Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset"

Transkriptio

1 Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa Selvityksen sisältö ja tulokset 1

2 Selvityksen tekijät Tilaajat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto Työtä ohjasivat Janne Lappalainen, Mirko Juppi ja Jonna Väätäinen ELYkeskuksesta ja Timo Välke Liikennevirastosta Selvitystyöstä vastasi Ramboll Finlandin ja Metsätehon yhteinen projektiryhmä Ramboll Olli Mäkelä Ari Sirkiä Aki-Matti Partanen Susanna Kukkonen Metsäteho Tapio Räsänen Antti Korpilahti Sirkka Keskinen 2

3 Selvityksen sisältö ja tavoitteet Selvittää nykyiset metsä- ja turvekuljetusten määrät, suuntautuminen ja sijoittuminen tieverkolle, rautateille ja vesiteille Rakentaa ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja metsäteollisuuden yhteiskäyttöön työkalu, jolla kuljetustarkasteluja voidaan jatkuvasti toteuttaa tienpitoa ja muita tarkoituksia varten Tienpitäjän sekä metsä- ja turvealan toimijoiden yhteistoimintamallin kehittäminen Metsä- ja turvekuljetusten toteuttamista koskevan tietoaineiston kokoaminen Itä-Suomen maanteiden raakapuukuljetusvirrat on selvitetty alueittain v tilanne on muuttunut, eivätkä kokonaistarkastelut niiden perusteella ole mahdollisia 3

4 Kuljetusvirtojen tuottamisen ja sijoittelun menetelmäkuvaus 4

5 Selvityksessä kotimaisen raakapuun käytön arvioitiin olevan n. 53 milj. m 3 /v tasolla perustana oli v. 2012, jolloin kotimaan puun käyttö oli 51,3 milj. m 3 teollisuuspuun hakkuut v olivat kuitenkin jo 56,1 milj. m 3 Varsinaisia metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttömäärien skenaarioita ei tehty Metlan metsäsektorin suhdannekatsauksen lukuja käytettiin viitteenä uusia tuotantokapasiteettiin kohdistuvia investointeja ei mukana oletuksissa puumarkkinoiden oletetaan sopeutuvan kysyntään puun tuonnin arvioitiin lievästi kasvavan vuoteen 2012 verrattuna Hakkuumäärien lisäykset ovat tämän päivän käsityksen valossa pikemminkin varovaisia kuin optimistisia. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

6 Kotimaisen raakapuun käyttö tuotannonaloittain ja puutavaralajeittain (tilastoitu käyttö = ja selvityksessä käytetty ennuste = ) + 5,1 % + 7,4 % - 7,0 % + 8,5 % Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

7 Hakkuu- ja kuljetusmääräennusteet Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

8 Suunnittelualue Itä-Suomen eli Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat Hakkuuennusteita varten alueelle tehty pienaluejako N aluetta kooltaan km 2 Aluejako on tehty maantieverkon pohjalta siten, että metsäalueilta alkavat kuljetukset voidaan kohdistaa riittävällä tarkkuudella tieverkolle. 8

9 Pienalueen hakkuumääräennusteet perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen metsien monilähdeinventoinnin puustoestimaatteihin Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

10 Puutavaralajien hakkuiden alueellinen painottuminen (m 3 /ha) Kartat kuvaavat puutavaralajin hakkuumäärän suhteellista jakautumista kolmeen pienalueiden lukumäärän suhteen yhtä suureen luokkaan. 10

11 Raakapuun kuljetusvirtojen määrittely Kuljetusvirrat määritelty erikseen kullekin 6 puutavaralajille Kuntakohtaisesti on määritetty eri tuotantolaitoksen osuus ko. puutavaralajin kuljetuksista - yhtiöiden ilmoittamat hankinta-alueet (mm. sahat) ja arvioidut markkinaosuudet - autokuljetuksessa kuljetusmatka < 150 km - kuitupuulla käytetty myös v tehdyn kuljetusoptimoinnin tuloksia (junakuljetukset) - uittopuumäärät otettu huomioon - Itä-Suomen alueen ulkopuolelta tulevat ja ulkopuolelle suuntautuvat kuljetusvirrat Kunnan kuljetusmäärä kullekin tuotantolaitokselle jaettu pienalueille ko. puutavaralajin kokonaistilavuuksien suhteilla Tuloksena kuljetusmäärä (tonnia/v) puutavaralajeittain kultakin pienalueelta eri tuotantolaitoksiin (6 kuljetusvirtamatriisia) Kuljetusvirrat sijoiteltu kuljetusverkolle Emme-ohjelmistolla edullisinta kuljetusmuotoa käyttäen (maantiet, rautatiet, vesitiet) Sijoittelussa otettu rajoitukset huomioon - tuotantolaitoksen mahdollisuus ottaa vastaan rautatie- tai vesitiekuljetuksia - uittoon vain siihen soveltuvia lajikkeita (kuusi- ja mäntykuitu ja kuusitukki) 11

12 Energiapuun korjuu- ja kuljetusennusteet Energiapuun korjuumäärien laskenta perustuu Metsätehon ja Pöyry Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle v tehtyyn selvitykseen puupolttoaineiden valtakunnallisesta tarjonnasta ja kysynnästä hakkuutähde ja kannot päätehakkuumääriin perustuen markkinahakkuiden perusskenaario 56,6 milj. m 3 /v korjuutekninen talteensaantoaste, energiapuun korjuun suositukset ja metsänomistajien tarjontahalukkuus huomioitu pien- eli kokopuun määrät arvioitu nuorten metsien määrän ja niiden metsänhoidollisen hakkuutarpeen mukaan myös kuitupuun kysyntä sekä energia- ja kuitupuun hintasuhteet vaikuttavat Teknis-taloudellinen hankintapotentiaali (tarjonta) kuntakohtaisena, jossa on otettu huomioon metsähakkeen tuotantokustannukset yleisimmin käytössä olevien tuotantoketjujen mukaan pienten lämpölaitosten paikallinen käyttö vähennetty tarjonnasta tuotantokustannusten maksimihinnoiksi asetettiin hakkuutähteellä 16 /MWh, kannoilla 19 /MWh ja pienpuulla 20 /MWh Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

13 Itä-Suomen metsäenergian teknis-taloudellinen hankintapotentiaali 4,4 TWh hakkuutähteet 1,9 TWh kannot 1,2 TWh kokopuu 1,4 TWh Itä-Suomen metsäenergiaa käyttävien energialaitosten yhteenlaskettu kysyntä oli 2,8 TWh/v, joten saatavuus ylittää reilusti laitosten tämänhetkisen kysynnän. Itä-Suomen alueen laitoksiin muualta tulevia metsähakkeen kuljetusvirtoja ei ole arvioitu käytännössä olevan. Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa -selvitys

14 Energiapuun kuljetusvirtojen määrittely Kaikki polttolaitokset vastaanottavat hakkuutähdettä ja suurin osa myös kokopuuta. Kantohaketta vastaanottavat vain eräät suurimmat energialaitokset. Hakkuutähdettä hankitaan ja kuljetetaan kaikista kunnista, osuus kunnan tarjontapotentiaalista vaihtelee välillä %. Kantoja ei korjata kaikista - varsinkaan itäisimmistä ja pohjoisimmista - kunnista. Suurten laitosten metsähakkeen kokonaistarve, kuljetusetäisyydet ja se ottaako laitos lainkaan vastaan kantoa, määrittää kuntien kokopuun korjuumääriä. Kunnan metsähakkeiden kuljetusmäärien jako pienalueille on tehty näillä perusteilla hakkuutähteet ja kannot: osa-alueen tukkikertymän osuus koko kunnan tukkikertymästä (hakkuutähde ja kannot tulevat päätehakkuista) kokopuu: pienalueen kuitupuukertymän osuus koko kunnan kuitupuukertymästä 14

15 Puunjalostuslaitokset Itä-Suomessa hakattua raakapuuta jalostetaan noin 45 tuotantolaitoksessa, joista moni on alueen ulkopuolella. Itä-Suomen alueen ulkopuolella olevien laitosten kuljetusvirtojen arvioinnissa on otettu huomioon myös muista maakunnista hankittavat puumäärät ja tuontipuu. 15

16 Energialaitokset Itä-Suomen metsäenergiaa käytetään noin 45 energialaitoksessa, joista osa on alueen ulkopuolella selvityksessä mukana vain yli 10 GWh/v käyttävät laitokset suuri osa pieniä lämpölaitoksia Fortumin Joensuun bioöljyjalostamo toistaiseksi ainoa jalostuslaitos Itä- Suomessa 16

17 Kuljetusmalli rakennettu Emme-liikennesuunnitteluohjelmalla Liikenneverkko koostuu linkeistä (väyläosuudet) ja solmuista (liittymät, terminaalit) Yhteisverkko käsittää maantiet, rautatiet ja vesitiet Metsäpienalueet ja turvetuotantoalueet kytketty verkkoon syöttölinkeillä Terminaaleina rautatiekuormauspaikat, uiton pudotuspaikat ja alusten lastauspaikat Kuljetuskohteet eli puunjalostuslaitokset, energialaitokset ym. kytketty eri kuljetusmuotojen verkkoihin Kuljetusmallin rakenne 17

18 Tie- ja rataverkot Kuljetusmallin tieverkko käsittää Itä- Suomessa kaikki maantiet sekä maanteitä yhdistävät katuyhteydet Muualla Suomessa verkossa päätiet ja seututiet, jolloin kaikki tuotantolaitokset on voitu kytkeä oikealla kohdalla verkkoon Pienaluesyötöt pyritty sijoittamaan yksityisteiden ja metsäteiden liittymiin siten, että kuljetusvirrat kohdistuvat maanteille mahdollisimman oikein Rautatiellä nykytilanteen mukaisesti runsaat 30 kuormauspaikkaa, joissa kuljetukset siirtyvät maanteiltä rautateille Tavoitevuoden 2018 keskitetyn kuormauspaikkaverkon osalta tehty oma erillistarkastelunsa 18

19 Vesitieverkko Vesitieverkko sisältää Vuoksen vesistön vesireitit Raakapuun aluskuljetuksiin käytettävissä noin 15 satamaa tai lastauspaikkaa Vuoksen vesistöalueella noin 40 uiton pudotuspaikkaa, joista viime vuosina aktiivikäytössä noin 20 paikkaa 19

20 Kuljetuskustannukset Kuljetusten sijoittelu liikenneverkoilla kaikki halvimmalle reitille Kuljetusmallissa kuljetuskustannus koostuu auton kuormauskustannus lähtöpäässä (snt/tonni) keskimääräinen kuljetuskustannus autolla, junalla tai vesitse (snt/tonnikm) siirtokustannus (terminaalikustannus) autokuljetuksesta rautatie- tai vesikuljetukseen (snt/tonni) tehdaspään siirtokustannus junasta tai vesiteiltä prosessiin (snt/tonni) Maanteiden liikennöitävyys otettu huomioon tieluokkakohtaisilla kertoimilla Tieluokkakohtaiset kertoimet valtatie 0,75 kantatie 0,80 seututie 1,00 yhdystie 1,25 20

21 Raakapuukuljetusten määrät Raakapuuta lähtee kuljetukseen yhteensä 13 milj. tonnia/v Raakapuun kuljetussuorite yhteensä 1870 milj. tonnikm/v autokuljetukset 54 % junakuljetukset 30 % vesitiekuljetukset 17 % Raakapuun kuljetuskustannukset yhteensä 103 milj. /v autokuljetukset 67 % junakuljetukset 22 % vesitiekuljetukset 11 % 21

22 Raakapuukuljetusten määrät Yhteiskuva raakapuukuljetuksista kaikilla kuljetusmuodoilla Yli tonnia/v virtoja maanteillä Uimaharjuun, Varkauteen, Kuopioon, Mikkeliin sekä Lappeenrannan - Imatran alueelle valtatietä 6 ja valtatietä 13 rautatiellä Karjalan radalla Joensuusta Imatralle ja Savon radalla Suonenjoen - Mikkelin välillä vesiteillä Kuopion korkeudelta Lappeenrannan - Imatran alueelle 22

23 Raakapuukuljetusten määrät tieverkolla, rautateillä ja vesiteillä 23

24 Energiapuukuljetukset Kuljetusmäärä 1,0 milj. tonnia/v Kuljetussuorite 59 milj. tonnikm/v Kuljetuskustannukset 17 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa Kuljetusmatkat selvästi lyhyempiä kuin raakapuukuljetuksissa Selvityksessä vain metsästä alkavat kuljetukset; lisäksi runsaasti kuljetuksia sahoilta ja puunjalostuslaitoksista energialaitoksiin 24

25 Turpeen tuotanto ja käyttö Koko maan turvetuotantoalasta Itä- Suomessa 14 % Itä-Suomessa energiaturpeen käyttö v oli 3,4 TWh/v, josta yli 60 % Pohjois- Savossa Itä-Suomessa vv ennustetaan 30 % vähennystä energiaturpeen käytössä (epävarmuustekijöitä verotuksen ja korvaavien energian-lähteiden saatavuuden osalta) Kuljetussuorite pienenee %, koska pisimmät kuljetukset jäävät ensiksi pois Vuosi Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Käyttö Tuotantoala Maakunta GWh Ha GWh Ha GWh Ha Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi yhteensä

26 Turpeen tuotantoalueet ja käyttökohteet Itä-Suomessa aktiivikäytössä noin 80 turvetuotantoaluetta alueella noin 20 turvetta käyttävää energialaitosta suurin Kuopion Haapaniemen voimala yli 1000 GWh/v muita yli 100 GWh/v turvetta käyttäviä voimaloita Mikkelin Pursiala, Joensuun Kontiosuo, Kuopion Savon Sellu sekä Savon Voiman Iisalmen ja Pieksämäen voimalat verotussyistä monet pienvoimalat käyttävät turvetta alle 5 GWh/v 26

27 Turvekuljetukset Turvekuljetusten määrä 0,7 milj. tonnia/v Turvekuljetusten kuljetussuorite 61 milj. tonnikm/v Turvekuljetusten kuljetuskustannukset 6 milj. /v Nykyisellään Itä-Suomessa ainoastaan autokuljetuksia Kuljetukset keskittyvät suuriin energialaitoksiin Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä Kuljetusmatkat selvästi pidempiä kuin metsäenergiakuljetuksissa 27

28 Kuljetusmallin jatkohyödyntäminen Selvityksessä rakennettu kuljetusvirtamalli on liikenneväylien ylläpitäjien, metsäsektorin, turvetuotannon ja kuljetussuunnittelijoiden hyödynnettävissä Esimerkkejä mahdollisista jatkotarkasteluista ovat mm. autojen sallitun enimmäispainon ja -korkeuden korotuksen vaikutukset ja toimenpidetarpeet tieverkolla esimerkiksi yksittäisen sillan painorajoituksen poiston hyödyt tuotantolaitoksissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja liikenneverkkoon esimerkiksi uudet biojalostamot, puunjalostuslaitosinvestoinnit Äänekoskella, Varkaudessa ja Kymenlaaksossa kuljetusmuotojen työnjakoon liittyvät kuljetustaloustarkastelut esimerkiksi vesitiekuljetusten lisääminen, muutokset uiton pudotuspaikkaverkossa tai rautateiden kuormauspaikkaverkossa Kuljetusmalli saatavissa käyttöön selvityksen toimeksiantajien kautta (Pohjois- Savon ELY-keskus, Liikennevirasto, Metsäteho Oy) tarkastelut edellyttävät Emme-ohjelmiston käyttömahdollisuutta (pienalueiden suuren lukumäärän noin 5400 vuoksi tarvitaan vähintään kokoluokkaa 28 oleva Emme-lisenssi) 28

29 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Liikenneviraston ym. v laatima suunnitelma uudesta raakapuun kuljetusjärjestelmästä Raakapuun kuormaus keskitetään terminaaleihin (kuormauspalvelu) ja niitä täydentäviin kuormauspaikkoihin Tavoitteena säännölliset kokojunakuljetukset Tavoitetilassa v Itä-Suomessa 4 terminaalia ja 13 kuormauspaikkaa (nykytila runsaat 30 kuormauspaikkaa) 29

30 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Kuljetussuorite Itä-Suomessa lisääntyy 112 milj. tonnikm/v (6 %) Junakuljetukset vähenevät 69 milj. tonnikm/v (12 %) Autokuljetukset lisääntyvät 169 milj. tonnikm/v (17 %) Uittoon pieni lisäys 11 milj. tonnikm/v (4 %) Laskelmissa ei ole otettu huomioon junakuljetusten halpenemista 30

31 Rautateiden kuormauspaikkaverkon keskittäminen Muutokset kuljetuksissa rata- ja maantieverkoilla 31

32 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Ahdas elinkaarensa lopussa oleva avattava silta valtatiellä 9 Kuopion itäpuolella Sillan kautta kulkee raakapuuta tonnia/v eli 15 rekallista/vrk Sillan kautta kulkevien raakapuukuljetusten suorite noin 20 milj. tonnikm/v Vuoden 2013 enimmäispainojen korotuksen (60 -> 76 tonnia) myötä kuljetukset voidaan hoitaa noin 10 % pienemmällä kuljetusten määrällä mikäli korotettuja enimmäispainoja ei voida hyödyntää sillalla eli joudutaan ajamaan nykyisillä kuormanpainoilla, menetys on 0,10 x 20 milj. tonnikm x 6,8 snt/tonnikm /v 32

33 Esimerkkitapaus: Jännevirran silta valtatiellä 9 Mikäli elinkaarensa lopussa oleva silta joudutaan sulkemaan raskaalta liikenteeltä, raakapuukuljetukset siirtyvät kiertoreiteille ja rautateille rautatiekuljetukset lisääntyvät 5,4 milj. tonnikm/v eli /v maantiekuljetusten vähenevät 1,5 milj. tonnikm/v eli /v raakapuun kuljetuskustannukset lisääntyvät yhteensä /v 33

Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa

Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa RAPORTTEJA 26 2014 Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa OLLI MÄKELÄ TAPIO RÄSÄNEN SIRKKA KESKINEN ANTTI KORPILAHTI SUSANNA KUKKONEN AKI-MATTI PARTANEN ARI SIRKIÄ Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa

Lisätiedot

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Loppuraportti: Karttunen, K., Jäppinen, E., Väätäinen, K. ja Ranta, T. 2008. Metsäpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 56/2005

Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen. Tiehallinnon selvityksiä 56/2005 Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen Tiehallinnon selvityksiä 56/2005 Raakapuukuljetukset ja tiestön kehittäminen Tiehallinnon selvityksiä 56/2005 Tiehallinto 2005 Kansikuva Timo Vuoriainen ISSN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilen teollinen valmistus Suomessa Vesa Sorasahi; Miktech Oy, Janne Teeriaho; Hattulan kunta Laitos Kapasiteetti Sähkö/kaukolämpö/prosessilämpö (MW) Käytetyn

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Resurssitehokas autokuljetus Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Esityksen kohdat Autolla junalla - vesiteitse Optimoinnit Kustannusrakenne Missä parannettavaa 13.8.2012

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Ainespuukuljetusten skenaariot 2020

Ainespuukuljetusten skenaariot 2020 Metsätehon raportti 238 4.7.2016 Ainespuukuljetusten skenaariot 2020 Tapio Räsänen Ari Sirkiä Pirjo Venäläinen ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski 2.10.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski 2.10.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Siru Koski 2.10.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015 RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli 2014

Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli 2014 54 2014 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli 2014 MALLIN KUVAUS JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Pekka Iikkanen, Sirkka Keskinen, Antti Korpilahti, Tapio

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää? Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää? Antti Asikainen, Metla Argumenta 15.2.2011, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian työpaja 22.6.2011 metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus Esityksen tausta-aineistona

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella Kuormausalueselvitys Tehdään osana Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli

Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli 25 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PEKKA IIKKANEN SIRKKA KESKINEN ANTTI KORPILAHTI TAPIO RÄSÄNEN ARI SIRKIÄ Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli MALLIN KUVAUS JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut

Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut 29 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Pekka Iikkanen, Sirkka Keskinen, Antti Korpilahti, Tapio Räsänen, Ari Sirkiä Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut

Lisätiedot

Puupolttoaineet t Suomen energiantuotannossa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Metsäenergiapotentiaalit

Puupolttoaineet t Suomen energiantuotannossa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaali Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Puunhankinta 2010, SKAL ry:n, MKY ry:n ja Alucar Oy:n Puutavaraseminaari 11.9.2009, Radisson Blu Royal Hotel, Vaasa Sisältö Puupolttoaineet t Suomen

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1

Lisätiedot