Valtuusto Sivu 1 / 88

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 88 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ja ) 4 Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Pöydälle ja ) 5 Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa Perusmäki (Pöydälle ja ) 6 1 Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 28 esteettömyysohjelman hyväksyminen (Pöydälle ) 7 Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 35 nykytilanteesta (Pöydälle ja ) 8 Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta 42 (Pöydälle ja ) 9 Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle 45 yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Pöydälle ja ) 10 Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden 48 uudistamisesta (Pöydälle ja ) 11 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 52 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle ja ) 12 Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien 55 osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta (Pöydälle ) 13 Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen 58 luovutettavista omakotitonteista (Pöydälle ) 14 Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon 62 kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi (Pöydälle ) 15 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten 68 liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti (Pöydälle ) 16 Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta (Pöydälle ) 72

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Pöydälle 22.8., 12.9., ja ) 18 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Pöydälle 22.8., 12.9., ja ) Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / 88 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / 88 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Kok.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / Valtuusto Valtuusto Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Oheismateriaali Selostus - Kiltakallio I, tapahtumaluettelo - Kiltakallio I, kaavamääräykset 1 - Kiltakallio I, kaavamääräykset 2 - Kiltakallio I, kaavakartta - Kiltakallio I, ajantasa-asemakaava - Kiltakallio I, havainnekuva - Kiltakallio I, päätöshistoria Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon keskuksen palvelujen laajentuminen ja kauppakeskusten yhdistyminen Siltakadun ylittävällä kauppasillalla. Kauppakeskuksen laajennuksen katolle osoitetaan asuinrakennusoikeutta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos varasi alueet hakijoille suunnittelua varten saakka. Varausta jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Hakijoiden ja tonttiyksikön yhteiseen näkemykseen perustuen kaava-alueen rajausta muutettiin niin, että Siltakatu ja sen eteläpuolelle jäävät alueet (Entressen kauppakeskus, S-market ja kaupungin omistamat maa-alueet Sunantien varressa) käsitellään omana kaava-alueenaan, Kiltakallio I, alue Alkuperäisen kaava-alueen pohjoisosat muodostavat jatkokäsittelyssä oman kokonaisuutensa.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 88 Kaava-alueen maat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Yleiset alueet ja kulkuyhteydet sekä Lindholminympyrän tuntumassa sijaitsevat maaalueet (rakentumaton kortteli ja puistoalue) ovat kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6720, käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia 40162) (Poistuu kortteli 40003) Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty Alueen kuvaus Alue sijaitsee Siltakadun varressa Espoon aseman tuntumassa. Espoontorin, Entressen ja S-marketin kauppakeskukset tarjoavat pääosan alueen kaupallisista palveluista. Entressen kauppakeskuksen rakentamisen myötä alueen kaupunkikuva on eheytynyt ja Siltakadun katutila muuttunut kaupunkimaisemmaksi. Pysäköinti sijaitsee kauppakeskusten pysäköintilaitoksissa. Espoonsilta ja Asemasilta muodostavat pääjalankulkuyhteyden radan eteläpuolen asuinalueiden, Espoon aseman ja Virastokeskuksen välillä. Yhteys on vilkas ja palvelee pääosin jalankulkuliikennettä.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / 88 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osassa I alue on keskustatoimintojen aluetta, C. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K, K-1, yleistenrakennusten korttelialuetta Y, puistoa VP ja katualuetta. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakukunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen muistutus, 4 lausuntoa ja 3 toimialan kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muutettiin: mm. asuinrakennusoikeuden määrää tarkistettiin saatuun palautteeseen ja jatkosuunnitteluun perustuen, maanalaisten johtojen kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella. Kauppasillan (u-1) kaavamääräystä korjattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaan. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Hanke parantaa merkittävästi Espoon asemanseudun palveluita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Uusi kauppasilta mahdollistaa Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistämisen, ja sillalle sijoittuu myös liiketilaa. Kauppakeskusten laajentuminen ja yhdistyminen eheyttävät kaupunkikuvaa ja monipuolistavat kaupunkirakennetta. Lisäksi uusien asuinrakennusten toteuttaminen lisää alueen asukaslukua, mikä tuo elinvoimaa palveluille. Toiminnat tukevat joukkoliikenteen solmukohdan kehittämistä ja vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / 88 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala noin 4,5 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa on liike- ja toimistorakennusoikeutta k-m 2. Asemakaavan muutoksella rakennusoikeutta osoitetaan k-m 2, josta uutta liike- ja toimistorakentamista on k-m 2 ja uutta asuinrakennusoikeutta k-m 2. Tämä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.8. Korttelialueet ja kaupunkikuva Tavoitteena on, että eri kiinteistöillä sijaitsevat kauppakeskukset ja myymälätilat laajentuvat ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Kaupalliset tilat yhdistyvät kauppasiltojen välityksellä toisiinsa, jolloin muodostuu monipuolinen ja yhtenäinen palvelujen keskittymä. Entressen kortteliin ei esitetä suurempia muutoksia. Kauppakeskuksen laajentumiselle osoitetaan uutta liiketilaa Lindholminympyrän tuntumaan Sunantien varteen. Tavoitteena on, että kaupalliset tilat laajenevat S-marketin itäpuolelle, jolloin kaupunkikuva eheytyy. Laajennuksen katolle osoitetaan k-m 2 :n varaus asuntotuotannolle. Asuinrakennukset ovat enintään kuusikerroksisia ja ne madaltuvat terassoituen. Piha-alueet kauppakeskuksen katolla avautuvat hyvään ilmansuuntaan ja ovat suojassa liikenteen melulta. Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään sekä katutasosta että pihan puolelta. Tavoitteena on korkeatasoinen kaupunkiasuminen aivan keskustan palveluiden ääressä. S-marketin nykyiset tilat säilyvät ja kaupalle mahdollistetaan laajennusvaraa yhteen tasoon. Tavoitteena on, että päivittäistavaramyymälä sijaitsee kauppakeskuksessa muiden liiketilojen ympäröimänä. Pienmyymälöitä voi sijoittua myös S-marketin tontille. Uudet ja laajentuvat kauppasillat Siltakadun ja Valakujan yli osoitetaan kaavassa ulokkeina. Sillat ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia, lämpimiä liiketiloja. Siltakadun ylittävän uuden kauppasillan rakentamista ja arkkitehtuuria ohjataan asemakaavalla. Tavoitteena on ympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja omaleimainen tila. Kauppasilta tulee rakentaa samaan aikaan, kun Espoontorin kauppakeskus tulevaisuudessa laajenee Siltakadun varressa. Entressen ja S-marketin välistä kauppasiltaa voidaan vähäisesti laajentaa, jolloin kauppakeskuksen sisätilojen toiminnallisuutta voidaan kehittää. Merkittävän jalankulkuyhteyden kauppakeskuksen sisällä saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Yhteys palvelee kauppakeskuksen asiakkaita ja yhdistää julkisia kaupunkitiloja toisiinsa. Tärkeät jalankulkuyhteydet ja yleiset alueet rakennetaan esteettömyyden erikoistasoon.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 9 / 88 Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenteen toimivuudesta tehtiin erillinen selvitys. Vuoden 2035 liikenne-ennusteessa on oletettu kauppakeskuksien liikenteen pysyvän ennallaan laajennuksen jälkeen. Selvityksen mukaan läpikulkeva liikenne kasvaa hieman. Aamuhuipputunnin liikenne on edelleen sujuvaa. Iltahuipputunti taas ruuhkautuu. Katuverkolle esitetään tehtäväksi seuraavia muutoksia: Liikennevalot Siltakadun ja Asemakujan risteykseen Erillinen kääntyvien kaista Siltakadulle käännyttäessä Sunantieltä Entresseen. Entressen ja S-marketin liikenteen ohjaus 75 % Sunantien ja Valakujan kautta. Toimivuustarkastelussa on huomioitu matkakeskuksen rakentaminen ja sen mukanaan tuoma lisäliikenne. Kaikki autopaikat osoitetaan pysäköintilaitoksiin. Uusi pysäköintilaitos osoitetaan Valakujan varteen. Autopaikat palvelevat S-marketin ja Entressen asiakasliikennettä ja asukaspysäköintiä. Yleistä pysäköintiä on katujen varsilla. Polkupyöräpysäköinti sijoittuu kauppakeskuksen sisäänkäyntien yhteyteen. Osa pyöräpaikoista sijoittuu pysäköintilaitoksiin. Pysäköintitilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Jalankulkuliikenne voi toimia kulkusilloilla ja kauppakeskuksessa liiketilojen aukioloaikojen puitteissa. Sulkemisajan jälkeen jalankulkijat siirtyvät maantasoon hissin ja portaiden välityksellä. Korttelisuunnitelma ja muut selvitykset Alueelle on tehty korttelisuunnitelma, jonka laatimista koordinoi Realprojekti Oy yhteistyössä hakijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Alueesta on laadittu liikenteen toimivuustarkasteluja ja meluselvitys. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksella korttelialueeksi muuttuvien katualueiden luovutuksista on tehty kiinteistökaupan esisopimukset Espoon kaupungin ja maanomistajien välillä. Esisopimukset ovat allekirjoitetut Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entressen ja Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresse II ja Espoon kaupungin välillä sekä Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Siltakadun ja Espoon kaupungin välillä.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 10 / 88 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 666,67 euroa yhteensä 3 441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. historia Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen. Valtuusto

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 11 / 88 Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Asia käsiteltiin :n 179 jälkeen. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Hakijat, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaanliitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Kirje niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kirje niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 12 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Valtuusto Valtuusto Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Oheismateriaali Selostus - Ämmäsmäki, tapahtumaluettelo - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 1 - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 2 - Ämmäsmäki, kaavakartta - Ämmäsmäki, ajantasa-asemakaava - Ämmäsmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen ja nykyaikaisen veneiden ja ajoneuvojen talvisäilytysalueen rakentaminen Ämmässuontien varteen, täyttömäelle. Kaavamuutos mahdollistaa merenranta-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön. Ympäröivät virkistysalueet säilyvät. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli veneiden talvitelakointipaikkojen periaatteita , ja päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen. Tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / 88 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Muutetaan vahvistettua asemakaavaa: Aluenumero hyväksytty Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon tiedotuslehdissä sekä Kirkkonummen kuulutuslehdissä ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ämmäsmäen kaava-alue oli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa osa Kolmperänranta - Ämmäsmäki asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Kaavahankkeista laadittiin yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Alue on vain osittain rakentunut asemakaavan mukaiseen toimintaan. Virkistys- ja urheilupalveluiden alueella toimii lennokkiharrastajien kenttä ja pieni tukikohta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten korttelialue on rakentumaton lukuun ottamatta kevytrakenteista varastorakennusta. Yleinen pysäköintialue ei ole rakentunut. Alueen itäreunassa kulkee ulkoilutie. Ämmässuontie on rakennettu.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 14 / 88 Alueelle on puhtaiden ylijäämämaiden lisäksi 1990-luvulla sijoitettu voimalaitostuhkaa ja rikinpoistoaineita. Läjitystoiminta on alueella päättynyt vuonna Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt Ämmässuontien maanläjitysalueen maisemointisuunnitelman ja maisemointia on alueella toteutettu suunnitelman mukaisesti. Maa-alueen omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Ämmäsmäen alue on Uudenmaan maakuntakaavassa valkoista aluetta, jonka käytöstä kunta päättää ja voi sijoittaa sinne mitä tahansa paikallista toimintaa. Ämmässuontien linjauksen kohdalla on varaus sähkölinjalle (110 kv). Asemakaavan muutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Voimajohdon sijoittamisesta Ämmässuolta lännen suuntaan neuvotellaan Carunan kanssa. Vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotus oli lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun asti. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Voimassa olevassa yleiskaavassa Ämmäsmäen alue on virkistysaluetta, V. Yleiskaavan aluevaraukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella noin 5 % yleiskaavan mukaisesta virkistysalueesta muutetaan erityisalueeksi. Käyttötarkoituksen muutoksella ei estetä voimassa olevan yleiskaavan toteuttamista. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka tavoitteet kaupunginhallitus hyväksyi Asemakaava Alueella on voimassa Ämmässuon asemakaava, joka on tullut voimaan Asemakaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, VU, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, ET-1 ja yleistä pysäköintialuetta, LP ja katualuetta. Alueella on rakennusoikeutta k-m 2.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 15 / 88 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ehdotuksesta saatiin neljä kannanottoa ja lausuntoa sekä seitsemän muistutusta. Muistutuksissa vastustetaan säilytysalueen sijoittamista Ämmäsmäelle. Nähtävillä olon jälkeen alueen rakentamista ja kulkuyhteyksiä koskevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin ja kaavaselostusta täydennetty saadun palautteen pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta Espoon metron kehitysvyöhykkeellä, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, jolloin nykyiset rannanläheiset talvisäilytysalueet pienenevät. Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen pohjautuu tarpeeseen kehittää tehokkaasti metroasemien lähialueita ja hyödyntää merenrannan tuomaa arvostusta asuntotuotannossa. Ämmäsmäelle rakennettava veneiden talvisäilytysalue ratkaisee osaltaan Espoossa helposti kuljetettavien veneiden talvisäilytyksen. Ämmäsmäen telakointialueen tavoitteena on mahdollistaa myös tulevaisuudessa kohtuuhintainen talvitelakointimahdollisuus ja mahdollisuus omatoimikausihuoltoihin. Lisäksi uudella säilytysalueella varmistetaan veneilyyn liittyvien ympäristönsuojeluvaatimusten toteutuminen. Tavoitteena on mahdollistaa veneilyyn liittyvän yritystoiminnan kehittyminen. Mitoitus ja maankäyttö Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 10,5 hehtaaria (ha). Kokonaisrakennusoikeus on k m 2. Asemakaavan muutoksella ei muuteta alueen rakennusoikeutta. Alueelle osoitetaan eritysalue veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle, E-1. Alueen pinta-ala on noin 6,3 ha ja rakennusoikeus on k-m 2. Alue aidataan korkeatasoisesti siten, että täyttömäen rakenteet eivät vaurioidu. Alue valaistaan. Pysäköinti sijoittuu säilytysalueen sisäänkäyntien viereen. Säilytysalueelle voi ajaa autolla. Kenttä jäsennetään kulkureitteihin, säilytysriveihin sekä pesualueeseen, joka asfaltoidaan. Alueelle rakennetaan vesihuolto ja asianmukaiset erottelukaivot pesuvesille. Hulevedet ohjataan kootusti avo-ojaan puhdistuksen jälkeen. Alueelle ei ohjata ympäröivän virkistysalueen pintavesiä.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 16 / 88 Alueen rakentamista, aitaamista ja kaupunkikuvaa, hulevesien käsittelyä sekä lähiympäristön viheralueiden luonnetta ohjataan asemakaavalla. Virkistysalueet Ämmässuontien varsi osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Alueella kulkee sorapintainen reitti, joka toimii pelastustienä ja, jota voidaan kehittää ulkoilukäyttöön. Tällä hetkellä puomilukittu reitti palvelee täyttömäen huoltoa ja tarkkailua. Säilytysalueen eteläreunassa säilyy virkistys- ja ulkoilupalveluiden aluetta. Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu olemassa olevasta liittymästä Ämmässuontieltä. Liittymä sijaitsee vajaan 400 metrin päässä Nupurintiestä ja noin 50 metrin päässä Ämmässuonkujasta etelään. Säilytysalueen vaatimat autopaikat sijoitetaan korttelialueen sisälle. Nykyinen Ämmässuontien katualueelle osoitettu kaavamerkintä katuyhteyden katkaisemiseksi Kulmakorventien rakentumisen jälkeen poistetaan. Liikenneselvityksen mukaan molemmat katuyhteydet (Ämmässuontien ja Kulmakorventie) Nupurintielle ovat tarpeelliset, kun alueen maankäyttö lisääntyy. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan muutos on laadittu veneidentalvisäilytysalueen yleissuunnitelman pohjalta. Lisäksi on hyödynnetty Kulmakorpi I:n asemakaavoitusta varten laadittua liikenneselvitystä. Alueelle on tehty luontoselvitys. Alueen sijoittuminen Ämmäsmäelle perustuu veneiden talvisäilytysalueita koskevaan esiselvitykseen (Vahanen ) ja Veneiden talvisäilytys -työryhmän raporttiin ( ). Kaavataloudelliset vaikutukset Alueen kehittäminen veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle on merkittävää metrovyöhykkeen ranta-alueen kehittämisen näkökulmasta. Ottaen huomioon kaava-alueen koko ja sijainti hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % (2 400 euroa) ja kuulutuskustannusten

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 17 / 88 historia Kaupunkisuunnittelulautakunta loppuosan 1/3 (600 euroa), yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kolmperänranta - Ämmäsmäki, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Keskustelun kuluessa jäsen Suvi Karhu ehdotti asemakaavan hylkäämistä. Perusteluina: Kaavaa vastustaa alueen asukkaat hyvin laajasti. Myös veneilijät eivät ole tyytyväisiä paikkavalintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen totesi jäsen Suvi Karhun ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ämmäsmäki, asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue ,

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 18 / 88 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: hylkää kaavamuutosesityksen veneiden talvisäilytyksen sijoittamiseksi Ämmässuolle hankalasti toteutettavaksi ja käytettäväksi sekä taloudellisesti aivan liian kalliina kaupungille, veneiljöille ja yrittäjille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. Valtuusto Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 19 / 88 Valtuusto Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Ote ilman liitteitä tiedoksianto valtuuston päätöksestä sähköpostilla: Hakija, tonttiyksikkö ja Uudenmaan liitto - Ote ja liitteet valtuuston päätöksestä: Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 20 / / Valtuusto Valtuusto Valtuusto Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Oheismateriaali Selostus - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2 - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, luontolausunto - Lillmossaskogen, päätöshistoria Luontoselvitysten ajantasaisuus Valtuusto palautti Lillmossaskogenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi, koska valtuuston neuvottelukunnan tietoon oli tuotu epäily kaava-alueen luontoselvitysten vanhentuneisuudesta ja liito-oravan esiintymisestä alueella. Asemakaava-alueelta teetettiin kesällä 2016 arvio luonnonoloista ja tarpeesta laatia tarkempi luontoselvitys. Arvion on laatinut Ympäristösuunnittelu Envirosta biologi, FM Esa Lammi. Arvion johtopäätöksinä ja suosituksena todetaan: Selvitysalue on kasvillisuudeltaan tavanomaista talouskäytössä ollutta metsämaastoa. Alueella ei ole todettu uhanalaisia tai muita harvinaisia kasvilajeja, eikä alueella ole kohteita, joissa huomionarvoisten kasvien tai harvinaisten eläinlajien esiintyminen olisi todennäköistä. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai Espoossa tärkeiksi priorisoituja luontotyyppejä.

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 21 / 88 Selvitysalueen läheltä on löytynyt liito-oravan jätöksiä, mutta selvitysalueella lajille sopivaa ympäristöä on niukasti. Alueen pohjois- ja itäosan metsä on todennäköisesti tärkeä liito-oravan kannalta. Pohjoispään metsä saattaa olla myös tärkeä lepakoiden ruokailualue. Gobbackan (Lillmossaskogenin) asemakaavaehdotuksessa esitetty maankäyttö, joka mahdollistaisi rakentamisen alueen eteläosaan ja säilyttäisi pohjoisosan ja itäpään virkistysalueena, vaikuttaa luonnonolojen puolesta onnistuneelta. Virkistysalueeksi osoitetun alueen säilyttäminen metsäisenä turvaisi liito-oravan liikkumismahdollisuudet ja säilyttäisi myös lepakoiden ruokailualueen. Heinäkuussa 2016 tehdyllä maastokäynnillä ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tarkempi luontoselvitys olisi aiheellinen. Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 22 / 88 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi. Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia. Nykyisin ajoneuvoliikenne kulkee Pikkunevantietä. Gobbackan asemakaavassa alueen eteläpuolelle on kuitenkin kaavoitettu Lambertintie

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 23 / 88 (nykyinen Pikkunevantie), joka yhdistyy alueen kokoojakatuun Gobbackantiehen. Gobbackantietä ei ole vielä rakennettu. Alueella ei ole toistaiseksi julkista liikennettä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat 650 metrin päässä Anfallintiellä sekä 900 metrin päässä Röyläntiellä. Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 2-3,5 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja. Kaava-alueen viereen on kaavoitettu alue julkisille lähipalveluille. Pikkunevantien linjausta pitkin kulkee vesirunkoputki ja pääviemäri pohjoiseen Kalliomäentielle. Aluetta ei ole liitetty sadevesiviemäriin. Alueella on suojeltavia luontoarvoja. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee lepakoiden tärkeä saalistusalue ja itäosassa liito-oravalle sovelias metsäinen kulkuyhteys. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat pääosin seuraavien otsikkojen alla olevat tavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3), kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) ja Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ratkaisevana tavoitteena on ollut kehittää Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta väestönkehityksen edellyttämällä tavalla. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä alue on asuntoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Alueella ei ole asemakaavaa. Lillmossaskogen sijaitsee asemakaavoitetun alueen keskellä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Gobbackan kaavaehdotusta ja ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 24 / 88 hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen -niminen asemakaava, joka on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Asemakaavalla täydennetään sitä ympäröiviä lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Asumista sijoitetaan Lambertintien varteen joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Asemakaavalla tavoitellaan selkeää, johdonmukaista ja viihtyisää kaupunkirakennetta. Maankäyttö Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavassa merkitty asuinpientalojen kortteliksi (AP). Loput, eli noin 5 hehtaaria on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin k-m 2. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia aputiloja 5 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Enintään 30 % asunnoista saa sijoittaa toisen asunnon päälle. Kerrosluvuksi on määritelty Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. VL-1-alueella suoritettavien toimenpiteiden ja hoitotoimien tulee olla sellaisia, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilta latvusyhteydet ja / tai metsäkäytävät laajempiin viheralueisiin säilyvät. Kaava-alueella merkinnällä s-1 on paikallistettu lepakoiden tärkeä saalistusalue. VL-1-alueella kulkee ratsastusreitti sekä ohjeellinen, jalankulkua varten varattu alueen osa. Selvitykset ja suunnitelmat Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Alueelle on laadittu mm. Perusmäen-Viiskorven luontoselvitys sekä selvitys liito-oravien esiintymisestä Gobbackan asemakaava-alueella. Näiden selvitysten avulla on voitu suunnitella laajempia viherverkostoja ja eläinlajien elinpiirejä. Valtuusto palautti asemakaavan käsittelyyn , jonka jälkeen alueelle on laadittu Lillmossaskogenin asemakaava-alueen luonnonolot -niminen luontolausunto. Lausunto on täysimittaista selvitystä suppeampi, mutta siinä on kuitenkin riittävällä

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 25 / 88 historia tarkkuudella suljettu pois maankäyttöä rajoittavien luontoarvojen esiintyminen alueella. Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on myös laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Lillmossaskogenin kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka sisältyy laajempaan Gobbackan korttelisuunnitelmaan. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo 1 hyväksyy liitteenä olevan yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen alueen luovuttamisesta, sekä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 26 / Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo 1 hyväksyy liitteenä olevat yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimuksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueen luovuttamisesta sekä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteinä olevat alueen luovutuksia koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Byman ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Puheenjohtaja Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 27 / 88 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen. Valtuusto Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 28 / / Valtuusto Tekninen lautakunta Valtuusto Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Esteettömyysohjelma 2020 (päivitetty ) - Nuorisovaltuuston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisasiamiehen lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Espoon esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012, jolloin edellinen ohjelmakausi päättyi. Tämän jälkeen esteettömyystyö on jatkunut ilman ohjelmapoliittista ohjausta. Esteettömyysohjelmasta on tehty kolme eri esitystä, joista tämä on viimeisin. Ensimmäistä ohjelmaluonnosta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa , joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelu käynnistyi uudelleen vammaisneuvoston kaupunginhallitukselle osoittaman esityksen pohjalta. Vuonna 2015 tehty esitys johti keväällä 2016 ohjelma-asiakirjan päivitykseen, jossa huomioitiin paitsi teknisen lautakunnan evästykset ja vammaisneuvoston tekemän esityksen sisällöt myös sidosryhmien sekä toimiala- ja tulosyksiköiden kanssa käydyt keskustelut Espoon esteettömyystyön tilanteesta. hyväksyi ohjelman Valtuusto kuitenkin palautti ohjelman takaisin valmisteluun kesäkuun päätöksessään.

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 29 / 88 Ohjelmassa haluttiin huomioida tuolloin voimaanastunut YK:n vammaissopimus. Lisäksi ohjelma-asiakirjasta haluttiin järjestää vielä kirjallinen lausuntopyyntökierros ja palauttaa ohjelma valtuuston käsittelyyn Nyt esiteltävässä uudistetussa ohjelmaluonnoksessa ( ) on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset, kaikkien aiempien ohjelmavalmistelujen aineistot sekä uudet kevään ja kesän 2016 aikana kootut eri tahojen näkemykset ja aineistot. Lausunnoissa on korostunut tarve toimeenpanna ohjelma, varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja mitattavuus sekä loppukäyttäjien rooli. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen, asenneilmaston paraneminen sekä esteettömyyttä edistävien toimien perustaminen. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Päivitetty esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo tarinaa, YK:n vammaissopimuksen 9 artiklaa, lakisääteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä maankäyttö- ja rakennuslakia ja voimassa olevia suunnitteluohjeita. Esteettömyysohjelma on linjassa myös muiden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa, kuten Espoon ikääntyvää väestöä koskevan ohjelman kanssa. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä, joista keskeisin on esteettömyyden toimeenpanosta vastaavan ohjausryhmän perustaminen. Lisäksi ehdotetaan kriteereitä ja välineitä, joiden pohjalta ohjausryhmä voi käynnistää esteettömyyden seurannan ja arvioinnin kaupungin ohjausjärjestelmiin sopivalla tavalla. Varsinainen tulosmittareiden rakentaminen on osoitettu nimitettävän ohjausryhmän tehtäväksi, jotta mittariston rakentaminen tapahtuu kaikki eri toimialat, -yksiköt ja sidosryhmät huomioiden. Kokonaisvaltainen esteettömyystyö edellyttää yhteistä tavoitteiden asettelua, koordinoituja toimenpiteitä ja monen tahon yhteistyötä. Ohjelma luo lähtökohdat, joilla esteettömyystyön ohjaaminen voidaan käynnistää uudelleen monen vuoden tauon jälkeen kaikilla toiminta-, suunnittelu- ja toteutustasoilla. Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot,

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 30 / 88 alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella huomioidaan toiminnallinen esteettömyys eri väestöryhmien näkökulmasta. historia Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. : ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Valtuusto Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen