Sulautettujen järjestelmien seminaarikurssi Tiedonsiirto tuuliturbiinin etäohjaukseen ja diagnostiikkaan.
|
|
- Jutta Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sulautettujen järjestelmien seminaarikurssi Tiedonsiirto tuuliturbiinin etäohjaukseen ja diagnostiikkaan Ville Niskanen
2 1 JOHDANTO Kiinnostus hajautetuntuotannon tutkimiseen ja rakentamiseen on lisääntynyt viimevuosina. Houkuttelevan hajautetusta tuotannosta tekee siinä hyödynnettävät uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinko- ja tuulienergia. Kiinnostusta lisää pienten tuotantolaitosten hintojen halpeneminen sekä kuluttajien halu pienentää sähkölaskua. Hajautettua tuotantoa tukee myös kulutuspäätöksiä enenevissä määrin ohjaava asiakkaiden ympäristötietoisuus. Edellä mainitut seikat houkuttelevat kuluttajia investoimaan omaan mikrotuotantoyksikköön. Hajautettu tuotanto perustuu uusiutuvien energia muotojen paikalliseen hyödyntämiseen. Uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisäys kokonaisenergian tuotannosta edistää puolestaan energian tuotannolle asetettujen ilmastotavoitteiden täyttämistä. Tässä paperissa kartoitetaan ja tutkitaan mikroverkkoon sijoitetun tuuliturbiinin etäohjaukseen ja - diagnostiikkaan tarvittava tiedonsiirto. Työ tehdään osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Green Campus projektia. Kuvassa 1 on esitetty Green campus verkon lohkokaavio. PV WT Battery LRE RKDC = ~ RKMG PK LUT AC Lights EVs Prius SL Kuva 1. Green campus verkkokaavio. Mikrotuotantolaitoksen kytkeytyminen verkkoon ja sen irtoaminen verkon vikatilanteessa Loss of Mains-tilanteessa tuotantolaitoksen tulee irrottautua verkosta. Lisäksi mikäli taajuus tai jännite verkkorajapinnassa poikkeaa tuotantolaitokselle asetetusta normaalin toimintatilan arvoista,
3 laitoksen tulee irrottautua verkosta. Mikrotuotantolaitos ei koskaan saa kytkeytyä verkkoon, mikäli verkkorajapinnan taajuus tai jännite poikkeaa mikrotuotantolaitoksen sallituista arvoista. Laitoksen tulee irrottautua verkosta kaikissa laitevioissa. LoM-tilanteessa (Loss of mains) verkosta irrottautumisen tulee tapahtua 0,15 s. Samaan vasteaikaan täytyy päästä, mikäli pääjännite verkko rajapinnassa nousee Un+15 % tasolle. Tämä on nopein vasteaika mitä mikrotuotantolaitoksen ohjaukselta edellytetään. Tämä samalla asettaa aikarajan ohjausalgoritmille ja mahdollisille tiedonsiirroille. Mikrotuotantolaitos ei saa koskaan jäädä yksin syöttämään saareketta LoMtilanteessa. LoM- suojaus suositellaan toteutettavaksi ROCOF-releellä, jonka toimi aika on 150 ms [1]. Mikrotuotantolaitoksen käyttö varavoimana Mikrotuotantolaitosta on mahdollisuus käyttää energialähteenä verkosta erotetussa saarekkeessa. Mikrotuotantolaitos ei koskaan saa samanaikaisesti syöttää tehoa verkosta erotettuun saarekkeeseen sekä verkkoon [1]. Sähköturvallisuus Tuotantolaitoksen tulee olla erotettavissa verkosta. Jakeluverkon haltijalla tulee olla joko rajoittamaton pääsy erottimelle tai kaukokytkentämahdollisuus. Mikrotuotantolaitoksen omalla suojauksella tulee huolehtia laitoksen jännitteettömyydestä huolto ja asennus tilanteessa [1]. 2 Sovelluksen yleinen kuvaus Tässä työssä keskitytään tuuliturbiinin, WT, etäohjaukseen ja diagnostiikkaan tarvittavan tiedonsiirron määrittämiseen. Seuraavaksi käydään läpi tutkittava järjestelmäosa yleisellä tasolla. Kuvassa 2 on esitetty tiedonsiirtoketju, jolle asetettavat vaatimukset ja toiminnallisuus työssä määritetään. Profibus DP Ethernet WT LUT PC LUT Server Kuva 2. Tiedonsiirtoketju sekä eri järjestelmänosien välillä käytetyt tiedonsiirtoprotokollat tuuliturbiinin etäohjauksessa ja diagnostiikassa. WT (wind turbine), joka käsittää sekä generaattorin että säätimen. WT sijaitsee fyysisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston pihalla. LUT PC, teollisuus-pc, joka sijaitsee fyysisesti tuuliturbiinin ohjaamossa. LUT-Serveri sijaitsee fyysisesti sähkömarkkinalaboratoriossa, n. 400m päässä tuuliturbiinista.
4 3 Vaatimus määrittely Tässä osiossa käydään läpi asiakkaan tiedonsiirrolle asettamat vaatimukset. Osa toiminnoista asettaa tiedonsiirrolle kaistanleveys sekä aikavaste vaatimuksia. Hätäsammutus Hätätilanteessa nopea käytön sammutus. Viiveen tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Myös suora, ei tietoliikenneyhteyteen sidonnainen käytön pois kytkentä järjestettävä. Hoidetaan käytännössä omalla tarkoitukseen varatulla kuparijohdin parilla. Etä-käynnistys/sammutus LUT-Serveriltä voidaan tarvittaessa käynnistää tai sammuttaa tuuliturbiini. Etäkäynnistys/sammutus ei ole tiedonsiirron kannalta aikakriittinen. Kuvassa 3 on esitetty mahdollinen tietoliikennemalli sekä tiedonsiirtotapahtumien keskinäiset riippuvuudet, tuuligeneraattorin etäkäynnistys tilanteessa. WT Käynnistys LUT PC Etä käynnistys LUT Serveri WT Status Referenssiarvo WT Status WT Status Async. uusi referenssiarvo Uusi referenssiarvo Uusi referenssiarvo WT Status WT Status Kuva 3 Tiedonsiirto tapahtumat Etä-käynnistyksen aikana.
5 Mittausdatan siirto LUT PC:llä halutaan suorittaa käytön ohjausta, käytön ohjauksen kannalta tärkeiden muuttujien siirto WT:ltä LUT PC:lle on aikakriittistä. Vääntömomenttisäädön sallima viive on enintään 100 ms. Mittausdatan siirto LUT-Serverille saa olla epädeterministä, sillä mittaustietoja käytetään lähinnä monitorointiin. Mittausdatasta toimitetaan tiedot LUT-Serverille 1 s välein. Referenssiarvon etäasetus LUT-Serveriltä voidaan halutessa antaa ohjearvoja tuuliturbiinille (Loisteho verkkorajapinnassa). Referenssiarvon asetus ei ole tiedonsiirron kannalta aikakriittinen. Local/Remote-tila LUT-Serveriltä voidaan asettaa tuuliturbiinin toimintatila. Local-tilassa käytön oma ohjausalgoritmi ohjaa tuuliturbiinia. Remote-tilassa LUT-PC:llä oleva ohjausalgoritmi ohjaa tuuliturbiinia. Local/Remote tilan asetus ei ole tiedonsiirronkannalta aikakriittinen. Taulukko 1. Toiminnallisuus Local ja Remote toimintatiloissa Toiminto / toimintatila Local Remote Mittausdata LUT serverille kyllä kyllä Tuuliturbiinin säätöalgoritmi Vacon Ulkoinen, LUT PC:llä oleva softa etä referenssit loistehonsäätö Vääntömomentti/ pyörimisnopeus Etä start/stop kyllä kyllä Fault reset kyllä kyllä, resetin jälkeen palaa local tilaan extrat Demo run Käytönohjaus LUT PC:llä olevalla algoritmilla LUT PC:ltä on pystyttävä suorittamaan käytön säätö- ja ohjausalgoritmeja. Ohjattaessa käyttöä LUT PC:ltä, ohitetaan GEF:n (Green Energy Finland) toimittama käytön säätöalgoritmi. Ohjausalgoritmin lataus LUT PC:lle LUT serveriltä Tutkimus käytössä uusien WT:n ohjausalgoritmien testausta varten tiedonsiirron LUT-Serveriltä LUT PC:lle tulee mahdollisuus ohjausalgoritmin etäasennukseen. Toiminto ei edellytä aikakriittistä tiedonsiirtoa.
6 Saarekekäytön ohjaus Aika kriittinen toiminta asettaa tiedonsiirrolle nopeusvaatimuksia. Saarekekäyttö tilanteessa tarvittavaa, normaalista kommunikaatiosta eroavasta tietoliikenne tarpeesta ei ole speksattu. 4 Toiminnallinen määrittely Tässä osiossa käydään läpi tiedonsiirrolta edellytettävä toiminnallisuus. Tutkielman alaisen kokonaisuuden keskeisenä osana toimii LUT PC. Seuraavaksi käydään läpi kyseisen järjestelmänosan toiminnallisuus sekä LUT PC:lle implementoitavat ohjelmalliset toimilohkot. Kuvassa 4 on esitetty LUT PC:n sisältämät ohjelmalohkot. WT SÄÄTÖALGORITMI LUT PC TIEDONKÄSITTELY KOMMUNIKAATIORAJAPINNAT OHJAUSALGORITMI Kuva 4 LUT PC:n sisältämät ohjelmalohkot. Kuvassa 5 on esitetty eriohjelma lohkojen käyttäjät. LUT PC WT KOMMUNIKAATIO OHJAUS LUT SERVERI MITTAUS DATAN KÄSITTELY SÄÄTÖ Kuva 5. LUT PC:n eriohjelmalohkojen käyttäjät
7 4.1 Mittaukset Tuuliturbiini sekä erillinen mittausyksikkö lähettää mittausdataa LUT PC:lle, josta tieto välitetään edelleen LUT-Serverille. LUT-Serverille siirrettävä data käsittää mittaukset 1s aikaikkunassa. Fyysisellä tasolla jokainen muuttuja on 16-bittinen. Tietotyyppinä etumerkillistä kokonaislukua, jolloin arvoalue on ± Tuuliturbiinilta mitataan ainakin seuraavia suureita. Mitattavat suureet: -Pääjännitteet U1,2,3(t) (ajanjakson T keskiarvot, sekä ajanjakson T huippuarvot) (6+6 tavua varattu) -Pätöteho P(t) (ajanjakson T keskiarvo, sekä ajanjakson T huippuarvo) (2+2 varattu) -Loisteho Q(t) (ajanjakson T keskiarvo, sekä ajanjakson T huippuarvo) (2+2 varattu) -Vääntömomentti T(t) (ajanjakson T keskiarvo, sekä ajanjakson T huippuarvo) (2+2 varattu) -Tuulen voimakkuus u(t) (ajanjakson T keskiarvo, ajanjakson T huippuarvo) (2+2 varattu) -Tuulen suunta u( )(ajanjakson T keskiarvo, ajanjakson T aikana esiintyneen tuulen voimakkuuden huippuarvon suunta) (2+2 varattu) -Pyörimisnopeus useampi kuin yksi arvo? (2 tavua varattu) -Lämpötila t(t) useampi kuin yksi arvo, useita mittauspisteitä? (2 tavua varattu) -Vika tiedot useampi kuin yksi tavu? (1 tavua varattu) -Turbiinin status useampi kuin yksi tavu? (1 tavua varattu) 4.2 Mittauselektroniikka Alustavasti sovellukseen suunniteltu mittalaite käsittää 8 signle ended kanavaa, joiden tuloalue on ±10 V. Tulosignaalit näytteistetään 16-bittisillä A/D-muuntimilla. Kanavien määrä on mahdollista laajentaa 32 kanavaan. Mittauselektroniikan mukana tuleva ohjelma lukee turbiinin tehoa (sähköiset parametrit) sekunnin välein ja tallettaa viimeisimmän tiedon tiedostoon, "C:\TurbineMeasurement\TurbineData.dat" Mittaustiedot tallennetaan tiedostoon seuraavassa järjestyksessä:
8 pp.kk.vvvv<tab>ai:ka<tab>hetkellisteho (W)<tab>Kumulatiivinen energia (kwh)<tab>jännite (V)<tab>virta (A)<tab>taajuus (Hz)<tab>. Mittausdata tallennetaan myös erilliseen kuukausittaiseen tiedostoon (sisältää koko kuukauden mittaukset) "C:\TurbineMeasurement\TurbineData_kk_vvvv.dat" Lisäksi tutkimus- ja opetuskäyttöön on olemassa ohjelma, (tarvittaessa 3 x 3~ tehoanalysaattori) jolla voidaan sähkön parametreja käsitellä tarkemminkin (spektrit, yms.). On huomioitavaa että energian mittauksen jatkuvuuden kannalta on parempi jos kyseisiä mittauksia varten on oma HW (Hardware), tietokone mukaan lukien. Edellä esitetyn lisäksi kyseiseen I/O-liityntään liitetään ulkoisia mittalaiteita, kuten tuulen mittausanturi sekä mahdollisesti esim. lämpötila-antureita. 5 Aikakriittisyys tiedonsiirrossa On ilmeistä että LUT PC:n toiminnallisuus on jaettava erinäisiin taskeihin. Sillä osa tiedonkäsittelystä sekä tiedonsiirrosta on aikakriittistä. Seuraavaksi käydään läpi muutaman keskeisen taskin mahdolliset toteutustavat. LUT PC:ltä WT:lle lähetettään 10 ms välein liitteessä [1] määritetty MCW-paketti (Main Control Word), joka sisältää ohjausdatan, jossa päivitetään GEF:n ohjausalgoritmille referenssiarvo tai remote-tilassa toimittaessa suoraan ohjausalgoritmin antama käytönohjausarvo. Kuvassa 3 on esitetty 10 ms välein toistuvan MCW-paketin lähetys taski. Paketin sisältö päivitetään vain jos ohjearvoissa on tapahtunut muutoksia edelliseen pakettiin nähden. Kuva 3 WT:n ohjausdatan lähetys- ja päivitys-taski.
