Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla"

Transkriptio

1 Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Vaihe 4: Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli HVK 2009

2

3 RAPORTTI Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli VERSIO 1.0F 1 (18) SOPIMUKSIIN PERUSTUVA VARAUTUMINEN TIETOYHTEISKUNTASEKTORILLA OSARAPORTTI VAIHE 4: VARAUTUMISEEN LIITTYVIEN SOPIMUSEHTOLUONNOSTEN LAATIMINEN Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli 2008

4 2 (18) Julkaisija Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli Tekijät "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla" -projektin IV-vaiheen "Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen " -projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Osaraportti (vaihe 4) Toimeksiantaja Tietoyhteiskuntasektori Asiakirjan nimi VARAUTUMISEEN LIITTYVIEN SOPIMUSEHTOLUONNOSTEN LAATIMINEN Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. Projektin neljännen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa. Projektiryhmä luopui alkuperäisen tehtävän rajauksesta, joka kohdisti työn lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluviin toimijoihin. Projektiryhmä muotoili tehtävän seuraavaan muotoon: SOPIVA IV -projektin tehtävänä on tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakiin tai sopimukseen perustuva toiminnan jatkuvuus voidaan toteuttaa vaatimusten mukaisesti erilaisissa olosuhteissa käytettäessä kolmannen osapuolen palveluja. Työn lopputulos on lisäksi siten muotoiltu, että sitä voidaan hyödyntää muillakin kuin projektin asettaneiden poolien edustamilla toimialoilla. Projektiryhmä perusti työnsä edeltävien vaiheiden työlle ottaen huomioon aikaisempien projektivaiheiden keskeisimmät tähän työvaiheeseen liittyneet havainnot ja johtopäätökset. Alati muuttuvissa tietojärjestelmäpalveluiden tuotantoverkostoissa palveluiden tuottamisen toimitusvarmuus edellyttää, että palvelutuotannon jatkuvuutta johdetaan systemaattisesti koko palvelun tuottamiseen liittyvässä verkostossa tukipalvelut mukaan lukien. Projektiryhmän näkemyksen mukaan edellä kuvatun mukaiseen tilanteeseen päästään kehittämällä jokaisen palvelun tuottamiseen osallistuvan organisaation toiminnan jatkuvuuden hallintaa ja etenkin sen suunnittelua. Projektiryhmä laati mallisopimuslausekkeita, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä ottamaan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset osaksi varsinaista pääsopimusta. Sopimuslausekemalleja on laadittu kuusi, joista sopijapuolet voivat tarvittaessa muokata kulloinkin kyseessä olevaan tilanteeseen sopivan version. Lausekemalleja kehitettiin kolmeen erilaiseen tilanteeseen: - päämies ostaa alihankkijalta palveluita, alihankkija vakuuttaa toimintansa täyttävän suositukset (ns. alihankintamalli) - kumppanuusmalli, jossa molemmat osapuolet vakuuttavat toimintansa täyttävän suositukset (ns. kumppanuusmalli) - kumppanuusmalli, jossa osapuolten toiminta täyttää erikseen mainittujen palveluiden osalta suositukset (ns. suppea kumppanuusmalli) Projektissa laadittiin toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset, jotka yhtäältä yhtenäistävät palveluita käyttävien organisaatioiden vaatimuksiin perustuvat tarpeet sekä toisaalta ottavat huomioon palveluiden tuottamiseen osallistuvien organisaatioiden mahdollisuudet. Suositukset soveltuvat noudattaviksi erilaisiin osto- ja hankintatilanteisiin olipa kyse tuotteiden tai palveluiden hankinnasta, alihankinnasta tai erilaisista kumppanuuksista. Suositusten keskeisenä tavoitteena on saada organisaation (ylin) johto määrittelemään kyseisen organisaation toiminnan jatkuvuuden hallinnan strategiat ja tavoitteet sekä organisoimaan ja vastuuttamaan jatkuvuuden hallintaan liittyvät asiat. Suositusten keskeisin sisältö muodostuu toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustason vaatimuksista, joiden katsotaan kuuluvan normaaliin palvelutasoon ja hinnoitteluun. Suositukset ottavat myös huomioon yritysten kaupalliset reunaehdot ja tavoitteet ja ovat siten osa liiketaloudellisesti tehokasta palvelutoimintaa. Palvelutuotantoverkoston tulisi edellyttää sopimuksissaan jokaiselta verkostokumppanilta toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvien suositusten toteuttamista. Projektiryhmän ehdotuksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen palvelurakenteen osana olevat organisaatiot täyttävät mainitut suositukset. Projektiryhmän työhön ovat osallistuneet - Erkki Heliö, TietoEnator Oyj - Hellevi Huhanantti, Väestörekisterikeskus - Erkki Kataja, Nokia Oyj - Kari Keskiivari, Neste Oil Oyj - Tuija Kyrölä, Huoltovarmuuskeskus - Tero Leppänen, Insta Defsec Oy - Kimmo Manni, Suomen Erillisverkot Oy - Aki Markkola, EADS Finland - Eero Sivunen, Rakennusteollisuus - Vesa Vuoti, DNA Oy - Sauli Savisalo, Digia Oyj, konsultti - Kari Wirman, FiCom ry, projektiryhmän sihteeri

5 3 (18) Avainsanat tietoyhteiskuntasektori, kriittinen, infrastruktuuri, suoritteet, palvelut, tietojärjestelmä, maahantuonti, valmistus Muut tiedot Kokonaissivumäärä (tekstiosa) + liitteet Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Kustantaja Huoltovarmuuskeskus

6 4 (18) SOPIVA-PROJEKTI VAIHE 4: VARAUTUMISEEN LIITTYVIEN SOPIMUSEHTOLUONNOSTEN LAATIMINEN Sisällysluettelo KUVAILULEHTI Projektin tausta ja tavoitteet Johdanto Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen vaiheen I keskeisimmät havainnot Tunnistettujen järjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus vaiheen II keskeisimmät havainnot Varautumisen suhde liiketoiminnan jatkuvuuteen Toiminnan jatkuvuuden hallinnan nykytila Toiminnan jatkuvuuden hallinnasta sopiminen Mallisopimuslausekkeet Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset Suositusten noudattamisen todentaminen Huoltovarmuussopimus Hankesuunnitelma Toteutusohjelma Hankkeen riskien tarkastelu Raportin liitteet...18

7 5 (18) 1 Projektin tausta ja tavoitteet Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Asetetun projektin kaikki vaiheet olivat: I. Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen II. Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus III. Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien IV. Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Vaiheet I ja II Projektisuunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli tunnistaa tietoyhteiskuntasektorin kriittinen infrastruktuuri, järjestelmät ja palvelut. Projekti tuotti loppuraportin, joka muodosti perustan tunnistettujen infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaamiselle (projektin vaihe 2). Projektin toisen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan kokonaisprojektin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Projektin tuottamassa raportissa kuvatuista syistä johtuen projektiryhmä joutui luopumaan ajatuksesta verkostojen kuvauksesta. Raportissa kuvataan verkostojen sijasta keskeiset toiminnot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamiseksi ja aikaansaamiseksi. Vaihe III: Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien Projektin vaihe 3 sivuutettiin, koska varautumisen lakisääteisyyteen ja muihin velvoitteisiin liittyviä hankkeita on projektin toteutusajankohtana käynnissä useita niin kotimaassa (LVM, Viestintävirasto, jne.) kuin kansainvälisesti (mm. EPCIP). Projektin kolmannesta vaiheesta luopumisen ei havaittu haittaavan tai vaikeuttavan viimeisen vaiheen työskentelyä.

8 6 (18) Vaihe IV: Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Projektin neljännen vaiheen tavoitteena on alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa. Projektiryhmä perusti työnsä edeltävien vaiheiden työlle ottaen huomioon aikaisempien projektivaiheiden keskeisimmät tähän työvaiheeseen liittyneet havainnot ja johtopäätökset. Projektiryhmä luopui alkuperäisen tehtävän rajauksesta, joka kohdisti työn lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluviin toimijoihin. Projektiryhmä muotoili tehtävän seuraavaan muotoon: SOPIVA IV -projektin tehtävänä on tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakiin tai sopimukseen perustuva toiminnan jatkuvuus voidaan toteuttaa vaatimusten mukaisesti erilaisissa olosuhteissa käytettäessä kolmannen osapuolen palveluja. Työn lopputulos on siten muotoiltu, että sitä voidaan hyödyntää muillakin kuin projektin asettaneiden poolien edustamilla toimialoilla. SOPIVA IV -työ on tehty kiinteässä yhteistoiminnassa valtiovarainministeriön Valtion IT-varautumisen esitutkimus -hankkeen sekä Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-hankkeen kanssa. Eräiden työssä käytettyjen käsitteiden kuvaukset on esitetty liitteessä 1. 2 Johdanto 2.1 Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen vaiheen I keskeisimmät havainnot Tietoyhteiskunnan perustana on teknisesti globaali, elektroninen ja integroitu tieto. Kaikki siihen liittyvät uhkat ovat tietoyhteiskunnan uhkia ja huoltovarmuustoimenpiteiden kohteita. Tietoyhteiskuntasektorin toimijoiden suoritteet ovat pääosin muiden yhteiskunnan toimijoiden toimintaa palvelevia hyödykkeitä. Tietotekniikka liittyy kiinteästi lähes kaikkiin yhteiskunnan prosesseihin ilman tietotekniikan palveluita toimintoja ei pystyttäisi käytännössä hoitamaan lainkaan tai hoitaminen vähintäänkin vaikeutuisi oleellisesti. Tietojärjestelmien toimintakyky on yhteiskunnan toimivuuden kannalta tarkastellen kriittistä, sillä vaihtoehtoisia tai tietotekniikan korvaavia toimintatapoja ei ole järkevillä kustannuksilla mahdollista ylläpitää. Keskeisten tietoteknisten järjestelmien on vain yksinkertaisesti toimittava. Niiden mahdollisen vikaantumisen seurauksena varsinainen prosessi on halvaantunut siihen saakka, kunnes tietojärjestelmä on saatu jälleen toimintakuntoon. Toimintaprosessit tukeutuvat niitä palveleviin ja tukeviin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät puolestaan ovat rakenteeltaan kerroksellisia, joissa ylemmät tasot tukeutuvat alempien tasojen niille tarjoamiin palveluihin. Tasot liittyvät toisiinsa kerrosmaisella rakenteella, jossa ylempi kerros lähes poikkeuksetta tarvitsee alemman kerroksen tarjoamia palveluita (SOPIVA I; 6).

9 7 (18) 2.2 Tunnistettujen järjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus vaiheen II keskeisimmät havainnot Uudet teknologiat ja niiden käyttöönotto synnyttävät uusia rakenteita teknologioiden hyödyntämiseen. Tuotteet ja suoritteet tuotetaan yhä enenevässä määrin erilaisissa verkostoissa, joiden rakenteet ja joissa toimijat muuttuvat liiketoimintamallien kehittymisen seurauksena. Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tuottamisen voidaan nähdä rakentuvan kolmesta tasosta: (1) suorite, (2) sen toteuttamiseksi tarvittavat toiminnot ja (3) varsinaiset tekijät (yritykset) liiketoimintamalleineen. Liiketoimintamalleihin (tekijä tason tarkastelu) perustuva tarkastelu ei johtanut projektin toisen vaiheen kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Syy tähän on se, että suoritteiden tuottamiseen kiinteästi liittyvät liiketoimintamallit elävät kysynnän muuttuessa. Yhä merkittävämpi osa tuotteista ja palveluista syntyy erilaisissa yritysten muodostamissa verkostoissa. Verkoston rakenne elää kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että tuotteiden ja palveluiden elinkaarien yleisesti lyhentyessä verkoston jäsenet saattavat vaihdella merkittävästi jopa lyhyelläkin aikavälillä. Toisen vaiheen raportin mukaan yritysten ja yritystoiminnan verkostoituminen liiketoimintamallien kehittyessä on keskeisesti vaikuttanut tapaan, jolla tietoyhteiskuntasektorin kriittiset suoritteet ja palvelut tuotetaan. Verkottumista ja verkostojen johtamista haluttiin erityisesti korostaa, koska liiketoimintamallit elävät yritysverkostojen mukana ja huoltovarmuus tuotetaan yksittäisen yrityksen tai toimijan sijasta verkostossa. Verkostojen johtaminen edellyttää monia muutoksia perinteiseen hierarkioiden johtamisajatteluun verrattuna. Nämä muutokset heijastuvat myös tapaan johtaa verkostoja. Näitä havaintoja täydentävät eräät ensimmäisen vaiheen johtopäätökset: 1 Kriittisiä ovat: - systeemi kokonaisuutena kaikkien oleellisten osien osalta, jotka estävät systeemin toiminnan systeeminä - systeemissä välttämättömät, peräkkäisen toiminnan osat - rinnakkaiset järjestelmät, jos niille löytyy yhteinen, toiminnan estävä menettelytapa - systeemin keskeiset solmut, hubit. 2 Verkottuneissa systeemeissä hubit, voimakkaasti verkottuneet solmut ovat kriittisiä. 3 Verkottumisen kasvaessa mm. ulkoistamisen ja globalisaation kautta, huoltovarmuudesta tulee vaikeampaa, sopimuksiin perustuvaa. Verkostojohtamisen korostuminen, eli siirtyminen mekanistisen vaiheen hierarkiasta orgaanisen vaiheen sopimusten kautta dynaamiseen verkostojohtamiseen, on SOPIVA -projektin neljännen vaiheen kannalta oleellinen havainto. 2.3 Varautumisen suhde liiketoiminnan jatkuvuuteen Yhteiskunnan varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin, erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin on perustunut lakeihin, asetuksiin ja viranomaismääräyksiin, valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista, viranomaisten ja yritysten välisiin sopimuksiin, erilaisiin resurssien saatavuutta parantaviin viranomaisten ohjaamiin toimenpiteisiin sekä sotien jälkeiseen varautumisen perinteeseen. Keskeisiä viranomaistoimijoita ovat olleet kukin ministeriö omalla hallinnonalallaan kuten esimerkiksi liikenne- ja viestintä- sekä kauppa- ja

10 8 (18) teollisuusministeriö, Puolustustaloudellinen Suunnittelukunta (PTS), Huoltovarmuuskeskus (HVK) sekä puolustusvoimat. Viranomaisten ja yritysten toimintatavoissa ja rakenteissa sekä uhkaskenaarioissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näiden vuoksi organisaatioiden toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvat vaatimukset joudutaan arvioimaan uudelleen sekä säädännössä että ohjausmekanismeissa. Nykykäsitteistössä toiminnan jatkuvuus ja jatkuvuuden hallinta sisältävät samat elementit kuin laajasti ymmärrettynä käsite varautuminen. Riski - arvio Uhka - arvio Uhkien ja riskien hallinta Operatiivinen toiminta J ää nnös- Toiminnan riskit sopeuttaminen Häiriötilanteiden minen, teet hallinta toipuminen ja ja Erityis - enna - oppiminen Palautta - Raken - tilanteiden koivat hallinta toimen - Poikkeus - piteet olojen aikainen hallinta Normaali toiminta ICT ja muu tukitoiminta Kuva 1: Toiminnan jatkuvuuden kokonaisuus Ennakoivilla toimenpiteillä ja toiminnan jatkuvuuden hallinnalla pyritään vähentämään erilaisten häiriöiden ja erikoistilanteiden vaikutusta toimintaan sekä nopeuttamaan niistä toipumista alla olevan kuvan esittämällä tavalla.

11 9 (18) Toiminnan palvelutaso Normaali Toipumisen nopeuttaminen Vaikutuksen pienentäminen aika Riskien hallinta Tapahtuman hallinta Jatkuvuussuunnitelman keinojen käyttöönotto Toipuminen Kriisin hallinta Kuva 2 Häiriöihin varautumisen ja toiminnan jatkuvuuden hallinnan konsepti 2.4 Toiminnan jatkuvuuden hallinnan nykytila Toiminnan jatkuvuuden hallinnan nykytilaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu perusteellisesti SOPIVA I ja II -raporteissa. Seuraavaan taulukkoon on kerätty raporteissa esitettyjä jatkuvuuden hallintaan liittyviä johtopäätöksiä ja niiden perusteita. Johtopäätös Palvelujen käyttäjiin kohdistetut liiketoiminnan jatkuvuuden vaatimukset pysyvät ennallaan tai kasvavat Palvelutuotantoon voidaan käytännössä kohdistaa vähemmän kansallisia säädösperustaisia jatkuvuusvaatimuksia Palveluverkostojen jatkuvuuden varmistamista voidaan ohjata lähinnä verkoston ulkoisten ja sisäisten palvelusopimusten avulla yhteiseen intressiin perustuen Palveluntuottajille on taattava sopimusta vastaavat toimintamahdollisuudet Peruste - Uudet uhat - Tietotekniikkariippuvuus - Tietoriippuvuus - Toimintojen ulkoistaminen verkostoon - Yritysten globalisoituminen - Kansallisvaltion ja yrityksen mahdollinen intressiristiriita - Kilpailun ja talouden avautuminen (mm. EU) - Kustannusten kilpailua vääristämätön kohdentuminen - Kompleksisuus - Dynaamisesti muuttuvat verkostot ja mallit - Muuttuvat yritysrakenteet, omistussuhteet ja globaali sijoittuminen - Tuotannon verkostoituminen ja erikoistuminen - Kilpailulainsäädäntö - Tuotannon ylläpitämisen edellytykset (henkilöstö, tilat, energia, kuljetukset ) - Usean viranomaisen koordinoitu yhteistyö

12 10 (18) Johtopäätös Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen voidaan kytkeä normaaliin toimintamalliin ja palvelutoimittajan valintakriteeriksi Liiketoiminnan jatkuvuudesta voidaan sopia strategisesti merkittävien palveluntuottajien kanssa Yhteiskunnan toimenpiteillä voidaan turvata vain kaikkein kriittisimpiä perus- ja avainresursseja Palvelutuotannon ja riippuvuuksien tulee olla jatkuvan tarkastelun kohteena Peruste - Standardointi ja hyvät käytännöt (mm. ITIL, Cobit) - Normaaleilla toimintamalleilla katetaan valtaosa häiriötilanteista - Liiketoiminnan ja palvelujen jatkuminen on osa sekä palveluintegraattorin että verkostotoimijan laadukasta toimintaa - Yhteiset hankintakriteerit (Suositus, JIT, IT 2007) - Palveluja integroivien ja verkostossa toimivien yritysten keskittyminen - Suurten toimijoiden kautta toimintamalli leviää pienempiin - Toimenpiteiden pysyvyys - Kilpailuasetelman vääristäminen - Sähkö, DNS, verkkotuotteet - Dynaamisessa rakenteessa nopeasti ja jatkuvasti muuttuvat riskit Edellä esitettyjen näkemysten perusteella voi tehdä toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyen mm. seuraavat johtopäätökset: Palvelun käyttäjä vastaa aina: - palvelua koskevien toiminnan jatkuvuuden tarpeiden asettamisesta - toteutumisen valvonnasta sekä - aiheutuneista kustannuksista palvelusopimuksen ehtojen mukaisesti Palvelun tarjoajalta voidaan edellyttää: - palvelusopimuksen mukaista laadukasta palvelutuotantoa, johon kuuluu myös toiminnan jatkuvuuden ja palvelujen toimitusvarmuuden hallinta - laadun ja jatkuvuuden todentamismahdollisuutta Strategisesti merkittävän yrityksen kanssa yhteiskunta voi: - sopia liiketoiminnan jatkuvuuden yleisvelvoitteista ja - antaa tukea sopimusvelvoitteiden täyttämisessä. 3 Toiminnan jatkuvuuden hallinnasta sopiminen Alati muuttuvissa tietojärjestelmäpalveluiden tuotantoverkostoissa palveluiden tuottamisen toimitusvarmuus edellyttää, että palvelutuotannon jatkuvuutta johdetaan systemaattisesti koko palvelun tuottamiseen liittyvässä verkostossa tukipalvelut mukaan lukien. Projektiryhmän näkemyksen mukaan edellä kuvatun mukaiseen tilanteeseen päästään kehittämällä jokaisen palvelun tuottamiseen osallistuvan organisaation toiminnan jatkuvuuden hallintaa ja etenkin sen suunnittelua siten, että organisaatioilla olisi käytettävissään yhteiset toiminnan jatkuvuuden hallinnan perusteet. Jatkuvuussuunnittelun ja sen käynnistämisen helpottamiseksi projektissa on laadittu suositukset, jotka yhtäältä yhtenäistävät palveluita käyttävien organisaatioiden vaatimuksiin

13 11 (18) perustuvat tarpeet sekä toisaalta ottavat huomioon palveluiden tuottamiseen osallistuvien organisaatioiden mahdollisuudet. Suositukset soveltuvat noudattaviksi erilaisiin osto- ja hankintatilanteisiin olipa kyse tuotteiden tai palveluiden hankinnasta, alihankinnasta tai erilaisista kumppanuuksista. Suositusten keskeisenä tavoitteena on saada organisaation (ylin) johto määrittelemään kyseisen organisaation toiminnan jatkuvuuden hallinnan strategiat ja tavoitteet sekä organisoimaan ja vastuuttamaan jatkuvuuden hallintaan liittyvät asiat. Suositusten keskeisin sisältö muodostuu toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustason vaatimuksista, joiden katsotaan kuuluvan normaaliin palvelutasoon ja hinnoitteluun. Suositus ottaa myös huomioon yritysten kaupalliset reunaehdot ja tavoitteet ja on siten osa liiketaloudellisesti tehokasta palvelutoimintaa. Tarpeiden kokoaminen ja sopimusten kokonaisuus esitetään kuvissa 3 ja 4. Asiakkaan Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen sen varautumisominaisuus palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen palvelu ja Asiakkaan Kriittinen tarvitsema sen palvelu ja tarvitsema sen varautumisominaisuus toiminto palvelu ja sen ja sen varautumisominaisuus vaatimukset palvelutuotannolle Tarve Mahdollisuudet Toiminnan Liiketoiminnan ja palvelutuotannon ja jatkuvuuden jatkuvuuden suositukset vaatimukset yrityksille Asiakkaan Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan sen tarvitsema sen palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen varautumisominaisuus palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen palvelu ja sen Palvelutuotanto tarvitsema palvelu ja varautumisominaisuus ja sen sen jatkuvuuden varautumisominaisuus takaaminen Kuva 3: Toiminnan ja palvelutuotannon jatkuvuuden tarpeiden yhteensovittaminen Liiketoiminnan Liiketoiminnan ja palvelutuotannon ja palvelutuotannon jatkuvuuden jatkuvuuden jatkuvuuden vaatimukset yrityksille suositukset Toiminnan ja palvelutuotannon Kriittisen palvelun yritys Kriittisen palvelun organisaatio yritys Sopimukset, joiden osana suositukset Kriittisen palvelun organisaatio yritys Kriittisen palvelun yritys Kuva 4: Toiminnan ja palvelutuotannon jatkuvuuden sopimusjärjestelmä

14 12 (18) Palvelutuotantoverkoston tulisi edellyttää sopimuksissaan jokaiselta verkostokumppanilta toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvien suositusten toteuttamista. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen palvelurakenteen osana olevat organisaatiot täyttävät mainitut suositukset. Projektiryhmän ehdottaman sopimusmenettelyn hyödyt kohdistuisivat sekä yrityksille että huoltovarmuudesta vastaaville viranomaisille. Yritysten näkökulmasta hyötyjä olisivat mm. seuraavat: - toiminnan jatkuvuuden hallinta perustuisi merkittäviltä osiltaan yhtenäisesti asetettuihin suosituksiin, jolloin tarve usean erilaisen asiakastarpeen täyttämiseen vähenee - yrityksillä on halutessaan mahdollisuus täyttää toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset ja vastata näin asiakastarpeeseen kilpailutilanteissa - toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset parantaisivat osaltaan yrityksen riskien hallintaa Viranomaisten näkökulmasta hyötyjä olisivat mm. seuraavat: - yhteiskunnan ja sen kriittisten toimintojen jatkuvuutta erilaisissa häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa voitaisiin selkeästi parantaa ja varmistaa dynaamisessa, monimuotoisessa ja verkostoituneessa toimintamallissa - ohjaus- ja todentamismekanismia voitaisiin yksinkertaistaa sekä saada ne kustannustehokkaammiksi ja yhdenmukaisemmiksi 3.1 Mallisopimuslausekkeet Yritysten toimintavarmuuden kehittämistä pyritään edistämään siten, että palveluhankintoja tekevät asiakkaat edellyttäisivät jatkossa ainakin kriittisiä palveluja koskevissa sopimuksissaan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevan suosituksen noudattamista sekä ensisijaiselta toimittajalta että tämän alihankintayrityksiltä ja verkostokumppaneilta. Projektiryhmä laati mallisopimuslausekkeita, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä ottamaan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset osaksi varsinaista pääsopimusta. Lausekemallit eivät ota kantaa ko. sopimuksen muuhun sisältöön eivätkä mihinkään muuhun sopimuskohtaan kuten esimerkiksi soveltamisjärjestykseen tai siihen, mitä mahdollisesta sopimusrikkomuksesta seuraa. Sopimuslausekemalleja on laadittu kuusi, joista voi tarvittaessa muokata kulloinkin kyseessä olevaan tilanteeseen sopivan version. Lausekemalleja kehitettiin kolmeen erilaiseen tilanteeseen: - päämies ostaa alihankkijalta palveluita, alihankkija vakuuttaa toimintansa täyttävän suositukset (ns. alihankintamalli) - kumppanuusmalli, jossa molemmat osapuolet vakuuttavat toimintansa täyttävän suositukset (ns. kumppanuusmalli) - kumppanuusmalli, jossa osapuolten toiminta täyttää erikseen mainittujen palveluiden osalta suositukset (ns. suppea kumppanuusmalli)

15 13 (18) Mallilausekkeita on kahta eri sitovuustasoa: sitova ja tahdonvarainen. Tahdonvaltaisuuteen perustuvassa mallissa sopimuksen osapuoli voi vakuuttaa pyrkivänsä toimitusvarmuuteen ja suositusten noudattamiseen tai vain ilmaista pyrkivänsä siihen, että toiminta täyttää suositukset, ilman yksiselitteistä sitoutumista. Toiminnan jatkuvuussuunnittelua käynnistävä yritys ei välttämättä heti pysty täyttämään kaikkia suosituksia ja se saattaa tarvita aikaa vaatimusten täyttämiseen. Jos osapuolet haluavat sopia, että suositukset täytetään vasta myöhemmin, voi tämän huomioida esimerkiksi kirjaamalla sopimuskohdan loppuun: "Suositukset pystytään täyttämään viimeistään X.X.200X mennessä" tai vastaavalla kirjauksella. Mallisopimuslausekkeet sopimusten kohdaksi Toiminnan jatkuvuus on esitetty liitteessä Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten tavoitteena on kannustaa ja helpottaa elinkeinoelämän yrityksiä sekä julkishallinnon organisaatioita kehittämään toimintaedellytystensä parantamista ja tuotannontekijöiden varmistamista. Suosituksia noudattamalla yritys tai julkishallinnon toimija voi yhtäältä kehittää kykyään ehkäistä mahdollisia toiminnan häiriöitä ja toisaalta pienentää häiriön vaikutuksia toimintaan sekä nopeuttaa mahdollisen häiriön vaikutuksista palautumista. Toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvät suositukset soveltuvat sekä elinkeinoelämän yrityksissä että julkishallinnon organisaatioissa noudatettaviksi. Toiminnan jatkuvuus ja sen suunnittelu on pääosin yritysten ja viranomaisten normaalia laadukasta toimintaa. Suosituksissa esitetään toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustaso. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni toimija kehittää toimintaansa siten, että perustaso täyttyy. Tällöin myös näistä toimijoista koostuvan verkoston toimintavarmuus erilaisissa uhka- ja häiriötilanteissa paranee. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset koostuvat kaikille toimijoille soveltuvista yhteisistä määrityksistä. Mikäli yksittäiset palvelut asettavat toiminnan jatkuvuudelle sellaisia vaatimuksia, joita toimintaa ohjaavassa suosituksessa ei ole, nämä vaatimukset tulee sisällyttää kyseisen palvelun palvelusopimukseen. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset on esitetty liitteessä Suositusten noudattamisen todentaminen Kohdassa 3.1 kuvattujen mallisopimuslausekkeiden mukaan sopimuskumppanilla saattaa olla velvollisuus pyydettäessä esittää toiselle sopimuskumppanille selvitys siitä, miten toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset on käytännössä täytetty. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että osoittamiseen velvollinen sopimuskumppani tekee itse arvioinnin omasta toiminnastaan käyttäen tähän Huoltovarmuuskeskuksen kehittämää ja ylläpitämää HUOVI-portaalin kypsyysarviointimenetelmää. Suositusten täyttäminen edellyttää mainitun arviointimenetelmän kypsyystason 3 saavuttamista.

16 14 (18) Toiminnan jatkuvuuden hallinnan todentamis- ja auditointimenetelmiä kehitetään jatkossa tarpeen mukaan. 3.4 Huoltovarmuussopimus Projektiryhmä tarkasteli osana työtään ratkaisua, jossa valtio tekisi strategisesti merkittävän yrityksen kanssa nk. huoltovarmuussopimuksen. Projektiryhmä myös hahmotteli alustavasti huoltovarmuussopimuksen sisältöä. Useista eri syistä johtuen projektiryhmä ei työstänyt sopimusta lopulliseen muotoon eikä projektiryhmä ehdota varsinaisia toimenpiteitä sopimusten käyttöönottamiseksi. Laadittu luonnos huoltovarmuussopimuksen sisällöksi on tämän raportin liitteenä 4. Mikäli strategisesti merkittävien yritysten kanssa päätettäisiin solmia huoltovarmuussopimus, perusteena sille voisivat olla muun muassa yrityksen strateginen merkitys yhteiskunnan huoltovarmuudelle, kansallisen turvallisuuden toteuttamiselle tai strategisen vientitoiminnan ylläpitämiselle poikkeusoloissa. Huoltovarmuussopimuksessa strategisesti merkittävä yritys sitoutuisi tiettyihin yhteiskunnan toimintavarmuutta ja yleistä turvallisuutta edistäviin tavoitteisiin ja toimintaan sekä varmistamaan näitä myös omassa alihankinta- ja kumppanuusverkostossaan. Julkinen valta puolestaan sitoutuisi ylläpitämään sopimusvelvoitteiden tarkoittamat toimintaedellytykset. Huoltovarmuussopimukset olisivat sisällöltään yrityskohtaisia ja ne voisivat sisältää sekä rahallisia korvauksia että sopimussanktioita. Velvoitteiltaan vähemmän sitovana voitaisiin myös laatia vastaava huoltovarmuuden yhteistoimintamenettely (MoU). Huoltovarmuussopimusten ja yhteistoimintamenettelyjen laatimisesta, ylläpitämisestä sekä toteutumisen seurannasta voisi vastata esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus. 4 Hankesuunnitelma Sopimuksiin perustuvalle varautumiselle asetetaan tavoitetila vuodelle 2012 ja siinä on neljä vuodelle 2009 asetettua välitavoitetta. Lisäksi hankkeella on kaksi hankkeen etenemisen tarkasteluajankohtaa.

17 15 (18) Tavoitetilassa vuonna 2012 hankkeen tulokset ovat osa normaalia sopimuskäytäntöä. Vuoden huhtikuun loppuun mennessä on laadittu lopulliset sopimusklausuulit ja viimeistelty suositus perusvaatimuksineen käytettäväksi osana sopimuksia. - huhtikuun loppuun mennessä on sovittu suosituksen ja sopimusehtojen ylläpitoprosessi osallistujineen - toukokuussa julkistetaan projektin tulokset sekä jatkotoimet - syksyllä käynnistetään sopimusmenettelyjen käyttöönottoon tähtäävä viestintä toiminnan jatkuvuussuunnitteluun liittyvän koulutuksen tukemana. Vuoden 2010 keväällä tehdään ensimmäinen hankkeen etenemisen tarkastelu. Vuoden 2011 keväällä tehdään hankkeen etenemisen toinen tarkastelu. Hankkeen tavoitetilan saavuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 Liiketoiminnan jatkuvuus on yritysten ja viranomaisten normaalia laadukasta toimintaa, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden erilaisissa häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa. Jatkuvuuden hallinnan perustaso kuvataan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevilla suosituksilla ja siihen voi sisältyä toimialakohtaisia erityismäärittelyjä. Suositusten noudattaminen voidaan asettaa sopimuksissa koko palvelun tuotantoverkostoa velvoittavaksi. 2 Yritykset ja julkishallinnon organisaatiot pyrkivät siihen, että toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset täytetään koko kyseistä palvelua tuottavassa palveluntuotantoverkostossa. 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset pyritään saamaan osaksi yleisesti käytössä olevia sopimuskäytäntöjä kuten esimerkiksi IT-hankintojen yleiset sopimusehdot, julkishallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot, jne. Samalla selvitetään, onko suositukset mahdollista saada osaksi pörssiyhtiöissä noudatettavia, yleistä hallintotapaa koskevia suosituksia. 4 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten käyttöönottoa tuetaan erilaisen koulutus- ja valmennustarjonnan keinoin. Käyttöönotto suunnitellaan tehtäväksi yhteistyössä eri tahojen kanssa. Näitä voisivat olla esimerkiksi laatutyötä edistävät organisaatiot sekä erilaiset koulutus- ja konsultointiyritykset. 5 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten kehittäminen ja ylläpito organisoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä eri asiaan liittyvien intressiryhmien kanssa. 4.1 Toteutusohjelma Tehtävä Sopimusehtojen sekä suositusten viimeistely Aikataulu ja osatehtäviä Talvi 2009 (1-2/2009) Sopimusklausuulien viimeistely

18 16 (18) Tehtävä 1. päätös: Pilottivaiheen perusteiden hyväksyminen Pilotointi Aikataulu ja osatehtäviä Suositusten lopullinen tarkastelu ja yhteensovittaminen - VARE - SOPIVA - HUOVI Helmi-maaliskuun vaihteessa Maaliskuu 2009 Pilotointiin liittyvä koulutus - Yleiskatsaus toiminnan jatkuvuussuunnitteluun "Pöytätestaus" - Vaatimukset ja kontrollit - Sopimusprosessit - Kaksi yhden päivän tilaisuutta - Osallistujat sovitaan erikseen Testauksessa esiin tulleiden muutostarpeiden toteuttaminen mennessä 2. päätös: Testauksen tulosten perusteella kehitetyn tuotantoversion hyväksyminen Ylläpito/organisoituminen Jalkauttaminen Huhtikuu 2009 Suosituskokonaisuuden ja sopimusehtojen ylläpitoprosessin hyväksyminen; huhtikuu Projektin tulosten julkistaminen ja jatkotoimien käynnistäminen: toukokuu Varsinaiset toimenpiteet käynnistyvät syyskuussa 2009 Jalkauttamissuunnitelma huhtikuun loppuun mennessä Sopimusprosessia tukevaa, toiminnan jatkuvuussuunnitteluun liittyvää koulutusta - yhteistyössä mm. HUOVI-hankkeen kanssa Yhteistyökumppaneiden valinta sopimusmenettelyjen jalkauttamiseen Hankkeen tulosten ammattimainen viestintä erillisen viestintäsuunnitelman mukaan Hankkeen etenemisen tarkasteluajankohdat Hankkeen etenemisen tarkastelut - 1. tarkastelu 2010 keväällä - 2. tarkastelu 2011 talvella

19 17 (18) Tehtävä Aikataulu ja osatehtäviä Vakiinnuttaminen Hankkeen tulokset ovat osa normaalia sopimuskäytäntöä vuonna 2012 Projektiryhmä ehdottaa, että sopimuksiin perustuvan varautumisen menettelyjen luomiseksi Tietoyhteiskuntasektori perustaa koordinointihankkeen vuosille Hankkeen ohjaukseen osallistuvat huoltovarmuusorganisaation lisäksi keskeiset yritykset sekä hallinnonalat. Hankkeesta raportoidaan myöhemmin päätettävällä tavalla kuitenkin vähintään Tietoyhteiskuntasektorille. Hankkeen käynnistämiseksi vaaditaan seuraavat päätökset ja toimenpiteet: 1 Päätös raportin hyväksymisestä ja siinä esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta 2 Päätös kehittämistoimenpiteiden koordinointihankkeen perustamisesta vuosille sekä hankkeen ohjaus- ja raportointimallista 3 Päätökset kehittämistoimenpiteiden resursoinnista 4 Päätökset suosituskokonaisuuden ja mallisopimusehtojen ylläpitoprosessin organisoinnista 5 Päätös SOPIVA-hankkeen sekä muiden toiminnan jatkuvuuteen ja varautumiseen liittyvien hankkeiden yhteistoiminnasta ja keskinäisestä vastuujaosta 4.2 Hankkeen riskien tarkastelu Hankkeen riskejä on tarkasteltu seuraavassa taulukossa: Riskin kuvaus Merkitys Toimenpiteet Ohjauksen, koordinaation, päätöksenteon ja viestinnän hajautuminen ja puutteellisuus, ei selkeää johtoroolia - Hanke hajautuu - Hallinnonalojen sitoutuminen heikkenee - Toteutuksen aikataulu- ja resurssiongelmat lisääntyvät - Huoltovarmuusorganisaation ja eri osapuolien sitoutuminen tavoitteisiin - Yksiselitteiset ja selkeät ohjausmallit, vastuut ja raportointimenettelyt Hankkeeseen ei voida kohdentaa riittäviä henkilöstö- ja raharesursseja Projektin aikainen tavoitteen tarkentaminen ei onnistu - Toteutuksen syvyydestä ja laadusta joudutaan tinkimään menettelyn käytännön soveltaminen ei onnistu yhtenäisesti ja vähin resurssein - Toteutus ei vastaa muuttunutta tarvetta - Elinkeinoelämän ja huoltovarmuusorganisaation hyödyntäminen - Tehokas ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen - Vuosittain arvioidaan toteutuma ja tavoitteet hallinnon ja yhteiskunnan muutoksia vasten

20 18 (18) Riskin kuvaus Merkitys Toimenpiteet Päällekkäisyys ja epäyhtenäisyys muiden liiketoiminnan jatkuvuuteen ja varautumiseen liittyvien hankkeiden kanssa - Liiketoiminnan jatkuvuuden ja varautumisen kokonaisuuden epäyhtenäisyys - Tehoton resurssien käyttö - Tiivis ja organisoitu yhteistoiminta liiketoiminnan jatkuvuuden ja varautumisen hankkeiden välillä tehtävien jakaminen hankkeiden välillä - Yhtenäinen ja säännönmukainen raportointi johdolle sekä muille sidosryhmille Yritykset ja julkishallinnon organisaatiot eivät sitoudu tulosten käyttöönottoon ja tekevät omia poikkeavia ratkaisuja Kansainvälinen kehitys jää huomioimatta - Epäyhtenäisyys ja kustannukset lisääntyvät - Toiminta vaikeissa erityistilanteissa ei parane - Voi ilmentyä yllättäviä velvoitteita ja vaatimuksia (EU, OECD, NATO, jne.) tai mahdollisuuksia (standardointi) - Yritysten ja hallinnon tietoisuus tavoitteista ja sitoutuminen niihin - Saavutettavien ja saavutettujen hyötyjen arviointi ja maksimointi - Raportointi- ja auditointimenettelyjen yhtenäistäminen ja säännöllinen käyttö - Jatkuva kansainvälinen seuranta ja yhteistyö (CIP, CIIP, standardointi) - Elinkeinoelämän tietotaidon hyödyntäminen - Valtionhallinnon kansainvälisiin työryhmien työskentelyyn osallistuminen 5 Raportin liitteet Liite 1: Käsitteet ja määritelmät Liite 2: Mallilausekkeita - Sopimuksen kohta Toiminnan jatkuvuus Liite 3: Suositus: Toiminnan jatkuvuuden hallinta Liite 4: Huoltovarmuussopimusluonnos: Huoltovarmuussopimus strategisesti merkittävän yrityksen kanssa

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

SOPIVA-hankeryhmä, Kari Wirman

SOPIVA-hankeryhmä, Kari Wirman Toiminnan jatkuvuuden hallinta verkostoituneessa toimintaympäristössä SOPIVA-hankeryhmä, Haasteena koko verkoston toimintavarmuuden kehittäminen 10.5.2010 2 Tuotantotoiminta Tuotantoprosessi Tuotannontekijät

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008

ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008 ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008 VARAUTUMINEN Jatkuvuuden hallinta ICT-VARAUTUMINEN Jatkuvuuden hallinta Riskienhallinta Riskienhallinta Valmius Johtaminen Tilannetietoisuus Tiedon turvaaminen Häiriö-

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan

Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Tietoturvallisuuden vaatimukset ja vaikutukset liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan Markku Siltanen CISA, CGEIT, CRISC Miksi yhteiskunta haluaa suojautua On viimeinkin ymmärretty tietotekniikan ja sen laadullisen

Lisätiedot

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Valmistautunut on varautunut Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa Toiminnan jatkuvuudenhallinta: HUOVI-portaali jatkuvuussuunnittelun

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA Turvallinen ohjelmistokehitys seminaari 30.9.2008 1 Turvallisuusvaatimukset ohjelmiston hankinnassa Tehtävä/toiminta liittyvä toiminnot/prosessit

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA Johtaja Hannu Pelttari Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Espoo HAURAS NYKY-YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu

Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu 1 Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu Tarjouspyyntö jätekuljetuksista KIINTEISTÖJEN JÄTEKULJETUKSET Keuruun kaupungin tilapalvelu pyytää tarjoustanne kiinteistöjensä jätteidenkuljetuksista sekä

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen 17.9.2015

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen 17.9.2015 Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa Pekka Koskinen 17.9.2015 ARKI JA KONKRETIA KOHTAAVAT KOHTAAVATKO TILANNEKUVAT? - MYYRMANNIN SUURONNETTOMUUS 2002 - KONGINKANKAAN LIIKENNETURMA 2004

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä

Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä Jaakko Pekki 25.3.2015 YETTS:n ja YTS:n Uhkamallit 2003 Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat Laiton maahantulo ja

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Suomen kuntien vuoden 2015 tieto- ja kyberturvallisuutta koskeva kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn!

Suomen kuntien vuoden 2015 tieto- ja kyberturvallisuutta koskeva kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! 1(16) Suomen kuntien vuoden 2015 tieto- ja kyberturvallisuutta koskeva kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Arvoisa vastaaja, Tällä kyselyllä selvitetään Suomen kuntien tieto- ja kyberturvallisuuden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki

Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki 1 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 Tietoturvallisuuden hallinta... 4 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden hallinta ja varautuminen... 5 3 Tietoturvallisuustavoitteet...

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka Tietoturvapolitiikan käsittely: Tarkastettu Tietoturvaryhmä 07.01.2016 27.01.2016 Hyväksytty Kaupunginhallitus pp.kk.2016 Tietoturvapolitiikan muutokset: Päiväys / Tekijä Kohta Muutoksen kuvaus 28.01.2016

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Toimiala Online kevätseminaari 12.4.2011 Ami- säätiö, Amiedu Taina Virtanen Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Vahva vaikuttaja jo yli 30

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50

Lisätiedot