Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1015/2001 vp Lukioon pyrkivien hakupistelaskenta Eduskunnan puhemiehelle Lukioon pyrkivät oppilaat otetaan kuhunkin yksikköön paremmuusjärjestyksessä, joka määräytyy perusopetuksen päättötodistuksen tiettyjen aineiden keskiarvon ja oppilaan hakutoiveiden mukaan. Yhtenä mukaan otettavana aineryhmänä oppilaan hakupisteitä laskettaessa ovat vieraat kielet, joihin sisältyy niin kaikille pakollinen vieras kieli ja toinen kotimainen kieli kuin oppilaan valitsema(t) toinen A-kieli (yleensä viidenneltä luokalta alkava A2-kieli) ja/tai valinnaisaineena opiskeltava B2-kieli (yleensä seitsemänneltä luokalta alkava kieli). Yleensä valinnaisia vieraita kieliä opiskelevat oppilaat ovat hyvin koulussa menestyviä ja siten heidän päättötodistuksensa keskiarvoa saattaa laskea jo varsin hyväkin valinnaisen kielen numero. Moniin lukioihin sisäänpääsyyn vaaditaan todella korkea keskiarvo. Tällöin saattaa ylimääräisiä vieraita kieliä opiskelleen oppilaan pääsy haluamaansa lukioon estyä. Ääritapauksessa jopa pari yhdeksikköä voi estää sen. Tämä ei ole oikein. Valinnaisten kielten ottaminen mukaan lukioon pyrkivän hakupisteitä laskettaessa perustui aikanaan mm. ajatukseen, että ottamalla numero mukaan valintakriteereihin oppilasta motivoidaan parempiin suorituksiin. Osansa saattoi olla tietenkin myös pyrkimyksillä nostaa valinnaisten kielten statusta. Nykytilanne on kuitenkin se, että oppilaat haluavat luopua aloittamastaan valinnaisten kielten opiskelusta juuri siitä syystä, että näiden aineiden muita aineita huonommat numerot laskevat hakupisteitä. Valinnaisten kielten valintoja vältetään ja niiden opinnot keskeytetään. Alkuperäinen tavoite ei näin toteudu. Tämä ei ole kenenkään etu. Vieraitten kielten mahdollisimman laaja osaaminen ja harrastaminen ovat sekä yksilön että yhteiskunnan pääomaa, jonka hankkimiseen tulee kannustaa, eikä siitä rangaista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toimia niin, että lukioon pyrkivien hakupisteitä laskettaessa luovutaan valinnaisten kielten numeroiden ottamisesta mukaan tai että ne otetaan hakupisteisiin vain, jos ne eivät vähennä hakupisteitä? Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2001 Erkki Pulliainen /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1015/2001 vp: Aikooko hallitus toimia niin, että lukioon pyrkivien hakupisteitä laskettaessa luovutaan valinnaisten kielten numeroiden ottamisesta mukaan tai että ne otetaan hakupisteisiin vain, jos ne eivät vähennä hakupisteitä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 11 :ssä on säädetty perusopetuksen oppimäärään kuuluvat kaikille yhteiset oppiaineet. Tämän lisäksi oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua valinnaisia aineita peruskoulua koskevan tuntijakopäätöksen mukaan enintään 20 vuosiviikkotuntia 7 9 vuosiluokkien aikana. Valinnaisena aineena voidaan opettaa yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Opetussuunnitelmassa päätetään valinnaisten aineiden nimikkeistä ja niihin käytettävistä tuntimääristä. Oppilaalla on perusopetuksessa mahdollisuus opiskella kahden pakollisen kielen, vuosiluokilta 1 6 alkavan A1-kielen ja vuosiluokilta 7 9 alkavan B1-kielen, lisäksi valinnaisia kieliä. A2- kieli alkaa luokilla 1 6 vapaaehtoisena aineena ja muuttuu luokilla 7 9 valinnaiseksi aineeksi. B2-kieli on vuosiluokilla 7 9 alkava valinnainen aine. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 1994 on annettu tavoitteet ja keskeiset sisällöt valinnaisille A2- ja B2-kielille. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan A2-kielen tavoitteet ovat samat kuin A1-kielen ja B2-kielen tavoitealueet ovat samat kuin B1-kielessä, mutta tavoitetaso voi olla tätä vaatimattomampi riippuen tuntimääristä. Opetusministeriö on päättänyt lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998). Jos lukiokoulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin täytettäviä opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuksen tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän päättötodistuksen taikka lisäopetuksesta annetun todistuksen opetusministeriön päätöksessä mainittujen oppiaineiden arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Päätöksessä todetaan, että keskiarvoa laskettaessa mukaan luetaan myös vieraat kielet. Mainittua keskiarvoa laskettaessa voidaan myös painottaa jotain perusopetuksen oppiaineen arvosanaa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla, mikäli kyseinen oppiaine on painottunut lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa. Lisäksi opiskelijavalinnassa voidaan ottaa huomioon pääsy ja soveltuvuuskokeiden tuloksia sekä muita lisänäyttöjä siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä. Nykyinen käytäntö lähtee siitä, että oppilas valitessaan tietyn valinnaisen oppiaineen sitoutuu samalla sen opiskeluun. Sen jälkeen kun oppilas on päättänyt valinnastaan, oppiaine kuuluu hänen opinto-ohjelmaansa samoin perustein kuin muutkin oppiaineet. Tämä korostaa oppilaan ja hänen huoltajansa vastuuta päätöksestä jo valintavaiheessa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan (Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet 1999) valinnaisen kielen oppimäärä arvioidaan aina numeroarvosanalla, jos se on yhtenäinen ja 2

3 Ministerin vastaus KK 1015/2001 vp Erkki Pulliainen /vihr jatkuva kokonaisuus ja jos se on laajuudeltaan vähintään 2 vuosiviikkotuntia. Näin ollen sekä A2- että B2-kielet arvioidaan aina käyttäen numeroarvosanoja. Mikäli valinnaisen kielen oppimäärä on lyhyempi kuin kaksi vuosiviikkotuntia, siitä ei anneta numeroarvosanaa päättötodistukseen eikä se myöskään silloin vaikuta opiskelijavalintaan. Sekä A2- että B2-kielet tarjoavat kielellisesti lahjakkaille oppilaille mahdollisuuden laajan kielivalikoiman opiskeluun. Opetusministeriö on vahvistaessaan lukioon opiskelijaksi ottamisen perusteet samalla päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan tällaisessa vaativassa opiskelussa, jollaista A2- tai B2-kielen opiskelu epäilemättä on, menestymistä palkitaan myös lukion opiskelijavalinnassa. Oppilaita on pyritty kannustamaan valinnaisten kielten opintoihin. Valinnaisten kielten arvosanojen käyttäminen perusopetuksen jälkeisissä opiskelijavalinnoissa yhtenä valintaperusteena osoittaa niiden tärkeyttä oppilaille. Sellaisille oppilaille, joilla on valinnaisessa kielessä arvosana päättötodistuksessa ja muutoin kohtuullisen hyvä keskiarvo, löytyy todennäköisesti jatko-opiskelupaikka jostain lukiosta, vaikka ehkä ei aina juuri siitä, mihin on ensisijaisesti pyrkinyt. Hallitus ei suunnittele nykyisen käytännön muuttamista, vaan aikoo säilyttää vieraat kielet, mukaan luettuna valinnaiset kielet, joista annetaan numeroarvosana päättötodistukseen, niiden oppiaineiden joukossa, jotka otetaan huomioon keskiarvoa laskettaessa lukioon pyrkimistä varten. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga spörsmål SS 1015/2001 rd: Avser regeringen handla så att siffrorna för de valfria språken inte längre skall beaktas i beräkningen av ansökningspoäng för sökande till gymnasiet eller så att de tas med i ansökningpoängen bara om de inte sänker dem? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Det bestäms i 11 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) vilka ämnen i den grundläggande utbildningens lärokurs som är gemensamma för alla elever. I elevens studieprogram skall dessutom ingå valfria ämnen enligt beslutet om timfördelningen i grundskolan uppgående till högst 20 årsveckotimmar under årskurs 7 9. Som valfria ämnen kan undervisning ges i fördjupade och tillämpade lärokurser i de gemensamma ämnena, i helheter som bildas av flera läroämnen, i främmande språk samt i ämnen som ansluter till informationsteknik. Namnen på de valfria ämnena och timantalet för dem fastställs i läroplanen. I den grundläggande utbildningen kan eleven utöver två obligatoriska språk, A1-språket som börjar i årskurs 1 6 och B1-språket som börjar i årskurs 7 9, frivilligt läsa valfria språk. A2- språket börjar i årskurs 1 6 som ett frivilligt ämne och blir i årskurs 7 9 ett valfritt ämne. B2-språket är ett valfritt ämne som börjar i årskurs 7 9. Målen och de centrala innehållen för de valfria A2- och B2-språken har angetts i grunderna för grundskolans läroplan Enligt grunderna för läroplanen är målen för A2-språket desamma som för A1-språket och målområdena för B2-språket de samma som för B1-språket, men målnivån kan vara anspråkslösare beroende på timantalet. Undervisningsministeriet har beslutat om grunderna för antagning av studerande till gymnasier (1202/1998). Om det finns fler sökande till gymnasieutbildningen än det finns studieplatser att fylla, antas de studerande till gymnasiet i den ordning som anges av medeltalet för vitsorden i de i beslutet nämnda läroämnena på avgångsbetyget från den grundläggande utbildningen eller en motsvarande tidigare lärokurs eller ett betyg från påbyggnadsundervisning. I beslutet anges att främmande språk räknas med i medeltalet. När medeltalet räknas ut kan vitsordet i något läroämne i den grundläggande utbildningen betonas så som utbildningsanordnaren beslutar, om läroämnet i fråga har getts en särskild betoning i läroplanen för gymnasieutbildningen. Antagningen av studerande kan också beakta resultaten av eventuella inträdes- och lämplighetsprov samt andra tilläggsprestationer, dock så att deras inverkan får vara högst hälften av maximipoängen. Nuvarande praxis utgår från att eleven i sitt val av ett visst valfritt ämne samtidigt förbinder sig att studera detta ämne. När eleven har träffat sitt val hör läroämnet till studieprogrammet på samma grunder som de övriga ämnena. Detta understryker elevens och vårdnadshavarnas ansvar för valet redan då beslutet fattas. Enligt grunderna för läroplanen (Grunderna för elevbedömningen i den grundläggande utbildningen 1999) bedöms lärokursen i ett valfritt språk alltid med ett siffervitsord, om det är en en- 4

5 Ministerns svar KK 1015/2001 vp Erkki Pulliainen /vihr hetlig och fortgående helhet, och om omfattningen är minst 2 årsveckotimmar. Både A2- och B2- språket bedöms således alltid med siffervitsord. Om lärokursen i ett valfritt språk är kortare än två årsveckotimmar, ges inget siffervitsord för ämnet på avgångsbetyget, och det inverkar då inte heller på antagningen av studerande. Både A2- och B2-språket erbjuder språkligt begåvade elever en möjlighet att studera språk inom ett brett urval. Undervisningsministeriet har då det fastställt grunderna för antagningen av studerande till gymnasier samtidigt stannat för en lösning enligt vilken framgång i dylika krävande studier som A2- och B2-språken otvivelaktigt innebär skall belönas också i antagningen av studerande till gymnasierna. Man har försökt uppmuntra eleverna att läsa valfria språk. Det faktum att vitsorden i de valfria språken efter den grundläggande utbildningen används som ett antagningskriterium i antagningen av studerande visar deras betydelse för eleverna. För de elever som har vitsord i ett valfritt språk på avgångsbetyget, och i övrigt ett tämligen bra medeltal, finns sannolikt plats för fortsatta studier i något gymnasium, om än kanske inte just i det som angetts som förstahandsval. Regeringen planerar ingen ändring av det nuvarande förfarandet, utan avser hålla kvar de främmande språk, inklusive de valfria språk för vilka ges siffervitsord på avgångsbetyget, bland de läroämnen som beaktas vid beräkningen av medeltalet för antagningen till gymnasiet. Helsingfors den 18 oktober 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5