Muutosajureiden kehitysvaihtoehtoja 2030 (Toivottu, realistinen, ei-toivottu)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutosajureiden kehitysvaihtoehtoja 2030 (Toivottu, realistinen, ei-toivottu)"

Transkriptio

1 Väestön kehitys 1. Hyvä huoltosuhde. Koko maassa on hyvä huoltosuhde. Kunnat ovat elinvoimaisia ja hyödyntävät erilaistuvan elinkeinorakenteen tuomat mahdollisuudet. 2. Tyydyttävä huoltosuhde. Tyydyttävä huoltosuhde koko maassa. Mahdollistaa yksilöille valinnanvapauden missä asua, myös monipaikkaisesti. Työt ovat enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia. 3. Väestökehitys polarisoituu. Väestökehitys polarisoituu siten, että nuoret ja työikäiset asuvat kaupungeissa ja maaseudulla vanhukset. Sama polarisoituminen näkyy akselilla Etelä-Länsi-Suomi vs. Pohjois-Itä-Suomi. Uhkakuvana on maaseutureservaatti, jossa maaseudun mahdollisuudet ja erilaisuus ovat hyödyntämättä. 1

2 Talouskasvu ja työllisyys 1. Vakaa talouskasvu. Tasainen, vakaa 3% kasvu. Työllisyys paranee, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tuloerot eivät kärjisty. 2. Lievä talouskasvu. Lievää talouskasvua, tasaista. 3. Työttömyys kasvaa ja hyvinvointi romahtaa. Yhteiskuntarauha järkkyy. 2

3 Työpaikkakehitys 1. Työpaikat hajautuvat. Työpaikkoja syntyy kullekin alueelle alueiden erityispiirteitä hyödyntäen. Valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja asukkaat voivat valita haluamansa asuinpaikan, kun työpaikkoja on syntyy eri puolille maata. Tämä vähentää muuttoliikettä maaseudulta kaupunkiin. Näin myös olemassa olevat infraresurssit ovat järkevästi käytössä. 2. Tasapaino. Työpaikkakehityksessä hyödynnetään eri alueiden resursseja, mutta myös keskittymistä hyödynnetään. 3. Työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja sitä myötä väestö keskittyy ja alueet erilaistuvat. Asukkaiden valinnanvapaudet vähentyvät. Osan kuntia kantokyky heikkenee ja kriisikuntia tulee lisää. Vastakkainasettelu politiikassa lisääntyy. 3

4 III Kuntien erilaistuminen 1. Kunta elävänä yhteisönä. Kuntalaiset identifioituvat omaan kuntaan, luottavat paikallishallintoon ja ovat sitoutuneet toimimaan sekä hallinnossa että yhteisössä muutenkin. Kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia yhteisössä. 2. Demokratian tasapaino. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat kunnassa yhtä lailla läsnä ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kunnilla on edelleen palveluita, joista kunta päättää. 3. Kunta byrokraattisena palveluhallintona. Kunta toimii virkamieshallintona. Kunta etääntyy kuntalaisesta, muiden demokratia -ajatus lisääntyy, ja epäluottamus hallintoon kasvaa. Kuntalaisten osallistuminen koetaan rasitteena ja kuntalaisia kohdellaan passiivisina objekteina hallinnossa. 4

5 Kuntien erilaistuminen 1. Kunta elävänä yhteisönä. Kuntalaiset identifioituvat omaan kuntaan, luottavat paikallishallintoon ja ovat sitoutuneet toimimaan sekä hallinnossa että yhteisössä muutenkin. Kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia yhteisössä. 2. Demokratian tasapaino. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat kunnassa yhtä lailla läsnä ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kunnilla on edelleen palveluita, joista kunta päättää. 3. Kunta byrokraattisena palveluhallintona. Kunta toimii virkamieshallintona. Kunta etääntyy kuntalaisesta, muiden demokratia -ajatus lisääntyy, ja epäluottamus hallintoon kasvaa. Kuntalaisten osallistuminen koetaan rasitteena ja kuntalaisia kohdellaan passiivisina objekteina hallinnossa. 5

6 Erilaistuminen 1. Erikoistuminen. Kunnat profiloituvat eri asioihin ja hyödyntävät alueen vahvuuksia. Erikoistuminen edellyttää toimivaa paikallista demokratiaa. Erikoistumisesta voi tulla kasvuongelmia, mutta se voi myös lisätä kasvua. 2. Vaihteleva kehitys. Emme tunnista riittävästi erilaistumista. Yritämme samoilla toimenpiteillä parantaa samoja haasteita, emmekä huomioi, että erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat erilaiset toimenpiteet. Tunnistamme erilaisuuden puheiden tasolla, mutta käytännön toiminnan tasolla se ei näy, eikä sitä toteuteta. 3. Heikkojen heikkeneminen. Heikot putoavat kehityksestä. Ongelmat kasaantuvat heikkojen alueella. Kurjistumisen kierre. 6

7 Elinvoiman kasautuminen 1. Suomeen syntyy elinvoiman näkökulmasta globaaleja menestyjä, huippuyksiköitä. Kuntien elinvoima eriytyy; vahvat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Kasautumista saatetaan estää keinotekoisesti aluepolitiikan kautta (säätelevä ja rajoittava elinvoimapolitiikka), jolloin kukaan ei pärjää erinomaisesti tai erityisen huonosti ja tapahtuu tasapäistämistä. Osassa maata ei ole enää elämän edellytyksiä, mutta globaalisti Suomessa on muutama pärjääjä. 2. Säädelty elinvoiman kausautuminen. Kansallisesti menee keskimäärin hyvin, mutta globaalisesti synny ei suuria suomalaisia menestystarinoita. Kasautumista säädellään vähän, jotta heikommillakin yksiköillä olisi mahdollisuus pärjätä. 3. Elinvoiman kasautuminen harvinaista. Emme menesty. Elinvoiman kasautumista tapahtuu vain hyvin harvoihin, jos sinnekään. Toinen ei toivottu vie kaikilta mahdollisuudet menestyä. 7

8 Uudistuminen ja yhteistyö 1. Yhteinen tahtotila. Yhteistyöllä syntyy uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä ja uudistumista tarvitaan, jotta voidaan vastata toimintaympäristön haasteisiin. 2. Uudistuminen pakkona. Tehdään vain välttämätön. 3. Siiloutuminen lisääntyy. Vastakkainasettelu kärjistyy. Panostetaan moneen kertaan samaan asiaan. Osaoptimointi. Myöhästytään toimenpiteiden kanssa asioiden korjaamisessa. 8

9 Hallinnon rakenteet 1. Hallinto on palvelua. Vanhat hallintorakenteet on purettu vastaamaan ihmisten tarpeita ja elinkeinoelämän ja eri yhteisöjen tarpeita ja vaatimuksia. Hallinnosta on siirrytty palveluajatteluun, jonka arvot ovat avoimuus, ihmislähtöisyys ja vuorovaikutus. Palvelun käyttäjät vaikuttavat palvelun sisältöön ja toteutukseen. Henkilöstön työn tekemisen lähtökohdat ovat palvelualttius, inhimillisyys, ystävällisyys ja myönteisyys. 2. Muutosvastarinta hallinnon rakenteiden uudistamiseen on vahvaa. Hallinto on sektoroitunutta ja sitä ylläpidetään. Hallinto on järjestämäkeskeistä, ei ihmiskeskeistä. 3. Hallinnon rakenteet on sementoituneet, mikään ei muutu eikä muuttua saa. Kunnasta puuttuu johtajuus; henkilöstö ja asukkaat ovat tyytymättömiä, roolit ja vastuut ovat epäselvät. Toiminta on byrokraattista, vanhakantaista, sektorihallinto on tiukka, poikkihallinnollisuus puuttuu; ihmisillä ja yrityksillä on vaikeuksia hoitaa asioitaan. Ilmapiiri on ummehtunut, ei yhteistyötä kuntien kesken. Kaikkiin uudistuksiin suhtaudutaan varauksellisesti. Kehitys on pysähtynyt. 9

10 Globalisaatio 1. Globalisaation hyödyntäminen. Suomalainen kunta löytää mahdollisuuksia hyödyntää globaaleja virtoja, jotka se onnistuu myös kääntämään paikalliseksi elinvoimaksi. 2. Globalisaatio harvojen mahdollisuus. Kunnat löytävät joitakin mahdollisuuksia, mutta eivät mitään erityisiä kärkiä hyödyntää globalisaatiota, globalisaatiota ei pystytä itse ohjailemaan. 3. Globalisaatio eriyttää. Kunnalla ei ole mahdollisuutta suojella itseään globalisaation heilahduksilta. Ihmisistä tulee pelinappuloita. Kuntien eriytymiselle tehdään itse asiassa tilaa globalisaation avulla. 10

11 Ikääntyminen 1. Ikääntyneiden resurssit hyödynnetään. He vaurastuttavat yhteisöjä, ikääntyneiden toimintakyky säilyy hyvänä ja he ovat osallisina yhteiskunnassa. Sukupolvet kohtaavat toisensa. 2. Ikääntyneiden hyvinvointi paranee parempien elinolojen, koulutuksen ym. myötä. 3. Ikääntyneiden syrjäyttäminen yhteiskunnasta. Ikääntyneet koetaan rasitteina ja kuluerinä. Heidän palvelunsa laiminlyödään. 11

12 Kestävyyskriisi 1. Kestävyysvaje ratkaistavissa. Kestävyysvaje on ratkaistavissa oleva ongelma. Maahanmuutosta lisää työvoimaa. Palveluinnovaatioita ikääntyneille ja eri ryhmille. Panostaminen osaamiseen ja tuotekehitykseen. 2. Tuottavuuskehitys hidastuu. Väestö ikääntyy, verotulot vähenevät, palvelujen tarve kasvaa. 3. Taantuma. Suomi vajoaa pysyvään taantumaan, osaaminen taantuu, hyvinvointivaltion rakenteet romahtavat. Suomesta tulee Egypti. 12

13 Kestävyys 1. Kestävän kehityksen malliesimerkki. Suomalaisesta kunnasta tulee laajasti ymmärretyn kestävän kehityksen malliesimerkki. Sukupolvien välinen vuoropuhelu kestävästä kehityksestä on paikallisesti kanavoitu lisäarvoksi. Kasvun ja kestävyyden haasteellinen yhtälö ymmärretään myös paikallispoliittisena kysymyksenä. Ekologisten ratkaisujen markkina-arvo ymmärretään. 2. Kestävän kehityksen ymmärtäminen jakaa kuntia. 3. Merkitystä ei ymmärretä. Kestävää kehitystä ei ymmärretä muutosajurina, eikä sukupolvien vuoropuhelua nähdä mahdollisuutena ja näin tuhotaan ympäristöä ja taloutta. Kunnista luodaan turvattomia ja toivottomia slummeja. 13

14 Digitalisaatio 1. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen. Sähköinen toimintatapa ja digitalisaatio ovat tulleet aidosti ensisijaiseksi toimintatavoiksi asioinnissa ja palveluissa. Asukkaat hoitavat asioinnin sähköisesti, asiointi toisen puolesta on mahdollista. Kunta ei lähetä yhtään paperikirjettä. Kunnan palveluprosessit on uudistettu digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tuonut kuntaan elinvoimaa: uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja verotuloja. Etätyö ja monipaikkaisuus on mahdollistunut. Kunta tekee hyvää yhteistyöstä valtion, maakunnan ja muiden kuntien kanssa digin avulla. 2. Digitalisaatiota hyödynnetään satunnaisesti. Digitalisaation käyttö ei ole systemaattista, vaan satunnaista. Prosessit on purkamatta. Digitalisaatiota kohtaan on ennakkoluuloja. Yhteydet sähköisiin palveluihin ei ole riittävän hyvät. 3. Digitalisaation kehitys on pysähtynyt. Teknologisista valmiuksista huolimatta ihmiset eivät ole halunneet ottaa käyttöön sähköisiä palveluita. Tietoturvaongelmia ja vaikeakäyttöisyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan; vaikeuttavat sähköisiä palveluita ja niiden käyttöönottoa. Yritykset ja elinkeinoelämä eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia; työpaikat ovat vähentyneet tämän seurauksena (näivettyminen). 14

15 Digitalisaatio 1. Digitalisaation edelläkävijä. Suomalainen kunta on digitalisaation edelläkävijä. Digitalisaatiota hyödynnetään laajasti palveluissa, koulutuksessa, kehitysalustoissa, osallisuudessa ja kansalaiskasvatuksessa. Digitalisaatio synnyttää uutta yritystoimintaa ja mahdollistaa omaehtoisen verkostoitumisen 2. Digitalisaatio eriarvoistaa. Ihmiset, kunnat ja elinkeinoympäristöt eriarvoistuvat digitalisaation seurauksena. 3. Digitalisaatio ohittaa kunnat. Digitalisaatiota kehitetään erillään kunnan ja kuntalaisten elämästä. 15

16 Digitalisaatio 1. Mahdollisuudet hyödynnetty. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, hallinnolle, jne. Avoin data mahdollistaa kaikkien halukkaiden interaktiivisen osallistumisen kehittämiseen. Se mahdollistaa matalan kynnyksen ja osallistavat palvelut. Hallinto on tuotettu yhdessä (Co-production of government), kuntalaiset ovat itse mukana ja uudet yhteisöllisyyden muodot kukoistavat. Jos Suomi kehityksen etukärjessä, meillä edellytykset talouden ja hyvinvoinnin kasvulle. 2. Kehitys etenee. Digilisaation kehitys menee eteenpäin, kaikki automatisoituu ja digitalisoituu. Tämä muuttaa työtapoja ja työn luonnetta, käsitystä työstä ja toiminnoista sekä palvelujen sisällöistä. 3. Mahdollisuudet hyödyntämättä. Ei kyetä tai haluta ratkaista tietoturva ja vastuukysymyksiä, mikä muodostuu kehityksen ja käyttöönoton esteeksi. Teknologia kehittyy, mutta toimintatavat eivät muutu ja mahdollisuudet jäävät hyödyntämätttä. Kuilu eri väestöryhmien välillä kasvaa. Työn luonne muuttuu ja kaikki eivät pysy mukana. Aivot ylikuormittuvat, henkiset riskit lisääntyvät, kun ei sopeuduta uusiin toimintatapoihin ja mahdollisuuksiin. 16

17 Teknologinen muutos 1. Teknologia kehittäjänä. Toimintakyky paranee. Ajantasainen seuranta kehittyy, paikkariippuvuus vähenee. Turvallisuus paranee. 2. Tasainen kehitys. Tasainen etenevä kehitys, riippuu paljon digitalisaation hyödyntämisestä ja ennen kaikkea käyttöön ottamisesta. 3. Teknologia syrjäyttäjänä. Teknologia syrjäyttää inhimillisyyden ja sosiaaliset kontaktit. Vahva oman vastuun korostaminen eriarvoistaa. 17

18 Teknologian kehittyminen 1. Digitalisaatio ja automatisaatio toteutuu palveluissa Automatisaation on otettu hallitusti käyttöön myös julkisissa palveluissa. Kaikki ihmisryhmät pääsevät hyötyvään kehityksestä ja julkisen palvelutuotannon tehokkuus kasvaa. Antaa myös uusia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Suomi on edelläkävijä teknologisten / automaatin hyödyntämisessä julkisissa palveluissa. 2. Perässä hiihtäjä. Julkiset toimijat pysyvät kehityksen mukana ollen yksityisen sektorin toimijoiden takana omaksuen uusia käytäntöjä yksityistä sektoria hitaammin. 3. Hitaat jäävät junasta. Vain edelläkävijät (yksitysellä sektorilla) ottavat automaation ratkaisut käyttöön julkiset toimijat jäävät junasta, jolloin julkisen palvelun taso heikkenee ja yksikkökustannukset kasvavat. Palvelut eriarvoistuvat, kun vähävaraiset ja teknologian hyödyntämisen kannalta hitaat väestöryhmät jäävät heikompien palvelujen varaan. Edelläkävijät ja hyväosaiset nauttivat kehityksen hedelmistä. 18

19 Teknologia 1. Älykkään teknologian vallankumous. Teknologiaa hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyden edistämisessä palveluiden kehittämisessä ja uudistamisessa. Palveluiden saatavuus paranee. Teknologian kehittyminen luo kasvua. Teknologia kehittyy hallitusti. Työ voi vähentyä, mikä voi lisätä työttömyyttä ja eriarvoistumista. 2. Teknologian kopioiminen. Monistamme muissa maissa tehtyjä ratkaisuja. Emme luo itse meille sopivia malleja ja järjestelmiä, emmekä ole kehityksen kärjessä. Palveluja ja prosesseja saadaan sähköistettyä, mutta niitä ei saada uudistettua. Kehitys jää puoli tiehen. Digitalisoimme mekaanisesti, mutta emme saa palveluja uudistettua. 3. Älyttömän teknologian kehitys. Palvelut saadaan sähköistettyä. Olemme kuitenkin laite- ja järjestelmäriippuvaisia. Raskaita töitä pystytään keventämään, ja käytetään esimerkiksi apurobotteja ihmisten työkavereina. Järjestelmät eivät kuitenkaan keskustele keskenään. Riskinä yksityisyyden menettäminen, jos teknologiaa käytetään eettisesti väärin. Teknologiakehityksellä on arvaamattomia vaikutuksia. 19

20 Syrjäytyminen 1. Ongelma hoidossa. Syrjäytymistrendin muuttamiseksi tutkimusta ja palvelujen kehittämistä. Uudet digitaaliset palvelut mahdollistavat matalan kynnyksen osallistumisen ja palvelujen käytön. 2. Ongelma tunnistettu, ja siihen pyritään puuttumaan. 3. Syrjäytymiskehitys vahvistuu. Seurauksina ova radikalisoituminen, verotulojen menetys, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, inhimillinen kärsimys, osattomuus, osallistumattomuus ja huono-osaisuuden periytyminen. 20

21 Aika ja paikkariippumattomuus 1. Aika ja paikkariippumattomuus vahvistuu Osallistumisen kynnys on matalampi ja entistä useampi voi vaikuttaa, oman elämäntilanteen mukaan voi vaikuttaa kun itselle sopii ( esim. nuoret, työssäkäyvät), esim. matkustusesteet poistuvat, huonokuntoinenkin voi vaikuttaa kotoa käsin ja osallistua esim. eläkeläisvirralla. Äänestäminen lisääntyy. Voidaan järjestää lisää kansanäänestyksiä. Turvalllisuus (turvallisuuden tunne) ja yhteisöllisyys paikallisella tasolla vahvistuu. 2. Harvojen etu. Foorumeita ja muita osallistumisen muotoja on jonkin verran enemmän olemassa, mutta pääosin vain edelläkävijät ja aktiiviset ihmiset käyttävät niitä. Käytetään enemmän paikkatietosovelluksia, joilla matalan kynnyksen osallisuutta voidaan lisätä ja näin parantaa arjen toimivuutta (esim. voi ilmoittaa rikkinäisestä puistonpenkistä). 3. Väärinkäytetty. Aika- ja paikkariippumattomuutta käytetään väärin ja demokratia heikkenee. Vaatimukset kasvavat, kustannukset kasvavat, vahvimpien valta kasvaa. Itsekäs osallisuus ja vaikuttaminen lisääntyy. Muunneltu totuus ja populismi lisääntyvät. Kokonaiskuva vääristyy, kun pieni surperosallistujien joukko masinoi ja syntyy lumipalloefektejä. Osa eriarvoistuu ja putoaa vaikuttamisesta luvun uudet noitavainot käynnistyvät. 21

22 Johtaminen 1. Johtajuus perustuu verkostoihin ja vuorovaikutukseen. Kunnassa on positiivisuuden, rohkeuden ja uudistamisen ilmapiiri. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä toiminta ja tekeminen on rakentavaa ja eteenpäin menevää. Ihmisten omaehtoiseen osallistumiseen ja tekemiseen suhtaudutaan myönteisesti ja sille annetaan tilaa. Kunnassa on luottamuksen ja sitoutuneisuuden ilmapiiri niin henkilöstön kuin asukkaiden kesken; luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan ja sallitaan virheitä. Asioiden johtamisesta on siirrytty ihmisten johtamiseen. Kunta toimii fiksusti ja kustannustehokkaasti. Kunta kiinnostaa ja houkuttaa uusia asukkaita ja yrityksiä. Vetovoimainen kunta. 2. Johtajuus on murroksessa. Johtajuudessa tunnistetaan uudistustarpeet ja toimintaympäristön muutos, mutta johtaminen uudistaminen on hidasta ja jää muun kehittämistyön alle. 3. Johtajuus on hierarkista ja jäykkää. Kunnassa vallitsee näivettymisen ja näköalattomuuden ilmapiiri. Henkilöstö ei voi hyvin. Asukkaat eivät luota päättäjiin ja johtajiin. Poismuutto yltyy ja työttömyys kasvaa. Tekeminen on kaavamaista ja jäykkää, ei ole luovuudelle tilaa. 22

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 7.10.2016 2.10.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Seutukaupunkiverkoston työpaja 4.11.2016 7.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Sidosryhmätilaisuus ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Sidosryhmätilaisuus ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Sidosryhmätilaisuus ja tulokset 26.10.2016 31.10.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Kohti seuraavaa sataa

Kohti seuraavaa sataa Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Kehyskuntaverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Kehyskuntaverkoston työpaja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Kehyskuntaverkoston työpaja 23.11.2016 29.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti

Lisätiedot

TYÖ IRTOAA PAIKASTA. Parlamentaarinen työryhmä

TYÖ IRTOAA PAIKASTA. Parlamentaarinen työryhmä TYÖ IRTOAA PAIKASTA Työ ja yrittäjyys ovat muutoksessa Työn tekemisen tavat ja työpisteet muuttuvat. Kiinteät työpisteet vähenevät, liikkuvuus lisääntyy. Työelämä polarisoituu ja osa ammateista katoaa

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi

Lisätiedot

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Kaupunkipoliittisen työryhmän työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Kaupunkipoliittisen työryhmän työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Kaupunkipoliittisen työryhmän työpaja ja tulokset 9.11.2016 10.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni

Lisätiedot

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY 27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto

Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto 7.6.2018 Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto 21.5.2018 Kaupunkistrategian elementit MUUTOSVOIMAT JA -ILMIÖT: Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos Kaupungistuminen ja

Lisätiedot

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 28.10.2016 27.10.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.8.2016 12.8.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 KERTAUS Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Sanna Kaijanen 1.12.2016 www.valli.fi Vallin Ikäteknologiakeskus Ikäteknologiakeskus on 2015 perustettu asiantuntijakeskus. Vaikutamme siihen, että iäkkäiden

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Ajatuksia muutosjohtamisesta. Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö Reijo Karhinen, vuorineuvos

Ajatuksia muutosjohtamisesta. Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö Reijo Karhinen, vuorineuvos Ajatuksia muutosjohtamisesta Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö 6.6..2018 Reijo Karhinen, vuorineuvos Twitter: @ReijoKarhinen Niin yhteiskunta-, yritys-, organisaatio-, kuin yksilötasolla tarvitsemme

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN - 4.12.2017 TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä? Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan?

Lisätiedot

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.

Lisätiedot

SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA

SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA Menestystarina rakennetaan SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA Laukaan kunnan strategia 2017 2021 Sisältö 1 Arvot 2 Slogan 3 Strategiakartta Missio Visio Strategia 4 Strategian kärkiteemat Laukaassa 5 Seuranta &

Lisätiedot

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu Irmeli Myllymäki @IrmeliMyllymaki 8.5.2019 Esityksen sisältöä Muutostrendit ja tulevaisuuden kunnan haasteet Kunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä

Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä 5.9.2017 Joensuu Jenni Airaksinen Kysymys yleisölle: Mitä on kunnan elinvoimapolitiikka? Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 14.9.2016 Sini Sallinen 1 Meidän kunta = Hyvinvoinnin johtaminen = Yhteinen väestö Ł Sote on poistunut työnjohdosta, mutta ei kunnan alueelta! Ł Organisaatiolähtöisestä

Lisätiedot

Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5.

Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5. Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5.2017 2 [pvm] Maailmanpyörä - näkymä toimintaympäristön muutoksiin Elämäntapojen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Kuntademokratiaverkoston työpaja ja tulokset 24.11.2016 29.11.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset

Lisätiedot

Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050

Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050 Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050 Skenaariotyön taustaa Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

VRK strategia

VRK strategia VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut

Lisätiedot

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU

Lisätiedot

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa

Lisätiedot

Koonti kyselyjen tuloksista

Koonti kyselyjen tuloksista Koonti kyselyjen tuloksista Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti Tampere-talolla 25.4.2017 1 27.4.2017 Tampereen kaupungin johdolle järjestettiin 25.4.17 yhteinen Tampereen Raadilla toteutettiin

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23) Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot