Millainen on terveellinen kaupunkiympäristö? Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveys Kuopio

Transkriptio

1 Millainen on terveellinen kaupunkiympäristö? Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveys Kuopio

2 Terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä Terveellisyyttä lisäävät esim. Harraste- ja kulttuurimahdollisuudet Tilaisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen (esim. yhteiset tilat) Korkea työllisyys Esteettömyys, palveluiden saavutettavuus Liikuntamahdollisuudet Viheralueet Terveyshaittoja aiheuttavat esim. Ilmansaasteet Melu Korkeat kesäajan lämpötilat Siitepöly Liukkaus Ilmastonmuutos

3 Käsitys elinympäristön terveellisyydestä Pääkaupunkiseudun ympäristöterveyskysely 81 % piti elinympäristöään terveellisenä

4 Kotitalouden tulotason (brutto) vaikutus Paljon altistuvien tai olosuhteeseen tyytymättömien osuus (%)

5 Käsitys riskistä omalle terveydelle

6 Pienhiukkasten vaikutus kuolleisuuteen (primäärihiukkaset, päästölähteet Suomessa) Päästölähde 2015 Ennuste 2030 Energiantuotanto ja teollisuus 9 8 Kotitalouksien puunpoltto Tieliikenne, pakokaasut Työkoneet ja muu liikenne Katupöly Muut lähteet Yhteensä Soimakallio ym., VNK 59/2017

7 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Hiukkasille altistuminen yhteydessä sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairauksiin, keuhkosyöpään, raskauden kulkuun Diabetes? Oksidatiivinen stressi, paikallinen/systeeminen tulehdus, muutokset autonomisen hermoston toiminnassa? Muutoksia endoteelin toiminnassa, insuliinipitoisuuden säätelyssä (verisuonisto, maksa), kasvanut insuliiniresistenssi? Neurologiset vaikutukset? Kognitiivisten toimintojen heikentyminen, neurologiset sairaudet (ADHD, autismi, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti) Oksidatiivinen stressi, paikallinen/systeeminen tulehdus, muutoksia glutamiini/dopamiinitasoissa, aivojen valkean aineen vauriot Hiukkasten kulkeutuminen myös hajukäämin kautta? Matala-asteinen systeeminen tulehdus keskeinen vaikutusmekanismi

8 Vilkkaat liikenneväylät terveysriskinä Mallinnetut hiukkaspitoisuudet liikenneväylän (kehä 3) varrella Liikenteen päästöjen terveysriskeistä teiden ja katujen varsilla, HSY 2015 Lanki ym., Environmental Health Perspectives C-reaktiivinen proteiini Sisäpitoisuus kotona määrittää pitkälti henkilön altistumistason %-change Reference: <1,000 vec/day 1,000-5,000 vec/day 5,000-10,000 vec/day >10,000 vec/day KORA SAPALDIA FINRISK TWINGENE pooled

9 Altistuminen (ka.) liikenteessä Helsingissä TRANSPHORM-tutkimus Kulkumuoto Nokipitoisuus (µg/m 3 ) Nokiannos, arvio (µg) Melutaso (dba) Pyöräily 3,2 2,9 73 Linja-auto 4,6 1,1 71 Auto, ikkunat kiinni 2,8 0,6 67 Auto, ikkunat auki 7,8 1,6 68 Pyöräilyn aikana kertyvään hiukkasannokseen vaikuttaa pidempi matka-aika ja suurempi hengitystiheys Liikunnan terveyshyödyt suuremmat! Okokon ym. Environmental Research 2017

10 Terveelliset pyöräilyreitit Pyöräilyn aikainen altistuminen (SATULA) Vaihtoehtoinen, saasteettomampi reitti Matka-aika 21 min 22 min 30 s Altistuminen hiukkasille 28 % (noki) 59 % (hengitettävät hiukkaset) pienempää vaihtoehtoisella reitillä Meluttomuus ja saasteettomuus lisää myös pyöräilyn vetovoimaa, viheralueet vähentävät stressiä

11 Terveelliset puistot Tutkimukset viittaavat siihen, että vihreämmässä ympäristössä parempi terveys (sydänsairaudet, mielenterveys) Mahdolliset mekanismit: fyysinen aktiivisuus, sosiaaliset suhteet, luontoympäristö, ilmansaasteiden ja melun vähäisyys Jo lyhyt vierailu vähentää stressiä ja parantaa sydämen toimintaa (GreenHealth tutkimus) vaikutuksen pysyvyys? Puistoympäristön laadun merkitys vaikutuksille? Viheralueella vierailun vaikutus syketaajuuden vaihteluun (verrattuna kaupunkikeskustaan) Puisto Metsä PM 10 Puisto Metsä Melu RMSSD [ms] 3,0 3,2-1,3 HF [ms 2 ] 15,9 19,2-13,8 Lanki ym. Environmental Research 2017

12 Odds ratio (95% CI) Liikennemelu stressitekijänä Liikennemelu häiritsee arkea, on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin Entä vaikutukset uneen ja mielenterveyteen? Häiritsee nukkumista jonkin verran: autoliikenne 6,9 %, lentoliikenne 4,6 %, rakentaminen ym. 5,3 %, lähinaapurit 9,1 % Ei yhteyttä uni- tai psyykenlääkkeiden käyttöön kuntatyöntekijöillä (Halonen ym. SJWEH 2014) Koettu altistuminen yhteydessä ahdistuneisuuslääkkeiden käyttöön (Okokon in press) Unihäiriöiden esiintyvyys Noise-sensitive Not noise-sensitive <40dB 40-45dB 45-50dB 50-55dB >55dB Halonen ym., Environmental Health Perspectives 2012

13 Helle kaupunkien ongelmana Vakavia haittoja vanhuksille, kroonisista sairauksista kärsiville Lämpösaarekeilmiö, Englannissa (West Midlands) arvioitiin lisänneen kuolleisuutta jopa 50 % 2003 helleaallon aikana Herkkyys helteelle (kuolleisuus) vähentynyt vuosikymmenien mittaan Suomessa (Ruuhela ym. 2017) Kehitys jatkossa? Yhdyskuntasuunnittelu Heijastavuus, varjoisuus Haihdunta, tuulettuvuus Lämmön tuotto ja varastoituminen NASA Earth Observatory

14 Trendejä jotka vaikuttavat haittoihin Tyypin 2 diabetes Suomessa lääkekorvausten ja sairaaloiden rekisterien perusteella. Sund ym: FinnDM II. Sairauspäivärahakaudet. Kela.

15 Optimointi Kaupunkiympäristö vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin Eri terveyteen vaikuttavien tekijöiden vaikutusten arviointi (laskeminen) ja vertaaminen parhaan vaihtoehdon valinta Monien terveysvaikutusten arviointi edelleen haastavaa/mahdotonta epävarmuuksien vuoksi Esim. viheralueiden terveyshyödyt Hiilidioksidipäästöjen (ilmastonmuutoksen) ja muiden ympäristötekijöiden terveysvaikutusten vertaaminen myös hankalaa Seuraava askel vaikutusten rahallinen arvottaminen VNK-projekti IHKU pienhiukkasille haittakustannusmalli