Pohjoisesta Suomesta kehityksen veturi. Rovaniemi Pohjois-Suomi -päivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen

Transkriptio

1 Pohjoisesta Suomesta kehityksen veturi Rovaniemi Pohjois-Suomi -päivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen

2

3

4

5 Muutokset palkansaajien määrässä työnantajittain v (%) Alue valtio kunta yksit. Yht. P-S -16,1 6,1 83,3 28,7 Suomi 0,0 2,2 52,1 27,9 Lappi -22,1-3,1 75,6 14,8 Uusimaa 12,4 22,6 53,8 35,6 Pirkanmaa ,6 59,0 36,4

6

7

8

9

10

11 Lapin rekisteröidyt yöpymiset Lapin rekisteröidyt yöpymiset Tuhatta rek. yö Lähde: Tilastokeskus Kotimaa Ulkomaa Yhteensä

12 KV- chartermatkustajien kehitys Kansainväliset chartermatkustajat Lapissa ja muutos-%edellisvuodesta Matkustaja Lähde: Finavia

13 Päämarkkinoittain vieraat Lapin matkailun päämarkkina-alueet rek. yöpymiset Iso-Britannia Saksa Ranska Alankomaat Norja Venäjä Sveitsi Italia Lähde: Tilastokeskus

14 Levin ja Ylläksen rakentamis- ja kehittämishankkeet Levi Ylläs Uudet kerrosm Rak. ja keh.hanke kust. 550 milj. euroa 440 meuro Valtio + eu rahoitus 9,2 meuroa 14 meuroa Muu valtionrahoitus 3 meuroa 3 meuroa Valtio+eu osuus 2,2 % 3,7 % Valtion alv-tulot rakentam. 76 meuroa 60 meuroa

15 Taloustaantuman näkyminen P-S:n EU-ohjelmatyössä Työttömyys kohdistunut voimakkaimmin nuoriin ja miehiin Vaikuttanut eniten teollisuuspaikkakunnilla Tavarankuljetus vähentynyt selkeästi (maantiet, rautatiet, meriliikenne) Yritykset lähteneet aikaisempaa varovaisemmin mukaan hanketoimintaan Mm. kv kontaktien hakeminen hidastunut Kuntien suhtautuminen uusiin hankkeisiin olosuhteiden pakosta kriittisempää

16 Mitä laman jälkeen? 1990-luvun lamasta nousimme ICT-kärki edellä Kehitys johti voimakkaaseen keskittymiseen Tästä lamasta nousemme pohjoisessa enemmän luonnonvara- ja energiatuotannon kärjin Sisältävät myös korkeaa osaamista ja innovaatiotoimintaa Kehitys tulee olemaan hajautetumpaa

17

18

19 Energiahankkeita pohjoiseen Fennovoiman ydinvoimala (Simo tai Pyhäjoki) Biovoimaloita (Kemin biodieseltehdas?, Oulun jätteenpolttolaitos, Rovaniemen biovoimala, ) Kuntakohtaisia biopolttolaitoksia lisää Edellyttää toimivaa logistiikkaa raakaainehankinnassa Tuulivoimapuistoja lisää erityisesti rannikolle Vesirakentamisen mahdollisuudet jatkossa?

20 Suomen arktinen strategia Suomen arktisten asioiden neuvottelukunta 4/2010-4/2013 Logistiset yhteydet Jäämerelle EU:n rooli arktisilla alueilla Barents Keskus Finland Oy perustettu Tutkimus ja koulutus (OY, LY/LKKK) Arktinen keskus EU:n arktiseksi informaatiokeskukseksi!

21 Suomen mineraalistrategia Luovutus 8/2010 ministeri Pekkariselle Rahoitusmallien vakiinnuttaminen Tutkimustiedon varmistaminen Ympäristövaikutusten hallinta Logistiset ratkaisut tärkeitä Alihankintayritysten kehittyminen alueella Myönteinen asenne kaivostoimintaan EU:n aktiivisuus teollisuuden edistäjänä

22 Metallimalmien louhinta

23 Kaivossektori kasvussa Kevitsa rakenteilla, tuotanto 2012 Suurikuusikko täystuotannossa, laajennus tuplauksesta suunnitteilla Laivakannas Raahessa rakenteilla Keski-Pohjanmaan litium-kaivokset Kaivosten avaaminen ja kerranvaikutukset merkitsevät jopa tuhansien työpaikkalisäystä eri puolille maakuntaa

24 Kaivoslogistiikka työn alle Soklin tie- ja rautatiehankkeet suunnittelussa (n. 200 meuroa) Kemin sataman laajentaminen? Hankkeille tärkeät Soklin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa ja Soklin kaava vahvistettiin YM:ssä huhtikuussa 2010

25 P-S kvliikennekäytävät Rautatiekäytävät Barents Link Murmansk Link Bothnian Link Narvik Link Tieyhteydet Länsi-Lapin käytävä Jäämerenkäytävä 25

26 Kasvun mahdollisuudet koko Barentsilla On hyvä asia, että koko Barentsin alueella on tulevaisuuden mahdollisuuksia Luoteis-Venäjällä öljy ja kaasu, mineraalit, metsätalous, rakentaminen,.. Pohjois-Ruotsi mineraalit, kaupalliset palvelut (IKEA), kylmän ilmanalan testaus,.. Pohjois-Suomi matkailu, ict, kylmän ilmanalan testaus, mineraalit,.. Pohjois-Norja öljy ja kaasu, kala, Barents -keskus Finland OY

27 Laman jälkeen Barentsilla on voimakas investointiaktiviteetti Lapin kauppakamari on kerännyt suunniteltuja investointeja vuoteen2020 Barentsin alueella seuraavasti (energia, offshore, onshore rakentamienn, kaivostoiminta, liikenne, teollisuus..) - Lappi 12,1 mrd euroa - Norrbotten 17,5 mrd euroa - Pohjois-Norja 9,8 mrd euroa - Murmansk 62 mrd euroa Yhteensä 101,1 mrd euroa

28

29 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (1) Perus- ja liittymissopimuksen määrittelyt harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityisasemasta on oltava lähtökohtana ja vahvana perusteena valmisteluun. Toteutettujen ohjelmakausien tulokset ovat keskeisenä lähtökohtana myös neuvotteluprosessissa. Ohjelmarahoituksen luomat pysyvät rakenteet ja vipuvaikutustulokset huomioon. Rakenteiden uudistumisen onnistuminen kunkin alueen osalta on arvioitava muu todellisuus huomioon ottaen.

30 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (2) Huomioidaan alueen potentiaalit ja lisäarvon luomisen mahdollisuudet. Pohjois- ja Itä-Suomen luonnonvaramahdollisuudet (mineraalit, uusiutuva energia, luonnonolosuhteet mahdollisuutena, naapurimaiden kasvupotentiaalin heijastukset,..). Edellytetään toimivat vaikuttavuustavoitteet ohjelmien toteutukselle. Tavoitteet ja indikaattorit tulee kuvata ohjelman toteutusta (innovaatio-indikaattorit, uusiutuvan energia osuuden kasvu, vihreän teknologian edistyminen, vahva yksityisen sektorin sitoutuminen...)

31 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (3) Otetaan EU:n Eurooppa 2020 strategia yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. Arvioidaan alueen mahdollisuudet toimia seitsemän eri painopisteen suhteen ohjelmatyössä. Kohtuullinen lähtötaso löytyy, mutta myös tarve ja potentiaali jatkokehittämiselle. Eurooppa 2020 teemoissa nousee vahvasti esiin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä uusiutuvan energiatuotannon lisääminen kestävällä tavalla. Eurooppa 2020 strategian tavoite on myös vastata globalisaation haasteisiin.

32 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (4) Eurooppa 2020 strategian innovaatio-osiossa tarve arvioida innovaatioita myös vaikuttavuuden näkökulmasta ja lähtien alueen omista lähtökohdista sekä mahdollisuuksista (käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta). Perusteena ei vain tieteellinen huippuosaaminen. Teollisuuden roolin vahvistamisessa on voitava nähdä luonnonvaratuotannon kehittyminen osana Eurooppa 2020 strategiaa (mm. moderni kaivostoiminta)

33 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (5) Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein nähdään tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Itämeristrategia ei kovin hyvin kohdennu Itäja Pohjois-Suomeen. Tarve omalle Arktisen alueen makro-strategialle on olemassa.

34 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (6) Harva-alue on saatava rahoitusperustaksi. EU:n erityisrahoituksen tavoite 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitustarve lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi (yht. EAKR 910 meuroa). Nostetaan lisäksi myös demografia-rakenne yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi NUTS 2 alueen sisällä

35 EU-budjettiesitys Todennäköisesti EU:n budjettiesitys vuosille komission esitys julkistetaan huomenna Mikä perusta? Nykyinen rakenne vai Eurooppa 2020? Mikä maatalouden rahoitus ja mikä koheesiopolitiikan rahapotti? Tärkeä ratkaisu, joka heijastuu myös Pohjois-Suomen tulevaisuuteen merkittävästi

36 Kiitos huomiostanne!