Liikenne- ja viestintäministeriö. Asia: Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17.4.2014. Liikenne- ja viestintäministeriö. Asia: Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne"

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne Autoliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään tiemaksuja sekä oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää. Työryhmä laajensi toimeksiantonsa koskemaan polttoaine-, auto- ja ajoneuvoverotusta. Tästä huolimatta se puhui julkisuuteen koko toimikautensa ajan tiemaksuista, koska maksun yleinen hyväksyttävyys on veroa parempi ja sen selvittäminen oli myös työryhmän toimeksianto. Työryhmä myönsi kuitenkin toimikautensa aikana, että kysymys on verotuksesta. Työryhmän, jossa ei ollut tienkäyttäjien edustajia lainkaan, enemmistö oli jo ennen nimeämistään ilmaissut kannattavansa uutta satelliittipaikannukseen perustuvaa tieveroa. Työryhmän asetustilaisuudessa liikenneministeri Merja Kyllönen sanoi, että työ aloitetaan puhtaalta pöydältä. Tosiasiassa työryhmän raportissa ei ole vakavasti tutkittu mitään muuta kuin satelliittipaikannukseen perustuvaa tieveroa. Kaikki muut mahdolliset verotuksen kehittämismahdollisuudet puuttuvat loppuraportista. Työnsä aikana työryhmä keskittyikin viestinnässään torjumaan kritiikkiä ja edistämään työn lopputuloksen hyväksyttävyyttä avoimen ja aidon vuoropuhelun sijaan. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella työryhmän raportin ja siinä olevien perusteiden selvittäminen on tapahtunut merkittävältä osalta tilattujen konsulttitöiden pohjalta ilman virkavastuuta. Nämä samat konsulttitahot saavat lisää töitä, mikäli asiassa tehdään jatkoselvittelyjä, kokeiluja tai ryhdytään järjestelmän toimeenpanoon. Tämä vie myös pohjaa väitteeltä työryhmän puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Tämän lisäksi työryhmän työskentelyyn on osallistunut merkittävä joukko tieverojärjestelmän toimittamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja heillä on ollut myös edustaja työryhmässä. Verojärjestelmien tehokkuudesta Nykyiset verot eli polttoainevero, ajoneuvo- ja autovero ohjaavat voimakkaasti auton hankintaa ja käyttöä. Niissä on kaikissa mukana hiilidioksidikomponentti, joka on vaikuttanut autojen hankintapäätöksiin ja vähentänyt Suomessa rekisteröityjen henkilöautojen polttoaineenkulutusta selvästi. EU:n selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaiset autonkäyttäjät maksavat veroja huomattavasti enemmän kuin liikenteestä aiheutuneiden haittojen on laskettu olevan. Suomessa sekä saastuttaja maksaa - että käyttäjä maksaa -periaate toteutuu jo täysimääräisesti henkilöautoliikenteen osalta.

2 Työryhmä otti tehtäväkseen korvata autoveron sekä ajoneuvoveron uudella tieverolla. Työryhmä ei ole kuitenkaan esittänyt yhtään kunnon perustetta sille, miksi päästöihin perustuvasta, helposti budjetoitavan ja edullisesti kerättävän ajoneuvoveron kehittämisestä tulisi luopua. Ainoa syy lienee se, että pelkän autoveron kokoisen veropotin keräämistä varten näin kallis järjestelmä ei olisi työryhmänkään mielestä järkevää. Työryhmä on viitannut raportissaan ja muussa viestinnässään siihen, että muualla ollaan siirtymässä tiemaksuihin ja yhtenä esimerkkinä on mainittu Saksa. Saksassa on selvitetty mahdollisuutta alentaa vuotuista ajoneuvoa sadalla eurolla ja maksun siirtämistä tuulilasiin kiinnitettävään tarraan, joka vaadittaisiin myös ulkomaalaisilta ajoneuvoilta. Tämän veron käyttöjärjestelmä poikkeaa merkittävästi investointi- ja käyttökustannuksiltaan Suomeen esitetystä ratkaisusta. Suomessakin on ollut käytössä tiemaksu Helsinki-Lahti -moottoritiellä. Tien rakensi yksityinen yritys ja se sai maksun jokaisesta tietä käyttäneestä ajoneuvosta kymmenen vuoden ajalta. Maksua ei peritty autoilijoilta, vaan sen maksoi valtio. Autoilijat puolestaan maksoivat samaan aikaan veroja valtiolle kuusinkertaisesti tiestöön käytettyihin varoihin verrattuna. Nykyisestä verotuksesta Työryhmä esittää että nykyiset verot eivät ole tehokas liikennepoliittinen työkalu. Työryhmän mukaan autoilija ei voi vaikuttaa näiden verojen määrään esimerkiksi vähentämällä autoilua. Tämä ei pidä paikkaansa. Ajoneuvon valinnalla voi vaikuttaa veron määrään, koska autovero on mukana kaikkien autojen hinnoissa. Mitä suuremmat päästöt, sitä korkeampi veron osuus on. Polttoaineen hinnasta lähes 70 prosenttia on veroa. Mitä vähemmän ajaa ja mitä pienempi auton kulutus on, sitä vähemmän maksaa polttoaineveroa. Vuotuinen ajoneuvoveron perusvero vaihtelee 43 ja 606 euron välillä. Mitä pienempi on auton kulutus, sitä vähemmän maksaa tätä veroa. Liikennekäytöstä poistolla voi myös vaikuttaa ajoneuvoveroon ja tätä mahdollisuutta tulisikin kehittää entistä joustavammaksi ja edullisemmaksi. Käyttövoimaverossa ratkaisevaa on auton paino, joka korreloi myös auton kulutuksen kanssa. Omilla valinnoilla voi siis vaikuttaa merkittävästi verojen määrään. Sen sijaan työryhmän esittämä tievero on tasavero, jonka tasoon ja operointikustannuksiin verovelvolliset eivät voi vaikuttaa. Liikennevakuutusmaksut on porrastettu auton omistajan kotipaikkakunnan mukaan ja tämä järjestelmä on toiminut vuosikymmeniä. Poliittisella päätöksellä nykyiseen vuosittaiseen ajoneuvoveroon voidaan kytkeä samanlainen tekijä, jolloin verotus voisi olla kevyempää haja-asutusalueilla ilman satojen miljoonien järjestelmäinvestointeja. Kysymyksessä on arvovalinta, johon myös muut kuin liikenteen verolajit antavat mahdollisuuden. Työryhmä torjuu myös polttoaineveron korotukset, mikä on ymmärrettävää koska sen puheenjohtaja on öljyteollisuuden palveluksessa. Tosiasia on kuitenkin se, että kansainvälisessä käytössä oleva polttoainevero nousee jatkossakin siitä huolimatta, mikä verojärjestelmä Suomessa on käytössä, vaikka työryhmä on vakuuttanut, että polttoaineverojen korotusten tie on käyty loppuun. Polttoainevero on noussut viime aikoina lähes vuosittain ja nousee jälleen ensi vuoden alussa. Kysymys ei ole vain Suomen polttoaineverotuksesta, sillä työryhmän tavoitteenahan on tehdä verojärjestelmästä kansainvälinen vientituote ja vaikuttaa siten polttoaineverotukseen myös muissa maissa.

3 Ruuhkamaksu Suomessa on jo käytössä ruuhkamaksu kaupunkialueilla pysäköintimaksujen muodossa. Muun muassa tästä johtuen esimerkiksi Helsingin niemen alueella henkilöautoliikenne ei ole lisääntynyt 1970-luvun jälkeen. Ruuhkien poistaminen kaupunkiseuduilla ei ole mahdollista ilman negatiivisia dynaamisia vaikutuksia talouteen. Suomessa ei voi edes puhua ruuhkista sanan kansainvälisessä merkityksessä, vaikka ymmärrettävästi liikennettä on paljon työpäivien alkaessa ja päättyessä. Uusien autojen hinta Työryhmä on antanut ymmärtää julkisuuteen saattamissaan tiedoissa, että uusien autojen hinta putoaisi 7000 euroa autoveron poistuessa. Suomessa vuonna 2012 myydyistä uusista autoista vain 37 %:ssa oli veroa 7000 euroa tai enemmän. Samana vuonna Suomen myydyimmän automallin, Skoda Octavian, malliversioista vain 15 %:ssa oli veroa yli 7000 euroa. Käytettynä maahantuotavissa tai myytävissä autoissa veroa on vielä vähemmän. Suomessa tehdään jokaista uuden auton kauppaa kohden kuusi käytetyn auton kauppaa. Autoveron poistuminen ei siirtyisi täysimääräisesti kaikkien autojen hintoihin, koska meille uusina tuotavien autojen tehdashinnat ovat nyt osittain alempia kuin autoverottomissa maissa. Tämä käytäntö ei jatkuisi meillä autoverottomassa tilanteessa. Tämän lisäksi hintatasoihin vaikuttaisivat autokaupan markkinatilanne ja siinä tapahtuvat mahdolliset muutokset autoveron poistuessa. Suomessa on vanha autokanta, josta on maksettu korkeat autoverot jo kertaalleen. Siirtyminen kerralla tieveroon nostaisi erityisesti näiden autojen käyttäjien verotusta. Siirtymävaiheen järjestäminen on mahdollisessa verotuksen muutoksessa suuri ongelma. Työryhmä ei ole esittänyt näkemystään, kuinka kaksinkertaisen verotuksen ongelma ratkaistaisiin. Autoverosta eroon hankkiutuminen on kannatettava tavoite, mutta sitä ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä. Painopisteen siirto ajoneuvo- ja polttoaineveroon olisi yksi tapa kerätä autoverotulot, mikäli jatkossakin tieliikenteen verotaso pidetään kansainvälisesti vertailtuna huippukireänä. Raskas liikenne Muissa maissa, kuten Saksassa, raskaaseen liikenteeseen kohdistetaan tienkäyttömaksuja. Perusteina ovat muun muassa näiden ajoneuvojen aiheuttama rasitus tiestölle ja suuret päästöt. Meillä perusteluna maksujen käyttämättömyydelle tämän ajoneuvoryhmän kohdalla on ollut se, että pitkien etäisyyksien maassa rahtiliikenteen alhainen verotus on kilpailutekijä. Samalla perusteella harvaanasutussa maassa myös vaihtoehdottoman henkilöautoliikenteen korkeat kustannukset haittaavat kilpailukykyä ja nostavat kotitalouksien kustannuksia. Suomessa 72 prosenttia kaikista henkilöliikenteen matkasuoritteista tehdään henkilöautolla (HLT ). Meillä sen sijaan raskaanliikenteen painoja ja mittoja pyritään nostamaan, vaikka tiestö ei sitä nykyisellä rahoituksella kestä. Yhdyskuntarakenne Yhteiskunnalla on Suomessa kaavoitusmonopoli. Käyttämällä tätä valtaa oikein voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja tarpeeseen. Mikäli kaavoitusta ei osata käyttää oikein ja työpaikat, asunnot, kaupat sekä muut palvelut erotetaan toisistaan, seurauksena on liikennettä. Liikenteen rajoittaminen hinnoittelulla onkin oireen, ei aiheuttajan hoitamista. Tästä seuraa dynaamisia haittoja, jotka alentavat taloudellisen kasvun edellytyksiä. Näitä

4 negatiivisia dynaamisia vaikutuksia työssäkäynnin kustannuksiin, elinkeinoelämän ja kaupan kiinteistöjen arvoihin, matkailuelinkeinon ja mökkikuntien toimintaedellytyksiin tai asuntojen hintoihin jne. työryhmä ei ole arvioinut lainkaan. Älyliikenne ja liiketoimintamahdollisuudet Työryhmä on sekoittanut tieverot ja älyliikenteen toisiinsa. Älyliikenne on hyvä asia ja se toteutuu ilman tieveroa markkinaehtoisesti. Se mahdollistaa vapaaehtoisesti matkojen suunnittelun, ajankohtaisen ruuhkatiedon, väylien kapasiteetin tehokkaamman käytön, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeän tiedon jakamisen sekä ympäristön kannalta tehokkaamman liikenteen. Tieveron käyttöönottoa Suomessa on perusteltu kansainvälisillä myynti- ja vientimahdollisuuksilla. Mikäli kysyntä tälle liiketoiminnalle on niin kovaa kuin työryhmä antaa ymmärtää, rahat järjestelmän kehittämiseen ja rakentamiseen tulisi saada sieltä, mihin mahdolliset voitot menevät. Kysymyksessä on uusi teknologia, jonka lopullista hintaa ei tiedä kukaan. Veronmaksajien kustannuksella ei tule rahoittaa tällaisia tuotekehityshankkeita. Pienenä markkina-alueena Suomen tulisi joka tapauksessa hankkia tällaista teknologiaa vasta, kun sen toimivisuus on varmistunut ja hinta markkinoilla on kypsä, jolloin järjestelmän yksikkökustannukset jäävät huomattavasti nyt kaavailtua alhaisemmiksi. Kilpailulainsäädäntö estää myös hankeen kansallistamisen. Jos järjestelmä päätetään toteuttaa, mikään ei takaa, että suomalaiset yritykset saisivat toteutusvastuun ja siitä koituvan hyödyn. Vero vai maksu? Suomen lainsäädännön ja verotuksen yleisten periaatteiden mukaan kysymyksessä on vero. Työryhmä lähtee myös ajatuksesta, että autoilijoiden verotus ei keskimäärin kiristyisi tieveroon siirryttäessä. Ottaen huomioon järjestelmän valtavat kustannukset, on täysin selvää, että autoilijoiden kokonaismaksutaakka kasvaisi. Tietosuojakysymykset Verovelvollisen on aina voitava tarkistaa verotuksensa perusteet ja oikeellisuus. Tämä tarkoittaa, että tieverossa verovelvollisen täytyy saada tietoonsa missä ja milloin auto on liikkunut siitä huolimatta, kuka autoa on käyttänyt. Käytännössä tieverojärjestelmässä verovelvollinen yritys tai henkilö voisikin aina tarkistaa missä, milloin ja miten auton käyttäjä on liikkunut. Järjestelmä, jonka tiedot ovat suurpiireisiä, kuten työryhmän esittämä kansalaistili, eivät riitä verotuksen perusteeksi. Nämä tiedot vaarantavat henkilösuojan ja vapaan liikkumisen periaatteen. Tästä tiedosta olisivat varmasti kiinnostuneita työnantajien ja perheiden lisäksi myös viranomaiset, kuten verottaja ja poliisi. Työryhmä on esittänyt, että henkilönsuoja ei ole ongelma, koska matkapuhelimiakin voidaan seurata ja paikantaa. Matkapuhelimen erottaa kuitenkin se, että sen voi sulkea eikä sen mukana pitäminen ole pakollista. Matkapuhelinta voi myös käyttää anonyymisti mm. prepaid-liittymän kautta. Tämän lisäksi tuoreen EUtuomioistuimen päätöksen mukaan ihmisten teletunnistamistietojen tallentaminen viranomaisten käyttöön on laitonta, vastoin EU:n perusoikeuskirjaa. Keskeinen perustuslaillinen kysymys on se, kenellä on omistusoikeus tieveron pohjaksi kerättyyn tietoon. Autoliiton näkemys on, että tieto on verovelvollisen omaisuutta. Tätä verotietoa ei saisi missään, edes anonyymissä muodossa luovuttaa, käyttää tai tallentaa muuhun viranomais- tai kaupalliseen käyttöön. Asian oikeudellista pohjaa ei ole riittävästi selvitetty. Älyliikenteen vapaaehtoisia sovelluksia ei tule kytkeä missään olosuhteissa verotusjärjestelmään, vaan niiden on annettava kehittyä vapaasti avoimessa

5 toimintaympäristössä. Näin varmistetaan avoimuus, kustannustehokkuus ja käyttäjien valta valita se kuka heidän tietojaan käyttää ja miten. Mielipidemittausten mukaan kanasalaiset eivät halua järjestelmää, jossa viranomaiset valvovat heidän liikkumistaan. Vaikutukset Työryhmä toteaa loppuraportissaan, että se ei ota kantaa fiskaalisten vaatimusten ja taloudellisen ohjauksen tavoitteisiin. On selvää, että kun liikenteen verotusta järjestelmäkustannuksineen kiristetään, niin liikenne vähenee. Kaikilla ei enää ole varaa liikkumiseen, kuten nyt. Työnsä aikana työryhmä esitti, että tavoitteena ei ole kiristää verotusta. Verotasoksi työryhmä esitti 6,8 ja 3,4 senttiä/km ( ), ilman järjestelmän vaatimia investointeja ja vuosittaisia käyttökustannuksia. Nykyisellä verotasolla vuodessa auto- ja ajoneuvoveroa maksetaan keskimäärin 537 euroa/henkilöauto/vuosi. Oheisesta taulukosta näkyy vuosittainen verokertymä tieverosta molemmilla verotasoilla ilman järjestelmäkustannuksia. Laskelman mukaan verotuksen kiristyminen on väistämätöntä. Ajosuorite/vuosi (km) Euroa (3,4 snt/km alueella) Euroa (6,8 snt/km alueella, jolla 90% suoritteesta) Huom! Ei järjestelmä- ja keräyskustannuksia Korkeampaa veroa perittäisiin työryhmän esityksen mukaan 90 prosentista liikennesuoritetta. Kyseessä ei siis ole kaupunkilaisten vero, vaan laajasti kaikkia tienkäyttäjiä koskeva vero. Joka tapauksessa verotus kiristyisi erityisesti niiden kansalaisten osalta, jotka ovat aktiivisimpia ja joutuvat liikkumaan tästä syystä paljon. Näitä ovat mm. työssäkävijät, matkailijat, yrittäjät, mökkeilijät sekä taajamien laidoilla asuvat lapsiperheet. Halvalla ja vanhemmalla autolla paljon ajavat olisivat muutoksessa suurimpia maksajia. Työryhmä on myös esittänyt, että tieverolla voidaan rahoittaa kasvavaa joukkoliikenteen kysyntää. Epäselväksi jää se, mistä raha tulee, kun nykytilanteessa joukkoliikenteen rahoituksesta 50 prosenttia tulee lipputulojen ulkopuolelta veronmaksajilta. Mikään ei estä rahoituksen lisäämistä joukkoliikenteelle jo nyt, jos verotuloja ei ole tarkoitus kerätä nykyistä enempää. Julkisen liikenteen toimijat ovatkin ilmoittaneet tavoitteekseen saada tieverosta tuloja. Tällainen verojen korvamerkintä ei ole mahdollista. Suomessa henkilöautonkäyttäjät maksavat jo nyt omat matkansa ja tämän lisäksi rahaa jää runsaasti yhteiskunnan muiden menojen kattamiseen. Suomi onkin EU-maiden joukossa poikkeus, sillä meillä käyttäjä maksaa ja aiheuttaja maksaa -periaate toteutuu jo. Mikäli tieliikenteen veroista osa voitaisiin korvamerkitä, niin näin pitäisi tehdä jo nyt ja varoja tulisi ohjata tienpitoon. Tämä mahdollistaisi sanahelinäksi jääneen uuden

