Opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Opetus- ja kasvatuslautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma /02/02/02/2015 OPEKAS 87 Valmistelijat: sivistysjohtaja Peter Johnson puh , ruots. koulutoimenjoh ta ja Per-Olof Nyström puh , varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso puh ja talouspäällikkö Kim Salo puh Kaupunginhallitus on antanut toimialoille ja lautakun nille ohjeet vuoden 2016 talous arvioesityksen ja taloussuunnitelman laatimista varten. Laatimisohjeissa toimialoilta edelly te tään toiminnallisten tavoitteiden asettamista tulevaa vuotta 2016 var ten. Strategia ja tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian Kaupungin strategia on koko kaupunkikonsernia koskeva strategia, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset koskeva strategia, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset. Strategia sisältää vision vuoteen 2025: Kokkolassa parasta aikaa. elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan - kärkenään kemia. Valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi valitaan ne kriittiset menestysteki jät, jotka ovat toiminnan kannalta erityisen tärkeitä ja päämääriä edistäviä ja jotka voidaan toteuttaa ja mitata. Lau takunnan tulee esittää valtuus toon nähden sitoviksi viisi toimin tansa kannalta vaikuttavinta ja olen naisinta tavoitetta. Talousar vion ja talous suunnitelman valmisteluvai heessa vielä arvioi daan, ovatko kaikki lautakuntien esitykset syytä olla val tuus toon nähden sitovia ja missä muodossa ne esitetään valtuustolle. Opetus- ja kasvatuslautakunta on hyväksynyt osaltaan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelmien mukaiset kehittämishankkeet sisältyvät talousarvioehdotuksen toiminnallisiin tavoitteisiin.

2 Käyttömenot ja -tulot Käyttömenojen ja -tulojen raamit on vahvistettu kaupunginhallituksessa. Päälinjat ja lähtökohdat ovat seuraavat : -Toimintakulut kasvavat vuoteen 2018 asti keskimäärin 1 prosentilla/vuosi. Laskennan lähtökohtana on vuoden 2014 tilinpäätöksen taso. -Toimintatuotot kasvavat keskimäärin 2,0 % per vuosi. -Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee laaditun kehyksen mukaan perustua enintään 2,0 % suuruiselle toimintamenojen kasvulle vuoden 2014 tilinpäätöksestä laskettuna (vuoden 2016 raami on siis tilinpäätös % + 1 % ). Nousu sisältää myös henkilöstömenojen ja toiminnallisten muutosten vaikutukset. Menojen kasvu on talousarvioraamissa eritelty kululajeittain. - Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. - Investointitaso voi olla enintään taloussuunnitelmassa vuosille esitetyllä tasolla. Lautakuntien tulee esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta tärkeysjärjestyksessä. Palvelutarpeen kasvu 2016 alkaen Varhaiskasvatuspalvelut Talousarvion 2016 ja vuosien talousarviosuunnittelussa on otettu huomioon palvelutarpeen kasvu varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa. Talousarviovuonna 2016 uudet valmistuneet yksiköt Isokylän monitoimitalon päiväkoti sekä Ulkometsän päiväkoti lisäävät kustannuksia huomattavasti, koska nyt näihin yksiköihin pitää varata koko vuoden menot (palkat, vuokrat, siivous, ruokahuolto ja muut menot). Muutenkin varhaiskasvatuksen palvelut laajenevat ja henkilöstömäärä kasvaa, kun The English Kindergarten of Kokkola kunnallistetaan johtokunnan pyynnöstä sekä Torkinmäen koulu ja päiväkoti otetaan käyttöön tammikuussa Huomioitavaa on, että The English Kindergarten of Kokkola -päiväkodin kunnallistaminen ostopalveluista kunnalliseksi toiminnaksi ei talousarviossa lisää budjetin kokonaismäärää. Torkinmäen koulun ja

3 päiväkodin osalta varhaiskasvatuspalvelut tarvitsee uudet toimet ja viran. Toimet eivät lisää 2016 talousarviossa palkkamäärärahoja, vaikutus tulee vasta vuonna Virkojen osalta varhaiskasvatus ei lisää virkojen määrää vaan yksi virka on varhaiskasvatuksen osalta vähentynyt eli kysymys on paremminkin viran siirtymisestä. Varhaiskasvatuslain muutokset vaikuttavat vain pieneltä osin palvelujen laajuuteen ja järjestämiseen. Tällä hetkellä vaikutukset ovat enemminkin määrärahoja lisäävät kuin niitä pienentävät (ryhmäkokojen säädös). Esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden mahdollinen muuttuminen osa-aikaiseksi oikeudeksi koskee valtakunnallisen arvion mukaan vain 6,6 % lapsista. Vielä valmisteluissa olevan muutoksen jälkeenkin heillä on subjektiivinen oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Mahdollinen muutos tullee voimaan Samoin 3-5-vuotiaiden lasten päivähoitoryhmän koon kasvattaminen kolmella (21->24) lapsella on valmistelussa (suhdeluvun muutos 1 aikuinen / 8 lasta). Molempien muutosten vaikutus Kokkolassa jää pieneksi, koska palvelutarve lapsi-ikäluokkien kasvaessa kasvaa joka tapauksessa ja kunnan velvoite päivähoitopaikkojen tarjoamisessa pysyy tiukkana normina. Perusopetuspalvelut Perusopetuksen osalta kustannuspaineita luo OKM: opetusryhmien pienentämiseen saadun valtionosuuden loppuminen vuonna 2016, perusopetuksen oppilas- ja ryhmämäärien tiedossa oleva kasvu ja uuden opetussuunnitelman mukana tuomat ja valtiovallan suunnitelmat opetuksen digitalisaatiosta. Lukuvuoden alussa ensimmäisen luokan aloittaa Kokkolassa historian suurin oppilasikäluokka, yli 650 oppilasta. Ikäluokassa on myös ennätyksellisen suuri eriasteisen kehitysvamman perusteella erityisopetusta tarvitseva oppilasjoukko. OKM:n opetusryhmien pienentämiseen suunnattu erityisrahoitus päättyy vuonna Kevätlukukaudelle 2016 aikaisemmat saadut määrärahat riittävät, mutta niiden loppuminen seuraavan lukukauden alussa merkitsee suurten ryhmien määrän kasvua, jos kaupunki ei yritä hallita tilannetta ja suuntaa tähän tarkoitukseen omaa rahoitusta noin euroa vuosittain. Vuoden 2016 osalta tarvitaan syyslukukauden osalle vastaava rahoitus (5kk). Ryhmäkokojen hallintaa ja perusopetuksen tuottavuutta voidaan lisätä oppilassijoittelun ja hyvän suunnittelun avulla, kuten näköpiirissä olevat muutokset ovat niin suuria, että ne tarvitsevat määrärahalisäyksiä. Samaan aikaa toisaalta myös valtionosuudet kasvavat perusopetuksen osalta oppilasikäluokkien kasvun takia. Opetuksen digitalisaatio on maan hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on pedagogiikan kehittämisen avulla ottaa käyttöön tieto-

4 ja viestintäteknologian innovaatioita opetuksessa. Kärkihankkeena ns. digiloikka ei ole vielä täsmentynyt, mutta siihen osoitettavat valtion erityismäärärahat eivät yksin riitä. Ennakoitavissa on, että valtion sälyttää suurimman osan laitehankinnoista kuntien kannetavaksi ja keskittyy osaamisen kehittämiseen eli täydennyskoulutukseen ja valmennukseen. Uuden opetussuunnitelman (2016) myötä markkinoille tulee uusia tuotteita ja verkkoympäristöjä, joiden käyttäminen saattaa olla edullisempaa kuin perinteisten painettujen oppikirjojen käyttö pitkällä tähtäimellä. Siirtyminen painetusta oppimateriaalista digitaaliseen vaati muutosvaiheessa lisää määrärahoja, joiden tarve on arvioitu varsin hitaan muutosprosessin mukaisesti niin, että vuodelle 2016 tarvitaan euroa ja vuosille euroa vuosittain. Lukiopalvelut Lukiopalvelujen menokehitykseen vaikuttaa kustannuksia laskevasti suomenkielisen lukiokoulutuksen palvelurakenteen muutos alkaen. Talousvaikutukset tuntuvat siten vain syyslukukauden verran. Lukiokoulutuksen suosio ja vetovoima on suomenkielisessä lukiokoulutuksessa ollut hienoisessa kasvussa ja ammatillisen koulutuksen menoleikkaukset saattavat vaikuttaa ammatillisen koulutukseen niin, että sinne ei enää voida ottaa opiskelijoita samaa määrää kuin viime vuosina. Tästä syntyy yhteisvaikutus, joka nostaa lukion opiskelijamäärää ja kasvattaa toimintamenoja. Toisaalta tämä kompensoituu suurempana valtionosuutena kaupungin talouteen. Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta on toisaalta ollut leikkauksien kohde ja vielä on avoinna se, mille tasolle lopulta tarkentuu. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen alkaa syksystä 2016, mutta siihen on jo vuoden 2015 talousarviossa varauduttu. Edellä mainituista seikoista johtuen on perusteltua, että opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvioesitys poikkeaa talousarvioraamin asettamista rajoista toimintamenojen kasvulle. Lisäksi on huomioitava, että vuoden 2014 tilipäätökseen vaikutti ratkaisevasti varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa toimeenpannut henkilöstön lomauttamiset ja muut menoleikkaukset. Siksi talousarvioraamin asettaminen vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan asettaa varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut kaupungin sisäisessä budjetoinnissa epäedulliseen ja vaikeaan asemaan. Opetus- ja kasvatuslautakunnan talousarvioesitys käyttötalouden osalta vuodelle 2016 on seuraava: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

5 Sivistyskeskus ja taloushallintopalvelut on laatinut liitteeseen lautakuntakoh tai set ta voit teet ja perustelut sekä käyttötalousesityksen vastuu alueit tain vuo delle LIITE A 87 Sivistystoimi ja tekninen palvelukeskus on koonnut liitteeseen B lauta kun nan tu le van vuo den talousarvion investointiosan. LIITE B 87 Sivistysjohtaja Lautakunta päättää 1 hyväksyä opetus- ja kasvatuslautakunnan ta lous ar vio ehdo tuk sen vuodelle 2016 ja taloussuunni telmaehdotuksen vuosille kaupun ginhallituk selle lähetettä väksi 2 hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettä väksi lautakuntaa kos ke vat tavoit teet liitteen mukaisina 3 hyväksyä ehdotuksen investoinneista liit teen mukaisina Käsittely Päätös Sami Simpanen esitti, että liitteeseen B 87 investointeihin lisätään Yksipihlajan koulun kohdalle suunnittelumääräraha euroa vuodelle Suunnittelussa tulee ottaa huomioon oppilaaksiottoalue nykyistä laajempana käsittäen Ykspihlajan, Nuolipuron ja Kvikantin alueet. Esitystä kannatti Sanna-Maija Kauppi. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen liitteeseen B 87 merkityllä lisäyksellä.