Sote- ja maakuntauudistus julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämisessä

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämisessä Hallituksen esitykset 15/2017 ja 47/2017 Alivaltiosihteeri, dosentti Tuomas Pöysti Taloustieteen kesäpäivät

2 -

3 Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Perusoikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen varmistaminen => palveluiden saatavuus Osallisuus ja demokratia Selkeä hallinnon työnjako Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

4

5 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

6 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

7 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta arvioidaan lainvalmistelussa Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

8 Arviointi vuoropuheluna tutkimuksen kanssa Laaja-alainen systeeminen ja toiminnallinen muutos ei voida arvioida kokonaisuutta kokonaistasapainomallilla tai osittaisen tasapainon malleilla laadullinen kokonaisarviointi ja epävarmuuksien esille tuonti voiko yhteiskuntatieteilijä pitää perusteltuna muutosta: known unknowns and unknown unknows. Kompleksisuuden hallinta Dialogi eri tutkimusten ja selvitysten kanssa Tuotantotaloudellinen tehostamispotentiaalien arviointi Kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen vertailutieto Vertailuasetelma -tarkastelu (integroitujen järjestelmien menokehitys vs. vertailuryhmä) Laadullinen arviointi Best case / worst case -vertailuasetelma (Reaalioptioarvo) Lainsäädännön arviointineuvoston positiivinen vaikutus ja asettama vaatimustaso Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

9 Millä taustaoletuksille arviointi ja julkinen keskustelu perustuu? Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

10 Eri näkökulmat ja niiden yhdistäminen Onko suunnitelmatalous aina tehokkaampaa? Organisaatioiden sisäisten transaktiokustannusten huomioon ottaminen Digitaalisen teknologian vaikutus organisaatioiden rakenteeseen ja transaktiokustannuksiin Erikoistumisen merkitys - modulaarinen tuotantorakenne ja arvoketju vs. yhden katon organisaatio Valtiosääntöjuridiikan ratkaiseva merkitys yhteiskunnan kehittämisessä Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

11 Maakuntien rahoitus Yleistä maakuntien rahoituksesta -

12 -

13 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakasja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 13 Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein

14 Maakuntien rahoitus 1 (1/2)

15 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

16 -

17 Kustannukset valinnanvapausmallissa Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi

18 Miten kustannusten kasvua hillitään? -

19 Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: digitalisaatio oikea-aikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sote-keskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus. -

20

21 alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi