Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen, Maaseuturahasto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pirjo Onkalo päivitetty

Transkriptio

1 Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen, Maaseuturahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pirjo Onkalo päivitetty

2 Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, tällä hetkellä runkoverkkoja ei voida rahoittaa Manner-Suomen kehittämisohjelmassa tavoitteena 100 kyläverkkohankkeen rahoittaminen Suomessa ELY-keskuksen Maaseuturahaston kiintiöstä voidaan rahoittaa: - laajakaistarakentamishankkeiden selvityksiä yleishyödyllisinä kehittämishankkeina (liityntäverkot eli ns. kyläverkot) - laajakaistaverkkojen rakentamista (liityntäverkot eli ns. kyläverkot) - kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään laajakaistaa palveluiden tuottamisessa Rahoitetaan toimenpiteestä M07 Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen ja sen alatoimenpiteestä 7.3 Laajakaistainfrastruktuuri sekä laajakaistan ja verkossa tarjottavien palvelujen saatavuus

3 Laajakaistahankkeiden rahoitusehtoja Manner-Suomen kehittämismaaseutuohjelma: - Kiinteä tukitaso: 70 % julkinen tuki -> yksityistä rahoitusta tarvitaan aina 30 % - Hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset voivat olla enintään 2 miljoonaa (erityinen poikkeus mahdollinen) - Maantieteellisesti investoinnin toimet eivät tulisi kohdistua NUTS 5/LAU 2-tasoa (vastaa kuntatasoa) laajemmalle alueelle (erityinen poikkeus mahdollinen) - Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka aiheutuvat viimeisen 100 metrin tilaajaliittymän (talokaapeli), rakentamisesta loppukäyttäjän asuinrakennuksen tai toimipaikan seinästä. Lähtökohtana on, että laajakaistapalvelun käyttäjä hankkii tarvitsemansa tilaajaliittymän omalla kustannuksellaan. - Kyläverkkohankkeita toteutetaan maaseutualueilla, joille yhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti Ennen tuen myöntämistä hankkeelle on tehtävä julkinen kuuleminen - Verkon rakentaminen teknologiariippumatonta, mutta edellytys 100 Mbit/s yhteys - Verkko on tuen saajan omistama ja tuen saaja sitoutuu pitämään verkon käytössä (yleisasetus 1303/2013) - Kyseessä on yleishyödyllinen investointihanke ja tuen hakijana voi olla yleishyödyllinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö, jonka ensisijainen toiminta ei ole voiton tavoittelu (tulee näkyä yhtiöjärjestyksessä)

4 Laajakaistahankkeiden rahoitusehtoja Manner-Suomen maaseutuohjelman asettamien rahoitusehtojen ohella Pohjois-Pohjanmaalla: - Pääsääntöisesti harvaan asutuille ja ydinmaaseutualueille, vain erityisin perustein kaupungin läheiselle maaseudulle (esim. hankkeen kokonaisjärkevyys, suurin osa hankkeesta ydin- tai harvaan asutulla alueella) sekä varsinkin taajamien ulkopuolisiin investointeihin asumisen, työn tekemisen ja yrittämisen edellytystenparantamiseksi (linkki karttaan: - rakentamisen laadunvarmistuksen kuvaus tuotu esille hankesuunnitelmassa - eduksi, jos hankehakemuksessa on tuotu esille: muiden rakentamistoimien hyödyntäminen (esim. muut linjat, väylät, maisemanhoitotoimenpiteet) suunnitelma verkkojen hyödyntämiseksi esim. palveluiden tuotannossa - Kyläverkkohankkeiden rahoitusrakenne kaikille sama riippumatta hakijasta: julkinen tuki aina 70 % ja yksityinen rahoitus aina 30 %

5 Laajakaistaverkkohankkeen hakeminen Maaseuturahastosta Pohjois-Pohjanmaalla toistaiseksi jatkuva haku Kaikki kehittämis- ja investointihankkeet pisteytetään muiden valintajaksolla tulleiden hankkeiden kanssa -> verkkohankkeet kilpailevat rahoituksesta kaikkien muiden hankkeiden kanssa, eivät siis keskenään Valintajaksot: marraskuu-helmikuu, maaliskuu-toukokuu, kesäkuu-lokakuu Jotta tukea voidaan myöntää, tulee hakemuksessa olla mm.: Liityntäverkkosuunnitelma karttoineen Julkisen kuulemisen tulos Kustannusarviot eriteltynä asumalähiöihin/taajama-alueisiin ja hajaasutusalueisiin, jos hankkeessa on molempia Poistettuna kustannus, joka aiheutuu viimeisestä 100 m Jos samalle alueelle rakennetaan esimerkiksi Viestintäviraston rahoittamaa runkoverkkoa, kyseisen hankkeen kustannuksia ei tule olla esitetty liityntä/kyläverkkohankkeelle (esimerkiksi jos samassa kaivannossa sekä runko- että liityntäverkkoa -> kaivauskulu runkoverkkohankkeelle, liityntäverkolle vain kaapelikulu) Yksikköhinnat, jos mahdollista Metrihinnat ja miten hintaan on päädytty (maatyöt, laitteet, kaapelit ja muut tarvikkeet, hitsaukset, yleiskulut/hallinnolliset kulut) Ojametrimäärä ja liittymämäärä Tarvittavat luvat

6 Laajakaistaverkkohankkeen hakeminen Maaseuturahastosta, jatkuu Tarvittavista luvista: Viranomaisluvat on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä tai viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista. (Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta 1174/ ) Rakentamista varten tarvittavat luvat ELY Kunnat Rataluvat Liikennevirasto vesistöluvat Yksityiset maanomistajat Julkisesta kuulemisesta, tuen hakijan vastuulla Julkaisupaikat: Tuen hakijan kotisivu, ELY keskuksen kotisivuilla kuulutukset - osassa ja lehti-ilmoitus (vähintään maakuntalehti) Kuuleminen sisältää seuraavat tiedot: Yhteystiedot: Tuen hakijan/rakennuttajan ja rahoittajan yhteyshenkilö Kartta alueesta: Ei tarvitse näkyä suunnitelmaa, kartta voi olla rakennusaluetta suurempi Aikaraja kuulemiselle: Sähköisesti esillä vähintään 2 viikkoa

7 Laajakaistaverkkohankkeen hakeminen Maaseuturahastosta, jatkuu

8 Laajakaistaverkkohankkeen hakeminen Maaseuturahastosta, jatkuu Julkinen rahoitus 70 % (ELY %, kuntaraha %) Pohjois-Pohjanmaalla alkavasta valintajaksosta lähtien kunta/muun julkisen rahoituksen minimivaatimus on 10 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Taustalla tälle on valtiontalouden haastava tilanne. Myös muissa kuin laajakaistainvestointihankkeissa kuntarahavaatimusta on nostettu. yksityinen rahoitus 30 % Voi koostua esimerkiksi tuen hakijan omarahoituksesta (jos yksityisoikeudellinen yhteisö), liittymämaksuista, kuukausimaksuista, lainarahaa ja muista tuloista (esim. sponsorit) Hankkeissa voi olla myös vastikkeetonta työtä (oma lomake 3306F) Esim. lupien hankinta, tiedottaminen, markkinointi, kilpailutukset (arvo 15 /h) Esim. Teiden lanaus, kivien pois kuljetus, tarvikekuljetukset työmaalle (arvo 45 /h)

9 Käsitteitä: Runkoverkko - Verkko, joka rakennetaan liitäntäverkon liittämiseksi palveluntarjoajan verkkoon. Verkkoon ei liitetä asiakasliittymiä. Liitäntäverkko - Verkko, joka rakennetaan asiakasliittymien liittämistä varten Liitäntäpiste - Se kohta liitäntäverkosta, johon asiakasliittymä voidaan liittää. Yleensä tämä on kaivo. Asiakasliittymä - Se verkon osa, joka tarvitaan pelkästään asiakasliittymän liitäntäverkkoon kytkemistä varten. Ojametrimäärä (vetomäärä) - Kuinka paljon maata pitää avata kaapeli/kaapelien asentamista varten. Ojametrille voidaan asentaa useita kaapelia.

10 Taajama-alue

11 Asiakasliittymät ja 100 m vähennyksen laskeminen Asiakasliittymämäärä ilmoitetaan hakemuksessa Vähimmäismäärä, jotta verkko kannattaa rakentaa Sitoutuneita liittyjiä hakemusajankohtana Tavoitemäärä hankkeen lopussa Liittymämäärä todennäköisesti kasvaa rakentamisen edetessä 100 m tukikelvoton kustannus, kts. seuraavan sivun esimerkki

12

13 Muuta huomioitavaa - Toteuttaja vaihtuu kesken hankkeen tai hankkeen jälkeen? - Laki 2014/28 31: Tuetun investoinnin kohdetta ei saa pysyvästi tai merkittävässä määrin käyttää muuhun kuin tuen kohteena olevaan toimintaan tai kehittämistyöhön ennen myönnettyä tukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn määräajan päättymistä. Jos tuen kohteena oleva toiminta tai tuetun investoinnin omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen määräajan päättymistä, tuen saajan on ennen luovutusta haettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksen saaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja että tuen kohteena olevan yritystoiminnan tai kehittämistyön luonne ei olennaisesti muutu. Jos luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja osa tuesta on vielä maksamatta, voidaan jäljellä oleva tuki samalla siirtää maksettavaksi siirron saajalle. - Jos hankkeessa on useampi toteuttaja? - tuen hakijan ja hankkeen toteuttajan ollessa eri tahoja tuen hakija tai päätösvaltaa hakijayhteisössä käyttävä ei ole hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen hankkeen toteuttajaan nähden; Kuntaliitto auttaa em. tulkinnassa ja mm. kilpailutuskysymyksissä - tuen hakijan taloushallinto ja varojen käyttö on järjestetty siten, että tuen hakijan muun toiminnan kustannusten ja hankkeen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on eriytettävissä. - Tuensiirtosopimukset Kyläverkkoinvestointeihin mahdollisesti tulossa muutoksia (vielä hyvinkin avoimena oleva asia): - tukiprosentin vaihtelee hakijan liikevaihdosta riippuen % -> 50 % tuki niille hakijoille, joilla liikevaihto ylittää viimeisen kolmen vuoden ajalta 10 milj. euroa. Muille tukiprosentti pysyisi 70 %. - joidenkin kiinteistöjen rakentamiskustannusten hyväksyminen kokonaisuudessaan ilman 100 m vähennystä (esim. yhteiset kylätalot) - yhtiöjärjestyksessä ei verkkohankkeen hakijalla tarvitsisi enää olla lausetta, että yhtiön toiminta ei ole ensisijaisesti voittoa tavoittelevaa - erityisesti harvaan asutulla maaseudulla voitaisiin tukea myös runkoverkkorakentamista