Ympäristömelun vaikutuksista ja vaikutusten hallinnasta

Transkriptio

1 Ympäristömelun vaikutuksista ja vaikutusten hallinnasta Jyväskylä Kari Pesonen, Ins.tsto Kari Pesonen Oy, Helsinki Kari.Pesonen(at)welho.com Kari.A.Pesonen(at)iki.fi

2 Lisätietoja saa näistä (ja niiden kirjallisuusviitteistä) Pesonen K, Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, Ympäristöminiteriön raportteja 34/2014, 148 s. Pesonen K, Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2005:14, 174 s. Pesonen K, Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä, Ilmailulaitos Finavia, julkaisu A4/2008, 113 s. Kari Pesonen 2

3 Melun aiheuttama terveysvaikutus Rajoitan tarkastelun ihmisissä todettaviin (terveys)vaikutuksiin. Ympäristömelulla on muitakin vaikutuksia. Ensin on määriteltävä mitä terveydellä ja vaikutuksella tarkoitetaan. Kari Pesonen 3

4 Mitä terveydellä tarkoitetaan? Suomen säädöksistä ei löydy määrittelyä. WHO v. 1946: Terveys tarkoittaa täydellistä fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa, ei pelkästään sairauksien ja raihnaisuuden poissaoloa. Ihminen on katsottava terveeksi vasta kaikkein em. ehtojen täyttyessä. Mitä on täydellinen hyvinvointi? Miten mitataan? Kuka määrittelee? Määritelmää vaikea soveltaa käytännössä. Valtioilla/kunnilla ei ole esimerkiksi taloudellisia mahdollisuuksia oloihin, jossa kaikki kansalaiset olisivat WHO:n määritelmän mukaan terveitä. Kirjallisuudesta löytyy monia muita määritelmiä. Kari Pesonen 4

5 Mitä (terveys)vaikutuksella tarkoitetaan 1? Jokin ihmisen fyysisen tai henkisen tilan mitattavissa tai todettavissa oleva muutos (so. uuden tilan ja entisen tila ero). Vaikutus voi olla terveyden kannalta myönteinen, neutraali tai kielteinen. Vaikutuksen voimakkuuden ja laajuuden riippuvuutta ympäristömelusta mitataan vasteilla. Voimakkuutta mitataan monesti myös riskiä kuvaavalla luvulla. Vastefunktio on yleensä monotonisesti melun voimakkuudesta riippuva. Harvoin ei-monotoninen jatkuva funktio (esim. U- tai ylösalainen U). Tautivaste on kaksiarvoinen eli dikotominen: tauti joko on tai ei ole. Terveyshaitta. Suomen säädöksistä ei löydy kovin tyhjentävää määritelmää (määrittely on sidottu terveyteen/terveellisyyteen, jota ei ole määritelty). Kari Pesonen 5

6 Meluvaikutusten jako 1 Vaikutuksen ja melun väliseen ajalliseen yhteyteen perustuva jako: 1. Välittömät eli akuutit vaikutukset 1.1 Primääriset eli altistuksen aikaiset, 1.2 Sekundääriset eli primäärivaikutusten välittämät tai niiden seurauksena lyhyen ajan sisällä ilmenevät vaikutukset. 2. Krooniset eli pysyvät vaikutukset Kari Pesonen 6

7 Meluvaikutusten jako 2 Primäärisiä vaikutukset Ilmenevät altistuksen alussa ja katoavat altistuksen loputtua - monet häiritsevyydet, kuten puheen- ja, unenhäirintä, hetkellinen kiusallisuus Sekundääriset vaikutukset Alkavat altistuksen aikana, palautuminen riippuu usein altistuksen voimakkuudesta ja kestosta - tilapäinen kulonalenema, monet autonomisen hermoston vasteet/reaktiot Kari Pesonen 7

8 Meluvaikutusten jako 3 Krooniset vaikutukset Ilmenevät pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Ovat useimmiten palautumattomia, vaikka altistus loppuisi. Useimmiten hyvin epäspesifisiä, sillä monet muutinkin ympäristöaltisteet ja elämäntavat/olot sekä perintötekijät ovat syynä samoihin vaikutuksiin. Ympäristömelun osuus on monien kroonisten vaikutusten esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen pieni. Kari Pesonen 8

9 Meluvaikutusten luokittelu Meluvaikutusten luokittelu vakavuuden perusteella. (vaikutusten esiintyvyyssuhteet, laatikoiden vaaka-akselien keskinäiset pituudet, eivät ole oikeassa suhteessa) Kari Pesonen 9

10 Meluvaikutukset: syy-seurausmalli Malli painottaa sitä, että yksittäisiä vaikutuksia ei voida erottaa toistaan riippumattomiksi. Malli painottaa moderaattoreiden ja olosuhteiden merkitystä. Melun voimakkuus ja ominaisuudet eivät ole ainoita selittäjiä. Melulla voi olla myönteisiäkin vaikutuksia, joita ei mainita tässä mallissa. Kari Pesonen 10

11 Meluvaikutukset: syy-seurausmalli Malli painottaa kiusallisuuden keskeistä asemaa moderaattorina. Kari Pesonen 11

12 Stressiteoria melun terveysvaikutusten selittäjänä Altistava sisämelu = Ulkomelu rakennuksen ulkokuoren vaimennus. Muita mahdollisia tautivaikutuksia: diabetes, aivoinfarkti, rintasyöpä, Alzheimerin tauti, hypotensio (alentunut verenpaine). Unihäiriöt (unen puute) yhtenä mahdollisena selittäjänä. On tutkimuksia, jotka eivät tue stressiteoriaa, mutta parempaakaan ei ole. Kari Pesonen 12

13 Melun mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja Pysyvä kuulovaurio Tilapäinen kuulon alenema Unihäiriöt Puheenhäirintä Kuullun ymmärtämisen vaikeutuminen Puheen artikuloinnin huonontuminen Kognitiivisten toimintojen vaikeutuminen Muistiin painumisen huonontuminen Oppimistulosten huonontuminen Keskittymisvaikeudet Sydänverisuonisairaudet (verenpainetauti, sydän- ja aivoinfarkti); kasvanut riski, taudin paheneminen Diabetes (kasvanut riski) Hypotensio, Alzheimerin tauti, immuunivaste, astma, reumaattinen tulehdus, rintasyöpä? Kari Pesonen 13

14 Sydäninfarkti ja verenpainetauti Vasen kuva: Sydäninfarktin suhteellisen riskin riippuvuus tieja lentoliikenteen L DEN -tasosta. Oikea kuva: Verenpainetaudin riskin riippuvuus tie- ja lentoliikenteen L Aeq,päivä -tasosta. Paljonko tapauksia? Riskilukuarvo ei tätä kerro. Kari Pesonen 14

15 Meluvaikutuksia, jotka indikoivat mahdollisia terveyshaittoja Kiusallisuus. Häiritsevyys eli tehtävistä ja toiminnoista suoriutumisen vaikeutuminen melun vuoksi. Jotkut katsovat, että kiusallisuus on terveyshaitta, Jotkut katsovat, että kiusallisuus on elinympäristön laadun mitta. Kari Pesonen 15

16 Syy-seurausmalli: kiusallisuus Esimerkki lentomelun kiusallisuuden syy-seuraussuhteista. Lukuarvot kuvaavat selitysvoimakkuutta ko. suunnassa. Melun voimakkuus selittää hyvin pienen osuuden. Vaikutusten hallinta: Kaikki vaikuttaa, ei vain melu. Kari Pesonen 16

17 Kiusallisuus 1 Kiusallisuus (engl. annoyance, saks. Belästigung t. Lästigkeit) on nykyisin ulkomelun haitallisuuden arvioinnin päävaikutus (esim. EU:n ympäristömeludirektiivissä). Erilaiset häiritsevyysreaktiot vaikuttavat kiusallisuuteen useimmiten siten, että kun häiritsevyyskokemus vahvistuu tai ilmaantuu useita samanaikaisia häiritsevyyksiä, niin kiusallisuus kasvaa. YSL ja MRL tuntevat viihtyisyyden ympäristön laadun kriteerinä tai mittana. Ei ole olemassa tiedeyhteisön yleisesti hyväksymiä viihtyisyyden tai epäviihtyisyyden mittausmenetelmiä eikä viihtyisyyden tai epäviihtyisyyden meluvasteita. Kari Pesonen 17

18 Kiusallisuus 2 EU-maissa on harmonisoitu kiusallisuuden mittausmenetelmä ja kiusallisuuden voimakkuuden/asteen asteikko. Asteikkoluokat ovat, kun käytetään asteikkoa, jolla 0 vastaa ei lainkaan kiusallista ja 100 äärimmäisen kiusallista : HA (highly annoyed) eli suuresti melusta kiusaantuneita ovat ne, joiden vastaus on 72 tai suurempi, A (annoyed) eli melusta (vähintään) kiusaantuneita ovat ne, joiden vastaus on 50 tai suurempi, LA (lightly annoyed) eli melusta (vähintään) hieman tai lievästi kiusaantuneita ovat ne, joiden vastaus on 28 tai suurempi. Kari Pesonen 18

19 Esimerkki kiusallisuusvasteista Tieliikennemelun kiusallisuus Vasen kuva: kiusallisuuden vakavuuden riippuvuus L DEN -tasosta. Oikea kuva: eriasteisen kiusallisuuden esiintyvyyden riippuvuus L DEN -tasosta. Kiusallisuuden vakavuus, 0 = ei lainkaan kiusallista/häiritsevää 100 = äärimmäisen kiusallista/häiritsevää Kari Pesonen 19

20 Kiusallisuuden esiintyvyysvasteiden vertailu Eri liikennemuotojen vasteet vastaavat ns. harmonisoituja EUvasteita. Tuulivoimalamelun vaste hollantilaisesta metatutkimuksesta. Tiedot löytyvät julkaisusta: Pesonen K, Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, Ympäristöminiteriön raportteja 34/2014, 148 s. Kuvassa on tutkittu millainen ulkomelutason korjaus tarvittaisiin eri meluille, jotta %HA vastaisi tieliikennemelun %HA esiintyvyyttä L DEN = 55 db tasossa. Kari Pesonen 20

21 Kiusallisuusvasteet herkistyneet Esimerkki herkistymisestä Pisteet: vastaajien (71 henkeä) henkilökohtaisia arvioita. Alimmat käyrät: harmonisoituja EUvasteita Ylemmät käyrät: Tämän paikallisen tutkimuksen keskimääräinen vaste. Salomons et. al., Experimental study of traffic noise and human response in an urban area: deviations from standard annoyance predictions, Inter-Noise 2014 esitelmä, 10 s. Kari Pesonen 21

22 Kiusallisuus 3 Ulkona olevien lähteiden kiusallisuus korreloi paljon paremmin ulkomelun kuin sisämelun voimakkuuteen Syyksi mainitaan mm. se, että asuntojen ulkokuoren ääneneristävyys, ikkunoiden aukipitotavat ja asukkaiden itsensä tuottama melu vaihtelevat ja lisäävät kyselytutkimusten vastausten satunnaisvaihtelua. Kiusallisuuden esiintyvyyden kasvu ulkomelun voimistumisen myötä on melko lineaarinen funktio. Edellisestä syystä ulkomelun (L DEN,vuosi ) alentaminen 60 db(a):sta 55 db(a):han alentaa esimerkiksi lentomelusta suuresti kiusaantuneiden prosenttiosuutta n. 10 %-yksikköä eli saman kuin melun alentaminen 75 db(a):sta 70 db(a):han! Eli, jos molemmilla melualueilla asuisi 1000 henkeä, niin molemmissa tapauksissa %HA-ihmisten määrä ko. alueella alentuisi noin 100:lla! Kari Pesonen 22

23 Melun vaikutus uneen 1 Emme tiedä miksi nukumme ja, mitkä ovat unen vaikutusmekanismit ja vaikutukset. Viimeaikoina on esitetty uusia teorioita/havaintoja unen vaikutusmekanismeista. Tunnemme unen puutteen ja huonon unen monia kielteisiä (terveys)vaikutuksia; hyvä uni on tarpeen. Riittävän voimakkaalla melulla on kolme päävaikutusta: Nukahtamisen tai uudelleen nukahtamisen estyminen tai vaikeutuminen. Herääminen meluun. Unen syvyyden ja virkistävän laadun huonontuminen. Jos unihäiriöitä, niin lisäksi huonon unen jälkivaikutukset eli ns. seuraavan päivän/päivien vaikutukset. Unihäiriöiden oletetaan huonontavan sairauksista toipumista ja/tai vahvistavan tautien vaikutuksia. Kari Pesonen 23

24 Melun vaikutus uneen 2 Unihäiriöiden esiintyvyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi melutapahtumien kestosta ja lukumäärästä (tarkasteltavan nukkumis/lepojakson aikana). Eri mittaustavoilla saadut tulokset vaihtelevat suuresti. Seuraavassa kuvassa on yhteenveto 21 eri tutkimuksesta. Kuvaa C vastaava kotioloissa heräämisvaste todettiin myös USA:n ilmavoimien toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa (N = 1887 koehenkilöyötä). Parhaiten vaste korreloi heräämistä ennen vallinneeseen L AE, 5 min - tasoon. Keskimäärin koehenkilöt heräsivät hieman yli 2 kertaa yössä. Yhdysvaltain avaruusviraston toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin myös samaa suuruusluokkaa oleviin heräämisvasteisiin kotioloissa. Ratkaisematta on edelleenkin laboratorio- ja kotilojen heräämisvasteiden suurten erojen syyt. Kari Pesonen 24

25 Melun vaikutus uneen 3 Meluun heräänneitä /% Meluun heräänneitä /% C IKP dsf A IKP dsf Äänialtistustaso /db(a) Äänialtistustaso /db(a) Unen syvyyden muutos /% Unen syvyyden muutos /% IKP dsf B IKP dsf D Äänialtistustaso /db(a) Äänialtistustaso /db(a) Yksittäisten melutapahtumien vaikutus uneen laboratoriossa (A, B) ja koti-oloissa (C, D). Kuvissa A ja C on esitetty meluun heränneiden osuuden (%) riippuvuus yöaikaisen melun äänialtistustasosta ja kuvissa B ja D niiden henkilöiden, joilla melu aiheutti unen syvyyden keventymisen/keventymisiä, osuuden (%) riippuvuus yöaikaisen melun äänialtistustasosta Kari Pesonen 25

26 Heräämisen todennäköisyys /% Todennäköisyys ei-herätä /% Melun vaikutus uneen ikp xlc DLR/Basner, 2007 (L AE - L ASmax = 8 db) 15 FICAN 1997 ISO/CD ja Fidell Michaud ANSI S Fidell TNO Melutapahtuman äänialtistustaso, L AE, db(a) Ylimmät käyrät: Pahimmat tapaukset, EEG- + tiedostetut + keventyminen aamuyöstä. Keskimmäiset: EEG- + tiedostetut heräämiset koko yön ajalta. Alin käyrä: Tiedostetut valveille heräämiset, koko yö. Heräämisen todennäköisyys ohiajo/ohilentotyyppiseen melutapahtumaan kotioloissa sisämelun äänialtistustason funktiona. Kiusallinen/häiritsevä vakiomelu: Unihäiriövaikutuksena voi olla nukahtamisen tai uudelleen nukahtamisen vaikeutuminen. Kari Pesonen 26

27 Melun vaikutus uneen 5 Unihäiriöiden laskennallinen arviointi: Merkitään melutapahtuman i äänialtistustasoa L AE,i ja todennäköisyyttä herätä siihen. Tällöin todennäköisyys nukkua heräämättä tapahtumaan on Kun yön aikana on i = 1 n kappaletta tasoltaan erilaisia melutapahtumia, on todennäköisyys nukkua heräämättä niistä yhteenkään eli nukkua koko yö heräämättä Kari Pesonen 27

28 Melun vaikutus uneen 6 Esimerkki tieliikennemelun aiheuttamien unihäiriöiden arvioinnista Tiedustetut ja EEG-heräämiset Vain raskas liikenne aiheuttaa heräämisiä Heräämisiä yhteensä 268 kpl/v per henkilö Tämä on kertaluokkaa pienempi kuin ns. spontaanien heräämisten määrä Kari Pesonen 28

29 Ympäristömelun vaikutuksista ja vaikutusten hallinnasta Kiitokseni kuulijoille Kari Pesonen 29