rapsuta, rakasta - silitä pientä päätä. Lähelle ota ja lämmitä - älä suukkoja säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä - tuudita, helli ja hyväile - ota syliin, pois älä päästä. V. Sammalkorpi, toim.

2 Sisällys Hyvät vanhemmat 3 Vauva kasvaa ja kehittyy 4 Nam nam, mitä tämä onkaan? 6 Leikitään yhdessä 8 Mennään ulos! 9 Mua pientä väsyttää 9 Missä on pipi? 10 Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Aaron Manni, 9kk

3 Hyvät vanhemmat Pienestä vastasyntyneestä on nyt kasvanut vähän isompi vauva. Vauvan kasvaessa hyvä ja hellä hoito pysyy edelleen tärkeänä. Uusia haasteita vauvan kanssa elämiseen tuovat liikkumaan opettelu ja kiinteiden ruokien aloitus. Leikin merkitys kehityksen kannalta lisääntyy ja päivärytmin merkitys korostuu. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa aikaa vauvan hoidon lomaan, jotta jaksavat olla hyvä äiti ja isä vauvalleen sekä hyvä puoliso toinen toiselleen. Tämä esite on tehty vauvan vanhempien tueksi herättämään ajatuksia vauvan hoidosta ja kasvatuksesta. Näistä ajatuksista on hyvä keskustella yhdessä terveydenhoitajan kanssa. 3

4 Vauva kasvaa ja kehittyy Vauvan fyysinen kasvu on nopeaa. Vauvat kasvavat ja kehittyvät omassa tahdissaan kuitenkin tiettyjen samojen vaiheiden kautta. Vauva-ajan kasvu on perusta koko loppuelämän kehitykselle. Jotta vauva voi oppia uuden taidon, hänen on saatava kehittyä rauhassa omassa tahdissaan ja saavuttaa oma kypsyystasonsa oppimiselle. Näin ollen vauvaa voi esimerkiksi seisottaa omalla painollaan vasta sitten, kun hän kykenee omalla voimallaan ja hallinnallaan suoriutumaan seisomisesta. 6 kk Katselee mielellään itseään peilistä ja juttelee peilikuvalleen Seuraa tarkkaavaisesti isompien lasten leikkejä Reagoi puhutteluun Hymyilee toisille ja alkaa jäljitellä ilmeitä Alkaa ojentaa käsiään halutessaan syliin Jokeltelu muuttuu monivivahteisemmaksi ja siitä alkaa erottua tavuja, kuten mama ja pa-pa Tulkitsee aikuisen puhetta äänensävyjen perusteella 7 kk Keskimäärin tässä iässä puhkeavat ensimmäiset hampaat ja on aika aloittaa hammasharjan käyttö päivittäin Saattaa vierastaa outoja ihmisiä 8 kk Osaa pitää lusikkaa ja mukia kädessä Siirtää esineen kädestä toiseen ja suuhun Ryömii tai konttaa Harjoittelee itsenäistä istuma-asentoa 9 kk Peukalo-etusormiote kehittyy 10 kk 4 Kiinnostuu kiipeämisestä ja portaille noususta Voi oppia seisomaan ilman tukea Näyttää tunteitaan Hytkyttelee musiikin tahdissa Vilkuttaa Pudistaa päätään Oppii näyttämään kehonsa osia

5 11 kk Kävelee pieniä matkoja pitäen kiinni tuesta Laskeutuu istumaan seisoma-asennosta Osoittaa etusormellaan esineitä ja kirjan kuvia 12 kk Ottaa ensimmäisiä kävelyaskeliaan ilman tukea Ojentaa käsiään ja jalkojaan auttaen pukeutumisessa Oppii riisumaan helppoja vaatteita Opettelee syömään itse ruokaansa Oppii ei-sanan merkityksen, kun sitä käytetään harkitusti Vierastaa outoja ihmisiä ja vieraita paikkoja Osoittaa kiintymystään Alkaa toistaa tuttuja sanoja Käyttää pinsettiotetta poimiessaan esimerkiksi pieniä murusia lattialta Ensimmäisen ikävuoden lopussa vauvan paino on suunnilleen kolminkertainen syntymäpainoonsa nähden ja pituutta on tullut puolet lisää syntymäpituuteen verrattuna. Perimä, ravitsemus ja hormonit säätelevät kasvua, joka on aina yksilöllistä. Vaikka vuoden ikäinen lapsi ei osaa kunnolla puhua, hän kuuntelee tarkkaavaisesti ja ymmärtää jo paljon. Puhuminen ja laulaminen ovat perusta vauvan puheen kehitykselle. On tärkeää, että vauvalle puhutaan paljon katsekontaktia ottaen. Tällöin vauva rohkaistuu käyttämään omaa ääntään. Vauva oppii sanoille oikean merkityksen nopeammin, kun puheessa käytetään oikeita sanoja. Sanojen merkityksen opittuaan hän osaa käyttää itse sanoja oikein. 5

6 Nam nam, mitä tämä onkaan? Ruokavaliolla on merkitystä vauvan kasvuun ja kehitykseen. Säännöllinen ateriarytmi on tärkeämpää vauvalle kuin aikuiselle ja rytmi luo turvallisuutta. Nälkä voi aiheuttaa vauvan ärtyisyyttä ja kiukuttelua. Rintaruokintaa suositellaan edelleen jatkettavaksi vähintään vuoden ikään asti. Tämä vaikuttaa myönteisesti vauvan ja äidin väliseen suhteeseen ja on taloudellinen vaihtoehto. Jos imetys loppuu ennen vuoden ikää, annetaan vauvalle äidinmaidonkorviketta noin vuoden ikään asti. On tärkeää noudattaa pakkauksen ohjeita korvikkeen valmistamisessa ja lämmittämisessä. Kiinteän lisäruoan antamisen voi aloittaa noin puolivuotiaalle vauvalle, mutta lisäruoan tarve on aina yksilöllistä. Kun vauva osaa istua, hän voi istua syöttötuolissa ruokailun ajan. Fyysiseltä kehitykseltään puolivuotias on jo valmis syömään kiinteää lisäruokaa. Vauvan ruokavalioon lisätään yhdestä kahteen uutta lajia viikkoa kohden. Vauva saattaa tarvita maistamiskertaa ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Tavalliseen maitoon siirryttäessä on suositeltavaa heti valita rasvaton tai vähärasvainen maito. Mehuja ei suositella ollenkaan. Kun lapsi siirtyy rasvaisesta rintamaidosta rasvattomaan tai vähärasvaiseen maitoon, on hänen ruokaansa syytä lisätä ruokaöljyä pari teelusikallista, jotta turvataan tarpeellinen pehmeiden rasvojen saanti. Vaikka tavalliseen maitoon on lisätty D-vitamiinia, tarvitsee vauva vielä D-vitamiinilisää aina kolmivuotiaaksi saakka. Alle vuoden ikäisen ruokaan ei lisätä suolaa, sokeria tai voimakkaita mausteita. Lanttua, punajuurta ja pinaattia ei suositella niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Myöskään keinotekoisia makeutusaineita (aspartaami ym.) ei lasten ruoissa pitäisi olla. Mikäli esim. marjoja halutaan makeuttaa, käytetään hedelmäsokeria tai tavallista sokeria. Ensimmäisiä hyviä lisäruokia vauvalle ovat kasvikset, marjat ja hedelmät. Seuraavaksi aloitetaan viljavalmisteet ja lihaan totuttelu. Lihaa annetaan ensin vain teelusikallinen ja myöhemmin 1-1,5 ruokalusikallista ateriaa kohti. Lähellä vuoden ikää ruokavalioon voidaan lisätä maitovalmisteita niin, että aikaisintaan 10 kuukauden iästä lähtien vauvalle voidaan tarjota hapanmaitotuotteita. Hapanmaitotuotteiden käytössä suositeltavia ovat sokerittomat, rasvattomat, vähäsokeriset ja vähärasvaiset tuotteet. 6

7 Ruokavalio laajenee seuraavan taulukon mukaisesti yli 6 kk yli 8 kk yli 10 kk Osittainen imetys 12 kk:n ikään saakka Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna, kasvikset - marjat, hedelmät - liha, kala - puuro Karkeita soseita ja uusia tutustumisruokia: - peruna, kasvikset ja liha, kala - puuro - marjat ja hedelmät - hienojakoiset tuoreraasteet D-vitamiinivalmiste kaikissa ikäryhmissä Perheen ruokia tai karkeita soseita: - puuro - perunat, kasvikset - tuoreraasteet - marjat ja hedelmät - liha- tai kalaruoat - hapanmaitovalmisteet ja maito ruoassa Ohje perunasoseelle: Yksi pieni peruna Keitettyä vettä 1. Keitä peruna suolattomassa vedessä tai höyryssä tai kypsennä mikroaaltouunissa. 2. Kuori peruna, soseuta se haarukalla lautasella ja löysennä keitetyllä vedellä tai rintamaidolla. Perusohje kasvissoseelle: 250 g puhdistettuja, kuorittuja kasviksia (esimerkiksi perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia) 2½ dl vettä 1. Pese, kuori ja viipaloi juurekset tai lohko kasvikset suurehkoiksi lohkoiksi. 2. Laita kasvikset kiehuvaan veteen kypsymisjärjestyksessä, ensin porkkana, sitten peruna ja lopuksi kukkakaali. Käytä vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. 3. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla. Varo ylikypsentämistä. Kasvikset ovat sopivan kypsiä, kun ne pysyvät vielä lohkoina. 4. Soseuta kasvikset keitinveteen perunasurvimella, sosemyllyllä, monitoimikoneella, tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Varo sähköisten laitteiden liian pitkää käyntiaikaa, jolloin soseeseen kertyy ilmaa. Se saattaa aiheuttaa vauvalle ilmavaivoja. Pitkä soseutus myös sitkistää perunan. Perusohjeesta saat 4 5 dl valmista sosetta. Se riittää alkutotuttelussa vauvalle useaksi päiväksi. Kasvissose säilyy kaksi vuorokautta jääkaapissa muovirasiassa tai kelmulla peitettynä. Sosetta voit pakastaa esimerkiksi vauvanruokatölkeissä, jääpalalokerikossa tai muovirasioissa. 7

8 Leikitään yhdessä Vanhemmilla on suuri merkitys vauvan leikin kehitykselle. Vauva oppii leikkimään, kun hänet otetaan aktiivisesti mukaan leikkiin. Jo puolivuotias vauva osaa nauttia leikkimisestä: musisoinnista, laulamisesta, taputtelusta, pomputtelusta ja loruilusta. Paras leikkipaikka pienelle lapselle on syli. Leikin kehitys perustuu vuorovaikutukseen, sillä vauva tarkkailee aikuisen ilmeitä ja äänensävyjä leikin aikana ja oppii yhdistelemään niitä toisiinsa. Tärkeintä leikkimisessä on aikuisen ja lapsen välinen yhdessäolo ja sen tuottama mielihyvä. Vauvaa ei haittaa, jos sävel ei mene aina oikein tai lorusta unohtuu sanoja. Pääasia on yhdessäolon ilo. Ensimmäisiksi leikeiksi vauvalle riittää varpaiden ja sormien laskeminen. Sitten loruiluun otetaan sormet mukaan: Pikku hiiri -loruleikissä avataan vauvan käsi, johon aikuinen piirtelee sormellaan pieniä ympyröitä. Ympyröitä tehtäessä lausutaan: Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se ääneen piipittää. Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se piiloon piipertää. Sormilla piiperretään vauvan käsivartta pitkin kainaloon, jota sitten kutitetaan. Tätä leikkiä voi leikkiä myös vauvan jaloilla. Leikin lopussa hiiri piipertää jalkaa pitkin vauvan mahalle, jota lopuksi kutittaa. Värikkäät ja selkeäkuvaiset kirjat ja liikkuvat lelut alkavat kiinnostaa vauvaa puolen ikävuoden jälkeen. Lähellä vuoden ikää vauva ymmärtää esineiden käyttötarkoitusta. Vauva on jo huomannut, minkälaisia astioita vanhemmat käyttävät valmistaessaan ruokaa. Nyt on hyvä aika hankkia vauvalle hänen kehityksensä kannalta sopivia leluja kotileikkiin. Vauvan sukupuolesta riippumatta nukkevauva ja erilaiset leikkiastiat ovat hyviä leluja ja aikuisen on hyvä näyttää lapselle, kuinka näillä leluilla leikitään. 8 Noin vuoden ikäinen lapsi leikkii toisen lapsen rinnalla, mutta ei vielä osaa leikkiä toisen lapsen kanssa. Hänen leikkinsä on kehittynyt huomattavasti puolessa vuodessa, sillä nyt hän osaa laittaa esineitä sisäkkäin ja päällekkän sekä osaa avata ja sulkea kansia. Hän oppii rakentamaan torneja palikoista, nauttii lelujen levittämisestä pitkin lattioita ja saattaa sitten järjestellä niitä mieluisiin jonoihin.

9 Mennään ulos! Vauvan on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunistaan ulkona, mutta valveilla ollessaan häntä ei kannata pitää vaunuissa makaamassa. Vauva voi istua rattaissa seuraten ympäristön tapahtumia. Kun vauva pyrkii pois rattaista, tulisi hänelle antaa siihen mahdollisuus. Pienen vauvan voi nostaa kesällä viltin päälle tai nurmikolle. Omatoimiseen istumiseen pystyvä vauva viihtyy varmasti hiekkalaatikolla ämpärin ja lapion kanssa. Vauvaa ei saa jättää ulkona hetkeksikään yksin, koska tapaturmia voi aina sattua. Aikuinen huolehtii tarkoituksenmukaisesta tekemisestä ulkona. Vuodenajasta riippumatta luonto tarjoaa erilaisia virikkeitä kaiken ikäisille lapsille. Kesällä vauva pidetään poissa suorasta auringon paisteesta ja vaunut on hyvä suojata hyönteisverkolla. Talvella vauva tarvitsee riittävästi vaatetta päälleen sään mukaan. Vauvan niska on hyvä paikka tunnustella vaatteiden riittävyyttä. Hikoilusta aiheutuva kosteus niskan alueella on merkki liiasta vaatetuksesta. Toisaalta taas heti sisälle tultua kylmät ja viileät sormet ja varpaat ovat merkkejä liian vähäisestä vaatetuksesta. Ulkona nukuttamisen pakkasraja on -10 astetta. Vauvoilla ei tule käyttää aurinko- ja pakkasvoiteita. Ensiaskelkenkiä lapsi ei tarvitse ennen kuin hän alkaa kävellä ulkona. Varmimmin lapsen kengän oikean koon saa piirtämällä lapsen jalan ääriviivan pahville lapsen seistessä pahvin päällä. Tähän piirrosjälkeen lisätään pisimmän varpaan kohdalle 1,7 cm, jotta kenkään saadaan riittävä käynti- ja kasvunvara. Kun lapselle ollaan hankkimassa kenkiä, sovitetaan tätä pahvimallia kengän sisäpuolelle. Jos pahvi rypistyy tai taittuu reunoistaan kengän sisällä, kenkä ei ole riittävän suuri lapsen jalkaan. Kävelemään opettelevalla vauvalla on sisätiloissa hyvä olla liukastumista ehkäisemässä luonnonkumipohjaiset tossut tai liukuestesukat. Sisäkäyttöön suositellaan nahkaisia tossuja, jotka tukevat jalkaterää kävelemään opeteltaessa ja joissa varpaille ja nilkoille on riittävästi tilaa koukistua ja vahvistua.potkupuvut ja sukat tulee myös valita siten, etteivät ne purista varpaiden tai kynsien kohdalta. Mua pientä väsyttää Vauvojen unentarve on yksilöllinen. Ärtyisyys ja levottomuus voivat kertoa väsymyksestä. Fyysiselle kasvulle ja keskushermoston kehitykselle riittävä nukkuminen on tärkeää. Vauvaa ei saa kuitenkaan nukahtamaan pakolla, eikä hän myöskään nuku yli oman unentarpeensa. Säännölliset iltarutiinit luovat lapselle turvallisuutta. Lapsi oppii esimerkiksi, että iltapalaa seuraa yöpuvun vaihto, sitten hampaiden pesu ja säkyyn meno. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja nukahtaminen on helppoa, kun samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Myös hellyys ja läheisyys rauhoittavat lasta. Yleensä uni on rauhallista, kun vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Liikkumaan opettelevan lapsen voi olla vaikeaa rauhoittua nukkumaan. Tällöin tarvitaan vanhemman määrätietoista apua pienen rauhoittumiseen. Rauhoittumiseen voi tuoda helpotusta esimerkiksi tuttu unilelu. Puolivuotias vauva nukkuu usein jo pitkät yöunet ja päivällä kahdet päiväunet. Alle vuoden ikäisen lapsen on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunet ulkona. Noin vuoden ikäinen nukkuu useimmiten enää yhdet päiväunet ja unirytmi on jo muun perheen kaltainen. Vuoden ikäisen unentarve on noin tuntia vuorokaudessa. Rauhallinen nukkumisympäristö on vauvan unelle tärkeää, samoin sopiva huoneen lämpötila ja tarkoituksenmukainen vaatetus. Vauva ei tarvitse nukkuessaan tyynyä. 9

10 Missä on pipi? Terve vauva on iloinen ja onnellinen sekä syö ja nukkuu säännöllisesti. Jos vauva on sairas, vanhempi huomaa muutoksen suhteessa vauvan normaaliin käytökseen. Yleisin merkki sairastumisesta on itkuisuus tai vaisu olemus. Pieni lapsi kokee sairauden hyvin kokonaisvaltaisesti ja itkun laatu kertoo huonosta olosta. Myös nukkumisen muutos voi olla sairauden seurausta. Uni voi olla katkonaista ja vauva voi nukkua poikkeuksellisen paljon tai vähän. Sairaana ruoka maistuu harvoin hyvin. Kuumeinen lapsi tarvitsee riittävästi nestettä. Liikkumaan opetteleva vauva on hyvin altis tapaturmille (mm. putoaminen, kaatuminen) eikä osaa vielä itse varoa. Vanhemman tehtävä on ennakoida vaaroja. Pinsettiotteen oppinut lapsi laittaa löytämiään pieniä ja vaarallisia esineitä suuhunsa ja näin ne voivat joutua joko vatsaan tai hengitysteihin. Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle Vauvalle riittää, kun vanhempi toimii vauvan ja koko perheen parhaaksi. Vanhemman ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin on, eikä vauvan vuoksi tarvitse toimia hienojen normien mukaisesti. Vanhempi voi yrittää asettua vauvan tilanteeseen ja miettiä, mikä itsestä silloin tuntuisi mukavalta. Vanhemman tehtävänä on asettaa rakkaudella riittävät ja turvalliset rajat lapselleen, olla läsnä lapselle, kestää hänen tunteensa ja vastata hänen tarpeisiinsa. Rauhallisuus ja hellän määrätietoiset otteet vauvan käsittelyssä luovat vauvalle turvallisen olon. Vanhempi voi tukea vauvan turvallista kehitystä ottamalla hänet aktiivisena osallistujana mukaan hoitotilanteisiin: jutella vauvalle ja luoda katsekontakti vauvaan. Virikkeitä kehittymiselle vauva saa sylihoidossa ja läheisyys lisää myös vauvan turvallisuudentunnetta. Aikuiselta saadun peilauksen kautta vauvan itsetunto, minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun vanhempi reagoi vauvaansa tämän viestien (jokeltelu, nauru, itku) perusteella. Vanhempien keskinäinen suhde muodostaa perustan lapsen kasvulle ja lapsi saa siitä voimaa kasvamiseen ja kehittymiseen. Lapsen vuoksi vanhempien kannattaa tehdä työtä parisuhteen vahvistamiseksi. 10 Parisuhteen toimivuus perustuu toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja haluun onnistua parisuhteessa. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa tilaa ja mahdollisuuksia omien voimavarojen ylläpitämiseen. Puolisot voivat tukea toisiaan sallimalla kumppanin osallistua toimintaan, jossa hän kokee voimavarojensa vahvistuvan.

11 Jos esitettä luettaessa heräsi kysymyksiä, kannattaa kääntyä oman terveydenhoitajan puoleen. Voit halutessasi hakea lisätietoa seuraavista lähteistä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Internet-osoitteessa on vanhemmille tarkoitettu Tukea vanhemmille -sivusto, mistä vanhemmat voivat etsiä lisää tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja kasvatuksesta. Sivustolla on myös oma keskusteluryhmä, josta voi saada vertaistukea vanhemmuuteen. Perheasian neuvottelukeskuksesta on mahdollisuus varata aikaa maksuttomaan keskusteluun vaikean elämäntilanteen, ihmissuhteiden, parisuhteen tai perheeseen liittyen. Hyvinkäällä toimipiste sijaitsee osoitteessa Pappilankatu 14. Ajanvaraus on ma-to klo 9-11 puhelinnumerossa Imetystukilistan kotisivut tarjoavat vertaistukeatukea äideille. Vertaistukea ja arkipäivän iloa löytyy myös Kotiäidit-sivuilta Mammatuki-nettisivut ovat äitien omat sivut, jotka ovat tarkoitettu synnytysmasennuksesta toipumisen tueksi. 11

12 Esitteen on laatinut v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Satu-Maaria Moberg yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Henkilötiedot nimi: syntymäaika: Kastettu Kastamaton Hätäkastettu Hätäkasteen vahvistus suoritetaan omassa seurakunnassa. syntymäpaino:

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Vauvojen ja taaperoiden BRIO-uutuudet 2015 0 3-vuotiaille lapsille Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Jo vuodesta 1884 olemme valmistaneet inspiroivia leluja, joiden avulla lapset voivat tutustua ympäröivään

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

MYLLYOJAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

MYLLYOJAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA MYLLYOJAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2014 SISÄLTÖ 1. MYLLYOJAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSEN OSALLISTAMINEN 4. VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN 5. MEIDÄN ARVOT 6. TOIMINNAN

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT 1. Asuinkuntanne Hanko 0,0 0,0 Hyvinkää 0,0 Inkoo 0,0 0,0 Järvenpää 0,0 Raasepori 0,0 0,0 Karkkila 4,2 0,0 Kerava 0,0 6,7 Kirkkonummi Lohja

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Perunasose peruna 1 kpl vettä, äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta

Perunasose peruna 1 kpl vettä, äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta Vauvan ruoka 6-12kk Mukava ruokailuhetki Perheen oma ruokakulttuuri syntyy pikkulapsiaikana. Hyvinvointia ja terveyttä tukeva ruokailu ei ole vain ruuanvalinta ja -valmistuskysymys. Ruokailuun vaikuttaa

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI 2. Tehdäänkö päivähoitopaikassa / kotona asioita, joista pidät? päivähoitopaikassa aina 42,6 % joskus 55,3 % ei lainkaan 2,1 % 2 4 6 8 10 KIRKKONUMMI (KA:1.6,

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset. Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, Kekrinajan

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

my baby carrier KÄYTTÖOHJEET SUOMENKIELISET HUOMIO! SÄILYTÄ TÄMÄ KÄYTTÖOHJE MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN! > VAROITUKSET!

my baby carrier KÄYTTÖOHJEET SUOMENKIELISET HUOMIO! SÄILYTÄ TÄMÄ KÄYTTÖOHJE MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN! > VAROITUKSET! my baby carrier SUOMENKIELISET KÄYTTÖOHJEET integroitu pääntuki HUOMIO! SÄILYTÄ TÄMÄ KÄYTTÖOHJE MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN! integroitu selkäpaneelin pidennysosa... > VAROITUKSET! VAROITUS: Sinun ja lapsesi

Lisätiedot

Aila Ryhänen aila.ryhanen@kainuu.fi. Virpi Kilpeläinen virpi.kilpelainen@kainuu.fi. http://maakunta.kainuu.fi/ikaantymispoliittinen_strategia

Aila Ryhänen aila.ryhanen@kainuu.fi. Virpi Kilpeläinen virpi.kilpelainen@kainuu.fi. http://maakunta.kainuu.fi/ikaantymispoliittinen_strategia Aila Ryhänen aila.ryhanen@kainuu.fi Virpi Kilpeläinen virpi.kilpelainen@kainuu.fi http://maakunta.kainuu.fi/ikaantymispoliittinen_strategia Vuonna 2030 Elämme pitempään, kannattaa varautua! 65 vuotta

Lisätiedot