Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset"

Transkriptio

1 Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa Selvityksen sisältö ja tulokset 1

2 Selvityksen tekijät Tilaajat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto Työtä ohjasivat Janne Lappalainen, Mirko Juppi ja Jonna Väätäinen ELYkeskuksesta ja Timo Välke Liikennevirastosta Selvitystyöstä vastasi Ramboll Finlandin ja Metsätehon yhteinen projektiryhmä Ramboll Olli Mäkelä Ari Sirkiä Aki-Matti Partanen Susanna Kukkonen Metsäteho Tapio Räsänen Antti Korpilahti Sirkka Keskinen 2

3 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Selvittää nykyiset metsä- ja turvekuljetusten määrät, suuntautuminen ja sijoittuminen tieverkolle, rautateille ja vesiteille Rakentaa ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja metsäteollisuuden yhteiskäyttöön työkalu, jolla kuljetustarkasteluja voidaan jatkuvasti toteuttaa tienpitoa ja muita tarkoituksia varten Tienpitäjän sekä metsä- ja turvealan toimijoiden yhteistoimintamallin kehittäminen Metsä- ja turvekuljetusten toteuttamista koskevan tietoaineiston kokoaminen Itä-Suomen maanteiden raakapuukuljetusvirrat on selvitetty alueittain v tilanne on muuttunut, eivätkä kokonaistarkastelut niiden perusteella ole mahdollisia 3

4 Kuljetusvirtojen tuottamisen ja sijoittelun menetelmäkuvaus 4

5 Selvityksessä kotimaisen raakapuun käytön arvioitiin olevan n. 53 milj. m 3 /v tasolla perustana oli v. 2012, jolloin kotimaan puun käyttö oli 51,3 milj. m 3 teollisuuspuun hakkuut v olivat kuitenkin jo 56,1 milj. m 3 Varsinaisia metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttömäärien skenaarioita ei tehty Metlan metsäsektorin suhdannekatsauksen lukuja käytettiin viitteenä uusia tuotantokapasiteettiin kohdistuvia investointeja ei mukana oletuksissa puumarkkinoiden oletetaan sopeutuvan kysyntään puun tuonnin arvioitiin lievästi kasvavan vuoteen 2012 verrattuna Hakkuumäärien lisäykset ovat tämän päivän käsityksen valossa pikemminkin varovaisia kuin optimistisia. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

6 Kotimaisen raakapuun käyttö tuotannonaloittain ja puutavaralajeittain (tilastoitu käyttö = ja selvityksessä käytetty ennuste = ) + 5,1 % + 7,4 % - 7,0 % + 8,5 % Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

7 Hakkuu- ja kuljetusmääräennusteet Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

8 Suunnittelualue Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat Hakkuuennusteita varten alueelle tehty pienaluejako N aluetta kooltaan km 2 Aluejako on tehty maantieverkon pohjalta siten, että metsäalueilta alkavat kuljetukset voidaan kohdistaa riittävällä tarkkuudella tieverkolle. 8

9 Pienalueen hakkuumääräennusteet perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen metsien monilähdeinventoinnin puustoestimaatteihin Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

10 Puutavaralajien hakkuiden alueellinen painottuminen (m 3 /ha) Kartat kuvaavat puutavaralajin hakkuumäärän suhteellista jakautumista kolmeen pienalueiden lukumäärän suhteen yhtä suureen luokkaan. 10

11 Raakapuun kuljetusvirtojen määrittely Kuljetusvirrat määritelty erikseen kullekin 6 puutavaralajille Kuntakohtaisesti on määritetty eri tuotantolaitoksen osuus ko. puutavaralajin kuljetuksista - yhtiöiden ilmoittamat hankinta-alueet (mm. sahat) ja arvioidut markkinaosuudet - autokuljetuksessa kuljetusmatka < 150 km - kuitupuulla käytetty myös v tehdyn kuljetusoptimoinnin tuloksia (junakuljetukset) - uittopuumäärät otettu huomioon - Itä-Suomen alueen ulkopuolelta tulevat ja ulkopuolelle suuntautuvat kuljetusvirrat Kunnan kuljetusmäärä kullekin tuotantolaitokselle jaettu pienalueille ko. puutavaralajin kokonaistilavuuksien suhteilla Tuloksena kuljetusmäärä (tonnia/v) puutavaralajeittain kultakin pienalueelta eri tuotantolaitoksiin (6 kuljetusvirtamatriisia) Kuljetusvirrat sijoiteltu kuljetusverkolle Emme-ohjelmistolla edullisinta kuljetusmuotoa käyttäen (maantiet, rautatiet, vesitiet) Sijoittelussa otettu rajoitukset huomioon - tuotantolaitoksen mahdollisuus ottaa vastaan rautatie- tai vesitiekuljetuksia - uittoon vain siihen soveltuvia lajikkeita (kuusi- ja mäntykuitu ja kuusitukki) 11

12 Energiapuun korjuu- ja kuljetusennusteet Energiapuun korjuumäärien laskenta perustuu Metsätehon ja Pöyry Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle v tehtyyn selvitykseen puupolttoaineiden valtakunnallisesta tarjonnasta ja kysynnästä hakkuutähde ja kannot päätehakkuumääriin perustuen markkinahakkuiden perusskenaario 56,6 milj. m 3 /v korjuutekninen talteensaantoaste, energiapuun korjuun suositukset ja metsänomistajien tarjontahalukkuus huomioitu pien- eli kokopuun määrät arvioitu nuorten metsien määrän ja niiden metsänhoidollisen hakkuutarpeen mukaan myös kuitupuun kysyntä sekä energia- ja kuitupuun hintasuhteet vaikuttavat Teknis-taloudellinen hankintapotentiaali (tarjonta) kuntakohtaisena, jossa on otettu huomioon metsähakkeen tuotantokustannukset yleisimmin käytössä olevien tuotantoketjujen mukaan pienten lämpölaitosten paikallinen käyttö vähennetty tarjonnasta tuotantokustannusten maksimihinnoiksi asetettiin hakkuutähteellä 16 /MWh, kannoilla 19 /MWh ja pienpuulla 20 /MWh Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

13 Itä-Suomen metsäenergian teknis-taloudellinen hankintapotentiaali 4,4 TWh hakkuutähteet 1,9 TWh kannot 1,2 TWh kokopuu 1,4 TWh Itä-Suomen metsäenergiaa käyttävien energialaitosten yhteenlaskettu kysyntä oli 2,8 TWh/v, joten saatavuus ylittää reilusti laitosten tämänhetkisen kysynnän. Itä-Suomen alueen laitoksiin muualta tulevia metsähakkeen kuljetusvirtoja ei ole arvioitu käytännössä olevan. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

14 Energiapuun kuljetusvirtojen määrittely Kaikki polttolaitokset vastaanottavat hakkuutähdettä ja suurin osa myös kokopuuta. Kantohaketta vastaanottavat vain eräät suurimmat energialaitokset. Hakkuutähdettä hankitaan ja kuljetetaan kaikista kunnista, osuus kunnan tarjontapotentiaalista vaihtelee välillä %. Kantoja ei korjata kaikista - varsinkaan itäisimmistä ja pohjoisimmista - kunnista. Suurten laitosten metsähakkeen kokonaistarve, kuljetusetäisyydet ja se ottaako laitos lainkaan vastaan kantoa, määrittää kuntien kokopuun korjuumääriä. Kunnan metsähakkeiden kuljetusmäärien jako pienalueille on tehty näillä perusteilla hakkuutähteet ja kannot: osa-alueen tukkikertymän osuus koko kunnan tukkikertymästä (hakkuutähde ja kannot tulevat päätehakkuista) kokopuu: pienalueen kuitupuukertymän osuus koko kunnan kuitupuukertymästä 14

15 Puunjalostuslaitokset Itä-Suomessa hakattua raakapuuta jalostetaan noin 45 tuotantolaitoksessa, joista moni on alueen ulkopuolella. Itä-Suomen alueen ulkopuolella olevien laitosten kuljetusvirtojen arvioinnissa on otettu huomioon myös muista maakunnista hankittavat puumäärät ja tuontipuu. 15

16 Energialaitokset Itä-Suomen metsäenergiaa käytetään noin 45 energialaitoksessa, joista osa on alueen ulkopuolella selvityksessä mukana vain yli 10 GWh/v käyttävät laitokset suuri osa pieniä lämpölaitoksia Fortumin Joensuun bioöljyjalostamo toistaiseksi ainoa jalostuslaitos Itä- Suomessa 16

17 Kuljetusmalli rakennettu Emme-liikennesuunnitteluohjelmalla Liikenneverkko koostuu linkeistä (väyläosuudet) ja solmuista (liittymät, terminaalit) Yhteisverkko käsittää maantiet, rautatiet ja vesitiet Metsäpienalueet ja turvetuotantoalueet kytketty verkkoon syöttölinkeillä Terminaaleina rautatiekuormauspaikat, uiton pudotuspaikat ja alusten lastauspaikat Kuljetuskohteet eli puunjalostuslaitokset, energialaitokset ym. kytketty eri kuljetusmuotojen verkkoihin Kuljetusmallin rakenne 17

18 Tie- ja rataverkot Kuljetusmallin tieverkko käsittää Itä- Suomessa kaikki maantiet sekä maanteitä yhdistävät katuyhteydet Muualla Suomessa verkossa päätiet ja seututiet, jolloin kaikki tuotantolaitokset on voitu kytkeä oikealla kohdalla verkkoon Pienaluesyötöt pyritty sijoittamaan yksityisteiden ja metsäteiden liittymiin siten, että kuljetusvirrat kohdistuvat maanteille mahdollisimman oikein Rautatiellä nykytilanteen mukaisesti runsaat 30 kuormauspaikkaa, joissa kuljetukset siirtyvät maanteiltä rautateille Tavoitevuoden 2018 keskitetyn kuormauspaikkaverkon osalta tehty oma erillistarkastelunsa 18

19 Vesitieverkko Vesitieverkko sisältää Vuoksen vesistön vesireitit Raakapuun aluskuljetuksiin käytettävissä noin 15 satamaa tai lastauspaikkaa Vuoksen vesistöalueella noin 40 uiton pudotuspaikkaa, joista viime vuosina aktiivikäytössä noin 20 paikkaa 19

20 Kuljetuskustannukset Kuljetusten sijoittelu liikenneverkoilla kaikki halvimmalle reitille Kuljetusmallissa kuljetuskustannus koostuu auton kuormauskustannus lähtöpäässä (snt/tonni) keskimääräinen kuljetuskustannus autolla, junalla tai vesitse (snt/tonnikm) siirtokustannus (terminaalikustannus) autokuljetuksesta rautatie- tai vesikuljetukseen (snt/tonni) tehdaspään siirtokustannus junasta tai vesiteiltä prosessiin (snt/tonni) Maanteiden liikennöitävyys otettu huomioon tieluokkakohtaisilla kertoimilla Tieluokkakohtaiset kertoimet valtatie 0,75 kantatie 0,80 seututie 1,00 yhdystie 1,25 20

21 Raakapuukuljetusten määrät Raakapuuta lähtee kuljetukseen yhteensä 13 milj. tonnia/v Raakapuun kuljetussuorite yhteensä 1870 milj. tonnikm/v autokuljetukset 54 % junakuljetukset 30 % vesitiekuljetukset 17 % Raakapuun kuljetuskustannukset yhteensä 103 milj. /v autokuljetukset 67 % junakuljetukset 22 % vesitiekuljetukset 11 % 21

