METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

Transkriptio

1 METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian työpaja metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus

2 Esityksen tausta-aineistona ovat: Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano (TEM) Metsäenergian käytön kasvun liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomessa-hanke (LUT) Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke (Mk) AINEISTOA ON METSÄKESKUKSEN SIVULLA Meidän palvelut/ Metsäenergia/Metsäenergian mahdollisuudet hanke

3 Energiastrategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoimaa lisätään Liikenteessä 10 % osuus uusiutuvia, kansallisena tavoitteena 20 % Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

4 Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän linjaus Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta on n. 38 TWh

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja direktiivin velvoitteet jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta FI: 38 %

6 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Muutos, TWh / %-yksikköä Primäärienergiana =>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet ,1 Teollisuuden tähdepuu ,8 Yhteensä ,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake ,9 Puun pienkäyttö ,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä ,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä ( ,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa ( ,5 Energian loppukulutus (* 23,6 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima normalisoitu (3 päivitetty laskelma : paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020

7 Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana , % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän

8 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (1/4) Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti arviolta vuonna 2011 noin 330 MVA Tuulivoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 saakka Syöttötariffijärjestelmän piiriin arvioidaan enimmillään kuuluvan tuulivoimaloita vuosina : Yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta 2500 MVA Tuulivoimaloita on noin Tuulivoimapuistoja noin

9 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (3/4) Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta vuonna 2011 noin 15 MVA Puupolttoainevoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta noin MVA Puupolttoainevoimaloita noin 60 kpl

10 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (4/4) Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 2,3 TWh Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Yhteenlasketun sähkön tuotanto on arviolta 5,3 TWh Metsähakevoimaloita noin 110 kpl

11 MIKÄ ON METSÄENERGIAN MERKITYS? MITÄ METSÄHAKE ON? MISSÄ JA MITEN SITÄ SYNTYY? MITEN METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ ON KEHITTYNYT?

12 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

13 METSÄHAKE ON Pienpuusta (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu) hakkuutähteestä sekä kannoista ja juurakoista tehty hake

14 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

15 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Kaakkois-Suomessa milj. k-m 3 /v 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,56 Alueellisen metsäohjelma tavoite 0,45 0,32 0,27 0,22 Käyttö 2006 Käyttö 2007 Käyttö 2008 Käyttö 2009 Käyttö 2010 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

16 MILLAISET OVAT METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA? Selvityksen tekijät: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Bioenergiateknologia yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskus Prof.Tapio Ranta, DI Mika Laihanen, DI Antti Karhunen ja MH Olli-Jussi Korpinen, Seppo Repo ja Sampo Husu

17 Tutkimuksen tausta Kaakkois-Suomi vuotuiset hakkuut: 3,7 milj. m³ (2009) 9 % koko maan hakkuista vuotuinen raakapuun käyttö: 16,0 milj. m³ (aiempina vuosina n. 20 milj. m³) 27 % koko maan raakapuun käytöstä metsätalousmaata: 1,1 milj. ha 4 % kokomaan alasta 17

18 Tausta - Kaakkois-Suomen primäärienergialähteiden käyttö 2007 Taustalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimukset: Kaakkois-Suomen energiatase Muut 1 % Polttoöljyt 3 % Maakaasu 23 % Hankintalogistiikka Kaakkois- Suomessa Kuvassa primäärienergialähteiden käyttö yhteensä 46 TWh ilman liikennettä Kivihiili 3 % Turve 3 % Puuperäisistä mustalipeän osuus 75 % Tuontisähkö 10 % Puuperäinen energiakäyttö on suurinta Kaakkois-Suomessa Puuperäiset 51 % Vesivoima 6 % 18

19 Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit 1. Nykyinen käyttö 2010 lämpö- ja voimalaitoksissa 2. Potentiaalinen lisäys nykyisellä kattilakannalla, ilman huomattavia investointeja: - metsäteollisuuden sivutuotteen käyttö nykyisellä tasolla uudemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde vanhemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde pienet, alle 10 MW kiinteän polttoaineen kattilat: 100 % puulle 3. Potentiaalinen lisäys investoinneilla: - korvataan nykyistä fossiilisten käyttöä mm. yhdyskuntien lämpö- ja voimalaitoksilla - ns. yhdyskuntien varavoima säilyy entisellään - lämpölaitokset, alle 10 MW 100 % puu Kuva: T. Ranta 19

20 Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit Kaakkois-Suomessa 1,2 milj. m³ 1,0 milj. m³ 0,6 milj. m³ 18 käyttökohdetta 22 käyttökohdetta 40 käyttökohdetta mahdollista biojalostamoa ei laskemissa, toteutuessaan vaikutus yli 1 milj. m³! ei sisällä kiinteistökohtaista käyttöä 20

21 Metsäenergian saatavuus - laskenta-aineisto 1. Hakkuusuunnite seuraavalle kymmenelle vuodelle (KAS) Hakkuusuunnitteen mukaiset vuotuiset hakkuumäärät 4,3 milj. m³: päätehakkuut (hakkuutähteet ja kannot) suunnitteen mukaiset nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia (pienpuu) 2. Toteutuneet markkinahakkuut (Metla) Keskiarvo markkinahakkuista 3,9 milj. m³ Oletus: tukkipuuhakkuut vastaavat päätehakkuita (Metla) Pienpuu: nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia Kantojen nosto kuusella ja männyllä Nuoren metsän kunnostuskohteilla saanto 65 m³ / ha ja energiasisältö 1,9 MWh / m³ Kuitupuun määrä säilyy nykyisellään 21

22 Metsäenergian saatavuus Saatavuus on jaoteltu seuraavasti: 1. Teoreettinen saatavuus (maksimipotentiaali) talteensaanto 100 % (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) 2. Tekninen saatavuus talteensaanto korjuussa 70 % hakkuutähteillä sekä kannoilla, pienpuulla 90 % 3. Teknistaloudellinen ja -ekologinen saatavuus - 70 % leimikoista täyttää korjuun taloudelliset ja ekologiset vaatimukset hakkuutähteillä, 60 % kannoilla ja pienpuulla 90 % 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus - tarjontahalukkuus: hakkuutähteet 65 %, kannot 50 % ja pienpuu 80 % 22

23 Metsäenergian saanto ja energiasisältö Hakkuutähde, päätehakkuista Kannot, päätehakkuista Pienpuu, rankakorjuu ensiharvennuksista Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / hatä-m³ Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / kanto-m³ Lämpöarvo, MWh / pienpuu-m³ Mänty 0,23 2,03 0,28 2,34 1,91 Kuusi 0,42 2,10 0,31 2,13 1,96 Lehtipuu 0,20 2, ,31 Lähde: Metsäteho Oy 23

24 Metsäenergian saatavuus Kaakkois- Suomessa 2,0 milj. m³ 1,6 milj. m³ 1,5 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,9 milj. m³ 0,7 milj. m³ 0,6 milj. m³ 1. Teoreettinen saatavuus 2. Tekninen saatavuus 3. Teknistaloudellinen ja ekologinen saatavuus 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus 24

25 Kaakkois-Suomen metsäenergian käyttö ja saatavuus Käyttö 2,0 milj. m³ Saatavuus, hakkuusuunnite 1,5 milj. m³ 1,0 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,6 milj. m³ 0,7 milj. m³ 25

26 Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Metsäenergian käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nykyinen käyttö vastaa saatavuutta Kaakkois-Suomessa. Käytännössä polttoainetta tulee alueen ulkopuolelta ja osa omasta polttoainepotentiaalista on hyödyntämättä. Polttoainetta liikkuu maakuntien välillä. Saatavuudesta esitetty myös suurempia määriä. Kiinteistökohtainen käyttö rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, kokonaisvaikutus n. 5 % Kiinteistökohtaisella käytöllä paikallista vaikutusta 26

27 Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Tulevaisuudessa saatavuus paranee. Toteutuvat ainespuuhakkuumäärät Ohjauskeinot (tuet ja verotus) Korjuusuositukset ja -ohjeet Markkinoiden toimivuus Polttoaineiden hinnat Tarjontahalukkuuden kehittyminen Lämpö- ja voimalaitosinvestointien pitkä elinkaari Kuva: Biowin /Taipalsaari 27

28 Kunta *Tarjonta GWh **Nyk. kysyntä GWh Anjalankoski Elimäki 46 0 Hamina 85 0 Iitti Jaala 60 0 Kotka Kouvola 0 0 Kuusankoski Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala 70 6 Virolahti 54 0 Kymenlaakso Metsähakkeen tarjonta nykyinen kysyntä Kaakkois-Suomessa Hakkuusuunnite Imatra 23 0 Joutseno 34 0 Lappeenranta Lemi 28 5 Luumäki Parikkala 60 7 Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 50 0 Taipalsaari 45 3 Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 28

29 **Pot. *Tarjonta kysyntä Kunta GWh GWh Anjalankoski Elimäki 46 0 Hamina Iitti Jaala 60 0 Kotka Kouvola 0 45 Kuusankoski Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala Virolahti 54 0 Kymenlaakso Metsähakkeen tarjonta potentiaalinen kysyntä Kaakkois- Suomessa Hakkuusuunnite Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi 28 5 Luumäki Parikkala 60 9 Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 50 0 Taipalsaari Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 29

30 Yhteenveto, kuntatulokset Hakkuutähteet ja kannot voimalaitoksiin metsäyhtiöiden ainespuuhankinnan yhteydessä Lappeenranta, Rautjärvi, Kuusankoski, Anjalankoski ja Kotka Hankintamäärät lisääntynevät tulevaisuudessa Mahdollinen biojalostamo voi muuttaa metsäenergiamarkkinat Pienpuu pienempiin paikallisiin laitoksiin Parikkala, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Miehikkälä, Iitti, Pyhtää Potentiaalia: Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Luumäki, Hamina, Anjalankoski, Valkeala pienpuun saatavuus kunnissa pääasiassa riittävä Paikallinen toiminta Energiainvestointien pitkä elinkaari Metsäenergiapotentiaaleiltaan suurimmat kunnat Etelä-Karjalassa: Ruokolahti, Lappeenranta, Luumäki ja Kymenlaaksossa: Hamina, Iitti, Valkeala 30

31 Liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomen metsäpolttoaineen hankinnassa Metsäenergian nykyisen käytön sekä tulevaisuuden arvioidun käyttöpotentiaalin avulla on määritetty: työkonetarpeet vuosisuoritteiden perusteella metsäenergian hankinnan työllisyysvaikutukset, henkilötyövuodet (htv) potentiaalisia lämpöyrittäjäkohteita Käytännössä metsäenergian hankinnan liiketoiminta on yhteydessä ainespuun hankintaan ja muuhun koneyrittäjyyteen Olosuhteet voivat rajoittaa hankinnan ympärivuotista toimintaa (esim. kantojen nosto) Huomioitavaa on, että osa metsäenergiasta hankitaan Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Nykyisin arviolta 2/3 Kaakkois-Suomessa käytettävästä metsäenergiasta hankitaan omalta alueelta. 31

32 Laskentaperusteet Työkoneiden vuosisuorite sekä henkilötyövuodet Vuosisuorite (GWh/a) htv / työkone Kuormatraktori GWh / a 1,52 Kaivinkone, kantojen nosto 23 GWh / a 0,99 Hakkuukone, kokopuu 30 GWh / a 1,05 Mobiilihakkuri, tienvarsi GWh / a 1,52 Mobiilihakkuri, terminaali GWh 1,17 Kiinteä murskain 349 GWh / a 1,52 Hakeauto, tienvarsi - käyttöpaikka GWh / a 2,24 Hakeauto, terminaali - käyttöpaikka 95 2,24 Energiapuuauto GWh / a 2,24 Lähde: Metsäteho Oy 32

33

34

35 1. Hakkuutähteet hankintaketju 100 % kuormatraktori: 9 kpl (+12 kpl) 1. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 560 GWh (+720 GWh) mobiilihakkuri: 5 kpl (+6 kpl) 2a. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 420 GWh (+540 GWh) 75 % 25 % energiapuuauto: 4 kpl (+5 kpl) 3b. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 140 GWh (+180 GWh) hakeauto: 8 kpl (+10 kpl) 3a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 420 GWh (+540 GWh) kiinteä murskain: 0-1 kpl (+0-1 kpl) vrt. kannot 2b. Käyttöpaikkahaketus (kiinteä murskain) 140 GWh (+180 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 35

36 2. Kannot - hankintaketju 100 % kaivinkone: 12 kpl (+6 kpl) 1. Nosto (kaivinkone) 270 GWh (+130 GWh) kuormatraktori: 7 kpl (+3 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 270 GWh (+130 GWh) energiapuuauto: 4 kpl (+2 kpl) 4a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 170 GWh (+80 GWh) 63 % 37 % energiapuuauto: 2 kpl (+1 kpl) 3b. Kaukokulj. terminaaliin (energiapuuauto) 100 GWh (+50 GWh) kiinteä murskain: 1 kpl (+0 kpl) vrt. hakkuutähteet 3a. Käyttöpaikkamurskaus (kiinteä murskain) 170 GWh (+80 GWh) mobiilimurskain: 1 kpl (+0 kpl) 3b. Terminaalimurskaus (mobiilimurskain) 100 GWh (+50 GWh) hakeauto: 1-2 kpl (+0-1 kpl) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. 4c. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 100 GWh (+50 GWh) Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 36

37 3. Pienpuu - hankintaketju 100 % hakkuukone kokopuukorjuuseen: 9 kpl (+12 kpl) 1. Hakkuu (hakkuukone kokopuukorjuussa) 280 GWh (+370 GWh) kuormatraktori : 7 kpl (+9 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 280 GWh (+370 GWh) mobiilihakkuri: 3 kpl (+4 kpl) 3. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 280 GWh (+370 GWh) hakeauto: 5 kpl (+7 kpl) 3. Kaukokuljetus käyttöpaikalle (hakeauto / traktorit ja kuorma-autot) 280 GWh (+370 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus voi aiheuttaa rajoitteita käyttöön joissain kunnissa Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 37

38 Lämpöyrittäjyys Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen alueella lämpöyrittäjäkohteita mm. Lemillä, Taipalsaarella, Iitissä ja Miehikkälässä Päätoimi vs. sivutoimi Paikallinen yrittäjä Polttoaineen hankinta vs. lämmön kokonaistoimitus Omistusrakenteet Lämmön hinnoittelu Pitkäjänteistä liiketoimintaa Paikallisen ammattitaidon ja kaluston hyödyntäminen myös kiinteistökokoluokassa Tulevaisuudessa myös sähkön tuotantoa 38

39 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Metsäenergian nykykäyttö ja saatavuus ovat tasapainossa, mutta raaka-ainetta tulee alueen ulkopuolelta, jolloin osa omista jää hyödyntämättä Paikallinen saatavuus riittävä kuntien lämpökeskuksiin ja kiinteistökokoluokkaan Käyttöpotentiaali lisääntyy tulevaisuudessa Merkittävimmät tarjontaan vaikuttavat tekijät ovat metsäteollisuuden ainespuuhakkuiden määrä, tarjontahalukkuus ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kehitys Metsäenergiasta yksi tavaralaji ainespuun hankinnan yhteyteen Kilpailukykyisellä paikallisella energialla luodaan työllisyyttä ja hyvinvointia maakuntiin 39

40 STRATEGIA ON SELVÄ MUTTA TOIMEENPANO ON HAASTEELLISTA Markkinoiden toimivuus hinnoittelu Tuleva tukipolitiikka rahoituksen riittävyys Yrittäjyydenlisääminen - kausivaihtelu Tarjonnan vaihtelut - tarjontahalukkuus Käyttökohteiden lisääminen pienet/suuret Varastopaikat terminaalit ja kaavoitus Paljon ratkottavia kysymyksiä Tarvitaan vahvaa kehittämistyötä!!!

41 METSÄENERGIAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-KARJALASSA - hanke Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus

42 Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Etelä-Karjalan Metsäenergianeuvottelukunta Jäsenet: Metsäkeskus LPR energia Imatran Lämpö UPM Metsä LUT KOKO Metsänhoitoyhdistys Hyötypaperi Koneyrittäjät Imatran Energia Seppo Repo, pj Reijo Kolehmainen Timo Alatalo Auvo Kontinen Tapio Ranta Heikki Heimala Markku Vaario Mikko Keisa Janne Lattu (tiedustellaan osallistumista) Neuvottelukunnan toiminnasta vastaa Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Neuvottelukunta kutsuu kokouksiin tarvittaessa asiantuntijoita. Yhteistyötä Kymenlaakson suuntaan; Kouvola Innovation, Cursor Kotka, ym.

43 Metsäenergianeuvottelukunnan toiminta Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Neuvottelukunnan tehtävänä on: valmistella metsäenergian käytön ennusteita arvioida tulevaisuuden näkymiä asettaa tavoitteet metsäenergian hyödyntämiselle tarkastelee alan kehitystä ja markkinoiden toimivuutta (määrä-, laatu-, hintaseuranta) esittää tarvittavia selvitystarpeita ja elinkeinohankkeita tiedottaa Neuvottelukunnassa on käyty vilkasta keskustelua metsäenergian nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta Etelä-Karjalassa. Miten Kymenlaaksossa?

44 KIITOS MIELENKIINNOSTA Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke