METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA"

Transkriptio

1 METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian työpaja metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus

2 Esityksen tausta-aineistona ovat: Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano (TEM) Metsäenergian käytön kasvun liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomessa-hanke (LUT) Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke (Mk) AINEISTOA ON METSÄKESKUKSEN SIVULLA Meidän palvelut/ Metsäenergia/Metsäenergian mahdollisuudet hanke

3 Energiastrategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoimaa lisätään Liikenteessä 10 % osuus uusiutuvia, kansallisena tavoitteena 20 % Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

4 Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän linjaus Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta on n. 38 TWh

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja direktiivin velvoitteet jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta FI: 38 %

6 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Muutos, TWh / %-yksikköä Primäärienergiana =>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet ,1 Teollisuuden tähdepuu ,8 Yhteensä ,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake ,9 Puun pienkäyttö ,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä ,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä ( ,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa ( ,5 Energian loppukulutus (* 23,6 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima normalisoitu (3 päivitetty laskelma : paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020

7 Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana , % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän

8 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (1/4) Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti arviolta vuonna 2011 noin 330 MVA Tuulivoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 saakka Syöttötariffijärjestelmän piiriin arvioidaan enimmillään kuuluvan tuulivoimaloita vuosina : Yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta 2500 MVA Tuulivoimaloita on noin Tuulivoimapuistoja noin

9 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (3/4) Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta vuonna 2011 noin 15 MVA Puupolttoainevoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta noin MVA Puupolttoainevoimaloita noin 60 kpl

10 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (4/4) Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 2,3 TWh Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Yhteenlasketun sähkön tuotanto on arviolta 5,3 TWh Metsähakevoimaloita noin 110 kpl

11 MIKÄ ON METSÄENERGIAN MERKITYS? MITÄ METSÄHAKE ON? MISSÄ JA MITEN SITÄ SYNTYY? MITEN METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ ON KEHITTYNYT?

12 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

13 METSÄHAKE ON Pienpuusta (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu) hakkuutähteestä sekä kannoista ja juurakoista tehty hake

14 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

15 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Kaakkois-Suomessa milj. k-m 3 /v 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,56 Alueellisen metsäohjelma tavoite 0,45 0,32 0,27 0,22 Käyttö 2006 Käyttö 2007 Käyttö 2008 Käyttö 2009 Käyttö 2010 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

16 MILLAISET OVAT METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA? Selvityksen tekijät: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Bioenergiateknologia yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskus Prof.Tapio Ranta, DI Mika Laihanen, DI Antti Karhunen ja MH Olli-Jussi Korpinen, Seppo Repo ja Sampo Husu

17 Tutkimuksen tausta Kaakkois-Suomi vuotuiset hakkuut: 3,7 milj. m³ (2009) 9 % koko maan hakkuista vuotuinen raakapuun käyttö: 16,0 milj. m³ (aiempina vuosina n. 20 milj. m³) 27 % koko maan raakapuun käytöstä metsätalousmaata: 1,1 milj. ha 4 % kokomaan alasta 17

18 Tausta - Kaakkois-Suomen primäärienergialähteiden käyttö 2007 Taustalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimukset: Kaakkois-Suomen energiatase Muut 1 % Polttoöljyt 3 % Maakaasu 23 % Hankintalogistiikka Kaakkois- Suomessa Kuvassa primäärienergialähteiden käyttö yhteensä 46 TWh ilman liikennettä Kivihiili 3 % Turve 3 % Puuperäisistä mustalipeän osuus 75 % Tuontisähkö 10 % Puuperäinen energiakäyttö on suurinta Kaakkois-Suomessa Puuperäiset 51 % Vesivoima 6 % 18

19 Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit 1. Nykyinen käyttö 2010 lämpö- ja voimalaitoksissa 2. Potentiaalinen lisäys nykyisellä kattilakannalla, ilman huomattavia investointeja: - metsäteollisuuden sivutuotteen käyttö nykyisellä tasolla uudemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde vanhemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde pienet, alle 10 MW kiinteän polttoaineen kattilat: 100 % puulle 3. Potentiaalinen lisäys investoinneilla: - korvataan nykyistä fossiilisten käyttöä mm. yhdyskuntien lämpö- ja voimalaitoksilla - ns. yhdyskuntien varavoima säilyy entisellään - lämpölaitokset, alle 10 MW 100 % puu Kuva: T. Ranta 19

20 Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit Kaakkois-Suomessa 1,2 milj. m³ 1,0 milj. m³ 0,6 milj. m³ 18 käyttökohdetta 22 käyttökohdetta 40 käyttökohdetta mahdollista biojalostamoa ei laskemissa, toteutuessaan vaikutus yli 1 milj. m³! ei sisällä kiinteistökohtaista käyttöä 20

21 Metsäenergian saatavuus - laskenta-aineisto 1. Hakkuusuunnite seuraavalle kymmenelle vuodelle (KAS) Hakkuusuunnitteen mukaiset vuotuiset hakkuumäärät 4,3 milj. m³: päätehakkuut (hakkuutähteet ja kannot) suunnitteen mukaiset nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia (pienpuu) 2. Toteutuneet markkinahakkuut (Metla) Keskiarvo markkinahakkuista 3,9 milj. m³ Oletus: tukkipuuhakkuut vastaavat päätehakkuita (Metla) Pienpuu: nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia Kantojen nosto kuusella ja männyllä Nuoren metsän kunnostuskohteilla saanto 65 m³ / ha ja energiasisältö 1,9 MWh / m³ Kuitupuun määrä säilyy nykyisellään 21

22 Metsäenergian saatavuus Saatavuus on jaoteltu seuraavasti: 1. Teoreettinen saatavuus (maksimipotentiaali) talteensaanto 100 % (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) 2. Tekninen saatavuus talteensaanto korjuussa 70 % hakkuutähteillä sekä kannoilla, pienpuulla 90 % 3. Teknistaloudellinen ja -ekologinen saatavuus - 70 % leimikoista täyttää korjuun taloudelliset ja ekologiset vaatimukset hakkuutähteillä, 60 % kannoilla ja pienpuulla 90 % 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus - tarjontahalukkuus: hakkuutähteet 65 %, kannot 50 % ja pienpuu 80 % 22

23 Metsäenergian saanto ja energiasisältö Hakkuutähde, päätehakkuista Kannot, päätehakkuista Pienpuu, rankakorjuu ensiharvennuksista Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / hatä-m³ Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / kanto-m³ Lämpöarvo, MWh / pienpuu-m³ Mänty 0,23 2,03 0,28 2,34 1,91 Kuusi 0,42 2,10 0,31 2,13 1,96 Lehtipuu 0,20 2, ,31 Lähde: Metsäteho Oy 23

24 Metsäenergian saatavuus Kaakkois- Suomessa 2,0 milj. m³ 1,6 milj. m³ 1,5 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,9 milj. m³ 0,7 milj. m³ 0,6 milj. m³ 1. Teoreettinen saatavuus 2. Tekninen saatavuus 3. Teknistaloudellinen ja ekologinen saatavuus 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus 24

25 Kaakkois-Suomen metsäenergian käyttö ja saatavuus Käyttö 2,0 milj. m³ Saatavuus, hakkuusuunnite 1,5 milj. m³ 1,0 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,6 milj. m³ 0,7 milj. m³ 25

26 Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Metsäenergian käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nykyinen käyttö vastaa saatavuutta Kaakkois-Suomessa. Käytännössä polttoainetta tulee alueen ulkopuolelta ja osa omasta polttoainepotentiaalista on hyödyntämättä. Polttoainetta liikkuu maakuntien välillä. Saatavuudesta esitetty myös suurempia määriä. Kiinteistökohtainen käyttö rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, kokonaisvaikutus n. 5 % Kiinteistökohtaisella käytöllä paikallista vaikutusta 26

27 Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Tulevaisuudessa saatavuus paranee. Toteutuvat ainespuuhakkuumäärät Ohjauskeinot (tuet ja verotus) Korjuusuositukset ja -ohjeet Markkinoiden toimivuus Polttoaineiden hinnat Tarjontahalukkuuden kehittyminen Lämpö- ja voimalaitosinvestointien pitkä elinkaari Kuva: Biowin /Taipalsaari 27

28 Kunta *Tarjonta GWh **Nyk. kysyntä GWh Anjalankoski Elimäki 46 0 Hamina 85 0 Iitti Jaala 60 0 Kotka Kouvola 0 0 Kuusankoski Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala 70 6 Virolahti 54 0 Kymenlaakso Metsähakkeen tarjonta nykyinen kysyntä Kaakkois-Suomessa Hakkuusuunnite Imatra 23 0 Joutseno 34 0 Lappeenranta Lemi 28 5 Luumäki Parikkala 60 7 Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 50 0 Taipalsaari 45 3 Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 28

29 **Pot. *Tarjonta kysyntä Kunta GWh GWh Anjalankoski Elimäki 46 0 Hamina Iitti Jaala 60 0 Kotka Kouvola 0 45 Kuusankoski Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala Virolahti 54 0 Kymenlaakso Metsähakkeen tarjonta potentiaalinen kysyntä Kaakkois- Suomessa Hakkuusuunnite Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi 28 5 Luumäki Parikkala 60 9 Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 50 0 Taipalsaari Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 29

30 Yhteenveto, kuntatulokset Hakkuutähteet ja kannot voimalaitoksiin metsäyhtiöiden ainespuuhankinnan yhteydessä Lappeenranta, Rautjärvi, Kuusankoski, Anjalankoski ja Kotka Hankintamäärät lisääntynevät tulevaisuudessa Mahdollinen biojalostamo voi muuttaa metsäenergiamarkkinat Pienpuu pienempiin paikallisiin laitoksiin Parikkala, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Miehikkälä, Iitti, Pyhtää Potentiaalia: Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Luumäki, Hamina, Anjalankoski, Valkeala pienpuun saatavuus kunnissa pääasiassa riittävä Paikallinen toiminta Energiainvestointien pitkä elinkaari Metsäenergiapotentiaaleiltaan suurimmat kunnat Etelä-Karjalassa: Ruokolahti, Lappeenranta, Luumäki ja Kymenlaaksossa: Hamina, Iitti, Valkeala 30

31 Liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomen metsäpolttoaineen hankinnassa Metsäenergian nykyisen käytön sekä tulevaisuuden arvioidun käyttöpotentiaalin avulla on määritetty: työkonetarpeet vuosisuoritteiden perusteella metsäenergian hankinnan työllisyysvaikutukset, henkilötyövuodet (htv) potentiaalisia lämpöyrittäjäkohteita Käytännössä metsäenergian hankinnan liiketoiminta on yhteydessä ainespuun hankintaan ja muuhun koneyrittäjyyteen Olosuhteet voivat rajoittaa hankinnan ympärivuotista toimintaa (esim. kantojen nosto) Huomioitavaa on, että osa metsäenergiasta hankitaan Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Nykyisin arviolta 2/3 Kaakkois-Suomessa käytettävästä metsäenergiasta hankitaan omalta alueelta. 31

32 Laskentaperusteet Työkoneiden vuosisuorite sekä henkilötyövuodet Vuosisuorite (GWh/a) htv / työkone Kuormatraktori GWh / a 1,52 Kaivinkone, kantojen nosto 23 GWh / a 0,99 Hakkuukone, kokopuu 30 GWh / a 1,05 Mobiilihakkuri, tienvarsi GWh / a 1,52 Mobiilihakkuri, terminaali GWh 1,17 Kiinteä murskain 349 GWh / a 1,52 Hakeauto, tienvarsi - käyttöpaikka GWh / a 2,24 Hakeauto, terminaali - käyttöpaikka 95 2,24 Energiapuuauto GWh / a 2,24 Lähde: Metsäteho Oy 32

33

34

35 1. Hakkuutähteet hankintaketju 100 % kuormatraktori: 9 kpl (+12 kpl) 1. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 560 GWh (+720 GWh) mobiilihakkuri: 5 kpl (+6 kpl) 2a. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 420 GWh (+540 GWh) 75 % 25 % energiapuuauto: 4 kpl (+5 kpl) 3b. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 140 GWh (+180 GWh) hakeauto: 8 kpl (+10 kpl) 3a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 420 GWh (+540 GWh) kiinteä murskain: 0-1 kpl (+0-1 kpl) vrt. kannot 2b. Käyttöpaikkahaketus (kiinteä murskain) 140 GWh (+180 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 35

36 2. Kannot - hankintaketju 100 % kaivinkone: 12 kpl (+6 kpl) 1. Nosto (kaivinkone) 270 GWh (+130 GWh) kuormatraktori: 7 kpl (+3 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 270 GWh (+130 GWh) energiapuuauto: 4 kpl (+2 kpl) 4a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 170 GWh (+80 GWh) 63 % 37 % energiapuuauto: 2 kpl (+1 kpl) 3b. Kaukokulj. terminaaliin (energiapuuauto) 100 GWh (+50 GWh) kiinteä murskain: 1 kpl (+0 kpl) vrt. hakkuutähteet 3a. Käyttöpaikkamurskaus (kiinteä murskain) 170 GWh (+80 GWh) mobiilimurskain: 1 kpl (+0 kpl) 3b. Terminaalimurskaus (mobiilimurskain) 100 GWh (+50 GWh) hakeauto: 1-2 kpl (+0-1 kpl) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. 4c. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 100 GWh (+50 GWh) Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 36

37 3. Pienpuu - hankintaketju 100 % hakkuukone kokopuukorjuuseen: 9 kpl (+12 kpl) 1. Hakkuu (hakkuukone kokopuukorjuussa) 280 GWh (+370 GWh) kuormatraktori : 7 kpl (+9 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 280 GWh (+370 GWh) mobiilihakkuri: 3 kpl (+4 kpl) 3. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 280 GWh (+370 GWh) hakeauto: 5 kpl (+7 kpl) 3. Kaukokuljetus käyttöpaikalle (hakeauto / traktorit ja kuorma-autot) 280 GWh (+370 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus voi aiheuttaa rajoitteita käyttöön joissain kunnissa Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 37

38 Lämpöyrittäjyys Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen alueella lämpöyrittäjäkohteita mm. Lemillä, Taipalsaarella, Iitissä ja Miehikkälässä Päätoimi vs. sivutoimi Paikallinen yrittäjä Polttoaineen hankinta vs. lämmön kokonaistoimitus Omistusrakenteet Lämmön hinnoittelu Pitkäjänteistä liiketoimintaa Paikallisen ammattitaidon ja kaluston hyödyntäminen myös kiinteistökokoluokassa Tulevaisuudessa myös sähkön tuotantoa 38

39 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Metsäenergian nykykäyttö ja saatavuus ovat tasapainossa, mutta raaka-ainetta tulee alueen ulkopuolelta, jolloin osa omista jää hyödyntämättä Paikallinen saatavuus riittävä kuntien lämpökeskuksiin ja kiinteistökokoluokkaan Käyttöpotentiaali lisääntyy tulevaisuudessa Merkittävimmät tarjontaan vaikuttavat tekijät ovat metsäteollisuuden ainespuuhakkuiden määrä, tarjontahalukkuus ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kehitys Metsäenergiasta yksi tavaralaji ainespuun hankinnan yhteyteen Kilpailukykyisellä paikallisella energialla luodaan työllisyyttä ja hyvinvointia maakuntiin 39

40 STRATEGIA ON SELVÄ MUTTA TOIMEENPANO ON HAASTEELLISTA Markkinoiden toimivuus hinnoittelu Tuleva tukipolitiikka rahoituksen riittävyys Yrittäjyydenlisääminen - kausivaihtelu Tarjonnan vaihtelut - tarjontahalukkuus Käyttökohteiden lisääminen pienet/suuret Varastopaikat terminaalit ja kaavoitus Paljon ratkottavia kysymyksiä Tarvitaan vahvaa kehittämistyötä!!!

41 METSÄENERGIAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-KARJALASSA - hanke Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus

42 Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Etelä-Karjalan Metsäenergianeuvottelukunta Jäsenet: Metsäkeskus LPR energia Imatran Lämpö UPM Metsä LUT KOKO Metsänhoitoyhdistys Hyötypaperi Koneyrittäjät Imatran Energia Seppo Repo, pj Reijo Kolehmainen Timo Alatalo Auvo Kontinen Tapio Ranta Heikki Heimala Markku Vaario Mikko Keisa Janne Lattu (tiedustellaan osallistumista) Neuvottelukunnan toiminnasta vastaa Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Neuvottelukunta kutsuu kokouksiin tarvittaessa asiantuntijoita. Yhteistyötä Kymenlaakson suuntaan; Kouvola Innovation, Cursor Kotka, ym.

43 Metsäenergianeuvottelukunnan toiminta Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Neuvottelukunnan tehtävänä on: valmistella metsäenergian käytön ennusteita arvioida tulevaisuuden näkymiä asettaa tavoitteet metsäenergian hyödyntämiselle tarkastelee alan kehitystä ja markkinoiden toimivuutta (määrä-, laatu-, hintaseuranta) esittää tarvittavia selvitystarpeita ja elinkeinohankkeita tiedottaa Neuvottelukunnassa on käyty vilkasta keskustelua metsäenergian nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta Etelä-Karjalassa. Miten Kymenlaaksossa?

44 KIITOS MIELENKIINNOSTA Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA

METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti 18 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology. LUT Energy Research Report 18 Mika Laihanen, Antti

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti AVAUS Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 15.1.2013 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa Jarno Ilme YLIJOHTAJA Riku Huttunen Verkkovalvonta

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Lappeenranta 11.3.2016 Kouvola 15.3.2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 Joulukuun työllikatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä oli Kaakkois-Suomessa vuoden

Lisätiedot

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Kehittyvä metsäenergia -hanke Jussi Laurila www.kehittyvametsaenergia.fi Johdanto Metsäbiomassa on rajallinen voimavara uusiutuvuudestaan huolimatta.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä Ympäristö Talous Sosiaaliskulttuurinen hyvinvointi Ekotehokkuuden kehitys v.-98-08 Taustaindikaattorit Yleistietoa mallista Viimeisimmät

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot