Toimintasuunnitelma 2019

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2019

2 Toimintasuunnitelma /40 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAVUOSI MONITOIMIJAINEN PERHEHOITO... 5 Johdanto... 6 PRIDE perhehoidon kokonaisuuden kehittäminen... 8 SISUKAS -toiminta, perhehoitoon sijoitetun lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tuki11 #Munperheet kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä SUUNNITELMALLINEN LASTENSUOJELUTYÖ OSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS Toimintaympäristö ja tiimin tavoitteet vuotiaat lapset, Kirahvit vuotiaat lapset, Salapoliisit Nuoret vuotiaat... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. UP2US... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. VAIKUTTAMISTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TOIMINNAN TUKI TALOUS JA HALLINTO... 38

3 Toimintasuunnitelma /40 TOIMINTAVUOSI 2019 Laajat uudistukset haastavat muutokseen Suomen kansantalous on ennusteiden mukaan kasvusyklinsä huipussa ja kasvun ennustetaan hidastuvan, mutta jatkuvan ainakin vuoteen 2020 saakka. Valtion budjetti vuodelle 2019 tuo hieman taloudellista helpotusta lapsiperheille ja pienituloisille. Työttömyys laskee edelleen, millä voi olettaa olevan myös vaikutusta ainakin hetkellisesti lapsiperheköyhyyttä vähentävästi. Syntyvyys on laskenut kahdeksan vuotta peräkkäin ja ero kuukausitasolla huippuvuosiin on 1000 lasta. Huoltosuhdeongelma ratkeaa vain syntyvyyden lisäämisellä tai työperäisellä maahanmuutolla. Maakunta ja sote-uudistuksen viimeisin aikataulu aloituksen suhteen on Lapsi- ja perhepalveluohjelmaa (LAPE) jatketaan ns. siltausohjelmalla. Näin halutaan varmistaa jo käynnistyneiden toimintojen juurtuminen ja jatkuminen uudistukseen saakka. Käytännössä maakuntiin jää hankeagentit ja viisi ns. kunta-agenttia. Lisäksi Opetushallitukseen tulee lisäresurssi LAPE- toimintaan. Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen haasteena pidetty tiukka aikataulu sekä asioiden priorisointi laajojen tavoitteiden joukosta on osittain konkretisoitunut maakunnissa. Muutamissa maakunnissa toteutumisaste jäi alle 50% kesällä Pesäpuun kokemuksen mukaan hankeaika laajoissa uudistuksissa tulee olla mieluummin viisi vuotta kuin sitä lyhyempi. Toiminnan muutoksen keskeisenä edellytyksenä on toimijoiden osallistaminen. Monet LAPE-ohjelman uudistuksista vaatii juurtuakseen useita vuosia. Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa ja perhehoidon maakunnallinen toimintamalli tukiprosesseineen ovat laajaa osaamista ja resursseja vaativaa toimintaa, missä Pesäpuu on kykynsä mukaan kumppanina maakunnille. Vuoden 2019 merkittävä valtiollinen lastensuojelun kehittämishanke on kansallisen lapsistrategian synnyttäminen. Lapsistrategiaan tarvitaan konkretiaa sekä vahvaa lastenoikeudellista tulokulmaa. Myös Aulikki Kananojan ja työryhmän selvitys lastensuojelun kestäväksi tiekartaksi ja sosiaalityön resurssien sekä osaamisen lisäämiseksi ovat merkittäviä avauksia. Pesäpuu on mukana molemmissa prosesseissa työryhmäedustuksien kautta. Yhdenvertaiset palvelut, yksilölliset asiakassuunnitelmat Lastensuojeluun kohdistuu yhteiskunnassamme sekä laadullisia että taloudellisia paineita. Lastensuojelun tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja mitattava jatkossa entistä pontevammin. Sijaishuollon määrän kasvua nopeammin kasvavat kustannukset haastavat järjestelmää siirtämään painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon, ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen varhaiseen tukeen. Lastensuojelun on kyettävä myös räätälöintiin ja yksilölliseen palveluun sekä lasten, nuorten ja muiden lastensuojelun vaikutuspiiriin kuuluvien osallisuuden vahvistamiseen. Lastensuojelun sijaishuollon on kyettävä vaikuttavampaan toimintaan, muutoin se on vaarassa menettää yhteiskunnallisen oikeutuksensa toimia. Vuoden 2018 aikana koko maassa kiireellisten sijoitusten määrä on edelleen kasvussa ja myös huostaanottojen määrän lasku on pysähtynyt. Sosiaalihuoltolain uudistukset 2015 ovat nostaneet määrällisesti esiin uusia lastensuojelullisia tarpeita. Sosiaalihuoltolain toimeenpano kunnissa on ollut haastavaa, eivätkä sen vaikutukset näy vielä toivotulla tavalla lastensuojelussa. Pitkän

4 Toimintasuunnitelma /40 aikavälin tavoitteena lastensuojelussa ovat ylisukupolvisen asiakkuuden vähentäminen, perheiden jälleenyhdistämisen tai -liittämisen mahdollistaminen lapsen edun mukaisesti sekä läheisverkostojen voimauttaminen lapsen hyvinvointia lisäävästi. Pesäpuun toiminnoille ja palveluille on vahva kysyntä. Esimerkkinä liiankin nopeasta kehittämistoiminnan etenemisestä ja juurtumisesta on vertaisarviointimalli, joka jo pilotointivaiheessa on otettu lastensuojelupalvelujen kilpailutuskriteeriksi Pirkanmaalla. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme etsimään lisärahoitusta tarvittavien uusien resurssien saamiseksi ja kumppaneiden ja asiakkaiden auttamiseksi. Toimintavuoden aikana jatkamme toimintoja, joilla valmistaudumme maakunnalliseen sote-toimintamalliin ja asiakkuuksien haltuunottoon. LAPE-kehittäminen luo hyvää verkostopohjaa muutoksen hallitsemiseksi ja mahdollisuuden Pesäpuun osahankkeiden kautta uusien maakuntien kanssa kehittämisen. Juhlavuosi Pesäpuu ry täyttää 20 vuotta ja juhlistaa vuotta lasten, nuorten ja kumppaneiden kanssa työn merkeissä. Juhlavuosi koostuu eri puolilla Suomea pidettävistä tapahtumista ja seminaareista. Juhlavuotta suojelee Tasavallan Presidentti. Pesäpuun taipaleelta on tarkoitus tuottaa juhlakirja, missä peilataan lastensuojelun kehittymistä suhteessa Pesäpuun toimintaan ja kehittämisavauksiin Suomessa Pesäpuun juuret ulottuvat 1993 aloitettuun PRIDE-projektiin ja siksi tarkastelu tulee ulottaa 25 vuoden taakse. Juhlavuoden tavoitteena on myös lisätä Pesäpuun tunnettuutta ja vahvistaa asemaa lastensuojelun kehittäjä- ja kumppaniorganisaationa. Lisäksi Pesäpuun toiminnasta tuotetaan lyhyt esittelyvideo.

5 Toimintasuunnitelma /40 MONITOIMIJAINEN PERHEHOITO

6 Toimintasuunnitelma /40 Johdanto Perhehoidon toimintaympäristön haasteena ovat tulevina vuosina muuttuvat palvelurakenteet ja -prosessit syntyvissä maakunnissa. Sote-palvelurakenteen muutokseen liittyvä epävarmuus heijastuu kehittämistyöhön ja tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia. Suurin haaste on se, ettei kunnilla ole olemassa systemaattisia perhehoidon tukirakenteita, joita tuleviin maakuntiin voitaisiin siirtää. Systeemisen toimintamallin ulottaminen myös perhehoitoon vaatii uudenlaista toimintatapaa. Uusia integraatiopintoja syntyy ja monitoimijaisen yhteistyön rakentamiseen on löydettävä uudenlaisia, toimivampia tapoja. Muutostilanne on samalla Pesäpuulle myös mahdollisuus; perhehoidon asiantuntijuutta tarvitaan muutoksen tukena. Maakunnalliset perhehoidon toimintamallit ja LAPE LAPE-rahoitukset päättyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Pesäpuun perhehoidon asiantuntemukselle on ollut kysyntää, mutta koska vuoden 2019 rahoituksesta ei ole vielä varmuutta, LAPE-yhteistyö on painottunut vuoteen Pesäpuu on ollut vahvasti mukana Pohjois-Savon perhehoidon maakunnallisessa mallinnuksessa. Lisäksi on oltu mukana Varsinais-Suomessa. Nämä kokemukset ja vaikutukset tulisi saattaa muidenkin maakuntien käyttöön. Pesäpuun haasteena on miettiä, miten tähän voisi rakentaa perhehoidon kokonaisvaltaisen kehittämis- ja palvelupaletin, johon kaikki kunkin maakunnan tarvitsemat Pesäpuun osa-alueet ja toimijat voivat liittyä. Pesäpuun sisäinen tiedonkulku ja tiimien rajojen ylittäminen vaativat kehittämistä ja selkiyttämistä vuoden 2019 aikana. Ennakkovalmennuksen turvaaminen Sisällöllisesti Pesäpuu tarjoaa entiseen tapaan PRIDE-valmentajakoulutusta ja valmentajien täydennyskoulutusta sekä ylläpitää ja uudistaa valmennusmateriaalia. Perhehoidon kentällä tarjotaan myös uusia valmennusmalleja, jotka tulee huomioida ennakkovalmennuksen, täydennyskoulutuksen ja perhehoidon kokonaisuuden kehittämisessä. Tämä asettaa vaatimuksia Pesäpuulle; perhehoidon tuki- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuutta tulee avata kumppaneille entistä selkeämpinä ja konkreettisempina palvelupaletteina. Jotta perhehoito voi vahvistua ja vastata erilaistuviin lasten ja perheiden tarpeisiin, tarvitaan jatkuvaa perhehoidon avaamista ja selkiyttämistä. Tällaisia selkiyttämistarpeita on esimerkiksi läheisverkostosijoituksissa ja ratkaisuissa. Sukulais- ja läheisverkostoratkaisut Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset lisääntyvät Suomessa noin 1 % vuosivauhtia (Lastensuojelu, THL). Tietoisuuden lisääntyessä myös muut kuin sukulaissijoitukset ovat lisääntymässä ja niihin liittyvää arviointiosaamista tarvitaan entistä enemmän. Läheisverkostoratkaisut (sijoitukset sukulais- ja läheisverkostoon, oheishuoltajuusratkaisut ja yksityiset sijoitukset) kunnissa tuottavat ristiriitaisia tilanteita ja kokonaisuudessaan jää vakava huoli, miten lasten etu, syntymävanhempien osallisuus ja sijaisvanhempien, oheishuoltajien tai lapsesta huolehtivien aikuisten tarvitsema tuki toteutuvat näissä ratkaisuissa. Lasten eriarvoinen asema erilaisissa tilanteissa ja toisaalta sukulais- ja läheissijaisvanhempien asema suhteessa muihin sijaisvanhempiin synnyttää eriarvoisuutta, johon on tartuttava.

7 Toimintasuunnitelma /40 Perheen jälleenyhdistäminen #Munperheet -hankkeen myötä perheet, perhesuhteet ja perheen jälleenyhdistäminen ovat nousseet näkyvämmäksi keskusteluteemoiksi perhehoidon kentällä. Mennyt vuosi olikin hankkeessa tabujen rikkomisen vuosi. Vuoden 2019 hankkeen pääteema on onnistuneen perheen jälleenyhdistämisen mallintaminen monitoimijaisessa työryhmässä. Sen tavoitteena on lisätä toisaalta eri osapuolten osallisuutta ja varmistaa tarvittavaa tukea, myös ehkäistä lasten ja perheiden eriarvoistumista perhehoidossa. Sijoitetun lapsen koulunkäynnin turvaaminen SISUKAS -toiminta on vastannut lasten ja sijaisperheiden erilaistuviin tarpeisiin ja tukenut sijoitetun lapsen koulunkäyntiä. Tulevana vuonna SISUKAS vastaa kentältä tulleisiin toiveisiin ja keskittyy varhaiskasvatusikäisiin lapsiin. Samalla myös lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiselle on laajasti kysyntää. Systeeminen lastensuojelu ja perhehoito Systeemistä lastensuojelua on levitetty valtakunnallisesti osana LAPE-ohjelmaa. Perhehoidon kentällä arvioidaan parhaillaan, mitä systeeminen lastensuojelu osana laadukasta perhehoitoa voisi tarkoittaa. Samoin Pesäpuussa tulee arvioida, millaisin edellytyksin systeemistä lastensuojelua voidaan hyödyntää osana Pesäpuun kehittämistyötä ja mitä systeemisen toimintakulttuurin tuominen perhehoitoon merkitsee eri osapuolten kannalta.

8 Toimintasuunnitelma /40 PRIDE perhehoidon kokonaisuuden kehittäminen Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden kehittämistyö pohjaa PRIDE-ohjelman periaatteiden mukaisesti lapsen tarpeista lähtevään ja yhteistyötä korostavaan, suunnitelmalliseen työhön. Perhehoidon kehittäminen pitää sisällään laajan kokonaisuuden perhehoidon suunnittelusta ja sijaisperheiden ennakkovalmennuksesta, sijoituksenaikaiseen tukeen ja jälkihuoltoon saakka. Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden suunnitelmallisen kehittämistyön tavoitteena on laadukas perhehoito, joka turvaa lapselle hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavan avun ja tuen sekä tukee lapselle merkityksellisiä suhteita riippumatta siitä, missä hän asuu. Tavoitteena on maakunnalliset PRIDE-ohjelmaan pohjaavat perhehoidon toimintamallit, jossa on selkeästi kuvatut prosessit ja toimintamalli perhehoidon järjestämiseen. Kokonaisuuden järjestämisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että jokainen sijais- tai adoptiovanhempi on saanut ennakkovalmennuksen ennen ryhtymistään tehtävään. PRIDEennakkovalmennuksen mallia ylläpidetään siten, että se säilyy halutuimpana valmennusmallina. PRIDE-valmentajakoulutusta ja PRIDE-ennakkovalmennusta kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. PRIDE-valmentajien kouluttamisen lisäksi tavoitteena on valmentajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen tarjoamalla täydennyskoulutusta ja muuta tukea. Koulutus ja tukimateriaalin ajan tasalla pitäminen ja kehittämistyö näihin liittyen on jatkuvaa. Läheissijoituksiin liittyy erityispiirteitä, joiden esiin nostamista ja sijoitusten huolelliseen valmisteluun liittyvää kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä läheissijaisvanhempien ja kuntatoimijoiden kanssa. Kehittämistyötä ja toimintamallien levittämistä jatketaan, jotta perhehoidossa olisi riittäviä ammatillisen ja vertaistuen mahdollisuuksia sekä tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta. Asenteiden muuttamiseen tähtäävää vaikuttamistyötä tehdään, jotta lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa tulisivat paremmin huomioiduiksi ja tasavertaisuus toteutuisi riippumatta missä päin Suomea lapsi ja hänen perheensä asuvat. Pesäpuun 20-vuotisjuhlavuoden teemaa ja Pesäpuun historiaa perhehoidon merkittävänä kehittäjänä Suomessa nostetaan esiin eri tilaisuuksissa ja viestinnässä. PRIDE-valmentajakoulutukset, valmentajien täydennyskoulutus ja tuki Pesäpuu järjestää PRIDE-valmentajakoulutuksia ja huolehtii valmentajien täydennyskoulutuksesta sekä ajantasaisesta materiaalista valmentajille. Valmentajakoulutuksia järjestetään vuonna 2019 yksi tai kaksi sen mukaan, millainen tarve on. Tämän lisäksi valmentajille järjestetään kaksi alueellista työkokouspäivää. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on saattaa loppuun vuonna 2018 aloitettu PRIDE-valmentajan oppaan päivitys sekä uudistaa valmennukseen osallistuvien PRIDE-kirja tukemaan ennakkovalmennukseen osallistuvien harkintaa sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä.

9 Toimintasuunnitelma /40 PRIDE-valmentajille järjestetään yksi Nuoren sijaisvanhemmaksi -täydennyskoulutus. Koulutusta kehitetään jatkuvasti muun muassa siten, että perhehoidossa olleiden nuorten uusia viestejä nostetaan esiin. Pelastakaa Lapset ry:n Perhehoito kotouttaa hanke päättyy vuoden 2019 alussa. Pesäpuu osallistuu tähän kehittämistyöhön, jonka tavoitteena on ollut kehittää valmennusmateriaalia yksin maahan tulleiden lasten sijaisvanhemmuutta harkitsevien valmennukseen. Lyhytaikaisen perhehoidon kouluttamistyöstä huolehtii Pelastakaa Lapset ry. Pesäpuu ry vastaa materiaalin myynnistä. Pesäpuu osallistuu Sateenkaariperheet ry:n Väriä perhehoitoon hankkeen kehittämistyöhön. Hankkeen tavoitteena on lisätä perhehoitoon sijoitettavien osuutta edistämällä sateenkaariihmisten mahdollisuuksia ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Aktiivinen osallistuminen hankkeeseen tuottaa myös arvokasta tietoa mm. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalin kehittämiseen. PRIDE-valmentajille tarjotaan edelleen konsultaatiota. Verkostoitumista ja PRIDE-valmentajien keskinäistä vuoropuhelua pyritään edistämään ja nostamaan PRIDE-ennakkovalmennuksen kokemuksia ja vahvuuksia esille sosiaalisessa mediassa ja viestinnässä laajemmin. PRIDE-ennakkovalmennuksen laadun ja kehittämistyön tueksi tehdään Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa säännöllisesti yhteistyötä muun muassa PRIDE-toimikunnan toimesta. Toimikunnan syksyllä 2018 aloittavan työryhmän suunnitelmien mukaisesti edistetään ja toteutetaan viestintää PRIDE-ennakkovalmennuksesta. Yhteistyötä tehdään myös muiden järjestöjen ja hankkeiden kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Palautetiedon systemaattinen keruu kehittämistyön arvioimiseksi ja suuntaamiseksi jatkuu. PRIDE-tiimissä toimii kolme henkilöä, joista PRIDE-valmentajakoulutusten, valmentajien täydennyskoulutuksen ja tuen parissa noin 1,2. Tiimi vastaa PRIDE-ennakkovalmennukseen ja valmentajien tukeen liittyvistä asioista sekä kehittämistyöstä. PRIDE-valmentajakoulutukset toteutetaan työparilla, jonka muodostavat sijais-/adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä. Koulutuksen pituus on yhteensä 12 päivää. Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset -valmennus Perhekohtaiseen työskentelyyn tarkoitetun sosiaalityöntekijän käsikirjan ja sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle tarkoitetun oppaan uudistamistyö jatkuu. Tavoitteena on, että materiaalia voi käyttää sekä ryhmämuotoisessa että perhekohtaisessa valmennuksessa ja siten, että se täydentää PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia läheissijaisvanhemmuuteen liittyvien erityiskysymysten osalta. Perhehoitoliiton kanssa jatketaan yhteistyötä mm. sijaisvanhemmaksi.fi-sivuston uudistamistyössä, jotta läheissijoituksiin liittyviin erityiskysymyksiin olisi saatavilla tietoa entistä helpommin. Päivitystyötä tehdään yhdessä valtakunnallisen kehittäjäryhmän, läheissijaisvanhempana toimivien ja kuntatoimijoiden kanssa. Läheissijaisvanhemmuuden työskentelymalliin liittyviä kaksipäiväisiä koulutuksia järjestetään avoimina yksi ja tarpeen mukaan tilauskoulutuksina.

10 Toimintasuunnitelma /40 Läheissijaisvanhempien valmennuksen työmallin kaksipäiväisiä koulutuksia järjestetään työparilla läheissijaisvanhempi (freelancer-kouluttaja, joka PRIDE-valmentaja) ja sosiaalityöntekijä (kehittäjäsosiaalityöntekijä, Pesäpuu). Kehittämistyössä on mukana reflektioryhmä, johon kuuluu sekä perhehoidon työntekijöitä että kokemusasiantuntijoita. Täydennyskoulutusta ja kehittämisyhteistyötä sijaishuollon työntekijöille ja sijaisvanhemmille Ihan iholla tunnetyöskentelyryhmien ohjaajakoulutusta järjestetään ja mallin päivittämistä jatketaan. Ohjaajakoulutusta ja materiaalia kehitetään niin, että kiintymyskeskeinen vuorovaikutus on helpompi ottaa käytäntöön ryhmissä ja sijaisperheiden tai lastensuojelulaitosten arjessa lapsen ja aikuisen välillä. Tarjotaan myös tilaajan tarpeisiin perustuvaa päivän koulutusta työntekijöille ja/tai sijaisvanhemmille tunnetyöskentelystä ja vuorovaikutuksesta. Sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhemman yhteistyö tunteiden näkökulmasta -kehittäjäryhmien tuottaman tiedon pohjalta kehittämistyötä jatketaan ja syvennetään. Yhteistyön rakentamisesta tarjotaan koulutusta ja kehittämisyhteistyötä. Sijaissisaruustoiminta. Perhehoidon työntekijöille ja sijaisvanhemmille järjestetään koulutusta sijaissisaruudesta, sijaisperheiden lasten kanssa työskentelystä ja vertaisryhmien ohjaamisesta. Pesäpuu tarjoaa tukea ja konsultaatiota sijaisperheiden kaikkien lasten osallisuutta ja toimijuutta vahvistavan työn kehittämisessä. Sijaissisaruutta käsittelevä video tehdään yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Pesäpuun edustajat osallistuvat Perhehoitoliiton Meidän Sakki hankkeen tukiryhmä- sekä juurruttamis- ja levittämisryhmätyöskentelyyn. Meidän Sakki hankkeen päätavoite on sisarussuhteiden vahvistuminen pitkäaikaista perhehoitoa antavissa sijaisperheissä. Tämän vuoksi Pesäpuussa keskitytään erityisesti sijaissisaruustyöskentelyyn PRIDEennakkovalmennuksen aikana. Tietoisuutta sisarussuhteiden merkityksistä ja lapsen oikeudesta määritellä itse itselleen merkittävät ihmissuhteet kehitetään sekä koulutuksessa, täydennyskoulutuksessa ja materiaalien uudistamisessa. Työparityönä sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. Kehittämistyön tukena on työyhteisön ulkopuolelta koottu reflektioryhmä. Työntekijäresurssi noin 0,5 työntekijää. Sijaissisaruusmateriaalia ja tukimuotoja kehitetään kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyöhön osallistuu myös kunta- ja järjestökumppaneita. Sijaissisaruuskoulutuksia toteutetaan joko työparilla kokemusasiantuntija/työntekijä tai työntekijävoimin. Työntekijäresurssi noin alle 0,1 työntekijää.

11 Toimintasuunnitelma /40 PRIDE-ohjelmaan pohjautuva maakunnallinen perhehoidon ohjausmalli ja perhehoidon kokonaisuuden kehittämistyö Suunnitelmallisen perhehoidon ohjausmallia on kehitetty vuoden 2018 aikana osana LAPE-hanketta Pohjois- Savon ja Varsinais-Suomen maakunnan toimijoiden kanssa. Pesäpuun kehittämistyön pohjana on PRIDEohjelman 14-vaiheen kokonaisuus ja ohjelman perusperiaatteet yhteistyöstä, osallisuudesta, yhteisestä ja valmiuksiin pohjautuvasta arvioinnista. Kehittämisyhteistyötä on tehty myös Keski-Suomen LAPE-hankeen kanssa. Valtakunnallisesti yhtenäisten toimintatapojen rakentuminen ja osaamisen vahvistaminen on tärkeää. Vuoden 2019 aikana Pesäpuu on edelleen aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä ja tarjoaa maakuntien kehittämistyöhön kumppanuutta ja osaamisen vahvistamiseksi koulutusta. PRIDE-ohjelmaan pohjautuvia suunnitelmallisen perhehoidon kehittämiskoulutuksia järjestetään työyhteisöille/maakunnille tilauskoulutuksina. Kehittämiskoulutukset järjestetään tilauksesta työparityönä yhteistyössä tilaajan kanssa. Työmallien ja välineiden kehittämistyö sekä kouluttaminen toteutetaan työparityönä ja yhdessä kolmihenkisen PRIDE-tiimin kanssa. Kehittämistyössä on mukana työyhteisön ulkopuolisia kokemusasiantuntijoita (sijaishuollon työntekijät, sijaisvanhemmat, sijoitetut lapset, syntymävanhemmat) tarkoituksenmukaisella tavalla. Perhehoitotiimi vuonna 2019 Pia Lahtinen, kehittämispäällikkö, #Munperheet -hanke, lastensuojelun arviointi, systeeminen lastensuojelu Hanna-Leena Niemelä, kehittämispäällikkö, Sijoitettu lapsi koulussa Elisa Oraluoma, kehittäjäpsykologi, Sijoitettu lapsi koulussa Reetta Peltonen, erityisasiantuntija, #Munperheet -hanke Hanna Piiroinen, kehittämispäällikkö, PRIDE-ennakkovalmennus, perhehoidon täydennyskoulutus ja tuki Jaana Pynnönen, kehittämispäällikkö, PRIDE ja perhehoito, sukulais- ja läheissijaisvanhemmuus, lastensuojelun arviointi Hanna Torvinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, perhehoito Christine Välivaara, kehittämispäällikkö, Sijoitettu lapsi koulussa, tunne- ja vuorovaikutustaidot Sirpa Yli-Rekola, kehittämispäällikkö PRIDE-ennakkovalmennus, perhehoidon täydennyskoulutus ja tuki

12 Toimintasuunnitelma /40 SISUKAS -toiminta, perhehoitoon sijoitetun lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tuki SISUKAS on verkostomalli sijoitettujen lasten (6 12-v.) koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn yli sektorirajojen. Älyä tunteet ajattelun apukäsi on psyykkisen ensiavun materiaali lasten tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa. SISUKAS-mallin levittäminen, sijoitetun lapsen koulunkäynnin varhaisen tuen kehittäminen ja toimintakulttuurin muutostyö jatkuu Varsinais-Suomessa alueelle palkatun SISUKAS-tiimin avulla. Uutena alueena käynnistetään yhteistyöneuvottelut myös Pirkanmaalla. Verkostoyhteistyötä jatketaan jo aiemmin LAPEssa Sisukkaasti koulutiellä prosesseihin osallistuneiden maakuntien Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois- Savon, Satakunnan ja Uudenmaan kanssa. Vaikuttamis- ja siltaamistyötä tehdään sijoitettujen lasten tasavertaisten koulunkäynnin edellytysten turvaamiseksi maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kehittämisyhteistyötä tehdään myös valtakunnallisessa Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämässä Vaativan erityisen tuen VIP-verkostossa. Päätavoitteena on sijoitettujen lasten osallisuuden edistäminen koulussa sekä yhteistyön kehittäminen koulun ja lastensuojelun yhdyspinnoilla. SISUKAS-mallin varhaiskasvatussovelluksen suunnittelu käynnistyy. Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa -opas valmistuu. Yhteistä opasta, Luottamuksen lukkoja avaamassa, aletaan hahmotella. Tämä opas kiintymyskeskeisestä kasvatuksesta on suunnattu sosiaalityöntekijöille, sijaisvanhemmille ja opettajille. Monialaisia palaverikäytäntöjä ja lasta osallistavia menetelmiä mallinnetaan. Järjestetään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kehittäjäfoorumeita, joista nostetaan esiin lasten toiveita ja näkemyksiä monialaisista palavereista kehittämistyön tueksi. Koulutustoimintaa ja osaamisen vahvistamista jatketaan. Norjalaislähtöinen kognitiiviseen psykoterapiaan perustuva psyykkisen ensiavun menetelmä, Älyä tunteet ajattelun apukäsi, on tuotettu suomen- ja ruotsinkielisenä alakouluikäisille. Materiaali ja koulutukset ovat saaneet innostuneen vastaanoton. Varhaiskasvatusversio tuotetaan vuoden aikana oheismateriaaleineen suomenkielisenä. Älyä tunteet -menetelmästä järjestetään avoimia ja tilauskoulutuksia käyttöönottoa helpottamaan. Tietoa sijoitettujen lasten koulunkäynnin erityiskysymyksistä, Sisukas-mallista ja materiaaleista levitetään puheenvuorojen, messujen sekä median avulla. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan. Toteutetaan Sisukkaasti koulutiellä -koulutusprosessi Varsinais-Suomessa ja pilotoidaan SISUKAS-toimintaa Raisiossa ja Somerolla. Järjestetään avoimia ja tilauskoulutuksia. Tuotetaan pieni opas Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa. Käännetään ja tuotetaan suomeksi varhaiskasvatusversio lasten Älyä tunteet -itsesäätelytaitomateriaalista. Päivitetään nettisivujen materiaalipankkia. Osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Skolfamverkoston toimintaan.

13 Toimintasuunnitelma /40 Kolmen työntekijän työpanos. Toimintoon on saatu STEA:n Ak-rahoitus kahdelle työntekijälle. Haetaan jatkorahoitusta kolmelle työntekijälle. #Munperheet kohti suunnitelmallista perheenjälleenyhdistämistä Pesäpuun #Munperheet ( ) on STEA:n rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä lapsen edun mukaisten, suunnitelmallisten perheen jälleenyhdistymisten lisääntymiseen lastensuojelun perhehoidossa. Se on yksi osa STEA:n Kaikille eväät elämään avustusohjelman 23 hankkeesta. Hankekumppaneina ovat Tampereen kaupunki, SOS-lapsikyläsäätiö, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pirkanmaan Perhehoitajat ry, Suomen Kasvatus- ja perheneuvonta/voikukkia-toiminta ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy. #Munperheet -hankkeessa kehitetään suunnitelmallinen työmalli perheen jälleenyhdistämiseen yhdessä perhehoitoon sijoitettujen lasten, heidän perheidensä sekä ammattilaisten kanssa. Mallia pilotoidaan Pirkanmaalla. Samalla pyritään lisäämään valtakunnallisesti lasten ja perheiden osallisuutta ja yhteistyötä perhehoidossa sekä vahvistamaan syrjäytymisvaarassa ja haasteellisessa elämäntilanteessa elävien perhehoitoon sijoitettujen lasten ja perheiden perhesuhteita ja lisäämään heidän hyvinvointiaan. Vuonna 2018 #Munperheet -hanke on edennyt hankesuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Vuosi 2018 on ollut tabujen rikkomisen vuosi. Vuoden 2019 teemana tulee olemaan Onnistuneen perheen jälleenyhdistämisen mallinnus. Toiminta vuonna 2019 Vuosi 2019 on #Munperheet -hankkeessa aktiivisen toiminnan vuosi. Hankkeessa on koottu ns. työrukkanen, joka mallintaa suunnitelmallisen perheen jälleenyhdistämisen työmallia ja kokoontuu vuoden 2019 aikana neljä kertaa. Mukana on kokemusasiantuntijanuoria, syntymävanhempia, sijaisvanhempia sekä ammattilaisia (sosiaalityöntekijöitä ja palveluntuottajia). Tietoa tulevaan työmalliin haetaan miniseminaarien, Nuorten foorumien, lasten Salapoliisipäivän, ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen ja tutkimusyhteistyön avulla. Miniseminaarit puolestaan ovat koulutuksellisia iltapäivätilaisuuksia hankekumppaneiden ammattilaisille. Teemoina ovat mm. onnistuneen perheen jälleenyhdistämisen elementit, syntymävanhempien tuki, jälleenyhdistämisen arviointi ja eri osapuolten osallisuus jälleenyhdistämisissä. Vuonna 2019 kutsutaan mukaan myös kokemusasiantuntijanuoria sekä syntymä- ja sijaisvanhempia. Miniseminaareissa on mukana tarpeen mukaan myös ulkopuolisia alustajia.

14 Toimintasuunnitelma /40 Keväällä 2019 järjestetään #Munperheet -hankkeen toinen Nuorten Foorumi, jossa käsitellään tällä kertaa onnistunutta perheen jälleenyhdistämistä. Lasten Salapoliisipäivä järjestetään puolestaan kesällä 2019 yhteistyössä Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n kanssa. #Munperheet jatkaa laajaa yhteiskunnallista vaikuttamista eri sosiaalisen median kanavien ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Kaikille eväät elämään -avustusohjelman kautta sekä tarjoamalla työpajoja ja koulutuksia kumppaneiden tilaisuuksiin. #Munperheet-teemasta tehdään työpajaehdotus Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Tampereelle ja muutoinkin osallistutaan useisiin valtakunnallisiin seminaareihin ja Pesäpuun juhlavuoden tapahtumiin. Lisäksi suuntaudutaan kansainväliseen yhteistyöhön ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan seminaariin. Laajaa yhteiskunnallista vaikuttamista toteutetaan aktiivisella sähköisellä viestinnällä mm. sosiaalisen median (FB, Twitter, Instagram) sekä blogien ja videoiden avulla. Vaikuttavuutta lisätään tuottamalla kaksi uutta infograafia perheen jälleenyhdistämisestä. Tampereen yliopiston/soc:n henkilöstön ja opiskelijoiden sekä hankehenkilöstön muodostamassa tutkimusryhmässä tehdään systemaattista tutkimusyhteistyötä perheen jälleenyhdistäminen-teemasta. Tampereen yliopisto on saanut laajan, kaikkea hankkeen materiaalia koskevan tutkimusluvan Tampereen kaupungista. Hankkeessa käynnistyy useita opinnäytetyöprojekteja. Osana tutkimusyhteistyötä toteutetaan meneillään olevien, juuri päättyneiden tai alkavien perheen jälleenyhdistämiscasejen tutkimus ja seuranta. Vuonna 2019 toteutetaan hankkeen väliarviointi osana tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitystä. Resurssit Kehittämispäällikkö Pia Lahtinen Erityisasiantuntija Reetta Peltonen Kokemusasiantuntijanuoria palkataan osa-aikaisesti työskentelemään miniseminaareissa sekä työrukkasessa. Syntymä- ja sijaisvanhempia palkataan osa-aikaisesti työskentelemään miniseminaareissa ja työrukkasessa sekä muissa tilaisuuksissa.

15 SUUNNITELMALLINEN LASTENSUOJELUTYÖ Toimintasuunnitelma /40

16 Toimintasuunnitelma /40 Lapsilähtöisen ja suunnitelmallisen lastensuojelutyön toteutuminen edellyttää kaikilta lapsen asioita hoitavilta työntekijöiltä suunnitelmallista yhteistoimintaa ja lapsilähtöisten työmenetelmien hallintaa. Muutokset palveluiden järjestämisrakenteissa ja vaatimukset lastensuojelutyön uudistamisesta kohti systeemistä toimintatapaa tuovat uusia haasteita monialaiseen yhteistyöhön ja toimintojen järjestämiseen niin, että lapset ja heidän perheensä kaikissa tilanteissa saisivat mahdollisimman varhain ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa tukitoimet. Arviointiosaaminen lastensuojeluprosessin eri vaiheissa on yksi merkittävä tekijä arvioitaessa lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta. Arviointia toteuttavat lastensuojelun viranomaiset ja yksityiset palveluntuottajat, mutta myös monet muut ammattikunnat. Arvioinnin toteuttamisen kirjo on edelleen valtakunnallisesti moninainen, paikallisesti vaihteleva ja osin jäsentymätön, eikä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tai läheistensä osallisuus toteudu riittävällä tavalla. Kokemusasiantuntijoiden palautteet tukevat tätä käsitystä. LAPE-hankkeen tuottamien raporttien ja mallinnusten tavoitteet ja toimintaperiaatteet vaativat muutoksia sekä rakenteisiin että toimintatapoihin ja ne ohjaavat Pesäpuun kehittämistyötä. Lapsen tarpeiden ja vanhemmuuden valmiuksien arviointi on lastensuojelun ydintehtävää. Ennen arvioinnin aloittamista kaikkien tulee tietää, miksi arviointiin ryhdytään ja mihin sillä pyritään. Edelleen tarvitaan systemaattisten lastensuojelun arviointimallien kehittämistä ja jo olemassa olevien vahvistamista. Työntekijöille kirjoitetut oppaat mallin toteuttamiseksi eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kouluttamista, tukea ja asenteisiin vaikuttamista. Osana kehittämistyötä syntyneet toiminnalliset välineet tukevat vuorovaikutusta ja asiakkaiden osallisuutta. Palvelutarpeen arvioinnista ja lastensuojelutarpeen selvityksestä aina sijaishuollon päättämiseen ja jälkihuoltoon saakka arvioidaan jatkuvasti, miten lapsen etu ja oikeudet toteutuvat, miten lasten tarpeisiin vastataan, millaisia ovat vanhempien ja lasten hoidosta huolehtivien aikuisten valmiudet vastata lasten tarpeisiin ja miten aikuisia voisi tukea tässä tehtävässä. Lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuus vahvistuu, kun lastensuojeluprosessin eri vaiheissa toteutetaan arviointia huomioiden jo aiemmin tehtyä työtä ja sen vaikutuksia. Asiakkaiden ottaminen mukaan yhteiseen arviointiin edistää arvioinnin suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa työn vaikuttavuutta ja tulosten pysyvyyttä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen tarpeista lähtevää, asiakkaiden kanssa yhteisesti toteutettavaa laadukasta ja suunnitelmallista arviointia lastensuojeluprosessin kaikissa vaiheissa. Pesäpuun lastensuojelun arviointimallit perustuvat lapsen tarpeista lähtevään ja PRIDE:n vanhemmuuden valmiuksia työkaluna hyödyntävään toimijoiden yhteiseen arviointimalliin. Lapsilähtöinen palvelutarpeen selvityksen arviointimalli, lastensuojelun alkuvaiheen arviointimalli (Lastensuojelutarpeen selvitys) sekä Pysäkki-malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin sekä niihin liittyvät materiaalit, koulutukset ja toiminnalliset välineet tarjoavat lastensuojelutyöhön kehikon, jonka avulla työntekijät voivat toteuttaa osallistavaa ja suunnitelmallista lastensuojelua. Työntekijöiden arviointiosaamisen vahvistamisen lisäksi tarvitaan myös laajempaa, rakenteisiin vaikuttavaa lastensuojelun uudistamista. Systeemistä lastensuojelun toimintamallia on pilotoitu osana LAPE-ohjelmaa yli 40 lastensuojelun tiimissä. Malli perustuu toimintakulttuuriin, joka mahdollistaa arvostavan, lapsia ja perheitä kuulevan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Systeemisellä toimintakulttuurilla varmistetaan yhteistyö lapsen ja perheen kanssa, yksilöllinen,

17 Toimintasuunnitelma /40 lapsen ja perheen tarpeet huomioiva arviointi sekä oikea-aikainen ja riittävä tuki ja apu. Mallissa hyödynnetään monitoimijaisuutta ja perheterapeuttisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Pesäpuun arviointimallien kehittäminen ja levittäminen edellyttävät Pesäpuun työltä syventämistä ja mallien vaikuttavuuden tutkimista. Perhehoitotiimin sisälle on rakentumassa tätä tarkoitusta varten pienempi arviointitiimi. Palvelutarpeen arviointi /lastensuojelun tarpeen selvittäminen Lapsilähtöinen työskentelymalli palvelutarpeen arviointiin -koulutusta järjestetään sekä avoimena koulutuksena että tilauskoulutuksena. Vuoden 2019 aikana järjestetään kaksi malliin ja siihen liittyvien työvälineiden käyttöön liittyvää koulutusta. Koulutus järjestetään kolmipäiväisenä. Kouluttaminen edellyttää työparityötä. Mallista tuotettava opas julkaistaan Palvelutarpeen arviointimallin oppaan kirjoittamistyötä ja kouluttamista jatketaan työparityönä. Pysäkki-malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Pesäpuu järjestää kuntien ja muiden lastensuojelutoimijoiden työntekijöille Kuka minusta huolehtii? -koulutusta Pysäkki-arviointimallin käyttöön. Viisipäiväistä valtakunnallista koulutusta järjestetään yhden kerran avoimena koulutuksena sekä kysynnän mukaan tilauskoulutuksina. Mallin markkinointia jatketaan alan tapahtumissa. Mallin kehittämistyötä jatketaan #Munperheet -hankkeessa. Soveltamismahdollisuuksia tutkitaan erityisesti perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arvioinnissa. Kouluttaminen ja Pysäkki-mallin levittäminen edellyttävät työparityötä ja satunnaisesti kokemusasiatuntijan työpanosta. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksen arviointi Läheisverkostosijoitusten valmisteluun ja arviointiin liittyvää kehittämistyötä jatketaan yhdessä kuntatoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyössä tarvitaan työparin ja kokemusasiantuntijatyöpanosta.

18 Toimintasuunnitelma /40 Systeeminen lastensuojelu Pesäpuun päättynyt Lähemmäs -hanke on ollut mukana tuomassa Suomeen Lontoon Hackney ssa kokeiltua ja arvioitua systeemistä lastensuojelua sekä mallintamassa ja kehittämässä sitä edelleen LAPE-ohjelmassa. Vuoden 2018 aikana Pesäpuussa on valmistunut yksi työntekijä systeemisen lastensuojelun kouluttajakoulutuksesta ja 2019 valmistuu toinen työntekijä. Tämän jälkeen tarjotaan aktiivisesti konsultaatioita, koulutusta ja tukea niiden lastensuojelutiimien tueksi, jotka haluavat lähteä kokeilemaan mallin soveltamista. Kouluttaminen, konsultointi ja pilotoivien yksiköiden tuki edellyttävät kahden työntekijän työpanosta.

19 Toimintasuunnitelma /40 OSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS

20 Toimintasuunnitelma /40 Toimintaympäristö ja tiimin tavoitteet Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on keskeinen ja tärkeä osa Pesäpuussa tehtävää kehittämistyötä. Se on lähtökohta eettisesti kestävälle kehittämistyöllemme. Ammattilaiset ja aikuiset ovat lapsen ja nuorten osallisuuden vaalijoita. Tämän vuoksi he tarvitsevat taitoja ja valmiuksia osatakseen ottaa sijaishuollon piirissä olevat lapset ja nuoret vakavasti. Osallisuus toteutuu, kun työntekijät ottavat lapset ja nuoret vahvemmin yhteistyöhön kunnioittaen heidän omia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita. Osallisena omassa asiassaan asiakas ei ole työn objekti vaan aktiivinen toimija, joka voi itse vaikuttaa työskentelyyn. Kun osallisuus tunnistetaan ja tunnustetaan, tulee jokaisen lapsen ihmisarvo ja ihmisyys todesta otetuksi. Pesäpuussa ei vain kehitetä lapsille ja nuorille vaan yhdessä heidän kanssaan. Näin lasten ja nuorten tarpeet, ajatukset ja tunteet tulevat osaksi kehittämistyötä, joka mahdollistaa työvälineiden, kouluttamisen ja vaikuttamistyön kautta muutoksen myös yksittäisen lapsen elämässä. Ytimenä on lähtökohtainen luottamus lasten ja nuorten kykyyn ja mahdollisuuksiin osallistua kehittämistyön prosesseihin. Pesäpuu nostaa lasten ja nuorten kokemustiedon ammattilaisten ja tutkimustiedon rinnalle. Kehittämällä lastensuojelua yhdessä asiakkaiden kanssa teemme sitä entistä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja pystymme puuttumaan asiakkaiden näkökulmasta näyttäytyviin epäkohtiin. Lasten kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisellä on monia vaikutuksia eri tasoilla niin yksilö-, työntekijä, organisaatio kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Pesäpuun OK eli Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus -tiimin rooli valtakunnallisena vaikuttajana on entisestään vahvistunut. Toiminnassa korostamme erityisesti toiminnan eettisyyttä ja kiinnitämme huomiota toiminnan vaikutuksiin lapsiin, nuoriin ja heidän ympäristöihinsä. Pesäpuun Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus -tiimin tavoitteet pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin (PL 6,3 ; LOS 12 art.). Tavoitteet nivoutuvat yksilötasolta yhteiskunnalliselle tasolle, jolloin valtakunnallisen kehittämis- ja vaikuttamistyön tavoitteena on lasten ja nuorten vahva hyvinvointi lastensuojelun sijaishuollossa. Toiminnan tulos kohdentuu myönteisenä vaikutuksena yksittäisen nuoren elämään esimerkiksi nuorta hyödyttävän tiedon, työtekijän tietotaitojen ja valmiuksien ja rakenteellisen muutoksen kautta. Yksilötaso: Lapsi ja nuori tulee kuulluksi ja osallistuu elämänsä suunnitteluun. Näkemysten huomioon ottamisen kautta avuntarve fokusoituu. He ovat tietoisia sijaishuollon palveluista ja niiden saatavuudesta. Heidän ajatuksensa palveluiden kehittämisestä otetaan vakavasti. Työntekijätaso: Työntekijöillä on valmiuksia kohtaamiseen, työskentelyyn ja kontaktissa pysymiseen. Yksilö ryhmässä: Lapsi ja nuori saa osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksen ryhmässä (foorumi/päivä): toiminta on voimaannuttavaa auttaen lasten ja nuorta omien elämäntapahtumien, tilanteiden, tunteiden ja ajatusten ymmärtämiseen ja jakamiseen. Heidän ideoita hyödynnetään eteenpäin. Yhteisötaso: Lasten ja nuorten ajatukset, kokemukset ja syntyneet ideat kootaan jäsennellysti, eettisesti ja kunnioittavasti yhteen (kehittäjäryhmät). Yhteisötasolla nuorten asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi lähiverkostoissa, ammattilaisten kouluttamisessa ja paikallistason palvelujen kehittämisessä. Organisaatiotasolla lasten ja nuorten kokemustieto otetaan ammattilaisten tiedon rinnalle, kun kehitetään työkäytäntöjä ja lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita.

