Liikenne- ja viestintäministeriö. Asia: Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17.4.2014. Liikenne- ja viestintäministeriö. Asia: Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne"

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne Autoliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään tiemaksuja sekä oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää. Työryhmä laajensi toimeksiantonsa koskemaan polttoaine-, auto- ja ajoneuvoverotusta. Tästä huolimatta se puhui julkisuuteen koko toimikautensa ajan tiemaksuista, koska maksun yleinen hyväksyttävyys on veroa parempi ja sen selvittäminen oli myös työryhmän toimeksianto. Työryhmä myönsi kuitenkin toimikautensa aikana, että kysymys on verotuksesta. Työryhmän, jossa ei ollut tienkäyttäjien edustajia lainkaan, enemmistö oli jo ennen nimeämistään ilmaissut kannattavansa uutta satelliittipaikannukseen perustuvaa tieveroa. Työryhmän asetustilaisuudessa liikenneministeri Merja Kyllönen sanoi, että työ aloitetaan puhtaalta pöydältä. Tosiasiassa työryhmän raportissa ei ole vakavasti tutkittu mitään muuta kuin satelliittipaikannukseen perustuvaa tieveroa. Kaikki muut mahdolliset verotuksen kehittämismahdollisuudet puuttuvat loppuraportista. Työnsä aikana työryhmä keskittyikin viestinnässään torjumaan kritiikkiä ja edistämään työn lopputuloksen hyväksyttävyyttä avoimen ja aidon vuoropuhelun sijaan. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella työryhmän raportin ja siinä olevien perusteiden selvittäminen on tapahtunut merkittävältä osalta tilattujen konsulttitöiden pohjalta ilman virkavastuuta. Nämä samat konsulttitahot saavat lisää töitä, mikäli asiassa tehdään jatkoselvittelyjä, kokeiluja tai ryhdytään järjestelmän toimeenpanoon. Tämä vie myös pohjaa väitteeltä työryhmän puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Tämän lisäksi työryhmän työskentelyyn on osallistunut merkittävä joukko tieverojärjestelmän toimittamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja heillä on ollut myös edustaja työryhmässä. Verojärjestelmien tehokkuudesta Nykyiset verot eli polttoainevero, ajoneuvo- ja autovero ohjaavat voimakkaasti auton hankintaa ja käyttöä. Niissä on kaikissa mukana hiilidioksidikomponentti, joka on vaikuttanut autojen hankintapäätöksiin ja vähentänyt Suomessa rekisteröityjen henkilöautojen polttoaineenkulutusta selvästi. EU:n selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaiset autonkäyttäjät maksavat veroja huomattavasti enemmän kuin liikenteestä aiheutuneiden haittojen on laskettu olevan. Suomessa sekä saastuttaja maksaa - että käyttäjä maksaa -periaate toteutuu jo täysimääräisesti henkilöautoliikenteen osalta.

2 Työryhmä otti tehtäväkseen korvata autoveron sekä ajoneuvoveron uudella tieverolla. Työryhmä ei ole kuitenkaan esittänyt yhtään kunnon perustetta sille, miksi päästöihin perustuvasta, helposti budjetoitavan ja edullisesti kerättävän ajoneuvoveron kehittämisestä tulisi luopua. Ainoa syy lienee se, että pelkän autoveron kokoisen veropotin keräämistä varten näin kallis järjestelmä ei olisi työryhmänkään mielestä järkevää. Työryhmä on viitannut raportissaan ja muussa viestinnässään siihen, että muualla ollaan siirtymässä tiemaksuihin ja yhtenä esimerkkinä on mainittu Saksa. Saksassa on selvitetty mahdollisuutta alentaa vuotuista ajoneuvoa sadalla eurolla ja maksun siirtämistä tuulilasiin kiinnitettävään tarraan, joka vaadittaisiin myös ulkomaalaisilta ajoneuvoilta. Tämän veron käyttöjärjestelmä poikkeaa merkittävästi investointi- ja käyttökustannuksiltaan Suomeen esitetystä ratkaisusta. Suomessakin on ollut käytössä tiemaksu Helsinki-Lahti -moottoritiellä. Tien rakensi yksityinen yritys ja se sai maksun jokaisesta tietä käyttäneestä ajoneuvosta kymmenen vuoden ajalta. Maksua ei peritty autoilijoilta, vaan sen maksoi valtio. Autoilijat puolestaan maksoivat samaan aikaan veroja valtiolle kuusinkertaisesti tiestöön käytettyihin varoihin verrattuna. Nykyisestä verotuksesta Työryhmä esittää että nykyiset verot eivät ole tehokas liikennepoliittinen työkalu. Työryhmän mukaan autoilija ei voi vaikuttaa näiden verojen määrään esimerkiksi vähentämällä autoilua. Tämä ei pidä paikkaansa. Ajoneuvon valinnalla voi vaikuttaa veron määrään, koska autovero on mukana kaikkien autojen hinnoissa. Mitä suuremmat päästöt, sitä korkeampi veron osuus on. Polttoaineen hinnasta lähes 70 prosenttia on veroa. Mitä vähemmän ajaa ja mitä pienempi auton kulutus on, sitä vähemmän maksaa polttoaineveroa. Vuotuinen ajoneuvoveron perusvero vaihtelee 43 ja 606 euron välillä. Mitä pienempi on auton kulutus, sitä vähemmän maksaa tätä veroa. Liikennekäytöstä poistolla voi myös vaikuttaa ajoneuvoveroon ja tätä mahdollisuutta tulisikin kehittää entistä joustavammaksi ja edullisemmaksi. Käyttövoimaverossa ratkaisevaa on auton paino, joka korreloi myös auton kulutuksen kanssa. Omilla valinnoilla voi siis vaikuttaa merkittävästi verojen määrään. Sen sijaan työryhmän esittämä tievero on tasavero, jonka tasoon ja operointikustannuksiin verovelvolliset eivät voi vaikuttaa. Liikennevakuutusmaksut on porrastettu auton omistajan kotipaikkakunnan mukaan ja tämä järjestelmä on toiminut vuosikymmeniä. Poliittisella päätöksellä nykyiseen vuosittaiseen ajoneuvoveroon voidaan kytkeä samanlainen tekijä, jolloin verotus voisi olla kevyempää haja-asutusalueilla ilman satojen miljoonien järjestelmäinvestointeja. Kysymyksessä on arvovalinta, johon myös muut kuin liikenteen verolajit antavat mahdollisuuden. Työryhmä torjuu myös polttoaineveron korotukset, mikä on ymmärrettävää koska sen puheenjohtaja on öljyteollisuuden palveluksessa. Tosiasia on kuitenkin se, että kansainvälisessä käytössä oleva polttoainevero nousee jatkossakin siitä huolimatta, mikä verojärjestelmä Suomessa on käytössä, vaikka työryhmä on vakuuttanut, että polttoaineverojen korotusten tie on käyty loppuun. Polttoainevero on noussut viime aikoina lähes vuosittain ja nousee jälleen ensi vuoden alussa. Kysymys ei ole vain Suomen polttoaineverotuksesta, sillä työryhmän tavoitteenahan on tehdä verojärjestelmästä kansainvälinen vientituote ja vaikuttaa siten polttoaineverotukseen myös muissa maissa.

3 Ruuhkamaksu Suomessa on jo käytössä ruuhkamaksu kaupunkialueilla pysäköintimaksujen muodossa. Muun muassa tästä johtuen esimerkiksi Helsingin niemen alueella henkilöautoliikenne ei ole lisääntynyt 1970-luvun jälkeen. Ruuhkien poistaminen kaupunkiseuduilla ei ole mahdollista ilman negatiivisia dynaamisia vaikutuksia talouteen. Suomessa ei voi edes puhua ruuhkista sanan kansainvälisessä merkityksessä, vaikka ymmärrettävästi liikennettä on paljon työpäivien alkaessa ja päättyessä. Uusien autojen hinta Työryhmä on antanut ymmärtää julkisuuteen saattamissaan tiedoissa, että uusien autojen hinta putoaisi 7000 euroa autoveron poistuessa. Suomessa vuonna 2012 myydyistä uusista autoista vain 37 %:ssa oli veroa 7000 euroa tai enemmän. Samana vuonna Suomen myydyimmän automallin, Skoda Octavian, malliversioista vain 15 %:ssa oli veroa yli 7000 euroa. Käytettynä maahantuotavissa tai myytävissä autoissa veroa on vielä vähemmän. Suomessa tehdään jokaista uuden auton kauppaa kohden kuusi käytetyn auton kauppaa. Autoveron poistuminen ei siirtyisi täysimääräisesti kaikkien autojen hintoihin, koska meille uusina tuotavien autojen tehdashinnat ovat nyt osittain alempia kuin autoverottomissa maissa. Tämä käytäntö ei jatkuisi meillä autoverottomassa tilanteessa. Tämän lisäksi hintatasoihin vaikuttaisivat autokaupan markkinatilanne ja siinä tapahtuvat mahdolliset muutokset autoveron poistuessa. Suomessa on vanha autokanta, josta on maksettu korkeat autoverot jo kertaalleen. Siirtyminen kerralla tieveroon nostaisi erityisesti näiden autojen käyttäjien verotusta. Siirtymävaiheen järjestäminen on mahdollisessa verotuksen muutoksessa suuri ongelma. Työryhmä ei ole esittänyt näkemystään, kuinka kaksinkertaisen verotuksen ongelma ratkaistaisiin. Autoverosta eroon hankkiutuminen on kannatettava tavoite, mutta sitä ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä. Painopisteen siirto ajoneuvo- ja polttoaineveroon olisi yksi tapa kerätä autoverotulot, mikäli jatkossakin tieliikenteen verotaso pidetään kansainvälisesti vertailtuna huippukireänä. Raskas liikenne Muissa maissa, kuten Saksassa, raskaaseen liikenteeseen kohdistetaan tienkäyttömaksuja. Perusteina ovat muun muassa näiden ajoneuvojen aiheuttama rasitus tiestölle ja suuret päästöt. Meillä perusteluna maksujen käyttämättömyydelle tämän ajoneuvoryhmän kohdalla on ollut se, että pitkien etäisyyksien maassa rahtiliikenteen alhainen verotus on kilpailutekijä. Samalla perusteella harvaanasutussa maassa myös vaihtoehdottoman henkilöautoliikenteen korkeat kustannukset haittaavat kilpailukykyä ja nostavat kotitalouksien kustannuksia. Suomessa 72 prosenttia kaikista henkilöliikenteen matkasuoritteista tehdään henkilöautolla (HLT ). Meillä sen sijaan raskaanliikenteen painoja ja mittoja pyritään nostamaan, vaikka tiestö ei sitä nykyisellä rahoituksella kestä. Yhdyskuntarakenne Yhteiskunnalla on Suomessa kaavoitusmonopoli. Käyttämällä tätä valtaa oikein voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja tarpeeseen. Mikäli kaavoitusta ei osata käyttää oikein ja työpaikat, asunnot, kaupat sekä muut palvelut erotetaan toisistaan, seurauksena on liikennettä. Liikenteen rajoittaminen hinnoittelulla onkin oireen, ei aiheuttajan hoitamista. Tästä seuraa dynaamisia haittoja, jotka alentavat taloudellisen kasvun edellytyksiä. Näitä

4 negatiivisia dynaamisia vaikutuksia työssäkäynnin kustannuksiin, elinkeinoelämän ja kaupan kiinteistöjen arvoihin, matkailuelinkeinon ja mökkikuntien toimintaedellytyksiin tai asuntojen hintoihin jne. työryhmä ei ole arvioinut lainkaan. Älyliikenne ja liiketoimintamahdollisuudet Työryhmä on sekoittanut tieverot ja älyliikenteen toisiinsa. Älyliikenne on hyvä asia ja se toteutuu ilman tieveroa markkinaehtoisesti. Se mahdollistaa vapaaehtoisesti matkojen suunnittelun, ajankohtaisen ruuhkatiedon, väylien kapasiteetin tehokkaamman käytön, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeän tiedon jakamisen sekä ympäristön kannalta tehokkaamman liikenteen. Tieveron käyttöönottoa Suomessa on perusteltu kansainvälisillä myynti- ja vientimahdollisuuksilla. Mikäli kysyntä tälle liiketoiminnalle on niin kovaa kuin työryhmä antaa ymmärtää, rahat järjestelmän kehittämiseen ja rakentamiseen tulisi saada sieltä, mihin mahdolliset voitot menevät. Kysymyksessä on uusi teknologia, jonka lopullista hintaa ei tiedä kukaan. Veronmaksajien kustannuksella ei tule rahoittaa tällaisia tuotekehityshankkeita. Pienenä markkina-alueena Suomen tulisi joka tapauksessa hankkia tällaista teknologiaa vasta, kun sen toimivisuus on varmistunut ja hinta markkinoilla on kypsä, jolloin järjestelmän yksikkökustannukset jäävät huomattavasti nyt kaavailtua alhaisemmiksi. Kilpailulainsäädäntö estää myös hankeen kansallistamisen. Jos järjestelmä päätetään toteuttaa, mikään ei takaa, että suomalaiset yritykset saisivat toteutusvastuun ja siitä koituvan hyödyn. Vero vai maksu? Suomen lainsäädännön ja verotuksen yleisten periaatteiden mukaan kysymyksessä on vero. Työryhmä lähtee myös ajatuksesta, että autoilijoiden verotus ei keskimäärin kiristyisi tieveroon siirryttäessä. Ottaen huomioon järjestelmän valtavat kustannukset, on täysin selvää, että autoilijoiden kokonaismaksutaakka kasvaisi. Tietosuojakysymykset Verovelvollisen on aina voitava tarkistaa verotuksensa perusteet ja oikeellisuus. Tämä tarkoittaa, että tieverossa verovelvollisen täytyy saada tietoonsa missä ja milloin auto on liikkunut siitä huolimatta, kuka autoa on käyttänyt. Käytännössä tieverojärjestelmässä verovelvollinen yritys tai henkilö voisikin aina tarkistaa missä, milloin ja miten auton käyttäjä on liikkunut. Järjestelmä, jonka tiedot ovat suurpiireisiä, kuten työryhmän esittämä kansalaistili, eivät riitä verotuksen perusteeksi. Nämä tiedot vaarantavat henkilösuojan ja vapaan liikkumisen periaatteen. Tästä tiedosta olisivat varmasti kiinnostuneita työnantajien ja perheiden lisäksi myös viranomaiset, kuten verottaja ja poliisi. Työryhmä on esittänyt, että henkilönsuoja ei ole ongelma, koska matkapuhelimiakin voidaan seurata ja paikantaa. Matkapuhelimen erottaa kuitenkin se, että sen voi sulkea eikä sen mukana pitäminen ole pakollista. Matkapuhelinta voi myös käyttää anonyymisti mm. prepaid-liittymän kautta. Tämän lisäksi tuoreen EUtuomioistuimen päätöksen mukaan ihmisten teletunnistamistietojen tallentaminen viranomaisten käyttöön on laitonta, vastoin EU:n perusoikeuskirjaa. Keskeinen perustuslaillinen kysymys on se, kenellä on omistusoikeus tieveron pohjaksi kerättyyn tietoon. Autoliiton näkemys on, että tieto on verovelvollisen omaisuutta. Tätä verotietoa ei saisi missään, edes anonyymissä muodossa luovuttaa, käyttää tai tallentaa muuhun viranomais- tai kaupalliseen käyttöön. Asian oikeudellista pohjaa ei ole riittävästi selvitetty. Älyliikenteen vapaaehtoisia sovelluksia ei tule kytkeä missään olosuhteissa verotusjärjestelmään, vaan niiden on annettava kehittyä vapaasti avoimessa

5 toimintaympäristössä. Näin varmistetaan avoimuus, kustannustehokkuus ja käyttäjien valta valita se kuka heidän tietojaan käyttää ja miten. Mielipidemittausten mukaan kanasalaiset eivät halua järjestelmää, jossa viranomaiset valvovat heidän liikkumistaan. Vaikutukset Työryhmä toteaa loppuraportissaan, että se ei ota kantaa fiskaalisten vaatimusten ja taloudellisen ohjauksen tavoitteisiin. On selvää, että kun liikenteen verotusta järjestelmäkustannuksineen kiristetään, niin liikenne vähenee. Kaikilla ei enää ole varaa liikkumiseen, kuten nyt. Työnsä aikana työryhmä esitti, että tavoitteena ei ole kiristää verotusta. Verotasoksi työryhmä esitti 6,8 ja 3,4 senttiä/km ( ), ilman järjestelmän vaatimia investointeja ja vuosittaisia käyttökustannuksia. Nykyisellä verotasolla vuodessa auto- ja ajoneuvoveroa maksetaan keskimäärin 537 euroa/henkilöauto/vuosi. Oheisesta taulukosta näkyy vuosittainen verokertymä tieverosta molemmilla verotasoilla ilman järjestelmäkustannuksia. Laskelman mukaan verotuksen kiristyminen on väistämätöntä. Ajosuorite/vuosi (km) Euroa (3,4 snt/km alueella) Euroa (6,8 snt/km alueella, jolla 90% suoritteesta) Huom! Ei järjestelmä- ja keräyskustannuksia Korkeampaa veroa perittäisiin työryhmän esityksen mukaan 90 prosentista liikennesuoritetta. Kyseessä ei siis ole kaupunkilaisten vero, vaan laajasti kaikkia tienkäyttäjiä koskeva vero. Joka tapauksessa verotus kiristyisi erityisesti niiden kansalaisten osalta, jotka ovat aktiivisimpia ja joutuvat liikkumaan tästä syystä paljon. Näitä ovat mm. työssäkävijät, matkailijat, yrittäjät, mökkeilijät sekä taajamien laidoilla asuvat lapsiperheet. Halvalla ja vanhemmalla autolla paljon ajavat olisivat muutoksessa suurimpia maksajia. Työryhmä on myös esittänyt, että tieverolla voidaan rahoittaa kasvavaa joukkoliikenteen kysyntää. Epäselväksi jää se, mistä raha tulee, kun nykytilanteessa joukkoliikenteen rahoituksesta 50 prosenttia tulee lipputulojen ulkopuolelta veronmaksajilta. Mikään ei estä rahoituksen lisäämistä joukkoliikenteelle jo nyt, jos verotuloja ei ole tarkoitus kerätä nykyistä enempää. Julkisen liikenteen toimijat ovatkin ilmoittaneet tavoitteekseen saada tieverosta tuloja. Tällainen verojen korvamerkintä ei ole mahdollista. Suomessa henkilöautonkäyttäjät maksavat jo nyt omat matkansa ja tämän lisäksi rahaa jää runsaasti yhteiskunnan muiden menojen kattamiseen. Suomi onkin EU-maiden joukossa poikkeus, sillä meillä käyttäjä maksaa ja aiheuttaja maksaa -periaate toteutuu jo. Mikäli tieliikenteen veroista osa voitaisiin korvamerkitä, niin näin pitäisi tehdä jo nyt ja varoja tulisi ohjata tienpitoon. Tämä mahdollistaisi sanahelinäksi jääneen uuden

6 liikennepolitiikan tavoitteen tierahoituksen pitkäjänteisyydestä. Tästä hyötyisi myös julkinen tieliikenne. Työryhmä ei ole lainkaan arvioinut muutoksen dynaamisia vaikutuksia talouskasvuun, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin tai elämän laatuun. Ajatuksena lienee se, että liikenne on lähtökohtaisesti turhaa eikä sen vähentämisellä ole mitään negatiivisia vaikutuksia. Järjestelmäkustannukset Työryhmän esittämät kustannukset ovat arvio, joita ei voi verrata todellisuudessa aiheutuneisiin kustannuksiin, koska tällaista järjestelmää ei ole missään maailmassa rakennettu. Tämän kokoisten IT-hankkeiden kustannukset ovat yleensä olleet lopulta monikertaisia ennakkoarvioihin verrattuna ja julkisen sektorin osaaminen näissä hankinnoissa on ollut erityisen puutteellista. Muutamaksi esimerkiksi käyvät terveydenhuollon järjestelmät, TraFin Palko-tietojärjestelmähanke sekä sähköinen henkilökortti, joiden kustannukset ovat moninkertaistuneet tai projektit ovat jääneet kokonaan kesken. Järjestelmän investointikustannuksiksi on esitetty arviossa kokonaisuudessaan yli 400 miljoonaa euroa. Vuosittaisten käyttökustannusten on arvioitu olevan yli 100 miljoonaa euroa vuodessa eli ensimmäisten viiden vuoden aikana järjestelmään käytettäisiin noin miljardi euroa. Nyt auto- ja ajoneuvoverojen keräämiseen käytetään samassa ajassa noin 70 miljoonaa euroa. Tämä kustannusten erotus tulisi kokonaan tienkäyttäjien lisämaksuksi. Suomen kokoiseen markkinaan tehtynä tällaisesta investoinnista mahdollisesti saatavat hyödyt tulisivat erittäin kalliiksi. Oma kysymyksensä on, kauanko järjestelmä olisi ajanmukainen ilman täydellistä uusimista ja uusinnan edellyttämiä investointeja. Yleisesti tällaisten IT-hankkeiden elinkaari on korkeintaan kymmenen vuotta, minkä jälkeen investointi täytyy tehdä uudelleen. Työryhmä väittää, että järjestelmäkustannukset säästetään muun muassa onnettomuuskustannusten alenemisena. Epäselväksi jää, mihin tasoon säästöä verrataan. Ajoneuvotekniikan ja muun kilometriverojärjestelmästä riippumattoman kehityksen ansiosta onnettomuudet vähenevät tulevaisuudessa merkittävästi ja niistä aiheutuvat kustannukset alenevat. Yhteenveto Työryhmä on irtisanoutunut loppuraportissaan verotasojen määrittelemisestä eikä raportti kerro juuri mitään siitä, miten järjestelmää tulisi käyttää liikennepoliittisena työkaluna ja mihin ja keihin nämä toimenpiteet tulisi kohdistaa. Samalla peräänkuulutetaan kansalaiskeskustelua. Käytännössä keskustelu on mahdotonta, koska kansalaiset eivät voi em. puutteista johtuen verrata nykytilannettaan suunniteltuun järjestelmään. Tämä on ilmeisesti työryhmän tavoitekin, jotta kriittiset näkökulmat jäisivät huomiotta. Työryhmän työstä puuttuu kaikki se konkreettinen tieto, jolla verovelvolliset voisivat arvioida muutoksen vaikutuksia omaan talouteensa ja osallistua asiasta käytyyn keskusteluun. Tätä tietoa oli työryhmän työskentelyaikana enemmän saatavilla, kuin mitä asiasta loppuraportissa on. Syy tähän lienee, että työryhmän työnsä aikana esittämät veroperusteet eivät saaneet julkisuudessa ja mielipidemittauksissa kannatusta. Työryhmän loppuraportin perustelut ovat varsin yksipuolisia ja jatkavat työryhmän sidosryhmätilaisuuksien tiedotus- ja viestintälinjaa. Huolestuttavinta on se, että nykytilanne nähdään vaihtoehdottomana eikä henkilösuojan tai verotuksen periaatteet ole raportissa

7 kestävällä pohjalla. Samoin puuttuvat kaikki selvitykset järjestelmän käyttöönoton dynaamisista vaikutuksista. Valtiovarainministeriön täydentävässä lausumassa on nostettu esiin monia työryhmän esittämien mallien ja suositusten keskeisiä ongelmia. Nämä seikat ovat olleet työryhmän tiedossa, mutta niihin ei ole löydetty tai haluttu löytää ratkaisua. Keskeinen ongelma hankkeen rahoitustarvetta arvioitaessa on se, että liikenne- ja viestintäministeriö ei näe autonkäyttäjille tulevia järjestelmästä johtuvia maksuja lainkaan ongelmana, koska niillä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tienkäyttäjälle on kuitenkin yhdentekevää onko maksun peruste vero vai järjestelmäkustannus, koska ne on joka tapauksessa pakko maksaa. Asiassa julkisuudessa esiintyneet liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ovat ymmärrettävästi kannattaneet työryhmän esitystä. Asiaan kriittisesti suhtautuneet on leimattu asiaa ymmärtämättömiksi vastarannankiiskiksi, jotka häviävät tämän pelin. Autoliiton mielestä kysymys on isosta hankkeesta, jolla on niin merkittäviä perustuslaillisia ja perusoikeusvaikutuksia kansalaisiin, että asiaa ei voida ohittaa kevyesti. Oma kysymyksensä on se, onko työryhmän johtopäätösten perusteella tehtävä päätöksenteko lainkaan demokraattista, koska viranomaiset ja poliittiset päättäjät tuntuvat sitoutuneen työryhmän linjauksiin jo ennen lausuntokierrosta? Kunnioittavasti, Pasi Nieminen Autoliitto Ry

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen Kunnanhallitus 21.1.2008 39 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA Kh 26 Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie 7,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201600212 TIO Öörni Seppo 31.08.2016 JULKINEN Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Kokous U/E/UTPtunnus

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö Julkisen talouden suunnitelma 2017-2020 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Määrärahakehykset 2017-2020 1 000 euroa TA 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 01. Hallinto ja toimialan yhteiset

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

HE 29/2016 vp Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto

HE 29/2016 vp Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 29/2016 vp Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 4.5.2016 Esityksen tavoitteet Verotusmenettelyjen yhtenäistäminen ja sääntelyn sujuvoittaminen Hallinnollisen

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Elämää ää harmaalla alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Työterveys huolto TYÖHYVINVOINTI Lain säädäntö ja sopimuk set Työ on mielekästä, sujuvaa, tuottavaa ja työuraa tukevaa turvallisessa ja terveellisessä

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KOMMENTTEJA LIIKENNEKAAREN ESITYSLUONNOKSEEN

KOMMENTTEJA LIIKENNEKAAREN ESITYSLUONNOKSEEN 10.5.2016 1 (5) Susanna Tuominen Suomen Yrittäjät Lausuntopyyntö KOMMENTTEJA LIIKENNEKAAREN ESITYSLUONNOKSEEN Yleistä Liikennekaareen sisällytetään kaikki liikennemuodot. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET Verohallinto VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN KEILLE VEROT TILITETÄÄN MITEN VEROT KERTYVÄT 11 % KOULUTUS 8 % ELINKEINOELÄMÄ 14 % HALLINTO 4 % 5 % INFRA- STRUKTUURI, TURVALLISUUS

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vihdin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Ei vastauksia.

Lisätiedot

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: ASIANTUNTIJAPYYNTÖ 6.10.2015 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA 1 (3) Viite: Asia: HE 26/2015 vp Asiantuntijapyyntö / Kiinteistöverolain muuttaminen Asiantuntijalausunto hallituksen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Tavoitteemme & tahtotilamme Rakennamme Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot