PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Transkriptio

1 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017

2

3 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO, ARVOT JA VISIO... 4 TOIMINTAVUOSI PRIDE PERHEHOIDON KOKONAISUUDEN KEHITTÄMINEN... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset, kouluttajien täydennyskoulutus ja tuki... 6 Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset- valmennus... 7 Sijaissisaruus... 7 Sijaisvanhempien tuki ja täydennyskoulutus... 8 PRIDE-ohjelmaan pohjautuva maakunnallinen perhehoidon ohjausmalli... 8 Lasten ja nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntija- toiminta... 9 Salapoliisitoiminta Pesäpuu ry:n Selviytyjät SUUNNITELMALLINEN LASTENSUOJELUTYÖ Palvelutarpeen arviointi /lastensuojelun tarpeen selvittäminen Pysäkki-malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Sukulais- ja läheisverkostosijoituksen arviointi SIJAISHUOLLON MONIALAINEN YHTEISTYÖ Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tuki PePPi-hanke, Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa LILLA - Lapsilähtöisen läheisverkostosijoituksen työmallin kehittäminen lastensuojeluun -hanke Päättyvät hankkeet Vaikuttamistoiminta Kansainvälinen toiminta TALOUS JA HALLINTO Yleishallinto Henkilöstöhallinto Talous... 24

4 MISSIO, ARVOT JA VISIO Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena ja missiona on Jokainen lapsi lastensuojelussa on turvassa, osallinen ja arvokas. Pesäpuun visio strategiakaudelle on: Olemme kestävästi kehittyvä, ammattitaitoinen, kunnianhimoinen ja taloudellisesti terveellä pohjalla toimiva johtava lastensuojelun kehittämisorganisaatio. Olemme halutuin ja arvostetuin kumppani lastensuojelun toimijoille. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara

5 TOIMINTAVUOSI 2017 Globaali hidas talouden kasvu, valtioiden väliset jännitteet, terrorismin kasvu, pakolaisuuden nopea kasvu, Suomen valtion velkaantuminen, hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja tulonsiirtojen purkaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistaminen sekä monet lakiuudistukset lastensuojelussa ovat merkkejä ja reagointia suureen muutokseen ja murroskauteen, jota parhaillaan läpikäymme. Muutos on ollut edellisiä murroskausia laajempi ja nopeampi, eikä sille näy loppua. Joudummekin elämään aiempaa suuremmassa epävarmuudessa tulevaisuuden kehittymisen suhteen. Se asettaa organisaatioiden toiminnalle ja perheille uusia haasteita. Epävarmuuden aikoina entistä tärkeämmäksi tulee kyky katsoa tulevaisuuteen, reagoida nopeasti ja ottaa uusi tilanne haltuun. Toisaalta on myös itse rakennettava haluttu tulevaisuus. Organisaatioiden strategia ja toiminnot on suunniteltava riittävän joustaviksi, että voidaan vastata muutokseen. Se merkitsee myös vaatimusta syvempään yhteistyöhön eri toimijoiden kesken, koska vain siten voidaan ymmärtää toimintaympäristöä ja sieltä kumpuavia tarpeita paremmin. Kumppanuudessa voidaan toimia kokonaisvaltaisemmin ja arvioida kehittämisen vaikutukset koko systeemiin. Tiivis vuorovaikutus työyhteisöissä ja asiakkaiden kanssa lisää mahdollisuutta selviytyä ja toimia asiakkaiden parhaaksi. Tätä edellyttää myös kiihtyvää tahtia kasvava tiedon määrä ja sen nopea liikkuvuus. Toiminnan tulee olla entistä läpinäkyvämpää suhteessa organisaation toiminnan tavoitteisiin, laatuun ja vaikuttavuuteen liittyen. Lastensuojeluun kohdistuu yhteiskunnassamme sekä laadullisia, että taloudellisia paineita. Lastensuojelun tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja mitattava jatkossa entistä pontevammin. Sijaishuollon määrän kasvua nopeammin kasvavat kustannukset haastavat järjestelmää siirtämään painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon, ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen varhaiseen tukeen. Lastensuojelun on kyettävä myös räätälöintiin ja yksilölliseen palveluun sekä lasten, nuorten ja muiden lastensuojelun vaikutuspiiriin kuuluvien osallisuuden vahvistamiseen. Pesäpuu on valmistautunut osaltaan muutokseen päivittämällä strategiansa vuosille vuoden 2016 aikana. Strategian etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan jatkuvasti ja arvion pohjalta etsitään uutta suuntaa tai korjaavia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2017 keskeisimpiä toimintoja strategian edistämiseksi ovat osastrategioiden, kuten markkinointi-, asiakkuus-, ja varainhankintastrategian tekeminen sekä suunniteltujen kärkihankkeiden perhehoidon kokemusasiantuntijoiden vertaisarviointimalli, PRIDE-ohjelmaan pohjautuva perhehoidon alueellinen toiminnanohjaus sekä SISUKAS-toimintamallin pohjustaminen ja käynnistäminen Sote-alueilla. Uusi strategian mukaisen toiminnan jalkauttaminen edellyttää myös organisaation struktuurin, prosessien ja johtamisen osalta toimivuuden arviointia ja mahdollisesti uudelleen järjestelyjä. Sote-uudistus ja Lape kehittäminen maakuntatasoisena edellyttää Pesäpuulta uusien asiakkuuksien haltuunottoa, palvelujen paketointia sekä kokonaisvaltaista otetta kehittämisessä syväosaamisen lisäksi. Pesäpuun toiminnoille ja palveluille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme lähitulevaisuudessa vastaamaan. Kehittämisorganisaationa hankevetoisuus haastaa organisaation johtamisen sekä henkilöstöhallintoa. Tarvitsemme pysyvämpää sekä laajapohjaisempaa rahoitusta ja riittävän pitkäjänteisiä kehittämisprojekteja, joilla varmistamme henkilöstön osaamista ja toiminnan jatkuvuutta. Organisaation on hyvä saada kehittämistoimintaan puskuria, millä rahoitetaan hankkeiden ylimenokausia, varaudutaan yllättäviin menoihin ja voidaan tarttua kehittämiseen myös ilman pitkiä rahanhakuprosesseja.

6 PRIDE PERHEHOIDON KOKONAISUUDEN KEHITTÄMINEN Perhehoidon kokonaisuuden suunnitelmallinen kehittämistyö Perhehoitoa säätelevässä lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtuu suuria muutoksia. Toimintaympäristön muutokset tuovat haasteita perhehoidon järjestämiseen ja laadun varmistamiseen. Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden kehittämistyö pohjaa PRIDE-ohjelman periaatteiden mukaisesti lapsen tarpeista lähtevään ja yhteistyötä korostavaan, suunnitelmalliseen työhön. Perhehoidon kehittäminen pitää sisällään laajan kokonaisuuden perhehoidon suunnittelusta ja sijaisperheiden ennakkovalmennuksesta, sijoituksenaikaiseen tukeen ja jälkihuoltoon saakka. Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden suunnitelmallisen kehittämistyön tavoitteena on laadukas perhehoito, joka turvaa lapselle hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavan avun ja tuen, tukee lapselle merkityksellisiä suhteita riippumatta siitä, missä hän asuu. Tavoitteena on kehittää PRIDE-ohjelmaan pohjaava maakunnallinen perhehoidon ohjausmalli, jossa on selkeästi kuvatut prosessit ja toimintamalli perhehoidon järjestämiseen. Tavoitteena on, että jokainen sijais- tai adoptiovanhempi on saanut ennakkovalmennuksen ennen ryhtymistään tehtävään. PRIDE-ennakkovalmennuksen mallia ylläpidetään siten, että se säilyy halutuimpana valmennusmallina. PRIDE- kouluttajakouluttajakoulutusta ja PRIDEennakkovalmennusta kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. PRIDEkouluttajien valmentamisen lisäksi tavoitteena on kouluttajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen tarjoamalla täydennyskoulutusta ja muuta tukea. Koulutus ja tukimateriaalin ajan tasalla pitäminen ja kehittämistyö näihin liittyen jatkuu. Sukulais- ja läheisverkostosijoitusten osalta kehittämistyöhön on haettu erillistä hankerahaa. Sukulais- tai läheissijoituksessa olleiden lasten ja nuorten sekä läheissijaisvanhempien äänen kuulemiseksi tiedonkeruuta jatketaan kehittämistyön tueksi. Valmennusta kehitetään yhteistyössä sukulaissijaisvanhempien ja kuntatoimijoiden kanssa. Kehittämistyötä ja toimintamallien levittämistä jatketaan, jotta ennakkovalmennuksen jälkeen sijaisperheillä olisi riittäviä ammatillisen ja vertaistuen mahdollisuuksia sekä tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta. Asenteiden muuttamiseen tähtäävää vaikuttamistyötä tehdään, jotta lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa tulisivat paremmin huomioiduiksi ja tasavertaisuus toteutuisi riippumatta missä päin Suomea lapsi ja hänen perheensä asuvat. PRIDE-kouluttajakoulutukset, kouluttajien täydennyskoulutus ja tuki Pesäpuu järjestää PRIDE-kouluttajakoulutuksia ja huolehtii kouluttajien täydennyskoulutuksesta sekä ajantasaisesta materiaalista. Kouluttajakoulutuksia järjestetään vuonna 2017 yksi, kouluttajille kaksipäiväinen täydennyskoulutus ja PRIDEennakkovalmennuksen kotitehtävien päivitystyö saatetaan loppuun. PRIDE-kouluttajille

7 järjestetään yksi Nuoren sijaisvanhemmaksi -täydennyskoulutus. Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa -täydennyskoulutusmateriaalia myydään edelleen. Lyhytaikaisen perhehoidon materiaalin kehittämistyötä jatketaan yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa, joka huolehtii kouluttamistyöstä. Pesäpuu ry vastaa materiaalin myynnistä. PRIDE-kouluttajille tarjotaan edelleen konsultaatiota ja luodaan sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi Facebookiin, keskusteluryhmä. PRIDE-ennakkovalmennuksen laadun ja kehittämistyön tueksi tehdään Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa säännöllisesti yhteistyötä muun muassa PRIDE-toimikunnan toimesta. Yhteistyötä tehdään myös muiden järjestöjen ja hankkeiden kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Palautetiedon systemaattinen keruu kehittämistyön arvioimiseksi ja suuntaamiseksi jatkuu. PRIDE-tiimissä toimii kolme henkilöä. Tiimi vastaa PRIDE-ennakkovalmennukseen ja kouluttajien tukeen liittyvistä asioista sekä kehittämistyöstä. PRIDE-kouluttajakoulutukset toteutetaan työparilla, jonka muodostavat sijais-/adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä. Koulutuksen pituus on yhteensä 12 päivää. Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset- valmennus Sosiaalityöntekijöille tarkoitettua sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitettyä työmallia päivitetään vastaamaan tämänhetkistä tarvetta. Päivitystyötä tehdään yhdessä valtakunnallisen kehittäjäryhmän kanssa. Työskentelymalliin liittyviä kaksipäiväisiä koulutuksia järjestetään avoimina ja tilauskoulutuksina. Mikäli erillistä hankerahaa ei saada, järjestetään kaksi koulutusta vuonna Sukulaissijaisvanhempien valmennuksen työmallin kaksipäiväisiä koulutuksia järjestetään työparilla sukulais-/läheissijaisvanhempi (freelancer-kouluttaja) ja sosiaalityöntekijä. Kehittämistyössä on mukana reflektioryhmä, johon kuuluu sekä työntekijöitä että kokemusasiantuntijoita. Sijaissisaruus PRIDE-valmennuksen kotitehtävien päivitys tehdään sijaissisaruusteema huomioiden. Järjestetään sijaissisaruuskoulutusta perhehoidon työntekijöille ja sijaisvanhemmille. Lasten vertaistukiryhmän käynnistäminen ja opas- ja tehtäväkirjan teon aloitus yhdessä kuntakumppanin kanssa. Nuoruusikäisten sijaissisarusten yksilöllisen tukimallin suunnittelu. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen on haettu erillistä rahoitusta. Pyritään hankkimaan rahoitus materiaalin kääntämiseksi ruotsiksi.

8 Sijaissisaruusmateriaalia ja tukimuotoja kehitetään kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyöhön osallistuu myös kunta- ja järjestökumppaneita. Sijaissisaruuskoulutuksia toteutetaan työparilla kokemusasiantuntija/työntekijä. Sijaisvanhempien tuki ja täydennyskoulutus Sijaisvanhempien Ihan iholla -kasvuryhmäohjaajakoulutuksen koulutusta järjestetään ja mallin päivittäminen aloitetaan. Työparityönä sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. Kehittämistyön tukena on työyhteisön ulkopuolelta koottu reflektioryhmä. PRIDE-ohjelmaan pohjautuva maakunnallinen perhehoidon ohjausmalli PRIDE-ohjelmaan pohjautuvia suunnitelmallisen perhehoidon kehittämiskoulutuksia järjestetään työyhteisöille tilauskoulutuksina. Tähän liittyvää kehittämistyötä tehdään yhdessä sijaishuollon toimijoiden, lasten ja heidän perheidensä kanssa. Perhehoidon toimijoita koulutetaan työmallien ja -välineiden käyttöön. Pesäpuu järjestää kolme perhehoidon kehittämiskoulutusta lastensuojelun työntekijöille ja tukee näiden avulla alueellista kehittämistyötä. Kehittämiskoulutukset järjestetään tilauksesta työparityönä yhteistyössä tilaajan kanssa. Etsitään mahdollisuuksia laajentaa PRIDE-ohjelmaan pohjautuva suunnitelmallisen perhehoidon kehittämisen malli maakuntien toimintaohjelmaksi yhteistyössä maakunnallisten ja valtiollisten toimijoiden kanssa. Sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhemman yhteistyö tunteiden näkökulmasta -kehittäjäryhmien tuottaman tiedon pohjalta kehittämistyötä jatketaan. Työmallien ja välineiden kehittämistyö sekä kouluttaminen toteutetaan työparityönä ja yhdessä kolmihenkisen PRIDE-tiimin kanssa. Kehittämistyössä on mukana työyhteisön ulkopuolisia kokemusasiantuntijoita (sijaishuollon työntekijät, sijaisvanhemmat, sijoitetut lapset, syntymävanhemmat) tarkoituksenmukaisella tavalla.

9 Lasten ja nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijatoiminta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on keskeinen ja tärkeä osa Pesäpuussa tehtävää kehittämistyötä. Se on lähtökohta eettisesti kestävälle kehittämistyöllemme. Ammattilaiset ja aikuiset ovat lapsen ja nuorten osallisuuden vaalijoita, siksi he tarvitsevat taitoja ja valmiuksia osatakseen ottaa sijaishuollon piirissä olevat lapset ja nuoret vakavasti. Osallisuus toteutuu, kun työntekijät ottavat lapset ja nuoret vahvemmin yhteistyöhön kunnioittaen heidän omia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita. Osallisena omassa asiassaan asiakas ei ole työn objekti vaan aktiivinen toimija, joka voi itse vaikuttaa työskentelyyn. Kun osallisuus tunnistetaan ja tunnustetaan, tulee jokaisen lapsen ihmisarvo ja ihmisyys todesta otetuksi. Pesäpuussa ei vain kehitetä lapsille ja nuorille vaan yhdessä heidän kanssaan. Näin lasten ja nuorten tarpeet, ajatukset ja tunteet tulevat osaksi kehittämistyötä, joka mahdollistaa työvälineiden, kouluttamisen ja vaikuttamistyön kautta muutoksen myös yksittäisen lapsen elämässä. Ytimenä on lähtökohtainen luottamus lasten ja nuorten kykyyn ja mahdollisuuksiin osallistua kehittämistyön prosesseihin. Pesäpuu nostaa lasten ja nuorten kokemustiedon ammattilaisten ja tutkimustiedon rinnalle. Kehittämällä lastensuojelua yhdessä asiakkaiden kanssa teemme sitä entistä enemmän asiakkaiden tarpeista vastaavaksi ja pystymme puuttumaan asiakkaiden näkökulmasta näyttäytyviin epäkohtiin. Lasten kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisellä on monia vaikutuksia eri tasoilla niin yksilö- työntekijä, organisaatio kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Osallisuuden ulottuvuudet Pesäpuun osallisuuden indikaattorit pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin (PL 6,3 ; LOS 12 art.) Ulottuvuuksien tavoitteena on lasten ja nuorten vahva hyvinvointi lastensuojelun sijaishuollossa. Kouluttaminen ja vaikuttaminen kohdentuvat myönteisenä vaikutuksena yksittäisen nuoren elämään esimerkiksi joko nuorta hyödyttävän tiedon, työtekijän tietotaitojen ja valmiuksien ja/tai rakenteellisena muutoksen kautta. Yksilötaso: Lapsi ja nuori tulee kuulluksi ja osallistuu elämänsä suunnitteluun. Näkemysten huomioon ottamisen kautta avuntarve fokusoituu. He ovat tietoisia sijaishuollon palveluista ja niiden saatavuudesta. Heidän ajatukset palveluiden kehittämisessä otetaan vakavasti. Työntekijätaso: Työntekijöillä on valmiuksia kohtaamiseen, työskentelyyn ja kontaktissa pysymiseen. Yksilö ryhmässä: Lapset ja nuori saa osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksen ryhmässä (foorumi/päivä): toiminta on voimaannuttavaa auttaen lasten ja nuorta omien elämäntapahtumien, tilanteiden, tunteiden ja ajatusten ymmärtämiseen ja jakamiseen. Heidän kumpuavia ideoita hyödynnetään eteenpäin. Yhteisötaso: Lasten ja nuorten ajatukset, kokemukset ja syntyneet ideat kootaan jäsennellysti, eettisesti ja kunnioittavasti yhteen (kehittäjäryhmät). Yhteisötasolla nuorten asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi lähiverkostoissa, ammattilaisten kouluttamisessa ja paikallistason palvelujen kehittämisessä. Organisaatiotasolla lasten ja nuorten kokemustieto otetaan ammattilaisten tiedon rinnalle, kun kehitetään työkäytäntöjä ja lapsille/nuorille suunnattuja palveluita. Yhteiskunnallinen taso: lasten ja nuorten tuottaman kokemustieto välitetään päättäjille, jolloin ylemmän tason tavoitteena on, että päättäjät huomioivat lapset ja nuoret sekä lapsivaikutukset paremmin

10 päätöksissään. Moniäänistä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tehdään tiiviisti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kohdentuen sekä ammattilaisille, päättäjille että suureelle yleisölle. Osallisuuden vaikuttavuuden arviointi Tavoitteena on lisätä osallisuuden vaikuttavuuden arviointia luomalla arviointimittaristo 1-3 pilottialueelle ja suorittaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa alkukartoitus sekä loppukartoitus osallisuuden vaikutuksista. Mitattavat asiat nousevat Pesäpuun eri tilaisuuksista, joissa lapset ja nuoret ovat nostaneet asioita, joita he kokevat tärkeänä mm ihmissuhteet, turvallisuudentunne, kuulluksi tuleminen ja mielekkäät tekemiset. Voidaan olettaa, että lapsille ja nuorille nämä elämän tärkeät asiat muodostavat sijaishuollon selkärangan ja siksi niihin on kiinnitettävä huomiota ja arvioitava niiden laatua ja toteutumista Pesäpuussa toiminta perustuu siihen, että lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana olevien lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen vaikuttaa siihen, että Kaltoinkohtelu vähenee. Suunnittelemattomat sijoitusten katkeamiset vähenee. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset pienenee. Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy. Lastensuojelupalveluiden laatu paranee. Pesäpuu arvioi omaa vaikuttavuuttaan keräämällä kohderyhmiltä palautetta eri muodoissa. Lapset, nuoret ja yhteistyökumppanit antavat palautetta, mutta ovat myös itse vaikuttamassa toiminnan laatuun. Palautteen lisäksi tiimit arvioivat itse omaa työtään. 1. Vauvat ja taaperot: Strategiakauden aikana suunnitellaan kehittämishanke ja haetaan rahoitusta viimeistään Leikki-ikäiset 3-5- vuotiaat: Haettu kehittämishanketta (Poppis-päälliköt) Ray:ltä vuosille Mikäli rahoitus saadaan, tavoitteena on kehittää uudenlaisia keinoja leikkiikäisen lapsen kokemusmaailman tavoittamiseen lastensuojelussa. Hankkeessa otetaan pikkulapset aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön ja tutkitaan pienten lasten kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollisuuksia ja reunaehtoja. 3. Salapoliisit 6-10 vuotiaat: Vuonna 2013 alkaneessa salapoliisitoiminnassa lapset on otettu aikuisten rinnalle lastensuojelun kehittämistyöhön. Salapoliisitoiminnassa esi- ja alkuopetusikäiset (noin vuotiaat) miettivät yhdessä aikuisten kanssa sijaishuollon arkeen, asiakasosallisuuteen ja turvalliseen elämään liittyviä asioita. Lapset itse pääsevät toiminnan kautta mukaan konkreettiseen kehittämistyöhön, sillä heidän näkemyksiään kokemusasiantuntijoina hyödynnetään tuotettaessa materiaalia lastensuojelutyön tueksi.

11 Tavoitteena on: Vahvistaa 6-10 vuotiaiden lasten osallisuutta lastensuojelussa ja sen kehittämistyössä. Saada ymmärrystä lasten näkemyksistä lastensuojelusta ja sijaishuollon arjesta. Tuoda esille lasten tuottamaa tietoa ja sen merkitystä Kehittää työkäytäntöjä, joissa lasten oma kokemusasiantuntijuus saa vahvemman aseman käytännön lastensuojelutyössä. Salapoliisitoiminnassa lapsen osallisuus toteutuu neljän tekijän kautta: Lapsi saa kokemuksen osallisuudesta osallistumalla toimintaan. Osallistumisen tulee aina olla vapaaehtoista. Toimiminen ryhmässä toisten lasten ja aikuisten kanssa on vastavuoroista: lapset ovat yhtä lailla tiedon tuottajia kuin sen vastaanottajia. Lapsi pääsee aidosti vaikuttamaan osallisuutensa kautta: hänen kertomansa otetaan todesta ja lapsen tuottamaa tietoa ja kokemuksia hyödynnetään kehittämistyössä. Lapsen oma asiakasosallisuus vahvistuu, jos hän uskaltautuu jatkossa kertomaan omalle työntekijälleen toiveitaan ja ajatuksiaan rohkeammin. 4. Pesäpuu ry:n Selviytyjät: Pesäpuu ry:n OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -hanke jatkaa vuonna 2017 kansallisen ja kansainvälisen lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyötään. Toiminnan ytimessä on Pesäpuun Selviytyjät-tiimi, jonka jäsenet ovat vuotiaita sijaishuollon/jälkihuollon asiakkaita tai asiakkaana olleita nuoria. Tavoite: Sijaishuollon asiakkaina olevat tai olleet nuoret otetaan mukaan lastensuojeluprosesseihin yksilöinä, yhteisön jäseninä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Vuonna 2008 aloitetun toiminnan ytimessä on yhdessä ideoiminen ja tekeminen. Osallisuuden tavoitteet ovat määritelty yhdessä nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa. Toiminta perustuu tarvelähtöiseen kehittämistyöhön. Selviytyjät-tiimin taustalla toimii laaja yhteistyöverkosto, jonka jäsenet edustavat monivuotisia ja vakiintuneita yhteistyökumppaneita. Selviytyjät toimivat kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sekä Pesäpuun perustyötä tekevien että projektihenkilöstön kanssa. Toiminnalla on selkeä vakiintunut struktuuri, joka sisältää hyväksi havaitut toimintatavat. Toiminnan ytimessä on kohderyhmän esiin nostamat tarpeet sekä erityisesti sijoitettujen nuorten äänitorvena toimiminen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen lastensuojelussa.

12 5. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen maakunnalliseksi toiminnaksi osaksi sote-alueita: Tulevaisuudessa tavoitteena on vaikuttaa siihen, että maakunnallista rakennetta uudistettaessa, uusien maakuntien rakenteisiin tulisi aluksi ainakin nuorten osallisuus ja kuuleminen maakunnallisten kehittäjäryhmien kautta. Jo nyt Selviytyjien koordinoiman Voima Vaikuttaa verkoston kautta suurimassa osassa tulevia maakuntia toimii yksi tai useampi paikallinen tai yksikkökohtainen kehittäjäryhmä. Tavoitteena olisi kuitenkin juurruttaa kehittäjäryhmätoimintaa ja sen periaatteita rakenteissa kaikissa maakunnissa. Lasten osalta tavoitteena on ensivaiheessa tehdä vaikuttamistyötä eri alueilla pienten lasten vahvemman osallisuuden puolesta sekä saada lasten foorumitoimintaa levitettyä eri puolille Suomea. Salapoliisitoiminta Vuonna 2016 saatiin päätökseen työskentelyn mallintaminen ja tuotettiin opas työntekijöille sekä lapsille oma työkirja. Vuoden 2017 tavoitteena on uuden materiaalin tunnetuksi tekeminen ja levittäminen eri puolille Suomea, jotta tuotettu materiaali saavuttaa mahdollisimman monet perhehoidon toimijat ja sitä kautta perhehoidossa olevat lapset. Järjestetään salapoliisitoiminnasta koulutusta ja tehdään aktiivista vaikuttamistyötä. Levittämistyön lisäksi salapoliisitoiminnan kehittämistyötä jatketaan vuoden 2017 aikana. Toimintavuoden aikana jatketaan tiivistä yhteistyötä kunta- ja järjestökumppanien kanssa. Myös Yhteistyötä Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshankkeiden kanssa jatketaan. Salapoliisitoiminnasta ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti, koska lasten kansa tuotettu materiaali on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Tulevana toiminta vuonna pohditaan eri rahoitusmahdollisuuksia, jotta materiaali voitaisiin kääntää myös ruotsiksi ja englanniksi. Vuonna 2017 järjestetään 4-5 lasten salapoliisifoorumia. Salapoliisit ovat mukana Yhdessä Koettua 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -kiertueella kahdella paikkakunnalla. Tällä hetkellä salapoliisityö on aliresurssoitu ja vain yhden työntekijän vastuulla. Tulevana toimintavuonna palkataan työhön kokemusasiantuntija kehittämispäällikön työpariksi. Palkkaukselle on haussa rahoitus yksityiseltä säätiöltä. Rahoitusta voidaan saada myös Lapehankkeen kautta maakunnallisissa piloteissa.

13 Pesäpuu ry:n Selviytyjät Toimintavuonna 2017 Pesäpuun Selviytyjien toiminta painottuu paikallistason toimintoihin YHDESSÄ KOETTUA -tapahtumakokonaisuuden ja paikallisten foorumeiden puitteissa. YHDESSÄ KOETTUA 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmien -tapahtumakokonaisuus toteutetaan yli kahdenkymmenen yhteistyökumppanin kanssa. Tapahtumat tuovat juhlavuoden keskiöön sijoitettujen lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarinat. YHDESSÄ KOETTUA on osa Valtioneuvoston Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna YHDESSÄ KOETTUA sisältää tapahtumakokonaisuuden: seminaareja, konsertteja ja kohtaamisen foorumeita Helsingissä, Tampereella, Satakunnassa (Pori), Jyväskylässä, Pohjois-Savossa (Kuopio) ja Oulussa. Jokainen tapahtuma on oma ainulaatuinen kokonaisuus, jossa taide, lastensuojelun historia ja nykypäivä kohtaavat toisensa. Kiertue huipentuu Helsingissä pidettävään päätösjuhlaan YK:n Lapsen oikeuksien päivänä YHDESSÄ KOETTUA -tapahtumakokonaisuuden lisäksi järjestetään kaksi erillistä Nuorten foorumia. Ensimmäinen on STOP! katkaise kierre -foorumi, jossa pohditaan lastensuojelun ylisukupolvisuuden katkaisemista Selviytyjien ja heidän kumppaniensa kanssa. Foorumi tuottaa tietoa siitä, mikä auttaa elämässä eteenpäin niin, että huostaanottojen kierre on saatu katkaistua. Mikä on tukenut? Mikä vahvistanut ja vienyt eteenpäin? Foorumi toteutetaan yhteistyössä SOS-lapsikylän Ylitse-projektin kanssa. Toinen Nuorten foorumi järjestetään elokuussa yhteistyössä THL:n ja Ensi- ja turvakotienliiton kanssa. Se teemana on väkivalta. Omien foorumeiden lisäksi Selviytyjät ovat tiiviisti järjestämässä Lastensuojelun Keskusliiton Nuorten päivä -tapahtumaa. Selviytyjät ovat vuonna 2016 koordinoineet nuorista kokemusasiantuntijoista koostuvaa Voima Vaikuttaa -verkostoa. Toimintavuonna 2017 järjestetään yksi verkostotapaaminen. Verkoston jäsenet ovat aktiivisesti mukana YHDESSÄ KOETTUA -tapahtumakokonaisuudessa. Lisäksi verkostoa hyödynnetään valtakunnallisissa lastensuojeluun liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi STM:n Lapset ja Perheet -kärkihankkeen toiminnoissa. Selviytyjistä on edustus Sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (myöhemmin LAPE) ohjausryhmässä, sekä LAPE:n lastensuojelua koskevien syventävien suunnitelmien sisältötyöryhmissä. Työ sisältötyöryhmässä jatkuu vuoden 2016 loppuun asti ja ohjausryhmässä kärkihankkeen loppuun asti vuodelle Mikäli rahoitus saadaan perhehoidon kokemusasiantuntijoiden vertaisarviointimalli projektiin yksityiseltä säätiöltä tai Lape-hankerahoituksesta, Selviytyjät-tiimi lähtee suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä yhdessä yhteystyökumppaneiden (1-3 sote-aluetta) kanssa. Tavoitteena on luoda perhehoitoon vertaisarvioinnin -malli, johon sisältyy hyvinvoinnin arviointimittaristo. Mittariston teemat nousevat Nuorten foorumien nuorten nostamista tärkeistä asioista. Samalla vastataan kysymyksiin: millaista toimintaa ja tukea sijoitetut nuoret saavat, tarvitsevat ja ovat halukkaita vastaanottamaan?

14 Tiimillä on yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista työntekijää, tämän lisäksi nuoria palkataan projektiluontoisesti erilaisiin tehtäviin. Työntekijät tapaavat säännöllisin väliajoin, sillä osa nuorista työskentelee kotoa käsin. Vuodelle 2016 saatiin Yhdessä Koettua -hankkeeseen RAY:n Paikka Auki -avustuksella palkattua nuori tapahtumajärjestäjä. Vuodelle 2017 on haettu nuorta viestinnän osaajaa Paikka auki -ohjelmasta YHDESSÄ KOETTU -tapahtumakokonaisuuteen. Pesäpuun Selviytyjät-tiimiin tarvitaan työntekijäresursseja lisää, jotta voisimme paremmin vastata kentältä nouseviin sekä paikallisiin että valtakunnan tasolla oleviin sotealuetoiminnan ja vaikuttamisen tarpeisiin. Vertaisarviointi lastensuojelun perhehoidon lasten ja nuorten tukena -projektiin haetaan kahta projektiammattilaista ja kahta kokemusasiantuntijaa (toinen salapoliisitoimintaan). Salapoliisien ja nuorten yhdessä toteutettavaa toimintaa vuonna 2017 Kokemusasiantuntijakoulutus: suunnitellaan ja toteutetaan uusi koulutus, joka tähtää lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. YHDESSÄ KOETTUA -tapahtumakokonaisuudessa lapset ja nuoret ovat toiminnan keskiössä. Vertaisarviointi lastensuojelun perhehoidon lasten ja nuorten tukena. Projektissa aloitetaan nuorten kohtaamisella ja myöhemmin otetaan lapset mukaan.

15 SUUNNITELMALLINEN LASTENSUOJELUTYÖ Suunnitelmallista, lapsilähtöistä lastensuojelua tukeva toiminnot Lapsilähtöisen ja suunnitelmallisen lastensuojelutyön toteutuminen edellyttää kaikilta lapsen asioita hoitavilta työntekijöiltä suunnitelmallista yhteistoimintaa ja lapsilähtöisten työmenetelmien hallintaa. Muuttuva toimintaympäristö Sote-alueilla sekä lastensuojelua ja sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön muutokset ovat tuoneet uusia haasteita monialaiseen yhteistyöhön ja toimintojen järjestämiseen niin, että lapset ja heidän perheensä kaikissa tilanteissa saisivat mahdollisimman varhain tarvitsemansa tukitoimet. Arviointiosaaminen lastensuojeluprosessin eri vaiheissa on yksi merkittävä tekijä arvioitaessa laatua ja vaikuttavuutta. Arviointia toteuttavat lastensuojelun viranomaiset ja yksityiset palveluntuottajat, mutta myös monet muut ammattikunnat. Arvioinnin toteuttamisen kirjo on valtakunnallisesti moninainen, paikallisesti vaihteleva ja osin jäsentymätön, eikä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tai läheistensä osallisuutta arvioinneissa ole riittävästi huomioitu. Kokemusasiantuntijoiden palautteet tukevat tätä käsitystä. Lapsen tarpeiden ja vanhemmuuden valmiuksien arviointi on lastensuojelun ydintehtävää. Ennen arvioinnin aloittamista kaikkien tulee tietää, miksi arviointiin ryhdytään ja mihin sillä pyritään. Tämän vuoksi tarvitaan uusien, systemaattisten lastensuojelun omien arviointimallien kehittämistä ja jo olemassa olevien vahvistamista. Työntekijöille kirjoitetut oppaat mallin toteuttamiseksi eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kouluttamista, tukea ja asenteisiin vaikuttamista. Osana kehittämistyötä syntyneet toiminnalliset välineet tukevat vuorovaikutusta ja asiakkaiden osallisuutta. Palvelutarpeen arvioinnista ja lastensuojelutarpeen selvityksestä aina sijaishuollon päättämiseen ja jälkihuoltoon saakka arvioidaan jatkuvasti, miten lapsen etu ja oikeudet toteutuvat, miten lasten tarpeisiin vastataan, millaisia ovat vanhempien ja lasten hoidosta huolehtivien aikuisten valmiudet vastata lasten tarpeisiin ja miten aikuisia voisi tukea tässä tehtävässä. Lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuus vahvistuu, kun lastensuojeluprosessin eri vaiheissa toteutetaan arviointia huomioiden jo aiemmin tehtyä työtä ja sen vaikutuksia. Asiakkaiden ottaminen mukaan yhteiseen arviointiin edistää arvioinnin suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa työn vaikuttavuutta ja tulosten pysyvyyttä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen tarpeista lähtevää, asiakkaiden kanssa yhteisesti toteutettavaa laadukasta ja systemaattista arviointia lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Pesäpuun lastensuojelun arviointimallit perustuvat lapsen tarpeista lähtevään ja PRIDE:n vanhemmuuden valmiuksia työkaluna hyödyntävään toimijoiden yhteiseen arviointimalliin. Palvelutarpeen selvityksen arviointimalli, lastensuojelun alkuvaiheen arviointimalli (Lastensuojelutarpeen selvitys) ja Arviointimalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin (Pysäkkimalli) sekä niihin liittyvät materiaalit, koulutukset ja toiminnalliset välineet tarjoavat lastensuojelutyöhön kehikon, jonka avulla työntekijät voivat toteuttaa avointa ja systemaattista arviointia.

16 Palvelutarpeen arviointi /lastensuojelun tarpeen selvittäminen Lastensuojelun alkuvaiheen arviointimalli (Lastensuojelutarpeen selvitys) päivitetään vastaamaan sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutoksia. Lisäksi tuotetaan lapsilähtöinen työskentelymalli palvelutarpeen arviointiin. Alkuvaiheen arvioinnin mallien kehittämistyötä varten pilotoidaan palvelutarpeen selvityksen mallia vuoden alkupuolella ja loppuvuodesta mallista tuotetaan opas. Järjestetään kaksi mallin ja siihen liittyvien työvälineiden käyttöön liittyvää koulutusta. Koulutusta järjestetään kolmipäiväisenä. Lastensuojelutarpeen selvitysmallin päivittämistyö sekä palvelutarpeen arvioinnin mallintaminen ja kouluttaminen edellyttävät työparityötä sekä reflektointiin kokemusasiantuntijaryhmän. Pysäkki-malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Pesäpuu järjestää kuntien ja muiden lastensuojelutoimijoiden työntekijöille Kuka minusta huolehtii? -koulutusta Pysäkki-arviointimallin käyttöön. Viisipäiväistä valtakunnallista koulutusta järjestetään kahdesti avoimina koulutuksina sekä kysynnän mukaan tilauskoulutuksina. Arviointityön apuvälineiksi kehitettyihin työvälineisiin tutustumiseksi järjestetään kaksi avointa välinekahvilaa. Kouluttaminen ja Pysäkki-mallin levittäminen edellyttävät työparityötä ja satunnaisesti kokemusasiatuntijan työpanosta. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksen arviointi Pesäpuu on hakenut hankerahoitusta lapsilähtöisen läheisverkostosijoituksen työmallin kehittämiseen. Sen tarkoituksena on lasten, nuorten, syntymävanhempien ja läheissijaisvanhempien osallisuuden lisääminen läheisverkostosijoitusten valmistelussa; sen arviointi- ja sijoitusvaiheessa. Mikäli uutta hanketta ei saada, jatketaan valtakunnallisen kehittäjäryhmän kanssa sukulaisja läheisverkostosijoitusten arviointiin liittyvän mallin kehittämiseksi tarvittavan tiedon ja hyviä käytäntöjen kokoamista ja kokemusasiantuntijoista kootun ryhmän kanssa työstämistä. Kehittäjäryhmän kanssa työskentelyssä työparin työpanos.

17 SIJAISHUOLLON MONIALAINEN YHTEISTYÖ Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tuki SISUKAS on verkostomalli sijoitettujen lasten (6-12 v.) koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn yli sektorirajojen. Keski-Suomessa pilotoitua työskentelytapaa levitetään Etelä- ja Pohjois-Savon alueille vahvistamalla ammattilaisten osaamista kahden alueellisen koulutusprosessin ja oman työn kehittämisen avulla. Koulutusprosessiin sisältyy seminaareja, työpajoja, verkkoluentoja sekä välitehtäviä omassa työssä toteutettavaksi. Lisäksi ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi suunnitellaan välinecafe/koulutuspäivä. Sijoitettujen lasten osallisuutta vahvistetaan koulussa ja vuoden aikana tuotetaan sijoitettujen lasten tunnetaitomateriaali Ajattelun apukäsi ja pilotoidaan sitä lasten vertaisryhmissä. Tietoa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukimallista levitetään puheenvuorojen, messujen sekä median avulla. Toiminnan tavoitteena on valtakunnallisen toimijaverkoston luominen ja mallin levitys SOTE-alueille järjestö-kuntayhteistyönä. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan. Sitoutetaan alueelliset monialaiset toimijat ja johto yhteistyöhön. Tavataan opetustoimen, sosiaalitoimen, oppilashuollon keskeiset toimijat sekä alueen sijaisvanhemmat. Esitellään toimintatapaa ja materiaaleja. Suunnitellaan ja toteutetaan vuoden mittainen Sisukkaasti koulutiellä -koulutusprosessi Mikkelissä ja Kuopiossa. Koulutusprosessiin sisältyy seminaareja, työpajoja, verkkoluentoja sekä välitehtäviä omassa työssä toteutettavaksi. Tuotetaan sijoitetuille lapsille omaa materiaalia; sarjakuva ja Ajattelun apukäsi yhdessä lasten kehittäjäryhmän kanssa. Päivitetään nettisivujen materiaalipankkia. Osallistutaan LAPE-työryhmän toimintaan. Pyritään saamaan SISUKAS pilotiksi jollekin SOTEalueelle. Osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Skolfam-verkoston toimintaan. Kahden työntekijän työpanos. Toimintoon on haettu erillistä ak-avustusrahoitusta RAY:lta.

18 PePPi-hanke, Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa PePPi-hankkeessa kehitetään rakenteita ja kumppanuuksia, jotka mahdollistavat vapaaehtoistoiminnan perhehoidossa. Kehittämiskumppaneina ovat vapaaehtoistoimijat, perhehoidossa elävät lapset ja nuoret, sijaisvanhemmat, läheisverkostot, sijaiskotiyhdistykset, järjestöt ja kunnat. Keskitetään toiminta kolmeen hankkeen aikana kehitettyyn toimintamuotoon ja vaikuttamiseen. Sijaisperheiden tukihenkilötoimintaa jatketaan valituilla kolmella kumppanuusalueella Lahdessa, Espoossa ja perhehoitoyksikkö Pihlajan vaikutusalueella. Sijaisperhenuorten chat-toiminta juurrutetaan osaksi Pelastakaa Lasten verkkonuorisotoimintaa ja tehdään järjestöyhteistyötä paikallisyhdistysten ja sijaisvanhempien yhdistysten välillä luontoavusteisen toiminnan järjestämiseksi sijaisperheille. Sijaisperheiden tukihenkilötoiminnassa kumppanuusalueilla järjestetään verkostoitumistilaisuuksia lastensuojelun perhehoidon ammattilaisille ja vapaaehtoistoimijoille toiminnan käynnistämiseksi sijaisperheiden arjen tueksi. Järjestetään toimijoille koulutusta ja ohjausta toiminnan käynnistämisessä, joissa hyödynnetään hankkeessa kehitettyjä materiaaleja ja oppaita. Chat-keskustelutoiminta juurrutetaan osaksi Pelastakaa Lasten verkkonuorisotoimintaa. Toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti nuorille, eri perhehoidon ammattilaisille ja sijaisperheille. Luontoavusteisen toiminnan järjestämiseksi sijaisperheille valitaan kumppanuusalueet, joilla Pelastakaa Lasten luontotoiminnan järjestämisestä kiinnostuneita paikallisyhdistyksiä ja sijaisvanhempien yhdistyksiä sekä paikallisia luontojärjestöjen edustajia kootaan yhteen luontotoimintapäivien järjestämiseksi sijaisperheille. Kolmen taustajärjestön Pelastakaa Lasten, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteistyö jatkuu lastensuojelun perhehoidon osalta erilaisissa työryhmissä Lasten- ja perhepalvelujen kärkihankkeen alla. Vuoden 2017 alusta hanketta jatketaan kolmella hanketyöntekijällä, jotka valitaan tämänhetkisistä projektityöntekijöistä. Hanketyöntekijät sijoittuvat Helsinkiin. LILLA - Lapsilähtöisen läheisverkostosijoituksen työmallin kehittäminen lastensuojeluun -hanke Läheis- ja sukulaisperheisiin tehtävien sijoitusten valmisteluun ei ole Suomessa systemaattista toimintamallia. Tämä vaikuttaa sijoitusten laatuun, määrään ja pysyvyyteen. Lasten, syntymä- ja läheissijaisvanhempien osallisuus valmistelussa on vähäistä. Tutkimusten mukaan läheisverkostosijoitukset ovat yleensä suhteellisen pysyviä, mutta suunnittelemattomasti purkautuneiden läheissijoitusten määrä on paikoittain lisääntynyt Suomessa. Yhtenä syynä on riittämätön sijoituksen valmistelu.

19 Onnistunut läheissijoitus vaatii huolellisen ja lapsia ja läheisiä osallistavan valmistelun. Läheissijoitusten tulee olla tasa-arvoisessa asemassa muihin perhesijoituksiin nähden ja niiden osuutta tulee lisätä. Läheissijoitukset tukevat lapsen ihmissuhteiden jatkuvuutta ja hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen kokemusta. Läheisverkostoon sijoittuessaan lapsi jää usein lähiympäristöönsä ja säilyttää tiiviimmin ihmissuhteensa. Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten, nuorten, syntymävanhempien ja läheissijaisvanhempien osallisuutta läheisverkostosijoitusten valmistelussa eli arviointi- ja sijoitusvaiheessa. Hankkeessa kehitetään lapsilähtöinen läheisverkostosijoituksen työmalli lastensuojeluun, joka rakentuu kokemustietoon, ammattilaisten käytäntötietoon ja tutkimustietoon, lisää ammattilaisten osaamista ja suunnitelmallisuutta sijoitusten valmistelussa ja vähentää suunnittelemattomia sijoitusten katkeamisia. Läheissijoitusten valmistelun työmallin kehittäminen tapahtuu moniäänisesti Vantaan kaupungin lastensuojelun asiakkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmien kanssa. Foorumien ja työntekijöiden työpajojen tarkoituksena on koota ja jäsentää yhdessä kokemuksia ja tietoa läheissijaissijoituksen eri osapuolilta. Foorumeista kerätyn kokemustiedon pohjalta kehitetään pilotoitava malli työntekijöiden kokeiltavaksi ja tuotetaan sisältöä työmallista perustettavaan tietopankkiin. Hankkeen aikana Vantaan kaupungin työntekijöille järjestetään kaksi koulutusta läheissijoituksen työmallista. Koulutusten tavoitteena on yhtenäistää läheissijoitusten valmistelun toimintamallia Vantaalla ja tukea uuden kehitetyn mallin käyttöönottoa. Samalla kokeillaan uutta, valtakunnallisesti levitettävää Onnistunut läheissijoitus -koulutusmallia. Hankkeessa kokeillaan, levitetään ja juurrutetaan valtakunnallisesti uutta suunnitelmallisen, lapsilähtöisen läheisverkostosijoituksen valmistelun työmallia. Hankkeella pyritään vaikuttamaan yleisesti perhehoitoa ja erityisesti läheissijoituksia koskeviin asenteisiin ja läheissijoitusten lisääntymiseen. Ammattilaisille suunnatulla viestinnällä ja vaikuttamistyöllä pyritään uuden sijoituksen valmistelumallin juurtumiseen osaksi suunnitelmallista ja eri osapuolia osallistavaa lastensuojelua. Kahden työntekijän (1,5 henkilötyövuotta) ja yhden kokemusasiantuntijan (0,5 henkilötyövuotta) työpanos. Toimintoon liittyen on haettu erillistä projektirahoitusta RAY:lta. Päättyvät hankkeet Vuoden 2016 loppuun on päättymässä kolme hanketta: SISUKAS Sijoitettu lapsi koulussa, Lähemmäs Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa ja PePPi Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa. Sisukkaalle ja PePPille on haettu jatkoa vuodelle Mahdollisen vuodelle 2017 siirtyvän avustuksen osalta jatketaan Lähemmäs-projektin tulosten ja materiaalien levittämistä ja juurruttamista pilottialueiden ulkopuolelle.

20 Vaikuttamistoiminta Pesäpuu vaikuttaa lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden aseman paranemiseen yksilön, lähiyhteisön, palveluiden ja yhteiskunnan tasolla. Se tapahtuu vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia, kehittämällä lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja - välineitä sekä vaikuttamalla sekä yksin että yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa lastensuojelun toimintaedellytysten vahvistumiseen, esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin sekä lastensuojelun vaikuttavuuden lisäämiseksi. Pesäpuu käyttää entistä enemmän vaikuttamistyönsä välineenä asiakkailta kerättyä kokemustietoa ja tutkimuksia. Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lastensuojelussa. Lisätä Pesäpuun tunnettuutta ja positiivista mielikuvaa sekä mediaiskuja Pesäpuun toiminnasta. Lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden lisääminen. Kumppanuuden lisääminen lastensuojelussa. Vuonna 2017 Pesäpuu keskittyy vaikuttamistyössään teemaan Yhdessä koettua Suomi 100v. Kuudella paikkakunnalla laajan yhteistyöverkoston avulla nostetaan esiin lastensuojelun sijaishuollon kokemuksia monipuolisin keinoin ja tapahtumin. Yhdessäteemalla haluamme korostaa vahvaa kumppanuutta lastensuojelun vaikuttavuuden lisäämiseksi. Pesäpuu haluaa lasten hyvinvoinnin kiinnittyvän sosiaalisten investointien näkökulmaan, jolloin ratkaisevaa on katsoa pidemmälle ja nähdä lapset ja nuoret voimavarana sekä tukea heitä pitkäjänteisesti. Pesäpuu tekee tunnetuksi lasten ja nuorten suosituksia lastensuojelun sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Kaikessa Pesäpuun kehittämistyössä hyödynnetään kokemusasiantuntijoina lapsia, nuoria, aikuisia, läheisiä ja vanhempia. Muita vaikuttamisen teemoja ovat perhehoidon laadun varmistaminen sekä alueellisten perhehoidon toimintamallien kehittäminen maakuntapohjaisiksi, kokemusasiantuntijuuden ja osallisuuden saaminen lastensuojelun rakenteisiin. Vaikuttamistyötä tehdään myös epävirallisimmissa, Pesäpuun työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisissa. Ajankohtaisten teemojen ympärille järjestettäviä aamukahvitilaisuuksia pidetään kolme Helsingissä ja Jyväskylässä. Teemana on Yhdessä. Tutkimustoiminnasta syntyvää tietoa vaikuttamisen välineenä pyritään lisäämään. Pesäpuu tarvitsee siinä laajaa yhteistyöverkostoa, koska Pesäpuulla ei itsellään ole tutkimusvaroja, mutta tarvittaessa aktivoidutaan myös rahoitushakemusten tekemiseen säätiöiltä tai muilta tutkimuksia rahoittavilta tahoilta. Pesäpuulle laaditaan tutkimus- ja koulutustoiminnan osastrategia vuonna Pesäpuun tärkeänä pitämiä asioita pyritään saattamaan rakenteisiin ja pysyväksi toiminnaksi. Tällöin uusien alan toimijoiden perus ja täydennyskoulutus ovat merkittäviä areenoita. Lapehankkeen yhteydessä pohditaan myös ammatillisen ja täydennyskoulutuksen teemaa ja siinä Pesäpuun roolia ja lisäresursointia on tarkoitus terävöittää. Pesäpuun tiedottamista kehitetään reaaliaikaiseksi ja kanavina toimii yhdistyksen Internetsivut ( sähköinen uutiskirje sekä sosiaalinen media. Uutisointia ja tiedotusta lisätään ja nopeutetaan toimittamalla sähköistä uutiskirjettä sekä otetaan Twitter haltuun.

21 Yhdistyksen Facebook-statusta päivitetään säännöllisesti ja sitä käytetään myös tiedostus- ja markkinointikanavana. Pesäpuu tukee lapsia ja nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Yhdistyksen Internet-sivut pyritään uudistamaan vuonna Uudistukselle on haettu RAY:ltä tukea. Uudet julkaisut ja välineet otetaan systemaattisesti Lupaus Lapselle tuotemerkin alle. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusista materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Pesäpuu on hakenut RAY:n Paikka auki -avustusohjelmasta rahoitusta tiedottajan palkkaamiseen, mikä toteutuessaan lisäisi teemavuoden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Markkinoinnin, brändin ja tuotteistamisen osalta tehdään yhteistyötä Aava&Bang mainostoimiston kanssa. Yhteistyö aloitetaan jo 2016 syksyllä. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus myös luoda rakenteita mediaseurannalle, että voimme varmistua Pesäpuun tunnettuuden ja näkyvyyden kehittymisestä sekä lisätä uutissyötteiden avulla viestintäämme. Mediaseurantaa ostetaan palveluna.

22 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdään Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Kansainvälinen toiminta avaa myös uusia rahoituskanavia lastensuojelun kehittämiseksi. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), Nofca:n (Nordic Foster Care Assosiation) ja Eurochildin jäsen. IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. Vuonna 2017 järjestetään IFCO:n konferenssi Maltalla. Konferenssiin osallistutaan taloudellisten resurssien puitteissa. Nofcan toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Vuonna 2017 Nofcan kokous järjestetään joko Grönlannissa tai Islannissa. PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen. Pesäpuu (Sisukas-projekti ja Selviytyjät) on mukana Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen yhteispohjoismaisessa Pohjolan lapset perhekodeissa (Fokus på barn i Familjehem) - hankkeessa. Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Euroopan tasolla. Tiivistetään yhteistyötä suomalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Pesäpuun osallisuutta koskevalle toiminnalle on kysyntää organisaation piirissä. Taloudellisten resurssien puitteissa pyritään osallistumaan Eurochildin kokoukseen Pesäpuu henkilökunta kukin osaltaan tehtävästään käsin ottaa haltuun kansainvälisen toiminnan yhteistyön ja toimijaverkoston. Kansainvälisen toiminnan seminaareihin ja koulutuksiin osallistumiseksi pyritään hakemaan erillisiä avustuksia ja apurahoja.

23 TALOUS JA HALLINTO Yleishallinto Pesäpuu ry on yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylä ja toimialueena koko maa. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja, 7-10 varsinaista ja 7-10 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksessa tulee, mikäli mahdollista olla edustus Pelastakaa Lapset ry:stä ja Perhehoitoliitto ry:stä. Tämän lisäksi hallituksessa voi olla kuntien, järjestöjen, valtion, yliopistojen ja muiden yhteisöjen piiristä valittuja jäseniä. Hallituksen tehtävänä on vastata yhdistyksen lainmukaisesta toiminnasta, strategisista linjauksista sekä hallinnosta. Hallitus hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen. Hallituksen tukena toimii toimintavuotena PRIDE-toimikunta ja koulutus- ja tutkimustoimikunta. Henkilöstöhallinto Järjestön tärkeä voimavara on pitkäjänteiseen työhön sitoutunut, osaava, innostunut ja motivoitunut henkilökunta. Pesäpuun henkilöstöpolitiikalla halutaan työntekijöiden työssä jaksamista. Tärkeitä osaalueita ovat strategiaan ja osaamistarpeeseen liittyvä koulutuspolitiikka, työterveyshuolto, mahdollisuus työnohjaukseen, liikuntaan ja virkistykseen. Kokemuslisillä ja henkilökohtaisilla lisillä kannustetaan työntekijöiden sitoutumista. Työntekijöiden työterveys järjestetään Mehiläisessä. Käytössä ovat virikesetelit ja lounassetelit. Vuoden 2017 aikana luodaan toiminnan suunnittelua ja toteuttamista vastaavat tiimit: PRIDE-tiimi, Osallisuus-tiimi, hallinto- ja markkinointitiimi sekä lastensuojelun monialainen kehittämistiimi. Tiimien toimintarakenne, vastuut ja valtuudet kirkastetaan. Henkilöstön kehittämiskeskustelujen myötä henkilöstön osaamissuunnitelma kartoitetaan ja henkilökohtainen tekeminen kytketään organisaation strategiaan toimenpidetavoitteiden tasolla. Kasvatetaan Pesäpuun arviointiosaamista toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi. Yhdistyksen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, kehittämispäälliköt, asiantuntijat, toimistosihteeri ja projektityöntekijöitä sekä tarpeen mukaan palkattavia kokemusasiantuntijoita. Lisäksi yhdistys työllistää eri osa-alueiden erityisosaajia tarpeen mukaan. Toiminnanjohtajalla on nimetty varahenkilö. Yleisavustus Toiminnanjohtaja, Jari Ketola Talous- ja hallintopäällikkö Jenni Ruohonen RAY kohdennettu avustus Kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso (30 %, lyhennetty työaika 80 % asti) Kehittämispäällikkö Sirpa Yli-Rekola 70 % Kehittämispäällikkö Riikka Huusko (äitiyslomalla) /Hanna Piiroinen RAY kohdennettu avustus, Osallisuuden taidot ja valmiudet Kehittämispäällikkö Johanna Barkman Asiantuntija Pipsa Vario (äitiyslomalla)

24 Asiantuntija Helena Inkinen (äitiysloman sijaisuus) RAY Sisukas sijoitettu lapsi koulussa Projektipäällikkö Christine Välivaara Psykologi Elisa Oraluoma Haettu jatkoa vuosille RAY Lilla-hanke Kehittämispäällikkö Pia Lahtinen Projektityöntekijä 50 % Kokemusasiantuntija 50 % RAY Osallisuus pienet lapset 3 5 vuotta kehittämishanke Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso 50 % Hanna Särkiö/äitiyslomalla 12/2016 Kokemusasiantuntija 50 % Oma rahoitus Toimistotyöntekijä Piritta Schulz RAY PePPi vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa Maaret Parviainen (Pelastakaa Lapset ry) Heini Aaltonen (Pelastakaa Lapset ry) Haettu jatkoa vuodelle 2017 Talous Pesäpuun talous perustuu RAY:n kahteen kohdennettuun toiminta-avustukseen, RAY:ltä haettuihin projektiavustuksiin ja omiin koulutus- ja myyntituottoihin sekä erikseen haettuihin ja saatuihin pienempimuotoisiin avustuksiin, jotka eivät kuitenkaan ole pysyviä rahoituslähteitä. RAY on myöntänyt Pesäpuulle yleisavustuksen vuodesta 2016 alkaen, jolla katetaan toiminnanjohtajan ja talous- ja hallintopäällikön palkkakustannukset ja RAY:n hyväksymät yhdistyksen yleiskulut. Toisen kohdennetun avustuksen nykyisellä avustusmäärällä pystytään kattamaan 3,5-4 kehittämispäällikön palkkakustannukset. Nykyisten rahoitusten lisäksi on haettava erillistä rahoitusta henkilöstön työsuhteiden pysyvyyden turvaamiseksi sekä toimintakentältä nouseviin tarpeisiin vastaamiseksi. Tulevien vuosien haasteena on laatia kattava talous- ja henkilöstöstrategia, jolla pyritään varmistamaan Pesäpuun työn jatkuminen laadukkaana ja tarvittavassa laajuudessa. Pesäpuun omien tuottojen osuus pyritään saamaan kasvuun nykyisen laskusuunnan sijaan. Vuoden alkupuolella luodaan asiakkuusstrategia ja sitä toteutetaan jo vuoden 2017 aikana. Viestintään ja markkinointiin satsataan mahdollisuuksien mukaan ja etenkin markkinoinnin vahvistamisella haetaan tuottojen kasvua. Varainhankintasuunnitelmaa valmistellaan vuoden aikana, mutta sen toteuttaminen siirtynee pääosin vuodelle 2018.