Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset
|
|
- Jutta Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa Selvityksen sisältö ja tulokset 1
2 Selvityksen tekijät Tilaajat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto Työtä ohjasivat Janne Lappalainen, Mirko Juppi ja Jonna Väätäinen ELYkeskuksesta ja Timo Välke Liikennevirastosta Selvitystyöstä vastasi Ramboll Finlandin ja Metsätehon yhteinen projektiryhmä Ramboll Olli Mäkelä Ari Sirkiä Aki-Matti Partanen Susanna Kukkonen Metsäteho Tapio Räsänen Antti Korpilahti Sirkka Keskinen 2
3 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Selvittää nykyiset metsä- ja turvekuljetusten määrät, suuntautuminen ja sijoittuminen tieverkolle, rautateille ja vesiteille Rakentaa ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja metsäteollisuuden yhteiskäyttöön työkalu, jolla kuljetustarkasteluja voidaan jatkuvasti toteuttaa tienpitoa ja muita tarkoituksia varten Tienpitäjän sekä metsä- ja turvealan toimijoiden yhteistoimintamallin kehittäminen Metsä- ja turvekuljetusten toteuttamista koskevan tietoaineiston kokoaminen Itä-Suomen maanteiden raakapuukuljetusvirrat on selvitetty alueittain v tilanne on muuttunut, eivätkä kokonaistarkastelut niiden perusteella ole mahdollisia 3
4 Kuljetusvirtojen tuottamisen ja sijoittelun menetelmäkuvaus 4
5 Selvityksessä kotimaisen raakapuun käytön arvioitiin olevan n. 53 milj. m 3 /v tasolla perustana oli v. 2012, jolloin kotimaan puun käyttö oli 51,3 milj. m 3 teollisuuspuun hakkuut v olivat kuitenkin jo 56,1 milj. m 3 Varsinaisia metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttömäärien skenaarioita ei tehty Metlan metsäsektorin suhdannekatsauksen lukuja käytettiin viitteenä uusia tuotantokapasiteettiin kohdistuvia investointeja ei mukana oletuksissa puumarkkinoiden oletetaan sopeutuvan kysyntään puun tuonnin arvioitiin lievästi kasvavan vuoteen 2012 verrattuna Hakkuumäärien lisäykset ovat tämän päivän käsityksen valossa pikemminkin varovaisia kuin optimistisia. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys
6 Kotimaisen raakapuun käyttö tuotannonaloittain ja puutavaralajeittain (tilastoitu käyttö = ja selvityksessä käytetty ennuste = ) + 5,1 % + 7,4 % - 7,0 % + 8,5 % Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys
7 Hakkuu- ja kuljetusmääräennusteet Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys
8 Suunnittelualue Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat Hakkuuennusteita varten alueelle tehty pienaluejako N aluetta kooltaan km 2 Aluejako on tehty maantieverkon pohjalta siten, että metsäalueilta alkavat kuljetukset voidaan kohdistaa riittävällä tarkkuudella tieverkolle. 8
9 Pienalueen hakkuumääräennusteet perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen metsien monilähdeinventoinnin puustoestimaatteihin Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys
10 Puutavaralajien hakkuiden alueellinen painottuminen (m 3 /ha) Kartat kuvaavat puutavaralajin hakkuumäärän suhteellista jakautumista kolmeen pienalueiden lukumäärän suhteen yhtä suureen luokkaan. 10
11 Raakapuun kuljetusvirtojen määrittely Kuljetusvirrat määritelty erikseen kullekin 6 puutavaralajille Kuntakohtaisesti on määritetty eri tuotantolaitoksen osuus ko. puutavaralajin kuljetuksista - yhtiöiden ilmoittamat hankinta-alueet (mm. sahat) ja arvioidut markkinaosuudet - autokuljetuksessa kuljetusmatka < 150 km - kuitupuulla käytetty myös v tehdyn kuljetusoptimoinnin tuloksia (junakuljetukset) - uittopuumäärät otettu huomioon - Itä-Suomen alueen ulkopuolelta tulevat ja ulkopuolelle suuntautuvat kuljetusvirrat Kunnan kuljetusmäärä kullekin tuotantolaitokselle jaettu pienalueille ko. puutavaralajin kokonaistilavuuksien suhteilla Tuloksena kuljetusmäärä (tonnia/v) puutavaralajeittain kultakin pienalueelta eri tuotantolaitoksiin (6 kuljetusvirtamatriisia) Kuljetusvirrat sijoiteltu kuljetusverkolle Emme-ohjelmistolla edullisinta kuljetusmuotoa käyttäen (maantiet, rautatiet, vesitiet) Sijoittelussa otettu rajoitukset huomioon - tuotantolaitoksen mahdollisuus ottaa vastaan rautatie- tai vesitiekuljetuksia - uittoon vain siihen soveltuvia lajikkeita (kuusi- ja mäntykuitu ja kuusitukki) 11
12 Energiapuun korjuu- ja kuljetusennusteet Energiapuun korjuumäärien laskenta perustuu Metsätehon ja Pöyry Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle v tehtyyn selvitykseen puupolttoaineiden valtakunnallisesta tarjonnasta ja kysynnästä hakkuutähde ja kannot päätehakkuumääriin perustuen markkinahakkuiden perusskenaario 56,6 milj. m 3 /v korjuutekninen talteensaantoaste, energiapuun korjuun suositukset ja metsänomistajien tarjontahalukkuus huomioitu pien- eli kokopuun määrät arvioitu nuorten metsien määrän ja niiden metsänhoidollisen hakkuutarpeen mukaan myös kuitupuun kysyntä sekä energia- ja kuitupuun hintasuhteet vaikuttavat Teknis-taloudellinen hankintapotentiaali (tarjonta) kuntakohtaisena, jossa on otettu huomioon metsähakkeen tuotantokustannukset yleisimmin käytössä olevien tuotantoketjujen mukaan pienten lämpölaitosten paikallinen käyttö vähennetty tarjonnasta tuotantokustannusten maksimihinnoiksi asetettiin hakkuutähteellä 16 /MWh, kannoilla 19 /MWh ja pienpuulla 20 /MWh Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys
13 Itä-Suomen metsäenergian teknis-taloudellinen hankintapotentiaali 4,4 TWh hakkuutähteet 1,9 TWh kannot 1,2 TWh kokopuu 1,4 TWh Itä-Suomen metsäenergiaa käyttävien energialaitosten yhteenlaskettu kysyntä oli 2,8 TWh/v, joten saatavuus ylittää reilusti laitosten tämänhetkisen kysynnän. Itä-Suomen alueen laitoksiin muualta tulevia metsähakkeen kuljetusvirtoja ei ole arvioitu käytännössä olevan. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys
14 Energiapuun kuljetusvirtojen määrittely Kaikki polttolaitokset vastaanottavat hakkuutähdettä ja suurin osa myös kokopuuta. Kantohaketta vastaanottavat vain eräät suurimmat energialaitokset. Hakkuutähdettä hankitaan ja kuljetetaan kaikista kunnista, osuus kunnan tarjontapotentiaalista vaihtelee välillä %. Kantoja ei korjata kaikista - varsinkaan itäisimmistä ja pohjoisimmista - kunnista. Suurten laitosten metsähakkeen kokonaistarve, kuljetusetäisyydet ja se ottaako laitos lainkaan vastaan kantoa, määrittää kuntien kokopuun korjuumääriä. Kunnan metsähakkeiden kuljetusmäärien jako pienalueille on tehty näillä perusteilla hakkuutähteet ja kannot: osa-alueen tukkikertymän osuus koko kunnan tukkikertymästä (hakkuutähde ja kannot tulevat päätehakkuista) kokopuu: pienalueen kuitupuukertymän osuus koko kunnan kuitupuukertymästä 14
15 Puunjalostuslaitokset Itä-Suomessa hakattua raakapuuta jalostetaan noin 45 tuotantolaitoksessa, joista moni on alueen ulkopuolella. Itä-Suomen alueen ulkopuolella olevien laitosten kuljetusvirtojen arvioinnissa on otettu huomioon myös muista maakunnista hankittavat puumäärät ja tuontipuu. 15
16 Energialaitokset Itä-Suomen metsäenergiaa käytetään noin 45 energialaitoksessa, joista osa on alueen ulkopuolella selvityksessä mukana vain yli 10 GWh/v käyttävät laitokset suuri osa pieniä lämpölaitoksia Fortumin Joensuun bioöljyjalostamo toistaiseksi ainoa jalostuslaitos Itä- Suomessa 16
17 Kuljetusmalli rakennettu Emme-liikennesuunnitteluohjelmalla Liikenneverkko koostuu linkeistä (väyläosuudet) ja solmuista (liittymät, terminaalit) Yhteisverkko käsittää maantiet, rautatiet ja vesitiet Metsäpienalueet ja turvetuotantoalueet kytketty verkkoon syöttölinkeillä Terminaaleina rautatiekuormauspaikat, uiton pudotuspaikat ja alusten lastauspaikat Kuljetuskohteet eli puunjalostuslaitokset, energialaitokset ym. kytketty eri kuljetusmuotojen verkkoihin Kuljetusmallin rakenne 17
18 Tie- ja rataverkot Kuljetusmallin tieverkko käsittää Itä- Suomessa kaikki maantiet sekä maanteitä yhdistävät katuyhteydet Muualla Suomessa verkossa päätiet ja seututiet, jolloin kaikki tuotantolaitokset on voitu kytkeä oikealla kohdalla verkkoon Pienaluesyötöt pyritty sijoittamaan yksityisteiden ja metsäteiden liittymiin siten, että kuljetusvirrat kohdistuvat maanteille mahdollisimman oikein Rautatiellä nykytilanteen mukaisesti runsaat 30 kuormauspaikkaa, joissa kuljetukset siirtyvät maanteiltä rautateille Tavoitevuoden 2018 keskitetyn kuormauspaikkaverkon osalta tehty oma erillistarkastelunsa 18
19 Vesitieverkko Vesitieverkko sisältää Vuoksen vesistön vesireitit Raakapuun aluskuljetuksiin käytettävissä noin 15 satamaa tai lastauspaikkaa Vuoksen vesistöalueella noin 40 uiton pudotuspaikkaa, joista viime vuosina aktiivikäytössä noin 20 paikkaa 19
20 Kuljetuskustannukset Kuljetusten sijoittelu liikenneverkoilla kaikki halvimmalle reitille Kuljetusmallissa kuljetuskustannus koostuu auton kuormauskustannus lähtöpäässä (snt/tonni) keskimääräinen kuljetuskustannus autolla, junalla tai vesitse (snt/tonnikm) siirtokustannus (terminaalikustannus) autokuljetuksesta rautatie- tai vesikuljetukseen (snt/tonni) tehdaspään siirtokustannus junasta tai vesiteiltä prosessiin (snt/tonni) Maanteiden liikennöitävyys otettu huomioon tieluokkakohtaisilla kertoimilla Tieluokkakohtaiset kertoimet valtatie 0,75 kantatie 0,80 seututie 1,00 yhdystie 1,25 20
21 Raakapuukuljetusten määrät Raakapuuta lähtee kuljetukseen yhteensä 13 milj. tonnia/v Raakapuun kuljetussuorite yhteensä 1870 milj. tonnikm/v autokuljetukset 54 % junakuljetukset 30 % vesitiekuljetukset 17 % Raakapuun kuljetuskustannukset yhteensä 103 milj. /v autokuljetukset 67 % junakuljetukset 22 % vesitiekuljetukset 11 % 21
22 Raakapuukuljetusten määrät Yhteiskuva raakapuukuljetuksista kaikilla kuljetusmuodoilla Yli tonnia/v virtoja maanteillä Uimaharjuun, Varkauteen, Kuopioon, Mikkeliin sekä Lappeenrannan - Imatran alueelle valtatietä 6 ja valtatietä 13 rautatiellä Karjalan radalla Joensuusta Imatralle ja Savon radalla Suonenjoen - Mikkelin välillä vesiteillä Kuopion korkeudelta Lappeenrannan - Imatran alueelle 22
23 Raakapuukuljetusten määrät tieverkolla, rautateillä ja vesiteillä 23
24 Energiapuukuljetukset Kuljetusmäärä 1,0 milj. tonnia/v Kuljetussuorite 59 milj. tonnikm/v Kuljetuskustannukset 17 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa Kuljetusmatkat selvästi lyhyempiä kuin raakapuukuljetuksissa Selvityksessä vain metsästä alkavat kuljetukset; lisäksi runsaasti kuljetuksia sahoilta ja puunjalostuslaitoksista energialaitoksiin 24
25 Turpeen tuotanto ja käyttö Koko maan turvetuotantoalasta Itä- Suomessa 14 % Itä-Suomessa energiaturpeen käyttö v oli 3,4 TWh/v, josta yli 60 % Pohjois- Savossa Itä-Suomessa vv ennustetaan 30 % vähennystä energiaturpeen käytössä (epävarmuustekijöitä verotuksen ja korvaavien energian-lähteiden saatavuuden osalta) Kuljetussuorite pienenee %, koska pisimmät kuljetukset jäävät ensiksi pois Vuosi Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Maakunta GWh Ha GWh Ha GWh Ha Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi yhteensä
26 Turpeen tuotantoalueet ja käyttökohteet Itä-Suomessa aktiivikäytössä noin 80 turvetuotantoaluetta alueella noin 20 turvetta käyttävää energialaitosta suurin Kuopion Haapaniemen voimala yli 1000 GWh/v muita yli 100 GWh/v turvetta käyttäviä voimaloita Mikkelin Pursiala, Joensuun Kontiosuo, Kuopion Savon Sellu sekä Savon Voiman Iisalmen ja Pieksämäen voimalat verotussyistä monet pienvoimalat käyttävät turvetta alle 5 GWh/v 26
27 Turvekuljetukset Turvekuljetusten määrä 0,7 milj. tonnia/v Turvekuljetusten kuljetussuorite 61 milj. tonnikm/v Turvekuljetusten kuljetuskustannukset 6 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä Kuljetusmatkat selvästi pidempiä kuin metsäenergiakuljetuksissa 27
28 Kuljetusmallin jatkohyödyntäminen Selvityksessä rakennettu kuljetusvirtamalli on liikenneväylien ylläpitäjien, metsäsektorin, turvetuotannon ja kuljetussuunnittelijoiden hyödynnettävissä Esimerkkejä mahdollisista jatkotarkasteluista ovat mm. autojen sallitun enimmäispainon ja -korkeuden korotuksen vaikutukset ja toimenpidetarpeet tieverkolla esimerkiksi yksittäisen sillan painorajoituksen poiston hyödyt tuotantolaitoksissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja liikenneverkkoon esimerkiksi uudet biojalostamot, puunjalostuslaitosinvestoinnit Äänekoskella, Varkaudessa ja Kymenlaaksossa kuljetusmuotojen työnjakoon liittyvät kuljetustaloustarkastelut esimerkiksi vesitiekuljetusten lisääminen, muutokset uiton pudotuspaikkaverkossa tai rautateiden kuormauspaikkaverkossa Kuljetusmalli saatavissa käyttöön selvityksen toimeksiantajien kautta (Pohjois- Savon ELY-keskus, Liikennevirasto, Metsäteho Oy) tarkastelut edellyttävät Emme-ohjelmiston käyttömahdollisuutta (pienalueiden suuren lukumäärän noin 5400 vuoksi tarvitaan vähintään kokoluokkaa 28 oleva Emme-lisenssi) 28
29 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Liikenneviraston ym. v laatima suunnitelma uudesta raakapuun kuljetusjärjestelmästä Raakapuun kuormaus keskitetään terminaaleihin (kuormauspalvelu) ja niitä täydentäviin kuormauspaikkoihin Tavoitteena säännölliset kokojunakuljetukset Tavoitetilassa v Itä-Suomessa 4 terminaalia ja 13 kuormauspaikkaa (nykytila runsaat 30 kuormauspaikkaa) 29
30 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Kuljetussuorite Itä-Suomessa lisääntyy 112 milj. tonnikm/v (6 %) Junakuljetukset vähenevät 69 milj. tonnikm/v (12 %) Autokuljetukset lisääntyvät 169 milj. tonnikm/v (17 %) Uittoon pieni lisäys 11 milj. tonnikm/v (4 %) Laskelmissa ei ole otettu huomioon junakuljetusten halpenemista 30
31 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Muutokset kuljetuksissa rata- ja maantieverkoilla 31
32 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Ahdas elinkaarensa lopussa oleva avattava silta valtatiellä 9 Kuopion itäpuolella Sillan kautta kulkee raakapuuta tonnia/v eli 15 rekallista/vrk Sillan kautta kulkevien raakapuukuljetusten suorite noin 20 milj. tonnikm/v Vuoden 2013 enimmäispainojen korotuksen (60 -> 76 tonnia) myötä kuljetukset voidaan hoitaa noin 10 % pienemmällä kuljetusten määrällä mikäli korotettuja enimmäispainoja ei voida hyödyntää sillalla eli joudutaan ajamaan nykyisillä kuormanpainoilla, menetys on 0,10 x 20 milj. tonnikm x 6,8 snt/tonnikm /v 32
33 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Mikäli elinkaarensa lopussa oleva silta joudutaan sulkemaan raskaalta liikenteeltä, raakapuukuljetukset siirtyvät kiertoreiteille ja rautateille rautatiekuljetukset lisääntyvät 5,4 milj. tonnikm/v eli /v maantiekuljetusten vähenevät 1,5 milj. tonnikm/v eli /v raakapuun kuljetuskustannukset lisääntyvät yhteensä /v 33
Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa
RAPORTTEJA 26 2014 Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa OLLI MÄKELÄ TAPIO RÄSÄNEN SIRKKA KESKINEN ANTTI KORPILAHTI SUSANNA KUKKONEN AKI-MATTI PARTANEN ARI SIRKIÄ Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa
LisätiedotTerminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015
Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun
LisätiedotKaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotRataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014
Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään
LisätiedotRaakapuukuljetukset rataverkolla
Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon
LisätiedotEnergiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotRataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012
Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotKESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA
KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN
8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 977 Arno Tuovinen MITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90400 SE LOS TE 8/978 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotTerminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto
Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotResurssitehokas puutavaran autokuljetus
Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotMetsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta
Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotRataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon kehittäminen - selvityksen päivitys. Rata / Kristiina Hallikas
Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon kehittäminen - selvityksen päivitys Rata2018 / Kristiina Hallikas Sisältö Taustaa ja lähtötilanne (2011 =>) Raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kehittämisen
LisätiedotPuunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotPuutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta
18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot
LisätiedotRaakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 56/2005
Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen Tiehallinnon selvityksiä 56/2005 Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen Tiehallinnon selvityksiä 56/2005 Tiehallinto 2005 Kansikuva Timo Vuoriainen ISSN
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotBiohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari
Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilen teollinen valmistus Suomessa Vesa Sorasahi; Miktech Oy, Janne Teeriaho; Hattulan kunta Laitos Kapasiteetti Sähkö/kaukolämpö/prosessilämpö (MW) Käytetyn
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotMetsäpolttoaineiden proomukuljetus
Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Loppuraportti: Karttunen, K., Jäppinen, E., Väätäinen, K. ja Ranta, T. 2008. Metsäpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET
ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotResurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti
Resurssitehokas autokuljetus Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Esityksen kohdat Autolla junalla - vesiteitse Optimoinnit Kustannusrakenne Missä parannettavaa 13.8.2012
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategian uudistaminen
Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä.
LisätiedotPUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA. Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy
PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS 5.6.2014 ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy PÖYRYN PUUMARKKINAMALLI - JOHDANTO Pöyry on kehittänyt puumarkkinoiden
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotTerminaaleista tehoa biotalouteen -hanke
Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke 1.10.2015 31.12.2017. Terminaaleista tehoa biotalouteen hankkeen tuloksia Sisältö Tausta ja tavoitteet Toteutus ja rahoittaja Puutavaraterminaalien nykytila Ainespuuterminaalit
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotRataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski 2.10.2012
Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Siru Koski 2.10.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotTervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen!
Tervetuloa Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistamisen yleisötilaisuuteen! 25.6.2018 Yleisötilaisuuden ohjelma 17.30 Tervetulosanat, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen 17.45 Kemin sellutehtaan
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittäminen. Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy
Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittäminen Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 9.5.2017 Sisältö 1. Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston nykytila 2. Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittämistarpeita
Lisätiedot2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto
2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotMetsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy
Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta
LisätiedotBioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?
Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuren mittakaavan kemialliseen puunjalostukseen keskittynyttä laitosta Kilpailu kuituraaka-aineesta on melko vähäistä Vuonna 2013
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsälogistiikka
Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka Puuvirtaselvitys Yleishyödyllinen maaseudun yhteistyöhanke Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus 01.10.2016-31.12.2018 Tapio Wall, Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotPuunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi
Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut
LisätiedotKAUKOKULJETUSTILASTO 2004
KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 Projektiryhmä Jouko Örn ja Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Oy, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA
KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017 Metsätehon tuloskalvosarja 11/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotToiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma
LisätiedotRaakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut
29 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Pekka Iikkanen, Sirkka Keskinen, Antti Korpilahti, Tapio Räsänen, Ari Sirkiä Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut
LisätiedotPuurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
LisätiedotKannot puunkorjuuta pintaa syvemmält
Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos
Lisätiedot