6 liikennepolitiikan tavoitteen tierahoituksen pitkäjänteisyydestä. Tästä hyötyisi myös julkinen tieliikenne. Työryhmä ei ole lainkaan arvioinut muutoksen dynaamisia vaikutuksia talouskasvuun, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin tai elämän laatuun. Ajatuksena lienee se, että liikenne on lähtökohtaisesti turhaa eikä sen vähentämisellä ole mitään negatiivisia vaikutuksia. Järjestelmäkustannukset Työryhmän esittämät kustannukset ovat arvio, joita ei voi verrata todellisuudessa aiheutuneisiin kustannuksiin, koska tällaista järjestelmää ei ole missään maailmassa rakennettu. Tämän kokoisten IT-hankkeiden kustannukset ovat yleensä olleet lopulta monikertaisia ennakkoarvioihin verrattuna ja julkisen sektorin osaaminen näissä hankinnoissa on ollut erityisen puutteellista. Muutamaksi esimerkiksi käyvät terveydenhuollon järjestelmät, TraFin Palko-tietojärjestelmähanke sekä sähköinen henkilökortti, joiden kustannukset ovat moninkertaistuneet tai projektit ovat jääneet kokonaan kesken. Järjestelmän investointikustannuksiksi on esitetty arviossa kokonaisuudessaan yli 400 miljoonaa euroa. Vuosittaisten käyttökustannusten on arvioitu olevan yli 100 miljoonaa euroa vuodessa eli ensimmäisten viiden vuoden aikana järjestelmään käytettäisiin noin miljardi euroa. Nyt auto- ja ajoneuvoverojen keräämiseen käytetään samassa ajassa noin 70 miljoonaa euroa. Tämä kustannusten erotus tulisi kokonaan tienkäyttäjien lisämaksuksi. Suomen kokoiseen markkinaan tehtynä tällaisesta investoinnista mahdollisesti saatavat hyödyt tulisivat erittäin kalliiksi. Oma kysymyksensä on, kauanko järjestelmä olisi ajanmukainen ilman täydellistä uusimista ja uusinnan edellyttämiä investointeja. Yleisesti tällaisten IT-hankkeiden elinkaari on korkeintaan kymmenen vuotta, minkä jälkeen investointi täytyy tehdä uudelleen. Työryhmä väittää, että järjestelmäkustannukset säästetään muun muassa onnettomuuskustannusten alenemisena. Epäselväksi jää, mihin tasoon säästöä verrataan. Ajoneuvotekniikan ja muun kilometriverojärjestelmästä riippumattoman kehityksen ansiosta onnettomuudet vähenevät tulevaisuudessa merkittävästi ja niistä aiheutuvat kustannukset alenevat. Yhteenveto Työryhmä on irtisanoutunut loppuraportissaan verotasojen määrittelemisestä eikä raportti kerro juuri mitään siitä, miten järjestelmää tulisi käyttää liikennepoliittisena työkaluna ja mihin ja keihin nämä toimenpiteet tulisi kohdistaa. Samalla peräänkuulutetaan kansalaiskeskustelua. Käytännössä keskustelu on mahdotonta, koska kansalaiset eivät voi em. puutteista johtuen verrata nykytilannettaan suunniteltuun järjestelmään. Tämä on ilmeisesti työryhmän tavoitekin, jotta kriittiset näkökulmat jäisivät huomiotta. Työryhmän työstä puuttuu kaikki se konkreettinen tieto, jolla verovelvolliset voisivat arvioida muutoksen vaikutuksia omaan talouteensa ja osallistua asiasta käytyyn keskusteluun. Tätä tietoa oli työryhmän työskentelyaikana enemmän saatavilla, kuin mitä asiasta loppuraportissa on. Syy tähän lienee, että työryhmän työnsä aikana esittämät veroperusteet eivät saaneet julkisuudessa ja mielipidemittauksissa kannatusta. Työryhmän loppuraportin perustelut ovat varsin yksipuolisia ja jatkavat työryhmän sidosryhmätilaisuuksien tiedotus- ja viestintälinjaa. Huolestuttavinta on se, että nykytilanne nähdään vaihtoehdottomana eikä henkilösuojan tai verotuksen periaatteet ole raportissa

7 kestävällä pohjalla. Samoin puuttuvat kaikki selvitykset järjestelmän käyttöönoton dynaamisista vaikutuksista. Valtiovarainministeriön täydentävässä lausumassa on nostettu esiin monia työryhmän esittämien mallien ja suositusten keskeisiä ongelmia. Nämä seikat ovat olleet työryhmän tiedossa, mutta niihin ei ole löydetty tai haluttu löytää ratkaisua. Keskeinen ongelma hankkeen rahoitustarvetta arvioitaessa on se, että liikenne- ja viestintäministeriö ei näe autonkäyttäjille tulevia järjestelmästä johtuvia maksuja lainkaan ongelmana, koska niillä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tienkäyttäjälle on kuitenkin yhdentekevää onko maksun peruste vero vai järjestelmäkustannus, koska ne on joka tapauksessa pakko maksaa. Asiassa julkisuudessa esiintyneet liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ovat ymmärrettävästi kannattaneet työryhmän esitystä. Asiaan kriittisesti suhtautuneet on leimattu asiaa ymmärtämättömiksi vastarannankiiskiksi, jotka häviävät tämän pelin. Autoliiton mielestä kysymys on isosta hankkeesta, jolla on niin merkittäviä perustuslaillisia ja perusoikeusvaikutuksia kansalaisiin, että asiaa ei voida ohittaa kevyesti. Oma kysymyksensä on se, onko työryhmän johtopäätösten perusteella tehtävä päätöksenteko lainkaan demokraattista, koska viranomaiset ja poliittiset päättäjät tuntuvat sitoutuneen työryhmän linjauksiin jo ennen lausuntokierrosta? Kunnioittavasti, Pasi Nieminen Autoliitto Ry

