EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus

Transkriptio

1 EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus MYR Satu Vehreävesa aluekehitysjohtaja

2 EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain Rahoituskehys (milj. EUR vuoden 2011 hinnoin) Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

3 Koheesiorahoitus EU:ssa Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

4 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin)

5 EU:n budjettia kaudelle on valmisteltu kovien paineiden alla Brexit Maahanmuutto Turvallisuus Nettomaksajamaiden vaateet BKT-jäsenmaksuosuuden laskemisesta ja rahoituserojen tasaamisesta Koheesiopolitiikan osalta sen huono maine joissain maissa

6 NEW STRUCTURE OF THE EU BUDGET Komission ehdotus: Budjetin koko kasvaa 1 %/BKTL 1,11 %/BKTL EU-tasolla: koheesiopolitikkaan -7 %, maatalouspolitiikkaan -5 % EU-budjetti kasvaisi mm. tutkimuksessa, puolustuksessa, sisäisessä turvallisuudessa, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen varautumisessa Ohjelmien määrä vähenee Source: European Commission Koheesiopolitikan saanto kasvamassa Suomessa: +100 milj. (+ 5%) Maatalouspolitiikkaan leikkaus: -334 milj. (-14 %)

7 KOHEESIOPOLITIIKAN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT (CPMR) Suomen koheesiopolitiikan saanto on 1,6 mrd., nykykauden saanto 1,5 mrd (+100 milj. ) (v hinnoissa)

8 RAHOITUKSEN JAKOMEKANISMI Jakomekanismi perustuu kolmeen aluekategoriaan, kuten nykyiselläkin ohjelmakaudella (vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet, kehittyneet alueet) Muutos verrattuna aikaisempaan: Suomi on Uuttamaata lukuun ottamatta kokonaan siirtymäaluetta Siirtymäalueita olisivat ne alueet, joiden BKT/capita suhteessa EU2:n keskiarvoon on enintään 100%. Aiemmin tämä raja oli 90%. Siirtymäalueen saantokriteerit: työttömyys, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, CO2-päästöt, maahanmuutto 2013 alkaen Merkittävä muutos: harvan asutuksen perusrahoituskriteeri ei koske ehdotuksessa siirtymäaluetta!

9 IP-alueen kannalta huolestuttavaa komission esityksessä IP-alue sijoittuu ns. siirtymäalueluokkaan, jossa ei ole harvan asutuksen (<12,5as./km 2 ) jakokriteeriä tällä kaudella IP-alue on kehittyneiden alueiden luokassa ja Suomi saa tällä kriteerillä 560M Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistuen (NSPA-tuki <8as/km 2 ) reaaliarvo laskee komissio esittää 30 /as./v. nyt on 34,5 /as./v., Suomi saanut 270M Kansallisen julkisen vastinrahoituksen tippuminen 50%:sta 45%:iin Ulkorajayhteistyön rajan laskentakriteeri: 25km rajalta olevien alueiden väestö ulkorajoja ovat rajat EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa; meillä koskee Venäjän rajaa ja huolena rahoituksen voimakas lasku

10 Itä- ja Pohjois-Suomen esitykset ovat 1. Harvan asutuksen (<12,5as./km 2 ) kriteeri tulee saada ns. siirtymäalueille, joihin suurin osa Suomesta tippuu TAI 2. Koko Suomi tulee saada kehittyneiden alueiden joukkoon, jossa harvan asutuksen kriteeri on. 3. Liittymissopimuksen mukaisen harvan asutuksen erityiskriteerin mukainen tuen, NSPA-tuen (<8as./km 2 ) reaalinen taso tulee nostaa: 30 /as./v. -> 45 /as./v. 4. Valtion vastinrahan suuruus syytä harmonisoida 5. Rajat ylittävien ohjelmien riittävä rahoitus on varmistettava, mm. Venäjä-ohjelma 6. Maatalouden suoria tukia ja maaseudun kehittämisrahoitukseen esitettyjä leikkauksia ei tule hyväksyä

11 Rakennerahastokausien painotukset

12 Koheesiopolitiikan teemat komission budjettiesityksessä EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto Älykkäämpi Eurooppa (kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistuva kasvu, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti elinikäinen oppiminen sekä koulutus- ja valmennus- ja terveys-, kulttuuri- ja sosiaalinen infrastruktuuri) Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen)

13 Temaattinen keskittäminen ja korvamerkinnät EAKR Kehittyneet Siirtymä Vähiten kehittyneet 85% tavoitteisiin % tavoitteeseen 1 30 % tavoitteeseen 2 35% tavoitteeseen 1 30 % tavoitteeseen 2 Interreg-ohjelmissa 60% enintään kolmeen politiikkatavoitteeseen 6% kestävään kaupunkikehittämiseen ESR+ Kohdentuu teemaan 4 Vähintään 25% kohdennettava sosiaaliseen osallisuuteen Vähintään 2% materiaalisesta puutteesta kärsiviin henkilöihin (ent FEAD)

14 Mitkä ovat Suomen ohjelmasisällöt Kaikki edellä mainitut teemat eivät tule sisältymään Suomen rakennerahasto-ohjelmaan, vaan on tehtävä fokusointia, kuten aiemmillakin ohjelmakausilla. Perustana ohjelmatyölle toimii komission tekemä analyysi jäsenvaltioiden haasteista, joihin ohjelmien tulee kytkeytyä EU:n talouden ohjausjaksoa kehitetään siten, että huomioidaan ohjelmien toteutus alue/paikallistasolla. IP-alueen Industrial Transition -pilotti (ELMO) antaa sisältöä ohjelmalle

15 Suomen ohjelmavalmistelu ohjelmakaudelle Virallinen valmistelu on käynnistynyt käynnistyskirje, jossa pyydetään analysoimaan toimintaympäristön haasteita ja tulevaisuudennäkymiä oman maakunnan/suuralueiden näkökulmasta. Hyödynnetään aiempaa aineistoa (TOTSU, alke-keskustelut) Pääpaino ohjelmavalmistelusta on alueilla. Maakunnat huolehtivat valmistelusta kumppanuudessa omalla alueellaan. Valmistelua kolmella tasolla: AUNE, Koheesio työryhmä sekä Koheesio verkosto yhteensovittavat kansallisella tasolla IP-alueen valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto (kirjoittajaryhmä) Maakunnallinen ryhmä muodostetaan alkuvuodesta. MYR toimii kumppanuuselimenä.

16 Valmistelun aikataulu Syksy 2018 talvi 2019 Taustaksi tilannekuva, lessons learnt, analyysityö EU:n osarahoittaman toiminnan yleistavoitteet Hallintojärjestelmä viranomaiset/rahoittajat, kevennetty järjestelmä 2019 Tarkemmat sisällöt ja rahoitettavien toimien luonne (tukimuodot) Kumppanuussopimuksen valmistelu alkaa yhteistyössä MMM:n ja SM:n kanssa Kaupunkipolitiikan osio Rahoitus rahastot, prioriteetit, alueet, siirto InvestEU-ohjelmaan 2020 Ohjelman valmistelu ja viimeistely komission tarkentavien säädösten perusteella Ohjelman julkinen kuuleminen Kumppanuussopimuksen valmistelu (MMM, SM) Lakivalmistelu Ohjelman toteutus käynnistyy 2021