Muutosajureiden kehitysvaihtoehtoja 2030 (Toivottu, realistinen, ei-toivottu)
|
|
- Raimo Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väestön kehitys 1. Hyvä huoltosuhde. Koko maassa on hyvä huoltosuhde. Kunnat ovat elinvoimaisia ja hyödyntävät erilaistuvan elinkeinorakenteen tuomat mahdollisuudet. 2. Tyydyttävä huoltosuhde. Tyydyttävä huoltosuhde koko maassa. Mahdollistaa yksilöille valinnanvapauden missä asua, myös monipaikkaisesti. Työt ovat enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia. 3. Väestökehitys polarisoituu. Väestökehitys polarisoituu siten, että nuoret ja työikäiset asuvat kaupungeissa ja maaseudulla vanhukset. Sama polarisoituminen näkyy akselilla Etelä-Länsi-Suomi vs. Pohjois-Itä-Suomi. Uhkakuvana on maaseutureservaatti, jossa maaseudun mahdollisuudet ja erilaisuus ovat hyödyntämättä. 1
2 Talouskasvu ja työllisyys 1. Vakaa talouskasvu. Tasainen, vakaa 3% kasvu. Työllisyys paranee, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tuloerot eivät kärjisty. 2. Lievä talouskasvu. Lievää talouskasvua, tasaista. 3. Työttömyys kasvaa ja hyvinvointi romahtaa. Yhteiskuntarauha järkkyy. 2
3 Työpaikkakehitys 1. Työpaikat hajautuvat. Työpaikkoja syntyy kullekin alueelle alueiden erityispiirteitä hyödyntäen. Valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja asukkaat voivat valita haluamansa asuinpaikan, kun työpaikkoja on syntyy eri puolille maata. Tämä vähentää muuttoliikettä maaseudulta kaupunkiin. Näin myös olemassa olevat infraresurssit ovat järkevästi käytössä. 2. Tasapaino. Työpaikkakehityksessä hyödynnetään eri alueiden resursseja, mutta myös keskittymistä hyödynnetään. 3. Työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja sitä myötä väestö keskittyy ja alueet erilaistuvat. Asukkaiden valinnanvapaudet vähentyvät. Osan kuntia kantokyky heikkenee ja kriisikuntia tulee lisää. Vastakkainasettelu politiikassa lisääntyy. 3
4 III Kuntien erilaistuminen 1. Kunta elävänä yhteisönä. Kuntalaiset identifioituvat omaan kuntaan, luottavat paikallishallintoon ja ovat sitoutuneet toimimaan sekä hallinnossa että yhteisössä muutenkin. Kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia yhteisössä. 2. Demokratian tasapaino. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat kunnassa yhtä lailla läsnä ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kunnilla on edelleen palveluita, joista kunta päättää. 3. Kunta byrokraattisena palveluhallintona. Kunta toimii virkamieshallintona. Kunta etääntyy kuntalaisesta, muiden demokratia -ajatus lisääntyy, ja epäluottamus hallintoon kasvaa. Kuntalaisten osallistuminen koetaan rasitteena ja kuntalaisia kohdellaan passiivisina objekteina hallinnossa. 4
5 Kuntien erilaistuminen 1. Kunta elävänä yhteisönä. Kuntalaiset identifioituvat omaan kuntaan, luottavat paikallishallintoon ja ovat sitoutuneet toimimaan sekä hallinnossa että yhteisössä muutenkin. Kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia yhteisössä. 2. Demokratian tasapaino. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat kunnassa yhtä lailla läsnä ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kunnilla on edelleen palveluita, joista kunta päättää. 3. Kunta byrokraattisena palveluhallintona. Kunta toimii virkamieshallintona. Kunta etääntyy kuntalaisesta, muiden demokratia -ajatus lisääntyy, ja epäluottamus hallintoon kasvaa. Kuntalaisten osallistuminen koetaan rasitteena ja kuntalaisia kohdellaan passiivisina objekteina hallinnossa. 5
6 Erilaistuminen 1. Erikoistuminen. Kunnat profiloituvat eri asioihin ja hyödyntävät alueen vahvuuksia. Erikoistuminen edellyttää toimivaa paikallista demokratiaa. Erikoistumisesta voi tulla kasvuongelmia, mutta se voi myös lisätä kasvua. 2. Vaihteleva kehitys. Emme tunnista riittävästi erilaistumista. Yritämme samoilla toimenpiteillä parantaa samoja haasteita, emmekä huomioi, että erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat erilaiset toimenpiteet. Tunnistamme erilaisuuden puheiden tasolla, mutta käytännön toiminnan tasolla se ei näy, eikä sitä toteuteta. 3. Heikkojen heikkeneminen. Heikot putoavat kehityksestä. Ongelmat kasaantuvat heikkojen alueella. Kurjistumisen kierre. 6
7 Elinvoiman kasautuminen 1. Suomeen syntyy elinvoiman näkökulmasta globaaleja menestyjä, huippuyksiköitä. Kuntien elinvoima eriytyy; vahvat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Kasautumista saatetaan estää keinotekoisesti aluepolitiikan kautta (säätelevä ja rajoittava elinvoimapolitiikka), jolloin kukaan ei pärjää erinomaisesti tai erityisen huonosti ja tapahtuu tasapäistämistä. Osassa maata ei ole enää elämän edellytyksiä, mutta globaalisti Suomessa on muutama pärjääjä. 2. Säädelty elinvoiman kausautuminen. Kansallisesti menee keskimäärin hyvin, mutta globaalisesti synny ei suuria suomalaisia menestystarinoita. Kasautumista säädellään vähän, jotta heikommillakin yksiköillä olisi mahdollisuus pärjätä. 3. Elinvoiman kasautuminen harvinaista. Emme menesty. Elinvoiman kasautumista tapahtuu vain hyvin harvoihin, jos sinnekään. Toinen ei toivottu vie kaikilta mahdollisuudet menestyä. 7
8 Uudistuminen ja yhteistyö 1. Yhteinen tahtotila. Yhteistyöllä syntyy uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä ja uudistumista tarvitaan, jotta voidaan vastata toimintaympäristön haasteisiin. 2. Uudistuminen pakkona. Tehdään vain välttämätön. 3. Siiloutuminen lisääntyy. Vastakkainasettelu kärjistyy. Panostetaan moneen kertaan samaan asiaan. Osaoptimointi. Myöhästytään toimenpiteiden kanssa asioiden korjaamisessa. 8
9 Hallinnon rakenteet 1. Hallinto on palvelua. Vanhat hallintorakenteet on purettu vastaamaan ihmisten tarpeita ja elinkeinoelämän ja eri yhteisöjen tarpeita ja vaatimuksia. Hallinnosta on siirrytty palveluajatteluun, jonka arvot ovat avoimuus, ihmislähtöisyys ja vuorovaikutus. Palvelun käyttäjät vaikuttavat palvelun sisältöön ja toteutukseen. Henkilöstön työn tekemisen lähtökohdat ovat palvelualttius, inhimillisyys, ystävällisyys ja myönteisyys. 2. Muutosvastarinta hallinnon rakenteiden uudistamiseen on vahvaa. Hallinto on sektoroitunutta ja sitä ylläpidetään. Hallinto on järjestämäkeskeistä, ei ihmiskeskeistä. 3. Hallinnon rakenteet on sementoituneet, mikään ei muutu eikä muuttua saa. Kunnasta puuttuu johtajuus; henkilöstö ja asukkaat ovat tyytymättömiä, roolit ja vastuut ovat epäselvät. Toiminta on byrokraattista, vanhakantaista, sektorihallinto on tiukka, poikkihallinnollisuus puuttuu; ihmisillä ja yrityksillä on vaikeuksia hoitaa asioitaan. Ilmapiiri on ummehtunut, ei yhteistyötä kuntien kesken. Kaikkiin uudistuksiin suhtaudutaan varauksellisesti. Kehitys on pysähtynyt. 9
10 Globalisaatio 1. Globalisaation hyödyntäminen. Suomalainen kunta löytää mahdollisuuksia hyödyntää globaaleja virtoja, jotka se onnistuu myös kääntämään paikalliseksi elinvoimaksi. 2. Globalisaatio harvojen mahdollisuus. Kunnat löytävät joitakin mahdollisuuksia, mutta eivät mitään erityisiä kärkiä hyödyntää globalisaatiota, globalisaatiota ei pystytä itse ohjailemaan. 3. Globalisaatio eriyttää. Kunnalla ei ole mahdollisuutta suojella itseään globalisaation heilahduksilta. Ihmisistä tulee pelinappuloita. Kuntien eriytymiselle tehdään itse asiassa tilaa globalisaation avulla. 10
11 Ikääntyminen 1. Ikääntyneiden resurssit hyödynnetään. He vaurastuttavat yhteisöjä, ikääntyneiden toimintakyky säilyy hyvänä ja he ovat osallisina yhteiskunnassa. Sukupolvet kohtaavat toisensa. 2. Ikääntyneiden hyvinvointi paranee parempien elinolojen, koulutuksen ym. myötä. 3. Ikääntyneiden syrjäyttäminen yhteiskunnasta. Ikääntyneet koetaan rasitteina ja kuluerinä. Heidän palvelunsa laiminlyödään. 11
12 Kestävyyskriisi 1. Kestävyysvaje ratkaistavissa. Kestävyysvaje on ratkaistavissa oleva ongelma. Maahanmuutosta lisää työvoimaa. Palveluinnovaatioita ikääntyneille ja eri ryhmille. Panostaminen osaamiseen ja tuotekehitykseen. 2. Tuottavuuskehitys hidastuu. Väestö ikääntyy, verotulot vähenevät, palvelujen tarve kasvaa. 3. Taantuma. Suomi vajoaa pysyvään taantumaan, osaaminen taantuu, hyvinvointivaltion rakenteet romahtavat. Suomesta tulee Egypti. 12
13 Kestävyys 1. Kestävän kehityksen malliesimerkki. Suomalaisesta kunnasta tulee laajasti ymmärretyn kestävän kehityksen malliesimerkki. Sukupolvien välinen vuoropuhelu kestävästä kehityksestä on paikallisesti kanavoitu lisäarvoksi. Kasvun ja kestävyyden haasteellinen yhtälö ymmärretään myös paikallispoliittisena kysymyksenä. Ekologisten ratkaisujen markkina-arvo ymmärretään. 2. Kestävän kehityksen ymmärtäminen jakaa kuntia. 3. Merkitystä ei ymmärretä. Kestävää kehitystä ei ymmärretä muutosajurina, eikä sukupolvien vuoropuhelua nähdä mahdollisuutena ja näin tuhotaan ympäristöä ja taloutta. Kunnista luodaan turvattomia ja toivottomia slummeja. 13
14 Digitalisaatio 1. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen. Sähköinen toimintatapa ja digitalisaatio ovat tulleet aidosti ensisijaiseksi toimintatavoiksi asioinnissa ja palveluissa. Asukkaat hoitavat asioinnin sähköisesti, asiointi toisen puolesta on mahdollista. Kunta ei lähetä yhtään paperikirjettä. Kunnan palveluprosessit on uudistettu digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tuonut kuntaan elinvoimaa: uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja verotuloja. Etätyö ja monipaikkaisuus on mahdollistunut. Kunta tekee hyvää yhteistyöstä valtion, maakunnan ja muiden kuntien kanssa digin avulla. 2. Digitalisaatiota hyödynnetään satunnaisesti. Digitalisaation käyttö ei ole systemaattista, vaan satunnaista. Prosessit on purkamatta. Digitalisaatiota kohtaan on ennakkoluuloja. Yhteydet sähköisiin palveluihin ei ole riittävän hyvät. 3. Digitalisaation kehitys on pysähtynyt. Teknologisista valmiuksista huolimatta ihmiset eivät ole halunneet ottaa käyttöön sähköisiä palveluita. Tietoturvaongelmia ja vaikeakäyttöisyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan; vaikeuttavat sähköisiä palveluita ja niiden käyttöönottoa. Yritykset ja elinkeinoelämä eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia; työpaikat ovat vähentyneet tämän seurauksena (näivettyminen). 14
15 Digitalisaatio 1. Digitalisaation edelläkävijä. Suomalainen kunta on digitalisaation edelläkävijä. Digitalisaatiota hyödynnetään laajasti palveluissa, koulutuksessa, kehitysalustoissa, osallisuudessa ja kansalaiskasvatuksessa. Digitalisaatio synnyttää uutta yritystoimintaa ja mahdollistaa omaehtoisen verkostoitumisen 2. Digitalisaatio eriarvoistaa. Ihmiset, kunnat ja elinkeinoympäristöt eriarvoistuvat digitalisaation seurauksena. 3. Digitalisaatio ohittaa kunnat. Digitalisaatiota kehitetään erillään kunnan ja kuntalaisten elämästä. 15
16 Digitalisaatio 1. Mahdollisuudet hyödynnetty. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, hallinnolle, jne. Avoin data mahdollistaa kaikkien halukkaiden interaktiivisen osallistumisen kehittämiseen. Se mahdollistaa matalan kynnyksen ja osallistavat palvelut. Hallinto on tuotettu yhdessä (Co-production of government), kuntalaiset ovat itse mukana ja uudet yhteisöllisyyden muodot kukoistavat. Jos Suomi kehityksen etukärjessä, meillä edellytykset talouden ja hyvinvoinnin kasvulle. 2. Kehitys etenee. Digilisaation kehitys menee eteenpäin, kaikki automatisoituu ja digitalisoituu. Tämä muuttaa työtapoja ja työn luonnetta, käsitystä työstä ja toiminnoista sekä palvelujen sisällöistä. 3. Mahdollisuudet hyödyntämättä. Ei kyetä tai haluta ratkaista tietoturva ja vastuukysymyksiä, mikä muodostuu kehityksen ja käyttöönoton esteeksi. Teknologia kehittyy, mutta toimintatavat eivät muutu ja mahdollisuudet jäävät hyödyntämätttä. Kuilu eri väestöryhmien välillä kasvaa. Työn luonne muuttuu ja kaikki eivät pysy mukana. Aivot ylikuormittuvat, henkiset riskit lisääntyvät, kun ei sopeuduta uusiin toimintatapoihin ja mahdollisuuksiin. 16
17 Teknologinen muutos 1. Teknologia kehittäjänä. Toimintakyky paranee. Ajantasainen seuranta kehittyy, paikkariippuvuus vähenee. Turvallisuus paranee. 2. Tasainen kehitys. Tasainen etenevä kehitys, riippuu paljon digitalisaation hyödyntämisestä ja ennen kaikkea käyttöön ottamisesta. 3. Teknologia syrjäyttäjänä. Teknologia syrjäyttää inhimillisyyden ja sosiaaliset kontaktit. Vahva oman vastuun korostaminen eriarvoistaa. 17
18 Teknologian kehittyminen 1. Digitalisaatio ja automatisaatio toteutuu palveluissa Automatisaation on otettu hallitusti käyttöön myös julkisissa palveluissa. Kaikki ihmisryhmät pääsevät hyötyvään kehityksestä ja julkisen palvelutuotannon tehokkuus kasvaa. Antaa myös uusia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Suomi on edelläkävijä teknologisten / automaatin hyödyntämisessä julkisissa palveluissa. 2. Perässä hiihtäjä. Julkiset toimijat pysyvät kehityksen mukana ollen yksityisen sektorin toimijoiden takana omaksuen uusia käytäntöjä yksityistä sektoria hitaammin. 3. Hitaat jäävät junasta. Vain edelläkävijät (yksitysellä sektorilla) ottavat automaation ratkaisut käyttöön julkiset toimijat jäävät junasta, jolloin julkisen palvelun taso heikkenee ja yksikkökustannukset kasvavat. Palvelut eriarvoistuvat, kun vähävaraiset ja teknologian hyödyntämisen kannalta hitaat väestöryhmät jäävät heikompien palvelujen varaan. Edelläkävijät ja hyväosaiset nauttivat kehityksen hedelmistä. 18
19 Teknologia 1. Älykkään teknologian vallankumous. Teknologiaa hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyden edistämisessä palveluiden kehittämisessä ja uudistamisessa. Palveluiden saatavuus paranee. Teknologian kehittyminen luo kasvua. Teknologia kehittyy hallitusti. Työ voi vähentyä, mikä voi lisätä työttömyyttä ja eriarvoistumista. 2. Teknologian kopioiminen. Monistamme muissa maissa tehtyjä ratkaisuja. Emme luo itse meille sopivia malleja ja järjestelmiä, emmekä ole kehityksen kärjessä. Palveluja ja prosesseja saadaan sähköistettyä, mutta niitä ei saada uudistettua. Kehitys jää puoli tiehen. Digitalisoimme mekaanisesti, mutta emme saa palveluja uudistettua. 3. Älyttömän teknologian kehitys. Palvelut saadaan sähköistettyä. Olemme kuitenkin laite- ja järjestelmäriippuvaisia. Raskaita töitä pystytään keventämään, ja käytetään esimerkiksi apurobotteja ihmisten työkavereina. Järjestelmät eivät kuitenkaan keskustele keskenään. Riskinä yksityisyyden menettäminen, jos teknologiaa käytetään eettisesti väärin. Teknologiakehityksellä on arvaamattomia vaikutuksia. 19
20 Syrjäytyminen 1. Ongelma hoidossa. Syrjäytymistrendin muuttamiseksi tutkimusta ja palvelujen kehittämistä. Uudet digitaaliset palvelut mahdollistavat matalan kynnyksen osallistumisen ja palvelujen käytön. 2. Ongelma tunnistettu, ja siihen pyritään puuttumaan. 3. Syrjäytymiskehitys vahvistuu. Seurauksina ova radikalisoituminen, verotulojen menetys, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, inhimillinen kärsimys, osattomuus, osallistumattomuus ja huono-osaisuuden periytyminen. 20
21 Aika ja paikkariippumattomuus 1. Aika ja paikkariippumattomuus vahvistuu Osallistumisen kynnys on matalampi ja entistä useampi voi vaikuttaa, oman elämäntilanteen mukaan voi vaikuttaa kun itselle sopii ( esim. nuoret, työssäkäyvät), esim. matkustusesteet poistuvat, huonokuntoinenkin voi vaikuttaa kotoa käsin ja osallistua esim. eläkeläisvirralla. Äänestäminen lisääntyy. Voidaan järjestää lisää kansanäänestyksiä. Turvalllisuus (turvallisuuden tunne) ja yhteisöllisyys paikallisella tasolla vahvistuu. 2. Harvojen etu. Foorumeita ja muita osallistumisen muotoja on jonkin verran enemmän olemassa, mutta pääosin vain edelläkävijät ja aktiiviset ihmiset käyttävät niitä. Käytetään enemmän paikkatietosovelluksia, joilla matalan kynnyksen osallisuutta voidaan lisätä ja näin parantaa arjen toimivuutta (esim. voi ilmoittaa rikkinäisestä puistonpenkistä). 3. Väärinkäytetty. Aika- ja paikkariippumattomuutta käytetään väärin ja demokratia heikkenee. Vaatimukset kasvavat, kustannukset kasvavat, vahvimpien valta kasvaa. Itsekäs osallisuus ja vaikuttaminen lisääntyy. Muunneltu totuus ja populismi lisääntyvät. Kokonaiskuva vääristyy, kun pieni surperosallistujien joukko masinoi ja syntyy lumipalloefektejä. Osa eriarvoistuu ja putoaa vaikuttamisesta luvun uudet noitavainot käynnistyvät. 21
22 Johtaminen 1. Johtajuus perustuu verkostoihin ja vuorovaikutukseen. Kunnassa on positiivisuuden, rohkeuden ja uudistamisen ilmapiiri. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä toiminta ja tekeminen on rakentavaa ja eteenpäin menevää. Ihmisten omaehtoiseen osallistumiseen ja tekemiseen suhtaudutaan myönteisesti ja sille annetaan tilaa. Kunnassa on luottamuksen ja sitoutuneisuuden ilmapiiri niin henkilöstön kuin asukkaiden kesken; luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan ja sallitaan virheitä. Asioiden johtamisesta on siirrytty ihmisten johtamiseen. Kunta toimii fiksusti ja kustannustehokkaasti. Kunta kiinnostaa ja houkuttaa uusia asukkaita ja yrityksiä. Vetovoimainen kunta. 2. Johtajuus on murroksessa. Johtajuudessa tunnistetaan uudistustarpeet ja toimintaympäristön muutos, mutta johtaminen uudistaminen on hidasta ja jää muun kehittämistyön alle. 3. Johtajuus on hierarkista ja jäykkää. Kunnassa vallitsee näivettymisen ja näköalattomuuden ilmapiiri. Henkilöstö ei voi hyvin. Asukkaat eivät luota päättäjiin ja johtajiin. Poismuutto yltyy ja työttömyys kasvaa. Tekeminen on kaavamaista ja jäykkää, ei ole luovuudelle tilaa. 22
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 7.10.2016 2.10.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT
LisätiedotTulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit
LisätiedotTulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja 4.11.2016 7.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotTulevaisuuden kunta -reformi Sidosryhmätilaisuus ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -reformi Sidosryhmätilaisuus ja tulokset 26.10.2016 31.10.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotSUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma
SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotAvoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-
Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotTulevaisuuden kunta -reformi Kehyskuntaverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -reformi Kehyskuntaverkoston työpaja 23.11.2016 29.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen
LisätiedotSiksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti
LisätiedotTYÖ IRTOAA PAIKASTA. Parlamentaarinen työryhmä
TYÖ IRTOAA PAIKASTA Työ ja yrittäjyys ovat muutoksessa Työn tekemisen tavat ja työpisteet muuttuvat. Kiinteät työpisteet vähenevät, liikkuvuus lisääntyy. Työelämä polarisoituu ja osa ammateista katoaa
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotTervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti
Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii
LisätiedotTulevaisuuden kunta -reformi Kaupunkipoliittisen työryhmän työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -reformi Kaupunkipoliittisen työryhmän työpaja ja tulokset 9.11.2016 10.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotPidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa
ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää
LisätiedotRajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden
LisätiedotOECD:n hallintoministerikokous Helsinki
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotLiisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotKaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto
7.6.2018 Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto 21.5.2018 Kaupunkistrategian elementit MUUTOSVOIMAT JA -ILMIÖT: Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos Kaupungistuminen ja
LisätiedotTakaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 28.10.2016 27.10.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.
Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotMonikeskuksinen aluerakenne
Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.8.2016 12.8.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 KERTAUS Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotNykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotIkäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena
Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Sanna Kaijanen 1.12.2016 www.valli.fi Vallin Ikäteknologiakeskus Ikäteknologiakeskus on 2015 perustettu asiantuntijakeskus. Vaikutamme siihen, että iäkkäiden
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotUudistumisella tuottavuusloikka
Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotAjatuksia muutosjohtamisesta. Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö Reijo Karhinen, vuorineuvos
Ajatuksia muutosjohtamisesta Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö 6.6..2018 Reijo Karhinen, vuorineuvos Twitter: @ReijoKarhinen Niin yhteiskunta-, yritys-, organisaatio-, kuin yksilötasolla tarvitsemme
LisätiedotSuomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen
Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotYHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS
YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN - 4.12.2017 TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä? Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan?
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
LisätiedotSYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA
Menestystarina rakennetaan SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA Laukaan kunnan strategia 2017 2021 Sisältö 1 Arvot 2 Slogan 3 Strategiakartta Missio Visio Strategia 4 Strategian kärkiteemat Laukaassa 5 Seuranta &
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotStenvall Jari Professori Lapin yliopisto
Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotJulkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu
Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu Irmeli Myllymäki @IrmeliMyllymaki 8.5.2019 Esityksen sisältöä Muutostrendit ja tulevaisuuden kunnan haasteet Kunnan
LisätiedotTulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä
Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä 5.9.2017 Joensuu Jenni Airaksinen Kysymys yleisölle: Mitä on kunnan elinvoimapolitiikka? Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi
LisätiedotSosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa
Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotTulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen
Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 14.9.2016 Sini Sallinen 1 Meidän kunta = Hyvinvoinnin johtaminen = Yhteinen väestö Ł Sote on poistunut työnjohdosta, mutta ei kunnan alueelta! Ł Organisaatiolähtöisestä
LisätiedotKirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5.
Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5.2017 2 [pvm] Maailmanpyörä - näkymä toimintaympäristön muutoksiin Elämäntapojen
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotTulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset 24.11.2016 29.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset
LisätiedotPekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050
Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050 Skenaariotyön taustaa Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista
LisätiedotAVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne
AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotSote-liikelaitoksen visio ja arvot
Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotKoonti kyselyjen tuloksista
Koonti kyselyjen tuloksista Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti Tampere-talolla 25.4.2017 1 27.4.2017 Tampereen kaupungin johdolle järjestettiin 25.4.17 yhteinen Tampereen Raadilla toteutettiin
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotSeurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista
Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
Lisätiedot