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

AUTOLIITTO. Arki tai loma. Matkassa mukana. Teollisuuden- ja Liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry 17.1.2014

AUTOLIITTO. Arki tai loma. Matkassa mukana. Teollisuuden- ja Liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry 17.1.2014 AUTOLIITTO Arki tai loma. Matkassa mukana. Teollisuuden- ja Liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry 17.1.2014 Autoliitto Vuodesta 1919 118 000 jäsentä (31.12.2013) 30 työntekijää (sis. AL-palvelut Oy:n)

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot

Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot - Selvitys ajoneuvopäättäjien ja -käyttäjien näkemyksistä 2.12.2014 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa organisaatioiden kiinnostusta erittäin

Lisätiedot

Satelliittiseuranta kasvattaisi autoilijan verokuormaa

Satelliittiseuranta kasvattaisi autoilijan verokuormaa Satelliittiseuranta kasvattaisi autoilijan verokuormaa Mitä oikeasti tiedämme kilometripohjaisesta autoverosta ja autojen satelliittiseurannasta sen määrittämiseksi? Juha Partanen Autotoimittaja +Auto-sivujen

Lisätiedot

Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia

Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia ECV kick off tilaisuus 5.9.2012 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Älyliikenne: mitä se on? Käytetään hyväksi tietoja viestintätekniikkaa liikennejärjestelmässä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TULOVEROLAIN 73 :N MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TULOVEROLAIN 73 :N MUUTTAMISESTA VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI 27.7.2012 Valtiovarainministeriö Vero-osasto PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO E-mail Viite valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö 12.7.2012

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi. LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE

Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE Tero Kallio Toimitusjohtaja AUTOTUOJAT RY 23.5.2013 1 Suomi kuljettaa maantiellä Elinkeinoelämän kilpailukyky Suomi on kuljetusriippuvainen: kuljetussuorite on asukaslukuun

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011 EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Viestintäministeri Suvi Lindén,

Viestintäministeri Suvi Lindén, Viestintäministeri Suvi Lindén, Huolestuneina olemme panneet merkille Mika Lintilän työryhmältä tilaamanne mietinnön, jonka raportissa suositellaan kaikille kotitalouksille tasasuuruista mediamaksua Yleisradion

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä?

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä? Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä? Kauppakamarin tulevaisuusnavigointi reittikartta tulevaisuuteen 8.5.2015 Kari-Matti Sahala Parcifan Safety Consulting Oy Prediction

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän loppuraportti

Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän loppuraportti Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä Työryhmän loppuraportti Julkaisuja 37/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET Verohallinto VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN KEILLE VEROT TILITETÄÄN MITEN VEROT KERTYVÄT 11 % KOULUTUS 8 % ELINKEINOELÄMÄ 14 % HALLINTO 4 % 5 % INFRA- STRUKTUURI, TURVALLISUUS

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Ajankohtaista verottajalta. Lahti-Mukkulan rotaryklubi 22.5.2008 Hannu Varpila

Ajankohtaista verottajalta. Lahti-Mukkulan rotaryklubi 22.5.2008 Hannu Varpila Ajankohtaista verottajalta Lahti-Mukkulan rotaryklubi Hannu Varpila Tämän esityksen sisältö Mitä uutta on Verohallinnossa ja sen asiakaspalvelussa? Päijät-Hämeen verotoimiston kuulumisia Verotuksen suuntauksia

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

NASTARENGAS VR AUTOKERHO 68

NASTARENGAS VR AUTOKERHO 68 NASTARENGAS VR AUTOKERHO 68 JÄSENLEHTI 2015 Näistä leikkisästi kuvatuista tapahtumista kaikki sai alkunsa. VR Autokerho 68 ry:n toiminnassa tietenkin. Osaatko kertoa mistä tapahtumista on kyse. Laita tarinasi

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi?

Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Logistiikkayritysten Liitto ry juhlaseminaari 20.5.2011 neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto Sisältö Liikenteen hallinnonalan

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot