KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO KALASTAJA KALANJALOSTAJA KALANVILJELIJÄ KALASTUKSENOHJAAJA OPETUSSUUNNITELMA JA JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO KALASTAJA KALANJALOSTAJA KALANVILJELIJÄ KALASTUKSENOHJAAJA OPETUSSUUNNITELMA JA JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Luonnonvara- ympäristöala Kalatalouden koulutusohjelma tai osaamisala Voimassa lähtien

2 1 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohtaan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Tämä tutkintokohtainen suunnitelma noudattaa metsäalan perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen tutkinnon suorittan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista Kalatalousalan arvoperusta ammattiala Savonlinnan seudulla Vesistöt ovat osa suomalaista kansallismaisemaa. Maamme maapinta-alasta n. 10 % on järvien jokien peittämää. Suuret sisävesistöt keskittyvä Itä- Keski-Suomeen Savonlinna siitsee keskellä maamme suurinta vesistöaluetta, Saimaata. Maamme vesien tilaa voidaan pitää kansainvälisesti hyvänä. Esimerkiksi järvistä 80 % kuuluu käytetyn luokitustavan mukaan erinomaiseen tai hyvään laatuluokkaan ne soveltuvat monipuolisesti kalataloudelliseen virkistyskäyttöön. Pääosa Itä- Suomen suurista järvistä kuuluu erinomaiseen laatuluokkaan. Järvien kalastossa huomattavan osan muodostavat taloudellisesti hyödynnettävät lajit erityisesti sisävesien ammattikalastuksen tärkeimmän lajin, muikun, kannat ovat alueen järvissä vahvat. Järviluontoa rikastuttaa lisäksi maassamme ainutlaatuinen sisävesiä asuttava hylje, saimaannorppa. Useimmat suomalaiset tottuvat vesimaisemaan jo pienestä pitäen lomailun harrastusten kautta myös hyödyntämään niitä. Virkistyskalastusta harrastaa n. 2 miljoonaa suomalaista. Ulkomaalaisissa turisteissa on kasvavana joukkona luonto elämysmatkailit, joista monet tulevat Suomeen, mm. Savonlinnaan, käyttämään nimenomaan vesistöjä hyödyntäviä ohjelmapalvelu. Samoin kotimaiset yritykset järjestävät usein kalastus- tai vesistösafare koulutuksen tai erityisten virkistyspäivien yhteyteen. Savonlinnan seudulla kalastus- vesistömatkailua on paikallisten yritysten toimesta määrätietoisesti kehitetty työstä tunnustuksena paikallinen yritys valittiin vuoden 2010 nousevaksi vesistömatkailukohteeksi Euroopassa. Kalatalousalan ammattilaiset toimivat itsenäisinä yrittäjinä kalastuksen, kalanlostuksen, vesiviljelyn, kalakaupan kalastusmatkailun alalla tai ammattityöntekijöinä näiden toimialojen yrityksissä. Yritystoimintaa tukevia niille tietoa tuottavia kalatalouden alo ovat kalataloustutkimus, kalatalousalan järjestötoiminta sekä kalavesien hoito. Kalatalousyrittäjyyteen liittyy läheisesti myös kalastusvälineiden -tarvikkeiden markkinointi myynti. Kalatalousalan yritykset Savonlinnan seudulla ovat kaikki pk-yrityksiä. Elinkeinokalatalous tuottaa kuluttajille arvokasta luonnon- kasvatettua kalaa kalaraaka-ainetta. Kotimainen kala, erityisesti järvikala on terveellistä lähiruokaa järvien kalakanto käytetään ekologisesti kestävällä tavalla. Erityisen hyvin tunnettu on Puruveden muikku sille pyritään saamaan tuotteena EU:n alkuperäsuo. Elinkeinokalatalous on tkuvasti kehittyvä, uutta innovoiva, työntekijöiltä korkeaa ammattitaitoa uuden oppimisen kykyä edellyttävä ala. Kalatalousalan perusta on uusiutuvissa luonnonvaroissa vesiluonnon arvossa ihmisten henkisten elämysten voimavarana. Kalatalousalalla hyödynnetään luonnonvesistöjen

3 rakennettujen vesialueiden tuotantomahdollisuuksia pyritään samalla vastuullisesti huolehtimaan vesistöjen kunnosta, vesieliöiden säilymisestä sekä luonnon monimuotoisuudesta. Kalatalouselinkeinon perustana on vesistöjen puhtaus, tuotantokyvyn säilyminen kalayhteisön tasapainoinen rakenne terveys. Hyväkuntoisista vesistä saadaan niissä voidaan kasvattaa terveellistä kuluttajille turvallista kalaa rapu. Luontoarvojen kunnioittaminen lisää ihmisten hyvinvointia tarjoamalla puhtaat vesistöt virkistyskäyttöön, riskittömät ruoka-aineet kauniit maisemat. Luontoelämykset ovat hyvinvoinnin edistämistä parhaimmillaan koska niitä voi harrastaa kiireettä perhekuntina. Yhdessä vanhempien ystävien kanssa vietetty laadukas vapaa-aika kasvattaa nuorista tasapainoisia vastuullisia tulevaisuuden rakentajia. Järjestetyt ohjelmapalvelut tuovat ulkomaalaisille kokeneille suomalaisillekin virkistyskalastajille tarjolle uusia kalastusmahdollisuuksia turvallisesti asiantuntevasti järjestetyissä puitteissa. Ne mahdollistavat yrityksille näiden asiakkaille sekä liikekumppaneille puitteet virkistyä harjoittaa suhdetoimintaa. Samoin ne mahdollistavat turvalliset luontoelämykset sille kasvavalle kaupunkiväestön joukolle, joka tarvitsee ainakin aluksi opastusta hakeutuessaan luontoharrastuksiin. Kalatalouden tuotantoketjussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tuotteiden toiminnan laatuun, mikä takaa tuoteturvallisuuden. Turvallinen riskitön kalatuote vaatii raaka-aineen käsittelyn lostuksen kaikissa vaiheissa ehdottoman tarkkaa hygieenisyyttä. Kalaa arvostetaan terveellisenä, maukkaana, monipuolisena helposti valmistettavana ruoka-aineena. Kalan arvostuksen lisääntyvän kulutuksen takeena on kuluttajien luottamus tuotteen laatuun puhtauteen. Tämä vaatii tuotannon kaikissa vaiheissa työntekijöiltä vastuuntuntoa huolellista työsuoritusta Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Kalatalousalalla kalatalousalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittu sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden toiminnan vavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: - vaikeat liikuntaelin- selkäsairaudet - tasapainoelimistön toiminnan häiriö - vaikea yliherkkyys - erittäin vaaralliset tartuntataudit Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteiden tarkistamisen yhteydessä ( ) lisätään mahdollisuuksia edistää toiminta- työkykyä ylläpitävää toimintaa huolehtimalla siitä, että terveyttä työkykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheissa. Tulevaisuuden ammattilaisten ammattiosaamisen vahvistamiseksi työkyvyn turvaamiseksi opetusministeriö Opetushallitus aloittivat 2006 ammattiosaan työkykypassin kehitystyön. Koulutuksen järjestäjälle opiskelille vapaaehtoinen ammattiosaan työkykypassi tukee tarkistettujen tutkinnon perusteiden ammattitaitotavoitteiden toteutumista huomioimista opetuksessa toiminta- työkyvyn osalta. Työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan opiskelijoita valitsemaan valinnaisia toiminta- työkykyä tukevia opinto. Tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä toimintakykyä vaativista työtehtävistä ksavat töissä terveinä hyvinvoivina. Työkykypassi on osoitus opiskelin fyysisestä sosiaalisesta toimintakyvystä, terveysosaamisesta sekä aktiivisuudesta harrastuneisuudesta. Passin tavoitteena on - kehittää toiminta- työkykyä jo opintojen aikana, jotta siirtyminen koulutuksesta työelä-mään sujuisi jouhevasti - motivoida ohta opiskeli säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- työkyvyn ylläpitoon terveyden hoitamiseen

4 - tukea ammatillista kasvua kehittymistä sekä vastataan alan työkykyhaasteisiin, esim. työ-turvallisuuden ergonomian osalta - aktivoida osallistumaan innostamaan muitakin osallistumaan sekä tukea vastuullista itsenäisesti ryhmässä toimimista. Ammattiosaan työkykypassi koostuu viidestä (5) osa-alueesta, jotka ovat toiminta- työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Opiskeli kerää jokaisesta osa-alueesta vähintään 40 tunnin työmäärän tai osoittaa muulla tavoin saavuttaneensa osa-alueelle valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet. Työkykypassi suoritetaan ammatillisten opintojen aikana. Opiskeli voi saada suorituksia opintoihinsa kuuluvista pakollisista, valinnaisista vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä harrastus- vapaa-antoiminnasta. Ammattiosaan työkykypassin myöntää koulutuksen järjestäjä. Passi kokoaa opintoihin sisältyvät työkykyä edistävät tutkinnon osat opintoksot sekä opiskelin opintojen aikana harrastus- vapaa-an toiminnassa hankkiman toiminta- työkykyä tukevan osaamisen. Opiskeli voi hyödyntää passia työnhakutilanteessa osoittamalla sen avulla mahdolliselle työnantalleen olevansa toiminta- työkyvystään huolehtiva ammattiosaa. 2. PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1. Kalatalouden perustutkinnon tavoitteet Kalatalouden perustutkinnon suorittaneella ammattilaisella on laa-alaiset valmiudet perustiedot kalatalousalan työtehtäviin tko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Kalatalouden perustutkinnossa on yksi koulutusohjelma. Kalatalouden perustutkinnon suorittaneella ammattilaisella on monipuolinen ammattitaito hän kehittää sitä tkuvasti. Kalatalousalan ammattilainen asennoituu työhönsä vastuullisesti, on luotettava, laatutietoinen sekä asiakaspalvelu- yhteistyöhenkinen. Kalatalousalan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taito tieto vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia pystyy ottamaan työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Kalatalousalan ammattilainen tekee työnsä kalastus-, elintarvike- ympäristölainsäädännön sekä työskentelyhygieniaa ym. koskevien ohjeiden mukaisesti. Hän työskentelee kestävän kalatalouden periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella työnsä sekä esitellä arvioida omaa työtään.kalatalousalan ammattilainen osaa lukea työtehtäviinsä liittyviä suunnitelmia.hänellä on kalatalousalalla vaadittavat motoriset valmiudet terveys. Kalatalouden perustutkinnon suorittanut osaa määrittää vesiluonnon toiminnan niin hyvin, että osaa työskentelyssään ottaa huomioon vesien monimuotoisuuden, tuottavuuden uusiutumiskyvyn sekä eliölajien elinympäristöjen säilyttämisen. Hän ottaa työssään huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, joissa korostuvat erityisesti ympäristöasiat. Kalatalousalan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä osaa ilmaista näkökantoan selkeästi luottamusta herättäen.kalatalousalan ammattilaisella on korkea ammattietiikka. Hän noudattaa ylläpitää taloudellisia, turvallisia hygieenisiä työmenetelmiä sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä työkykyä edistävien toimien huomioonottamisen. Kalatalousalan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon työtehtäviänsä koskevat lainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan kysymyksiin toimialansa ympäristövaikutuksista. Kalatalousalalla toimiva ammattilainen osaa myös käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee yrittämisen perusvalmiudet. Kalata-

5 louden koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut osaa liikkua turvallisesti vesillä tehdä kalatalousalalla tavanomaisia perustöitä erikoistumisensa mukaan kalastuksen, kalanlostuksen, kalakaupan, vesiviljelyn tai matkailukalastuksen töitä. Kalastukseen erikoistunut koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut kalasta osaa kalastaa ammattikalastukseen tarkoitetuilla pyydyksillä kalastusyrittäjänä tai kalastusaluksen työntekijänä. Hän osaa jäähdyttää käsitellä saaliin taloudellisesti, hygieenisesti laadukkaasti kalanlostuksen raaka-aineeksi tai tukku- vähittäismyyntiin. Hän osaa rakentaa ohjeiden mukaan ammattikalastukseen tarkoitettu pyydyksiä sekä korta huoltaa niitä. Hän osaa käyttää turvallisesti kalastuksessa käytettäviä koneita laitteita sekä tehdä niihin perushuoltotyöt. Hän osaa käyttää saaliin paikantamisessa turvallisessa vesillä liikkumisessa tarpeellisia apuvälineitä. Hänellä on kalastusaluksen kuljettakir B:hen vaadittava osaaminen. Hänellä on edellytykset kehittää itseään suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Vesiviljelyyn erikoistunut kalanviljelijä osaa työskennellä vesiviljely-yrityksessä hygieenisesti sekä noudattaa omaan työterveyteen sekä kalojen rapujen hyvinvointiin terveyteen liittyviä ohjeita määräyksiä. Hän osaa suorittaa mädinhankinnan, mädin hoidon, poikasten alku- tkokasvatuksen tärkeimmät työtehtävät ohjeiden määräysten mukaisesti. Hän osaa käyttää mädin sekä kasvatettavien kalojen rapujen ruokintaan hoitoon sekä kasvatustilojen puhtaana- kunnossapitoon tarvittavia koneita laitteita. Hän osaa lajitella, siirtää, kuljettaa istuttaa kalo kalanpoikasia niitä tarpeettomasti vahingoittamatta. Hän osaa työskennellä taloudellisesti ympäristövastuullisesti. Hän osaa kasvatetun kalan alkukäsittelyn, jäähdyttämisen pakkaamisen. Hän osaa toimia yrityksen laatu- toimintajärjestelmän mukaisesti. Hänellä on edellytykset kehittää itseään suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Kalanlostukseen kalakauppaan erikoistunut kalanlosta osaa käsitellä kala-,äyriäis- nilviäisraaka-aineita valmistaa niistä tuotteita taloudellisesti, hygieenisesti laadukkaasti. Hän osaa noudattaa kalanlostusyrityksen omavalvontasuunnitelmaa tehdä sen edellyttämät mittaukset kirukset. Hän osaa valmistaa kalanlostusteollisuudessa käytettävillä koneilla laitteilla tavallisimpia kalalosteita sekä suorittaa työtilojen sekä koneiden laitteiden päivittäiset huolto- puhdistustoimet. Hän osaa toimia yrityksen laatu- toimintajärjestelmän mukaisesti. Hän osaa asettaa myyntituotteet näyttävästi houkuttelevasti esille säilyttää ne laadukkaina. Hän osaa palvella asiakkaita opastaa heitä kalaruokien valmistamisessa.hän osaa käsitellä, pakata hinnoitella tuotteet. Hänellä on edellytykset kehittää itseään suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Kalastusmatkailuun erikoistunut kalastuksenoha osaa työskennellä kalastusmatkailuyrityksen opastus- asiakaspalvelutehtävissä. Hän osaa liikkua yrityksen toiminta-alueen kalavesillä viedä asiakkaat turvallisesti kalastuspaikoille. Hän osaa opastaa asiakkaita kalojen paikantamisessa, vieheiden valinnassa kalastusvälineiden käytössä. Hän osaa käsitellä saaliin hygieenisesti asiakkaan haluamalla tavalla järjestää kalastusohjelmaan kuuluvat leiriytymis-, majoittumis- ravitsemuspalvelut. Hän osaa valmistaa saaliista maukkaita terveellisiä retkiruokia. Hän osaa huoltaa kunnostaa kalastusmatkailuyrityksen kalastusvälineitä, vene- ym. kalustoa. Kalastusmatkailuun erikoistunut koulutettava tietää kalastuslupakäytännön matkailutoiminnassa on selvillä kalastusmatkailun mainosten suunnittelusta, asiakastarjousten laatimisesta sekä laskutuksesta. Kansainvälisissä tehtävissä toimivan kalastusmatkailun ammattilaisen taito ovat kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius erilaisiin oloihin sopeutuminen. Kalastusmatkailun ammattilaisella on edellytykset kehittää itseään suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan.

6 Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi tasapainoisiksi ihmisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille tkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tieto taito sekä tukea elinikäistä oppimista (L 630/98,5 ) Tutkinnon muodostuminen KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa KALATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA KALATALOUDEN OSAAMISALA KALASTAJA KALASTAJA KALANVILJELIJÄ KALANVILJELIJÄ KALANJALOSTAJA KALANJALOSTAJA KALASTUKSENOHJAAJA KALASTUKSENOHJAAJA 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen hyödyntäminen 15 ov Kalastus pyydysrakentaminen 15 ov Kalastustuotteiden käsittely -lostus 10 ov Vesiviljely 10 ov Lisäksi valittava 20 ov tutkinnon osista Kalatalouden koulutusohjelma, kalasta Erikoistuminen ammattikalastukseen, 20 ov 4.3 Kalatalouden koulutusohjelma, kalanviljelijä Erikoistuminen vesiviljelyyn, 20 ov 4.4 Kalatalouden koulutusohjelma, kalanlosta Erikoistuminen kalanlostukseen kalakauppaan, 20 ov 4.5 Kalatalouden koulutusohjelma, kalastuksenoha Erikoistuminen kalastusmatkailuun 20 ov 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 20 ov kohdista Vesistöjen hoito 10 ov Tuotekehitys laadunhallinta 10 ov Yritystoiminta markkinointi 10 ov Kalastusvälinekauppa 10 ov Vesistötutkimuksen näytteenotto 10 ov Erikoistuminen ravustukseen rapukauppaan 10 ov Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista, 5 10 ov Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, 10 ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, 5 10 ov 4.7 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys, 0 10 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen hyödyntäminen Kalastus pyydysrakentaminen Kalastustuotteiden käsittely -lostus Vesiviljely Lisäksi valittava yksi tutkinnon osa osista Kalatalouden osaamisala, kalasta Erikoistuminen ammattikalastukseen 4.3 Kalatalouden osaamisala, kalanviljelijä Erikoistuminen vesiviljelyyn 4.4 Kalatalouden osaamisala, kalanlosta Erikoistuminen kalanlostukseen kalakauppaan 4.5 Kalatalouden osaamisala, kalastuksenoha Erikoistuminen kalastusmatkailuun 4.6 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava kaksi osaa kohdasta Vesistöjen hoito Tuotekehitys laadunhallinta Yritystoiminta markkinointi Kalastusvälinekauppa Vesistötutkimuksen näytteenotto Erikoistuminen ravustukseen rapukauppaan Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista

7 4.7.2 Työpaikkaohaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa syventävät laajentavat tutkinnon osat, 0 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot),0 10 ov Lukio-opinnot, 10 ov 4.8 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta, 10 ov Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista ( ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.8. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista ( ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa. 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon Pakolliset Valinnaiset osat Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen 1 ov 0 4 kieli Toinen kotimainen 1 ov kieli, ruotsi Toinen kotimainen 2 ov kieli, suomi Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka 2 ov 0 4 kemia Yhteiskunta-, 1 ov 0 4 yritys- työelämätieto Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov

8 valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan terveystiedon pakollisten opintojen kamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohusta vähintään 1,5 ov

9 2.3 Työelämäyhteistyö kalatalouden perustutkinnossa Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä oha laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630). Työelämäyhteistyön kehittäminen voidaan organisoida oppilaitoksissa eri tavoin. Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen kehittäminen edellyttää, että oppilaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Savonlinnan ammatti- aikuisopistossa (SAMI) toimivat koulutusalakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat seudulliset alakohtaiset toimialaraadit. Ammatillisen neuvottelukunnan tarkoituksena on luoda toimiva vuorovaikutussuhde ammatillisen oppilaitoksen yritysten välille. Neuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa, että työelämän - oppilaitoksen palaute hyödynnetään molempien tahojen käytäntöjen koulutuksen kehittämiseksi. SAMIn ennakointiprosessin keskeisenä elementtinä ovat alakohtaisesti koottavat toimialaraadit. Ne ovat vähintään kolmikantaisia sisältäen työelämän, oppilaitoksen työvoimahallinnon edustuksen. Lisäksi mukana voi muidenkin tahojen (esim. muut viranomaistahot, järjestöt, kolmas sektori) edustajia. Ammatillinen neuvottelukunta muodostaa kunkin toimialaraadin ytimen. Toimialaraatiin kutsutaan kuitenkin jäseniä myös neuvottelukuntien ulkopuolesta. Tärkeää on saada raatiin vahva työelämäedustus. Tavoitteena on saada raadin työskentelyyn mukaan SAMIn opettat kulloinkin tarkasteltavana olevalta alalta. Toimialaraadit hyödyntävät jo olemassa olevia alakohtaisia ennakointiaineisto. Kirllinen ennakointimateriaali, asiantunti-alustukset osallistujien hilinen tieto muodostavat yhdessä tieto- näkemysperustan, johon toimialaraati perustaa alakohtaiset kehittämislinuksensa.toimialaraadit keskittyvät erityisesti laadulliseen ennakointiin. Tärkeimmät työssäoppimispaikat ovat Savonlinnan lähialueen ammattikalastat, kalanlostus- vesiviljely- luontomatkailuyritykset sekä Riista- kalatalouden tutkimuslaitoksen lähimmät toimipaikat. 2.4 Yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa kalatalouden perustutkinnossa Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Esedu Etelä-Savon ammattiopisto sekä Paso Pieksämäen ammattiopisto. Savonlinnan ammatti- aikuisopistolla (SAMI) on ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta toteuttamisesta vastaava toimielin. Toimielimeen kuuluu koulutuksen järjestäjän edustat, työelämän edustat, opettaedustat opiskeliedustat. Kalatalousalan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta toteuttamisesta vastaa luonnonvara ympäristöalan toimielin. 2. asteen yhteistyötä lukioiden muiden ammatillisten koulutuksen järjestäjien kanssa kehitetään Mun Juttu-hankkeen kautta. Hanke on koko Etelä-Savon laajuinen sitä koordinoi Savonlinnan ammatti- aikuisopisto. 2.5 Urapolut Koulutuksessa pyritään tavoitteellisesti opintokokonaisuuksien hallintaan. Jaksojärjestelmä mahdollistaa opiskelille koulutusalan oppilaitoksen vaihdon ksoittain. Näin opiskelille järjestyy mahdollisuus laajentaa monipuolistaa opintoan valinnaisuuksien avulla, sekä kaikille yhteisissä opinnoissa että ammatillisissa opinnoissa yli tutkinto- oppilaitosrajojen. Savonlinnan ammatti- aikuisopistossa on mahdollisuus valita opinto urapolkujen mukaan. Ne toteuttavat uraohusta mahdollistavat opiskelin etenemisen henkilökohtaisella tavalla työelämään tko-opintoihin. Tuettavat urapolkuvalinnat ovat seuraavat:

10 Peruspolku: Opiskeli suorittaa ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman perusteidenmukaisesti. Siinä ei ole mukana alueellisia tai kansainvälisiä painotuksia. Henkilökohtaistaminen toteutuu ammatillisten, yhteisten vapaasti valittavien opintojen valinnaisuuden avulla. Ammatti + lukiopolku tarkoittaa, että opiskeli voi valita ammatillisen perustutkinnon sisään lukio-opinto, jotka antavat hänelle valmiuksia edetä ammattikorkeakouluun yliopistoon. Taitapolku: Opiskeli valitsee Taita World Skills -valmennuksen, jossa hän voi syventää ammatillista osaamistaan sekä halutessaan osallistua alan erilaisiin ammattitaitokilpailuihin. SAMIssa on taitavalmennusohjelma. Tätä polkua tukevat opiskelin erilaiset harrastukset, joissa järjestetään kilpailutoimintaa: partio, palo- pelastustoiminta, kilpatanssi, ratsastuskilpailut jne. Työkoulu -polku: Tämä polku sopii erityisesti niille kädentaitajille, jotka oppivat parhaiten työelämässä. Ammatillisten opintojen vapaasti valittavien opintojen opiskelu toteutuu suurelta osin työpaikalla. Työssäoppimista kertyy koko tutkinnossa vähintään 40 ov. Moniosaapolku: Opiskeli valitsee tutkinnon osia eri ammatillisista perustutkinnoista omaan ammatilliseen perustutkintoonsa tai hän suorittaa useamman ammatillisen perustutkinnon joko samanaikaisesti tai peräkkäin. Hänen ammatillinen perustutkintonsa voi olla laajempi kuin 120 ov. Yrittäjäpolku: Opiskeli voi valita opinto-ohjelmaansa ov itsenäiseen yrittäjyyteen ohavia opinto. Opintoihin liittyy liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Oppimisympäristönä voi olla harjoitusyritys. Oppilaitos tukee yritystoiminnan aloittamista tai tkamista opiskelun aikana. Kansainvälinen polku: Opinnot antavat valmiuksia toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kotimaassa tai ulkomailla sekä hakeutua vieraskieliseen ammattikorkeakoulutukseen. Opintoihin liittyy kieli- kulttuuriopinto sekä ulkomailla suoritettu työssäoppimisen kso. Hän voi suorittaa niiden aikana ammattiosaamisen näyttöjä. Opiskeli hyödyntää oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan verkostoa osallistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden tutorointiin. Kilpaurheilupolku: Opiskeli, joka on suuntautunut kilpaurheiluun, voi valita ammatilliseen tutkintoonsa urheiluopinto jopa 24 ov. Nämä urheiluopinnot toteutetaan yhteistyössä Urheiluakatemian kanssa. 3. AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen hyödyntäminen 15 OV Ammattitaitovaatimukset Opiskeli tai tutkinnon suoritta osaa tunnistaa vesiekosysteemin eliöyhteisöt kuvailla niiden merkityksen vesiekosysteemin eri tuotantoportaissa ottaa ohjeiden mukaan kalojen rapujen elinolojen kannalta keskeiset fysikaalis-kemialliset biologiset näytteet sekä tehdä tarvittavat näytteenottoon liittyvät havainnot mittaukset käyttää tavallisimpia maastokäyttöön tarkoitettu mittareita vesitutkimuksissa valmistautua näytteenottoon siten, että tarvittavat kulku- näytteenottovälineet

11 ovat mukana näytteenotto voidaan suorittaa turvallisesti tulkita vesianalyysituloksia kalojen muun vesieliöstön ympäristövaatimusten sekä vesien virkistyskäytön kannalta määrittää maamme luonnonvaraiset sekä kalavesien hoidossa tärkeimmät ulkomaista alkuperää olevat kalalajit sekä ottaa työssään huomioon niiden ekologian määrittää kalojen ulkoiset sisäiset rakenteet ottaa työssään huomioon niiden merkityksen kalojen ekologiassa fysiologiassa tehdä erilaisiin koekalastuksiin muihin yleisimpiin kalataloustutkimusten aineistonhankintamenetelmiin liittyviä työtehtäviä taltioida käsitellä kalanäytteitä kalanäyte-eriä tutkimuksen ohjeistuksen mukaisesti määrittää kalojen kasvun iän sekä tehdä yksinkertaisia ravintoanalyysejä hyödyntää tietoan kalastuksen säätelyn eri kalavesien hoitotoimien vaikutuksista kalakantoihin laatia raportte taulukoita vesi- kalataloustutkimuksen tuloksista tehdä erilaisia kalavesien hoitotöitä työryhmän mukana ottaa työssään huomioon vastuullisuuden, työturvallisuuden -terveyden Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus järjestäminen Ensimmäisenä vuonna: Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen 8 ov Toisena vuonna: Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen 2 ov kalavesien hoito 5 ov HOPS Opiskeli voi hakea osaamisen tunnistamista tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintoksot, laajuudet keskeiset sisällöt /Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen hyödyntäminen 15 ov. Vesi- kalantutkimustiedon kerääminen 10 ov. Vesiekosysteemin rakenne toiminta, vesi- eliöyhteisötutkimuksen näytteenottomenetelmät aineiston käsittely, kalabiologia kalataloustutkimuksen aineiston hankintamenetelmät. Kalavesien hoito 5 ov. Kalavesien hoitotarpeen syyt kalavesien hoitomuodot. Oppimisympäristöt Tietopuolinen opetus laboratorio- tai muussa luokassa. Näytteenottomenetelmien harjoitukset oppilaitoksen läheisillä vesialueilla. Kalataloustutkimuksen menetelmät mahdollisuuksien mukaan osallistumalla esim. RKTL:n toteuttamiin kalataloustutki-

12 muksen maastotöihin. kalavesien hoitotyöt mahdollisuuksien mukaan osallistuen lähialueella toteutettaviin ao. hankkeisiin. Opetusmenetelmät Tietopuolinen opetus, oppimistehtävät ohtut harjoitukset. Soveltuvin osin työssäoppiminen. Verkko-oppiminen hyödyntäen esim. RKTL:n web-sivustoa. Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Vesi- kalantutkimustiedon keräämisen hyödyntämisen näyttö oppilaitoksen laboratoriossa läheisellä vesialueella sekä kalavesien hoitomuotojen osalta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa oppilaitoksen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmassa selostettavalla tavalla. Muu arviointi Muu arviointi Jatkuva työskentelyn oppimisen seurantman Näyttötutkintojen järjestämissuunnitel- Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näytön arviointi näytön arviointikriteerien mukaisesti. Arvioit Ammatinopetta. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopetta /tai työpaikkaoha yhdessä tai erikseen. Arviointimenetelmät Arvioit Arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta. Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopinto tai käytännön harjoituksia. Ammatinopetta arvioi milloin korottamiseen tai uusimiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen. Työturvallisuuteen ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota tarvittaessa annetaan lisäohusta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohusta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

13 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Työtehtävän suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn arviointi Arvioinnin kohde 2.Työmenetelmien, välineiden materiaalin hallinta Näytteenoton valmistelut Näytteiden ottaminen käsittely Mittareiden käyttö vesitutkimuksessa Hankittavien tietojen virhelähteiden tunnistaminen Kalataloustutkimuksen aineistonhankintaan osallistuminen tarvitsee ohusta työssään pystyy arvioimaan työsuoritustaan opastettuna. Opiskeli tai tutkinnon suoritta suunnittelee työtehtävänsä suunnittelee työtehtä- suunnittelee annetun työ- opastettuna vänsä vähäisellä opastehtävän itsenäisesti tuksella toimii työssään lähes itsenäisesti arvioi työsuoritustaan suhteessa työn vaatimuksiin. toimii itsenäisesti siirtyy joustavasti työvaiheesta toiseen arvioi työsuoritustaan suhteessa työn vaatimuksiin tarvittaessa muuttaa työtapoan. Opiskeli tai tutkinnon suoritta avustaa osittain ohttuna näytteenottovälineistön valmisteluissa, kuljetuksessa käyttöönotossa suunnistaa näytteenottoasemalle tekee osittain ohttuna tarvittavat ympäristöhavainnot tutkimuslomakkeen merkinnät käyttää näytteenottimia avustaa osittain ohttuna erilaisissa näytteiden otossa näytteenottimien huollossa käyttää näytteenottimia avustaa osittain ohttuna erilaisissa näytteiden otossa näytteenottimien huollossa kestävöi säilyttää näytteet osittain ohttuna käyttää osittain ohttuna maastokäyttöön tarkoitettu mittareita vesitutkimuksessa luettelee avustettuna eri työprosesseihin liittyvät virhelähteet valmistelee näytteenottovälineistön käytön eri vaiheet ohjeet saatuaan suunnistaa näytteenottoasemalle käyttäen käytössä olevaa välineistöä tekee tarvittavat ympäristöhavainnot tutkimuslomakkeen merkinnät käyttää tottuneesti näytteenottimia ottaa erilaisia näytteitä sekä huoltaa näytteenottimet ohjeiden mukaan käyttää tottuneesti näytteenottimia ottaa erilaisia näytteitä sekä huoltaa näytteenottimet ohjeiden mukaan kestävöi säilyttää näytteet ohjeiden mukaan käyttää maastokäyttöön tarkoitettu mittareita vesitutkimuksessa avustaa erilaisten koekalastusten työtehtävissä niihin liittyvissä aineistojen taltiointi- käsittely- toimii vastuullisesti ohjeiden mukaan aineiston käsittelyn virheitä minimoiden toimii erilaisten koekalastusten työtehtävissä niihin liittyvissä aineistojen taltiointi- käsittelytehtävissä valmistelee näytteenottovälineistön käytön omaaloitteisesti itsenäisesti annetun tutkimussuunnitelman perusteella suunnistaa itsenäisesti käytössä olevien välineistön avulla näytteenottoasemalle tekee itsenäisesti tarvittavat ympäristöhavainnot tutkimuslomakkeen merkinnät vastaa itsenäisesti näytteenottosuunnitelman mukaisista näytteenotoista näytteenottimien huollosta vastaa itsenäisesti näytteenottosuunnitelman mukaisista näytteenotoista näytteenottimien huollosta kestävöi säilyttää näytteet itsenäisesti käyttää itsenäisesti tottuneesti maastokäyttöön tarkoitettu mittareita vesitutkimuksessa toimii oma-aloitteisesti aktiivisesti tulosten luotettavuuden varmistamiseksi toimii itsenäisesti erilaisten koekalastusten työtehtävissä niihin liittyvissä aineistojen taltiointi- käsittelytehtävissä

14 tehtävissä käsittelee kalanäytteitä kalanäyte-eriä sekä taltioi tutkimuksen edellyttämiä näytteitä osittain ohttuna avustaa osittain ohttuna kalojen kasvu- iänmäärityksiä sekä yksinkertaisia ravintoanalyysejä avustaa osittain ohttuna vesi- kalataloustutkimuksen tulosten taulukoinnissa raportoinnissa käsittelee kalanäytteitä kalanäyte-eriä sekä taltioi tutkimuksen edellyttämiä näytteitä ohjeet saatuaan suorittaa kalojen kasvu iänmäärityksiä sekä yksinkertaisia ravintoanalyysejä ohjeet saatuaan taulukoi vesi- kalataloustutkimuksen tuloksia laatii osittain ohttuna raportte tuloksista käsittelee kalanäytteitä kalanäyte-eriä sekä taltioi tutkimuksen edellyttämiä näytteitä itsenäisesti suorittaa itsenäisesti kalojen kasvu- iänmäärityksiä sekä yksinkertaisia ravintoanalyysejä taulukoi vesi- kalataloustutkimuksen tuloksia laatii ohjeet saatuaan raportte tuloksista Kalavesien eri hoitomuodot Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Vesi- kalabiologisen näytteenoton tuntemus Valistus neuvonta tekee opastettuna erilaisia kalavesien hoitotöitä. tekee ohjeiden mukaan erilaisia kalavesien hoitotöitä. toimii itsenäisesti omaaloitteisesti erilaisissa kalavesien hoitotöissä. Opiskeli tai tutkinnon suoritta luettelee tavallisimmat vesistötutkimusta harjoittavat organisaatiot luettelee tavallisimmat vesi- kalastotutkimuksen tutkimusmenetelmät näytteenottovälineiden käytön hyödyntää toiminnassaan tärkeimpiä näytteenottoihin vaikuttavien tekijöiden (mm. vuodenaikaisvaihtelut) tuntemusta tulkitsee osittain ohttuna tavallisimpia tutkimustuloksia määrittää tulosten hyödyntämismahdollisuuksia selvittää lupa- ympäristöasioissa toimivia asiantuntiviranomaisia selostaa keskeiset vesistötutkimusta harjoittavat organisaatiot niiden tutkimustoiminnan päätehtäväkentän selostaa pääpiirteissään vesi- kalastotutkimuksen tutkimusmenetelmät näytteenottovälineiden käytön sekä virhelähteitä hyödyntää toiminnassaan tärkeimpiä näytteenottoihin vaikuttavien tekijöiden (mm. vuodenaikaisvaihtelu, kohdevesistö, kalasto) vaikutuksen mm. näytteenoton ajoitukseen kohdentamiseen tulkitsee tavallisimpia tutkimustuloksia määrittää tulosten hyödyntämismahdollisuuksia selvittää tärkeät asiantuntiviranomaiset missä asioissa näihin tulee ottaa yhteyttä selostaa keskeiset vesistötutkimusta harjoittavat organisaatiot niiden harjoittaman tutkimustoiminnan pääasialliset tavoitteet selostaa vesi- kalastotutkimuksen näytteenottomenetelmät, näytteenottovälineiden käytön sekä keskeiset virhelähteet hyödyntää toiminnassaan tärkeimpiä näytteenottoihin vaikuttavien tekijöiden (mm. vuodenaikaisvaihtelu, kohdevesistö, kalasto) vaikutuksen mm. näytteenoton ajoitukseen kohdentamiseen pystyy erottamaan näytteenotossa luonnolliset poikkeukselliset olosuhteet tulkitsee useimpia keskeisiä tutkimustuloksia määrittää tulosten hyödyntämismahdollisuuksia selvittää useimmat asiantuntiviranomaiset pystyy tapauskohtaisesti neuvomaan oikean viranomai-

15 Kalavesien eri hoitomuodot Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ongelmanratkaisu Vuorovaikutus yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus toimintakyky selostaa kalavesien hoitoon liittyviä keskeisiä vaikutusmekanisme. selostaa yleisimpiä kalavesien hoitoon liittyviä vaikutusmekanisme. sen selostaa useita erityyppisten kalavesien hoitoon liittyviä vaikutusmekanisme. Opiskeli tai tutkinnon suoritta työskentelee oikein tutuissa työtilanteissa toimii työyhteisön jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii vastuuntuntoisesti tehdessään annettu työtehtäviä hoitaa kalustoa tutkimusvälineitä pääsääntöisesti hyvin tunnistaa työympäristön vaarat terveyshaitat sekä ennakolta suoutuu niiltä osittain ohttuna toimii annettujen ohjeiden mukaan ottaa huomioon siisteyden merkityksen työn viihtyvyyteen. toimii oikein muuttuvissa työtilanteista sopeutuu hyvin työyhteisön jäseneksi, ottaa vastaan palautetta muuttaa tarvittaessa toimintaansa toimii vastuuntuntoisesti tarvittaessa joustaen tehdessään annettu työtehtäviä hoitaa kalustoa tutkimusvälineitä huolellisesti ohjeiden mukaan tunnistaa työympäristön vaarat terveyshaitat sekä ennakolta suoutuu niiltä ohjeiden mukaan kiinnittää huomiota turvallisuuteen toimii annettujen ohjeiden mukaan ottaa huomioon siisteyden merkityksen työn viihtyvyyteen työturvallisuuteen. toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapo toimii tasavertaisena jäsenenä työyhteisössä ottaen huomioon muiden mielipiteet toimii vastuuntuntoisesti tarvittaessa ottaa tehtäväkokonaisuuksia vastuulleen hoitaa kalustoa tutkimusvälineitä huolellisesti tunnistaa työympäristön vaarat terveyshaitat, suoutuu niiltä ennakolta toiminnallaan vähentää työympäristön vaaratilanteita terveysriskejä toimii työturvallisesti annettujen ohjeiden mukaisesti ottaa huomioon siisteyden merkityksen työn viihtyvyyteen työturvallisuuteen sekä ylläpitää omatoimisesti siisteyttä. Amattitaidon osoittamistavat Opiskeli tai tutkinnon suoritta osoittaa ammattitaitonsa toimimalla tutkimusapulaisena jonkin tutkimusryhmän mukana tai erilaisten vesi- kalatutkimusta harjoittavan toimin palveluksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden materiaalien hallinnasta vähintään näytteiden ottaminen käsittely, mittareiden käyttö sekä kalavesien eri hoitomuodot työn perustana olevan tiedon hallinnasta näytteenoton tuntemus kalavesien eri hoitomuodot elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien muiden menetelmien avulla.

16 Kalastus pyydysrakentaminen 15 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskeli tai tutkinnon suoritta osaa liikkua kalastusaluksella sekä talvella moottorikelkalla mönkijällä turvallisesti kiinnittää ankkuroida kalastusaluksen turvallisesti kalastaa tavallisimmilla kalastusmenetelmillä sekä toimia apulaisena ammattikalastuksessa asettaa merkitä pyydykset kalastuslain määräämällä tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa muille vesillä liikkujille tai vesieläimille päästää saaliin pyydyksistä, tarvittaessa verestää perata kalat jäähdyttää saaliin huolehtia saaliin kylmäsäilytyksestä huolehtia tavallisimpien kalastusvälineiden käyttökunnosta korta niitä käyttää ohjeiden mukaan kalastuksen apuvälineitä tehdä ohjeiden mukaan kalastusaluksen moottorin käyttökauden jälkeiset huoltotoimenpiteet korta yksinkertaiset kalastusaluksen -välineiden vauriot, jotka eivät merkittävästi vesi- tai työturvallisuutta seurata sääennusteita varustautua sään jääolojen mukaan vesillä jäällä liikkuessaan käyttää hätämerkkejä -viestimiä sekä suorittaa palon alkusammutuksen rakentaa ohjeiden mahdollisten rakenteita koskevien erityismääräysten mukaan tavallisimpia verkko- havaspyydyksiä tunnistaa kalastustyöhön -työympäristöön liittyvät vaarat terveyshaitat sekä ennakolta suoutua niiltä Lisäksi opiskeli tai tutkinnon suoritta suorittaa työturvallisuuskortin tulityökortin hyväksytysti. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto Opetuksen eteneminen, ajoitus järjestäminetutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttö- Ensimmäisenä vuonna: Kalastusmenetelmät 6 ov, pyydysrakentaminen 2 ov sekä työturvallisuus 1 ov Toisena vuonna: Kalastusmenetelmät 4 ov pyydysrakentaminen 2 ov HOPS Henkilökohtaistaminen Opiskeli voi hakea osaamisen tunnistamista tunnustamista aiemman osaamisen perusteella.

17 Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintoksot, laajuudet keskeiset sisällöt /Kalastus pyydysrakentaminen 15 ov. Kalastusmenetelmät 10 ov. Turvallinen vesillä jäällä liikkuminen, avovesi- talvikalastusmenetelmät, kalastusvälineiden huolto korus. Pyydysrakentaminen 4 ov. Verkko- havaspyydysten rakentaminen. Työturvallisuus 1ov sisältää tulityö- työturvallisuuskortin edellyttämät tiedot taidot sekä vesi- jääturvallisuuden perusteet. Oppimisympäristöt Tietopuolinen opetus luokassa. Vesillä jäällä liikkumisen, kalastustekniikan sekä kalastusmenetelmien ohtut harjoitukset oppilaitoksen läheisillä vesialueilla. Pyydysrakentamisen ohtut harjoitukset oppilaitoksen pyydysrakennushallissa. Työssäoppiminen. Opetusmenetelmät Tietopuolinen opetus, oppimistehtävät ohtut harjoitukset. Soveltuvin osin työssäoppiminen. Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Kalastuksen pyydysrakentamisen näyttö oppilaitoksen tai yhteistyökumppanina toimivan ammattikalastan kalastusvesillä oppilaitoksen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmassa selostettavalla tavalla Muu arviointi Muu arviointi Harjoitustöinä rakennettavien pyydysten arviointi. Jatkuva työskentelyn oppimisen seuranta Arviointimenetelmät Näytön arviointi näytön arviointikriteerien mukaisesti Arvioit Ammatinopetta. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopetta /tai työpaikkaoha yhdessä tai erikseen. Arviointimenetelmät Arvioit Arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta. Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopinto tai käytännön harjoituksia. Ammatinopetta arvioi milloin korottamiseen tai uusimiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen. Työturvallisuuteen ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota tarvittaessa annetaan lisäohusta.

18 Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohusta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Työtehtävän suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn arviointi Arvioinnin kohde 2.Työmenetelmien, välineiden materiaalin hallinta Vesillä liikkuminen Kalastusmenetelmien hallinta Opiskeli tai tutkinnon suoritta suunnittelee työtehtävänsä suunnittelee työtehtä- suunnittelee annetun opastettuna vänsä työtehtävän itsenäises- noudattaa työaiko toimii osittain ohttuna työohjeiden mukaisesti pystyy arvioimaan työsuoritustaan opastettuna. noudattaa työaiko toteuttaa annetut työtehtävät arvioi työsuoritustaan suhteessa työn vaatimuksiin. ti noudattaa työaiko, toteuttaa annetut työtehtävät siirtyy joustavasti itsenäisesti työvaiheesta toiseen arvioi työsuoritustaan suhteessa työn vaatimuksiin tarvittaessa muuttaa työtapoan. Opiskeli tai tutkinnon suoritta kuljettaa osittain ohttuna kalastusalusta talvella moottorikelkkaa tai mönkijää turvallisesti käyttää turvallisia reittejä noudattaa vesiliikenteen sääntöjä osittain ohttuna kalastaa osittain ohttuna useimmilla tavallisilla kalastusmenetelmillä avustaa osittain ohttuna kalastaa kalastustapahtumassa saaliin käsittelyssä käyttää kalastuksen apuvälineitä osittain ohttuna avustaa kalastusaluksen ankkuroinnissa laituriin tai maihin kiinnittämisessä avustaa saaliin säilytyksessä kalastusvälineiden kalastuksen jälkeisessä huollossa kuljettaa kalastusalusta talvella moottorikelkkaa tai mönkijää turvallisesti ohjeiden mukaan käyttää turvallisia reittejä noudattaa vesiliikenteen sääntöjä vähäisellä opastuksella kalastaa vähäisellä opastuksella useimmilla tavallisilla kalastusmenetelmillä toimii ohjeiden mukaan kalastan apuna kalastustapahtumassa saaliin käsittelyssä käyttää kalastuksen apuvälineitä vähäisellä opastuksella ankkuroi kiinnittää kalastusaluksen laituriin tai maihin lähes itsenäisesti säilyttää saaliin huoltaa kalastusvälineet kalastuksen jälkeen ohjeiden mukaan kuljettaa kalastusalusta talvella moottorikelkkaa tai mönkijää tottuneesti turvallisesti sekä ottaa huomioon reitinvalinnassa matkustat sääolosuhteet liikkuu itsenäisesti vesillä jäällä käyttäen turvallisia reittejä noudattaen vesiliikenteen sääntöjä kalastaa itsenäisesti useimmilla tavallisilla kalastusmenetelmillä toimii itsenäisesti kalastan apuna kalastustapahtumassa saaliinkäsittelyssä käyttää itsenäisesti kalastuksen apuvälineitä ankkuroi kalastusaluksen kiinnittää sen laituriin tai maihin itsenäisesti huolehtii saaliin säilytyksestä kalastusvälineiden kalastuksen jälkeisestä huollosta itsenäisesti Pyydysrakentaminen avustaa pyydysten ra- rakentaa pyydyksiä rakentaa laadukkaita

19 Kalastusvälineiden huolto korus Kestävä kehitys Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Vesillä liikkuminen vesiturvallisuuden hallinta Kalastusmenetelmien saaliin käsittelyn hallinta kentamisessa osittain ohttuna avustaa moottorin vuosihuollossa osittain ohttuna avustaa kalastusvälineen vaurioiden koruksessa osittain ohttuna avustaa pyydysten koruksessa toimii ohjeiden mukaan kalojen alamitta- rauhoitusmääräyksiä sovellettaessa. ohjeiden mukaan oikeilla sujuvilla työtavoilla tekee tavalliset moottorin vuosihuoltotyöt ohjeiden mukaan kora kalastusvälineen vaurion ohjeiden mukaan pyydyksiä ohjeiden mukaan oikeilla, sujuvilla huolellisilla työtavoilla tekee tavalliset moottorin vuosihuoltotyöt huolto-ohjeen mukaan itsenäisesti kora kalastusvälineen vaurion itsenäisesti siististi kora kalanpyydyksiä ohjeiden mukaan kora kalanpyydyksiä itsenäisesti noudattaa itsenäisesti noudattaa ottaa kalojen alamitta- huomioon toiminnassaan rauhoitusmääräyksiä. kalojen alamitta- rauhoitusmääräykset. Opiskeli tai tutkinnon suoritta ottaa huomioon vesillä tunnistaa väylämerkit tunnistaa väylämerkit liikkuessaan väylämerkit - opasteet noudattaa - opasteet sekä -opasteet sekä vesillä liikkuessaan valitsee tarkoituksen- noudattaa osittain ohttuna vesiliikenteen sääntöjä mukaisen reitin vesiliikenteen noudattaa vesiliiken- sääntöjä teen sääntöjä ottaa huomioon jäällä liikkumisen riskit liikkuu osittain ohttuna jäällä turvallisesti tunnistaa useimmat kalastusaluksen turvavarusteet osaa osittain ohttuna käyttää niitä seuraa säätiedotteita etsii osittain ohttuna sääennusteita Internetin avulla noudattaa osittain ohttuna kalastuslainsäädännön muita kalastusta koskevia määräyksiä tunnistaa yleisimmät vapaa-an ammattimaisen kalastuksen välineet pyydykset sekä ottaa huomioon niiden käyttökelpoisuuden kalastuksessa ottaa huomioon saaliin oikean käsittelyn määrittää turvalliset jäävahvuudet jääturvallisuuden riskialueet tunnistaa kalastusaluksen turvavarusteet osaa tarvittaessa käyttää niitä merkintöjen tai ohjeiden mukaan selvittää sääennusteen lähipäiville luotettavasta lähteestä ottaa huomioon sään toiminnassaan noudattaa kalastusta koskevia kalastuslainsäädännön muita määräyksiä tunnistaa yleisimmät vapaa-an ammattimaisen kalastuksen välineet pyydykset soveltaa tietoan niiden käyttökelpoisuudesta kalastuksessa ottaa huomioon saaliin oikean käsittelyn määrittää jääturvallisuuden valitsee jäällä liikkuessaan turvalliset ajoreitit tunnistaa kalastusaluksen turvavarusteet hallitsee niiden käytön selvittää sääennusteen lähipäiville luotettavasta lähteestä, ottaa huomioon sääennusteet toiminnassaan tarvittaessa neuvoo muita kalastukseen osallistuvia noudattaa kalastusta koskevia kalastuslainsäädännön muita määräyksiä osaa antaa neuvo lupaasioissa määrittää yleisimpien vapaa-an ammattimaisen kalastuksen välineiden pyydysten soveltuvuuden kalastukseen hallitsee saaliin käsittelyn kylmäsäilytyk-

20 Kalastuksen apulaitteiden käytön hallinta Kestävä kehitys Pyydysrakentaminen Korus huolto Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ongelmanratkaisu Vuorovaikutus yhteistyö kylmäsäilytyksen merkityksen osaa osittain ohttuna säilyttää saaliin tunnistaa kalastuksen apulaitteet etsii käyttöä koskevia neuvo niiden käyttöohjeista ottaa huomioon alamitta- rauhoitusmääräysten ym. kalavarojen kestävän käytön periaatteiden merkityksen tunnistaa useimmat kalanpyydykset niiden rakenteelliset osat tekee tavallisimmat solmut leikkaustavat laskee yksinkertaisia laskutoimituksia pyydysmatemaattisten ohjeiden mukaan tunnistaa pyydyksen tai kalastusvälineen korustarpeen kylmäsäilytyksen merkityksen soveltaa tietoan saaliin säilytyksessä tunnistaa kalastuksen apulaitteet säätelee niiden toiminto ohjeiden mukaan ottaa huomioon toiminnassaan kalojen alamitta- rauhoitusmääräykset ym. kalavarojen kestävän käytön tärkeät periaatteet tunnistaa useimmat kalanpyydykset niiden rakenteelliset osat sekä selvittää rakenteellisten osien valintaan vaikuttavia tärkeitä ominaisuuksia tekee tavallisimmat solmut leikkaukset sekä tulkitsee erilaisia leikkaustapo pyydyspiirustuksista tulkitsee pyydysmatemaattisia ohjeita leikkauskaavo laskee niiden avulla tavallisimpia pyydysten mitoituksia tunnistaa pyydyksen tai kalastusvälineen korustarpeen ratkaisee tapaukseen sopivan korustavan korustarvikkeet sen tunnistaa kalastuksen apulaitteet hallitsee tärkeimpien laitteiden käytön ottaa huomioon kalojen alamitta- rauhoitusmääräykset ym. kalavarojen kestävän käytön tärkeät periaatteet asiat sisäistäneenä perustelee niitä tunnistaa useimmat kalanpyydykset niiden rakenteelliset osat sekä ottaa huomioon rakenteellisten osien valinnassa pyyntimenetelmän pyydettävän lajin hallitsee tavallisimmat solmut leikkaustavat hallitsee tavallisimmat pyydysmatemaattiset laskutoimitukset tunnistaa pyydyksen tai kalastusvälineen korustarpeen, ratkaisee tapaukseen sopivan korustavan hallitsee korustoimenpiteen Opiskeli tai tutkinnon suoritta selviytyy tutuista tilanteista työtehtävissään toimii työyhteisön jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa pyytää tarvittaessa apua selviytyy muuttuvista valintatilanteista (esim. laitehäiriöt, pyydys- välinevauriot) omatoimisesti tai neuvoteltuaan kalastan kanssa sopeutuu hyvin työyhteisön jäseneksi, ottaa vastaan palautetta muuttaa tarvittaessa toimintaansa toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapo toimii tasavertaisena jäsenenä työyhteisössä ottaen huomioon muiden mielipiteet tukee auttaa muita, ottaa vastaan haasteita hyväksyy muuttuvat työkäytänteet