Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset

Transkriptio

1 Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa Selvityksen sisältö ja tulokset 1

2 Selvityksen tekijät Tilaajat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto Työtä ohjasivat Janne Lappalainen, Mirko Juppi ja Jonna Väätäinen ELYkeskuksesta ja Timo Välke Liikennevirastosta Selvitystyöstä vastasi Ramboll Finlandin ja Metsätehon yhteinen projektiryhmä Ramboll Olli Mäkelä Ari Sirkiä Aki-Matti Partanen Susanna Kukkonen Metsäteho Tapio Räsänen Antti Korpilahti Sirkka Keskinen 2

3 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Selvittää nykyiset metsä- ja turvekuljetusten määrät, suuntautuminen ja sijoittuminen tieverkolle, rautateille ja vesiteille Rakentaa ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja metsäteollisuuden yhteiskäyttöön työkalu, jolla kuljetustarkasteluja voidaan jatkuvasti toteuttaa tienpitoa ja muita tarkoituksia varten Tienpitäjän sekä metsä- ja turvealan toimijoiden yhteistoimintamallin kehittäminen Metsä- ja turvekuljetusten toteuttamista koskevan tietoaineiston kokoaminen Itä-Suomen maanteiden raakapuukuljetusvirrat on selvitetty alueittain v tilanne on muuttunut, eivätkä kokonaistarkastelut niiden perusteella ole mahdollisia 3

4 Kuljetusvirtojen tuottamisen ja sijoittelun menetelmäkuvaus 4

5 Selvityksessä kotimaisen raakapuun käytön arvioitiin olevan n. 53 milj. m 3 /v tasolla perustana oli v. 2012, jolloin kotimaan puun käyttö oli 51,3 milj. m 3 teollisuuspuun hakkuut v olivat kuitenkin jo 56,1 milj. m 3 Varsinaisia metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttömäärien skenaarioita ei tehty Metlan metsäsektorin suhdannekatsauksen lukuja käytettiin viitteenä uusia tuotantokapasiteettiin kohdistuvia investointeja ei mukana oletuksissa puumarkkinoiden oletetaan sopeutuvan kysyntään puun tuonnin arvioitiin lievästi kasvavan vuoteen 2012 verrattuna Hakkuumäärien lisäykset ovat tämän päivän käsityksen valossa pikemminkin varovaisia kuin optimistisia. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

6 Kotimaisen raakapuun käyttö tuotannonaloittain ja puutavaralajeittain (tilastoitu käyttö = ja selvityksessä käytetty ennuste = ) + 5,1 % + 7,4 % - 7,0 % + 8,5 % Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

7 Hakkuu- ja kuljetusmääräennusteet Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

8 Suunnittelualue Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat Hakkuuennusteita varten alueelle tehty pienaluejako N aluetta kooltaan km 2 Aluejako on tehty maantieverkon pohjalta siten, että metsäalueilta alkavat kuljetukset voidaan kohdistaa riittävällä tarkkuudella tieverkolle. 8

9 Pienalueen hakkuumääräennusteet perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen metsien monilähdeinventoinnin puustoestimaatteihin Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

10 Puutavaralajien hakkuiden alueellinen painottuminen (m 3 /ha) Kartat kuvaavat puutavaralajin hakkuumäärän suhteellista jakautumista kolmeen pienalueiden lukumäärän suhteen yhtä suureen luokkaan. 10

11 Raakapuun kuljetusvirtojen määrittely Kuljetusvirrat määritelty erikseen kullekin 6 puutavaralajille Kuntakohtaisesti on määritetty eri tuotantolaitoksen osuus ko. puutavaralajin kuljetuksista - yhtiöiden ilmoittamat hankinta-alueet (mm. sahat) ja arvioidut markkinaosuudet - autokuljetuksessa kuljetusmatka < 150 km - kuitupuulla käytetty myös v tehdyn kuljetusoptimoinnin tuloksia (junakuljetukset) - uittopuumäärät otettu huomioon - Itä-Suomen alueen ulkopuolelta tulevat ja ulkopuolelle suuntautuvat kuljetusvirrat Kunnan kuljetusmäärä kullekin tuotantolaitokselle jaettu pienalueille ko. puutavaralajin kokonaistilavuuksien suhteilla Tuloksena kuljetusmäärä (tonnia/v) puutavaralajeittain kultakin pienalueelta eri tuotantolaitoksiin (6 kuljetusvirtamatriisia) Kuljetusvirrat sijoiteltu kuljetusverkolle Emme-ohjelmistolla edullisinta kuljetusmuotoa käyttäen (maantiet, rautatiet, vesitiet) Sijoittelussa otettu rajoitukset huomioon - tuotantolaitoksen mahdollisuus ottaa vastaan rautatie- tai vesitiekuljetuksia - uittoon vain siihen soveltuvia lajikkeita (kuusi- ja mäntykuitu ja kuusitukki) 11

12 Energiapuun korjuu- ja kuljetusennusteet Energiapuun korjuumäärien laskenta perustuu Metsätehon ja Pöyry Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle v tehtyyn selvitykseen puupolttoaineiden valtakunnallisesta tarjonnasta ja kysynnästä hakkuutähde ja kannot päätehakkuumääriin perustuen markkinahakkuiden perusskenaario 56,6 milj. m 3 /v korjuutekninen talteensaantoaste, energiapuun korjuun suositukset ja metsänomistajien tarjontahalukkuus huomioitu pien- eli kokopuun määrät arvioitu nuorten metsien määrän ja niiden metsänhoidollisen hakkuutarpeen mukaan myös kuitupuun kysyntä sekä energia- ja kuitupuun hintasuhteet vaikuttavat Teknis-taloudellinen hankintapotentiaali (tarjonta) kuntakohtaisena, jossa on otettu huomioon metsähakkeen tuotantokustannukset yleisimmin käytössä olevien tuotantoketjujen mukaan pienten lämpölaitosten paikallinen käyttö vähennetty tarjonnasta tuotantokustannusten maksimihinnoiksi asetettiin hakkuutähteellä 16 /MWh, kannoilla 19 /MWh ja pienpuulla 20 /MWh Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

13 Itä-Suomen metsäenergian teknis-taloudellinen hankintapotentiaali 4,4 TWh hakkuutähteet 1,9 TWh kannot 1,2 TWh kokopuu 1,4 TWh Itä-Suomen metsäenergiaa käyttävien energialaitosten yhteenlaskettu kysyntä oli 2,8 TWh/v, joten saatavuus ylittää reilusti laitosten tämänhetkisen kysynnän. Itä-Suomen alueen laitoksiin muualta tulevia metsähakkeen kuljetusvirtoja ei ole arvioitu käytännössä olevan. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

14 Energiapuun kuljetusvirtojen määrittely Kaikki polttolaitokset vastaanottavat hakkuutähdettä ja suurin osa myös kokopuuta. Kantohaketta vastaanottavat vain eräät suurimmat energialaitokset. Hakkuutähdettä hankitaan ja kuljetetaan kaikista kunnista, osuus kunnan tarjontapotentiaalista vaihtelee välillä %. Kantoja ei korjata kaikista - varsinkaan itäisimmistä ja pohjoisimmista - kunnista. Suurten laitosten metsähakkeen kokonaistarve, kuljetusetäisyydet ja se ottaako laitos lainkaan vastaan kantoa, määrittää kuntien kokopuun korjuumääriä. Kunnan metsähakkeiden kuljetusmäärien jako pienalueille on tehty näillä perusteilla hakkuutähteet ja kannot: osa-alueen tukkikertymän osuus koko kunnan tukkikertymästä (hakkuutähde ja kannot tulevat päätehakkuista) kokopuu: pienalueen kuitupuukertymän osuus koko kunnan kuitupuukertymästä 14

15 Puunjalostuslaitokset Itä-Suomessa hakattua raakapuuta jalostetaan noin 45 tuotantolaitoksessa, joista moni on alueen ulkopuolella. Itä-Suomen alueen ulkopuolella olevien laitosten kuljetusvirtojen arvioinnissa on otettu huomioon myös muista maakunnista hankittavat puumäärät ja tuontipuu. 15

16 Energialaitokset Itä-Suomen metsäenergiaa käytetään noin 45 energialaitoksessa, joista osa on alueen ulkopuolella selvityksessä mukana vain yli 10 GWh/v käyttävät laitokset suuri osa pieniä lämpölaitoksia Fortumin Joensuun bioöljyjalostamo toistaiseksi ainoa jalostuslaitos Itä- Suomessa 16

17 Kuljetusmalli rakennettu Emme-liikennesuunnitteluohjelmalla Liikenneverkko koostuu linkeistä (väyläosuudet) ja solmuista (liittymät, terminaalit) Yhteisverkko käsittää maantiet, rautatiet ja vesitiet Metsäpienalueet ja turvetuotantoalueet kytketty verkkoon syöttölinkeillä Terminaaleina rautatiekuormauspaikat, uiton pudotuspaikat ja alusten lastauspaikat Kuljetuskohteet eli puunjalostuslaitokset, energialaitokset ym. kytketty eri kuljetusmuotojen verkkoihin Kuljetusmallin rakenne 17

18 Tie- ja rataverkot Kuljetusmallin tieverkko käsittää Itä- Suomessa kaikki maantiet sekä maanteitä yhdistävät katuyhteydet Muualla Suomessa verkossa päätiet ja seututiet, jolloin kaikki tuotantolaitokset on voitu kytkeä oikealla kohdalla verkkoon Pienaluesyötöt pyritty sijoittamaan yksityisteiden ja metsäteiden liittymiin siten, että kuljetusvirrat kohdistuvat maanteille mahdollisimman oikein Rautatiellä nykytilanteen mukaisesti runsaat 30 kuormauspaikkaa, joissa kuljetukset siirtyvät maanteiltä rautateille Tavoitevuoden 2018 keskitetyn kuormauspaikkaverkon osalta tehty oma erillistarkastelunsa 18

19 Vesitieverkko Vesitieverkko sisältää Vuoksen vesistön vesireitit Raakapuun aluskuljetuksiin käytettävissä noin 15 satamaa tai lastauspaikkaa Vuoksen vesistöalueella noin 40 uiton pudotuspaikkaa, joista viime vuosina aktiivikäytössä noin 20 paikkaa 19

20 Kuljetuskustannukset Kuljetusten sijoittelu liikenneverkoilla kaikki halvimmalle reitille Kuljetusmallissa kuljetuskustannus koostuu auton kuormauskustannus lähtöpäässä (snt/tonni) keskimääräinen kuljetuskustannus autolla, junalla tai vesitse (snt/tonnikm) siirtokustannus (terminaalikustannus) autokuljetuksesta rautatie- tai vesikuljetukseen (snt/tonni) tehdaspään siirtokustannus junasta tai vesiteiltä prosessiin (snt/tonni) Maanteiden liikennöitävyys otettu huomioon tieluokkakohtaisilla kertoimilla Tieluokkakohtaiset kertoimet valtatie 0,75 kantatie 0,80 seututie 1,00 yhdystie 1,25 20

21 Raakapuukuljetusten määrät Raakapuuta lähtee kuljetukseen yhteensä 13 milj. tonnia/v Raakapuun kuljetussuorite yhteensä 1870 milj. tonnikm/v autokuljetukset 54 % junakuljetukset 30 % vesitiekuljetukset 17 % Raakapuun kuljetuskustannukset yhteensä 103 milj. /v autokuljetukset 67 % junakuljetukset 22 % vesitiekuljetukset 11 % 21

22 Raakapuukuljetusten määrät Yhteiskuva raakapuukuljetuksista kaikilla kuljetusmuodoilla Yli tonnia/v virtoja maanteillä Uimaharjuun, Varkauteen, Kuopioon, Mikkeliin sekä Lappeenrannan - Imatran alueelle valtatietä 6 ja valtatietä 13 rautatiellä Karjalan radalla Joensuusta Imatralle ja Savon radalla Suonenjoen - Mikkelin välillä vesiteillä Kuopion korkeudelta Lappeenrannan - Imatran alueelle 22

23 Raakapuukuljetusten määrät tieverkolla, rautateillä ja vesiteillä 23

24 Energiapuukuljetukset Kuljetusmäärä 1,0 milj. tonnia/v Kuljetussuorite 59 milj. tonnikm/v Kuljetuskustannukset 17 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa Kuljetusmatkat selvästi lyhyempiä kuin raakapuukuljetuksissa Selvityksessä vain metsästä alkavat kuljetukset; lisäksi runsaasti kuljetuksia sahoilta ja puunjalostuslaitoksista energialaitoksiin 24

25 Turpeen tuotanto ja käyttö Koko maan turvetuotantoalasta Itä- Suomessa 14 % Itä-Suomessa energiaturpeen käyttö v oli 3,4 TWh/v, josta yli 60 % Pohjois- Savossa Itä-Suomessa vv ennustetaan 30 % vähennystä energiaturpeen käytössä (epävarmuustekijöitä verotuksen ja korvaavien energian-lähteiden saatavuuden osalta) Kuljetussuorite pienenee %, koska pisimmät kuljetukset jäävät ensiksi pois Vuosi Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Maakunta GWh Ha GWh Ha GWh Ha Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi yhteensä

26 Turpeen tuotantoalueet ja käyttökohteet Itä-Suomessa aktiivikäytössä noin 80 turvetuotantoaluetta alueella noin 20 turvetta käyttävää energialaitosta suurin Kuopion Haapaniemen voimala yli 1000 GWh/v muita yli 100 GWh/v turvetta käyttäviä voimaloita Mikkelin Pursiala, Joensuun Kontiosuo, Kuopion Savon Sellu sekä Savon Voiman Iisalmen ja Pieksämäen voimalat verotussyistä monet pienvoimalat käyttävät turvetta alle 5 GWh/v 26

27 Turvekuljetukset Turvekuljetusten määrä 0,7 milj. tonnia/v Turvekuljetusten kuljetussuorite 61 milj. tonnikm/v Turvekuljetusten kuljetuskustannukset 6 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä Kuljetusmatkat selvästi pidempiä kuin metsäenergiakuljetuksissa 27

28 Kuljetusmallin jatkohyödyntäminen Selvityksessä rakennettu kuljetusvirtamalli on liikenneväylien ylläpitäjien, metsäsektorin, turvetuotannon ja kuljetussuunnittelijoiden hyödynnettävissä Esimerkkejä mahdollisista jatkotarkasteluista ovat mm. autojen sallitun enimmäispainon ja -korkeuden korotuksen vaikutukset ja toimenpidetarpeet tieverkolla esimerkiksi yksittäisen sillan painorajoituksen poiston hyödyt tuotantolaitoksissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja liikenneverkkoon esimerkiksi uudet biojalostamot, puunjalostuslaitosinvestoinnit Äänekoskella, Varkaudessa ja Kymenlaaksossa kuljetusmuotojen työnjakoon liittyvät kuljetustaloustarkastelut esimerkiksi vesitiekuljetusten lisääminen, muutokset uiton pudotuspaikkaverkossa tai rautateiden kuormauspaikkaverkossa Kuljetusmalli saatavissa käyttöön selvityksen toimeksiantajien kautta (Pohjois- Savon ELY-keskus, Liikennevirasto, Metsäteho Oy) tarkastelut edellyttävät Emme-ohjelmiston käyttömahdollisuutta (pienalueiden suuren lukumäärän noin 5400 vuoksi tarvitaan vähintään kokoluokkaa 28 oleva Emme-lisenssi) 28

29 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Liikenneviraston ym. v laatima suunnitelma uudesta raakapuun kuljetusjärjestelmästä Raakapuun kuormaus keskitetään terminaaleihin (kuormauspalvelu) ja niitä täydentäviin kuormauspaikkoihin Tavoitteena säännölliset kokojunakuljetukset Tavoitetilassa v Itä-Suomessa 4 terminaalia ja 13 kuormauspaikkaa (nykytila runsaat 30 kuormauspaikkaa) 29

30 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Kuljetussuorite Itä-Suomessa lisääntyy 112 milj. tonnikm/v (6 %) Junakuljetukset vähenevät 69 milj. tonnikm/v (12 %) Autokuljetukset lisääntyvät 169 milj. tonnikm/v (17 %) Uittoon pieni lisäys 11 milj. tonnikm/v (4 %) Laskelmissa ei ole otettu huomioon junakuljetusten halpenemista 30

31 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Muutokset kuljetuksissa rata- ja maantieverkoilla 31

32 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Ahdas elinkaarensa lopussa oleva avattava silta valtatiellä 9 Kuopion itäpuolella Sillan kautta kulkee raakapuuta tonnia/v eli 15 rekallista/vrk Sillan kautta kulkevien raakapuukuljetusten suorite noin 20 milj. tonnikm/v Vuoden 2013 enimmäispainojen korotuksen (60 -> 76 tonnia) myötä kuljetukset voidaan hoitaa noin 10 % pienemmällä kuljetusten määrällä mikäli korotettuja enimmäispainoja ei voida hyödyntää sillalla eli joudutaan ajamaan nykyisillä kuormanpainoilla, menetys on 0,10 x 20 milj. tonnikm x 6,8 snt/tonnikm /v 32

33 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Mikäli elinkaarensa lopussa oleva silta joudutaan sulkemaan raskaalta liikenteeltä, raakapuukuljetukset siirtyvät kiertoreiteille ja rautateille rautatiekuljetukset lisääntyvät 5,4 milj. tonnikm/v eli /v maantiekuljetusten vähenevät 1,5 milj. tonnikm/v eli /v raakapuun kuljetuskustannukset lisääntyvät yhteensä /v 33