Asennusstandardien vaikutus paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen toteutukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asennusstandardien vaikutus paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen toteutukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes"

Transkriptio

1 Asennusstandardien vaikutus paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen toteutukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista (Messukeskus, Helsinki)

2 Uusien sammutuslaitteistoasetusten valmistelu Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) 7 1 mom. Eräät suunnittelu-, asennus-, huolto- ja tarkastustyöt Rakennukseen tai muuhun vastaavaan kiinteästi asennettavat palonilmaisulaitteistot ja vastaavat järjestelmät, jotka lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka viranomaisen päätöksen mukaan on asennettava taikka jotka liitetään tiedonsiirtoyhteydellä hätäkeskukseen, sekä automaattiset sammutuslaitteistot on suunniteltava ja asennettava niin, että ne toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti, eivätkä aiheuta vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Laitteiston suunnittelussa ja asennuksessa on otettava huomioon laitteiston ja asennuskohteen käyttötarkoitus sekä niiden yhteensopivuus laitteiston toimintaan mahdollisesti vaikuttavien muiden järjestelmien kanssa. 2

3 Uusien sammutuslaitteistoasetusten valmistelu Valmistellaan vuoden 2011 aikana, voimaan 2012 alkupuolella Valtioneuvoston asetus laitteiden tekniset vaatimukset asennusliikkeet ja tarkastuslaitokset Sisäasiainministeriön asetus rakennuksen omistajan velvoitteet ja laitteiden kunnossapidossa Säädettäviä asioita mm. Laitteita koskevat EN- standardit sekä CE- merkintä Yleiset vaatimukset laitteistojen toteutukselle Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset Kunnossapito-ohjelma 3

4 PALOILMOITTIMEN SUUNNITTELU, ASENNUS, huolto ja kunnossapito 2009 Paloilmoittimen toteutuksessa noudatetaan laitteiden osalta eurooppalaisia EN 54 -standardeja sekä ohjetta laadittaessa on käytetty hyväksi seuraavia julkaisuja: tekninen spesifikaatio CEN/TS 54-14:fi, Paloilmoittimet, osa 14: Suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttö- ja huolto-ohjeet CEA:n tekniset vaatimukset FK-CEA 4040, Paloilmoittimet suunnittelu ja asentaminen. Tätä ST- ohjeistoa noudattaen tulee vähintään normien vaatimukset toteutettua. 4

5 CEN/TS 54-14:fi Paloilmoittimet. Osa 14: Suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttö- ja huolto-ohjeet SFS-EN 54; 1-25 Fire detection and fire alarm systems. 13 Laitteiston osien yhteensopivuuden arviointi, 16 Äänihälytyksen hallinta- ja osoituslaitteet, 20 Näytteenottoilmaisimet, 21 Palo- ja vikailmoitusten välitinlaitteet ja 24 Kuulutusjärjestelmien komponentit. Kaiuttimet 5

6 Johdanto Useat eurooppalaiset organisaatiot ovat julkaisseet paloilmoittimia käsitteleviä ohjeita. Tämän teknisen spesifikaation tarkoituksena on yhdistää useat erilaiset asiakirjat ja luoda yhteneväiset ohjeet paloilmoittimien suunnitteluun, asennukseen, käyttöönottoon, käyttöön ja huoltoon koko Euroopan alueella. Tämän teknisen spesifikaation tarkoituksena ei ole syrjäyttää voimassa olevia asiakirjoja. Odotettavissa on, että nämä ohjeet toimivat rinnakkain muiden asiakirjojen kanssa melko pitkän aikaa. Toivomuksena on, että yhtenäisien ohjeiden saatavuus vähitellen auttaisi paloilmoitinjärjestelmien käytäntöjen ja normien yhdenmukaisuuteen kaikkialla Euroopassa. Tämän teknisen spesifikaation suositukset eivät sellaisenaan ole velvoittavia, eikä niillä ole suoraa lainvoimaa. Jossain toisessa asiakirjassa nämä voidaan kuitenkin määritellä velvoittaviksi. Esimerkiksi paikallisia tai kansallisia valtuutuksia omaava viranomainen voi vaatia ohjeiden noudattamista, tai toimittajan ja tilaajan välisessä sopimuksessa voidaan määritellä ohjeiden noudattamisesta (joka voi siten tulla tätä järjestelmää velvoittavaksi sopimuslainsäädännön alaisuudessa). Yksityiskohtaisia keinoja siihen, miten näistä suosituksista tulee velvoittavia, ei määritellä tässä asiakirjassa eikä myöskään millä organisaatioilla on tarvittavat valtuudet. Teknisen spesifikaation tekstissä on annettu perusperiaatteet. Liitteissä on yksityiskohtaisia suosituksia, miten nämä periaatteet voidaan saavuttaa. 6

7 Soveltamisala Tämä asiakirja antaa ohjeet paloilmoittimien käyttämisestä rakennuksissa ja niiden ympäristössä. Tämä tekninen spesifikaatio kattaa järjestelmien suunnittelun, mitoituksen, asennuksen, käyttöönoton, käytön ja huollon. Nämä ohjeet kattavat henkilö- ja/tai omaisuuden suojaamisen. Näiden ohjeiden mukaisissa järjestelmissä on vähintään yksi ilmaisin. Palotilanteessa järjestelmä voi antaa signaalin ulkopuolisten laitteiden käynnistämiselle (kuten sammutusjärjestelmille) ja muille varotoimille ja toimilaitteille (kuten koneiden pysäyttämiselle), mutta nämä ohjeet eivät käsittele itse näitä laitteita. Näissä ohjeissa ei käsitellä paloilmoitustoimintojen ja paloon liittymättömien toimintojen yhdistämistä. Tämä ohje ei myöskään suosita pitääkö paloilmoitin asentaa tiettyyn tilaan vai eikö. Tämän EN 54-osan laatimisessa on edellytetty, että ehtojen täytäntöönpano annetaan asiaan perehtyneille henkilöille. Nämä ohjeet ovat kuitenkin myös toisille henkilöille, jotka toimivat paloilmoitin järjestelmien hankinnassa tai käytössä. 7

8 4 Yleistä 4.1 Ohjeen käyttö Näissä ohjeissa esitetään suosituksia paloilmoitinjärjestelmien suunnitteluun, mitoitukseen, teettämiseen, käyttöön ja huoltoon. Tässä muodossa ne eivät ole pakollisia, mutta antavat luultavasti tarkoituksenmukaisen perustan hyvän järjestelmän hankintaan ja käyttöön. Koska suositukset eivät ole pakollisia, ne määrittelevät mitä pitäisi tehdä, ennemmin kuin antavat vaatimuksia mitä pitää tehdä. Katso myös A

9 4.2 Ohjeen muoto Tulee ymmärtää, etteivät nämä ohjeet voi kattaa kaikkia mahdollisia tapauksia, mitä vastaan tulee. Siksi ohjeista voidaan poiketa edellyttäen, että niistä keskustellaan ja sovitaan kaikkien asianosaisten kanssa (katso 5.2) Nämä ohjeet on laadittu siten, että hankinta ja käyttö noudattaa kuvassa 1. esitettyä kaaviota. Tässä oletetaan, että mitoituksen ensimmäinen vaihe on määritellä rakennuksen tarpeet paloilmoittimelle (katso Kohta 5). Tämä saattaa sisältää arvioinnin: a) tuleeko suojata osa vai koko rakennus; b) asennettavan järjestelmän tyyppi; c) järjestelmän vaikutus muiden palonsuojaustoimien kanssa. Toinen vaihe on järjestelmän suunnittelu ja mitoitus (katso Kohta 6). Tähän voi kuulua: d) ilmaisintyypin ja sijoittelun valinnat rakennuksen eri osiin; e) rakennuksen jakaminen ilmaisin- ja/tai hälytinvyöhykkeisiin; f) järjestelmän ohjauksen ja merkkien näyttöjen hankkiminen; g) teholähteiden hankkiminen. 9

10 4.2 Ohjeen muoto Kolmas vaihe on laitteiden asentaminen ja liittäminen (katso Kohta 7). Neljäs vaihe on järjestelmän käyttöönotto ja oikean toiminnan varmistaminen (katso Kohta 8). Tämä ohje olettaa, että alun perin käyttöönoton tekee urakoitsija, jota seuraa tarkastus yhdessä tilaajan tai tämän edustajan kanssa. Jotkin järjestelmät edellyttävät kolmannen osapuolen hyväksyntää. Ohjeet eivät suosittele onko kolmannen osapuolen hyväksyntä tarpeen, mutta antaa suositukset kuinka se tulee tehdä (katso Kohta 9). Kun järjestelmä on luovutettu tilaajalle on sen hyväksyttävä toiminta riippuvainen oikeasta käytöstä, huollosta ja kunnossapidosta (katso Kohta 10, 11). 10

11 4.2 Ohjeen muoto Alkuperäinen suunnitelma Tarpeiden arviointi Suunnittelu ja mitoitus Asennus Teettäminen ja tarkastus Kolmannen osapuolen hyväksyntä (valinnainen) Käyttö Huolto Kuva 1 Ideaalisen järjestelmän vuokaavio Ohjeet on kirjoitettu siten, että jokaisen Kuvan 1. mukaisen toiminnan olisi tehnyt eri organisaatio. Tuolla organisaatiolla on oma asiantuntemuksensa, mutta se tarvitsee edellisen työvaiheen tietoja. Näin ollen ohjeet antavat suosituksia henkilökunnan tai organisaatioiden pätevyyksistä, työn vastuusta, ja dokumentaatiosta, joka tulee siirtyä vaiheesta toiseen. 11

12 4.3 Turvallisuusvaatimukset Järjestelmää voivat koskea kansalliset tai eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset, kuten määräykset sähköturvallisuudesta. Nämä vaatimukset eivät sisälly näihin ohjeisiin. 4.4 Erheelliset ilmoitukset Erheelliset ilmoitukset voivat olla kalliita aiheuttaessaan katkoksia rakennuksen käytölle, ja voivat johtaa oikeiden ilmoitusten huomioimatta jättämiseen. On tärkeää, että järjestelmän suunnittelijat, asennusliikkeet sekä käyttäjät ja/tai omistajat ottavat tarkoin huomioon erheellisten ilmoitusten välttämisen. Ohjeita erheellisten ilmoitusten syistä ja niiden estämisestä annetaan Liitteessä B. 12

13 5 Vaatimusten määrittely 5.1 Tarkoitus Paloilmoitinjärjestelmä voidaan asentaa suojaamaan ihmishenkiä, omaisuutta, tai molempia. 5.2 Konsultointi Jos asennettu järjestelmä on lain vaatima, tulee neuvotella asianomaisten päättävien tahojen kanssa ja huomioida heidän vaatimuksensa. Tilaajan tulee määritellä asennettavan järjestelmän vaatimukset neuvoteltuaan muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa. Huom. Muita asiaan liittyviä organisaatioita voivat olla: - järjestelmän toimittaja(t); - järjestelmän asentaja; - muiden suojattujen tilojen palontorjuntajärjestelmien suunnittelijat ja asennusliikkeet; - paloriskien vakuuttajat. Määritelmän tulee sisältää tarve mahdollisesta kolmannen osapuolen hyväksynnästä. Koska järjestelmän suunnittelu voi riippua hyväksyvän tahon vaatimuksista, on tärkeää yksilöidä tämä taho mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja määrittää sen vaatimukset. Jos hyväksyntään tarvitaan useamman tahon lupa, ja näillä on erilaisia vaatimuksia asennetulle järjestelmälle, pitää järjestelmä silloin suunnitella täyttämään ankarimmat vaatimukset. Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että kahden hyväksyvän tahon vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään, täytyy yhteensopimattomuus ratkaista neuvottelemalla. 13

14 5.2 Konsultointi Asiaan vaikuttavat seikat: a) uusien menetelmien käyttöönotto palonilmaisussa (katso 4.7); b) palohälytykseen reagointisuunnitelma (katso 5.5); c) hyväksyntätahojen erilaiset vaatimukset (katso 9.2.3); d) hierarkkisten järjestelmien käyttö (katso 16); e) poikkeamat näistä ohjeista (katso 4.1); f) vikojen vaikutusten rajoittaminen (katso A ); g) ilmaisin vyöhykkeiden koko (katso A.6.3.2); h) niiden tuotteiden käyttämismahdollisuus, jotka eivät ole minkään tuotespesifikaation mukaisia; i) ilmoitinkeskuksen sijaintipaikka (katso A.6.7.1); j) varaus laitetiloille (katso A.6.7.4); k) määritelty akkujen varakäyntiaika (katso A.6.8.3); l) toiminnasta riippuvien, erheellisten ilmoitusten vähentämiseen tarkoitetut laitteet (katso B.7). 14

15 5.3 Rakennuksen eri osien valvonnan tarve Valvonnan laajuus Kolmas osapuoli, kuten viranomaisorganisaatio tai vakuutusyhtiö, voi määritellä mitkä osat rakennuksesta tulee valvoa tai minkä tyypin järjestelmä tulee asentaa. Jos kolmas osapuoli ei määrittele järjestelmän laajuutta, vaikka toiveena saattaa olla suurempi järjestelmä, seuraavaa voidaan käyttää riskien arvioinnissa eri alueilla: a) syttymisen todennäköisyys; b) tulen leviämisen todennäköisyys syttymistilassa; c) tulen leviämisen todennäköisyys syttymistilan ulkopuolelle; d) palon seurausvaikutukset (sisältäen todennäköiset kuolonuhrien määrät, omaisuuden menetykset ja ympäristövahingot); e) muiden palontorjuntakeinojen käyttömahdollisuus. 15

16 5.3.2 Valvonnan kattavuuden kuvaus Valvonnan kattavuus voidaan kuvata seuraavasti: a) Kokonaisvalvonta: kattaa rakennuksen kaikki palo-osastot. b) Palo-osaston valvonta: kattaa yhden tai useamman määritellyn palo-osaston rakennuksessa. c) Poistumisreittien valvonta: rajoitettu valvonta, jota tarvitaan poistumisreittien käytön varmistamiseen, ennen kuin tuli tai savu sulkee ne. d) Kohdevalvonta: kattaa rakennuksessa määrätyn laitteen tai toiminnon (muun kuin poistumisreitit), joka ei välttämättä muodosta kokonaista palo-osastoa. e) Laitevalvonta: kattaa määrätyt koneistot tai laiteet. 16

17 5.3.3 Kokonaisvalvonta Kokonaisvalvonta on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, joka kattaa kaikki rakennuksen osat paitsi niitä, joille tämän ohjeen mukaan on myönnetty erivapaus Palo-osaston valvonta Osaston valvonta on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, joka kattaa vain joitakin osia rakennuksesta (tavallisesti kaikkein arimpia alueita). Osaston valvonnan tulee olla palo-osastoittain; näiden rajojen sisällä kattavuus tulee olla sama kuin täydellisessä suojauksessa. Jos käytetään osittaista valvontaa, tulee rakennuksen valvotut osat määritellä kohdan 5.6 dokumentaatiossa. 17

18 5.3.5 Poistumisreittien valvonta Yksinomaan poistumisreittien valvontajärjestelmät on tarkoitettu varoittamaan ihmisiä poistumaan ennen kuin he jäävät savun tai lämmön vangeiksi. Tällaisen järjestelmän ei tule odottaa suojaavan ihmisiä, jotka saattavat olla palon syttymistilassa; se on tarkoitettu vain varmistamaan tietoa niille, jotka eivät suoranaisesti liity paloon. Yleensä poistumisreiteille asennettujen ilmaisimien oletetaan varoittavan ihmisiä ajoissa myös poistumisreittien varrella. Kuitenkin joissain tapauksissa tulipaloissa poistumisreittien vieressä on huomattu, että savu voi viilentyä kulkiessaan kapeiden kanavien (kuten ovenrakojen) läpi ja voi aiheuttaa savun kasautumista pään korkeudelle tai alemmaksi ennen kuin katoihin asennetut ilmaisimet saattaisivat toimia. Jos tällainen kylmeneminen katsotaan todennäköiseksi, saattaa poistumisteiden suojaaminen edellyttää paloilmaisimien asentamista viereisiin huoneisiin. 18

19 5.3.6 Kohdevalvonta Kohdevalvonta on tarkoitettu erityistoiminnoille, erityislaitteille tai erityisen riskialttiille alueille. Kohdevalvotun alueen ei tarvitse olla erillään; se voi olla paloosastovalvonnan sisällä, antaen paremman valvontatason kuin mitä kokonaisvalvonnassa saadaan. Kohdevalvonta itsessään voi valvoa hyvin palon alkua tarkkaillulla alueella, mutta antaa vähän tai ei ollenkaan suojaa tämän alueen ulkopuolella. 19

20 5.3.7 Laitevalvonta Laitevalvonta on suunniteltu antamaan suojan paloja vastaan, jotka alkavat määrätyn laitteen sisältä. Laitteita suojaavat ilmaisimet on yleensä asennettu laitteen kotelon sisään, ja ne voivat siten ilmaista palon aikaisemmassa vaiheessa kuin yleissuojan antavat ilmaisimet. Kuten palo-osaston valvonta, laitevalvonta pelkästään voi muodostaa hyvän suojauksen alkavia paloja vastaan valvotulla alueella, mutta ei suojaa ollenkaan tai antaa vähäisen suojan alueen ulkopuolella alkavia paloja vastaan. 20

21 5.3.8 Valvomattomat alueet Jos ei ole erityisvaatimuksia, niin joidenkin alueiden voidaan katsoa olevan suhteellisen vaarattomia tulipalon suhteen, jolloin niillä ei tarvita valvontaa (ks. A.5.3.8). 21

22 Liite C (opastava) Mallidokumentit Tässä liitteessä on malliasiakirjoja: a) suunnittelusertifikaatti; b) asennussertifikaatti; c) käyttöönotto- ja varmennussertifikaatti; d) luovutussertifikaatti; e) järjestelmän päiväkirja. Vaikka eri sertifikaatit näytetään tässä erikseen, on sallittua (ja saattaa olla toivottavaa) yhdistää ne yhdeksi dokumentiksi, tai liittää ne järjestelmän päiväkirjaan. 22

23 ja sammutuslaitteistojen toteutukseen RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 11.5 Sammutuslaitteet Mikäli rakennukseen tai sen palo-osastoon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto, voidaan sallia lievennyksiä: - rakennuksen kerrosalaa ja sen palo-osaston pinta-alaa koskevista määräyksistä, - kulkureitin pituutta uloskäytävään koskevista määräyksistä, - palokuormaryhmiin sijoittamista koskevista määräyksistä, - rakenteita koskevista määräyksistä niin, että lämpötilan hitaamman nousun yleensä ja kantavien rakennusosien jäähdytyksen saa ottaa huomioon mitoituksessa, - pintoja koskevista määräyksistä, - määräyksistä, jotka on tarkoitettu estämään palon leviäminen naapurirakennuksiin ja torjumaan aluepalon vaara. Lievennyksiä harkittaessa tulee kiinnittää huomiota pelastushenkilöstön mahdollisuuksiin sammuttaa tai rajoittaa alkanut palo henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Selostus Lievennykset eivät koske niitä 3 8-kerroksisia P2-luokan asuin- ja työpaikkarakennuksia, jotka on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla.

24 RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 11.5 Sammutuslaitteet P2-luokan 3 8-kerroksinen rakennus tulee varustaa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Määräys ei koske 3 4-kerroksista P2-luokan asuinrakennusta, jossa kaikki kerrokset kuuluvat samaan asuinhuoneistoon, ja rakennuksen korkeus on enintään 14 metriä. Ohje P2-luokan 3 4-kerroksisessa asuinrakennuksessa automaattinen sammutuslaitteisto toteutetaan vähintään SFS standardin 2-luokan vaatimustason mukaan. P2-luokan 3 8-kerroksisessa työpaikkarakennuksessa ja P2-luokan 5 8-kerroksisessa asuinrakennuksessa automaattinen sammutuslaitteisto toteutetaan vähintään SFS-EN standardin OH -luokan vaatimustason mukaan. Sammutuslaitteisto tulee varustaa vähintään varmennetulla yksinkertaisella vesilähteellä. P2-luokan 3 8-kerroksisen rakennuksen useampaa kuin yhtä palo-osastoa palvelevat porrashuoneet ja muut ulos-käytävät varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

25 ja sammutuslaitteistojen toteutukseen RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 7 Automaattisen sammutuslaitteiston suunnittelustandardeja SFS-EN A2 Kiinteät palonsammutusjärjestelmät. Automaattiset sprinklerilaitteistot. Suunnittelu, asennus ja huolto Automaattinen sprinklerilaitteisto on suunniteltu ilmaisemaan ja sammuttamaan tulipalo vedellä alkuvaiheessaan, tai pitämään palo hallinnassa, kunnes lopullinen sammutus saadaan suoritetuksi muilla menetelmillä. Standardi määrittelee vähimmäisvaatimukset ja antaa suositukset rakennuksissa ja teollisuuskohteissa käytettävien kiinteiden sprinklerilaitteistojen suunnittelua, asentamista ja kunnossapitoa varten. Standardi sisältää vähimmäisvaatimukset kohteiden sprinkleriluokitukselle ja vesilähteille, käytettäville komponenteille, laitteistojen asentamiselle, testaukselle, ylläpidolle ja laajennustoimenpiteille sekä myös kohteiden rakennusteknisille yksityiskohdille. Nämä vaatimukset on toteutettava sprinklerilaitteiston toiminnan varmistamiseksi. Standardi sisältää myös erityisiä vaatimuksia sprinklerilaitteistoille, jotka muodostavat oleellisen osan henkilöturvallisuustoimenpiteistä.

26 Sprinklerilaitteistot Suunnittelu ja asentaminen CEA 4001: (fi ) Tämä tekninen ohje sisältää päivitetyt vaatimukset ja enemmän yksityiskohtia kuin edellinen painos ( (fi )) tai eurooppalainen standardi EN

27 SFS-EN A Kiinteät palonsammutusjärjestelmät. Automaattiset sprinklerilaitteistot. Suunnittelu, asennus ja huolto SFS-EN 12259; 1-5 Fixed firefighting systems components for sprinkler and waterspray systems. 27

28 Esipuhe Tämän eurooppalaisen standardin (EN 12845:2004+A2:2009) on valmistellut tekninen komitea, CEN/TC191 kiinteät palonsammutusjärjestelmät, jonka sihteeristönä toimii BSI. Tälle eurooppalaiselle standardille on annettava kansallisen standardin asema, joko julkaisemalla standardin kanssa yhtäpitävä teksti tai ilmoittamalla sen voimaansaattamisesta viimeistään lokakuun 2009 loppuun mennessä. Lisäksi ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava viimeistään lokakuun 2009 loppuun mennessä. 28

29 Standardi on sisällytetty eurooppalaisten standardien sarjaan, joka on suunniteltu kattamaan: automaattiset sprinklerilaitteistot (EN ja EN 12845) kaasusammutuslaitteistot (EN 12094) jauhelaitteistot (EN 12416) räjähdyssuojalaitteistot (EN 26184) vaahtolaitteistot (EN 13565) kaasulaitteistot (EN 12094) paloposti- ja pikapalopostijärjestelmät (EN 671) savunhallintajärjestelmät (EN 12101) 29

30 SFS-EN A2 Soveltamisala Tämä standardi määrittelee vähimmäisvaatimukset ja antaa suositukset rakennuksissa ja teollisuuskohteissa käytettävien kiinteiden sprinklerilaitteistojen suunnittelua, asentamista ja kunnossapitoa varten. Standardi sisältää myös erityisiä vaatimuksia sellaisille sprinklerilaitteistoille, jotka muodostavat oleellisen osan henkilöturvallisuustoimenpiteistä. Tämä standardi kattaa ainoastaan ne sprinklerimallit, jotka on eritelty standardissa EN (katso liite L). Tämän standardin vaatimuksia ja suosituksia voidaan myös soveltaa kaikkiin sprinklerilaitteistojen lisäyksiin, laajennuksiin, korjauksiin ja muihin muutostoimenpiteisiin. Ne eivät sovellu vesivalelulaitteistoihin tai automaattisiin aluelaukaisulaitteistoihin. Tämä standardi sisältää vähimmäisvaatimukset kohteiden sprinkleriluokitukselle ja vesilähteille, käytettäville komponenteille, laitteistojen asentamiselle, testaukselle, ylläpidolle ja laajennustoimenpiteille sekä myös kohteiden rakennusteknisille yksityiskohdille. Nämä vaatimukset on toteutettava sprinklerilaitteiston toiminnan varmistamiseksi. Tämä standardi kattaa vesilähteet ainoastaan sprinklerilaitteistoille. Sen vaatimuksia voidaan käyttää ohjeena muille kiinteille palonsammutuslaitteistoille, kuitenkin sillä ehdolla, että kaikki muille palonsammutuslaitteistoille annetut erityiset vaatimukset otetaan huomioon. A1> poistettu teksti Poikkeamat sprinklerilaitteiston suunnittelussa saatetaan sallia silloin kun on osoitettu, että nämä poikkeamat antavat tämän standardin kanssa yhtäläisen suojaustason, esimerkiksi täysimittaisella palotestauksella silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja missä suunnittelukriteerit on täysin dokumentoitu. <A1 30

31 4 Suunnittelu ja dokumentointi 4.2 Alustavia näkökohtia Alustavaa suunnitelmaa tehtäessä tulee harkita niitä näkökohtia, jotka liittyvät rakennussuunnitteluun, rakentamisjärjestelmään ja työmenetelmiin, jotka saattavat vaikuttaa sprinklerilaitteiston suorituskykyyn. Vaikka automaattinen sprinklerilaitteisto yleensä kattaa koko rakennuksen tai tehtaan, ei silti saa olettaa, että se korvaa kaikki muut palontorjuntatoimenpiteet. On tärkeää käsitellä kohteen palontorjuntaa kokonaisuutena. Sprinklerilaitteiston ja muiden palontorjuntatoimenpiteiden mahdollinen yhteisvaikutus on otettava huomioon. Milloin sprinklerisuojausta, sen laajennusta tai muutosta harkitaan uutta tai vanhaa kiinteistöä varten, tulee projektin aikaisessa vaiheessa neuvotella asianomaisten viranomaisten ja sprinkleritarkastajan kanssa. HUOM. 1 Viranomaisten puoleen tulisi kääntyä silloin, kun sprinkleriluokitus määritellään. 31

32 4.3 Esisuunnittelu tai arviointivaihe Esisuunnitteluun tai arviointiin tulee sisältyä ainakin alla oleva: a) laitteiston yleismäärittely ja b) kohteen pääpiirustukset, joista käy ilmi: 1) asennusten tyypit sekä sprinkleriluokat ja varastokategoriat eri rakennuksissa 2) laitteistojen rajat ja yksityiskohdat suojaamattomista alueista 3) päärakennuksen käyttötarkoitus ja rakennustapa ja siihen liittyvien rakennusten sekä naapurirakennusten käyttötarkoitus ja rakennustapa 4) rakennusten leikkauskuvat täyteen korkeuteen saakka. Kuviin on merkittävä korkeimman sprinklerin sijainti mitattuna referenssikorkeudesta c) yleiset yksityiskohdat vesilähteistä, yleisestä vesijohdosta myös mittaustuloksina, joista käyvät ilmi virtaama ja vastaava paine sekä mittauskohdan sijainti, mittauksen päivämäärä ja kellonaika ja d) A2> lausunto siitä, että esisuunnittelu tai arvio perustuvat sprinklerilaitteiston hankintaan tämän standardin mukaan, perustuen saatavilla oleviin tietoihin. <A2 32

33 4.4.4 Vesilähde Vesilähdepiirustukset Piirustusten tulee kuvata vesilähteet ja putkijohdot vesilähteiltä asennusventtiileille. Piirustuksiin tulee sisältyä luettelo käytetyistä piirrosmerkeistä. Sulku- ja yksisuuntaventtiilin ja kaikkien paineenalennusventtiilien, vesimittareiden, kaksoisyksisuuntaventtiilien ja kaikkien muihin tarkoituksiin kuin sprinklerilaitteita varten tehtyjen liitäntöjen sijainti ja tyypit on osoitettava Hydrauliset laskelmat Hydraulisella laskelmalla on osoitettava, että pienin vesilähde pystyy syöttämään vesilähteeltä vaaditut paine- ja virtaama-arvot asennusventtiilikeskukselle. 33

34 Yleinen vesijohto Yleisestä vesijohdosta, joka toimi yksinkertaisena (C-luokka) tai varmennettuna yksinkertaisena (B-luokka) vesilähteenä, tai josta otetaan vesitäydennys tilavuudeltaan pienennettyyn varastosäiliöön, tulee toimittaa seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: a) vesijohdon nimellishalkaisija b) selvitys, onko vesijohto molemmista päistään syötetty, vai onko se päättyvä haara. Päättyvän haaran osalta tulee ilmoittaa putkietäisyys lähimmälle molemmista päistään syötetylle johdolle c) yleisen vesijohdon paine/virtaama-käyrä mitattuna aikana, jolloin vedenkulutus on suurimmillaan. Käyrällä tulee esittää vähintään kolme paineen/virtauksen mittauspistettä. Käyrältä saatuja arvoja on esitettävä siirrettyinä asennusventtiilien yläpuolisten painemittarien tai vesivaraston täydennysventtiilin kohdalle ottaen laskelmissa huomioon hydrostaattinen paine-ero ja vaaditun virtaaman aiheuttama virtausvastus d) yleisen vesijohdon mittauksen päivämäärä ja kelloaika e) yleisen vesijohdon mittauskohdan sijainti suhteessa asennusventtiileihin. 34

35 Yleinen vesijohto Silloin kun putkistot on täysin mitoitettu, tulee antaa seuraavat lisätiedot: f) paine/virtaamakäyrä, josta käy ilmi käytettävissä oleva paine aina suurimpaan vaadittuun virtaamaan saakka g) paine/virtaamakäyrä, joka osoittaa jokaisen asennuksen osalta hydraulisesti epäedullisimman (ja jos niin vaaditaan myös edullisimman) mitoitusalan asettamat vaatimukset, laskettuna siten, että paineet vastaavat asennusventtiilin yläpuolisen painemittarin osoittamia lukemia. 35

36 8 Vesilähteet 8.1 Yleistä Jatkuvuus Vesilähde ei saa olla alttiina mahdollisille pakkasolosuhteille, kuivuudelle, tulville tai muille olosuhteille, jotka saattaisivat rajoittaa virtaamaa tai toiminta-aikaa tai tehdä vesilähteen toimintakyvyttömäksi. Kaikkiin mahdollisiin käytännön toimenpiteisiin on ryhdyttävä vesilähteiden jatkuvuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi. HUOM. Vesilähteiden tulisi olla käyttäjän valvonnassa. Muussa tapauksessa omistajan tai haltijan, jonka valvonnassa vesilähteet ovat, tulisi taata vesilähteiden luotettavuus ja käyttöoikeudet. Vedessä ei saa olla kuituja eikä lietteenä muitakaan aineita, jotka saattaisivat kertyä putkistoihin. Putkistoihin ei saa jättää suola- tai murtovettä. Ellei makeaa vettä ole käytettävissä, saa suola- tai murtovettä käyttää edellyttäen, että putkisto normaalioloissa pidetään täytettynä makealla vedellä. 36

37 13 Putkiston mitoitus ja sijoittelu 13.1 Yleistä Putkiston mitoitus Putkien koot tulee määritellä käyttäen jotain seuraavista tavoista: taulukkomitoitetut laitteistot, joissa putkien halkaisijat osittain valitaan taulukoista ja osittain mitoitetaan hydraulisesti (katso kohta 13.3) yksilöllisesti mitoitetut laitteistot, joissa kaikkien putkien halkaisijat määrätään hydraulisilla laskelmilla (katso kohta 13.4). Suunnittelija saa valita kahden laitteiston välillä paitsi seuraavissa tapauksissa, jolloin yksilöllistä mitoitusta tulee aina käyttää: asennukset, joihin liittyy HHS- sprinklerisuojausta telineistössä gridi- ja rengasjaot. 37

38 Liite L (opastava) Erityisteknologia Tämä eurooppalainen standardi kattaa ainoastaan ne sprinklerit, jotka on määritelty standardissa EN Tämän standardin valmistelun aikana on kehitelty mm. seuraavassa luettelossa mainittua erityisteknologiaa: ESFR- sprinklerit Isopisarasprinklerit Asuntosprinklerit Laajennetun suojausalan sprinklerit Erityistelineistösprinklerit. Tarkoituksena on, että nämä sovellutukset tullaan lisäämään tämän standardin painokseen tulevaisuudessa. 38

39 Liite M (opastava) A1> Riippumaton sertifiointielin Euroopan maissa on tavallista, että tämän eurooppalaisen standardin mukaisten sprinklerilaitteistojen suunnittelusta, asentamisesta ja kunnossapidosta vastaavilla yrityksillä on riippumattoman sertifiointielimen myöntämä sertifiointi. <A1 39

40 ja sammutuslaitteistojen toteutukseen RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 7 Automaattisen sammutuslaitteiston suunnittelustandardeja SFS 5980 Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1. Suunnittelu, asentaminen ja huolto Automaattinen asuntosprinklerilaitteisto on suunniteltu havaitsemaan tulipalo ja rajoittamaan sitä vedellä palon alkuvaiheissa tai pitämään palo hallinnassa niin, että tiloista päästään poistumaan turvallisesti. Asuntosprinklerilaitteiston tarkoituksena on pitää tulipalo hallinnassa myös siksi, että mahdollisuudet palon sammuttamiseen muilla keinoin paranevat. Standardi määrittelee vähimmäisvaatimukset ja antaa suositukset asuinrakennuksissa, hoitolaitoksissa, hotelleissa ja vastaavissa käytettävien kiinteiden asuntosprinklerilaitteistojen suunnittelua, asentamista ja kunnossapitoa varten. Standardi sisältää vähimmäisvaatimukset vesilähteille, käytettäville komponenteille, laitteistojen asentamiselle ja testaukselle, ylläpidolle ja laajennustoimenpiteille sekä kohteiden rakennusteknisille yksityiskohdille, jotka ovat välttämättömiä asuntosprinklauslaitteiston toiminnan varmistamiseksi.

41 ja sammutuslaitteistojen toteutukseen RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 7 Automaattisen sammutuslaitteiston suunnittelustandardeja SFS 5980 Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1. Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2009) Standardi on INSTA 900-1:n suomenkielinen käännös, joka on vahvistettu kansalliseksi SFS-standardiksi. Standardin mukaisesti toteutetut asuntosprinklerilaitteistot on tarkoitettu henkilöturvallisuuden parantamiseen. Standardia käytettäessä on otettava huomioon, että luvanvaraisissa ja viranomaisvaatimuksiin perustuvissa hankkeissa kyseisen standardin soveltuvuus kohteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa hyväksytetään rakennusvalvontaviranomaisella, jollei rakentamista koskevissa määräyksissä ole viitattu ko. standardiin.

42 ja sammutuslaitteistojen toteutukseen Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä.

43 ja sammutuslaitteistojen toteutukseen Pelastuslaki 19 Poistumisturvallisuusselvitys Edellä 18 :ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumisturvallisuusselvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Poistumisturvallisuusselvitys ja sen muutokset on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle 20 :n 1 momentissa tarkoitetun arvion tekemistä varten. Poistumisturvallisuusselvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja päivittämisestä sekä selvityksen sisällöstä.

44 SFS Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1: Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2009) SFS-EN 12259; 1-5 Fixed firefighting systems components for sprinkler and waterspray systems. Soveltuvin osin, komponenttistandardit työn alla (INSTA 900 2) 44

45 Kansallinen esipuhe Tämä standardi on standardin INSTA suomenkielinen käännös, joka on vahvistettu kansalliseksi SFS-standardiksi. INSTA on valmisteltu pohjoismaisena yhteistyönä. Tässä standardissa käytetään joitakin termejä eri merkityksessä kuin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa tai muussa lainsäädännössä. Standardiin on kansallisilla alahuomautuksilla tehty tarkennuksia niihin kohtiin, jotka eivät täysin vastaa kansallista käytäntöä. Tämän standardin mukaisesti toteutetut asuntosprinklerilaitteistot on tarkoitettu henkilöturvallisuuden parantamiseen. Standardia käytettäessä on otettava huomioon, että luvanvaraisissa ja viranomaisvaatimuksiin perustuvissa hankkeissa kyseisen standardin soveltuvuus kohteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa hyväksytetään rakennus-valvontaviranomaisella. Esimerkiksi hotellien ja sairaaloiden muihin tiloihin kuin majoitustiloihin sovelletaan standardia SFS-EN ). 45

46 SFS 5980 Soveltamisala Tässä standardissa määritellään asuintiloissa käytettävien kiinteästi asennettujen asuntosprinklerilaitteistojen suunnittelua, asennusta ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset ja suositukset. Standardi ei koske sellaisia rakennusten tiloja, joihin liittyy muunlaisia vaaratekijöitä kuin mitä asuintiloissa tyypillisesti esiintyy. Tavanomaisia asuintiloja ovat -pientalot (omakotitalot ja paritalot, rivitalot, vapaa-ajan asunnot jne.) -asuinhuoneistot -siirrettävät valmistalot. -asuin- ja majoitustilat ja poistumisreitit niistä esimerkiksi seuraavissa rakennuksissa: -hoitolaitokset (hoitokodit, sairaalat jne.) -hotellit, motellit jne. -opiskelija-asuntolat ja muut asuntolat -turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset. Tämän standardin vaatimuksia ja suosituksia voidaan soveltaa myös kaikkiin asuntosprinklerilaitteistojen lisäosiin, laajennuksiin, korjauksiin ja muihin muutostoimenpiteisiin. 46

47 SFS 5980 Soveltamisala Standardi kattaa vesilähteet, käytettävät komponentit, laitteistojen asentamisen, testauksen, huollon ja laajennustoimenpiteet sekä määrittelee välttämättömät rakennusten rakennustekniset yksityiskohdat, joita tämän standardin mukaisten asuntosprinklerilaitteistojen tyydyttävä toiminta edellyttää. Tämän standardin tarkoitus ei ole rajoittaa uuden tekniikan tai vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä, mikäli niillä pystytään takaamaan standardia vastaava turvallisuustaso. Tämä standardi ei koske tiloja, joiden asukkaiden liikkumisoikeus on rajoitettu, kuten vankiloita tai pakkohoitolaitoksia. Tämä standardi on tarkoitettu asuntosprinklerilaitteistojen hankinnasta, suunnittelusta, asentamisesta, testaamisesta, tarkastamisesta, hyväksymisestä, käytöstä sekä huollosta vastaavien henkilöiden käyttöön. Tavoitteena on, että asuntosprinklerilaitteisto toimii tarkoitetulla tavalla sen koko käyttöiän ajan. Tämä standardi on tarkoitettu ainoastaan kiinteällä maalla oleviin rakennuksiin asennettaville kiinteille asuntosprinklerilaitteistoille. Perusolettamus on, että tätä standardia käyttävät yritykset, joiden henkilökunnalla on standardin soveltamisalan mukainen pätevyys. Asuntosprinklerilaitteistoja saavat suunnitella, asentaa ja huoltaa ainoastaan koulutetut ja kokeneet henkilöt. Myös laitteiston tarkastajien ja testaajien olisi oltava päteviä ammattilaisia. Tämä standardi ei välttämättä kata kaikkia lainsäädännön vaatimuksia. 47

48 4 Suunnittelu ja dokumentointi 4.2 Esisuunnittelu- tai arviointivaihe Esisuunnittelu- tai arviointivaiheessa on oltava käytettävissä ainakin seuraavat tiedot: a) kohteen pääpiirustukset, joista käy ilmi 1)rakennuksen tyyppi (ks. kohta 6) 2)laitteistojen laajuus ja suojaamattomien alueiden yksityiskohdat 3)asennusventtiilien sijainti 4)vyöhykkeiden sulkuventtiilien sijainti (jos niitä on) 5)rakennusten leikkauskuvat täyteen korkeuteen saakka; kuviin on merkittävä korkeimman sprinklerin sijainti mitattuna referenssikorkeudesta B) yleistiedot vesilähteistä; jos kyseessä on yleinen vesijohto, esitetään myös mittaustulokset, joista käy ilmi virtaama ja vastaava paine sekä mittauskohdan sijainti, mittauksen päivämäärä ja kellonaika c) kuvaus tämän standardin vaatimuksista poikkeavista asioista ja niiden perustelut. 48

49 4.3.4 Vesilähde Vesilähdepiirustukset Piirustuksissa on esitettävä putkijohdot vesilähteiltä asennusventtiileille. Piirustuksiin on sisällyttävä luettelo käytetyistä piirrosmerkeistä. Lisäksi on osoitettava sulku- ja yksisuuntaventtiilin ja kaikkien paineenalennusventtiilien, vesimittareiden, kaksoisyksisuuntaventtiilien ja kaikkien muihin tarkoituksiin kuin sprinklerilaitteita varten tehtyjen liitäntöjen sijainti ja tyypit Hydrauliset laskelmat Hydraulisilla laskelmilla on osoitettava, että pienin vesilähde pystyy syöttämään vesilähteeltä vaaditut paine- ja virtaama-arvot asennusventtiilikeskukselle. 49

50 Yleinen vesijohto Yleisestä vesijohdosta, joka toimii vesilähteenä tai josta otetaan vesitäydennys vähennetyn tilavuuden varastosäiliöön, on toimitettava seuraavat tiedot: a) vesijohdon nimellishalkaisija b) selvitys, onko vesijohto molemmista päistään syötetty, vai onko se päättyvä haara; päättyvän haaran osalta on ilmoitettava putkietäisyys lähimmälle molemmista päistään syötetylle johdolle c) yleisen vesijohdon paine-virtaamakäyrä mitattuna aikana, jolloin vedenkulutus on suurimmillaan; käyrällä on esitettävä vähintään kolme paineen ja virtauksen mittaustuloksia vastaavaa pistettä; laskelmissa on otettava huomioon testauskohdan ja joko asennusventtiilin yläpuolisen painemittarin tai vesivaraston täyttöventtiilin välinen hydrostaattinen paine-ero ja vaaditun virtaaman aiheuttama virtausvastus ja korjattava käyrää sen mukaan d) yleisen vesijohdon mittauksen päivämäärä ja kellonaika e) yleisen vesijohdon mittauskohdan sijainti suhteessa asennusventtiileihin f) paine-virtaamakäyrä, josta käy ilmi käytettävissä oleva paine aina suurimpaan vaadittuun virtaamaan saakka g) paine-virtaamakäyrä, joka osoittaa jokaisen asennuksen osalta hydraulisesti epäedullisimman sprinklerin mitoitusalan asettamat vaatimukset ja joka lasketaan siten, että paineet vastaavat asennusventtiilin yläpuolisen painemittarin osoittamia lukemia. 50

51 5 Sprinklerisuojauksen laajuus 5.1 Suojattavat rakennukset ja tilat Kun rakennus suojataan sprinklereillä, kaikki sen osat sekä siihen liittyvän rakennuksen tilat on suojattava lukuun ottamatta kohdissa ja lueteltuja poikkeuksia. 51

52 5.1.1 Tyypin 1 asuntosprinklerilaitteistojen kohdalla sallittavat poikkeukset Sprinklerisuojaus voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa: a) wc- tai kylpyhuonetilat, joiden pinta-ala on alle 5 m2 ja suojaverhous vähintään euroluokkaa C ja joissa ei varastoida palavia materiaaleja tai joissa ei ole sähkölaitteiden, kuten pesukoneiden tai kuivaimien, liitäntöjä tai sprinklerilaitteiston komponentteja b) käyttämättömät ullakot c) palo-osastoidut (ks. kohta 5.2) tilat, jotka eivät ole asuinkäytössä, kuten autotallit tai kattilahuoneet d) avoimet ulkoparvekkeet e) ryömintätilat, lattioiden alapuoliset ja kattojen yläpuoliset tilat, hissikuilut ja muut piilotilat, joita ei käytetä tai ole tarkoitettu asuintiloiksi tai varastoiksi f) suljetut pystysuorat kuilut (esim. hissit tai huoltokuilut), joissa ei ole palavia materiaaleja ja jotka muodostavat palo-osaston (ks. kohta 5.2). 52

53 5.1.2 Tyyppien 2 ja 3 asuntosprinklerilaitteistojen kohdalla sallittavat poikkeukset Sprinklerisuojaus voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa, mikäli huolellisen harkinnan jälkeen todetaan, että palokuorma ei sitä edellytä: a) wc- tai kylpyhuonetilat, joiden pinta-ala on alle 5 m2 ja suojaverhous vähintään euroluokkaa C ja joissa ei varastoida palavia materiaaleja tai joissa ei ole sähkölaitteiden, kuten pesukoneiden tai kuivaimien, liitäntöjä tai sprinklerilaitteiston komponentteja b) käyttämättömät ullakot, joissa ei ole sähkölaitteita c) tilat, jotka eivät ole asuinkäytössä ja jotka muodostavat erillisen palo-osaston (ks. kohta 5.2) d) avoimet ulkoparvekkeet e) suljetut pystysuorat kuilut (esim. hissit tai huoltokuilut), joissa ei ole palavia materiaaleja ja jotka muodostavat palo-osaston (ks. kohta 5.2) f) tilat, joiden suojaukseen käytetään muita valvontaelimen hyväksymiä automaattisia sammutuslaitteistoja g) tyypin 2 asuntosprinklerilaitteistojen osalta: ryömintätilat, lattioiden alapuoliset ja kattojen yläpuoliset tilat, hissikuilut ja muut piilotilat, joita ei käytetä tai ole tarkoitettu asuintiloiksi tai varastoiksi h) tyypin 3 asuntosprinklerilaitteistojen osalta: standardissa EN määritellyt piilotilat. 53

54 5.2 Palo-osastointi Sprinklatun ja sprinklaamattoman tilan välisen osastoinnin palonkestävyyden on oltava valvontaelimen määrittelyn mukainen. Tyyppien 2 ja 3 asuntosprinklerilaitteistojen kohdalla palonkestävyyden on oltava vähintään 30 minuuttia. 13) 13) Kansallinen alahuomautus: Osastoinnin vähimmäisvaatimukset määräytyvät rakentamismääräysten mukaisesti. Valvontaelin viittaa tässä kohdassa rakennusvalvontaviranomaiseen. 54

55 6 Asuntosprinklerilaitteistojen luokittelu 6.1 Asuntosprinklerilaitteiston tyyppi Asuntosprinklerilaitteistot on luokiteltava tyyppeihin 1, 2 ja 3. Taulukossa 1 on esimerkkejä niiden käyttökohteista. Jos rakennuksessa on taulukossa 1 määritelty tila, joka sisältää muunlaisia kohteita kuin sellaisia, joita asuinkäyttöön yleensä liittyy, kyseinen tila on suojattava sprinklereillä standardin EN mukaisesti. 14) 14) Kansallinen alahuomautus: Tässä tarkoitetaan tilanteita, joissa rakennuksessa on myös muita suojattavia tiloja kuin taulukon 1 mukaiset tilat ja ne suojataan sprinklerilaitteistolla. 55

56 Taulukko 1 Asuntosprinklerilaitteistojen tyyppien kuvaukset Asuntosprinklerilaitteiston tyyppi Esimerkkejä käyttökohteesta 1 Omakotitalot ja paritalot Rivitalot, joissa on korkeintaan kolme maanpinnan yläpuolella olevaa kerrosta ullakko mukaan luettuna ja yksi kellarikerros Asuintalot, joissa on korkeintaan neljä asuin- ja majoitustilaa korkeintaan kolmessa kerroksessa sekä yksi kellarikerros 2 Asuinkäyttöön tarkoitetut rakennukset, joissa on korkeintaan kahdeksan kerrosta ja yksi kellarikerros, lukuun ottamatta hoitolaitoksia, jotka on tarkoitettu pysyvään asumiseen henkilöille, jotka tarvitsevat apua rakennuksesta poistumiseen 3 Hoitolaitokset tai niiden osat, jotka on tarkoitettu pysyvään asumiseen henkilöille, jotka tarvitsevat apua rakennuksesta poistumiseen Vähintään yhdeksänkerroksiset asuinkäyttöön tarkoitetut rakennukset HUOM. Jos rakennus ei vastaa taulukon 1 kuvauksia, valvontaelimen olisi päätettävä, mihin tyyppiin se kuuluu. 56

57 7 Hydraulinen mitoitus ja putkiston sijoittelu Putkiston mitoitus ja painehäviöiden laskeminen Putkisto on mitoitettava yksilöllisesti, eli kaikki halkaisijat on määritettävä hydraulisilla laskelmilla. 57

58 8 Vesilähteet 8.1 Vesilähde Käyttövarmuus Vesilähteiden käyttövarmuus ja luotettavuus on turvattava kaikilla mahdollisilla käytännön toimenpiteillä. 58

59 11 Asennuksen tyyppi ja koko 11.1 Märkäasennus Asennusten koko Suurimman yksittäisellä asennusventtiilillä suojattavan alueen, johon luetaan mukaan myös kuiva- ja kuivamärkäjatkoasennusten sprinklerit, on oltava taulukon 5 vaatimusten mukainen. Taulukko 5 Märkäasennuksen suurin sallittu suojausalue Asuntosprinklerilaitteiston tyyppi Suurin sallittu suojattu alue asennusventtiiliä kohden 1 1 asuin- ja majoitustila 2 ja m2, paitsi asuin- ja majoitustilat, joiden katsotaan olevan tilapäisessä käytössä, kuten hotellit, motellit, sairaalat, opiskelija-asuntolat jne., sekä hoitolaitokset, jolloin pinta-ala on enintään m2. Ks. myös liitteen A vaatimukset sprinklerilaitteiston vyöhykejaosta. 59

60 16 Hälytykset ja hälytyslaitteet 16.1 Poistumishälytys Poistumishälytyksen tarve määritellään yleensä kansallisessa lainsäädännössä. 16) 16) Kansallinen alahuomautus: Poistumishälytys toteutetaan paloilmoittimella tai palovaroittimella, jotka määräytyvät kansallisten säädösten perusteella. 60

61 Tyypin 3 asuntosprinklerilaitteisto Palo- ja vikailmoitukset on välitettävä hälytyskeskukseen. Ilmoitusten välitinlaitteiden on oltava standardien EN 54-2, EN 54-4, EN ja EN mukaisia. Ilmoitinkeskuksen ja hälytyskeskuksen välistä yhteyttä on valvottava kokonaisuudessaan. Jos yhteyteen tulee vika, vikailmoituksen on tultava mieluiten sekä suojattavaan rakennukseen (paikalliseen miehitettyyn keskukseen) että hälytyskeskukseen. Tulipalon syttyessä siitä on tultava paloilmoitus sekä ilmoitinkeskukseen että itse suojattavan rakennuksen osaan, jossa ilmoitus huomataan (paikalliseen miehitettyyn keskukseen). Vikaantumisesta on tultava ilmoitus sekä ilmoitinkeskukseen että itse suojattavan rakennuksen osaan, jossa ilmoitus huomataan (paikalliseen miehitettyyn keskukseen). Paloilmoituspainikkeen ja ilmoitinkeskuksen välistä yhteyttä on valvottava kokonaisuudessaan. Virtauskytkimen tai painekytkimen ja ilmoitinkeskuksen välistä yhteyttä on valvottava kokonaisuudessaan. Laitteistoon on asennettava paloilmoituspainike sekä laitteiston testaamista varten että paloilmoitustilan kytkemistä varten siltä varalta, että sprinklerilaitteistoon tulee vika. 61

62 Liite F(opastava) Uusi tekniikka Tämän standardin laadinnan aikana on voitu kehittää uutta asuntokäyttöön sopivaa tekniikkaa ja markkinoille on voinut tulla uusia tuotteita. Tämän standardin minkään kohdan tarkoitus ei ole rajoittaa uuden tekniikan tai vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä. Tekniikkaa, jota tässä standardissa ei käsitellä, olisi käytettävä ainoastaan suuren mittakaavan koetulosten tai hyväksyttyjen testausmenetelmien tulosten mukaisesti ja vain, jos mitoitusperusteet ovat täysin asianomaisen valvontaelimen hyväksyttävissä. Uusi tekniikka on tarkoitus sisällyttää näiden standardien seuraaviin painoksiin. 62

63 CEN/TS 14972:en Fixed firefighting systems. Watermist systems. Design and installation SFS-EN 12094; 1-16 Fixed firefighting systems. Components for gas extinguishing systems. SFS-EN 12259; 1-5 Fixed firefighting systems components for sprinkler and waterspray systems. Soveltuvin osin, komponenttistandardit (FM, UL) 63

64 CEN/TS 14972:en Soveltamisala This Technical Specification specifies requirements and gives information on design, installation and testing and gives criteria for the acceptance of fixed landbased watermist systems for specific hazards and provides fire test protocols for a variety of hazard groups. The requirements are not valid for watermist systems on ships, in aircraft, on vehicles and mobile fire appliances or for below ground systems in the mining industry. The requirements can be used as a guidance for other fixed firefighting systems, however, provided that any specific requirements for other firefighting supplies are taken into account. Aspects of watermist associated with explosion protection are beyond the scope of this document. As the fire test scenarios of this document apply to a group of similar applications, by analogy the successful performance of watermist systems also applies to that group, as defined in Annex A. Extrapolation is not covered. The document is not intended to be used as a universal design manual of watermist, as different systems have different characteristics and hence follow different design criteria to satisfy their duty requirements. In the absence of a generalized design method, it is the intent of this document that watermist systems are full-scale fire tested and its system component evaluations are conducted by qualified testing laboratories. The full system acceptance requires the relevant fire test report, the component test report(s) as well as manufacturer\'s design, installation, operation and maintenance manual for the application. If the gas in the system is a significant factor for extinguishment/suppression, the relevant parts of EN and EN are applicable. Firefighting systems in accordance with EN and water spray systems are not covered. 64

65 SFS-EN Kiinteät palonsammutusjärjestelmät. Kaasusammutuslaitteistot. Osa 1: Suunnittelu, asennus ja huolto (muutettu ISO ) SFS-EN 12094; 1-16 Fixed firefighting systems. Components for gas extinguishing systems. 65

66 SFS-EN Soveltamisala Tässä asiakirjassa esitetään rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin tai muihin rakennelmiin asennettavien kaasusammutuslaitteistojen suunnittelua, asennusta, testausta, huoltoa ja turvallisuutta koskevat vaatimukset ja suositukset sekä erilaisten sammutteiden ominaisuuksia ja palotyyppejä, joihin ne soveltuvat. Soveltamisala kattaa rakennuksiin, laitoksiin ja muihin erityiskohteisiin liittyvät tilasuojauslaitteistot, joissa käytetään sähköä johtamattomia kaasumaisia sammutteita, joista ei jää ainejäämiä käytön jälkeen. Näistä sammutteista on tällä hetkellä saatavana riittävästi tietoa, jotta soveltuva riippumaton hyväksyvä taho voi varmentaa niiden käyttö- ja turvallisuusominaisuudet. Tämä asiakirja ei käsittele räjähdysten tukahduttamista. Tämän asiakirjan tarkoitus ei ole esittää luetteloa hyväksyvän tahon hyväksymistä sammutteista, sillä muutkin sammutteet voivat olla yhtä hyväksyttäviä. Tämä asiakirja ei käsittele hiilidioksidisammutuslaitteistoja, sillä niitä käsitellään muissa kansainvälisissä standardeissa. Tätä asiakirjaa sovelletaan taulukossa 1 lueteltuihin sammutteisiin. Se on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä standardin EN eri sammutteita käsittelevien osien kanssa taulukon 1 mukaisesti. 66

67 HIILIDIOKSIDISAMMUTUSLAITTEISTOT SUUNNITTELU JA ASENTAMINEN FK - CEA 4007: (fi) Soveltamisala Nämä säännöt määrittelevät vaatimukset suunnittelulle, asennukselle ja laitteistojen huollolle rakennuksissa ja teollisissa tuotantolaitoksissa. Säännöt sisältävät myös vaatimukset olemassa olevan laitteiston laajennuksille ja muutoksille. Säännöt sisältävät hiilidioksidilaitteisto- ja komponenttivaatimusten lisäksi vaatimukset suojattaville tiloille ja kohteelle. Nämä säännöt perustuvat tämänhetkiseen tekniseen tietämykseen. Hyväksytyn kaasusammutuslaitteistoliikkeen tulee suunnitella ja asentaa laitteisto näiden sääntöjen mukaisesti käyttäen hyväksyttyjä ja yhteensopivia standardisarjan SFS-EN mukaisia komponentteja. Finanssialan Keskusliitto asettaa automaattisia sammutuslaitteistoja toimittavalle asennusliikkeelle vaatimukset, joilla varmistetaan sammutuslaitteistojen hyvälaatuinen suunnittelu ja asennus. Nämä säännöt eivät koske räjähdyksen tukahduttamis- ja inertointilaitteistoja. Nämä säännöt määrittelevät vähimmäisvaatimukset. 67

68 Keskustelua! Kysymyksiä? 68

69 Raimo Lehto Turvallisuusasiantuntija Safety Adviser Puh Phone GSM Mobile Vahingontorjunta ja Turvallisuus Loss Prevention & Security FK/Finanssialan Keskusliitto Federation of Finnish Financial Services Bulevardi Helsinki FI Helsinki 69

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista säädösrintamalta

Ajankohtaista säädösrintamalta Ajankohtaista säädösrintamalta Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät, 19.-20.11.2013 Helsinki Valmisteilla asetukset paloilmoittimista ja automaattisista sammutuslaitteistoista Lausunnolle

Lisätiedot

Pohjoismaiset asuntosprinklausstandardit

Pohjoismaiset asuntosprinklausstandardit Pohjoismaiset asuntosprinklausstandardit 1 INSTA Standardiluonnokset Nämä luonnokset on valmistellut yhteispohjoismainen toimikunta Inter Nordic Standardisation Cooperation (INSTA) Työ aloitettiin Ruotsin

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA Johtaja Matti Orrainen SPEK 15.2.2013 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä

Lisätiedot

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoasetusten valmistelu. Keskustelutilaisuudet ja 28.9.

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoasetusten valmistelu. Keskustelutilaisuudet ja 28.9. Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoasetusten valmistelu Keskustelutilaisuudet 13.9. ja 28.9. Keskustelutilaisuuden ohjelma 1) Yleistä asetusten valmistelusta 2) Laitteiden vaatimukset 3) Laitteiston toteutus

Lisätiedot

I019 (EN ISO/IEC 17020) (Tyyppi A / Type A)

I019 (EN ISO/IEC 17020) (Tyyppi A / Type A) I019/A09/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY I019 (EN ISO/IEC 17020) (Tyyppi A / Type A) AB ALARM CONTROL ALCO OY ALARM CONTROL ALCO LTD Tunnus

Lisätiedot

Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia. Toivottaa Kari Koskela@spek.fi

Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia. Toivottaa Kari Koskela@spek.fi Tervetuloa pohtimaan paloilmoittimia Toivottaa Kari Koskela@spek.fi 29.11.2012 Paloilmoittimen toteutus Esisuunnittelu Rakennushankkeeseen ryhtyvä - Toteutuspöytäkirja Suunnittelu Yleensä sähkösuunnittelija

Lisätiedot

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta Karoliina Puolanne 15.12.2009 Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Tukesin markkinavalvonta Tukesin pelastustoimen laitteet ja CE-merkityt

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI

AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA KAASUSAMMUTUSLAITTEISTOISSA KÄYTETTÄVIEN HYVÄKSYTTYJEN TUOTTEIDEN LUETTELOINTI 2009 1 (6) AUTOMAATTISISSA SPRINKLERILAITTEISTOISSA JA AUTOMAATTISISSA

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Sokos Hotel Vantaa 16.10.2018 Jorma Jantunen MRL Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Koulutuspäivä paloilmoittimista (ERHE-hanke)

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Koulutuspäivä paloilmoittimista (ERHE-hanke) Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta Karoliina Puolanne 14.4.2010 Koulutuspäivä paloilmoittimista (ERHE-hanke) Tukesin markkinavalvonta Tukesin pelastustoimen laitteet ja CE-merkityt

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.

Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11. Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.2008 Selvitysprojektin taustaa Laki pelastustoimen t laitteista

Lisätiedot

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen: OHJE 1 (7) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma (jatkossa toteuttamissuunnitelma) tarkoittaa toiminnanharjoittajan laatimaa suunnitelmaa siitä,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Johansson Björn. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Johansson Björn. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.10.2017 Johansson Björn Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista 1 Sammutuslaitteistot vs. vesivahinkoesto järjestelmät Aluksi kommentti.

Lisätiedot

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

OHJE 1 (9) AJä 24.11.2014 POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA OHJE 1 (9) POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Laatimisvelvoite ja jatkotoimenpiteet Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY I001 Liite 1.28 / Appendix 1.28 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY Tunnus Code I001, liite 1.28 I001, App. 1.28 Yksikkö tai toimintoala Department

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja Poistumisturvallisuusselvitys Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja 2 Toimintakyky palon tapahtumahetkellä Tulipalossa olosuhteet ovat ihmiselle hengenvaaralliset jo muutamassa minuutissa, sillä savukaasut ovat

Lisätiedot

Paloilmoittimet. Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo. Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo

Paloilmoittimet. Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo. Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo Paloilmoittimet Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo 1 Palonilmaisualan yhdistys ry Palonilmaisualan yhdistys ry on perustettu

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

Palonilmaisulaitteita suunnittelevan, asentavan ja/tai huoltavan liikkeen hyväksyminen. FK 2009-12 (fi)

Palonilmaisulaitteita suunnittelevan, asentavan ja/tai huoltavan liikkeen hyväksyminen. FK 2009-12 (fi) hyväksyminen FK 2009-12 (fi) 1/6 hyväksyminen 1. TARKOITUS... 2 2. MENETTELY... 2 3. VAATIMUKSET... 2 3.1 Suunnittelu-, asennus- ja huolto-ohjeet...3 3.2 Vastuu suunnittelusta, asennuksesta ja huollosta...3

Lisätiedot

TUKES 10-11.11.2010 Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista. Arja Rantala Firecon Group Oy

TUKES 10-11.11.2010 Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista. Arja Rantala Firecon Group Oy TUKES 10-11.11.2010 Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista Arja Rantala Firecon Group Oy CEA 4001:2007-06 (fi) Sprinklerilaitteistot, suunnittelu ja asentaminen - perussäännöt

Lisätiedot

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTO AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTO 2017 1 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnittelutoimisto Sisällysluettelo 1 Tarkoitus... 2 2 Menettely... 2 3 Vaatimukset... 2 3.1 Suunnitteluohjeet...

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön määräys A:60

Sisäasiainministeriön määräys A:60 Sisäasiainministeriön määräys A:60 Paloilmoittimien hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto, ja tarkastus SISÄLTÖ 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Paloilmoittimen määrittelyt 3.1 Perusmäärittelyt 3.2 Muut

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON HYVÄKSYMINEN

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON HYVÄKSYMINEN AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON HYVÄKSYMINEN 2009 Finanssialan Keskusliitto Automaattisten sammutuslaitteistojen 2 (10) AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäministeriöstä. Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät, Kokkola Kirsi Rajaniemi

Ajankohtaista sisäministeriöstä. Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät, Kokkola Kirsi Rajaniemi Ajankohtaista sisäministeriöstä Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät, Kokkola Kirsi Rajaniemi Sisältö Pelastustoimen uudistus Nuohousta koskevan sääntelyn uudistaminen Palotarkastustoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

Katsaus säädöstilanteeseen. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko

Katsaus säädöstilanteeseen. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko Katsaus säädöstilanteeseen Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko Palovaroitinasetus (1/2) Lausuntokierros päättyy 15.12.2008 www.pelastustoimi.fi/valmisteilla Tavoite

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Johansson Björn. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Johansson Björn. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 17.10.2018 Johansson Björn Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista 1 Vesisumusammutuslaitteistoja koskeva keskustelutilaisuus Pidettiin

Lisätiedot

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta

PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki 26. 27.5.2010 Henkilöturvallisuutta parantavan sammutuslaitteiston valinta Norja teki sen..... eli sääti rakentamismääräyksissä sprinklauksen pakolliseksi asuinkerrostaloissa

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tämä ohje käsittelee pelastuslain 379/2011 20 mukaisen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimista. Poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Ohje kiinteistön edustajalle ja paloilmoitinliikkeelle automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hyväksymisestä käyttöön Päijät-Hämeessä

Ohje kiinteistön edustajalle ja paloilmoitinliikkeelle automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hyväksymisestä käyttöön Päijät-Hämeessä 2018 Ohje kiinteistön edustajalle ja paloilmoitinliikkeelle automaattisen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hyväksymisestä käyttöön Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2018/5 16.4.2018

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus paloturvallisuudesta ja pelastustoimen laitteista. Petri Mero, johtava asiantuntija

Ajankohtaiskatsaus paloturvallisuudesta ja pelastustoimen laitteista. Petri Mero, johtava asiantuntija Ajankohtaiskatsaus paloturvallisuudesta ja pelastustoimen laitteista Petri Mero, johtava asiantuntija Paloturvallisuus Palo-, murto- ja vuotovahinkokorvaukset 250 Milj. 200 150 100 Palo 164 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY I001 Liite 1.28 / Appendix 1.28 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY INSPECTA TARKASTUS OY Tunnus Code I001, liite 1.28 Yksikkö tai toimintoala Department or section

Lisätiedot

Sammutuslaitteistohenkilöiden koulutus (6 pvä) 20.9., 18.10., 19.10., 8.11., 9.11. ja 24.11.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel

Sammutuslaitteistohenkilöiden koulutus (6 pvä) 20.9., 18.10., 19.10., 8.11., 9.11. ja 24.11.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel Sammutuslaitteistohenkilöiden koulutus (6 pvä) 20.9., 18.10., 19.10., 8.11., 9.11. ja 24.11.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel Hinta: 2155 6 pv+ alv 23%. 20.9.2011 Sisältö: YLEISTÄ ASIAA/SAMMUTUSLAITTEISTOTUTKINNON

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,

Lisätiedot

FK esittää standardiehdotuksen jatkotyöstöön oheisessa kommenttilomakkeessa esitettyjä muutosehdotuksia:

FK esittää standardiehdotuksen jatkotyöstöön oheisessa kommenttilomakkeessa esitettyjä muutosehdotuksia: Lausunto () 3.5.03 Julkinen Lehto Raimo Turvallisuus ja Infra Öljyalan Keskusliitto Standardiehdotus SFS 3357 PALAVIEN NESTEIDEN VARASTON SAMMUTUS- JA PALONTORJUNTAKALUSTO Lausuntopyyntö 6/3,.4.03 FK LAUSUNTO

Lisätiedot

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Erityisasuminen Turjo Jaakkola Erityisasuminen Mitä on erityisasuminen? Tarkoituksenmukainen asuminen ylipäänsä edistää asukkaan itsenäistymistä ja elämän hyvää hallintaa. Erityisryhmät tarvitsevat tarpeisiinsa erilaisia asuntoja, kuten

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Palonilmaisu sekä sammutuslaitteistojen toimintaan vaikuttavista tekijöistä tehdyt huomiot tarkastuksilla

Palonilmaisu sekä sammutuslaitteistojen toimintaan vaikuttavista tekijöistä tehdyt huomiot tarkastuksilla [presentation title] via >Insert >Header & Footer Palonilmaisu sekä sammutuslaitteistojen toimintaan vaikuttavista tekijöistä tehdyt huomiot tarkastuksilla Kiwa Inspecta Antero Peltomaa Aluepäällikkö Palonilmoitintarkastukset

Lisätiedot

Sammutuslaitteistohenkilöiden koulutus (3 pvä) 20.9, 18.10 ja 19.10.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel. Ohjelma. Hinta: 1325 + alv 23% 20.9.

Sammutuslaitteistohenkilöiden koulutus (3 pvä) 20.9, 18.10 ja 19.10.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel. Ohjelma. Hinta: 1325 + alv 23% 20.9. Sammutuslaitteistohenkilöiden koulutus (3 pvä) 20.9, 18.10 ja 19.10.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel Hinta: 1325 + alv 23% Ohjelma 20.9.2011 Sisältö: YLEISTÄ ASIAA/SAMMUTUSLAITTEISTOTUTKINNON VALMENNUSPÄIVÄ

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

HASO. Turvallisuusilta

HASO. Turvallisuusilta HASO Turvallisuusilta 30.1.2019 Ohjelma Vastuut ja velvollisuudet omistaja vs. asukas Kiinteistön Pelastussuunnitelma arjen turvallisuuden kivijalka Kodin pelastautumissuunnitelma riskianalyysi sekä toimintamallit

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Tukes pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) mukainen valvonta

Tukes pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) mukainen valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 6.10.2016 Karoliina Meurman Tukes pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) mukainen valvonta Paloklusteri, Lahti 1 Tukesin organisaatio 6.10.2016 Karoliina

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

ASENTAJAN JA HOITAJAN KOULUTUSOHJELMA JA HENKILÖSERTIFIOITU PÄTEVYYSTUTKINTO 20.9., 18.10. ja 19.10.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel

ASENTAJAN JA HOITAJAN KOULUTUSOHJELMA JA HENKILÖSERTIFIOITU PÄTEVYYSTUTKINTO 20.9., 18.10. ja 19.10.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel ASENTAJAN JA HOITAJAN KOULUTUSOHJELMA JA HENKILÖSERTIFIOITU PÄTEVYYSTUTKINTO 20.9., 18.10. ja 19.10.2011 Vantaa, Rantasipi Airport Hotel Hinta: 1325 + alv 23% Tavoite: Koulutuksessa käydään läpi laitteita

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

SPEKin ajankohtaisia. turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino puh

SPEKin ajankohtaisia. turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino   puh SPEKin ajankohtaisia turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino email: ilpo.leino@spek.fi puh. 045 6577290 Yleistä Paloturvallisuusviikon päivitetyt sivut avoinna http://paloturvallisuusviikko.fi/ Tutkimuksia: http://www.spek.fi/suomeksi/kehittaminen/tutkimustoiminta/tutkimushankkeet

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 10.11.2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Matti Orrainen 2.2. 1 Säädöksissä vaaditus turvallisuusasiakirjat 2.2.1. 1 Suunnittelun ja valmistelun turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston asetuksessa (205/2006)

Lisätiedot

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET

HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET HÄLYTYSTENVASTAANOTTOKESKUKSIEN VAATIMUKSET 2017 1 Hälytystenvastaanottokeskuksien vaatimukset Sisällysluettelo 1 TARKOITUS... 2 2 MENETTELY... 2 3 MÄÄRITELMIÄ... 3 4 YLEISET VAATIMUKSET... 3 5 ARVIOINTIKRITEERIT...

Lisätiedot

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi 1 Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Varkaus 4-11.2015 Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Miten saadaan turvallinen asumisympäristö? Yhteisellä tiedolla Yhteisellä taidolla

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Tukes valvontaviranomaisena Tukes:n valvontatoimet perustuvat laitelakiin 10/2007 Paloilmoittimien ja

Lisätiedot

TUULIVOIMALAN VAHINGONTORJUNTA 2014

TUULIVOIMALAN VAHINGONTORJUNTA 2014 TUULIVOIMALAN VAHINGONTORJUNTA 2014 1 TUULIVOIMALAN VAHINGONTORJUNTA 2014 Sisällysluettelo 1 TARKOITUS... 2 2 YLEISTÄ... 2 2.1 Toteutus ja tyyppihyväksyntä... 2 2.2 Kuljetus... 2 2.3 Asennus... 2 2.4 Liitäntä

Lisätiedot

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 Savunpoisto, savunhallinta vai jotain muuta 2 Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (Wilhelm Occamilainen n.1285-1350)

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT

TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT POISTUMISREITTIVALAISTUS KUNNOSSAPITO-OHJELMA HUOLTOPÄIVÄKIRJA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA 08/07 VOT6502 2 Poistumisreittivalaistuksen kunnossapito-ohjelma Poistumisreitin

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,

Lisätiedot

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri PALOKLUSTERI 4.5.2017 1 Tapio Aaltonen paloinsinööri Pelastuslaitoksen tehtävät (Pelastuslaki 379/2011) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 4.8.

MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 4.8. MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Tilannekatsaus/tulipalot 31.7.2011 Rakennuspaloja keskimäärin 17,5/vrk Asuinrakennuspaloja

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK

Tekniikka ja turvallisuus. Ilpo Leino SPEK Tekniikka ja turvallisuus Ilpo Leino SPEK 1 Turvallisuus EI ole pelkkää tekniikkaa 2 Turvallisuus ON tekniikkaa 3 Turvallisuus ON tekniikkaa ja OIKEAA asennetta sekä osaamista! 4 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 7.12.2012

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 7.12.2012 2012 NOUSUJOHTO-OHJE Päijät-Hämeen pelastuslaitos 7.12.2012 1 1 NOUSUJOHDON TARVE... 1 1.1 Perusteet... 1 1.2 Käytännöt Päijät-Hämeessä... 2 2 NOUSUJOHDON RAKENNE JA TYYPPI... 2 2.1 Kuivanousujohto...

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 1 (5 ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta

Lisätiedot

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo Suomen Pelastusneuvonta Oy Turvallisuusalan koulutusta ja konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo Palvelut Pelastussuunnitelmat Poistumisturvallisuusselvitykset Turvallisuuskoulutukset Konsultointi

Lisätiedot

Pelastustoimen laitteet. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki,

Pelastustoimen laitteet. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, Pelastustoimen laitteet Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Palovaroitinasetus Kotimainen lausuntokierros kesällä 2008 EU -ilmoitus uusitaan (min 3 kk) Pelastuslain (468/2003) mukaan hankittavat

Lisätiedot

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat 1 (6) TILAPÄISMAJOITTUMISEN OHJE Yleistä Tilapäisen majoittumisen ohje on suunnattu henkilöille jotka eivät ole toimintakykyrajoitteisia tai kuuluvat erityisryhmiin. Tätä ohjetta on noudatettava majoitettaessa

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39 Tuotenumero: 412135 67,00 (+ alv 10%) normaalihinta 50,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Kaapelointien paloturvallisuuteen suoraan tai epäsuorasti liittyvät vaatimukset

Lisätiedot