9 Profibus-väyläliikenteen eheyttä tarkkaillaan molemmissa päissä profibus linkkiä, sillä Profibusväylän liikenne on etenkin remote-tilassa toimittaessa aikakriittistä. Mikäli liikenteessä havaitaan liian pitkä katkos, eli mikäli edellisen MCW-pakettin saapumisesta on kulunut yli sekunti, siirtyy WT local-tilaan ja lähettää profibus-failure ilmoituksen LUT PC:lle. Kuvassa 4 on esitetty WT:n päässä toteutettavan Profibus-väyläliikenteen eheyttä tarkkailevan taskin periaatteellinen tilakone. Kuva 4 Profibus-liikenteen eheyttä tarkkailevan taskin periaatteellinen tilakone WT:n päässä Kuvassa 5 on esitetty Profibus-yhteyden eheyttä tarkkaileva taski LUT PC:ssä. Samaan taskiin on yhdistetty myös saapuneen MSW-paketin (Main Status Word) luku.
10 Kuva 5 Profibusliikenteen tarkkailu ja MSW- paketin luku taski LUT PC:n päässä. Tarvittaessa yhden suuntaisen tiedonsiirtokatkoksen varalta voidaan Profibus failure lähettää myös WT:lle, jolloin käytön päässä tiedetään tietoliikenteen katkeamisesta toiseen suuntaan ja näin ollen WT siirtyy local-tilaan. Kuvassa 6 on esitetty periaatteellinen mittaustoimilaitteelta LUT PC:lle tietoliikenteen eheyden tarkkailu sekä mittausdatan tallennus taski. Kuva 6 LUT PC:llä vastaanotetun mittausdatan tallennus taskin tilakone. Mittausdatan kuten tuulitietojen tietoliikenne järjestellystä ei ole tarkkaa tietoa. Mikäli kyseinen muuttuja on säädön kannalta oleellinen, voidaan LUT PC:n ja toimilaitteen välillä toteuttaa liikenteen tarkkailua samalla periaatteella kuin LUT PC:n ja WT:n välillä. Kuten aiemmin määritettiin, tietoliikenne LUT PC:n ja LUT-Serverin välillä ei ole aika kriittistä, tällöin LUT-Serverille lähetettävä mittausdata käsitellään matalampi prioriteettisissa taskeissa. Mittausdata_paketti_RX - lipulla viestitään että FIFO:ssa on tarvittava määrä mittaustapahtumia, joista lasketaan LUT-Serverille lähetettävän mittausdata-arvot (kohdan 4.1 mukaisesti).
11 LUT-Serverille lähetettävän mittausdatan käsittely ja lähetys taskin tilakone on esitetty kuvassa 7. On huomioitavaa että kyseinen taski ei ole aikakriittinen. Kuva 7 mittausdatan käsittely ja lähetys LUT Serverille. 6 Tekninen määrittely Seuraavaksi määritellään tiedonsiirtojärjestelmän fyysinen toteutus. Lisäksi käydään läpi järjestelmässä käytettävät tiedonsiirtoprotokollat eri järjestelmän osien välillä sekä esitetään tietoliikennettä hoitavien ohjelmien tilakoneet. Lopuksi tutkitaan mahdollisuutta soveltaa IEC standardin mukaista tietoliikennekonseptia LUT-Serverin ja LUT-PC:n välisessä kommunikaatiossa. 6.1 Tuuliturbiini Tuuliturbiini ja tuuliturbiinin käytön tekninen kuvaus on esitetty liitteessä [2] 6.2 Tuuliturbiinikäytön ja LUT PC:n välinen tiedonsiirto Tiedonsiirto toteutetaan Profibus DP protokollalla. Käytetyt käskyt on määritelty liitteessä [3]. Profibus DP fyysinen- ja MAC-kerros on määritelty Profibus DP standardissa. Standardi on maksullinen. Profibus DP:ssä fyysisellätasolla käytettävät mediat ovat joko RS-485 (kierrettypari) tai valokuitu. Teknisiä specifikaatioita löytyy liitteestä [4]. Tiedonsiirto LUT PC:ltä WT:lle toteutetaan kyseisten specifikaatioiden puitteissa. Tiedonsiirto WT:n ja LUT-PC:n välillä on aikakriittinen prosessi. Jokainen Profibuspakettikehys sisältää liitteessä [3] kuvatut parametrit. Paketteja lähetetään 10ms välein.
12 6.3 LUT PC ja Ethernet/kuitumuunnin Teollissuus PC esim Artila. Kyseistä PC:tä on käytetty LVDC-pilottihankkeissa samankaltaiseen tiedonkäsittelyyn. Tarkemmat spesifikaatiot on esitetty liitteessä [5]. Kuitu/Ethernetmuuntimia niin ikään on sovellettu LVDC-pilottihankkeessa. [6] 6.4 LUT PC:n ja LUT-Serveri välinen tiedonsiirto Tiedonsiirto LUT-Serveriltä LUT PC:lle toteutetaan fyysisellä tasolla valokaapelilla, jossa toimii ethernetpohjainen tiedonsiirto protokolla. Kyseinen tiedonsiirto ei ole aika kriittistä. Tiedonsiirto on mahdollista toteuttaa joko kysely- tai tapahtumapohjoisena. Kyselypohjaisessa tiedonsiirtokonseptissa mittausdata lähetettäisiin LUT-Serverille LUT PC:ltä aina kyselyn jälkeen. Tapahtumapohjaisessa tiedonsiirtokonseptissa mittausdatan lähetys tapahtuu tietyn LUT PC:llä suoritettavan mittausdatan käsittelyyn liittyvän taskin myötä. Koska kyseessä on määrätyin väliajoin toistuva paketin lähetys, tapahtumapohjainen tiedonsiirto on parempi vaihtoehto. Tämä yksinkertaistaa tietoliikennettä ja toimilaitteiden tilakonerakenteita. LUT PC:n ja LUT-Serverin välillä sovelletaan ethernet-pohjaista tiedonsiirtoprotokollaa, jossa robustin tiedonsiirron mahdollistamiseksi käytetään TCP/IP-tyyppistä (Transmitt Control Protocol) tiedonsiirtokonseptia. Verkkokerroksen hyötydataosion on nyt vapaasti määrättävissä tarpeesta riippuen. Hyötydataosion pituus voi olla enintään 1450 tavua. Näin ollen voidaan todeta, että valittu tiedonsiirtoprotokolla ei aseta rajoitteita pakettien pituudelle. Toinen yleisesti käytetty Ethernetpohjainen tiedonsiirtoprotokolla on UDP (User Datagram Protocol). Koska tiedonsiirtomäärät ovat pieniä, on tiedonsiirtokanava suurimman osan ajasta vapaana, näin ollen voidaan olettaa ettei ruuhkatilanteita tiedonsiirrossa synny, jolloin voidaan käyttää varmempaa tiedonsiirto menetelmää. Poikkeuksena kuitenkin mahdollinen hätäliikenne jossa TCP-protokollan kättelyproseduuri aiheuttaa viivettä tiedonsiirtoon. Mikäli hätäliikenne esim. tuuliturbiinin hätäsammutus toteutetaan erillisellä, tarkoitukseen varatulla medialla, on TCP-pohjaisen tiedonsiirron käyttäminen perusteltua. TCP-pohjaisen tiedonsiirron soveltamista tukee myös se että käytettäessä kyseistä protokollaa saadaan hyödynnettyä pakettien kuittaus ja automaattinen uudelleen lähetys. Tällöin esim. ohjearvon asettaminen käytölle on tiedonsiirrollisessa mielessä varmempaa. Kyseinen menettelytapa vähentää myös ohjelmoinnin tarvetta UDP-ohjaiseen ratkaisuun nähden. UDPpohjainen tiedonsiirto soveltuu paremmin stream-tyyppisen datan siirtoon, jossa käytössä oleva kaistanleveys on rajoittava tekijä sekä virheellisten pakettien esiintyminen ei ole niin haitallista [7]. Taulukko 2. TCP/IP-pakettikehys ja eri osiot. IPv4 protokollalla ja TCP aikaleimalla [7]. Osio Ethernet frame bytes header TCP IPv4 header Payload Ethernet frame bytes trailer Tavut
13 TCP-pakettikehykseen implementoidaan erityyppiset tiedonsiirtotarpeet täyttävät hyötydataosiot. Kun kyseessä on sovelluskohtainen tiedonsiirto, voidaan hyötydataosion sisältö vapaasti määrätä. Seuraavaksi määritetään etäohjauksen ja -valvonnan edellyttämät sovelluskerroksenpaketit. 6.5 Mittausdata- ja statuspaketti Mittausdatan sekä WT:n statuksen sisältävä paketti lähetetään LUT PC:ltä LUT-Serverille sekunnin välein. Saadut mittaustulokset tallennetaan LUT-Serverillä tiedostoon/tietokantaan. Osa mittausdatasta välitetään edelleen LUT-intranetin välityksellä infopisteille. Tiedonsiirron ei tarvitse olla determinististä sillä siirrettävää data käytetään monitorointi tarkoituksiin. Hyötydata sijoitetaan pakettikehykseen kohdan 4.1 mukaisessa järjestyksessä. Tällöin hyötydataosio (payload) sisältää 608 bittiä eli 76 tavua. Taulukko 3. WT:n mittausdata- ja statuspaketin sisältö. Osio Paketin tyyppi (jos useanlaisia paketteja) Mittausdata vaatimusosion mukaisessa järjestyksessä WT:n status Tavut Tuuliturbiinin etäohjauspaketti ja referenssiarvot Etäohjauspaketit voidaan jakaa useampaan erilaiseen, tällöin ei lähetetä tarpeetonta informaatiota WT:lle. Seuraavaksi käydään läpi WT:n etäohjauksen kannalta kaksi keskeistä pakettirakennetta. Toisella siirretään ohjaustietoa ja toinen on varattu ohjearvojen siirtoon. Jokaisen paketin ensimmäinen tavu on varattu pakettityypin määrittämiseen, joka määrittää että kaiken kaikkiaan käytössä on 255 erityyppistä pakettirakennetta. Taulukko 4. Etäohjauspaketin sisältö. Osio Paketin tyyppi Etäohjaus Tavut 1 2 Paketin tyyppi: Bit0: etäohjaus Bit1: Referenssi arvo Bit2:Annettavan referenssin suure, vääntömomentti 0 /pyörimisnopeus 1 (vain referenssiarvo paketti) Bit3: joku muu referenssi Bit4-7: vapaita toistaiseksi Etäohjaus:
14 Bit0: Reset 1 Bit1: Stop 0 / Start 1 Bit2: Local 0 / Remote 1 Bit 3: Siirtyminen ohjausalgoritmin ohjelmointi tilaan. Bit 4-7: vapaita toistaiseksi Taulukko 5. Referenssi arvon asetuspaketin sisältö. Osio Paketin tyyppi Referenssi Tavut Samalla periaatteella voidaan luoda lisää erinäisiä toimintoja suorittavia ohjauspaketteja. 7 Ohjausalgoritmin lataus LUT PC:lle Ohjauspaketin lähetyksen jälkeen erillinen proseduuri, joka määritettävä erikseen. 8 Käyttöliittymä LUT-Serverillä Etäohjauksen käyttöliittymä implementoidaan LUT-Serverille, jonne mahdollistetaan pääsy internetin välityksellä (VPN tms.).käyttöliittymä on webpohjainen. Käyttöliittymän välityksellä pystytään ohjaamaan tuuli turbiinia. UI inputs Start / Stop Local / remote Referenssisuure Async. Async. Referenssiarvo Reset Ohjelmointi Demo run UI tietojen luku ja käsittely Paketin lähetys Kuva 8 käyttöliittymän periaate kaavio.
15 Näyttö Graph, bar, LED Virta päälle WT status and Measurements Async. inputtien luku Case (Start / stop) Start Stop ohjauspaketin lähetys Case (Demo run) Case (ohjelmointi) Case (Local / remote) Case (Referenssiarvo) Referenssisuure Case (Reset) ohjauspaketin lähetys Kuva 9. Käyttöliittymän tilakone sekä ohjauspakettien lähetys. Käyttöliittymässä määritetään lähetettävät parametrit. Määritysten perusteella LUT_serverille implementoitu ohjelma koostaa ohjauspaketin ja lähettää sen erillisellä komennolla LUT PC:lle (Enter painallus tms.). 9 IEC Soveltaminen tiedonsiirtoon Seuraavaksi selvitetään lyhyesti onko IEC standardi hyödynnettävissä tiedonsiirrossa ja minkälaisia rajoituksia se järjestelmälle asettaisi. On ilmeistä että älykkäiden sähköverkkojen ja hajautetun tuotannon yleistyessä eri toimilaitteiden välille rakennettavaan tiedonsiirtoon kehitetään myös erinäisiä standardoituja tiedonsiirto konsepteja. Yksi markkinoilla oleva älykkäiden sähköverkkojen ohjauksessa käytettävä tiedonsiirto standardi on IEC Standardi on maksullinen. Standardin soveltuvuuden varmistamisen tarvitaan tietoa käytettävistä pakettirakenteista ja tiedonsiirron vasteajoista. Alustavia tietoja protokollasta löytyy lähteestä [8].
16 Liitteet: [1] Mikrotuotannon liittäminen sähkönjakelu verkkoon, Energiateollisuus ry PL 100, Helsinki [2] GEF Tuuliturbiinin speksi [3] GEF 20 kw säätimen kommunikaatio spesifikaatio [4] PROFIBUS DP Specifications and Technical Data, EP , Experion PKS Release 100, Revision Date: January 2003, Version 1.0 ( [5] Matrix 522 User Guide, Version 1.1 [6] JetCon 2301, Industrial Fast Ethernet to Fiber Media Converter [7] TCP/IP pakettikehys: [8] MicroSCADA Pro SYS , IEC Master Protocol (OPC), User's Guide, Issued: , Version: A/
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
Lisätiedot2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN
2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN Janne Rossi Kirjallisuustyö 6.11.2011 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELLUKSEN YLEINEN KUVAUS... 3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY... 3 2.1
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotÄlykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö
Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
Lisätiedotseppo.vehviläinen@electrix.fi
moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset
LisätiedotKauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010
Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden
LisätiedotVoidaanko varavoima hankkia palveluna paikalliselta energialaitokselta ; case Lapin keskussairaalan laajennus / Petri Korventausta
Voidaanko varavoima hankkia palveluna paikalliselta energialaitokselta ; case Lapin keskussairaalan laajennus 4.2.2019 / Petri Korventausta Varavoimajakelun nykytilanne Sairaalan nykyinen varavoimajakelu
LisätiedotKannettava sähköverkon analysaattori AR6
Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kompakti huippuominaisuudet omaava digitaalinen mittalaite soveltuu erinomaisesti sähköverkon energiatehokkuuden analysoimiseen AR6:n ominaisuuksia: Se ottaa jänniteaallosta
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotAutomaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013
Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 AS- 0.3200 Kahvinuuttoprosessin automaatiojärjestelmä Projektin suunnitelmadokumentti Antti Kangasrääsiö 68950W Joonas Kröger 78651M 1. Johdanto Tämän
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotHammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi
Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri
LisätiedotNokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF
Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
LisätiedotSÄHKÖKÄYTÖN EMULOINTI SIMULINK-DSPACE-M1 -YMPÄRISTÖSSÄ
Sillanpää Teemu SÄHKÖKÄYTÖN EMULOINTI SIMULINK-DSPACE-M1 -YMPÄRISTÖSSÄ Seminaarityön loppuraportti, joka on jätetty tarkastettavaksi kurssin Sulautettujen järjestelmien seminaarikurssi osasuorituksena.
LisätiedotProtect-DG Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa
Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa ST-POOLIN TUTKIMUSSEMINAARI 4.2.2016 Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto Sisältö Hankkeen yleisesittely Ensimmäisiä alustavia
LisätiedotSuperWISE II / SuperWISE SC II
SuperWISE II / SuperWISE SC II WISE-järjestelmän tiedonsiirtoyksikkö LYHYESTI SuperWISE on tiedonsiirtoyksikkö, joka kokoaa kaikki tiedot antaakseen yleiskuvan WISE-järjestelmästä. Lukee ja jakaa IC Designissä
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotSähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen
Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens
LisätiedotPROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5
PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM
LisätiedotSM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje
SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...
Lisätiedot5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden
LisätiedotMASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje 5.5.2014
MASSER Loader V2.00 käyttö- ja asennusohje 5.5.2014 Masser Oy Tel. +358 400 904 500 BID No 0665142-9 Jämytie 1 Fax. +358 16 282 554 VAT No. FI06651429 FI-96910 Rovaniemi, Finland Domicile Rovaniemi OHJELMAN
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotSuperWISE II / SuperWISE SC II
SuperWISE II / SuperWISE SC II WISE-järjestelmän tiedonsiirtoyksikkö LYHYESTI SuperWISE on tiedonsiirtoyksikkö, joka kokoaa kaikki tiedot antaakseen yleiskuvan WISE-järjestelmästä. Lukee ja jakaa IC Designissä
LisätiedotPalvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu
1 (5) Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu 1. Yleiskuvaus Kansallisarkiston lakisääteisenä tehtävänä on ottaa vastaan ja säilyttää viranomaisten pysyvästi säilytettävät
Lisätiedoteql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari
eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari EDF3GL / EDFTL Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 Energia/laatumittari etäluenta 3G Ethernet (TCP/IP) energiamittaus: pätö-
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotProjektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?
Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Lisätiedotpadvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten
padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje
11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1
LisätiedotMittaustietojen SAF-aineistokuvaus kaasudatahubiin
Mittaustietojen SAF-aineistokuvaus kaasudatahubiin Versio 1.0 2 (7) Muutokset Versio Pvm Muutos 0.1 5.3.2019 SAF-aineistokuvaus eriytetty omaksi dokumentiksi 0.2 Lisätty mittaustiedon esimerkkisanomaan
LisätiedotMaha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026
2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje. Neutron12-LAN etäluentalaite
NEUTRON12-LAN ETÄLUENTALAITE 1 Yleistä Neutron LAN on tarkoitettu käytettäväksi pulssitietojen tuntikohtaiseen keräämiseen sekä raportointiin erilaisista pulssitietoja lähettävistä laitteista, kuten energia-,
LisätiedotHyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä
Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto
LisätiedotOPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus
OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus Käyttöopas Sisällysluettelo Tuotteet & Sovellukset... 3 Käyttöliittymä... 4 Näyttö... 5 Ohjelmointi... 6 Asetusarvon asettaminen... 6 Hälytykset... 6 Perusasetukset...
LisätiedotSääasema Probyte JUNIOR
Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,
LisätiedotLähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990
Vastaanottimet Omavalvontyksikkö DPR990 PromoLog-omavalvontaohjelma asennettuna Webserver-ohjelmisto asennettuna Yksinkertainen käyttöönotto, ei ohjelmien asennusta PromoLog-ohjelma käynnistyy automaattisesti
LisätiedotLANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA
LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel
LisätiedotALCOVISOR. Käyttöohjeet FIN
ALCOVISOR Alkometri Käyttöohjeet FIN BAC 200 Alcovisor BAC 200 on luotettava ja huipputarkka todistuskelpoisen mittaustuloksen antava alkometri ammatti ja viranomaiskäyttöön. BAC 200 on täysin automaattinen.
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon
Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotKonsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata.
1 Tulostaulun käyttöohje 1. Yleistä Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. Näytön alapuolella olevilla A, B, C jne. painikkeilla voi valita
LisätiedotTiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0
TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.
LisätiedotSääasema Probyte 2003
Sääasema Probyte 2003 Yleistä Probyte SÄÄASEMA W2003 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi, joka mittaa tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa ja valoisuutta reaaliaikaisesti. Mittaukset
LisätiedotMP:n senioreiden kilpakoulu 2010
MP:n senioreiden kilpakoulu 2010 2010.3.1 19:45-21:00 Timo Vesalainen Tuulitiedon ja instrumentoinnin hyödyntäminen Miten olen oppinut pärjäämään kisoissa s/y Valpurilla Miten toteutin ja miten nyt kannattaa
LisätiedotTurvallisen tekniikan sem inaari -04. Koneautom aation ohjelm istot Teem u Pajala
Turvallisen tekniikan sem inaari -04 Koneautom aation ohjelm istot Teem u Pajala Konejärjestelm ien ohjelm istojen jakautum inen K en ttälaitteet Prosessiasem at Operointipaneelit Suunnitteluohjelm istot
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotVaravoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla
Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotTKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI
- 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
LisätiedotKESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus
KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Kari Ryyppö Tarkoitus: Keskitetyn raideliikenteen informaatiojärjestelmän ohjausjärjestelmän tekninen
LisätiedotPM10OUT2A-kortti. Ohje
PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...
LisätiedotMikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon
Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki
LisätiedotKäyttäjän käsikirja WTN radiomajakka. Version: FIN180427
Version: FIN180427 Käyttäjän 1 käsikirja Sisällys 1 WTN-Radiomajakka Näytöt ja näppäimet... 3 2 Käynnistys ja toiminta-aika... 4 2.1 WTN-laitteen käynnistys... 4 2.2 WTN-laitteen sammutus... 4 2.3 Virransyöttö:...
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje
30.1.2017 V1.7 Käyttö- ja asennusohje Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign.fi, ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 2 NEUTRON12-LAN ETÄLUENTALAITE
LisätiedotJäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
LisätiedotMFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä
Ominaisuudet älykäs, moduulirakenteinen järjestelmä sisäänrakennettu modeemi helppo konfigurointi useita tiedonsiirtomahdollisuuksia keskusyksikössä lukuisia kommunikointiliitäntöjä itsediagnostiikka Järjestelmäkomponentit
LisätiedotArvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite
Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:
LisätiedotAsennusopas. Huomautus. Observit RSS
Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotHuonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki
Huonesäädin STRA-04 STRA-04 on valmiiksi ohjelmoitu kommunikoiva huonesäädin lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukseen jälkikäsittelyjärjestelmissä. Se soveltuu toimistoihin, kouluihin, sairaaloihin, hotelleihin,
LisätiedotAsennusohje. EasyLine GSM
Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.
LisätiedotSamurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin
Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin SAMURAI on SINUS Messtechnik GmbH:n uusin ohjelmisto melun ja tärinän mittauksiin ja reaaliaikaiseen analysointiin. Tiedonkeruulaitteena
LisätiedotKÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619
KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö
LisätiedotKehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa
MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotMitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.
Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
LisätiedotTitan SFTP -yhteys mittaustietoja varten
2 (7) Sisällysluettelo 1 SFTP tiedonsiirto... 4 1.1 SFTP Palvelin... 4 2 Avaintenluonti... 5 2.1 Avainten hallintaprosessi... 6 3 Tiedoston kuvaus ja tallennus... 7 3 (7) Muutoshistoria Päivämäärä Versio
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotAurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä
Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotPamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301
Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan
LisätiedotToiminnallinen määrittely versio 1.2
Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Ryhmä 2 Sami Luomansuu, 168128, sami.luomansuu@tut.fi Panu Sjövall, 205401, panu.sjovall@tut.fi VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Tehdyt muutokset 1.0 02.10.12
LisätiedotKompaktisäädin KNX. Kompaktisäädin KNX
Sertifioitu KNX, S-tilan laite Toiminta-alue.. Pa (mittausalue..5 Pa) Käyntiaika 5s Käyttöjännite AC 24V GDB8.E/KN: vääntömomentti 5 Nm -> pellin ala n..8 m2 GLB8.E/KN: vääntömomentti Nm -> pellin ala
Lisätiedot