Nurminen Asiakaslehti 1/2008 news

Transkriptio

1 Nurminennews Asiakaslehti 1/2008

2 Pääkirjoitus Katse pallossa, peli hallussa Kuvat: annika rauhala /2008 2Kalanteria kuljettamassa Nurminen Heavyn kyydissä. 6Erikoiskuljetusta raiteilla Nurminen Cargo lastaa kaikkea, mikä kiskoille mahtuu Suomen suurimmassa satamassa Täyden palvelun logistiikkakeskus nousee Vuosaareen Helsinkiin. Päivä Vaalimaalla Nurminen Logistics palvelee Suomen ja Venäjän vilkkaimmalla raja-asemalla. Ambulansseille uusi ilme Taideopiskelijat Juha Juvonen ja Eva Neesemann voittivat kilpailun. Rantalentistä kesät talvet Sales Manager Markku Lehti on beachmies henkeen ja vereen. 20 SQAS Uusi sulka Nurminen Logisticsin hattuun. Urheilu on hauskaa. Siinä saa koetella omia rajojaan ja kokea onnistumisen elämyksiä ihan niin kuin bisneksessäkin. Asiakaspalveluyritys voi menestyä vain asiakasta kuuntelemalla. Kun esimerkiksi jääpallossa on onnistuakseen pidettävä katse pallossa ja kuljetettava se yhteispelillä maaliin, on asiakaspalvelussa keskityttävä asiakkaan tarpeisiin ja pystyttävä hoitamaan keikka onnistuneesti loppuun. Nurmislaiset tekevät maaleja päivittäin sen huomaa muun muassa asiakastyytyväisyystutkimuksemme tuloksista. Parantamisen varaa on kuitenkin aina. Haluamme olla logistiikan paras ongelmanratkaisija, joka palvelee kokonaisvaltaisilla ja kullekin asiakkaalle räätälöidyillä ratkaisulla. Kokonaisvaltaista ja koko arvoketjun kattavaa palvelukonseptiamme vahvistaa Vuosaaren sataman yhteyteen marraskuussa valmistuva moderni logistiikkakeskuksemme. Sen kokonaispinta-ala on kaikkien kolmen vaiheen valmistuttua noin neliömetriä. Logistiikkakeskuksen liikenteellisesti loistava sijainti ja modernit tietojärjestelmät synnyttävät asiakkaillemme uudenlaista lisäarvoa, mikä parantaa heidän omaa kilpailukykyään. Nurmisen asiakaskunta on laajentunut ilahduttavasti viime aikoina. Asiakkaidemme tarpeet vaihtelevat erikoiskuljetuksista turvapuhelinpalveluihin, ja haluamme palvella jokaista heistä erittäin hyvin. Nyt ensimmäistä kertaa tässä muodossa ilmestyvän Nurminen News -asiakaslehden artikkelit kertovat, että Nurmisella on tehokas ja yhteistyökykyinen joukkue. Se pystyy kuljettamaan maaliin pallon kuin pallon. Lasse Paitsola President and CEO

3 4 Teksti: Laura Jokinen, Kuvat: Annika Rauhala Kalanteria kuljettamassa Ei missään ole yhtä paljon haasteita kuin tässä, kuvailee Mika Kangasniemi työtään. Sataseitsemänkymmentätuhatta kiloa painoa, 30 metriä pituutta, neljä metriä korkeutta ja 5,2 metriä leveyttä. Tämä on heviä. Aamuseitsemältä paperin jälkikäsittelylaitteita valmistavan Metso Paperin Järvenpään-konepajalla Nurminen Heavyn ammattilaiset valmistautuvat päivän kuljetukseen. Nurminen Heavyn suurin asiakas Metso Paper on toimittamassa kalanteria eli viimeistelyosaa paperikoneeseen asiakkaalleen Japaniin ja luottaa kuljetuksen pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Nurminen Heavyn hoidettavaksi. Nurmisen Traffic Operator Harri Autio, Sales Representative Henrik Laihanen, liikenteenohjaaja Esko Huuska ja kuljettajat Mika Kangasniemi ja Reijo Järviö heittävät tottuneen näköisesti paksut ketjut paikoilleen lavetin reunoihin ja valmistavat auton peruuttamaan vähän alle satatuhatta kiloa painavan kalanterin rungon alle. Kun siltanosturit ovat saaneet paketin laskettua lavetille, alkaa kalanterin rungon sitominen kiinni lavettiin. Se ei olekaan mikään ohimennen tehtävä juttu vaan vaatii näiltä ammattilaisiltakin useita tunteja. Ennen kuljetuksen lähettämistä liikkeelle Heavyn liikenteenhoitaja Harri Autio ja Metso Paperin huolinta- ja logistiikkapäällikkö Ritva Natunen käyvät vielä läpi tämän kuljetuksen ja tulevia toimituksia. Tämänpäiväisen kuljetuksen lisäksi seuraavana päivänä haetaan vielä toinen samanlainen kuorma Järvenpäästä Kotkaan. Kotkan satamassa kalanterin runko nostetaan viikon päästä jälleen Nurmisen auton lavetille ja ajetaan syöttöalukseen, feederiin, joka syöttää valtamerialuksia, eli kuljettaa rahteja pienemmistä satamista valtamerilaivojen satamiin. Ensimmäinen määränpää on Bremerhaven, missä Nurmisen rekka purkaa lastinsa ja jättää sen odottamaan valtamerilaivaa Japaniin. Kun kalanterin run- got saapuvat Yokohamaan, ne lastataan vielä kerran, nyt niin sanottuun coasteriin eli rannikkolaivaan tai proomuun, joka vie ne perille asiakkaalle. Reitti kuulostaa monimutkaiselta ja hankalalta järjestää, mutta Ritva Natunen on asiasta eri mieltä. Juuri reittisuunnittelu ja aikataulutus ovat koko tämän työn suola, Ritva sanoo. Nurmisen käyttämän lavetin voi rakentaa palasista asiakkaan vaatimusten mukaan sellaiseksi kuin kuljetettava tuote vaatii. Lavetin valintaan vaikuttavat muun muassa kuljetettavan kappaleen painopiste, muoto ja paino. Tänään kuljetettava kalanterin runko vaatii ihan omanlaisensa kuljetusvälineen. Tällaisessa lavetissa kaikki renkaat ovat ohjaavia. Heavyn lavetin ohjaamiseen ei tarvita välttämättä rattia, ohjaus käy myös kaukosäätimellä esimerkiksi rekan perästä. Tällainen ominaisuus on tärkeä kun liikutellaan isoja kuormia, eikä kuljettajalla ole aina mahdollisuutta nähdä, mitä auton takana tapahtuu. Nurminen Heavyllä on yhteensä 14 autoa ja 38 perävaunua. Sellaisia ulkopuolisen näkökulmasta superperävaunuja kuin tämänpäiväisessä kuljetuksessa, on ajossa kaksi ja kolmas on jo tilattu. Kitkatonta yhteistyötä Ennen kuin mikä tahansa kuljetus saadaan liikkeelle, pitää liikenteenhoitajan tehdä suuri suunnittelutyö. Tälle Metson kalanterin rungolle Harri Autio on muun muassa varannut purkua varten nosturin Kotkan satamasta ja lähettänyt kuljetuksen tiedot Tiehallintoon, josta Nurminen on saanut tiedot ajettavasta reitistä. Tänään reitti on hyvä, kuljetus saa ajaa moottoritietä, vain muutamalla sillalla liikenne pitää pysäyttää siksi ajaksi, että kuorma pääsee sillan yli. Muuten sillan kantokyky joutuisi koetukselle. Kun kuljetus nytkähtää liikkeelle, alkaa kuljettaja Mika Kangasniemen radiosta kuulua liikenteenohjaajien ohjeita. Kuljettajalla on mahdollisuus nähdä

4 6 eteensä ja jonkin verran sivuille, mutta muuten hänen on luotettava liikenteenohjaajien ohjeisiin. Kun on monivuotiset työkaverit liikenteenohjaajina, niin tietää jo, miten he toimivat ja homma sujuu, sanoo Mika. Kuljetusta saattaa kolme autoa. Ensimmäiset kaksi autoa sulkevat liikennettä edestä niin, että kuorma mahtuu kulkemaan ja takana tuleva liikenteenohjaaja neuvoo kurvit ja pujottelut liikennemerkkien välistä. Tänään takimmaista autoa ajava Henrik Laihanen on kuljettajien mukaan todellinen ammattilainen. Henkka on tehnyt näitä hommia monta kymmentä vuotta ja kolme vuotta sitten liittynyt Nurmisen joukkueeseen. Hän hoitaa myös Porin-myyntikonttorin myyntineuvottelijan tehtävät. Vähän oikealle, hyvin menee, merkki vasemmalta meni nyt, hyvä on, kuuluu Henkan ääni radiosta. Nurmisen erikois- ja raskaskuljetusten rattiin ei pääse ihan suoraan koulun penkiltä. Tämä on työtä, jossa kokemus on välttämätöntä. Kun aloitin kuljettajana parikymmentä vuotta sitten, sanottiin, että ei nyt ihan heti seitsemänmetrisen ohjaimiin laiteta, kertoo Reijo Järviö uransa alusta. Reijo on ajanut rekkaa koko työikänsä, joten kokemusta häneltä ei ainakaan puutu. Reijon oma auto on tänään korjaamolla ja hän on lähtenyt tälle keikalle Mikan appariksi lastin vaativan kiinnitystyön vuoksi. Teemme siis matkaa Mikan autolla. Ei sohvaperunoille Jokaisella Nurmisen kuljettajalla on oma auto, tai rekannuppi, josta he ovat itse vastuussa siisteydestä korjaukseen. Omaan nuppiin muodostuu kiinteä suhde. Joskus se on samanlaista kuin kotoa lähtiessä, sitä pyytää autolta, että älä nyt petä kiltti matkalla, nauraa Mika. Kun jokainen huolehtii itse omasta kulkuvälineestään, se pysyy myös hyvässä kunnossa. Pitkillä komennuksilla tulee joskus parikin viikkoa työskenneltyä ja nukuttua tässä samassa mökissä kuten Mika kutsuu autoaan. Vaikka mikäs täällä on ollessa, on sänky ja televisio, mikro ja kahvinkeitin. Toisaalta jos miettii, että kävisi työpäivän päätteeksi vaikka konttorinsa lattialle nukkumaan ja siitä taas aamulla tietokoneen ääreen, niin tuntuuhan se vähän ankealta. Mutta kun veri vetää tien päälle, niin Kuljettaja Reijo Järviö (edessä) ja Traffic kai sen kestää myös nämä Operator Harri Autio valmistavat huonommat puolet. varoitusauton erikoiskuljetuksen matkaan. Ei missään ole yhtä paljon haasteita kuin tässä, kuvailee Mika työtään. Aikanaan Nurmisen liikenteenohjaajana kesätöissä uransa aloittanut Mika yritti välillä lähimmäistensä pyynnöstä sopeutua normaaliin kahdeksasta neljään -elämään ja piti kauppaa kotipitäjässään. Sen tiesi joka aamu, että kenen mummo sieltä ensimmäisenä tulee ja mitä se aikoo ostaa. Tässä työssä sen sijaan jokainen päivä on erilainen, ja se on mahtavaa, sanoo Mika, jonka tie toi kahdeksan kauppiasvuoden jälkeen takaisin Nurmiselle. Muistona noista vuosista Mika on työtovereidensa ansiosta säilyttänyt lempinimensä Kauppias. Tämänkertainen kuljetus saa yllättävän käänteen, kun takana ajavassa autossa Henrik ilmoittaa, että viereistä kaistaa ajanut henkilöauto ajoi juuri ulos tieltä. Koko karavaani pysähtyy ja Henrik juoksee auttamaan kolarin uhreja. Tilanne näyttää pahalta, henkilöauto on ajanut ulos liittymästä, suoraan hirviaidan läpi, kevyenliikenteenväylän yli ja sillan betoniseinään. Autosta kömpii ulos vanhempi pariskunta, joille ei onneksi ole sattunut mitään pahempaa. Henrik tilaa kaiken varalta ambulanssin, ja Nurmisen matka jatkuu. Kokemus auttaa vaativissa tilanteissa Nurminen Heavy kuljettaa paitsi Suomen sisällä, myös muualla Euroopassa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa, Lavetin ohjaamiseen ei tarvita välttämättä rattia, vaan ohjaus käy myös kaukosäätimellä esimerkiksi rekan perästä. Se on tärkeä ominaisuus silloin, kun liikutellaan isoja kuormia, eikä kuljettajalla ole aina mahdollisuutta nähdä, mitä auton takana tapahtuu. mihin vaan renkailla pääsee. Venäjän-kuljetuksista Nurmisella on 35 vuoden kokemus. Kuljetusten lähtötai määräpaikan ei tarvitse olla Suomessa vaan ne voivat olla missä päin Eurooppaa tahansa. Haasteita kuljettajien työhön tuovat mitä erilaisimpien ja erimuotoisimpien kuljetettavien esineiden vaativuuden lisäksi myös reitit. Suomessa, kiitos sodan jälkeen uusitun infrastruktuurin, sillat ovat melko uusia ja kestäviä, mutta kuljettajalle ylimääräistä hikeä nostaa pintaan esimerkiksi Ruotsi, missä sillat ovat vanhoja ja kantavat huonosti. Jos Suomessa Tiehallinnon reittiohjeistus on kaksi sivua, niin Ruotsissa se voi olla kymmenen, tuskailee Mika siltojen kiertämistä. Oma tieteenalansa on satamissa toimiminen. Kahta käytännöiltään samanlaista satamaa ei Euroopassa ole, vaan jokaisella on Mikan mukaan omat lippunsa ja lappunsa ja vaatimuksensa ja välillä tuntee olevansa todella maalta seistessään väärässä paikassa väärien lippusten kanssa. Kun kuljettaja palaa reissultaan, on ahkera liikenteenhoitaja hoitanut jo seuraavan keikan odottamaan, eikä vapaa-ajan ongelmia synny. Tähän kuljettajat suhtautuvat kuitenkin rauhallisesti. Välillä ollaan neljä viikkoa töissä ja sen jälkeen ehkä kolmekin viikkoa kotona, sanoo Mika. Kun vapaa-aika sitten koittaa, ei silloin ainakaan rasvata autoja. Vau, sanoo sivustakatsoja Rekan kyydissä alkaa ymmärtää ammatin puoleensa vetäviä tekijöitä. Yläilmoista saa tarkkailla ympäristöään kuin kuningas, autot väistävät tienpenkkaan toiset onnistuneesti, toiset vain pyöriä siihen suuntaan kääntäen. Kyydissä voi olla tavaraa kymmenillä miljoonilla euroilla. Tienvarren kahvilan pihalla seisovan auton takapenkillä rouva nostaa peukalon pystyyn. Hänen huuliltaan voi lukea sanan vau. Kun kuljetus saapuu Kotkaan, satamassa vihmoo vettä vaakasuoraan. Keliolosuhteita uhmaten kalanterin runko vapautetaan kuljetuspeitoista ja ketjuista ja nostetaan kahdella valtavalla nosturilla satamalaiturille. Nyt se jää tänne odottamaan tulevia kuljetuksia. Heavyn miehet palaavat Järvenpäähän lähteäkseen tien päälle taas huomenna.

5 8 Teksti: Päivi Holmqvist, Kuvat: Jaakko Kilpiäinen Erikoiskuljetukset sujuvat myös raiteilla Nurminen Cargo lastaa kaikkea, mikä kiskoille mahtuu. Erikoissuurten tavaroiden kanssa työskentely tarjoaa aina haasteita, eikä suurin ongelma ole aina tuotteen koko. Nurminen Cargo vastasi viime vuonna Wärtsilän Biopower Oy:n lämpökeskusten kuljetuksista Venäjälle Karjalan tasavaltaan ja Itä-Siperiaan. Kuljetettavana oli muun muassa lämpökattiloita, savupiippuja ja tulipesiä. Nurminen toimitti Wärtsilän Biopower Oy:n lämpökeskuksia Venäjälle viime vuoden aikana kolmesti. Lastit lähtivät asiakkaille Karjalan tasavaltaan ja Itä- Siperiaan. Kuljetusurakkana tämä oli mittava, yhteensä tonnia ja reilu 100 vaunullista kuljetettavaa. Kuljetettavana oli muun muassa lämpökattiloita, joiden paino on 50 tonnia, sekä savupiippuja ja tulipesiä. Mitään poikkeuksellista ei tässä kuitenkaan ole, kertoo Wärtsilän vientiassistentin tehtäviä projektitoimituksien aikana hoitava, henkilöstöpäällikkönä normaalisti toimiva Elvi Nousiainen. Tällaisia toimituksia on useita vuosittain. Ensimmäinen Karjalan toimitus vietiin yhdessä erässä ja toinen sekä Siperian toimitus kolmessa erässä. Urakka vaati monen viikon ennakkovalmistelut ja myös yrityksemme edustajien paikallaoloa itse koko kuljetusurakan ajan. Niiralassa vietettiin tiiviisti viisi viikkoa yhtäjaksoisesti kahden viimeisen osion kuljetusten aikana, Nousiainen kertoo. Projektitoimitusten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että huolitsijalla on koko kuljetusketju hallinnassa. Kyseisissä projekteissa Nurminen Heavy hoiti etukuljetuksen Niiralaan. Tämä helpotti ratkaisevasti projektikuljetuksen aikataulutettua toimitusta Niiralasta loppuasiakkaalle, kertoo Nurmisen Regional Manager Seppo Turunen. Elvi ja hänen kollegansa, projektipäällikkö Jari Reinikainen sekä projekti-insinöörit Markku Haataja ja Tommi Ryytty, suunnittelivat yhdessä

6 10 Nurmisen kanssa muun muassa komponenttien lastausta, aikataulutusta, konttien sisällön kuljetustarkastusta, konttien merkitsemistä ja sinetöintiä. Kuljetusten toteuttamiseen osallistui koko projektitiimi. Vaunujen lastauksen jälkeen tehtiin pakkauslistat ja muut tullaukseen liittyvät asiakirjat. Lastauksen suunnittelun tärkeys näkyy erityisesti kuljetuksen saapuessa työmaalle. Purkauksen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja ennen kaikkea komponenttien tulisi olla ehjänä perillä. Elvin mielestä haastavinta urakassa oli sen aikataulutus ja sopivien vaunujen löytäminen. Nurmislaisten asiantuntemukseen oli kuitenkin helppo luottaa. Yhteistyön sujuminen on oman työn onnistumisen kannalta tärkeää. Oleminen paikan päällä siellä, missä kuljetuksen asiantuntijat ovat lähellä, on erittäin hieno asia, koska koko ajan tulee kysyttävää ja neuvoteltavaa, Nousiainen kuvailee. Uskon, että ilman nurmislaisten asiantuntemusta ja taukoamatonta apua emme olisi suoriutuneet näistä urakoista arvosanalla kiitettävä, Elvi Nousiainen toteaa ja toivoo yhteistyötä jatkossakin.

7 12 Teksti: Timo Mahlamäki, kuva: annika rauhala Teksti: Annika Linna Uusi logistiikkakeskus Suomen suurimpaan satamaan Nurminen Logistics aloittaa asiakkaidensa palvelun Vuosaaren sataman logistiikka-alueella täyden palvelun logistiikkatavaratalossa, kun satama avataan loppuvuodesta Logistiikkakeskuksesta tulee moderni logistiikkapalveluiden tavaratalo, jossa on mahdollista luoda kullekin asiakkaalle tehokas palvelukokonaisuus; keskus tarjoaa monipuoliset tavarankäsittely-, varastointi-, tullaus- ja dokumentointipalvelut sekä toimivat tilat ja välineet myös projekteihin. Terminaalitilaa keskukseen tulee kaikkiaan neliömetriä. Logistiikkakeskus muuntautuu monenlaisiin tarpeisiin ja se palvelee tehokkaasti laajaa asiakaskuntaa. Keskuksen sijainti suoraan tavaravirran sydämessä säästää kustannuksia ja on asiakkaille selkeä kilpailuetu. Logistiikkakeskukseen on erinomaiset liikenneyhteydet; kontti- ja lauttavaunuliikenne ohjataan keskukseen suoraan satama-alueelta, junaliikenne omalla pistoraiteella ja rekka-autoliikenne omaa väyläänsä pitkin. joita pitkin tavaravirrat saadaan nopeasti eteenpäin. Tavarat viipyvät satamassa lyhimmillään vain muutaman tunnin. Satamakeskus muodostuu porttialueen sisääntulovyöhykkeestä, suljetusta satama-alueesta ja sen vieressä sijaitsevasta sataman yritysalueesta sekä Meriportin yritysalueesta. Ulkomaankaupan pääsatama Vuosaaren satama toimii suuryksiköissä kuljetettavan tavaran Suomen pääsatamana. Jälleenlaivauksen ja kauttakulkutavaran osuudet kasvavat Vuosaaressa. Alukset kuljettavat kontteihin, rekkoihin sekä perä- ja lauttavaunuihin pakattua kappaletavaraa. Satamaan tuodaan muun muassa elintarvikkeita, kulutus- ja kestokulutustavaroita, kuten autoja sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Satamasta viedään eniten metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotteita. Satama palvelee sekä peräportin kautta lastattavia ro-ro-aluksia että nosturin avulla lastattavia lo-lo-aluksia. Vuosaareen liikennöi rahtilaivoja, jotka kuljettavat myös matkustajia. Varsinaiset matkustaja-alukset jäävät kuitenkin Helsingin Etelä- ja Länsisatamaan. Tunnelmia satamatyömaalta Työtahti kiihtyy loppua kohti. Erkki Lång, joka toimii Lujatalon puolesta Nurmisen logistiikkakeskuksen vastaavana työnjohtajana, vakuuttaa, että suunnitellun aikataulun mukaan edetään. Långilla on apunaan kaksi työnjohtajaa, Niko Räsänen ja Risto Pauna. Nurmisen työmaan vahvuus vaihtelee 40 ja 80 henkilön välillä, työtilanteesta riippuen. Kun kattomiehet, lattiamiehet ja elementtiasentajat sekä muurarit ja maalarit saapuvat paikalle, on vahvuus noin 80 henkeä. Lujatalon oma henkilökunta on pääosin pääkaupunkiseudulta. Aliurakoitsijoista osa tulee Kymenlaaksosta ja lattiantekijät ovat virolaisia, Lång selvittää. Logistiikkakeskuksen ensimmäisen vaiheen valmius alkaa olla hyvää luokkaa, kun heavy-hallin ja viileän hallin seinät saadaan tehtyä. Toukokuun alussa päästään todenteolla kakkosvaiheen eli rautatiehallin rakentamiseen. Suomen suurin ja nykyaikaisin satama Vuosaaren satama avataan loppuvuodesta Sataman peruskivi muurattiin ja Nurmisen terminaalin rakennustyöt aloitettiin syyskuussa Nyt aletaan olla jo loppusuoralla; terminaalit ja toimisto ovat saaneet muodot parin viime kuukauden aikana. Vuosaaren satamakeskus tarjoaa uudenlaisen palvelukokonaisuuden, jossa yhdistyvät toiminnallisesti tehokas satama sekä joustavat logistiikkaratkaisut. Satamakeskukseen on erinomaiset liikenneyhteydet, Logistiikkakeskukseen tulee terminaalitilaa kaikkiaan neliömetriä. Lujatalon vastaava työnjohtaja Erkki Lång (vas.) ja työnjohtajat Risto Pauna (keskellä) ja Niko Räsänen vastaavat siitä, että Nurmisen logistiikkatavaratalo valmistuu sovitussa aikataulussa.

8 14 Teksti: laura jokinen, Kuvat: veikko somerpuro Päivä Vaalimaalla Kotka Hamina 187 kilometriä Helsingistä, 202 kilometriä Pietarista Helsinki Helmikuun puoliväli ja sataa räntää. Lämpöasteita on kaksi. Olemme matkalla rajalle; aiomme ottaa selvää, mitä kuuluu Nurmisen Vaalimaan-toimipisteen päivään. Pietari Asiakkaamme ymmärtävät Venäjän mittasuhteita ja mahdollisia viivästyksiä kuljetusten saapumisessa rajalle, kertoo Nurminen Logisticsin huolitsija Tiina Salo. Lähestyttäessä Suomen raja-asemaa ensimmäisenä huomio kiinnittyy tienvarsien kyltteihin. Renkaanvaihtoa, tietokoneita, auton öljyjä, kahvila kaikki kyltit ovat venäjäksi. Seiskatien varren yrittäjät näyttävät tietävän, ketä täälläpäin Suomea kannattaa palvella. Nurminen Logisticsin Vaalimaan-toimipisteessä osastopäällikkö Anu Ravi-Nurmela ja huolitsijat Tiina Salo, Ulla Pasanen ja Eero Rötsä sekä terminaalityöntekijä Mikko Karhinen saavat seurata aitiopaikalta paitsi rekkajonon vaiheita myös Suomen ja Venäjän välistä kauppaa. Nurmisen toimipiste sijaitsee aivan Suomen raja-aseman vieressä puolimatkassa, 187 kilometriä Helsingistä ja 202 kilometriä Pietarista. Vaalimaan kansainvälinen rajanylityspaikka on itärajan vilkkain. Samalla se on myös merkittävin rajanylityspaikka Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Vaalimaan raja-aseman kautta tehdään yli 2 miljoonaa rajanylitystä joka vuosi. Joka päivä rajan ylittää Vaalimaalla ajoneuvoa, joista on rekka-autoja.

9 16 Rekkaliikenne Suomen ja Venäjän välillä on viime vuosina kasvanut keskimäärin prosenttia vuodessa. Vaikka usein niin luullaan, ei rajalla aina ole jonoa. Rajan ylittävän rekkaliikenteen määrä vaihtelee vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden tuntien välillä suuresti. Tänäkin aamuna rekkakaista on tyhjä, mutta iltapäivällä jonossa on jo muutama auto. Ruuhka-aikoina käsittelykapasiteetti rajalla ei riitä ja syntyy jonoja. Sähköistä palvelua Nurminen Logisticsin toimistolla päivä alkaa tarkastamalla yön aikana liikkuneet kuormat sekä käynnillä tullissa. Nurmisen toimeksiannoista suurin osa on tuontitullauksia Venäjältä Suomeen. Myös vientihuolintaa tehdään, mutta sen osuus päivittäisistä töistä on huomattavasti tuontia pienempi. Sähköisen tullauksen aikana työt hoituvat pitkälle tietokoneen ääressä toimistolla. Kun asiakas ilmoittaa huolitsijalle tulevasta lähetyksestä, huolitsija avaa lastille keikan eli oman tiedoston tietokoneelle, ja syöttää tarvittavat tiedot järjestelmään. Keikan avaus vaatii asiakkaalta tiedot toimituksesta, rahtikirjan tai TIR-carnet-tulliasiakirjan kopion sekä kauppalaskun. Kun kaikki tiedot ovat koneella ja rahti saapuu tulliin, tiedot voidaan toimittaa tullille yhdellä napin painalluksella. Tullin käsittelyn jälkeen myös tullauspäätös tulee sähköisenä Nurmiselle, josta se lähetetään sitten edelleen asiakkaalle. Logisticsin Vaalimaan-toimipiste palvelee asiakkaitaan joka arkipäivä aamukahdeksasta iltakuuteen. Rekkaliikenne ei toimistoaikoja tunne, joten homman pitää toimia myös muina aikoina. Viikonloppuisin ja pyhinä Vaalimaan puolesta sähköiset ilmoitukset tullille lähettää Nurmisen Vainikkalan-toimipiste. Silloin, kun kaikki Nurmisen toimipisteet ovat kiinni, eli öisin, tulli tullaa kuljetukset käsin ja Nurmisen asiakkaiden tullauspäätökset haetaan tullista paperilla. Huolitsijalla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Tulevia töitä on mahdotonta ennustaa, autot tulevat tulliin Venäjän puolelta silloin kun tulevat ja huolitsija on aina valmiina töihin. Tarjolla on räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeiden mukaan. Joskus asiakas tahtoo, että kuljettajalta otetaan esimerkiksi kauppalasku pois tullauspapereiden joukosta, ettei se joudu ulkopuolisten käsiin. Silloin me teemme niin kuin asiakas pyytää, selittää Tiina Salo. Kaikki asiakkaiden toiveet on kirjattu ylös ja niiden toteutuminen tarkastetaan vielä ennen asiakkaan lähetyksen saapumista tulliin. Nurmisen asiakkaat ymmärtävät hyvin Venäjän mittasuhteita ja mahdollisia viivästyksiä kuljetusten saapumisessa rajalle. Valitettavasti Nurminenkaan ei pysty ihan kaikkeen, ja aina toimistolla ei pystytä kertomaan asiakkaalle, missä autot Venäjän puolella kulkevat. Nurminen tullaa Vaalimaalla kaikkea, mitä yleensä saa lakien ja asetusten mukaan rajan yli viedä. Asiakkaaksi otetaan kaikki halukkaat, yksityishenkilöistä yrityksiin. Sanomalehtipaperia, nokea ja puhallusvillaa kulkee Nurmisen kautta Suomeen melkein joka päivä. Tullattavista tavaroista pääosan määräpaikka on Suomi. Tullissa on tänä perjantaisena päivänä yhtä hiljaista kuin rekkajonossakin. Matkailijoita saapuu rajatarkastukseen hiljakseen. Tilastot kertovat kuitenkin aivan muuta kuin tämä päivä. Matkailunedistämiskeskuksen mukaan Venäjältä saapui vuonna 2006 Suomeen matkustajaa. Heistä noin 80 prosenttia saapui maateitse. Tullissa Nurmisen Tiina Salo otetaan vastaan kuin vanha ystävä. Kaikkihan täällä tuntevat toisensa, nauraa Tiina pienen paikkakunnan menoa. Samalla kun työtehtävät hoituvat, ehditään myös vaihtaa viimeisimmät kuulumiset. Seinää vahvempi Samara Nurmisella on Vaalimaalla myös pieni, noin sadan neliön varastoterminaali. Terminaali on tarkoitettu lyhytaikaista varastointia varten asiakkaille, jotka tuovat tai vievät tavaraa rajan yli. Kun kuriiri ajaa Nurmisen Vaalimaan raja-aseman ylittää joka päivä rekka-autoa. pihaan lastinaan moottorikelkan varaosia Rovaniemeltä Venäjälle, ottaa Ulla Pasanen toimituksen vastaan lomalla olevan terminaalityöntekijä Mikon puolesta. Täällä ei ole sinun ja minun töitä, vaan kaikki osallistuvat kaikkiin tehtäviin, kertoo Ulla puskiessaan pumppukärryä varastossa. Nurmisen osalta työturvallisuudesta toimistossa ja terminaalissa on huolehdittu, mutta toimipisteen vuokranantajana toimiva sekatavarakauppa Rajamarket ja sen omistaja Sergei ovat viime aikoina joutuneet tehostettuihin työturvallisuustoimiin. Ulla Pasasen ikkunan taakse on tuotu betonisia kukkalaatikoita. Ne tuotiin sen jälkeen kun yksi iso bussi, yksi pikkubussi ja yksi Lada Samara olivat valuneet Rajamarketin pihalta meidän seinään, selittää Ulla. Rajamarketin parkkipaikka sijaitsee todellakin hieman ylämäkeen Logisticsin toimistosta, ja joskus kuljettajilta jää käsijarru hieman löysälle. Kun Samara rysähti varaston ovesta sisään, ovi meni ihan päreiksi, mutta Samaraan ei tullut naarmuakaan. Rakkaalla huoltoasemalla on monta nimeä Nurmisen toimiston ikkunasta näkyy suuri sininen pyöreä rakennus. Suomalaisille se on Aippari ja venäläisille Shaiba. Aippari tulee nimestä Aimo Annos, millä nimellä tämä paikka tunnettiin aikaisemmin. Venäjänkielinen Shaiba taas kuvaa rakennuksen muotoa ja tarkoittaa suomeksi jääkiekkoa. Virallisesti nimi kuuluu Teboil Rajahovi, nurmislaisten ja muiden alueen toimijoiden lounasravintola, matkailijoiden ja rekkakuskien levähdyspaikka ja viimeinen paikka tehdä ostoksia ennen Venäjän rajaa. Tämä on varmasti Suomen ainoa huoltoasema, josta voi ostaa timanttisormuksia ja hämmentävän kalliita merkkivaatteita. Lisäksi täältä voi ostaa ajoneuvojen pakollisia vakuutuksia Venäjälle, vaihtaa rahaa tai hankkia vaikka poronnahan matkamuistoksi. Aipparin pöydässä Ulla Pasanen muistelee aikoja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, jolloin kukaan kummallakaan puolella rajaa ei oikein tiennyt, miten tavaroita tuodaan ja viedään oikeaoppisesti rajan yli. Kerran jämähti valtava lasti maksaa rajalle virheellisten papereiden takia. Silloinkin meitä tarvittiin. Maksat siirrettiin meidän varastoomme odottamaan, että oikeanlaiset paperit saatiin tehtyä, nauraa 1990-luvun alusta rajalla huolitsijana toiminut Ulla. Tuohon aikaan työ huolintaliikkeessä rajalla oli enemmänkin virheiden korjailua kuin tullausta, kun etsittiin oikeita tapoja toimia puolin ja toisin. Silloinen tehtävänimikekin taisi olla vientiavustaja. Juuri kun kaupan vapautumisen alkusählingistä selvittiin, Suomi liittyi Euroopan unioniin ja koko systeemi meni taas uusiksi. Rajojen aukeaminen Euroopassa oli hämmentävää huolitsijoille. Yhtäkkiä rahdit kulkivat ilman mitään papereita puolelta toiselle. Jos liikenne Venäjälle olisi silloin ollut tämän päivän mitoissa, niin eihän siitä olisi tullut yhtään mitään, kauhistelee Ulla. Iltapäivällä rekkoja on jonossa jo kymmenen kilometriä. Puikkelehdimme niiden ja niitä ohittavien henkilöautojen välissä pois rajalta. Matkalla ostamme vielä savustettua lohta mukaan venäläisten suosimasta kalakaupasta Disas Fishistä. Päivä Vaalimaalla on ohi.

10 18 Teksti: Jon Paavilainen, Kuvat: Olli Häkämies Taideopiskelijoilta uusi ilme ambulansseille Nurminen Caren ambulanssit saivat uuden ilmeen vuoden alussa. Nurminen Careen kuuluvalla, Helsingin Metsälässä toimivalla HES:llä (Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus) on tällä hetkellä jo kaksi uuden ilmeen mukaista ambulanssia tallissaan, valmiina lähtöön. Uusi ilme ambulansseille löytyi Taideteollisen Korkeakoulun (TaiK) opiskelijoilta. Koulussa käynnistettiin tammikuussa kurssi, johon liittyi suunnittelukilpailu ambulanssien uudesta ulkonäöstä. Nurminen valitsi lopulta kuudesta ehdotuksesta oman suosikkinsa, jonka olivat suunnitelleet Juha Juvonen ja Eva Neesemann. Juvonen ja Neesemann ovat molemmat graafisen suunnittelun maisterilinjan opiskelijoita TaiKissa. Juha on ennen nykyisiä opintojaan hankkinut markkinoinnin ja mainosalan tuntemusta. Eva taas toi mukanaan näkemystä Atlantin takaa. Hän on tullut Suomeen opiskelemaan New Yorkista. Itse suunnittelukilpailun jälkeen ei liikoja aikailtu projektin toteutuksessa. Ensimmäinen ehdotus esiteltiin lähemmin Nurmiselle helmikuun alussa ja lopullinen versio oli jo valmis ja hyväksytty. Uudet Mercedes Benz -alustat lähetettiin jo aiemmin rakennettavaksi ambulansseiksi koritehtaalle, missä ne myös teipattiin Nurmisen uuden ilmeen mukaisiksi. Autot oli jo Saksassa maalattu valkoisiksi. Maaliskuun alusta lähtien ne on voinut nähdä ajossa. Lähtökohtanamme oli yhtenäistää Nurminen Caren visuaalinen ilme niin, että se on raikas ja selkeä sekä tunnistettavissa osana Nurminen Logisticsin imagoa. Lopputuloksen tuli ilmentää myös turvallisuutta ja lääketieteellistä osaamista sekä näyttää ambulanssilta. Projektiin lisähaasteita toi hälytysajoneuvoille asetetut erikoisvaatimukset, kertoo Nurminen Caren Senior Vice President Petteri Pelkonen. Uusi design tulee katukuvaan sitä mukaa kun hankitaan uusia autoja tai maalataan vanhoja, toteavat projektiin tyytyväiset Petteri Pelkonen ja Nurmisen Business Controller Jenni Häyrén. Tänään suunnittelijat ovat Metsälässä tutustumassa ensi kertaa työnsä hedelmiin. Innostusta on ilmassa, ja hymyt leviävät nopeasti Evan ja Juhan kasvoille. Suunnittelijat ovat selvästi erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Valmisteilla uudet työasut Mistä inspiraatio ambulanssiin tuli? Halusimme tuoda mukaan jotain uutta ja erottuvaa. Saimme jo alkuvaiheessa idean ympyrän käytöstä. Ympyrää ei ambulansseissa ole vielä nähty, vaan niissä on yleensä hyvin suoria muotoja. Ympyrä sopi kuitenkin mielestämme hyvin hoivapalveluiden käyttöön, myös vertauskuvallisena elementtinä, Eva ja Juha avaavat ambulanssien ilmettä. Ajoneuvojen lisäksi suunnittelun alla ovat myös uudet työasut henkilökunnalle. Työasuissa värien käyttö oli suunnittelijoille haaste: liian punainen asu voisi tuoda mieleen palomiehen, mutta valkoinen puku taas olisi hetkessä likainen. Erityisesti hihojen ja punttien seudut ovat herkästi likaantuvia alueita. Lopullisiin pukuihin saatiin kuitenkin käytännöllinen ja komea tasapaino värien välille. Mietimme ambulanssin suunnittelussa paljon myös sitä, kuinka itse potilas näkee ambulanssin. Ensinnäkin ympyrä on hyvin yleismaailmallinen ja lähestyttävä muoto. Toisaalta tarkastelimme ambulanssin designia maan tasolta, eli kuinka kaatunut tai makaava ihminen sen näkisi, suunnittelijat lisäävät. Halusimme tehdä jotain uutta ja erottuvaa, Juha Juvonen ja Eva Neesemann kertovat. Nurminen Care Nurminen Logisticsin Nurminen Care -liiketoimintayksikkö on Suomen suurin kiireellisiä ja kiireettömiä sairaankuljetuksia tuottava yritys. Yksikön käytössä on yli 40 sairaankuljetusautoa, joilla suoritetaan vuosittain noin sairaankuljetustapahtumaa. Yksikkö toimii 16 paikkakunnalla Suomessa ja sen palveluksessa on 180 terveydenhuollon ammattilaista. Nurminen Care tuottaa sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluja kunnille, kuntayhtymille, sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja yksityissektorille (mukaan lukien yksityiset kansalaiset). Toiminta laajeni viimeksi Lapuan ja Sipoon kuntiin, missä yksikkö voitti julkiset sairaankuljetuspalvelun kilpailutukset. Nurminen Care oli molemmissa kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Sairaankuljetuspalvelujen lisäksi hälytyskeskusten kautta tulevat pyynnöt muodostavat keskeisen osan yksikön toiminnasta. Yksikössä on monipuolista osaamista niin kiireellisistä sairaankuljetustehtävistä kuin siirtokuljetuksistakin. Kuljetuskalusto ja hoitovälineistö täyttävät, ja usein myös ylittävät, niille asetetut vaatimukset. Nurminen Caren ympärivuorokautiset päivystyskeskukset käsittelevät lähes puhelua vuosittain. Tehtäväseuranta ja tehtävien vastaanotto tapahtuu ohjelmistolla, joka on käytössä valtaosassa Suomen hälytyskeskuksista. Järjestelmään kuuluu lisäksi tiedonhallintajärjestelmä, jolla asiakashallinta ja toiminnanohjaus voidaan toteuttaa joustavasti. Yksiköt tarjoavat myös muita oheispalveluita, joita ovat sairaalan sisäiset potilassiirrot, tapahtumapäivystys, turvapuhelinpalvelu, voinninseurantapalvelu, kotiutuspalvelu, koulutuspalvelu ja erityisryhmäkuljetukset.

11 20 Teksti: Annika Linna, Kuvat: Veikko Somerpuro Rantalentistä kesät talvet miesten sarjassa. Ensi kesän kilpakentät kutsuvat jo, eikä uralle ole loppua näköpiirissä. Markku toimii aktiivisesti omassa seurassaan Hyvinkäällä. Vaikka meillä ei ole uimarantaa, seuran kahdeksan kenttää ovat ahkerassa käytössä. Varsinkin nuoret ovat innostuneita. Kilpatasolla on jo pelaajia, joilla ei ole lainkaan perinteistä lentopallotaustaa. Kuka sanoo, että rantalentistä voi pelata vain kesällä uimarannalla? Suomalaista mentaliteettia kuvastaa hyvin, ettei talven anneta haitata edes tämän lajin harrastamista. Markku Lehti pelikavereineen kokoontuu pari kertaa viikossa rakkaan harrastuksensa pariin vuodenajasta riippumatta. Kirkkaan keltainen verkko heilahtaa ja hiekka pöllähtää, kun Nurminen Cargon Sales Manager Markku Lehti ponnistaa maasta paljain jaloin ja lämäyttää pallon keskelle vastustajien kenttää. Nyt ei kuitenkaan olla helteisellä hiekkarannalla, vaan Beach Volleyn talviharjoitteluhallissa Vantaan Keimolassa helmikuussa. Täällä ei aurinko häikäise eikä tuuli kieputtele palloa omavaltaisesti. Auringon korvaavat loistevalot ja tuulesta muistuttaa vain huippuimurin tasainen humina. Vaikka olosuhteet ovat helpommat kuin rannalla, Markku laskee jo päiviä huhtikuun puoliväliin, jolloin ulkopelikausi on perinteisesti aloitettu. Wanna be rantaleijona? Mikä saa Markku Lehden pelaamaan Beach Volleyta kesät talvet? Väärin arvattu, hän ei halua olla uimarantojen upein rantaleijona, vaan pitää huolta kunnostaan ja pelata kilpaa tässä pallopelien raskaan sarjan lajissa. Monilla Beach Volleyn pelaajilla on lentopallotausta. Tämä on kuitenkin ihan eri laji; joukkueessa on vain kaksi pelaajaa eikä vaihtopelaajia ei ole. Erät pelataan 21 pisteeseen, ja peli jatkuu kunnes toinen joukkue on voittanut kaksi erää. Erien välillä on minuutin tauko ja erää kohti voi ottaa yhden aikalisän, Markku kertoo. Suomessa järjestetään joka kesä Pro Tour -SMkiertue. Lajin suosiosta kertoo, että sen taso nousee vuosi vuodelta. Suomessa on myös yksi kansainvälisestikin menestynyt joukkue, sisarukset Erika ja Emilia Nyström. Mikäli Lehteä on uskominen, maailman kentillä pelaa tulevaisuudessa moni muukin suomalainen. Beachmies henkeen ja vereen Markun pelikaverit luonnehtivat tätä ikäänsä nähden kovaksi pelaajaksi. Markku aloitti Beach Volleyn 24 vuotta sitten, 25-vuotiaana. Uran kohokohdat sijoittuvat kuitenkin ihan viime vuosille; plakkarissa on kolme perättäistä suomenmestaruutta yli 45-vuotiaiden Nurminen Cargon Sales Manager Markku Lehti on Beach Volleyn kolminkertainen Suomen mestari yli 45-vuotiaissa miehissä. Sopii myös kuntoilijalle Nopeatempoisessa pelissä syke ponnahtelee vitkaan ylös ja ponnistaminen hiekalta verottaa nopeasti voimia. Fyysisesti rankka laji on kuitenkin ystävällinen keholle. Loukkaantumiset tai rasitusvammat ovat harvinaisia, ja kehon eri osat saavat tasapuolisesti liikuntaa. Laji kehittää hyvin myös tasapainoa, reagointikykyä ja koordinaatiota. Toisin kuin lentopallossa, jossa pelaaja keskittyy kentällä yhteen rooliin, Beach Volleyssä on kyettävä monipuoliseen peliin, Markku toteaa, mutta lisää samaan hengenvetoon, että Beach Volley on erinomainen kuntoilulaji, jota voi pelata kuka tahansa. Peliin tarvitaan vain vähintään neljän hengen porukka, pallo ja hiekkainen pelikenttä, joita on tarjolla ainakin isoimmilla uimarannoilla. Peliasuksi kelpaavat uikkarit. Kesää odotellessa Harjoitukset Vantaan Keimolassa lähenevät loppuaan. Kaikkensa antaneet hiestä märät miehet lanaavat kentän viimeisillä voimillaan ja päästävät energisen naisporukan hiekalle. Kun joku laittaa musiikin soimaan, tulee halliin melkein rantatunnelma. Enää puuttuvat vain vedessä pulikoivien lasten heleät äänet ja laineiden liplatus. Aitoon tunnelmaan päästään onneksi ja toivottavasti jo parin kuukauden kuluttua. Beach Volleyn talviharjoitteluhallissa kesästä muistuttavat hiekka ja keltaiset seinät. Ulkopelikausi alkaa perinteisesti huhtikuussa.

12 22 Teksti: Jon Paavilainen, kuva: shutterstock SQAS uusi sulka Nurmisen hattuun Kaupunki Toimipiste Rautatieverkosto Murmansk Kaupunki Nurminen Logisticsin toimipiste Rautatie Nurminen Logisticsin Mussalo-II -terminaalit Kotkassa arvioitiin tammikuussa SQASjärjestelmän mukaisesti ensimmäisinä varastoina Suomessa. Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö CEFICin kehittämän SQAS (Safety and quality assessment)-arvioinnin tarkoitus on tarjota järjestön jäsenyhtiöille yksityiskohtaista tietoa palveluntarjoajien toimintastandardeista ja kehityksestä. SQAS koostuu noin 600 kysymyksestä, jotka koskevat muun muassa varastojen rakenteita ja turvallisuustekniikkaa, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, johdon sitoutumista näihin järjestelmiin sekä työ-, tuote- ja tietoturvallisuutta toimipaikkakohtaisesti, mutta myös yhtiötasolla, Regional Manager Risto Holopainen kertoo. Arviointijärjestelmä sisältää erilaisia moduuleja kuljetukseen ja jakeluun, varastointiin, huoltopalveluihin ja säilöiden puhdistukseen sovellettaviksi. Nurmisen JN 14 ja JN 16 -terminaaleille tehtiin varastointipalveluille tarkoitettu Packaged Warehouse -arviointi. Käytännössä moni SQASin vaatimuksista täytettiin jo valmiiksi muun muassa Tukesin ja Ympäristökeskuksen olemassa olevien varastointilupavaatimusten myötä sekä liiketoimintayksikkömme ISO-standardien vaatimusten ansiosta. SQAS on kuitenkin viime aikoina tullut tärkeäksi kriteeriksi, ja se näkyy tarjouspyynnöissäkin. Vaatimusten kasvaessa on parempi olla edelläkävijöiden joukossa, Holopainen toteaa. Helsinki Tallinna Riika Klaipeda Brest Pietari Minsk Kiova Moskova Rostov Jekaterinburg Taškent Astana Novosibirsk Almaty Nurminen News on Nurminen Logisticsin uusi asiakaslehti. Sen edeltäjä, Nurmisen Uutiset, ilmestyi toisen maailmansodan aikaan vuosina Vastaavana toimittajana työskennellyt Tapio Karreinen kirjoitti lehden ensimmäisessä numerossa: Arvoisa lukija, jonka tarkasteltavana täten on ensimmäinen numero uutta julkaisua, oudoksuu kieltämättä täydellä syyllä sen taipaleelle lähtöä poikkeuksellisena ajankohtana. Sodanaikaiset olot eivät yleensäkään ole suopeita julkaisutoiminnalle. Painomateriaalin niukkuus aiheuttaa rajoituksia julkaisutoiminnan laajuudelle ja julkaisujen ulkoasulle, ja tietyistä syistä julkaisujen sisältökin on sovitettava määrättyjen rajoituksien puitteisiin. Kun näin ollen jokin uusi julkaisu rohkenee lähteä liikkeelle, on sen oltava todella käytännöllisen ja ajankohtaisen tarpeen vaatima. Nurminen Logisticsin asiakaslehti. Päätoimittaja Niina Haasola. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen (Viestintä), Nina Olin (Henkilöstöhallinto), Marjut Ahlqvist, Jorma Kervinen, Tomi Tuominen, Seppo Turunen (Nurminen Cargo), Vesa Iivonen (Nurminen Heavy), Timo Mahlamaki (Vuosaari-projekti), Annika Linna (Miltton Oy). Ulkoasu: Miltton Oy. Kannen kuva: Veikko Somerpuro. Painopaikka: Erweko Painotuote Oy.

13 Pääkonttori Pasilankatu 2, PL Helsinki Puhelin Faksi