Valoa Vuomalle, kuitua Kinisjärvelle - kyläverkkohanke

Transkriptio

1 Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunta Valoa Vuomalle, kuitua Kinisjärvelle - kyläverkkohanke Loppuraportti

2 2 Sisältö 1. Hankkeen toteuttajan nimi Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet:... 4 a. Ylemmän tason tavoitteet... 4 b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus... 5 c. Toimenpiteet, aikataulu ja resurssit... 5 d. toteutuksen organisaatio... 9 e. kustannukset ja rahoitus f. raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmän työskentely) g. toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Allekirjoittajat ja päiväys... 13

3 3 1. Hankkeen toteuttajan nimi Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunta 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Valoa Vuomalle, kuitua Kinisjärvelle kyläverkkohanke, Yhteenveto hankkeesta Hankkeessa suunniteltiin ja rakennettiin laajakaistaverkko Kinisjärvi-Vuoman alueelle. Tarkoituksena oli, että hankkeen päätyttyä kylillä on valmis ja toimiva osuuskuntaomisteinen kyläverkko. Kinisjärvi-Vuoman kyläverkon varsinainen rakentaminen hankkeen puitteissa saatiin päätökseen syksyn 2013 aikana; runkoverkko on valmis ja toimiva. Talopäätyjen kytkennät saatiin valmiiksi alkukeväästä 2014 ja kaikille, jotka operaattorin palveluita halusivat, olivat palveluiden piirissä kesäkuuhun 2014 mennessä. Ainoastaan pientä siistimis- ja peittämistyötä jäi kesälle ja syksylle Sopivien urakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeen toteuttaminen (verkon suunnittelu, tarvikehankinnat, kaapeleiden auraus, kuitujen hitsaus ja muut kytkennät) on onnistunut sujuvasti. Erityismaininnan ansaitsevat kuitenkin Kinisjärvi-Vuoman kyläläiset, jotka ovat olleet innolla mukana toteuttamassa omaa laajakaistaverkkoa; käytössä ovat olleet niin kyläläisten työkalut, työkoneet kuin myös ammattitaito ja aika. Hanke toteutettiin suurimmaksi osaksi kyläläisten talkoopanoksella.

4 4 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet: a. Ylemmän tason tavoitteet Oman laajakaistaverkon kautta kylien houkuttelevuus asumis- ja yritysympäristönä kasvaa. Samalla vahvistetaan kylien elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä lisätään mahdollisuuksia alueen kehittämiseen toimijalähtöisen ulottuvuuden kautta. Kyläverkkohankkeen tavoitteena oli saada kylät niin sanotusti nykyaikaan ja siten vahvistaa kylien asemaa nyky-yhteiskunnassa. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli rakentaa kyliin 100 megan kaksisuuntainen valokuitupohjainen tietoliikenneverkko. Tämän myötä Kinisjärvi-Vuomalle saadaan sekä nykyisille että tuleville asukkaille nopeat tietoliikenneyhteydet. Näin luodaan asukkaille ja yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä kyliin on tarkoitus houkutella uusia asukkaita, sillä laajakaista mahdollistaa myös etätyön tekemisen kylältä, mikä on suuri etu. Yri-

5 5 tystoiminnan kautta saadaan mahdollisesti luotua kylille uusia työpaikkoja, jolloin kylät pysyvät asuttuina. Hankkeen kautta kylän yhteisöllisyys ja yhteistoiminta vahvistuvat entisestään. Kinisjärvi-Vuoman kylillä oli jo ennestään kokemusta Maaseuturahaston hankkeista Leader-toimintaryhmän kautta. Se osoittaa kuinka sitoutuneita kyläläiset ovat yhteisten hankkeiden vetämiseen. Talkootyöllä pyrittiin yhä enemmän yhdistämään kyläläisiä ja toimimaan yhteisen edun nimiin. b. Hankkeen tavoitteet Kylillä asuvat vanhukset lähtivät hankkeeseen innokkaasti mukaan, koska heidän toiveensa on pystyä asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Tuleva laajakaista takaa vanhemmalle väestölle arjen turvaa ja lisäpalveluita. Vanhukset pystyvät paremmin pitämään myös yhteyttä muualla asuviin, heille läheisiin ihmisiin. Kinisjärvi-Vuoman alueella asuu paljon myös lapsia, jotka aikaa myöten varttuvat nuoriksi. Nykyään kouluissa käytetään paljon internetistä löytyviä tietoja tehtävien tekemiseen. On tärkeä jo tässä vaiheessa luoda nuorille mahdollisuus opiskella kotoa päin. Monet oppilaitokset tarjoavat nykyisin myös verkko-opetusta. Kinisjärvi-Vuoman kyläyhdistys ottaa laajakaistayhteyden myös kylätalolle. Sen myötä kyläläisten kurssipalvelut Revontuliopiston kautta parantuvat. Revontuliopiston kanssa on käyty jo neuvotteluja uusista kursseista, joita voitaisiin laajakaistan myötä pitää etänä Kittilästä käsin. Kylät sijaitsevat sen verran kaukana kirkonkylältä, että opettajia on vaikea saada paikan päälle. Kyläläiset käyvät aktiivisesti kansalaisopiston järjestämillä kursseilla. Revontuliopisto on luvannut tarjota myös laajakaistan käyttöön opettavan kurssin Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet, aikataulu ja resurssit Vuoden 2012 lokakuussa pidettiin ensimmäinen laajakaista-tilaisuus KKTM:n Kuitua tunturiin -hankkeen toimesta Kinisjärvi-Vuoman kyläläisille; paikalla oli kolmisenkymmentä kyläläistä. Tilaisuudessa kävi selväksi, että kyläläiset ovat asiasta kiinnostuneita ja ovat valmiit osallistumaan hankkeen toteutukseen sekä rahallisesti että työ-

6 6 panoksellaan. Marraskuun kylätilaisuudessa päätettiin, että Kinisjärvi-Vuoman kyläyhdistys hakee hanketta perustettavan osuuskunnan lukuun. Kuitua tunturiin- hankkeen palkkaama kyläaktivaattori Susanna Kantola kiersi kylien taloudet ja otti yhteyttä myös mökkiläisiin ja kyseli heidän valmiutta lähteä mukaan laajakaistahankkeeseen. Tässä yhteydessä mukaan tulevilta liittyjiltä otettiin jo nimet paperiin. Hankehakemukseen tarvittiin kustannusarvio ja alustava suunnitelma toteutuksesta. Kyläyhdistys kilpailutti laajakaistan suunnittelijan ja valituksi tuli Eltel. Eltelin vahvuutena nähtiin kustannustehokkuuden lisäksi aiempien lappilaisten kyläverkkojen suunnittelu- ja toteutuskokemus. Koska saatu avustus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan jälkikäteen, hankkeeseen tarvittiin alkurahoitus. Kyläyhdistyksellä ei ollut rahkeita lähteä omin varoin hanketta aloittamaan, joten käännyttiin Kittilän kunnan puoleen. Kunta oli alustavasti varannut vuoden 2013 budjettiin rahaa laajakaistan rakentamista varten. Kun oli tiedossa myös, etteivät operaattorit olleet kiinnostuneita laajentamaan verkkoa, kunta päätti lähteä lainoittamaan Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanketta yhteensä eurolla. Kun hankkeen suunnitelma, rahoitus ja liittyjät olivat tiedossa, valmisteltiin hankehakemus, joka jätettiin eli viimeisenä mahdollisena hakupäivänä. Vuoden 2013 helmikuussa jo ennen virallisen hankepäätöksen saamista perustettiin Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunta, jonka puheenjohtajana toimii Jani Hämäläinen. Osuuskunta otti hallinnoitavakseen Kinisjärvi-Vuoman kyläyhdistyksen perustettavan osuuskunnan lukuun hakeman laajakaistahankkeen. Kun hankepäätös saatiin 2013 toukokuun alussa, aloitti Eltel Kinisjärvi-Vuoman laajakaistan suunnittelun 2. vaiheen, jota suunnittelija kävi esittelemässä kesäkuun alussa osuuskunnan hallitukselle. Kyläläisille järjestettiin infotilaisuus kesäkuun puolessa välissä. Lisäksi kesäkuussa järjestettiin Revontuli-opiston kanssa lain vaatima tieturvakurssi talkoolaisille, jonka kouluttajana toimi Relacomin Jorma Pudas. Kurssilaisia oli 28.

7 7 Samaan aikaan Eltel kilpailutti osuuskunnan puolesta hankkeen kone- ja laitehankinnat ja maanrakennusosion sekä tele- ja kartoitustyöt. Kone- ja laitehankinnat päätettiin tehdä Elektroskandialta/Rexeliltä; Elektroskandian/Rexelin tarjous oli edullinen ja toimittaja tunnettu ja varma. Maanrakennusurakoitsijaksi valittiin Maansiirto Petri Junttila; tässä valinnassa painottuivat edullisuus, paikallisuus ja se, että urakoitsija hyväksyi kyläläiset avustamaan kaapelin vedossa. Lisäksi urakoitsija oli toteuttanut Siitosen kyläverkon maanrakennustyöt. Tele- ja kartoitustyöt sai Eltel, koska tarjous oli edullisin ja toimija oli tuttu ja varma. Kaapelit ja muut tarvittavat tarvikkeet tilattiin heinäkuun lopussa ja työt aloitettiin teiden alituksilla elokuun puolessa välissä. Kyläläiset kaivoivat tien molemmin puolin alitusmontut ja suojasivat ne varoitusnauhoin ja urakoitsija suoritti itse alituksen. Tämän jälkeen urakoitsija esiaurasi koko kaapeloitavan alueen. Kyläläiset vetivät kaapelin tienlaitaan omilla koneilla ja vuokrakaapelikärryllä ja urakoitsija upotti kaapelin maahan. Kaapelin veto ja alitusten teko kesti kaikkinensa 3 viikkoa, jonka jälkeen kyläläiset pystyttivät jakamokaapit.

8 8 Tämän jälkeen Eltel aloitti jakamoiden kytkemisen, jossa meni noin kaksi viikkoa. Vuodenvaihteen jälkeen Eltel on liittänyt kaapelit päätekoppeihin Lohinivassa ja Kinisjärvellä. Talopäädyt tehtiin valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä ja operaattorin viimeiset kytkennät tehtiin niin, että Valojuhlassa meillä esiteltiin ensimmäinen toimivat yhteydet. Aurausjälkien siistiminen ja peittäminen suoritettiin syksyllä 2013 sekin talkoovoimin. Toimintaa vaikeutti erityisesti maaston kivisyys; teiden varsilta ajettiin pois kymmeniä traktorinkuormia pienempiä ja isompia kiviä. Aurausjäljen kiveäminen estää kaapelin myöhemmän vaurioitumisen, kun esimerkiksi routa nostaa maata. Kieringintie ja Vuomantie saatiin siistittyä ennen lumentuloa. Siistimättä jäivät Kinisjärventie sekä Kurkisenmetsäautotie, jotka siistittiin kesän ja syksyn 2014 aikana. Operaattorin valinta ei aiheuttanut vaikeuksia, sillä valittavana oli vain yksi operaattori eli Sonera. Sopimusta sen sijaan jouduttiin työstämään ohjausryhmän palavereissa, osuuskunnan hallituksen kokouksissa sekä laajakaistailloissa kyläläisten kanssa pitkään, elokuusta 2013 tammikuuhun 2014 asti. Sen jälkeen asiat etenivät varsin nopeasti niin, että ensimmäiset palvelusopimukset tehtiin ja toimivat yhteydet saatiin maaliskuussa; viimeisiä sopimuksia tosin solmittiin vielä kesäkuussa. Valojuhlaa vietettiin kylätalolla. Valojuhlaan saapui väkeä ympäri Lapin lääniä noin reilu sata henkeä. Mukana oli yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä sekä kyläläisiä. Kyläyhdistyksen ottaman 100 megan laajakaistayhteydellä saatiin yhteys viestintäministeri Krista Kiuruun. Ministeri pääsi mukaan juhla humuun skypen välityksellä kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän kanssa. Kyläläiset saivat ministeriltä kiitosta periksiantamattomuudesta. Ministerin skype-vierailu Valojuhlassa ylitti myös uutiskynnyksen Pohjois-Suomen tv-uutisissa, jossa asiasta mainittiin ministerin jutun yhteydessä. Puheiden lisäksi valojuhlan musiikillisesta puolesta vastasi naapurikylän poika Jukka Lampela. Vieraat saivat nauttia poronlihakeitosta ja hillakakusta.

9 9 d. toteutuksen organisaatio Hankkeen hakijana ja hallinnoijana on toiminut Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunta ja varsinaisena toimeenpanijana osuuskunnan hallitus, johon kuuluvat puheenjohtajana Jani Hämäläinen, sihteerinä Jaana Hangasvaara ja rahastonhoitajana Heli Palo sekä jäseninä Seppo Kantola ja Mirja Pohjoisaho-Tapio. Hankevastaavana ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Heli Palo. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat rahoittajan eli ELY-keskuksen puolelta Anna-Kaisa Teurajärvi sekä kyläläiset Aki Kurkinen, Susanna Kantola, Seppo Kantola, Jaana Hangasvaara ja Paavo Palo. Asiantuntijana Kuitua Tunturiin-hankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen. Koska tiedettiin etukäteen, että kyläverkkohankkeemme tulee herättämään mielenkiintoa niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin, valittiin hankkeelle tiedottaja, Susanna Kantola. Talkootyötä tiedettiin tarvittavan paljon, jotta työ sujuisi mahdollisimman jouhevasti, päätettiin valita myös talkoopäällikkö. Talkoopäällikkönä on toiminut Seppo Kantola. Talkoolaiset antoivat oman panoksensa hankkeelle ja tekivätkin pitkiä päiviä. Kaiken kaikkiaan talkootyötä tehtiin 3511 tuntia, joka sisältää mies- ja konetyön. Talkoolaiset muonitettiin hankkeen toimesta. Muonitusvastaavana toimi Heli Palo.

10 10 e. kustannukset ja rahoitus Kokonaiskustannukset päätöksen mukaan Rahoitussuunnitelma Koneet ja laitteet ELY-keskuksen tuki ,00 Yksityinen rahoitus ,00 - rahallinen osuus 6 000,00 - talkootyö ,00 Kokonaiskustannukset ,00 Rahoitussuunnitelma Rakentaminen ELY-keskuksen tuki ,50 Yksityinen rahoitus ,50 - rahallinen osuus ,50 - talkootyö ,00 Kokonaiskustannukset ,00 Toteutuneet kokonaiskustannukset Kustannukset Koneet ja laitteet ELY-keskuksen tuki ,36 Yksityinen rahoitus ,12 - rahallinen osuus 5 469,78 - talkootyö ,34 Kokonaiskustannukset ,48

11 11 Kustannukset Rakentaminen ELY-keskuksen tuki ,66 Yksityinen rahoitus ,88 - rahallinen osuus 6 453,57 - talkootyö ,31 Kokonaiskustannukset ,54 Hankkeen taloutta pyöritettiin ELY-keskuksesta haetulla ennakolla ,70 ja Kittilän kunnan lainalla, jota nostettiin kahteen otteeseen yhteensä ,00 sekä osuuskunnan kuukausittaisilla alv-palautuksilla. Liittyjiltä kerättiin myös rahaa hankkeen omarahoitusosuutta varten. Päätös ensimmäiseen maksatushakemukseen saatiin maaliskuussa Tällä rahalla osuuskunta sai lyhennettyä 40 % kunnan antamasta lainasta. f. raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmän työskentely) Valoa Vuomalle, kuitua Kinisjärvelle kyläverkkohankkeesta on tehty yksi maksatushakemus syyskuussa Indikaattorilomake toimitettiin 2014 tammikuun loppuun mennessä Lapin ELY-keskukseen. Kyläverkon ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( , , , ja ). Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanke on ollut esillä Kittilä-lehdessä, Lapin Kansassa ja Lapin Radiossa. Lisäksi hanketta on käyty esittelemässä Seutuverkkoseminaarissa, Lapin kylätoimintapäivillä ja Lapin Ely-keskuksen hankekoulutuksessa. Hanke oli myös mukana Lapin laajakaistahankkeiden loppuseminaarissa Levillä. Konsultointiapua Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanke on antanut mm. Kerässiepin, Sattasen ja Kuhmon kyläverkkohankkeille sekä laajakaistan rakentamista suunnittelevalle Äkäslompololle.

12 12 g. toteutusoletukset ja riskit Riskinä on, että miten rakennettu kyläverkko toimii pitemmässä juoksussa. Tuleeko esimerkiksi muiden toimijoiden toimesta verkkoon vaurioita? Kuinka paljon eri toimijoiden toimesta osuuskunta joutuu tekemään kaapelin näyttöjä ja kuinka paljon ne tulevat maksamaan? Toteutusoletuksena on, että meillä on jatkossakin toimiva kyläverkko.

13 Yhteistyökumppanit Lapin ELY-keskus Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Kuitua tunturiin hanke Kittilän kunta Lapin liitto Sonera Eltel Elektroskandia/Rexel Nestor Saarenputaan kyläverkkohanke Sattasen kyläverkkohanke 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena on toimiva kyläverkko Kinisjärven ja Vuoman kylillä. Se vaikuttaa positiivisesti kylien ilmeeseen ja viihtyvyyteen. Hankkeen tuloksena on myös talkootyön kautta kylissä lisääntynyt yhteisöllisyys. Kylät ovat hankkeen myötä saaneet myönteistä julkisuutta. Alueen yrityksille toimiva laajakaista on merkittävä ja mokkulaa varmempi markkinointi- ja yhteydenpitoväline. Tällainen hanke soveltuu pienille kylille, jotka eivät sijaitse valtateiden varressa. 5. Allekirjoittajat ja päiväys Heli Palo Jaana Hangasvaara