Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla"

Transkriptio

1 Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Vaihe 4: Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli HVK 2009

2

3 RAPORTTI Tietoyhteiskuntasektori Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli VERSIO 1.0F 1 (18) SOPIMUKSIIN PERUSTUVA VARAUTUMINEN TIETOYHTEISKUNTASEKTORILLA OSARAPORTTI VAIHE 4: VARAUTUMISEEN LIITTYVIEN SOPIMUSEHTOLUONNOSTEN LAATIMINEN Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli 2008

4 2 (18) Julkaisija Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli Tekijät "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla" -projektin IV-vaiheen "Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen " -projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Osaraportti (vaihe 4) Toimeksiantaja Tietoyhteiskuntasektori Asiakirjan nimi VARAUTUMISEEN LIITTYVIEN SOPIMUSEHTOLUONNOSTEN LAATIMINEN Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. Projektin neljännen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa. Projektiryhmä luopui alkuperäisen tehtävän rajauksesta, joka kohdisti työn lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluviin toimijoihin. Projektiryhmä muotoili tehtävän seuraavaan muotoon: SOPIVA IV -projektin tehtävänä on tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakiin tai sopimukseen perustuva toiminnan jatkuvuus voidaan toteuttaa vaatimusten mukaisesti erilaisissa olosuhteissa käytettäessä kolmannen osapuolen palveluja. Työn lopputulos on lisäksi siten muotoiltu, että sitä voidaan hyödyntää muillakin kuin projektin asettaneiden poolien edustamilla toimialoilla. Projektiryhmä perusti työnsä edeltävien vaiheiden työlle ottaen huomioon aikaisempien projektivaiheiden keskeisimmät tähän työvaiheeseen liittyneet havainnot ja johtopäätökset. Alati muuttuvissa tietojärjestelmäpalveluiden tuotantoverkostoissa palveluiden tuottamisen toimitusvarmuus edellyttää, että palvelutuotannon jatkuvuutta johdetaan systemaattisesti koko palvelun tuottamiseen liittyvässä verkostossa tukipalvelut mukaan lukien. Projektiryhmän näkemyksen mukaan edellä kuvatun mukaiseen tilanteeseen päästään kehittämällä jokaisen palvelun tuottamiseen osallistuvan organisaation toiminnan jatkuvuuden hallintaa ja etenkin sen suunnittelua. Projektiryhmä laati mallisopimuslausekkeita, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä ottamaan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset osaksi varsinaista pääsopimusta. Sopimuslausekemalleja on laadittu kuusi, joista sopijapuolet voivat tarvittaessa muokata kulloinkin kyseessä olevaan tilanteeseen sopivan version. Lausekemalleja kehitettiin kolmeen erilaiseen tilanteeseen: - päämies ostaa alihankkijalta palveluita, alihankkija vakuuttaa toimintansa täyttävän suositukset (ns. alihankintamalli) - kumppanuusmalli, jossa molemmat osapuolet vakuuttavat toimintansa täyttävän suositukset (ns. kumppanuusmalli) - kumppanuusmalli, jossa osapuolten toiminta täyttää erikseen mainittujen palveluiden osalta suositukset (ns. suppea kumppanuusmalli) Projektissa laadittiin toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset, jotka yhtäältä yhtenäistävät palveluita käyttävien organisaatioiden vaatimuksiin perustuvat tarpeet sekä toisaalta ottavat huomioon palveluiden tuottamiseen osallistuvien organisaatioiden mahdollisuudet. Suositukset soveltuvat noudattaviksi erilaisiin osto- ja hankintatilanteisiin olipa kyse tuotteiden tai palveluiden hankinnasta, alihankinnasta tai erilaisista kumppanuuksista. Suositusten keskeisenä tavoitteena on saada organisaation (ylin) johto määrittelemään kyseisen organisaation toiminnan jatkuvuuden hallinnan strategiat ja tavoitteet sekä organisoimaan ja vastuuttamaan jatkuvuuden hallintaan liittyvät asiat. Suositusten keskeisin sisältö muodostuu toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustason vaatimuksista, joiden katsotaan kuuluvan normaaliin palvelutasoon ja hinnoitteluun. Suositukset ottavat myös huomioon yritysten kaupalliset reunaehdot ja tavoitteet ja ovat siten osa liiketaloudellisesti tehokasta palvelutoimintaa. Palvelutuotantoverkoston tulisi edellyttää sopimuksissaan jokaiselta verkostokumppanilta toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvien suositusten toteuttamista. Projektiryhmän ehdotuksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen palvelurakenteen osana olevat organisaatiot täyttävät mainitut suositukset. Projektiryhmän työhön ovat osallistuneet - Erkki Heliö, TietoEnator Oyj - Hellevi Huhanantti, Väestörekisterikeskus - Erkki Kataja, Nokia Oyj - Kari Keskiivari, Neste Oil Oyj - Tuija Kyrölä, Huoltovarmuuskeskus - Tero Leppänen, Insta Defsec Oy - Kimmo Manni, Suomen Erillisverkot Oy - Aki Markkola, EADS Finland - Eero Sivunen, Rakennusteollisuus - Vesa Vuoti, DNA Oy - Sauli Savisalo, Digia Oyj, konsultti - Kari Wirman, FiCom ry, projektiryhmän sihteeri

5 3 (18) Avainsanat tietoyhteiskuntasektori, kriittinen, infrastruktuuri, suoritteet, palvelut, tietojärjestelmä, maahantuonti, valmistus Muut tiedot Kokonaissivumäärä (tekstiosa) + liitteet Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Kustantaja Huoltovarmuuskeskus

6 4 (18) SOPIVA-PROJEKTI VAIHE 4: VARAUTUMISEEN LIITTYVIEN SOPIMUSEHTOLUONNOSTEN LAATIMINEN Sisällysluettelo KUVAILULEHTI Projektin tausta ja tavoitteet Johdanto Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen vaiheen I keskeisimmät havainnot Tunnistettujen järjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus vaiheen II keskeisimmät havainnot Varautumisen suhde liiketoiminnan jatkuvuuteen Toiminnan jatkuvuuden hallinnan nykytila Toiminnan jatkuvuuden hallinnasta sopiminen Mallisopimuslausekkeet Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset Suositusten noudattamisen todentaminen Huoltovarmuussopimus Hankesuunnitelma Toteutusohjelma Hankkeen riskien tarkastelu Raportin liitteet...18

7 5 (18) 1 Projektin tausta ja tavoitteet Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Asetetun projektin kaikki vaiheet olivat: I. Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen II. Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus III. Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien IV. Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Vaiheet I ja II Projektisuunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli tunnistaa tietoyhteiskuntasektorin kriittinen infrastruktuuri, järjestelmät ja palvelut. Projekti tuotti loppuraportin, joka muodosti perustan tunnistettujen infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaamiselle (projektin vaihe 2). Projektin toisen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan kokonaisprojektin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Projektin tuottamassa raportissa kuvatuista syistä johtuen projektiryhmä joutui luopumaan ajatuksesta verkostojen kuvauksesta. Raportissa kuvataan verkostojen sijasta keskeiset toiminnot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamiseksi ja aikaansaamiseksi. Vaihe III: Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien Projektin vaihe 3 sivuutettiin, koska varautumisen lakisääteisyyteen ja muihin velvoitteisiin liittyviä hankkeita on projektin toteutusajankohtana käynnissä useita niin kotimaassa (LVM, Viestintävirasto, jne.) kuin kansainvälisesti (mm. EPCIP). Projektin kolmannesta vaiheesta luopumisen ei havaittu haittaavan tai vaikeuttavan viimeisen vaiheen työskentelyä.

8 6 (18) Vaihe IV: Varautumiseen liittyvien sopimusehtoluonnosten laatiminen Projektin neljännen vaiheen tavoitteena on alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa. Projektiryhmä perusti työnsä edeltävien vaiheiden työlle ottaen huomioon aikaisempien projektivaiheiden keskeisimmät tähän työvaiheeseen liittyneet havainnot ja johtopäätökset. Projektiryhmä luopui alkuperäisen tehtävän rajauksesta, joka kohdisti työn lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluviin toimijoihin. Projektiryhmä muotoili tehtävän seuraavaan muotoon: SOPIVA IV -projektin tehtävänä on tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakiin tai sopimukseen perustuva toiminnan jatkuvuus voidaan toteuttaa vaatimusten mukaisesti erilaisissa olosuhteissa käytettäessä kolmannen osapuolen palveluja. Työn lopputulos on siten muotoiltu, että sitä voidaan hyödyntää muillakin kuin projektin asettaneiden poolien edustamilla toimialoilla. SOPIVA IV -työ on tehty kiinteässä yhteistoiminnassa valtiovarainministeriön Valtion IT-varautumisen esitutkimus -hankkeen sekä Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-hankkeen kanssa. Eräiden työssä käytettyjen käsitteiden kuvaukset on esitetty liitteessä 1. 2 Johdanto 2.1 Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tunnistaminen vaiheen I keskeisimmät havainnot Tietoyhteiskunnan perustana on teknisesti globaali, elektroninen ja integroitu tieto. Kaikki siihen liittyvät uhkat ovat tietoyhteiskunnan uhkia ja huoltovarmuustoimenpiteiden kohteita. Tietoyhteiskuntasektorin toimijoiden suoritteet ovat pääosin muiden yhteiskunnan toimijoiden toimintaa palvelevia hyödykkeitä. Tietotekniikka liittyy kiinteästi lähes kaikkiin yhteiskunnan prosesseihin ilman tietotekniikan palveluita toimintoja ei pystyttäisi käytännössä hoitamaan lainkaan tai hoitaminen vähintäänkin vaikeutuisi oleellisesti. Tietojärjestelmien toimintakyky on yhteiskunnan toimivuuden kannalta tarkastellen kriittistä, sillä vaihtoehtoisia tai tietotekniikan korvaavia toimintatapoja ei ole järkevillä kustannuksilla mahdollista ylläpitää. Keskeisten tietoteknisten järjestelmien on vain yksinkertaisesti toimittava. Niiden mahdollisen vikaantumisen seurauksena varsinainen prosessi on halvaantunut siihen saakka, kunnes tietojärjestelmä on saatu jälleen toimintakuntoon. Toimintaprosessit tukeutuvat niitä palveleviin ja tukeviin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät puolestaan ovat rakenteeltaan kerroksellisia, joissa ylemmät tasot tukeutuvat alempien tasojen niille tarjoamiin palveluihin. Tasot liittyvät toisiinsa kerrosmaisella rakenteella, jossa ylempi kerros lähes poikkeuksetta tarvitsee alemman kerroksen tarjoamia palveluita (SOPIVA I; 6).

9 7 (18) 2.2 Tunnistettujen järjestelmien ja -palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus vaiheen II keskeisimmät havainnot Uudet teknologiat ja niiden käyttöönotto synnyttävät uusia rakenteita teknologioiden hyödyntämiseen. Tuotteet ja suoritteet tuotetaan yhä enenevässä määrin erilaisissa verkostoissa, joiden rakenteet ja joissa toimijat muuttuvat liiketoimintamallien kehittymisen seurauksena. Tietoyhteiskuntasektorin kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja -palveluiden tuottamisen voidaan nähdä rakentuvan kolmesta tasosta: (1) suorite, (2) sen toteuttamiseksi tarvittavat toiminnot ja (3) varsinaiset tekijät (yritykset) liiketoimintamalleineen. Liiketoimintamalleihin (tekijä tason tarkastelu) perustuva tarkastelu ei johtanut projektin toisen vaiheen kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Syy tähän on se, että suoritteiden tuottamiseen kiinteästi liittyvät liiketoimintamallit elävät kysynnän muuttuessa. Yhä merkittävämpi osa tuotteista ja palveluista syntyy erilaisissa yritysten muodostamissa verkostoissa. Verkoston rakenne elää kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että tuotteiden ja palveluiden elinkaarien yleisesti lyhentyessä verkoston jäsenet saattavat vaihdella merkittävästi jopa lyhyelläkin aikavälillä. Toisen vaiheen raportin mukaan yritysten ja yritystoiminnan verkostoituminen liiketoimintamallien kehittyessä on keskeisesti vaikuttanut tapaan, jolla tietoyhteiskuntasektorin kriittiset suoritteet ja palvelut tuotetaan. Verkottumista ja verkostojen johtamista haluttiin erityisesti korostaa, koska liiketoimintamallit elävät yritysverkostojen mukana ja huoltovarmuus tuotetaan yksittäisen yrityksen tai toimijan sijasta verkostossa. Verkostojen johtaminen edellyttää monia muutoksia perinteiseen hierarkioiden johtamisajatteluun verrattuna. Nämä muutokset heijastuvat myös tapaan johtaa verkostoja. Näitä havaintoja täydentävät eräät ensimmäisen vaiheen johtopäätökset: 1 Kriittisiä ovat: - systeemi kokonaisuutena kaikkien oleellisten osien osalta, jotka estävät systeemin toiminnan systeeminä - systeemissä välttämättömät, peräkkäisen toiminnan osat - rinnakkaiset järjestelmät, jos niille löytyy yhteinen, toiminnan estävä menettelytapa - systeemin keskeiset solmut, hubit. 2 Verkottuneissa systeemeissä hubit, voimakkaasti verkottuneet solmut ovat kriittisiä. 3 Verkottumisen kasvaessa mm. ulkoistamisen ja globalisaation kautta, huoltovarmuudesta tulee vaikeampaa, sopimuksiin perustuvaa. Verkostojohtamisen korostuminen, eli siirtyminen mekanistisen vaiheen hierarkiasta orgaanisen vaiheen sopimusten kautta dynaamiseen verkostojohtamiseen, on SOPIVA -projektin neljännen vaiheen kannalta oleellinen havainto. 2.3 Varautumisen suhde liiketoiminnan jatkuvuuteen Yhteiskunnan varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin, erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin on perustunut lakeihin, asetuksiin ja viranomaismääräyksiin, valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista, viranomaisten ja yritysten välisiin sopimuksiin, erilaisiin resurssien saatavuutta parantaviin viranomaisten ohjaamiin toimenpiteisiin sekä sotien jälkeiseen varautumisen perinteeseen. Keskeisiä viranomaistoimijoita ovat olleet kukin ministeriö omalla hallinnonalallaan kuten esimerkiksi liikenne- ja viestintä- sekä kauppa- ja

10 8 (18) teollisuusministeriö, Puolustustaloudellinen Suunnittelukunta (PTS), Huoltovarmuuskeskus (HVK) sekä puolustusvoimat. Viranomaisten ja yritysten toimintatavoissa ja rakenteissa sekä uhkaskenaarioissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Näiden vuoksi organisaatioiden toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvat vaatimukset joudutaan arvioimaan uudelleen sekä säädännössä että ohjausmekanismeissa. Nykykäsitteistössä toiminnan jatkuvuus ja jatkuvuuden hallinta sisältävät samat elementit kuin laajasti ymmärrettynä käsite varautuminen. Riski - arvio Uhka - arvio Uhkien ja riskien hallinta Operatiivinen toiminta J ää nnös- Toiminnan riskit sopeuttaminen Häiriötilanteiden minen, teet hallinta toipuminen ja ja Erityis - enna - oppiminen Palautta - Raken - tilanteiden koivat hallinta toimen - Poikkeus - piteet olojen aikainen hallinta Normaali toiminta ICT ja muu tukitoiminta Kuva 1: Toiminnan jatkuvuuden kokonaisuus Ennakoivilla toimenpiteillä ja toiminnan jatkuvuuden hallinnalla pyritään vähentämään erilaisten häiriöiden ja erikoistilanteiden vaikutusta toimintaan sekä nopeuttamaan niistä toipumista alla olevan kuvan esittämällä tavalla.

11 9 (18) Toiminnan palvelutaso Normaali Toipumisen nopeuttaminen Vaikutuksen pienentäminen aika Riskien hallinta Tapahtuman hallinta Jatkuvuussuunnitelman keinojen käyttöönotto Toipuminen Kriisin hallinta Kuva 2 Häiriöihin varautumisen ja toiminnan jatkuvuuden hallinnan konsepti 2.4 Toiminnan jatkuvuuden hallinnan nykytila Toiminnan jatkuvuuden hallinnan nykytilaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu perusteellisesti SOPIVA I ja II -raporteissa. Seuraavaan taulukkoon on kerätty raporteissa esitettyjä jatkuvuuden hallintaan liittyviä johtopäätöksiä ja niiden perusteita. Johtopäätös Palvelujen käyttäjiin kohdistetut liiketoiminnan jatkuvuuden vaatimukset pysyvät ennallaan tai kasvavat Palvelutuotantoon voidaan käytännössä kohdistaa vähemmän kansallisia säädösperustaisia jatkuvuusvaatimuksia Palveluverkostojen jatkuvuuden varmistamista voidaan ohjata lähinnä verkoston ulkoisten ja sisäisten palvelusopimusten avulla yhteiseen intressiin perustuen Palveluntuottajille on taattava sopimusta vastaavat toimintamahdollisuudet Peruste - Uudet uhat - Tietotekniikkariippuvuus - Tietoriippuvuus - Toimintojen ulkoistaminen verkostoon - Yritysten globalisoituminen - Kansallisvaltion ja yrityksen mahdollinen intressiristiriita - Kilpailun ja talouden avautuminen (mm. EU) - Kustannusten kilpailua vääristämätön kohdentuminen - Kompleksisuus - Dynaamisesti muuttuvat verkostot ja mallit - Muuttuvat yritysrakenteet, omistussuhteet ja globaali sijoittuminen - Tuotannon verkostoituminen ja erikoistuminen - Kilpailulainsäädäntö - Tuotannon ylläpitämisen edellytykset (henkilöstö, tilat, energia, kuljetukset ) - Usean viranomaisen koordinoitu yhteistyö

12 10 (18) Johtopäätös Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen voidaan kytkeä normaaliin toimintamalliin ja palvelutoimittajan valintakriteeriksi Liiketoiminnan jatkuvuudesta voidaan sopia strategisesti merkittävien palveluntuottajien kanssa Yhteiskunnan toimenpiteillä voidaan turvata vain kaikkein kriittisimpiä perus- ja avainresursseja Palvelutuotannon ja riippuvuuksien tulee olla jatkuvan tarkastelun kohteena Peruste - Standardointi ja hyvät käytännöt (mm. ITIL, Cobit) - Normaaleilla toimintamalleilla katetaan valtaosa häiriötilanteista - Liiketoiminnan ja palvelujen jatkuminen on osa sekä palveluintegraattorin että verkostotoimijan laadukasta toimintaa - Yhteiset hankintakriteerit (Suositus, JIT, IT 2007) - Palveluja integroivien ja verkostossa toimivien yritysten keskittyminen - Suurten toimijoiden kautta toimintamalli leviää pienempiin - Toimenpiteiden pysyvyys - Kilpailuasetelman vääristäminen - Sähkö, DNS, verkkotuotteet - Dynaamisessa rakenteessa nopeasti ja jatkuvasti muuttuvat riskit Edellä esitettyjen näkemysten perusteella voi tehdä toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyen mm. seuraavat johtopäätökset: Palvelun käyttäjä vastaa aina: - palvelua koskevien toiminnan jatkuvuuden tarpeiden asettamisesta - toteutumisen valvonnasta sekä - aiheutuneista kustannuksista palvelusopimuksen ehtojen mukaisesti Palvelun tarjoajalta voidaan edellyttää: - palvelusopimuksen mukaista laadukasta palvelutuotantoa, johon kuuluu myös toiminnan jatkuvuuden ja palvelujen toimitusvarmuuden hallinta - laadun ja jatkuvuuden todentamismahdollisuutta Strategisesti merkittävän yrityksen kanssa yhteiskunta voi: - sopia liiketoiminnan jatkuvuuden yleisvelvoitteista ja - antaa tukea sopimusvelvoitteiden täyttämisessä. 3 Toiminnan jatkuvuuden hallinnasta sopiminen Alati muuttuvissa tietojärjestelmäpalveluiden tuotantoverkostoissa palveluiden tuottamisen toimitusvarmuus edellyttää, että palvelutuotannon jatkuvuutta johdetaan systemaattisesti koko palvelun tuottamiseen liittyvässä verkostossa tukipalvelut mukaan lukien. Projektiryhmän näkemyksen mukaan edellä kuvatun mukaiseen tilanteeseen päästään kehittämällä jokaisen palvelun tuottamiseen osallistuvan organisaation toiminnan jatkuvuuden hallintaa ja etenkin sen suunnittelua siten, että organisaatioilla olisi käytettävissään yhteiset toiminnan jatkuvuuden hallinnan perusteet. Jatkuvuussuunnittelun ja sen käynnistämisen helpottamiseksi projektissa on laadittu suositukset, jotka yhtäältä yhtenäistävät palveluita käyttävien organisaatioiden vaatimuksiin

13 11 (18) perustuvat tarpeet sekä toisaalta ottavat huomioon palveluiden tuottamiseen osallistuvien organisaatioiden mahdollisuudet. Suositukset soveltuvat noudattaviksi erilaisiin osto- ja hankintatilanteisiin olipa kyse tuotteiden tai palveluiden hankinnasta, alihankinnasta tai erilaisista kumppanuuksista. Suositusten keskeisenä tavoitteena on saada organisaation (ylin) johto määrittelemään kyseisen organisaation toiminnan jatkuvuuden hallinnan strategiat ja tavoitteet sekä organisoimaan ja vastuuttamaan jatkuvuuden hallintaan liittyvät asiat. Suositusten keskeisin sisältö muodostuu toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustason vaatimuksista, joiden katsotaan kuuluvan normaaliin palvelutasoon ja hinnoitteluun. Suositus ottaa myös huomioon yritysten kaupalliset reunaehdot ja tavoitteet ja on siten osa liiketaloudellisesti tehokasta palvelutoimintaa. Tarpeiden kokoaminen ja sopimusten kokonaisuus esitetään kuvissa 3 ja 4. Asiakkaan Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen sen varautumisominaisuus palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen palvelu ja Asiakkaan Kriittinen tarvitsema sen palvelu ja tarvitsema sen varautumisominaisuus toiminto palvelu ja sen ja sen varautumisominaisuus vaatimukset palvelutuotannolle Tarve Mahdollisuudet Toiminnan Liiketoiminnan ja palvelutuotannon ja jatkuvuuden jatkuvuuden suositukset vaatimukset yrityksille Asiakkaan Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan tarvitsema palvelu ja Asiakkaan sen tarvitsema sen palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen varautumisominaisuus palvelu ja Asiakkaan tarvitsema sen palvelu ja sen Palvelutuotanto tarvitsema palvelu ja varautumisominaisuus ja sen sen jatkuvuuden varautumisominaisuus takaaminen Kuva 3: Toiminnan ja palvelutuotannon jatkuvuuden tarpeiden yhteensovittaminen Liiketoiminnan Liiketoiminnan ja palvelutuotannon ja palvelutuotannon jatkuvuuden jatkuvuuden jatkuvuuden vaatimukset yrityksille suositukset Toiminnan ja palvelutuotannon Kriittisen palvelun yritys Kriittisen palvelun organisaatio yritys Sopimukset, joiden osana suositukset Kriittisen palvelun organisaatio yritys Kriittisen palvelun yritys Kuva 4: Toiminnan ja palvelutuotannon jatkuvuuden sopimusjärjestelmä

14 12 (18) Palvelutuotantoverkoston tulisi edellyttää sopimuksissaan jokaiselta verkostokumppanilta toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvien suositusten toteuttamista. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen palvelurakenteen osana olevat organisaatiot täyttävät mainitut suositukset. Projektiryhmän ehdottaman sopimusmenettelyn hyödyt kohdistuisivat sekä yrityksille että huoltovarmuudesta vastaaville viranomaisille. Yritysten näkökulmasta hyötyjä olisivat mm. seuraavat: - toiminnan jatkuvuuden hallinta perustuisi merkittäviltä osiltaan yhtenäisesti asetettuihin suosituksiin, jolloin tarve usean erilaisen asiakastarpeen täyttämiseen vähenee - yrityksillä on halutessaan mahdollisuus täyttää toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset ja vastata näin asiakastarpeeseen kilpailutilanteissa - toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset parantaisivat osaltaan yrityksen riskien hallintaa Viranomaisten näkökulmasta hyötyjä olisivat mm. seuraavat: - yhteiskunnan ja sen kriittisten toimintojen jatkuvuutta erilaisissa häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa voitaisiin selkeästi parantaa ja varmistaa dynaamisessa, monimuotoisessa ja verkostoituneessa toimintamallissa - ohjaus- ja todentamismekanismia voitaisiin yksinkertaistaa sekä saada ne kustannustehokkaammiksi ja yhdenmukaisemmiksi 3.1 Mallisopimuslausekkeet Yritysten toimintavarmuuden kehittämistä pyritään edistämään siten, että palveluhankintoja tekevät asiakkaat edellyttäisivät jatkossa ainakin kriittisiä palveluja koskevissa sopimuksissaan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevan suosituksen noudattamista sekä ensisijaiselta toimittajalta että tämän alihankintayrityksiltä ja verkostokumppaneilta. Projektiryhmä laati mallisopimuslausekkeita, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä ottamaan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset osaksi varsinaista pääsopimusta. Lausekemallit eivät ota kantaa ko. sopimuksen muuhun sisältöön eivätkä mihinkään muuhun sopimuskohtaan kuten esimerkiksi soveltamisjärjestykseen tai siihen, mitä mahdollisesta sopimusrikkomuksesta seuraa. Sopimuslausekemalleja on laadittu kuusi, joista voi tarvittaessa muokata kulloinkin kyseessä olevaan tilanteeseen sopivan version. Lausekemalleja kehitettiin kolmeen erilaiseen tilanteeseen: - päämies ostaa alihankkijalta palveluita, alihankkija vakuuttaa toimintansa täyttävän suositukset (ns. alihankintamalli) - kumppanuusmalli, jossa molemmat osapuolet vakuuttavat toimintansa täyttävän suositukset (ns. kumppanuusmalli) - kumppanuusmalli, jossa osapuolten toiminta täyttää erikseen mainittujen palveluiden osalta suositukset (ns. suppea kumppanuusmalli)

15 13 (18) Mallilausekkeita on kahta eri sitovuustasoa: sitova ja tahdonvarainen. Tahdonvaltaisuuteen perustuvassa mallissa sopimuksen osapuoli voi vakuuttaa pyrkivänsä toimitusvarmuuteen ja suositusten noudattamiseen tai vain ilmaista pyrkivänsä siihen, että toiminta täyttää suositukset, ilman yksiselitteistä sitoutumista. Toiminnan jatkuvuussuunnittelua käynnistävä yritys ei välttämättä heti pysty täyttämään kaikkia suosituksia ja se saattaa tarvita aikaa vaatimusten täyttämiseen. Jos osapuolet haluavat sopia, että suositukset täytetään vasta myöhemmin, voi tämän huomioida esimerkiksi kirjaamalla sopimuskohdan loppuun: "Suositukset pystytään täyttämään viimeistään X.X.200X mennessä" tai vastaavalla kirjauksella. Mallisopimuslausekkeet sopimusten kohdaksi Toiminnan jatkuvuus on esitetty liitteessä Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten tavoitteena on kannustaa ja helpottaa elinkeinoelämän yrityksiä sekä julkishallinnon organisaatioita kehittämään toimintaedellytystensä parantamista ja tuotannontekijöiden varmistamista. Suosituksia noudattamalla yritys tai julkishallinnon toimija voi yhtäältä kehittää kykyään ehkäistä mahdollisia toiminnan häiriöitä ja toisaalta pienentää häiriön vaikutuksia toimintaan sekä nopeuttaa mahdollisen häiriön vaikutuksista palautumista. Toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvät suositukset soveltuvat sekä elinkeinoelämän yrityksissä että julkishallinnon organisaatioissa noudatettaviksi. Toiminnan jatkuvuus ja sen suunnittelu on pääosin yritysten ja viranomaisten normaalia laadukasta toimintaa. Suosituksissa esitetään toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustaso. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni toimija kehittää toimintaansa siten, että perustaso täyttyy. Tällöin myös näistä toimijoista koostuvan verkoston toimintavarmuus erilaisissa uhka- ja häiriötilanteissa paranee. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset koostuvat kaikille toimijoille soveltuvista yhteisistä määrityksistä. Mikäli yksittäiset palvelut asettavat toiminnan jatkuvuudelle sellaisia vaatimuksia, joita toimintaa ohjaavassa suosituksessa ei ole, nämä vaatimukset tulee sisällyttää kyseisen palvelun palvelusopimukseen. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset on esitetty liitteessä Suositusten noudattamisen todentaminen Kohdassa 3.1 kuvattujen mallisopimuslausekkeiden mukaan sopimuskumppanilla saattaa olla velvollisuus pyydettäessä esittää toiselle sopimuskumppanille selvitys siitä, miten toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset on käytännössä täytetty. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että osoittamiseen velvollinen sopimuskumppani tekee itse arvioinnin omasta toiminnastaan käyttäen tähän Huoltovarmuuskeskuksen kehittämää ja ylläpitämää HUOVI-portaalin kypsyysarviointimenetelmää. Suositusten täyttäminen edellyttää mainitun arviointimenetelmän kypsyystason 3 saavuttamista.

16 14 (18) Toiminnan jatkuvuuden hallinnan todentamis- ja auditointimenetelmiä kehitetään jatkossa tarpeen mukaan. 3.4 Huoltovarmuussopimus Projektiryhmä tarkasteli osana työtään ratkaisua, jossa valtio tekisi strategisesti merkittävän yrityksen kanssa nk. huoltovarmuussopimuksen. Projektiryhmä myös hahmotteli alustavasti huoltovarmuussopimuksen sisältöä. Useista eri syistä johtuen projektiryhmä ei työstänyt sopimusta lopulliseen muotoon eikä projektiryhmä ehdota varsinaisia toimenpiteitä sopimusten käyttöönottamiseksi. Laadittu luonnos huoltovarmuussopimuksen sisällöksi on tämän raportin liitteenä 4. Mikäli strategisesti merkittävien yritysten kanssa päätettäisiin solmia huoltovarmuussopimus, perusteena sille voisivat olla muun muassa yrityksen strateginen merkitys yhteiskunnan huoltovarmuudelle, kansallisen turvallisuuden toteuttamiselle tai strategisen vientitoiminnan ylläpitämiselle poikkeusoloissa. Huoltovarmuussopimuksessa strategisesti merkittävä yritys sitoutuisi tiettyihin yhteiskunnan toimintavarmuutta ja yleistä turvallisuutta edistäviin tavoitteisiin ja toimintaan sekä varmistamaan näitä myös omassa alihankinta- ja kumppanuusverkostossaan. Julkinen valta puolestaan sitoutuisi ylläpitämään sopimusvelvoitteiden tarkoittamat toimintaedellytykset. Huoltovarmuussopimukset olisivat sisällöltään yrityskohtaisia ja ne voisivat sisältää sekä rahallisia korvauksia että sopimussanktioita. Velvoitteiltaan vähemmän sitovana voitaisiin myös laatia vastaava huoltovarmuuden yhteistoimintamenettely (MoU). Huoltovarmuussopimusten ja yhteistoimintamenettelyjen laatimisesta, ylläpitämisestä sekä toteutumisen seurannasta voisi vastata esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus. 4 Hankesuunnitelma Sopimuksiin perustuvalle varautumiselle asetetaan tavoitetila vuodelle 2012 ja siinä on neljä vuodelle 2009 asetettua välitavoitetta. Lisäksi hankkeella on kaksi hankkeen etenemisen tarkasteluajankohtaa.

17 15 (18) Tavoitetilassa vuonna 2012 hankkeen tulokset ovat osa normaalia sopimuskäytäntöä. Vuoden huhtikuun loppuun mennessä on laadittu lopulliset sopimusklausuulit ja viimeistelty suositus perusvaatimuksineen käytettäväksi osana sopimuksia. - huhtikuun loppuun mennessä on sovittu suosituksen ja sopimusehtojen ylläpitoprosessi osallistujineen - toukokuussa julkistetaan projektin tulokset sekä jatkotoimet - syksyllä käynnistetään sopimusmenettelyjen käyttöönottoon tähtäävä viestintä toiminnan jatkuvuussuunnitteluun liittyvän koulutuksen tukemana. Vuoden 2010 keväällä tehdään ensimmäinen hankkeen etenemisen tarkastelu. Vuoden 2011 keväällä tehdään hankkeen etenemisen toinen tarkastelu. Hankkeen tavoitetilan saavuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 Liiketoiminnan jatkuvuus on yritysten ja viranomaisten normaalia laadukasta toimintaa, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden erilaisissa häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa. Jatkuvuuden hallinnan perustaso kuvataan toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevilla suosituksilla ja siihen voi sisältyä toimialakohtaisia erityismäärittelyjä. Suositusten noudattaminen voidaan asettaa sopimuksissa koko palvelun tuotantoverkostoa velvoittavaksi. 2 Yritykset ja julkishallinnon organisaatiot pyrkivät siihen, että toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset täytetään koko kyseistä palvelua tuottavassa palveluntuotantoverkostossa. 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset pyritään saamaan osaksi yleisesti käytössä olevia sopimuskäytäntöjä kuten esimerkiksi IT-hankintojen yleiset sopimusehdot, julkishallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot, jne. Samalla selvitetään, onko suositukset mahdollista saada osaksi pörssiyhtiöissä noudatettavia, yleistä hallintotapaa koskevia suosituksia. 4 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten käyttöönottoa tuetaan erilaisen koulutus- ja valmennustarjonnan keinoin. Käyttöönotto suunnitellaan tehtäväksi yhteistyössä eri tahojen kanssa. Näitä voisivat olla esimerkiksi laatutyötä edistävät organisaatiot sekä erilaiset koulutus- ja konsultointiyritykset. 5 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten kehittäminen ja ylläpito organisoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä eri asiaan liittyvien intressiryhmien kanssa. 4.1 Toteutusohjelma Tehtävä Sopimusehtojen sekä suositusten viimeistely Aikataulu ja osatehtäviä Talvi 2009 (1-2/2009) Sopimusklausuulien viimeistely

18 16 (18) Tehtävä 1. päätös: Pilottivaiheen perusteiden hyväksyminen Pilotointi Aikataulu ja osatehtäviä Suositusten lopullinen tarkastelu ja yhteensovittaminen - VARE - SOPIVA - HUOVI Helmi-maaliskuun vaihteessa Maaliskuu 2009 Pilotointiin liittyvä koulutus - Yleiskatsaus toiminnan jatkuvuussuunnitteluun "Pöytätestaus" - Vaatimukset ja kontrollit - Sopimusprosessit - Kaksi yhden päivän tilaisuutta - Osallistujat sovitaan erikseen Testauksessa esiin tulleiden muutostarpeiden toteuttaminen mennessä 2. päätös: Testauksen tulosten perusteella kehitetyn tuotantoversion hyväksyminen Ylläpito/organisoituminen Jalkauttaminen Huhtikuu 2009 Suosituskokonaisuuden ja sopimusehtojen ylläpitoprosessin hyväksyminen; huhtikuu Projektin tulosten julkistaminen ja jatkotoimien käynnistäminen: toukokuu Varsinaiset toimenpiteet käynnistyvät syyskuussa 2009 Jalkauttamissuunnitelma huhtikuun loppuun mennessä Sopimusprosessia tukevaa, toiminnan jatkuvuussuunnitteluun liittyvää koulutusta - yhteistyössä mm. HUOVI-hankkeen kanssa Yhteistyökumppaneiden valinta sopimusmenettelyjen jalkauttamiseen Hankkeen tulosten ammattimainen viestintä erillisen viestintäsuunnitelman mukaan Hankkeen etenemisen tarkasteluajankohdat Hankkeen etenemisen tarkastelut - 1. tarkastelu 2010 keväällä - 2. tarkastelu 2011 talvella

19 17 (18) Tehtävä Aikataulu ja osatehtäviä Vakiinnuttaminen Hankkeen tulokset ovat osa normaalia sopimuskäytäntöä vuonna 2012 Projektiryhmä ehdottaa, että sopimuksiin perustuvan varautumisen menettelyjen luomiseksi Tietoyhteiskuntasektori perustaa koordinointihankkeen vuosille Hankkeen ohjaukseen osallistuvat huoltovarmuusorganisaation lisäksi keskeiset yritykset sekä hallinnonalat. Hankkeesta raportoidaan myöhemmin päätettävällä tavalla kuitenkin vähintään Tietoyhteiskuntasektorille. Hankkeen käynnistämiseksi vaaditaan seuraavat päätökset ja toimenpiteet: 1 Päätös raportin hyväksymisestä ja siinä esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta 2 Päätös kehittämistoimenpiteiden koordinointihankkeen perustamisesta vuosille sekä hankkeen ohjaus- ja raportointimallista 3 Päätökset kehittämistoimenpiteiden resursoinnista 4 Päätökset suosituskokonaisuuden ja mallisopimusehtojen ylläpitoprosessin organisoinnista 5 Päätös SOPIVA-hankkeen sekä muiden toiminnan jatkuvuuteen ja varautumiseen liittyvien hankkeiden yhteistoiminnasta ja keskinäisestä vastuujaosta 4.2 Hankkeen riskien tarkastelu Hankkeen riskejä on tarkasteltu seuraavassa taulukossa: Riskin kuvaus Merkitys Toimenpiteet Ohjauksen, koordinaation, päätöksenteon ja viestinnän hajautuminen ja puutteellisuus, ei selkeää johtoroolia - Hanke hajautuu - Hallinnonalojen sitoutuminen heikkenee - Toteutuksen aikataulu- ja resurssiongelmat lisääntyvät - Huoltovarmuusorganisaation ja eri osapuolien sitoutuminen tavoitteisiin - Yksiselitteiset ja selkeät ohjausmallit, vastuut ja raportointimenettelyt Hankkeeseen ei voida kohdentaa riittäviä henkilöstö- ja raharesursseja Projektin aikainen tavoitteen tarkentaminen ei onnistu - Toteutuksen syvyydestä ja laadusta joudutaan tinkimään menettelyn käytännön soveltaminen ei onnistu yhtenäisesti ja vähin resurssein - Toteutus ei vastaa muuttunutta tarvetta - Elinkeinoelämän ja huoltovarmuusorganisaation hyödyntäminen - Tehokas ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen - Vuosittain arvioidaan toteutuma ja tavoitteet hallinnon ja yhteiskunnan muutoksia vasten

20 18 (18) Riskin kuvaus Merkitys Toimenpiteet Päällekkäisyys ja epäyhtenäisyys muiden liiketoiminnan jatkuvuuteen ja varautumiseen liittyvien hankkeiden kanssa - Liiketoiminnan jatkuvuuden ja varautumisen kokonaisuuden epäyhtenäisyys - Tehoton resurssien käyttö - Tiivis ja organisoitu yhteistoiminta liiketoiminnan jatkuvuuden ja varautumisen hankkeiden välillä tehtävien jakaminen hankkeiden välillä - Yhtenäinen ja säännönmukainen raportointi johdolle sekä muille sidosryhmille Yritykset ja julkishallinnon organisaatiot eivät sitoudu tulosten käyttöönottoon ja tekevät omia poikkeavia ratkaisuja Kansainvälinen kehitys jää huomioimatta - Epäyhtenäisyys ja kustannukset lisääntyvät - Toiminta vaikeissa erityistilanteissa ei parane - Voi ilmentyä yllättäviä velvoitteita ja vaatimuksia (EU, OECD, NATO, jne.) tai mahdollisuuksia (standardointi) - Yritysten ja hallinnon tietoisuus tavoitteista ja sitoutuminen niihin - Saavutettavien ja saavutettujen hyötyjen arviointi ja maksimointi - Raportointi- ja auditointimenettelyjen yhtenäistäminen ja säännöllinen käyttö - Jatkuva kansainvälinen seuranta ja yhteistyö (CIP, CIIP, standardointi) - Elinkeinoelämän tietotaidon hyödyntäminen - Valtionhallinnon kansainvälisiin työryhmien työskentelyyn osallistuminen 5 Raportin liitteet Liite 1: Käsitteet ja määritelmät Liite 2: Mallilausekkeita - Sopimuksen kohta Toiminnan jatkuvuus Liite 3: Suositus: Toiminnan jatkuvuuden hallinta Liite 4: Huoltovarmuussopimusluonnos: Huoltovarmuussopimus strategisesti merkittävän yrityksen kanssa

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

SOPIVA-hankeryhmä, Kari Wirman

SOPIVA-hankeryhmä, Kari Wirman Toiminnan jatkuvuuden hallinta verkostoituneessa toimintaympäristössä SOPIVA-hankeryhmä, Haasteena koko verkoston toimintavarmuuden kehittäminen 10.5.2010 2 Tuotantotoiminta Tuotantoprosessi Tuotannontekijät

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki 23.9.2014 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Palveluiden häiriöttömyyden varmistaminen

Palveluiden häiriöttömyyden varmistaminen Palveluiden häiriöttömyyden varmistaminen 21.1.2016 vastuullisuuden sidosryhmätilaisuus Tapio Tourula, varautumisen johtava asiantuntija Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tausta Liikenteen ja kuljetusten

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu

Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu 1 Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu Tarjouspyyntö jätekuljetuksista KIINTEISTÖJEN JÄTEKULJETUKSET Keuruun kaupungin tilapalvelu pyytää tarjoustanne kiinteistöjensä jätteidenkuljetuksista sekä

Lisätiedot

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen? Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus Jaakko Pekki 20.11.2015 Varautuminen? Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Suomen kuntien vuoden 2015 tieto- ja kyberturvallisuutta koskeva kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn!

Suomen kuntien vuoden 2015 tieto- ja kyberturvallisuutta koskeva kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! 1(16) Suomen kuntien vuoden 2015 tieto- ja kyberturvallisuutta koskeva kysely Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Arvoisa vastaaja, Tällä kyselyllä selvitetään Suomen kuntien tieto- ja kyberturvallisuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Luonnos LIITE 1

Luonnos LIITE 1 Luonnos 15.4.2015 LIITE 1 Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tietoa päätöksentekoon -seminaari 2.4.2014 Tieteiden talo Valiokuntaneuvos Juha Martelius It ain t what you know that gets

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka Tietoturvapolitiikan käsittely: Tarkastettu Tietoturvaryhmä 07.01.2016 27.01.2016 Hyväksytty Kaupunginhallitus pp.kk.2016 Tietoturvapolitiikan muutokset: Päiväys / Tekijä Kohta Muutoksen kuvaus 28.01.2016

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

evare Valtionhallinnon ICT-varautumisen kehittäminen

evare Valtionhallinnon ICT-varautumisen kehittäminen evare Valtionhallinnon ICT-varautumisen kehittäminen ITJORY 10.6.2009 kalevi.halonen@vm.fi evare hanke VM:n 17.2.2009 asettama Valtionhallinnon ICTvarautumisen kehittämishanke (VM 11:04/2006) Toimikausi

Lisätiedot