METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA"

Transkriptio

1 METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian työpaja metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus

2 Esityksen tausta-aineistona ovat: Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano (TEM) Metsäenergian käytön kasvun liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomessa-hanke (LUT) Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke (Mk) AINEISTOA ON METSÄKESKUKSEN SIVULLA Meidän palvelut/ Metsäenergia/Metsäenergian mahdollisuudet hanke

3 Energiastrategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoimaa lisätään Liikenteessä 10 % osuus uusiutuvia, kansallisena tavoitteena 20 % Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

4 Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän linjaus Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta on n. 38 TWh

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja direktiivin velvoitteet jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta FI: 38 %

6 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Muutos, TWh / %-yksikköä Primäärienergiana =>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet ,1 Teollisuuden tähdepuu ,8 Yhteensä ,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake ,9 Puun pienkäyttö ,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä ,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä ( ,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa ( ,5 Energian loppukulutus (* 23,6 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima normalisoitu (3 päivitetty laskelma : paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020

7 Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana , % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän

8 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (1/4) Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti arviolta vuonna 2011 noin 330 MVA Tuulivoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 saakka Syöttötariffijärjestelmän piiriin arvioidaan enimmillään kuuluvan tuulivoimaloita vuosina : Yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta 2500 MVA Tuulivoimaloita on noin Tuulivoimapuistoja noin

9 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (3/4) Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta vuonna 2011 noin 15 MVA Puupolttoainevoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta noin MVA Puupolttoainevoimaloita noin 60 kpl

10 Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (4/4) Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 2,3 TWh Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Yhteenlasketun sähkön tuotanto on arviolta 5,3 TWh Metsähakevoimaloita noin 110 kpl

11 MIKÄ ON METSÄENERGIAN MERKITYS? MITÄ METSÄHAKE ON? MISSÄ JA MITEN SITÄ SYNTYY? MITEN METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ ON KEHITTYNYT?

12 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

13 METSÄHAKE ON Pienpuusta (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu) hakkuutähteestä sekä kannoista ja juurakoista tehty hake

14 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

15 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Kaakkois-Suomessa milj. k-m 3 /v 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,56 Alueellisen metsäohjelma tavoite 0,45 0,32 0,27 0,22 Käyttö 2006 Käyttö 2007 Käyttö 2008 Käyttö 2009 Käyttö 2010 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011

16 MILLAISET OVAT METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA? Selvityksen tekijät: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Bioenergiateknologia yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskus Prof.Tapio Ranta, DI Mika Laihanen, DI Antti Karhunen ja MH Olli-Jussi Korpinen, Seppo Repo ja Sampo Husu

17 Tutkimuksen tausta Kaakkois-Suomi vuotuiset hakkuut: 3,7 milj. m³ (2009) 9 % koko maan hakkuista vuotuinen raakapuun käyttö: 16,0 milj. m³ (aiempina vuosina n. 20 milj. m³) 27 % koko maan raakapuun käytöstä metsätalousmaata: 1,1 milj. ha 4 % kokomaan alasta 17

18 Tausta - Kaakkois-Suomen primäärienergialähteiden käyttö 2007 Taustalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimukset: Kaakkois-Suomen energiatase Muut 1 % Polttoöljyt 3 % Maakaasu 23 % Hankintalogistiikka Kaakkois- Suomessa Kuvassa primäärienergialähteiden käyttö yhteensä 46 TWh ilman liikennettä Kivihiili 3 % Turve 3 % Puuperäisistä mustalipeän osuus 75 % Tuontisähkö 10 % Puuperäinen energiakäyttö on suurinta Kaakkois-Suomessa Puuperäiset 51 % Vesivoima 6 % 18

19 Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit 1. Nykyinen käyttö 2010 lämpö- ja voimalaitoksissa 2. Potentiaalinen lisäys nykyisellä kattilakannalla, ilman huomattavia investointeja: - metsäteollisuuden sivutuotteen käyttö nykyisellä tasolla uudemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde vanhemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde pienet, alle 10 MW kiinteän polttoaineen kattilat: 100 % puulle 3. Potentiaalinen lisäys investoinneilla: - korvataan nykyistä fossiilisten käyttöä mm. yhdyskuntien lämpö- ja voimalaitoksilla - ns. yhdyskuntien varavoima säilyy entisellään - lämpölaitokset, alle 10 MW 100 % puu Kuva: T. Ranta 19

20 Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit Kaakkois-Suomessa 1,2 milj. m³ 1,0 milj. m³ 0,6 milj. m³ 18 käyttökohdetta 22 käyttökohdetta 40 käyttökohdetta mahdollista biojalostamoa ei laskemissa, toteutuessaan vaikutus yli 1 milj. m³! ei sisällä kiinteistökohtaista käyttöä 20

21 Metsäenergian saatavuus - laskenta-aineisto 1. Hakkuusuunnite seuraavalle kymmenelle vuodelle (KAS) Hakkuusuunnitteen mukaiset vuotuiset hakkuumäärät 4,3 milj. m³: päätehakkuut (hakkuutähteet ja kannot) suunnitteen mukaiset nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia (pienpuu) 2. Toteutuneet markkinahakkuut (Metla) Keskiarvo markkinahakkuista 3,9 milj. m³ Oletus: tukkipuuhakkuut vastaavat päätehakkuita (Metla) Pienpuu: nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia Kantojen nosto kuusella ja männyllä Nuoren metsän kunnostuskohteilla saanto 65 m³ / ha ja energiasisältö 1,9 MWh / m³ Kuitupuun määrä säilyy nykyisellään 21

22 Metsäenergian saatavuus Saatavuus on jaoteltu seuraavasti: 1. Teoreettinen saatavuus (maksimipotentiaali) talteensaanto 100 % (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) 2. Tekninen saatavuus talteensaanto korjuussa 70 % hakkuutähteillä sekä kannoilla, pienpuulla 90 % 3. Teknistaloudellinen ja -ekologinen saatavuus - 70 % leimikoista täyttää korjuun taloudelliset ja ekologiset vaatimukset hakkuutähteillä, 60 % kannoilla ja pienpuulla 90 % 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus - tarjontahalukkuus: hakkuutähteet 65 %, kannot 50 % ja pienpuu 80 % 22

23 Metsäenergian saanto ja energiasisältö Hakkuutähde, päätehakkuista Kannot, päätehakkuista Pienpuu, rankakorjuu ensiharvennuksista Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / hatä-m³ Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / kanto-m³ Lämpöarvo, MWh / pienpuu-m³ Mänty 0,23 2,03 0,28 2,34 1,91 Kuusi 0,42 2,10 0,31 2,13 1,96 Lehtipuu 0,20 2, ,31 Lähde: Metsäteho Oy 23

24 Metsäenergian saatavuus Kaakkois- Suomessa 2,0 milj. m³ 1,6 milj. m³ 1,5 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,9 milj. m³ 0,7 milj. m³ 0,6 milj. m³ 1. Teoreettinen saatavuus 2. Tekninen saatavuus 3. Teknistaloudellinen ja ekologinen saatavuus 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus 24

25 Kaakkois-Suomen metsäenergian käyttö ja saatavuus Käyttö 2,0 milj. m³ Saatavuus, hakkuusuunnite 1,5 milj. m³ 1,0 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,6 milj. m³ 0,7 milj. m³ 25

26 Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Metsäenergian käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nykyinen käyttö vastaa saatavuutta Kaakkois-Suomessa. Käytännössä polttoainetta tulee alueen ulkopuolelta ja osa omasta polttoainepotentiaalista on hyödyntämättä. Polttoainetta liikkuu maakuntien välillä. Saatavuudesta esitetty myös suurempia määriä. Kiinteistökohtainen käyttö rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, kokonaisvaikutus n. 5 % Kiinteistökohtaisella käytöllä paikallista vaikutusta 26

27 Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Tulevaisuudessa saatavuus paranee. Toteutuvat ainespuuhakkuumäärät Ohjauskeinot (tuet ja verotus) Korjuusuositukset ja -ohjeet Markkinoiden toimivuus Polttoaineiden hinnat Tarjontahalukkuuden kehittyminen Lämpö- ja voimalaitosinvestointien pitkä elinkaari Kuva: Biowin /Taipalsaari 27

28 Kunta *Tarjonta GWh **Nyk. kysyntä GWh Anjalankoski Elimäki 46 0 Hamina 85 0 Iitti Jaala 60 0 Kotka Kouvola 0 0 Kuusankoski Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala 70 6 Virolahti 54 0 Kymenlaakso Metsähakkeen tarjonta nykyinen kysyntä Kaakkois-Suomessa Hakkuusuunnite Imatra 23 0 Joutseno 34 0 Lappeenranta Lemi 28 5 Luumäki Parikkala 60 7 Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 50 0 Taipalsaari 45 3 Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 28

29 **Pot. *Tarjonta kysyntä Kunta GWh GWh Anjalankoski Elimäki 46 0 Hamina Iitti Jaala 60 0 Kotka Kouvola 0 45 Kuusankoski Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala Virolahti 54 0 Kymenlaakso Metsähakkeen tarjonta potentiaalinen kysyntä Kaakkois- Suomessa Hakkuusuunnite Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi 28 5 Luumäki Parikkala 60 9 Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi 50 0 Taipalsaari Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 29

30 Yhteenveto, kuntatulokset Hakkuutähteet ja kannot voimalaitoksiin metsäyhtiöiden ainespuuhankinnan yhteydessä Lappeenranta, Rautjärvi, Kuusankoski, Anjalankoski ja Kotka Hankintamäärät lisääntynevät tulevaisuudessa Mahdollinen biojalostamo voi muuttaa metsäenergiamarkkinat Pienpuu pienempiin paikallisiin laitoksiin Parikkala, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Miehikkälä, Iitti, Pyhtää Potentiaalia: Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Luumäki, Hamina, Anjalankoski, Valkeala pienpuun saatavuus kunnissa pääasiassa riittävä Paikallinen toiminta Energiainvestointien pitkä elinkaari Metsäenergiapotentiaaleiltaan suurimmat kunnat Etelä-Karjalassa: Ruokolahti, Lappeenranta, Luumäki ja Kymenlaaksossa: Hamina, Iitti, Valkeala 30

31 Liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomen metsäpolttoaineen hankinnassa Metsäenergian nykyisen käytön sekä tulevaisuuden arvioidun käyttöpotentiaalin avulla on määritetty: työkonetarpeet vuosisuoritteiden perusteella metsäenergian hankinnan työllisyysvaikutukset, henkilötyövuodet (htv) potentiaalisia lämpöyrittäjäkohteita Käytännössä metsäenergian hankinnan liiketoiminta on yhteydessä ainespuun hankintaan ja muuhun koneyrittäjyyteen Olosuhteet voivat rajoittaa hankinnan ympärivuotista toimintaa (esim. kantojen nosto) Huomioitavaa on, että osa metsäenergiasta hankitaan Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Nykyisin arviolta 2/3 Kaakkois-Suomessa käytettävästä metsäenergiasta hankitaan omalta alueelta. 31

32 Laskentaperusteet Työkoneiden vuosisuorite sekä henkilötyövuodet Vuosisuorite (GWh/a) htv / työkone Kuormatraktori GWh / a 1,52 Kaivinkone, kantojen nosto 23 GWh / a 0,99 Hakkuukone, kokopuu 30 GWh / a 1,05 Mobiilihakkuri, tienvarsi GWh / a 1,52 Mobiilihakkuri, terminaali GWh 1,17 Kiinteä murskain 349 GWh / a 1,52 Hakeauto, tienvarsi - käyttöpaikka GWh / a 2,24 Hakeauto, terminaali - käyttöpaikka 95 2,24 Energiapuuauto GWh / a 2,24 Lähde: Metsäteho Oy 32

33

34

35 1. Hakkuutähteet hankintaketju 100 % kuormatraktori: 9 kpl (+12 kpl) 1. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 560 GWh (+720 GWh) mobiilihakkuri: 5 kpl (+6 kpl) 2a. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 420 GWh (+540 GWh) 75 % 25 % energiapuuauto: 4 kpl (+5 kpl) 3b. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 140 GWh (+180 GWh) hakeauto: 8 kpl (+10 kpl) 3a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 420 GWh (+540 GWh) kiinteä murskain: 0-1 kpl (+0-1 kpl) vrt. kannot 2b. Käyttöpaikkahaketus (kiinteä murskain) 140 GWh (+180 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 35

36 2. Kannot - hankintaketju 100 % kaivinkone: 12 kpl (+6 kpl) 1. Nosto (kaivinkone) 270 GWh (+130 GWh) kuormatraktori: 7 kpl (+3 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 270 GWh (+130 GWh) energiapuuauto: 4 kpl (+2 kpl) 4a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 170 GWh (+80 GWh) 63 % 37 % energiapuuauto: 2 kpl (+1 kpl) 3b. Kaukokulj. terminaaliin (energiapuuauto) 100 GWh (+50 GWh) kiinteä murskain: 1 kpl (+0 kpl) vrt. hakkuutähteet 3a. Käyttöpaikkamurskaus (kiinteä murskain) 170 GWh (+80 GWh) mobiilimurskain: 1 kpl (+0 kpl) 3b. Terminaalimurskaus (mobiilimurskain) 100 GWh (+50 GWh) hakeauto: 1-2 kpl (+0-1 kpl) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. 4c. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 100 GWh (+50 GWh) Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 36

37 3. Pienpuu - hankintaketju 100 % hakkuukone kokopuukorjuuseen: 9 kpl (+12 kpl) 1. Hakkuu (hakkuukone kokopuukorjuussa) 280 GWh (+370 GWh) kuormatraktori : 7 kpl (+9 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 280 GWh (+370 GWh) mobiilihakkuri: 3 kpl (+4 kpl) 3. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 280 GWh (+370 GWh) hakeauto: 5 kpl (+7 kpl) 3. Kaukokuljetus käyttöpaikalle (hakeauto / traktorit ja kuorma-autot) 280 GWh (+370 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus voi aiheuttaa rajoitteita käyttöön joissain kunnissa Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 37

38 Lämpöyrittäjyys Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen alueella lämpöyrittäjäkohteita mm. Lemillä, Taipalsaarella, Iitissä ja Miehikkälässä Päätoimi vs. sivutoimi Paikallinen yrittäjä Polttoaineen hankinta vs. lämmön kokonaistoimitus Omistusrakenteet Lämmön hinnoittelu Pitkäjänteistä liiketoimintaa Paikallisen ammattitaidon ja kaluston hyödyntäminen myös kiinteistökokoluokassa Tulevaisuudessa myös sähkön tuotantoa 38

39 TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Metsäenergian nykykäyttö ja saatavuus ovat tasapainossa, mutta raaka-ainetta tulee alueen ulkopuolelta, jolloin osa omista jää hyödyntämättä Paikallinen saatavuus riittävä kuntien lämpökeskuksiin ja kiinteistökokoluokkaan Käyttöpotentiaali lisääntyy tulevaisuudessa Merkittävimmät tarjontaan vaikuttavat tekijät ovat metsäteollisuuden ainespuuhakkuiden määrä, tarjontahalukkuus ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kehitys Metsäenergiasta yksi tavaralaji ainespuun hankinnan yhteyteen Kilpailukykyisellä paikallisella energialla luodaan työllisyyttä ja hyvinvointia maakuntiin 39

40 STRATEGIA ON SELVÄ MUTTA TOIMEENPANO ON HAASTEELLISTA Markkinoiden toimivuus hinnoittelu Tuleva tukipolitiikka rahoituksen riittävyys Yrittäjyydenlisääminen - kausivaihtelu Tarjonnan vaihtelut - tarjontahalukkuus Käyttökohteiden lisääminen pienet/suuret Varastopaikat terminaalit ja kaavoitus Paljon ratkottavia kysymyksiä Tarvitaan vahvaa kehittämistyötä!!!

41 METSÄENERGIAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-KARJALASSA - hanke Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus

42 Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Etelä-Karjalan Metsäenergianeuvottelukunta Jäsenet: Metsäkeskus LPR energia Imatran Lämpö UPM Metsä LUT KOKO Metsänhoitoyhdistys Hyötypaperi Koneyrittäjät Imatran Energia Seppo Repo, pj Reijo Kolehmainen Timo Alatalo Auvo Kontinen Tapio Ranta Heikki Heimala Markku Vaario Mikko Keisa Janne Lattu (tiedustellaan osallistumista) Neuvottelukunnan toiminnasta vastaa Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Neuvottelukunta kutsuu kokouksiin tarvittaessa asiantuntijoita. Yhteistyötä Kymenlaakson suuntaan; Kouvola Innovation, Cursor Kotka, ym.

43 Metsäenergianeuvottelukunnan toiminta Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Neuvottelukunnan tehtävänä on: valmistella metsäenergian käytön ennusteita arvioida tulevaisuuden näkymiä asettaa tavoitteet metsäenergian hyödyntämiselle tarkastelee alan kehitystä ja markkinoiden toimivuutta (määrä-, laatu-, hintaseuranta) esittää tarvittavia selvitystarpeita ja elinkeinohankkeita tiedottaa Neuvottelukunnassa on käyty vilkasta keskustelua metsäenergian nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta Etelä-Karjalassa. Miten Kymenlaaksossa?

44 KIITOS MIELENKIINNOSTA Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA

METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti 18 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology. LUT Energy Research Report 18 Mika Laihanen, Antti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1 Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Mauri Pekkarinen Mauri Pekkarinen 1 Suomesta bioenergian ja puhtaan teknologian mahtimaa! 1. Maailmanlaajuinen ilmastokysymys on aikamme suuria haasteita. o 80 % CO2- päästöistä

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana Green Care Viva Etelä-Karjala, Joutseno Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot