Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

2 Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT Heikot signaalit Muutosajurit Tulevaisuustaulukko Delfit Kyselyt Tapaamiset Strategian laadinta 2017 Teemat Trendikortit Skenaariot Visio Tiedon keruu KEVÄT Tiedon analysointi SYKSY Lähde: Mukaellen Aaltonen-Wilenius

3 Kevät 4 teemaa (Elinvoima, Hyvinvointi, Osallisuus, Uudet toimintatavat), 6 työpajaa 3

4 11.3. Sitra: Megatrendit

5 8.4. Swot I Kunta ilman sotea 2019 Tulevaisuuden kunnan vahvuudet Elinvoima- ja kehitystehtävä; yhteistyön ja verkostojen koordinoija; lähellä ihmistä Tulevaisuuden kunnan heikkoudet Elinvoiman puute; Kykenemättömyys tarttua uusiin ratkaisuihin; taloudellinen epävarmuus Tulevaisuuden kunnan mahdollisuudet Auttamisesta hyvinvointia; joukkoistaminen; pop up -demokratia Tulevaisuuden kunnan uhat Resurssien puute; tietojärjestelmien romahdus; kuntalaisten kapina 5

6 27.4. Heikkojen signaalien keruu Heikkojen signaalien keruu ennakointimenetelmänennakointimenetelmänä kokeilu 6

7 9 TRENDIKORTTIA HEIKOISTA SIGNAALEISTA ELINVOIMA KUNNAN KÄRKENÄ (Työ, yrittäjyys ja maahanmuutto) Elinvoiman merkitys kunnassa kasvaa Kunnan elinvoima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta. Myös johtamisen merkitys kasvaa, jo nyt 70 prosenttia kunnan johtamisesta on elinvoimatehtäviä. Kunnan elinvoima ja sen menestys perustuu usean eri tekijän yhteisvaikutukseen. Kunnan tulevaisuuden tekeminen on elinvoimapolitiikkaa. Kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi luo elinvoimaa. Parlamentaarinen työryhmä Linkit lähteisiin Tulevaisuuskatsaukset 2014 (STM) HS ja Parlamentaarinen työryhmä 7

8 Hallinnassa Kehityksen vapaamatkustaja 3 Megamuutokset Vetovoimainen kunta 1 Pieni Kuntien uudistumiskyky Suuri Viimeinen sammuttaa valot Luoviva kunta 4 2 Ei hallinnassa

9 Vetovoimainen kunta skenaarioluonnos 1 1. Vetovoimainen tulevaisuuden kunta on elävä yhteisö, johon kuntalaiset identifioituvat. Luottamus hallintoon ja politiikkaan on suurta ja asukkaat toimivat sekä hallinnossa että aktiivisina osallistujina yhteisössään. 2. Kunnan talouskasvu on tasainen 5 %. Kunnan työllisyys paranee, nuorisoja pitkäaikaistyöttömyys vähenevät eivätkä tuloerot kärjisty. 3. Suomalaisesta kunnasta tulee kestävän kehityksen malliesimerkki, jossa kasvun ja kestävyyden haasteellinen yhtälö ymmärretään myös paikallispoliittisena kysymyksenä. Sukupolvien välinen vuoropuhelu kestävästä kehityksestä kanavoituu paikalliseksi lisäarvoksi ja ekologisten ratkaisujen markkina-arvo ymmärretään. 4. Vetovoimaisen kunnan elinvoima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta. Myös johtamisen merkitys kasvaa, sillä 70 prosenttia kunnan johtamisesta on elinvoimatehtäviä. Elinvoima ja sen menestys perustuu usean eri tekijän yhteisvaikutukseen kuten kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi. Myös vetovoimaisen kunnan tulevaisuuden tekeminen on elinvoimapolitiikkaa. 9

10 Luoviva kunta skenaarioluonnos 2 1.Suuret yhteiskunnassa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset uhkaavat hyvinvointia. Tämän johdosta on tapahtunut polarisoitumista siten, että työttömyys ja turvattomuus on lisääntynyt ja työikäisten muutto kaupunkeihin lisää eriytymistä entisestään. 2. Uudistumiskykynsä ansiosta Luoviva kunta selviytyy tekemällä sivistystehtävästä kunnan ytimen. Julkisen talouden niukkuuden aikana Luoviva kunta suuntaa huomionsa koulutusinnovaatioihin ja joustaviin ratkaisuihin. Tekemisen meininki, tapahtumat, panostukset luovaan työhön sekä matalan kynnyksen kulttuuriin, harrastusmahdollisuuksiin tuovat kuntaan asukkaita ja lisäävät kunnan elinvoimaa ja houkuttelevuutta. 3. Luovivan kunnan vahva kansalaisyhteiskunta ja yhteisöt tekevät aktiivista yhteistyötä myös kunnan kanssa. 10

11 Kehityksen vapaamatkustaja skenaarioluonnos 3 1.Suuret yhteiskunnassa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat kansallisesti hallinnassa. Kehitys on alueellisesti ja kunnittain erilaista. 2. Suomen tasainen, vakaa 3 % talouskasvun johdosta työllisyys on kohentunut ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. 3. Kehityksen vapaamatkustaja kunta kykenee vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin mm. aktiivisella tonttipolitiikalla ja houkuttelemalla kuntaan seudun hyvätuloisia asukkaita. 4.Kunta on onnistunut myös digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen. Sähköinen toimintatapa ja digitalisaatio ovat tulleet aidosti ensisijaiseksi toimintatavoiksi asioinnissa ja palveluissa. Asukkaat hoitavat asioinnin sähköisesti, asiointi toisen puolesta on mahdollista. Kunnan palveluprosessit on uudistettu digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tuonut kuntaan elinvoimaa: uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja verotuloja. Etätyö ja monipaikkaisuus on mahdollistunut. 11

12 Viimeinen sammuttaa valot skenaarioluonnos 4 1. Vuonna 2030 Suomen väestökehitys on polarisoitunut siten, että nuoret ja työikäiset asuvat kaupungeissa ja ikääntyneet maaseudulla. Sama polarisoituminen näkyy akselilla Etelä-Länsi-Suomi vs. Pohjois-Itä-Suomi. Uhkakuvana on kaupungeissa on segregaation kasvu ja maaseudulla reservaatti, jossa maaseudun mahdollisuudet ja erilaisuus ovat hyödyntämättä. 2. Työttömyys Suomessa on kasvanut, hyvinvointi romahtanut ja yhteiskuntarauha järkkyy koko maassa. Uudistumiskyvyttömyys on johtanut julkisen talouden rapautumiseen. 3. Julkinen sektori on epäonnistunut kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa ja ilmaston muutos on nopeutunut. 4. Suomen digitalisaation kehitys on pysähtynyt. Teknologisista valmiuksista huolimatta kunnan ihmiset eivät ole halunneet ottaa käyttöön sähköisiä palveluita. Tietoturvaongelmia ja vaikeakäyttöisyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan. Kunnan yritykset ja elinkeinoelämä eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia; työpaikat ovat vähentyneet tämän seurauksena on jatkuva näivettyminen. 12

13 Työpajan tulokset

14 I Tutustu skenaarioluonnokseen 1 Miten voisit mahdollistaa skenaarion toteutumisen 2030? Mitkä esteet poistettiin? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mikä mahdollistaa? < Maakuntahuuma on ohi, jäljellä on parikymmentä selviytynyttä kuntaa - Aktiivisuus, luovuus, sallivuus, kunnat mukautuvat kun niitä ravistellaan 3. sektorin kautta - Kunta on mahdollistava (ei palvele, hallitse), yritykset panostavat kuntiin, koska työvoima tulee talouksina (terveydenhuolto, koulut, aluepolitiikka) - Kokeilukulttuuri, koko yhteisön itsekasvun paikka - Monikuntalaisuus (verokirja 2-3 paikassa, vapaa-ajan asunnoista asuntoihin, joissa tehdään töitä) - Verkostot laajenevat maakuntarajojen yli yhteistyössä yritysten kanssa globaalisti - Monikansallinen työvoima on käytössä - Mahdollistava infa myös maakuntakeskuksia alemmalle tasolle < Julkisen sektorin sopimuspalkat sallitaan - Sote on nähty mahdollisuutena - Sote-kiinteistöt ovat uusiokäytössä Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Byrokratia on vähentynyt, koska kaikki roolit ovat muuttuneet (kunta, poliitikot, yhteisö, yritykset) - Kaupunkilaisista on tullut kehittäjiä Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Tasapäistäminen poistettu - Kiinteistöt ovat vain väline 14

15 I Tutustu skenaarioluonnokseen 2 Miten voisit mahdollistaa skenaarion toteutumisen 2030? Mitkä esteet poistettiin? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mikä mahdollistaa? < Hallinnon ja toiminnan lähtökohdaksi on hyväksytty muuttuvat työmarkkina-alueet (jotka muuttuvat alati) - Hyväksytty megatrendien suuri vaikutus, niitä ei voi ohjata paikallisesti, vaan kunta luovii muutosherkästi ja kyvykkäästi megatrendeihin sopeutuen - Maakuntaa johdetaan kokonaisuutena (jossa on työmarkkinapohjaisia kuntia) < Toteutetaan hallinnonuudistus, jossa tunnetaan toiminnalliset kaupunkiseudut (lainsäädöllinen pohja) ja niille annetaan toimivalta esim. MAL-asioissa Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Kuntaidentiteetti ja hallinnolliset rakenteet on eriytetty - Demokratian uudet muodot on otettu käyttöön - Yhteisöllisyys on edustuksellisen demokratian rinnalla - Vallan ja vastuun uudelleenjako Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - II asteen koulutuksen (esim. ammatillinen koulutus) esteet on poistettu 15

16 I Tutustu skenaarioluonnokseen 3 Miten voisit mahdollistaa skenaarion toteutumisen 2030? Mitkä esteet poistettiin? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mikä mahdollistaa? < Oma aktiivinen elinkeinopolitiikka (maapolitiikka, kaavoitus, asuntopolitiikka, yritysyhteistyö) - Hyvät viestintäyhteydet. Liikenneyhteydet - Omien vetovoimatekijöiden vahvistaminen (edellä) - Koulutus pidetään omissa käsissä (II-aste, korkea aste) - Harkittu riskinotto < Luottamuksen lisääminen kuntayhteistyöhön > mahdolliset kuntaliitokset - Priorisointi, paukut oikeisiin paikkoihin - Organisaatio- ja rakennemuutokset - Johtajuus Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Rahoituksen riittävyys. Mikä liikkumavara jää 2019 jälkeen? - Yhteistyö kunnan/ seudun sisällä, verkostoituminen tai kuntaliitokset - Mitkä foorumit seutukaupungeilla on jatkossa? - Dynaaminen kehitysmyönteinen ilmapiiri Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Vanhoillinen päätöksenteon ilmapiiri, poliitikot puolustavat vanhoja rakenteita - Luottamuksen puute - Nurkkakuntaisuus ja kateus 16

17 I Tutustu skenaarioluonnokseen 4 Miten voisit mahdollistaa skenaarion toteutumisen 2030? Mitkä esteet poistettiin? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mitä tapahtui vuosien välillä? Mikä mahdollistaa uhkien kasvun? < Hällä väliä politiikka johtaa automaattisesti tähän skenaarioon, samoin - Panostaminen vain pääväyliin - Tutkimuksen ja koulutuksen keskittyminen 4 keskukseen - VOS purkaminen - FINEXITin toteutuminen - Digipalveluiden räätälöiminen isoihin keskuksiin Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Ääriliikkeiden rajoittaminen - Määrätietoinen kehittäminen (tai kehittäminen ylipäätänsä) Mitä pitäisi tehdä/esteitä poistaa ? - Sääntelyn vähentäminen, normien purun lopettaminen - Omien vahvuuksien kehittäminen < Verinen kisa kuntien ja kaupunkien välillä - Itseriittoisuus - Omien sukulaisten ja äänestäjien nykyiset edut päätöksenteon driverina - Markkinaehtoinen infrarakentaminen - Valtiojohtoinen saattohoito 17