Vauvan vanhempien tueksi
|
|
- Liisa Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vauvan vanhempien tueksi 6-12 kuukautta Rutista, rapsuta, rakasta - silitä pientä päätä. Lähelle ota ja lämmitä - älä suukkoja säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä - tuudita, helli ja hyväile - ota syliin, pois älä päästä. V. Sammalkorpi, toim.
2 Sisällys Hyvät vanhemmat 3 Vauva kasvaa ja kehittyy 4 Nam nam, mitä tämä onkaan? 6 Leikitään yhdessä 8 Mennään ulos! 9 Mua pientä väsyttää 9 Missä on pipi? 10 Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Aaron Manni, 9kk
3 Hyvät vanhemmat Pienestä vastasyntyneestä on nyt kasvanut vähän isompi vauva. Vauvan kasvaessa hyvä ja hellä hoito pysyy edelleen tärkeänä. Uusia haasteita vauvan kanssa elämiseen tuovat liikkumaan opettelu ja kiinteiden ruokien aloitus. Leikin merkitys kehityksen kannalta lisääntyy ja päivärytmin merkitys korostuu. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa aikaa vauvan hoidon lomaan, jotta jaksavat olla hyvä äiti ja isä vauvalleen sekä hyvä puoliso toinen toiselleen. Tämä esite on tehty vauvan vanhempien tueksi herättämään ajatuksia vauvan hoidosta ja kasvatuksesta. Näistä ajatuksista on hyvä keskustella yhdessä terveydenhoitajan kanssa. 3
4 Vauva kasvaa ja kehittyy Vauvan fyysinen kasvu on nopeaa. Vauvat kasvavat ja kehittyvät omassa tahdissaan kuitenkin tiettyjen samojen vaiheiden kautta. Vauva-ajan kasvu on perusta koko loppuelämän kehitykselle. Jotta vauva voi oppia uuden taidon, hänen on saatava kehittyä rauhassa omassa tahdissaan ja saavuttaa oma kypsyystasonsa oppimiselle. Näin ollen vauvaa voi esimerkiksi seisottaa omalla painollaan vasta sitten, kun hän kykenee omalla voimallaan ja hallinnallaan suoriutumaan seisomisesta. 6 kk Katselee mielellään itseään peilistä ja juttelee peilikuvalleen Seuraa tarkkaavaisesti isompien lasten leikkejä Reagoi puhutteluun Hymyilee toisille ja alkaa jäljitellä ilmeitä Alkaa ojentaa käsiään halutessaan syliin Jokeltelu muuttuu monivivahteisemmaksi ja siitä alkaa erottua tavuja, kuten mama ja pa-pa Tulkitsee aikuisen puhetta äänensävyjen perusteella 7 kk Keskimäärin tässä iässä puhkeavat ensimmäiset hampaat ja on aika aloittaa hammasharjan käyttö päivittäin Saattaa vierastaa outoja ihmisiä 8 kk Osaa pitää lusikkaa ja mukia kädessä Siirtää esineen kädestä toiseen ja suuhun Ryömii tai konttaa Harjoittelee itsenäistä istuma-asentoa 9 kk Peukalo-etusormiote kehittyy 10 kk 4 Kiinnostuu kiipeämisestä ja portaille noususta Voi oppia seisomaan ilman tukea Näyttää tunteitaan Hytkyttelee musiikin tahdissa Vilkuttaa Pudistaa päätään Oppii näyttämään kehonsa osia
5 11 kk Kävelee pieniä matkoja pitäen kiinni tuesta Laskeutuu istumaan seisoma-asennosta Osoittaa etusormellaan esineitä ja kirjan kuvia 12 kk Ottaa ensimmäisiä kävelyaskeliaan ilman tukea Ojentaa käsiään ja jalkojaan auttaen pukeutumisessa Oppii riisumaan helppoja vaatteita Opettelee syömään itse ruokaansa Oppii ei-sanan merkityksen, kun sitä käytetään harkitusti Vierastaa outoja ihmisiä ja vieraita paikkoja Osoittaa kiintymystään Alkaa toistaa tuttuja sanoja Käyttää pinsettiotetta poimiessaan esimerkiksi pieniä murusia lattialta Ensimmäisen ikävuoden lopussa vauvan paino on suunnilleen kolminkertainen syntymäpainoonsa nähden ja pituutta on tullut puolet lisää syntymäpituuteen verrattuna. Perimä, ravitsemus ja hormonit säätelevät kasvua, joka on aina yksilöllistä. Vaikka vuoden ikäinen lapsi ei osaa kunnolla puhua, hän kuuntelee tarkkaavaisesti ja ymmärtää jo paljon. Puhuminen ja laulaminen ovat perusta vauvan puheen kehitykselle. On tärkeää, että vauvalle puhutaan paljon katsekontaktia ottaen. Tällöin vauva rohkaistuu käyttämään omaa ääntään. Vauva oppii sanoille oikean merkityksen nopeammin, kun puheessa käytetään oikeita sanoja. Sanojen merkityksen opittuaan hän osaa käyttää itse sanoja oikein. 5
6 Nam nam, mitä tämä onkaan? Ruokavaliolla on merkitystä vauvan kasvuun ja kehitykseen. Säännöllinen ateriarytmi on tärkeämpää vauvalle kuin aikuiselle ja rytmi luo turvallisuutta. Nälkä voi aiheuttaa vauvan ärtyisyyttä ja kiukuttelua. Rintaruokintaa suositellaan edelleen jatkettavaksi vähintään vuoden ikään asti. Tämä vaikuttaa myönteisesti vauvan ja äidin väliseen suhteeseen ja on taloudellinen vaihtoehto. Jos imetys loppuu ennen vuoden ikää, annetaan vauvalle äidinmaidonkorviketta noin vuoden ikään asti. On tärkeää noudattaa pakkauksen ohjeita korvikkeen valmistamisessa ja lämmittämisessä. Kiinteän lisäruoan antamisen voi aloittaa noin puolivuotiaalle vauvalle, mutta lisäruoan tarve on aina yksilöllistä. Kun vauva osaa istua, hän voi istua syöttötuolissa ruokailun ajan. Fyysiseltä kehitykseltään puolivuotias on jo valmis syömään kiinteää lisäruokaa. Vauvan ruokavalioon lisätään yhdestä kahteen uutta lajia viikkoa kohden. Vauva saattaa tarvita maistamiskertaa ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Tavalliseen maitoon siirryttäessä on suositeltavaa heti valita rasvaton tai vähärasvainen maito. Mehuja ei suositella ollenkaan. Kun lapsi siirtyy rasvaisesta rintamaidosta rasvattomaan tai vähärasvaiseen maitoon, on hänen ruokaansa syytä lisätä ruokaöljyä pari teelusikallista, jotta turvataan tarpeellinen pehmeiden rasvojen saanti. Vaikka tavalliseen maitoon on lisätty D-vitamiinia, tarvitsee vauva vielä D-vitamiinilisää aina kolmivuotiaaksi saakka. Alle vuoden ikäisen ruokaan ei lisätä suolaa, sokeria tai voimakkaita mausteita. Lanttua, punajuurta ja pinaattia ei suositella niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Myöskään keinotekoisia makeutusaineita (aspartaami ym.) ei lasten ruoissa pitäisi olla. Mikäli esim. marjoja halutaan makeuttaa, käytetään hedelmäsokeria tai tavallista sokeria. Ensimmäisiä hyviä lisäruokia vauvalle ovat kasvikset, marjat ja hedelmät. Seuraavaksi aloitetaan viljavalmisteet ja lihaan totuttelu. Lihaa annetaan ensin vain teelusikallinen ja myöhemmin 1-1,5 ruokalusikallista ateriaa kohti. Lähellä vuoden ikää ruokavalioon voidaan lisätä maitovalmisteita niin, että aikaisintaan 10 kuukauden iästä lähtien vauvalle voidaan tarjota hapanmaitotuotteita. Hapanmaitotuotteiden käytössä suositeltavia ovat sokerittomat, rasvattomat, vähäsokeriset ja vähärasvaiset tuotteet. 6
7 Ruokavalio laajenee seuraavan taulukon mukaisesti yli 6 kk yli 8 kk yli 10 kk Osittainen imetys 12 kk:n ikään saakka Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita: - peruna, kasvikset - marjat, hedelmät - liha, kala - puuro Karkeita soseita ja uusia tutustumisruokia: - peruna, kasvikset ja liha, kala - puuro - marjat ja hedelmät - hienojakoiset tuoreraasteet D-vitamiinivalmiste kaikissa ikäryhmissä Perheen ruokia tai karkeita soseita: - puuro - perunat, kasvikset - tuoreraasteet - marjat ja hedelmät - liha- tai kalaruoat - hapanmaitovalmisteet ja maito ruoassa Ohje perunasoseelle: Yksi pieni peruna Keitettyä vettä 1. Keitä peruna suolattomassa vedessä tai höyryssä tai kypsennä mikroaaltouunissa. 2. Kuori peruna, soseuta se haarukalla lautasella ja löysennä keitetyllä vedellä tai rintamaidolla. Perusohje kasvissoseelle: 250 g puhdistettuja, kuorittuja kasviksia (esimerkiksi perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia) 2½ dl vettä 1. Pese, kuori ja viipaloi juurekset tai lohko kasvikset suurehkoiksi lohkoiksi. 2. Laita kasvikset kiehuvaan veteen kypsymisjärjestyksessä, ensin porkkana, sitten peruna ja lopuksi kukkakaali. Käytä vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. 3. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla. Varo ylikypsentämistä. Kasvikset ovat sopivan kypsiä, kun ne pysyvät vielä lohkoina. 4. Soseuta kasvikset keitinveteen perunasurvimella, sosemyllyllä, monitoimikoneella, tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Varo sähköisten laitteiden liian pitkää käyntiaikaa, jolloin soseeseen kertyy ilmaa. Se saattaa aiheuttaa vauvalle ilmavaivoja. Pitkä soseutus myös sitkistää perunan. Perusohjeesta saat 4 5 dl valmista sosetta. Se riittää alkutotuttelussa vauvalle useaksi päiväksi. Kasvissose säilyy kaksi vuorokautta jääkaapissa muovirasiassa tai kelmulla peitettynä. Sosetta voit pakastaa esimerkiksi vauvanruokatölkeissä, jääpalalokerikossa tai muovirasioissa. 7
8 Leikitään yhdessä Vanhemmilla on suuri merkitys vauvan leikin kehitykselle. Vauva oppii leikkimään, kun hänet otetaan aktiivisesti mukaan leikkiin. Jo puolivuotias vauva osaa nauttia leikkimisestä: musisoinnista, laulamisesta, taputtelusta, pomputtelusta ja loruilusta. Paras leikkipaikka pienelle lapselle on syli. Leikin kehitys perustuu vuorovaikutukseen, sillä vauva tarkkailee aikuisen ilmeitä ja äänensävyjä leikin aikana ja oppii yhdistelemään niitä toisiinsa. Tärkeintä leikkimisessä on aikuisen ja lapsen välinen yhdessäolo ja sen tuottama mielihyvä. Vauvaa ei haittaa, jos sävel ei mene aina oikein tai lorusta unohtuu sanoja. Pääasia on yhdessäolon ilo. Ensimmäisiksi leikeiksi vauvalle riittää varpaiden ja sormien laskeminen. Sitten loruiluun otetaan sormet mukaan: Pikku hiiri -loruleikissä avataan vauvan käsi, johon aikuinen piirtelee sormellaan pieniä ympyröitä. Ympyröitä tehtäessä lausutaan: Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se ääneen piipittää. Tämä pikku hiiri kiertää ympyrää, sitten se piiloon piipertää. Sormilla piiperretään vauvan käsivartta pitkin kainaloon, jota sitten kutitetaan. Tätä leikkiä voi leikkiä myös vauvan jaloilla. Leikin lopussa hiiri piipertää jalkaa pitkin vauvan mahalle, jota lopuksi kutittaa. Värikkäät ja selkeäkuvaiset kirjat ja liikkuvat lelut alkavat kiinnostaa vauvaa puolen ikävuoden jälkeen. Lähellä vuoden ikää vauva ymmärtää esineiden käyttötarkoitusta. Vauva on jo huomannut, minkälaisia astioita vanhemmat käyttävät valmistaessaan ruokaa. Nyt on hyvä aika hankkia vauvalle hänen kehityksensä kannalta sopivia leluja kotileikkiin. Vauvan sukupuolesta riippumatta nukkevauva ja erilaiset leikkiastiat ovat hyviä leluja ja aikuisen on hyvä näyttää lapselle, kuinka näillä leluilla leikitään. 8 Noin vuoden ikäinen lapsi leikkii toisen lapsen rinnalla, mutta ei vielä osaa leikkiä toisen lapsen kanssa. Hänen leikkinsä on kehittynyt huomattavasti puolessa vuodessa, sillä nyt hän osaa laittaa esineitä sisäkkäin ja päällekkän sekä osaa avata ja sulkea kansia. Hän oppii rakentamaan torneja palikoista, nauttii lelujen levittämisestä pitkin lattioita ja saattaa sitten järjestellä niitä mieluisiin jonoihin.
9 Mennään ulos! Vauvan on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunistaan ulkona, mutta valveilla ollessaan häntä ei kannata pitää vaunuissa makaamassa. Vauva voi istua rattaissa seuraten ympäristön tapahtumia. Kun vauva pyrkii pois rattaista, tulisi hänelle antaa siihen mahdollisuus. Pienen vauvan voi nostaa kesällä viltin päälle tai nurmikolle. Omatoimiseen istumiseen pystyvä vauva viihtyy varmasti hiekkalaatikolla ämpärin ja lapion kanssa. Vauvaa ei saa jättää ulkona hetkeksikään yksin, koska tapaturmia voi aina sattua. Aikuinen huolehtii tarkoituksenmukaisesta tekemisestä ulkona. Vuodenajasta riippumatta luonto tarjoaa erilaisia virikkeitä kaiken ikäisille lapsille. Kesällä vauva pidetään poissa suorasta auringon paisteesta ja vaunut on hyvä suojata hyönteisverkolla. Talvella vauva tarvitsee riittävästi vaatetta päälleen sään mukaan. Vauvan niska on hyvä paikka tunnustella vaatteiden riittävyyttä. Hikoilusta aiheutuva kosteus niskan alueella on merkki liiasta vaatetuksesta. Toisaalta taas heti sisälle tultua kylmät ja viileät sormet ja varpaat ovat merkkejä liian vähäisestä vaatetuksesta. Ulkona nukuttamisen pakkasraja on -10 astetta. Vauvoilla ei tule käyttää aurinko- ja pakkasvoiteita. Ensiaskelkenkiä lapsi ei tarvitse ennen kuin hän alkaa kävellä ulkona. Varmimmin lapsen kengän oikean koon saa piirtämällä lapsen jalan ääriviivan pahville lapsen seistessä pahvin päällä. Tähän piirrosjälkeen lisätään pisimmän varpaan kohdalle 1,7 cm, jotta kenkään saadaan riittävä käynti- ja kasvunvara. Kun lapselle ollaan hankkimassa kenkiä, sovitetaan tätä pahvimallia kengän sisäpuolelle. Jos pahvi rypistyy tai taittuu reunoistaan kengän sisällä, kenkä ei ole riittävän suuri lapsen jalkaan. Kävelemään opettelevalla vauvalla on sisätiloissa hyvä olla liukastumista ehkäisemässä luonnonkumipohjaiset tossut tai liukuestesukat. Sisäkäyttöön suositellaan nahkaisia tossuja, jotka tukevat jalkaterää kävelemään opeteltaessa ja joissa varpaille ja nilkoille on riittävästi tilaa koukistua ja vahvistua.potkupuvut ja sukat tulee myös valita siten, etteivät ne purista varpaiden tai kynsien kohdalta. Mua pientä väsyttää Vauvojen unentarve on yksilöllinen. Ärtyisyys ja levottomuus voivat kertoa väsymyksestä. Fyysiselle kasvulle ja keskushermoston kehitykselle riittävä nukkuminen on tärkeää. Vauvaa ei saa kuitenkaan nukahtamaan pakolla, eikä hän myöskään nuku yli oman unentarpeensa. Säännölliset iltarutiinit luovat lapselle turvallisuutta. Lapsi oppii esimerkiksi, että iltapalaa seuraa yöpuvun vaihto, sitten hampaiden pesu ja säkyyn meno. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja nukahtaminen on helppoa, kun samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Myös hellyys ja läheisyys rauhoittavat lasta. Yleensä uni on rauhallista, kun vauvan psyykkiset ja fyysiset tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Liikkumaan opettelevan lapsen voi olla vaikeaa rauhoittua nukkumaan. Tällöin tarvitaan vanhemman määrätietoista apua pienen rauhoittumiseen. Rauhoittumiseen voi tuoda helpotusta esimerkiksi tuttu unilelu. Puolivuotias vauva nukkuu usein jo pitkät yöunet ja päivällä kahdet päiväunet. Alle vuoden ikäisen lapsen on hyvä nukkua ainakin yhdet päiväunet ulkona. Noin vuoden ikäinen nukkuu useimmiten enää yhdet päiväunet ja unirytmi on jo muun perheen kaltainen. Vuoden ikäisen unentarve on noin tuntia vuorokaudessa. Rauhallinen nukkumisympäristö on vauvan unelle tärkeää, samoin sopiva huoneen lämpötila ja tarkoituksenmukainen vaatetus. Vauva ei tarvitse nukkuessaan tyynyä. 9
10 Missä on pipi? Terve vauva on iloinen ja onnellinen sekä syö ja nukkuu säännöllisesti. Jos vauva on sairas, vanhempi huomaa muutoksen suhteessa vauvan normaaliin käytökseen. Yleisin merkki sairastumisesta on itkuisuus tai vaisu olemus. Pieni lapsi kokee sairauden hyvin kokonaisvaltaisesti ja itkun laatu kertoo huonosta olosta. Myös nukkumisen muutos voi olla sairauden seurausta. Uni voi olla katkonaista ja vauva voi nukkua poikkeuksellisen paljon tai vähän. Sairaana ruoka maistuu harvoin hyvin. Kuumeinen lapsi tarvitsee riittävästi nestettä. Liikkumaan opetteleva vauva on hyvin altis tapaturmille (mm. putoaminen, kaatuminen) eikä osaa vielä itse varoa. Vanhemman tehtävä on ennakoida vaaroja. Pinsettiotteen oppinut lapsi laittaa löytämiään pieniä ja vaarallisia esineitä suuhunsa ja näin ne voivat joutua joko vatsaan tai hengitysteihin. Riittävän hyvä vanhempi omalle vauvalle Vauvalle riittää, kun vanhempi toimii vauvan ja koko perheen parhaaksi. Vanhemman ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin on, eikä vauvan vuoksi tarvitse toimia hienojen normien mukaisesti. Vanhempi voi yrittää asettua vauvan tilanteeseen ja miettiä, mikä itsestä silloin tuntuisi mukavalta. Vanhemman tehtävänä on asettaa rakkaudella riittävät ja turvalliset rajat lapselleen, olla läsnä lapselle, kestää hänen tunteensa ja vastata hänen tarpeisiinsa. Rauhallisuus ja hellän määrätietoiset otteet vauvan käsittelyssä luovat vauvalle turvallisen olon. Vanhempi voi tukea vauvan turvallista kehitystä ottamalla hänet aktiivisena osallistujana mukaan hoitotilanteisiin: jutella vauvalle ja luoda katsekontakti vauvaan. Virikkeitä kehittymiselle vauva saa sylihoidossa ja läheisyys lisää myös vauvan turvallisuudentunnetta. Aikuiselta saadun peilauksen kautta vauvan itsetunto, minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun vanhempi reagoi vauvaansa tämän viestien (jokeltelu, nauru, itku) perusteella. Vanhempien keskinäinen suhde muodostaa perustan lapsen kasvulle ja lapsi saa siitä voimaa kasvamiseen ja kehittymiseen. Lapsen vuoksi vanhempien kannattaa tehdä työtä parisuhteen vahvistamiseksi. 10 Parisuhteen toimivuus perustuu toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja haluun onnistua parisuhteessa. Vanhemmat tarvitsevat myös omaa tilaa ja mahdollisuuksia omien voimavarojen ylläpitämiseen. Puolisot voivat tukea toisiaan sallimalla kumppanin osallistua toimintaan, jossa hän kokee voimavarojensa vahvistuvan.
11 Jos esitettä luettaessa heräsi kysymyksiä, kannattaa kääntyä oman terveydenhoitajan puoleen. Voit halutessasi hakea lisätietoa seuraavista lähteistä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Internet-osoitteessa on vanhemmille tarkoitettu Tukea vanhemmille -sivusto, mistä vanhemmat voivat etsiä lisää tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja kasvatuksesta. Sivustolla on myös oma keskusteluryhmä, josta voi saada vertaistukea vanhemmuuteen. Perheasian neuvottelukeskuksesta on mahdollisuus varata aikaa maksuttomaan keskusteluun vaikean elämäntilanteen, ihmissuhteiden, parisuhteen tai perheeseen liittyen. Hyvinkäällä toimipiste sijaitsee osoitteessa Pappilankatu 14. Ajanvaraus on ma-to klo 9-11 puhelinnumerossa Imetystukilistan kotisivut tarjoavat vertaistukeatukea äideille. Vertaistukea ja arkipäivän iloa löytyy myös Kotiäidit-sivuilta Mammatuki-nettisivut ovat äitien omat sivut, jotka ovat tarkoitettu synnytysmasennuksesta toipumisen tueksi. 11
12 Esitteen on laatinut v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Satu-Maaria Moberg yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.
Ohjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
LisätiedotSoseista sormiruokaan
Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta
LisätiedotMITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta
MITÄ RUOKAA VAUVALLE? Opaslehtinen alle yksivuotiaan ravitsemuksesta 1 Tämä opas on tarkoitettu Teille vanhemmille, joille alle yksivuotiaan ravitsemukseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Opaslehtiseen
LisätiedotImeväisiän ruokavalio
Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
LisätiedotInkeri Liinaharja/ Uudenmaan Martat 2017
I NNOSTUTA A N UUDESTA SO R MIRUO KAILU T UTUKSI Inkeri Liinaharja/ Uudenmaan Martat 2017 MITÄ ON SORMIRUOKAILU? Sormiruokailussa lapsen annetaan syödä itse Lapsi pääsee tutustumaan ruokaan kaikin aistein
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotRuokaseikkailu alkaa! ALLE 1-VUOTIAAN RUOKAILU
Ruokaseikkailu alkaa! ALLE 1-VUOTIAAN RUOKAILU Kärsivällisyys palkitaan Pienen lapsen ruokahalu vaihtelee. Kun lapsi nukkuu hyvin ja ulkoilee säännöllisesti, ruokakin yleensä maistuu. Uusien ruokien ja
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotLapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset
Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon
LisätiedotHyvät eväät läpi lapsuuden
Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
Lisätiedot1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotHelppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä
Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotVAUVAN RUOKA 6-12 KK
VAUVAN RUOKA 6-12 KK Kiinteää lisäruokaa yksilöllisesti Kuuden kuukauden jälkeen äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on edelleen tärkeää ruokaa vauvalle. Imetystä suositellaan jatkettavaksi yhden vuoden
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
Lisätiedot4 vuotiaan lapsen kehityksen arviointi ja yhteistyömenetelmä
1 4 vuotiaan lapsen kehityksen arviointi ja yhteistyömenetelmä LUOTTAMUKSELLINEN Tälle lomakkeelle on koottu lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita. Lomakkeen täyttävät omalta osaltaan huoltajat,
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKeitetty Quinoa / Kvinoa
Keitetty Quinoa / Kvinoa 1. Huuhtele ja valuta quinoa huolella. 2. Laita quinoa kattilaan ja lisää vettä suhteessa 1 osa quinoaa ja 2 osaa vettä. 3. Kuumenna kiehuvaksi, lisää ripaus suolaa ja anna kypsyä
LisätiedotTERVETULOA PÄIVÄHOITOON
TERVETULOA PÄIVÄHOITOON Vanhemmat voivat turvallisesti jättää lapsensa päivähoitoon työn tai opiskelun ajaksi. Koulutettu henkilökunta huolehtii lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla. Päivähoitoympäristö
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
Lisätiedot6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet
6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotHelppoja reseptejä Neocate Activella
Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan
LisätiedotVauvan kävelyn kehitys:
Vauvan kävelyn kehitys: Alla on listattu kävelyn kehityksen vaiheita, jotka tulisi oppia viimeistään ilmoitettuun ikään mennessä. 0-1 kk: Automaattinen kävely. 4 kk: Automaattinen kävely päättynyt. 5 kk:
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotNuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen
Nuori urheilija Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen Ei mitään absoluuttisia totuuksia eikäsuuria viisauksia, vaan ajatuksia ja
LisätiedotImeväisikäisen lapsen ruoka
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:17 Social- och hälsovårdsministeriets handböcker 2004:17 Imeväisikäisen lapsen ruoka Kost för spädbarn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotRAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen
RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotKohti kotiruokaa. Imeväisen ruokavalio
Ohje 1 (9) Kohti kotiruokaa Koko perheen syödessä yhdessä edistetään kaikkien perheenjäsenten terveyttä. Tarjoamalla erilaisia ruokia kotona lapsen makumaailma rikastuu. Lapsi oppii vanhempien mallista
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotKALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA
KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT
LisätiedotRUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019
RUOKASEIKKAILU ALKAA! Millainen on alle 1-vuotiaan ruokavalio? Marttaliitto, 2019 IMEVÄISIKÄISEN LAPSEN RAVINTO Useimmille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotKILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO
KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona
LisätiedotNimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?
NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET
ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotUni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA
UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias
LisätiedotUrheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008
1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu
LisätiedotVauhtia ja voimaa ruokavaliosta
Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotUNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE
UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Alle 3 kk ikäiset vauvat Vauva mullistaa synnyttyään perheen elämän. Totuttuja tapoja on hyvä miettiä ja tarvittaessa muuttaa paremmin yhteen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut
LisätiedotHarjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet
Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä
LisätiedotEn ole erityisen hyvä ruuanlaittaja.
Oraksen soppavihko En ole erityisen hyvä ruuanlaittaja. Miksi siis kukaan lukisi ruokaohjeitani? No juuri siksi! Jos minä osaan laittaa nämä ruuat, sitten osaa kyllä lähes kuka tahansa. Tässä vihkosessa
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotMarjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi
NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian
LisätiedotTERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN
TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN Vanhempina voitte jättää lapsenne turvallisin mielin työpäivän tai opintojen ajaksi varhaiskasvatustoimintaan. Koulutettu henkilökuntamme huolehtii lapsestanne parhaalla
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotVuorovaikutus lapsen kanssa
Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;
LisätiedotImeväisikäisen ruokavalio
2013 Imeväisikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013 Imettäminen Täysimetys 6 kuukauden ikään Äidinmaito on imeväisen lapsen
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
LisätiedotVähimmäiskastike ruiskuttele salaatin joukkoon: oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa, omenaviinietikkaa
Salaatinkastikkeita Vähimmäiskastike ruiskuttele salaatin joukkoon: oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa, omenaviinietikkaa Salaatinkastikkeita Sitruunakastike ½ dl sitruunamehua 1,5 tl dijonin-sinappia ¼
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotLihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa
Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää
Lisätiedotespanjalainen kikherne -chorizokeitto
espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
Lisätiedot0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö
0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotPÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä
PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen
LisätiedotHYVIÄ UNITAPOJA ALUSTA ALKAEN
2 HYVIÄ UNITAPOJA ALUSTA ALKAEN Alussa vastasyntyneen rytmittömyys kannattaa vain hyväksyä. Vastasyntyneen unta ei voi muuttaa kovin voimaperäisesti, koska vuorokausirytmi on vasta kehittymässä ja pieni
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
Lisätiedot"EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen
Sosiaali- ja terveystoimi Ravitsemusterapia 2010 "EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen Vauvan ensimmäinen vuosi on täynnä uutta ja ihmeellistä opittavaa. Syöminenkin opetellaan pienin
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotPuuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi
Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita
LisätiedotLIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!
LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
Lisätiedot