21 Toimintasuunnitelma /40 Yhteiskunnallinen taso: lasten ja nuorten tuottama kokemustieto välitetään päättäjille, jolloin ylemmän tason tavoitteena on, että päättäjät huomioivat lapset ja nuoret sekä lapsivaikutukset paremmin päätöksissään. Moniäänistä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tehdään tiiviisti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kohdentaen se sekä ammattilaisille, päättäjille että suurelle yleisölle. Osallisuuden rakenteet OK-tiimin työntekijät muodostavat Valtakunnallisen lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden tuki- ja valmennuskeskuksen, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta ja vahvistaa sekä lasten että nuorten kokemusasiantuntijaverkostoja. Lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden tuki- ja valmennuskeskus o Nuorten kokemusasiantuntijuus Valmennuskoulutus ja -opas: MUUTOSVOIMAA kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta Tietoa ja taitoa nuorille, jotka harkitsevat ryhtyvänsä kokemusasiantuntijoiksi Mentorointia paikallisten kehittäjäryhmien perustamiseen ja toiminnan tukemiseen Lisätietoa ja ymmärrystä päättäjille Vaikuttaminen yleiseen ilmapiiriin Vertaisarvioinnin kehittäminen ja toteutus o 6 10-vuotiaat lapset eli Salapoliisit Salapoliisi Mäyrän käsikirja yksilökohtaiseen työskentelyyn Aikuisten Salapoliisitoiminnan opas Salapoliisiryhmiä ja -päiviä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Mentorointia, tukea ja konsultointia Salapoliisihommissa-koulutusta ja puheenvuoroja Valtakunnallisten verkostojen koordinointi o o Voima vaikuttaa! nuorten kokemusasiantuntijoiden verkosto Paikalliset nuorten kehittämisryhmät tuovat paikalliset tarpeet näkyväksi, mutta valtakunnallinen verkosto tekee ne osaksi valtakunnallista vaikuttamistyötä. Siksi verkoston voima on ratkaiseva: yhdessä olemme enemmän. Kehittämis- ja vaikuttamistyön lisäksi verkosto tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, jonka merkitystä on vaikea mitata. Yhteistyössä Pesäpuun Up2Us hankkeen kanssa Pieni ääni iso asia verkosto Tavoitteena: koko yhteen lasten tuottamaa tietoa ja tehdä yhdessä eri toimijoiden kanssa vaikuttamistyötä alle 10-vuotiaiden lasten äänen vahvistamiseksi lastensuojelussa Tarjoaa verkostossa mukanaoleville toimijoille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan työn kehittämiseksi

22 Toimintasuunnitelma /40 Yhteistyössä Pesäpuun 3-5-vuotiaiden osallisuutta vahvistavan Kirahvi-hankkeen kanssa 3 5-vuotiaat lapset, Kirahvit STEA:lta on saatu rahoitus 3 5-vuotiaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittämiseen lastensuojelussa vuosille Kehittämistyön tavoitteena on lisätä 3 5-vuotiaiden lasten osallisuutta sijaishuollossa sekä kehittää lastensuojeluun tapoja pienten lasten kokemusmaailman tavoittamiseen ja mielipiteen selvittämiseen. Lasten kokemustiedon pohjalta tehdään vaikuttamistyötä. Tavoitteena on myös tutkia pienten lasten kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollisuuksia tekemällä heidän kanssaan kehittämistyötä. Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä sijoitettujen lasten, sijaisperheiden, järjestöjen ja kuntien kanssa. Vuosi 2019 on pienten lasten (3 5-v.) osallisuuden kehittämishankkeen viimeinen vuosi. Tämän vuoden tavoitteena on kuitenkin yhä edelleen jatkaa lasten ajatusten ja kokemusten näkyväksi tekemistä. Jatkamme kehittäjäryhmistä syntyneiden ajatusten työstämistä sekä jatkamme yksilötyöskentelyä Päijät-Hämeen alueella (1 2 lasta). Jäsennämme meille kertynyttä tietoa ja teemme nostoja paikallisen tason ja valtakunnan tason vaikuttamistyöhön. Vaikuttamistyön suunnitelma: Valtakunnallinen tapahtumakiertue paikkakunnilla: Oulu, Turku, Lahti, Helsinki. Artikkelikokoelma hankkeen sisältöön liittyvistä aiheista yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Nostot sosiaalisessa mediassa, Pesäpuun kanavissa. Tutkimusartikkeli 3 5-vuotiaiden lasten kanssa tehtävästä kehittämistyöstä Puheenvuorot erilaisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa ja työryhmissä (2 4 kpl) Lisäksi tavoitteenamme on kehittää ja tuottaa työvälineitä lastensuojelun työntekijöille ja sijaisvanhemmille lasten kanssa työskentelyn tueksi. Tätä varten olemme kehittäneet Kirahvi Mainio-nimisen hahmon, jonka ympärille rakennamme tuoteperheen ja ammattilaisten työtä tukevaa materiaa. Suunnitelma työvälineiden ja työskentelyprosessien kehittämisen tueksi: Kirahvi Mainion tarinat kirjasarja: lasten kirjat mm. aiheista turvallisuus, ikävä, rakkaus ja monta kotia. Kirahvin kaverit lasten apuna työvälinesalkku

23 Toimintasuunnitelma /40 Mainion valokuvakirja miten käyttää valokuvausta lasten kanssa työskentelyssä? Toiminnallinen väline pienten lasten kanssa työskentelyyn Palautteenkeruumenetelmä lapsille Opas/käsikirja pienen lapsen kanssa työskentelystä Lapsen mielipiteen selvittämisen mallinnus/kuvaus. Kehittämistyössä on resursseja 1,5 työntekijälle. Se jaetaan siten, että erityisasiantuntijat tekevät 100% ja 50% jää kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen tuntitöinä vuotiaat lapset, Salapoliisit Vuonna 2012 alkaneessa Salapoliisitoiminnassa lapset kehittävät yhdessä aikuisten kanssa lapsiystävällisempää lastensuojelua sekä keinoja vahvistaa lasten osallisuutta. Salapoliisitoiminnassa vuotiaat lapset miettivät yhdessä Salapoliisi Mäyrän (käsinukke) ja aikuisten kanssa lastensuojelun/sijaishuollon arkeen, asiakasosallisuuteen ja turvalliseen elämään liittyviä asioita. Lapset itse pääsevät toiminnan kautta mukaan konkreettiseen kehittämistyöhön, sillä heidän näkemyksiään kokemusasiantuntijoina hyödynnetään vaikuttamistyössä ja tuotettaessa materiaalia lastensuojelutyön tueksi. Toimintavuoden 2019 tavoitteita: Tuottaa lapsille ilon ja onnistumisen kokemuksia, jotka voimaannuttavat heitä: Järjestetään kaksi salapoliisipäivää lapsille ja heidän läheisilleen o o Otetaan lapset mukaan tuottamaan Mäyrän lauluista tehtäviä musiikkivideoita Järjestetään Salapoliisi-konsertti, johon kutsutaan mukaan Salapoliisitoiminnassa mukana olevat ja olleet lapset Tuetaan muiden toimijoiden järjestämää Salapoliisitoimintaa konsultoimalla heitä tarpeen mukaan Vahvistaa lasten osallisuutta lastensuojelussa: Tehdä vaikuttamistyötä tuomalla lasten ajatukset ja kokemukset näkyväksi niin arjen lastensuojelutyössä kuin lastensuojelua kehitettäessä ja laajemmin valtakunnallisessa keskustelussa Pieni ääni suuri asia -verkoston toiminnan vakiinnuttaminen Salapoliisi Mäyrän laulut ja musiikkivideot Pesäpuun YouTube kanavalle ja sosiaaliseen mediaan Kehittää työkäytäntöjä, joissa lasten omaa kokemustietoa hyödynnetään ja sen myötä kehittää lapsiystävällisempiä palveluja

24 Toimintasuunnitelma /40 o Tuotetaan lapsiystävällinen toiminnan arvioinnin mittaristo Kehitetään toiminnan vaikuttavuutta arvioiva mittaristo aikuisen ja työntekijöiden käyttöön Mallintaa työskentelyä ja tuottaa materiaalia lasten kanssa työskentelyyn Kehitetään toiminnallinen väline Salapoliisipäivän tuotosten pohjalta tuotetaan kaksi uutta osaa monistesarjaan ja työvälineeksi lasten ja perheiden kanssa työskentelyyn Vuoden 2019 aikana jatketaan salapoliisimateriaalien (Salapoliisi Mäyrän käsikirja ja aikuisten opas sekä lasten ajatusten pohjalta tehdyt koosteet) tunnetuksi tekemistä ja levittämistä eri puolille Suomea, jotta työskentelytapa ja tuotettu materiaali saavuttavat mahdollisimman monet perhehoidon toimijat ja sitä kautta perhehoidossa olevat lapset. Tavoitteena on levittää Salapoliisitoimintaa kahdelle uudelle alueelle Suomessa. Tämän saavuttamiseksi vuoden 2019 aikana toteutetaan kaksi Salapoliisitoiminnan prosessia, josta jokainen koostuu vähintään kolmesta tapaamisesta alueella (1. infotilaisuus ja koulutus työntekijöille/johdolle, 2. salapoliisipäivä, jonka jälkeen Pesäpuun työntekijät kokoavat päivän dokumentoinnin yhteen, 3. kehittämispäivä alueen työntekijöille ja ryhmässä olleille lasten läheisille n. 1kk salapoliisipäivän jälkeen). Lasten ja läheisten ajatuksista koostetaan teemakohtaiset monisteet lasten ja perheiden kanssa työskentelyn tueksi. Lisäksi 1 2 salapoliisipäivää toteutetaan mahdollisesti video-projekteina, joissa lapset otetaan mukaan ideoimaan ja tuottamaan Salapoliisi Mäyrän lauluista tehtäviä musiikkivideoita. Syksyllä 2019 järjestetään ympäri Suomen toiminnassa mukana oleville ja olleille lapsille Salapoliisikonsertti, jossa esitetään Salapoliisi Mäyrän omia lauluja sekä muuta musiikkia. Konsertti tarjoaa lapsille mahdollisuuden tavata muita salapoliiseja ja saada kiitosta tärkeästä panoksestaan lastensuojelutyössä. Vuoden aikana järjestetään kaksi Salapoliisihommissa -koulutusta, joista toinen kohdistuu ryhmätoimintaan ja toinen Salapoliisi Mäyrän käsikirjan hyödyntämiseen yksilötyössä lasten kanssa. Materiaalin osalta jatketaan toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin sekä lapsilta kerättävän palautemenetelmän ideoimista ja kehittämistä. Tavoitteena on tuottaa materiaali sekä lasten että työntekijöiden antaman palautteen keräämiseen. Kevään aikana valmistuu myös kaksi uutta Mäyrän laulua (Turvallisuus ja Ikävä) sekä niiden musiikkivideot, jotka julkaistaan Pesäpuun YouTube-kanavalla ja sosiaalisessa mediassa. Musiikkia tuotetaan yhteistyössä muusikkojen Sanna Kaisa Sundströmin ja Leena Untamala kanssa. YouTubekanavalle tuotetaan myös Kokemusasiantuntijana Salapoliisitoiminnassa infovideo. Tiivistä yhteistyötä eri kunta- ja järjestökumppanien kanssa ympäri Suomen jatketaan. Edellisten vuosien tapaan Salapoliisitoiminnan kehittämistyötä jatketaan jo toimivien salapoliisiryhmien kanssa. Näiden ryhmien vetäjille järjestetään vuoden aikana yksi mentorointipäivä, jonka tavoitteena on verkostoitua, jakaa toimivia ideoita ja käytäntöjä sekä tukea paikallisten toimijoiden työtä. Uusia kumppaneita salapoliisityöhön etsitään aktiivisesti. Salapoliisitoiminnasta ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti, koska lasten kanssa tuotettu materiaali on kansainvälisestikin

25 Toimintasuunnitelma /40 ainutlaatuista. Vuonna 2019 jatketaan lasten työkirjan ruotsinkielisen version markkinointia Suomen ruotsinkielisiin kuntiin. Lisäksi valmistuvat Mäyrän musiikkivideot tekstitetään sekä ruotsiksi että englanniksi. Tällä hetkellä Salapoliisityössä on resursseja yhdelle kokoaikaiselle työntekijälle, mikä on riittämätön kysyntään nähden. Vuodesta 2019 alkaen haetaan rahoitusta kokemusasiantuntijan palkkaukseen 50 % työajalla. Nuoret vuotiaat Vuonna 2019 jatketaan kansallisen ja kansainvälisen lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Vahvana pohjana on Pesäpuun Selviytyjät-tiimin 10-vuotinen toiminta lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden kehittäjänä. Selviytyjät-tiimin toiminta on jäänyt taustalle, ja toiminta painottuu Nuorten foorumien (päivitetty nimi: OK-factor) järjestämiseen, nuorten kokemusasiantuntijuuden valtakunnalliseen levittämiseen ja vahvistamiseen, VALTTI sijaishuollon vertaisarviointimallien kehittämiseen ja levittämiseen sekä Voima Vaikuttaa! kokemusasiantuntijaverkoston eteenpäin viemiseen. Lisäksi tiimille myönnettiin STEAn Arvokas-ohjelman kautta uusi hanke UP2US -vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimavarana lastensuojelun sijaishuollossa. Nuorten OK-tiimi tekee tiivistä yhteistyötä UP2US hankkeen kanssa. Toimintavuoden 2019 tavoitteita: Nostaa jälkihuollon kehittämiskohteet ja jälkihuollon ikärajan nostaminen esiin valtakunnallisesti Voima Vaikuttaa! verkoston kanssa järjestettävässä Jälkihuolto kampanjan avulla. Vahvistaa nuorten kokemusasiantuntijuutta, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee mukaan kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan. Juurruttaa maakunnallisesti VALTTI sijaishuollon vertaisarviointimallit perhe- ja laitoshoitoon. Edistää lasten ja nuorten hyvinvointia lastensuojelussa tiiviisti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ammattilaisille, päättäjille että suurelle yleisölle. OK-factor Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden tekijät Toimintavuonna 2018 tiimi päivitti Nuorten foorumi -mallin vastaamaan paremmin tämän hetken toimintoja. Nuorten foorumi on Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin kehittämä nuorilta nuorille vertaistuki- ja vaikuttamismalli noin vuotiaille sijais- ja jälkihuollossa oleville nuorille ja sijaissisaruksille. Prosessissa nimi vaihtui OK-factoriksi. Näin toiminta erottuu selkeästi muiden toimijoiden malleista.

26 Toimintasuunnitelma /40 Toimintavuonna 2019 OK-factor -mallista luodaan palvelulupaus, jolloin nuoret, tilaajat ja yhteistyökumppanit tietävät saavansa eettisesti kestävän ja nuoria tasa-arvoisesti kohtelevan tilaisuuden. Nimenmuutoksen ja uudelleen brandykseen liittyen työskentelystä kirjoitetaan artikkeli valtakunnalliseen julkaisuun. Järjestämme toimintavuonna 2-3 OK-factoreita ja yhden prosessiomaisen työskentelyn, jossa jalkaudutaan nuorisokoteihin, järjestetään valtakunnallinen OK-factor ja koulutustilaisuus ammattilaisille. OK-factor -toiminnassa teemme tiivistä yhteistyötä UP2US-hankkeen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Foorumeiden lisäksi päivitämme myös Uskomme sinuun, usko sinäkin nuoret nuorille käsikirjan, jonka uudistamistyöhön haetaan lisärahoitusta. Voima Vaikuttaa! -kokemusasiantuntijaverkostossa on mukana toistakymmentä nuorten kehittäjäryhmää ympäri Suomen. Verkostolla on suljettu Facebook-ryhmä (yli 120 jäsentä), joka toimii jäsenten keskustelu- ja tiedotuskanavana. Verkosto on ollut monivuotinen unelma ja se on syntynyt paikallisten kehittäjäryhmien perustamisen yhteydessä. Pesäpuu on rakentanut verkoston ja koordinoi sen toimintaa. Tavoitteena on edelleen vahvistaa ja laajentaa verkoston vaikuttamista monipuolisen viestinnän avulla. Verkostolle haetaan toimintavuoden 2018 lopussa rahoitusta vuosille Erasmus-avustusta, jonka avulla osittain rahoitetaan ja toteutetaan Jälkihuolto kampanja. Erasmus-rahoituksen avulla pystytään osittain kattamaan nuorten osallistumiskulut verkostotapaamisiin ja kampanjatapahtumiin sekä tilaisuuksien järjestämiskuluja ja viestinnän koulutusta ja mentorointia. Vaikuttavassa kansalaisvaikuttamiskampanjassa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja luodaan yhteisiä vaikuttamisen paikkoja nuorten ja päättäjien välille. Kampanja on myös osa Pesäpuu 20 vuotta juhlatoiminnasta. Muutosvoimaa! kokemusasiantuntijakoulutus. Vuonna 2017 julkaistiin Muutosvoimaa! kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa -opas, jonka pohjalta koulutetaan ammattilaisia ottamaan nuoria mukaan kehittämistyöhön. Opas ja koulutus on suunniteltu niin, että ne tukevat sekä yksittäisen kokemusasiantuntijan hyödyntämistä, että kehittäjäryhmän perustamista. Vuonna 2018 koulutuksen runko ja työskentelymatriisi saatiin testattua pilottikoulutuksissa, ja toimintavuonna 2019 keskitytään viimeistelemän koulutuksen rakenne ja matriisi, sekä miettimään kuinka koulutuksen markkinoinnin avulla tavoitettaisiin entistä laajempi osallistujamäärä. Kokemusasiantuntijuus on kovassa nosteessa ympäri Suomen, ja koemme että on toimintaan osallistuvien nuorten oikeus, että kokemusasiantuntijatoiminta eteenpäin vievät tahot ovat huolellisesti ja eettisesti suunnitelleet toimintaansa. Tässä prosessissa voimme olla apuna ja tukena Muutosvoimaa! koulutusten ja mentorointien kanssa. Kokemusasiantuntijuus on lastensuojelussa saanut myös uudenlaisia muotoja, nuoria on otettu työsuhteisiin, he toimivat vertaisina, mentoreina, asiantuntijatehtävissä sekä kehittämässä lastensuojelua. Uudet avaukset kokemusasiantuntijuudessa ovatkin johtaneet siihen, että toimintavuonna 2019 tulemme luonnostelemaan Muutosvoimaa! oppaalle seuraavaa osaa, jossa jatketaan edelleen kokemusasiantuntijuuden reunaehtojen ja eettisten toimintatapojen punnitsemista, mutta tällä kertaa se on tarkoitettu toimijoille, jotka jo toimivat kokemusasiantuntijoiden kanssa, ja ovat kenties ajautuneet sudenkuoppaan tai haluavat kehittää toimintaansa eteenpäin. Haluamme myös entistä enemmän nostaa esiin eri tasoja kokemusasiantuntijana toimimisessa, vastata eri tilanteissa toimivien nuorten, kehittäjäryhmien ja niitä luotsaavien ammattilaisten tuen tarpeisiin.

27 Toimintasuunnitelma /40 Nuoren oikeus olla, onnistua ja oireilla sijaishuollossa koulutusta koulutetaan toimintavuonna edelleenkin tilauksesta. Kaksipäiväisessä koulutuksessa käydään lävitse erilaisia menetelmiä, joiden avulla osallistujat voivat omassa työssään tukea nuorta kohti yhdessä asetettuja päämääriä. Koulutus perustuu ratkaisu- ja voimavarakeskeisiin näkökulmiin ja menetelmiin, jolloin osallisuus on sisäänkirjoitettuna kaikessa toiminnassa. Nuoren kanssa toiminta on tässä hetkessä olemista, mutta se on myös taakse- ja eteenpäin katsomista. Teoreettisina lähtökohtina ovat kiintymyssuhdeteorian mahdollisuudet ja posttraumaattinen kasvu, traumaorientaationa oman vireystilan säätely eli Sietoikkuna-ajattelu. VALTTI - sijaishuollon vertaisarviointimalli on uudenlainen juurrutus- ja pilotointivaiheessa oleva asiakaspalautemalli, joka korostaa nuorten osallisuutta omassa asuinympäristössään. Kyse on siitä, millaisia kokemuksia nuorilla on arjen toimintojen toimivuudesta ja laadusta. Miten he pystyvät niitä arvioimaan ja antamaan palautetta sekä vaikuttamaan omaan asuinympäristöön. Vertaisarviointi liitetään osaksi sijaishuollossa ja perhehoidossa tehtävää valvontaa. Vertaisarviointia kehitetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, maakunnallisten toimijoiden (Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi) ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Maakunnissa (Keski- Suomi ja Pirkanmaa) teemme yhteistyötä UP2US-hankkeen kanssa ja uutena yhteistyökumppanina on Valtion koulukodit. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa jatketaan yhteistyötä ennalta ilmoittamattomien tarkastusten suorittamisessa. Toimintavuonna kirjoitamme vertaisarviointiin oppaat ja pilotoimme valmennuksen. Lisäksi kehitämme sijaishuoltoon yhdessä nuorten kanssa Nuorten roolit sijaishuollossa työvälinettä. Suunnitteella on hakea keväällä 2019 lisärahoitusta VALTTI - sijaishuollon vertaisarviointimallin toimintoihin, sillä kysyntä ylittää nykyresurssit. Valtakunnallisen vaikuttamistyön keskiössä ovat jälkihuollon uudistamistarpeet, rakkaus sijaishuollossa, valvonnan kysymykset sekä osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden eteenpäinvieminen. Vaikuttamistyön ytimessä on nuorten viestien esiin nostaminen, jolloin toiminta on vahvasti kentän tarpeesta nousevaa kehittämistyötä. Tulemme myös miettimään, miten voimme jatkossakin tuoda esiin eri tiedekuntien, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistä puhetta vielä entisestään. Työntekijätiimiin kuuluu kehittämispäällikkö ja kokemusasiantuntija, ja tämän lisäksi nuoria palkataan projektiluontoisesti erilaisiin tehtäviin. UP2US Pesäpuu ry:n UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimavarana lastensuojelun sijaishuollossa on STEA:n rahoittama 3,5-vuotinen hanke ( ). Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä maakunnallista vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa. Se on osa Suomen Setlementtiliiton

28 Toimintasuunnitelma /40 koordinoimaa ja STEA:n rahoittamaa Arvokas eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelmaa. Ohjelmaan kuuluu 25 hanketta. UP2US-hankkeessa luodaan maakunnallisen lastensuojelun sijaishuollon kokemusasiantuntijatoiminnan raameja. Kehitetään ja levitetään uusia menetelmiä kohdata ja tavoittaa sijaishuollossa asuvia ja asuneita nuoria. Autetaan heitä tunnistamaan omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä sekä lisätään heidän oikeuksiensa toteutumista. Hankkeessa lisätään kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä monipuolisesti maakunnissa. Vahvistetaan nuorten omaa osallisuutta sijaishuoltopaikassaan VALTTI -vertaisarvioinnin avulla ja edistetään näin myös nuorten mahdollisuutta vaikuttaa oman sijaishuoltopaikkansa arkeen. Hankkeen pilottialueina toimivat Keski-Suomi ja Pirkanmaa. Hankekumppaneina hankkeessa ovat Tampereen ja Jyväskylän kaupungit ja yliopistot. Vuonna 2019 toteutetaan: monipuolisia vertaistoimintoja, nuorten foorumeita (OK-factoreita) ja yhteistyöfoorumeita, kehittäjäryhmätoimintaa, Valtti -vertaisarviointeja, vaikuttamistyötä. Vuoden 2019 aikana etsitään ja luodaan monipuolisia vertaistoimintoja; hyödynnetään vlogeja ja muuta sosiaalista mediaa. Järjestetään vertaistapaamisia ja jalkaudutaan kohderyhmän toimintaympäristöihin tuomaan vertaisuuden kokemuksia. Järjestetään maakunnissa Nuorten foorumeita (OK-factoreita) eri teemoin sekä yksin että yhteistyössä kuten Pesäpuun nuorten OKtiimin kanssa. Järjestetään yhteisfoorumeita nuorten, ammattilaisten ja vanhempien välillä. Maakunnallisten kehittäjäryhmät tapaavat vuoden aikana aktiivisesti ja nuoret pääsevät osallisiksi kehittämistyöstä. Kehittäjäryhmissä voidaan toteuttaa nuorten esiin nostamista aiheista työvälineitä, tietoa, puheenvuoroja ja muuta nuoria sekä sijaishuoltoa palvelevia toimintoja. Luodaan vertaisarviointiin valmennus, jonka käytyään nuoret voivat halutessaan toimia vertaisarvioitsijoina. Toteutetaan vertaisarvioinnit kahteen laitokseen ja kymmenelle perheelle. Hankkeessa arvioidaan toimintaa ja sen arviointia hankesuunnitelman mukaisesti, hyödynnetään STEA:n arviointiopasta. Vaikuttamistyötä tehdään niin alueellisiin kuin valtakunnallisiin alan tapahtumiin osallistumalla. Vaikuttamistyön tueksi tuetaan materiaalia niin kirjallisesti kuin sähköisesti. Tärkeimpiä sähköisiä viestinnän ja vaikuttamisen kanavia ovat hankkeen omat YouTube -, facebook, ja instagram -sivut. Hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää kokopäiväisesti (100%) joilla kummallakin on sijaishuollon taustaa. Näiden lisäksi hankkeessa työskentelee yksi kehittämispäällikkö osaaikaisesti (50%). Yksi kokopäiväinen työntekijä sijoittuu Tampereelle ja toinen yhdessä kehittämispäällikön kanssa Jyväskylään.

29 VAIKUTTAMISTOIMINTA Toimintasuunnitelma /40

30 Toimintasuunnitelma /40 Pesäpuun merkitys lasten ja nuorten oikeuksien puolestapuhujana ja vaikuttajana on kasvanut erityisesti osallisuuteen liittyvässä kehittämiskokonaisuudessa. Pesäpuu on synnyttänyt laajan nuorten vaikuttamisverkoston, mikä tarjoaa osallisuuden kehittämiselle vertaistuellisen, mutta myös laajemman palveluihin ja yhteiskunnan toimintoihin liittyvän kokemustiedon välittämisen mahdollisuuden. Nyt toiminta laajenee voimakkaasti myös Salapoliisitoiminnan ja pienten lasten, Kirahvien, osallisuuden kehittämishankkeen myötä. Muita vaikuttamistoiminnan kärkiä ovat perhehoidon laatuun liittyen ennakkovalmennus, tuki lapselle (SISUKAS) ja eri osapuolille sekä lastensuojelun arviointiosaamisen lisääminen. Yhdenvertaisuutta pyritään edistämään perhehoidon maakunnallisia toimintamalleja luomalla. Laadullista tietoa lastensuojelusta olemme kehittämässä ja lisäämässä vertaisarviointimallilla, mikä mahdollistaa asiakaskeskeisemmän arvioinnin ja lisää osallisuutta. Vaikuttamistoiminnan perustana on Pesäpuun toiminnan kautta syntyvän kokemus- ja tutkimustiedon välittäminen eri tasoille ja toimijoille siten, että ne saavat aikaan muutoksia vaikuttavampaan lastensuojeluun ja siten lisäävät hyvinvointia kohderyhmissä. Pesäpuu lisää lastensuojelun vaikuttavuutta yksilön, lähiyhteisön, palveluiden ja yhteiskunnan tasolla. Se tapahtuu vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia, kehittämällä lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä sekä vaikuttamalla sekä yksin että yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa lastensuojelun toimintaedellytysten vahvistumiseen, esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin sekä osaamiseen ja toimintarakenteisiin. Pesäpuu käyttää entistä enemmän vaikuttamistyönsä välineenä asiakkailta kerättyä kokemustietoa ja tutkimuksia. Pesäpuu haluaa lasten hyvinvoinnin kiinnittyvän sosiaalisten investointien näkökulmaan, jolloin ratkaisevaa on katsoa pidemmälle ja nähdä lapset ja nuoret voimavarana sekä tukea heitä pitkäjänteisesti. Samalla kun palvelut yhdenvertaistuvat, on tärkeä toimia yksilöllisesti. Tavoitteena on lisätä: - lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lastensuojelussa - lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta - kumppanuutta lastensuojelussa - entistä enemmän vaikuttamistyössä asiakkailta kerättyä kokemustietoa ja tutkimuksia - Pesäpuun tunnettuutta ja positiivista mielikuvaa sekä mediaiskuja Pesäpuun toiminnasta - lastensuojelun positiivista mielikuvaa toimijoiden osaamista vahvistamalla. Vuonna 2019 Pesäpuu keskittyy vaikuttamistyössään lasten ja nuorten äänen voimistamiseen lastensuojelussa. Pesäpuu tekee tunnetuksi lasten ja nuorten kokemuksia ja suosituksia lastensuojelun sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Kaikessa Pesäpuun kehittämistyössä hyödynnetään kokemusasiantuntijoina lapsia, nuoria, aikuisia, läheisiä ja vanhempia. Heidän kokemuksiaan ja viestejä nostetaan puolueille eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa varten, mutta myös maakuntatasolle sote-toimijoille. Muita vaikuttamisen teemoja ovat perhehoidon laadun varmistaminen sekä alueellisten perhehoidon toimintamallien kehittäminen maakuntapohjaisiksi ja kokemusasiantuntijuuden

31 Toimintasuunnitelma /40 osallisuuden ja vertaisarviointimallin juurruttaminen lastensuojelun rakenteisiin. Vaikuttamistyötä tehdään myös Pesäpuun juhlavuoden seminaareissa ja tapahtumissa yhdessä kumppaneiden kanssa. Juhlavuoden teeman ympärille järjestettäviä aamukahvitilaisuuksia pidetään yhteensä kuusi: Helsingissä (2), Tampereella (2) ja Jyväskylässä (2). Tiivistä yhteistyötä tehdään myös STM:n, OPM:n ja THL:n kanssa LAPE-siltausohjelmassa sekä sosiaali- ja terveysministerin erikseen asettamissa työryhmissä. Tutkimustoiminnasta syntyvää tietoa vaikuttamisen välineenä pyritään lisäämään. Pesäpuu tarvitsee siinä laajaa yhteistyöverkostoa, koska Pesäpuulla ei itsellään ole tutkimusvaroja, mutta tarvittaessa aktivoidutaan myös rahoitushakemusten tekemiseen säätiöiltä tai muilta tutkimuksia rahoittavilta tahoilta. Tutkimus- ja koulutustoiminnan strategiaa jalkautetaan vuosikellon mukaisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota tutkimusaineistojen dokumentointiin, tutkimusaiheiden esiin nostamiseen kentän tarpeista sekä toimitaan hankkeiden ja kehittämisen kautta tutkimuspartnereina yliopistoille ja muille oppilaitoksille. Pesäpuun ja kumppaneiden tärkeänä pitämiä asioita pyritään saattamaan rakenteisiin ja pysyväksi toiminnaksi. Tällöin uusien alan toimijoiden perus- ja täydennyskoulutus ovat merkittäviä areenoita. Pesäpuun juhlavuoden teoksella pyritään avaamaan viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ja kehittämistä lastensuojelussa sekä Pesäpuun roolia muutoksessa. Pesäpuun tiedottamista kehitetään reaaliaikaiseksi. Uutisoimme ja tiedotamme sähköisen uutiskirjeen, sosiaalisen median, tiedotteiden sekä kotisivujen kautta. Yhdistyksen Facebookstatusta päivitetään säännöllisesti. Pesäpuu tukee lapsia ja nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Hyvänä työkaluna toimii mm. Pesäpuun toimittama eettistä ohjeistusta sisältävä kokemusasiantuntijaopas. Uudet julkaisut ja välineet otetaan systemaattisesti Lupaus Lapselle tuotemerkin alle. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusista materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Asiantuntijat koostavat Pesäpuun toiminnoista vaikuttamisviestejä, jotka viestinnän asiantuntija jalkauttaa sovitusti eri viestintäkanaviin. Tällä tavoitellaan mahdollisimman laajaa ja tarkoituksenmukaista kohdeyleisöä. Viestinnän systemoimiseksi, fokusoinnin terävöittämiseksi ja vaikuttavuuden maksimoimiseksi jokaiselle toiminnolle ja hankkeelle tuotetaan omat, säännöllisesti päivitettävät viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmat. Vaikuttavuuden lisääminen lastensuojelussa vaatii lisääntyvää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Sitä edesauttaa se, että organisaation viestinnälliset valmiudet ovat hyvällä tasolla. Laajeneva organisaatio vaatii myös sisäisen viestinnän kehittämistä, missä viestinnän koordinoijan rooli on myös merkittävä. Toiminnanjohtaja avaa osaltaan ovia vaikuttamistoimille ja tukee omien verkostojensa kautta Pesäpuun viestien perillemenoa.

32 Toimintasuunnitelma /40 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

33 Toimintasuunnitelma /40 Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdään Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Kansainvälinen toiminta avaa myös uusia rahoituskanavia lastensuojelun kehittämiseksi. Pesäpuulle toiminnallisten välineiden kehittämisessä kansainväliset kehittämiskumppanit ovat merkittäviä. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), Nofca:n (Nordic Foster Care Association) ja Eurochildin jäsen. IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman kansainvälisen perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. Toimintavuonna Pesäpuu osallistuu IFCO:n konferenssiin, jonka pitopaikka ilmoitetaan myöhemmin. Nofcan toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Vuonna 2018 tullaan osallistumaan Nofcan vuosittaiseen kokoukseen. Kokouspaikkana 2019 on Bergen Norjassa. Pesäpuu (SISUKAS-toiminta ja Selviytyjät) on mukana Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen yhteispohjoismaisessa Pohjolan lapset perhekodeissa (Fokus på barn i Familjehem) hankkeessa. Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Euroopan tasolla ja Pesäpuu on allekirjoittanut Eurochildin lapsipolitiikkaohjelman. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa ja yhteistyö heidän kanssaan on tärkeää. Pesäpuun osallisuutta koskevalle toiminnalle on kysyntää organisaation piirissä. Taloudellisten resurssien puitteissa pyritään osallistumaan Eurochildin kokoukseen Pesäpuun henkilökunta, kukin osaltaan tehtävästään käsin, ottaa haltuun kansainvälisen toiminnan yhteistyön ja toimijaverkoston. Kansainvälisen toiminnan seminaareihin ja koulutuksiin osallistumiseksi pyritään hakemaan erillisiä avustuksia ja apurahoja.

34 TOIMINNAN TUKI Toimintasuunnitelma /40

35 Toimintasuunnitelma /40 Toimintaympäristö Järjestöjen roolin vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen toimintaympäristön muutoksessa merkitsee aktiivista vuorovaikutusta yli sektori- ja organisaatiorajojen kaikkien sote-toimijoiden sekä kuntien ja syntyvien maakuntien kanssa. Kansallisella järjestöllä, kuten Pesäpuu, on haasteensa uusien asiakkuuksien hallinnassa ja suhteiden ylläpitämisessä. Epävarmuuden ja ennakoimattomuuden lisääntyessä on aktiivisesti etsittävä uusia rahoitusmahdollisuuksia. Resursseja tarvitaan myös järjestöjen näkyvyyden, tunnettuuden ja lahjoituspotentiaalin kehittämiseksi. Varainhankinnassa ja tunnettuuden lisäämisessä suunnitelmallisella työllä, pienten kokeilujen politiikalla ja positiivisella erottautumisella voidaan osaltaan turvata kestävää kehitystyötä. Tukitiimin tehtävänä on tuottaa taloushallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja johtamisen tukipalveluja Pesäpuulle sekä varmistaa em. kokonaisuuksien suunnittelu ja eteneminen. Strategisena tavoitteena on lisätä Pesäpuun tunnettuutta, asiakkuuksia ja toimintatuottoja sekä turvata toiminnan pitkäjänteisyyttä varmistamalla resurssit. Pesäpuun strategisten linjausten mukaisesti tavoitteena on markkinoinnin osaamisen lisääminen ja Pesäpuun toiminnan kokonaisvaltainen markkinointi. TAVOITTEET Q1 Q2 Q3 Q Facebook Twitter Instagram Uutiskirje Mediaosumat (lehdet, radio, tv) 10 Tiedotteet/STT 10 Tuotemyynti Varainhankinta josta yritysyhteistyö josta yksityislahjoitukset Asiakkuudet Kumppaneiden kanssa tehtävää toimintaa ohjaa markkinoinnin vuosikello. Toimintavuoden aikana järjestetään kumppanuuskäynnit ja neuvottelut Pohjois-Pohjanmaalle (Oulu ja Kajaani), Varsinais-Suomeen (Turku) sekä järjestötoimijoista SOS-lapsikylä, Pelastakaa Lapset ja Nuorten ystävät. Asiakasrekisterin ylläpitoa jatketaan ja tuotetaan keskeisistä huomioista raportti puolivuosittain sekä tarkennetaan asiakkuussuunnitelmaa henkilöstön kuukausipalavereissa ja tiimeissä. Asiakkuuksien hoidossa olennaista on pohjustaa maakuntatasoista kehittämisyhteyttä soterakenteen uudistuessa strategisesti merkittävimpien maakuntien kanssa. Perhehoidon

36 Toimintasuunnitelma /40 ennakkovalmennuksen kehittämiseksi luodaan uutta yhteistyötä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Tätä varten jatketaan ns. pyöreän pöydän keskusteluja kaksi kertaa vuodessa. Toimintavuoden aikana toteutetaan Pesäpuun 20-vuotisjuhlavuoden (2019) tapahtumia ja toimintaa myös asiakkaiden ja sidosryhmien sitouttamiseksi ja huomioimiseksi. Viestintä Viestintää ohjaa viestintästrategia ja tavoitteena on saada yleisavustukseen STEA:n kautta viestinnän perusrahoitusta työntekijän palkkaan 50%. Toinen 50% katetaan hankkeista ja pidemmällä aikavälillä oman toiminnan tuotoilla. Viestinnän painopiste on ulkoisessa viestinnässä (toiminnan vaikutukset ja vaikuttamisviestit), mutta myös sidosryhmillemme välitämme reaaliaikaista tietoa sähköisten uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä tapahtumien kautta. Sisäistä tiedonkulkua kehitetään ja varmistetaan sisäisen viestinnän suunnitelman mukaan sekä kohtaamisissa kuukausipalavereissa, ja kehittämispäivillä. Puolivuotisraporttien ja toimintakertomuksen tulokset ja kehittämistarpeet arvioidaan yhdessä. Pesäpuun sisäistä viestintää kehitetään tehdyn kyselyn tulosten pohjalta. Tärkeimpänä tehtävänä on ottaa käyttöön sisäisen viestinnän suunnitelma/matriisi, mikä selkiyttää viestien kulkua ja vastuita. Vaikuttamisviestinnällä tuodaan esiin Pesäpuun toimintaa kuten esimerkiksi lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta, perhehoidon maakunnallista mallia, systeemistä toimintamallia lastensuojelussa, lastensuojelutarpeen arviointia, sijoitetun lapsen tukea perhehoidossa, perhehoidon valvontaa, tukea ja vertaisarviointia sekä perheen jälleen yhdistämistä. Markkinointi Pesäpuun toiminnan markkinoinnin tavoitteena on lisätä Pesäpuun tunnettuutta, mutta myös avata mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada uusia kumppaneita sekä lisätä oman toiminnan tuottoja. Markkinointia tehdään lastensuojelun tapahtumissa toimintaa esitellen ja yhä enenevässä määrin sosiaalisen median keinoin kustannustehokkaasti mm. hakusanaoptimoinnilla. Tärkeimmät markkinointitapahtumat omien juhlavuoden tapahtumien lisäksi ovat Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät ja Talentian juhlavuoden sosiaalialan asiantuntijapäivät. Toiminnallisilla välineillä on tärkeä rooli Pesäpuun toimintamallien juurruttamisessa ja niiden markkinointia pyritään tehostamaan monipuolisesti kumppanuuskeskusteluissa, toiminnan esittelyssä tapahtumissa sekä kohdentamalla tuotekampanjoita sosiaalisessa mediassa, mutta myös tarvittaessa muilla keinoin mm. kirjeitse. Toiminnallisten välineiden markkinointia ja käyttöä voidaan lisätä erityisesti lastensuojelun avohuollossa, että ennaltaehkäisevissä toiminnoissa peruspalveluissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kohdennettua markkinointia voidaan suunnata lisäksi lasten ja nuorten psykiatrisille osastoille ja yksiköille, seurakunnille ja seurakuntien toimintaan liittyville tahoille, terapeuteille sekä työnohjaajille. Uudistetut kotisivut ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista markkinointia.

37 Toimintasuunnitelma /40 Varainhankinta Varainhankintaa ohjaavat Pesäpuussa eettiset periaatteet, varainhankintastrategia sekä varainhankintalupa. Toiminnan vasta alkaessa on tärkeää, että liian suurien taloudellisten riskien välttämiseksi tehdään pieniä kokeiluja ja katsotaan mikä toimii. Alussa markkinointiin tarvitaan panostuksia suhteellisesti enemmän tunnettuuden lisäämiseksi myös tässä toimintasektorissa. Painopiste on sosiaalisessa mediassa ja sen aktiivisessa seuraajamäärän kasvattamisessa. Yksityislahjoittamista tuetaan yritysyhteistyöllä. Tärkeää on luoda alusta alkaen myös systemaattinen lahjoittajarekisteri sekä varata aikaa lahjoittajien muistamiselle ja kiittämiselle. Toiminnan tuottojen kohdentumisesta raportoidaan sekä pidetään kulurakenne läpinäkyvänä. Pesäpuu kohdentaa lahjoitusvaroja pääsääntöisesti sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lahjoituskohteet tuotteistetaan ja mielenkiinnon herättämiseksi luodaan kampanjoita edistämään lahjoittamista. Resursseina varainhankinnassa on markkinoinnin asiantuntija ja koko tukitiimi. Ulkopuolisia palveluja ostetaan sosiaalisen median markkinointiin ja lahjoittajasivuston ylläpitoon. Tiimin muu yhteistyö alan toimijoiden kanssa Pelastakaa Lapset ry:n hanke Yksin maahan tulleiden alaikäisten perhehoidon järjestäminen, Lastensuojelun Keskusliitto hallituksen varajäsenyys ja lastensuojelun neuvottelukunnan jäsenyys ja lapsipoliittinen toimikunta, Lapsiasianvaltuutetun neuvottelukunta ja Perhehoitoliiton sijaissisaruus -hankkeen ohjausryhmäjäsenyys. Tiimin henkilöstöresurssit ovat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, viestinnän asiantuntija, markkinoinnin asiantuntija ja lastensuojelun kehittämispäällikkö. Viestinnän ja markkinoinnin tueksi ostetaan ulkopuolisia palveluja seuraavasti: varainhankinnan kampanjointiin Markkinointiakatemialta, viestinnän seurantaan Meltwater Oy:ltä, uutiskirjeen lähettämiseen MailerLiteltä ja tiedotteiden jakeluun STT:ltä.

38 TALOUS JA HALLINTO Toimintasuunnitelma /40