22 Raakapuukuljetusten määrät Yhteiskuva raakapuukuljetuksista kaikilla kuljetusmuodoilla Yli tonnia/v virtoja maanteillä Uimaharjuun, Varkauteen, Kuopioon, Mikkeliin sekä Lappeenrannan - Imatran alueelle valtatietä 6 ja valtatietä 13 rautatiellä Karjalan radalla Joensuusta Imatralle ja Savon radalla Suonenjoen - Mikkelin välillä vesiteillä Kuopion korkeudelta Lappeenrannan - Imatran alueelle 22

23 Raakapuukuljetusten määrät tieverkolla, rautateillä ja vesiteillä 23

24 Energiapuukuljetukset Kuljetusmäärä 1,0 milj. tonnia/v Kuljetussuorite 59 milj. tonnikm/v Kuljetuskustannukset 17 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa Kuljetusmatkat selvästi lyhyempiä kuin raakapuukuljetuksissa Selvityksessä vain metsästä alkavat kuljetukset; lisäksi runsaasti kuljetuksia sahoilta ja puunjalostuslaitoksista energialaitoksiin 24

25 Turpeen tuotanto ja käyttö Koko maan turvetuotantoalasta Itä- Suomessa 14 % Itä-Suomessa energiaturpeen käyttö v oli 3,4 TWh/v, josta yli 60 % Pohjois- Savossa Itä-Suomessa vv ennustetaan 30 % vähennystä energiaturpeen käytössä (epävarmuustekijöitä verotuksen ja korvaavien energian-lähteiden saatavuuden osalta) Kuljetussuorite pienenee %, koska pisimmät kuljetukset jäävät ensiksi pois Vuosi Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Maakunta GWh Ha GWh Ha GWh Ha Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi yhteensä

26 Turpeen tuotantoalueet ja käyttökohteet Itä-Suomessa aktiivikäytössä noin 80 turvetuotantoaluetta alueella noin 20 turvetta käyttävää energialaitosta suurin Kuopion Haapaniemen voimala yli 1000 GWh/v muita yli 100 GWh/v turvetta käyttäviä voimaloita Mikkelin Pursiala, Joensuun Kontiosuo, Kuopion Savon Sellu sekä Savon Voiman Iisalmen ja Pieksämäen voimalat verotussyistä monet pienvoimalat käyttävät turvetta alle 5 GWh/v 26

27 Turvekuljetukset Turvekuljetusten määrä 0,7 milj. tonnia/v Turvekuljetusten kuljetussuorite 61 milj. tonnikm/v Turvekuljetusten kuljetuskustannukset 6 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä Kuljetusmatkat selvästi pidempiä kuin metsäenergiakuljetuksissa 27

28 Kuljetusmallin jatkohyödyntäminen Selvityksessä rakennettu kuljetusvirtamalli on liikenneväylien ylläpitäjien, metsäsektorin, turvetuotannon ja kuljetussuunnittelijoiden hyödynnettävissä Esimerkkejä mahdollisista jatkotarkasteluista ovat mm. autojen sallitun enimmäispainon ja -korkeuden korotuksen vaikutukset ja toimenpidetarpeet tieverkolla esimerkiksi yksittäisen sillan painorajoituksen poiston hyödyt tuotantolaitoksissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja liikenneverkkoon esimerkiksi uudet biojalostamot, puunjalostuslaitosinvestoinnit Äänekoskella, Varkaudessa ja Kymenlaaksossa kuljetusmuotojen työnjakoon liittyvät kuljetustaloustarkastelut esimerkiksi vesitiekuljetusten lisääminen, muutokset uiton pudotuspaikkaverkossa tai rautateiden kuormauspaikkaverkossa Kuljetusmalli saatavissa käyttöön selvityksen toimeksiantajien kautta (Pohjois- Savon ELY-keskus, Liikennevirasto, Metsäteho Oy) tarkastelut edellyttävät Emme-ohjelmiston käyttömahdollisuutta (pienalueiden suuren lukumäärän noin 5400 vuoksi tarvitaan vähintään kokoluokkaa 28 oleva Emme-lisenssi) 28

29 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Liikenneviraston ym. v laatima suunnitelma uudesta raakapuun kuljetusjärjestelmästä Raakapuun kuormaus keskitetään terminaaleihin (kuormauspalvelu) ja niitä täydentäviin kuormauspaikkoihin Tavoitteena säännölliset kokojunakuljetukset Tavoitetilassa v Itä-Suomessa 4 terminaalia ja 13 kuormauspaikkaa (nykytila runsaat 30 kuormauspaikkaa) 29

30 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Kuljetussuorite Itä-Suomessa lisääntyy 112 milj. tonnikm/v (6 %) Junakuljetukset vähenevät 69 milj. tonnikm/v (12 %) Autokuljetukset lisääntyvät 169 milj. tonnikm/v (17 %) Uittoon pieni lisäys 11 milj. tonnikm/v (4 %) Laskelmissa ei ole otettu huomioon junakuljetusten halpenemista 30

31 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Muutokset kuljetuksissa rata- ja maantieverkoilla 31

32 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Ahdas elinkaarensa lopussa oleva avattava silta valtatiellä 9 Kuopion itäpuolella Sillan kautta kulkee raakapuuta tonnia/v eli 15 rekallista/vrk Sillan kautta kulkevien raakapuukuljetusten suorite noin 20 milj. tonnikm/v Vuoden 2013 enimmäispainojen korotuksen (60 -> 76 tonnia) myötä kuljetukset voidaan hoitaa noin 10 % pienemmällä kuljetusten määrällä mikäli korotettuja enimmäispainoja ei voida hyödyntää sillalla eli joudutaan ajamaan nykyisillä kuormanpainoilla, menetys on 0,10 x 20 milj. tonnikm x 6,8 snt/tonnikm /v 32

33 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Mikäli elinkaarensa lopussa oleva silta joudutaan sulkemaan raskaalta liikenteeltä, raakapuukuljetukset siirtyvät kiertoreiteille ja rautateille rautatiekuljetukset lisääntyvät 5,4 milj. tonnikm/v eli /v maantiekuljetusten vähenevät 1,5 milj. tonnikm/v eli /v raakapuun kuljetuskustannukset lisääntyvät yhteensä /v 33

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuren mittakaavan kemialliseen puunjalostukseen keskittynyttä laitosta Kilpailu kuituraaka-aineesta on melko vähäistä Vuonna 2013

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla

Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Henkilö- ja tavarakuljetukset Saimaalla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 26.10.2016 Vienti Saimaalta: kohdesatamat 26.10.2016 Tero Sikiö 2 Tuonti Saimaalle: lähtösatamat 26.10.2016 Tero Sikiö

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT Metsäbiomassa ja metsäteollisuus-asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy/ Sami Pastila METSÄTEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ YLI 70 MILJ. KUUTIOTA Kotimaiset

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

järeä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru.

järeä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru. MOSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELOSTE /975 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KAUKOKULJETUKSET V U 0 N N A 9 7 4 Arno Tuovinen MUUTOKSET Vuodesta 952 lähtien Suomen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet TEM:n asiantuntijaseminaari 23.03.2016 Olli Salminen, Luke Luonnonvarakeskus (Luke): Aleksi Lehtonen, Maarit Kallio, Olli Salminen,

Lisätiedot

Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys

Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Olli Salminen, Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus Pohjoinen vihreä biotalous Sahateollisuuspäivät

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut

Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut 29 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Pekka Iikkanen, Sirkka Keskinen, Antti Korpilahti, Tapio Räsänen, Ari Sirkiä Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Ainespuukuljetusten skenaariot 2020

Ainespuukuljetusten skenaariot 2020 Metsätehon raportti 238 4.7.2016 Ainespuukuljetusten skenaariot 2020 Tapio Räsänen Ari Sirkiä Pirjo Venäläinen ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Kehittyvä metsäenergia -hanke Jussi Laurila www.kehittyvametsaenergia.fi Johdanto Metsäbiomassa on rajallinen voimavara uusiutuvuudestaan huolimatta.

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot