Pohjois-Suomen tulevaisuuden haasteet. Rovaniemi Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen tulevaisuuden haasteet Rovaniemi Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen 1

2 2

3 Muutokset palkansaajien määrässä työnantajittain v (%) Alue valtio kunta yksit. Yht. P-S -16,1 6,1 83,3 28,7 Suomi 0,0 2,2 52,1 27,9 Lappi -22,1-3,1 75,6 14,8 Uusimaa 12,4 22,6 53,8 35,6 Pirkanmaa ,6 59,0 36,4 3

4 4

5 5

6 Työttömien osuus (keskim./kuukausi) työvoimasta Lapissa seutukunnittain ,0 24,0 20,0 16,0 12,0 Itä-Lappi Tornionlaakso Tunturi - Lappi LAPIN LÄÄNI Kemi-Tornio Rovaniemen seutu Pohjois - Lappi 8, LÄHDE: Lapin TE-keskus, Työvoimaosasto Lapin liitto / JM EU-ohjelmien tuloksia P-S v Uudet työpaikat Säilytyt työpaikat Uudet yritykset ESR/tp:teissä

7 7

8 p a s s a n g e rs International charter passangers in Lapland and change from the previous year (%) Source: Civil Aviation Agency Finland

9 Levin ja Ylläksen rakentamis- ja kehittämishankkeet Levi Ylläs Uudet kerrosm Rak. ja keh.hanke kust. 550 milj. euroa 440 meuro Valtio + eu rahoitus 9,2 meuroa 14 meuroa Muu valtionrahoitus 3 meuroa 3 meuroa Valtio+eu osuus 2,2 % 3,7 % Valtion alv-tulot rakentam. 76 meuroa 60 meuroa Taloustaantuman näkyminen ohjelmatyössä Työttömyys kohdistunut voimakkaimmin nuoriin ja miehiin Vaikuttanut eniten teollisuuspaikkakunnilla Tavarankuljetus vähentynyt selkeästi (maantiet, rautatiet, meriliikenne) Yritykset lähteneet aikaisempaa varovaisemmin mukaan hanketoimintaan Mm. kv kontaktien hakeminen hidastunut Kuntien suhtautuminen uusiin hankkeisiin olosuhteiden pakosta kriittisempää 9

10 Sähkönkulutuksen kehitys 2030 asti GWh Kaivokset ja muu teollisuus Outokummun terästehdas Metsäteollisuus Palvelut ja rakentaminen Sähkölämmitys Muu asuminen ja maatalous Kokonaiskulutus arviolta 8,1 TWh vuonna 2030 Outokummun terästehtaan mahdollinen laajennus ja kaivoshankkeiden toteutuminen lisäävät teollisuuden sähkön kulutusta 2,4 TWh (kaivoshankkeet 1 TWh) Matkailun kasvu lisää palvelusektorin sähkönkulutusta 0,2-0,4 TWh Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos vähentävät energiantarvetta pitkällä aikavälillä Kotitalouksien kulutuksen ei odoteta kasvavan Teollisuuden laajentumiset ja uudet innovaatiot voivat kasvattaa kulutusta edellä esitetystä Sähköautojen käyttöönotto voisi lisätä sähkönkulutusta maksimissaan noin 0,5 TWh vuoteen 2030 (kaikki autot korvattaisiin sähköautoilla nykyisellä teknologialla - todennäköisesti lisäys on kuitenkin korkeintaan 0,1-0,2 TWh) Sähkön ja lämmöntuotannon polttoainejakauma vuonna GWh Muu Kivihiili Öljy Turve Metsähake Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsäteollisuuden jäteliemet , minimi 2030, perus 2030, maksimi 2030, maksimi (ei lisälauhdetta) Lisäksi biojalostamosta 2 TWh puuta/turvetta 10

11 Sähköntuotanto vuonna TWhe Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima Lämmitys voimalaitokset , min 2030, perus 2030, max Juniorien, työikäisten ja Seniorien määrien ennusteet Pohjois-Suomi NUTS2 11

12 Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain vuoteen Keski-Pohjanmaa Osuus koko väestöstä (%) 80 Osuus koko väestöstä (%) Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Osuus koko väestöstä (%) 80 Osuus koko väestöstä (%) Lappi Koko maa Osuus koko väestöstä (%) Alle 15-vuotiaat vuotiaat Yli 64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009 Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutu 12

13 13

14 Haja-alueiden laajakaistalaki Laki voimaan Laajakaista (100 mbit/s) kaikille talouksille vuoteen 2015 haasteellinen prosessi Varmistaa osaltaan Pohjois-Suomen keskusten ulkopuolisten alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn yrityksille Kaivossektori kasvussa Kevitsasta tuli rakentamispäätös 30.11! Suurikuusikko täystuotannossa, laajennus tuplauksesta suunnitteilla Laivakannas Raahessa käynnistymässä Keski-Pohjanmaan litium-kaivokset Kaivosten avaaminen ja kerranvaikutukset merkitsevät jopa tuhansien työpaikkalisäystä eri puolille maakuntaa 14

15 Kaivoslogistiikka työn alle Soklin tie- ja rautatiehankkeet suunnittelussa (n. 200 meuroa) Äkäsjokisuu-Kemi rautatien peruskorjaus (n. 180 meuroa) Kemin sataman laajentaminen (60 meuroa) sekä väylän syventäminen 12 metriin (30 meuroa) Hankkeille tärkeät Soklin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa ja Soklin kaava vahvistettiin YM:ssä huhtikuussa 2010 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (1) Perus- ja liittymissopimuksen määrittelyt harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityisasemasta on oltava lähtökohtana ja vahvana perusteena valmisteluun. Toteutettujen ohjelmakausien tulokset ovat keskeisenä lähtökohtana myös neuvotteluprosessissa. Ohjelmarahoituksen luomat pysyvät rakenteet ja vipuvaikutustulokset huomioon. Rakenteiden uudistumisen onnistuminen kunkin alueen osalta on arvioitava muu todellisuus huomioon ottaen. 15

16 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (2) Huomioidaan alueen potentiaalit ja lisäarvon luomisen mahdollisuudet. Pohjois-ja itä-suomen luonnonvaramahdollisuudet (mineraalit, uusiutuva energia, luonnonolosuhteet mahdollisuutena, naapurimaiden kasvupotentiaalin heijastukset,..). Edellytetään toimivat vaikuttavuustavoitteet ohjelmien toteutukselle. Tavoitteet ja indikaattorit tulee kuvata ohjelman toteutusta (innovaatio-indikaattorit, uusiutuvan energia osuuden kasvu, vihreän teknologian edistyminen, vahva yksityisen sektorin sitoutuminen...) POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (3) Otetaan EU:n Eurooppa 2020 strategia yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. Arvioidaan alueen mahdollisuudet toimia seitsemän eri painopisteen suhteen ohjelmatyössä. Sinänsä pohjois- ja itä- Suomen lähtökohdat näiden painotusten mukaisesti tapahtuvaan kehittämistyöhön ovat olemassa. Kohtuullinen lähtötaso löytyy, mutta myös tarve ja potentiaali jatkokehittämiselle. Eurooppa 2020 teemoissa nousee vahvasti esiin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä uusiutuvan energiatuotannon lisääminen kestävällä tavalla. Eurooppa 2020 strategian tavoite on myös vastata globalisaation haasteisiin. 16

17 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (4) Eurooppa 2020 strategian innovaatio-osiossa tarve arvioida innovaatioita myös vaikuttavuuden näkökulmasta ja lähtien alueen omista lähtökohdista sekä mahdollisuuksista (käytäntölähteinen innovaatiotoiminta). Perusteena ei vain huippuosaaminen. Teollisuuden roolin vahvistamisessa on voitava nähdä luonnonvaratuotannon kehittyminen osana Euroopan strategiaa (mm. moderni kaivostoiminta) POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (5) Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein nähdään tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Makro-tarkastelu voi olla hyvä täydentävä tapa kehittää strategista alueellista yhteistyötä. Ei kuitenkaan saa korvata merkittävästi nykyistä Interreg/Enpi rakennetta ja toimintaa. Itämeri-strategia ei kovin hyvin kohdennu itä- ja pohjois-suomeen. Tarve omalle Arktisen alueen makro-strategialle on olemassa (ainakin pelokkeena). 17

18 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (6) Harva-alue on saatava rahoitusperustaksi. EU:n erityisrahoituksen tavoite 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitustarve lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi (yht. EAKR 910 meuroa). Nostetaan lisäksi myös demografia-rakenne yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi NUTS 2 alueen sisällä 18

19 Barents Arc international traffic corridors in Northern Finland The Barents Arc is made up of several linked traffic corridors Barents Link Murmansk Link Bothnian Link Narvik Link A natural complement to the whole consisting of the EU Northern Axis Motorway of the Baltic Sea 37 Kasvun mahdollisuudet koko Barentsilla On hyvä asia, että koko Barentsin alueella on tulevaisuuden mahdollisuuksia Luoteis-Venäjällä öljy ja kaasu, mineraaalit, metsätäslous, rakentaminen,.. Pohjois-Ruotsi mineraalit, kaupalliset palvelut (IKEA), kylmän ilmanalan testaus,.. Pohjois-Suomi matkailu, ict, kylmän ilmanalan testaus, mineraalit,.. Pohjois-Norja öljy ja kaasu, kala, 19

20 Laman jälkeen Barentsilla on voimakas investointiaktiviteetti Lapin kauppakamari on kerännyt suunniteltuja investointeja vuoteen2020 Barentsin alueella seuraavasti (energia, offshore, onshore rakentamienn, kaivostoiminta, liikenne, teollisuus..) - Lappi 12,1 mrd euroa - Norrbotten 17,5 mrd euroa - Pohjois-Norja 9,8 mrd euroa - Murmansk 62 mrd euroa Yhteensä 101,1 mrd euroa Tarve pohjoiselle politiikalle Kansallisvaltioiden pitäisi valmistella vahvat strategiansa pohjoisille alueille EU yhdessä sidosryhmien kanssa tulisi kehittää ja toteuttaa Pohjoisen Ulottuvuuden politiikkaa aktiivisesti Eri kansalliset ja kansainväliset rahoituslähteet ja ohjelmat olisi kehitettävä toteuttamaan Barentsin alueen päämääriä Uusi Euroopan naapuruus ja kumppanuusohjelma on tärkeä väline 20

21 Kiitos huomiostanne! 21