Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja tavoitteet Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden, alue- ja paikallishallinnon sekä aluekehityksen ministeriö, joka huolehtii aluehallinnon, valtion paikallishallinnon sekä väestökirjanpidon yleisestä kehittämisestä huolehtii kansalaisten itsehallintoon perustuvien kuntien toiminnan lainsäädännöllisistä ja taloudellisista edellytyksistä edistää maan eri osien tasapainoista kehitystä ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä vastaa pelastustoimen ohjaamisesta vastaa suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevista asioista vastaa rajavalvonnasta sekä henkilöiden rajatarkastuksista. Hallinto, kunnat ja aluekehitys Osallistutaan valtiovarainministeriön johtamaan keskushallintohankkeeseen ja uudistetaan omaa ministeriötä hajauttamalla tehtäviä ja toimivaltaa niin, että keskushallinto oleellisesti kevenee ja ministeriön tehtäväksi jäävät poliittisen päätöksenteon esikuntatehtävät. Valtion palvelujen saatavuus ja laatu turvataan tehostamalla paikallis- ja aluetason viranomaisten yhteistoimintaa, laajentamalla yhteispalvelua sekä viemällä soveltuvat palvelut sähköisiin verkkoihin. Seutukuntayhteistyötä laajennetaan ja syvennetään toteuttamalla erityislainsäädäntöön nojautuvia kokeiluja sekä paikallistason aluejakoja selkeytetään ja yhtenäistetään. Kuntien toimintakykyä ja selviytymistä peruspalvelutehtävistä sekä kuntaverkostojen luomista edistetään saattamalla voimaan valtionosuusjärjestelmän tarkistukset vuoden 2002 alusta. Edistetään seudullisen palvelurakenteen ja johtamisjärjestelyjen kehittämistä. Kehitetään arviointitoiminnan hyväksikäyttöä peruspalvelujen tilan seurannassa. Arvioidaan osallisuushankkeen tulokset. Kannusteita kuntien yhdistymiseen parannetaan ja menettelyä kuntien vapaaehtoiseksi yhdistymiseksi tuetaan. Aluekehityslaki uudistetaan sekä tarkistetaan aluepoliittisia tavoitteita ja tehostetaan kansallista aluepolitiikkaa nykyisellä rakennerahastokaudella. Osaamiskeskusten alueellista vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla niiden ja ympäröivän alueen vuorovaikutusta ja yhteistyötä huippuosaamisen aloilla. Sisäinen turvallisuus Huumausainerikollisuuden kasvu pysäytetään ja sen tuottaman rikoshyödyn jäljittämistä tehostetaan. Hälytyspalvelujen saatavuus pidetään vuoden 1999 tasolla. Viranomaisyhteistyön ja rikoshyödyn jäljittämisen kehittämistoimenpiteitä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi jatketaan. Toteutetaan tiivistä EU-poliisiyhteistyötä kansainvälisen, ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Valmistellaan pelastustoimen järjestelmän uudistamista siten, että pelastustoimen järjestämisvastuu voidaan siirtää yksittäisiltä kunnilta noin 20 alueelliselle pelastustoimelle ja laaditaan tähän liittyvä hallituksen esitys pelastustoimilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Tehostetaan pelastustoimen valmiutta osallistua kansainväliseen avustustoimintaan ja siviilikriisinhallintaan. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus valmistellaan. Kansalaisuuslain kokonaisuudistus toteutetaan. Osallistutaan aktiivisesti maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevaan yhteistyöhön Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Samalla jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Rajavalvonta painottuu Schengenin alueen ulkorajoina oleville Suomen rajoille. Rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään ja rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan. Meripelastustoimen vaaratilanteiden radioviestintä ja siihen liittyvä valmiuden ylläpito siirretään rajavartiolaitoksen vastuulle. Rajavalvontaa ja rajatarkastustoimintaa kehitetään palvelemaan entistä paremmin myös rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 euroa v varsinainen talousarvio 1000 euroa v esitys 1000 euroa Muutos euroa % 01. Sisäasiainministeriö Ulkomaalaisvirasto Lääninhallitukset Rekisterihallinto Kihlakunnat Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavartiolaitos Avustukset kunnille Alueiden kehittäminen Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Sisäasiainministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot Maksullisen palvelutoiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja euroa siirtona momentilta seutukuntakokeiluun. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 2002 talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahasta on hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtoa euroa momentilta , euroa momentilta , euroa momentilta , euroa momentilta , euroa momentilta , euroa momentilta ja euroa momentilta talousarvio Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille näiden tarvitsemaa tietoa. Ulkomaalaisvirasto toteuttaa Suomen virallista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on hallitun maahanmuuton edistäminen. Tämä tarkoittaa toisaalta avoimuuden, kansainvälisyyden, ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteiden korostamista sekä toisaalta maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämistä. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun tavoitteena on sujuva päätöksenteko, aktiivinen tiedottaminen ja selkeä neuvonta. Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet: Päätöksenteko on oikeusvarmaa ja nopeaa. Päätösten määrä ylittää vireille tulleiden asioiden määrän ja käsittelemättömien asioiden määrä on saatu hallintaan. Vireille tulleiden turvapaikka- ja oleskelulupahakemusten läpivientiaikoja hakemuksesta päätökseen nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia, oikeita ja mahdollisimman yksinkertaisia. Päätösten perusteluissa käytettävä maatiedon määrä ja laatu on riittävää ja oikeaa. Ulkomaalaisrekisteriin talletetut tiedot ovat oikeita, eheitä ja luotettavia. Turvapaikkakuulustelut suoritetaan ulkomaalaisviraston toimesta osana turvapaikkaa koskevaa päätöksentekoa. Panostietoja talousarvio esitys Nettomenot (teuroa) Tulot (teuroa) Bruttomenot (teuroa) Henkilötyövuodet Hakemusasiat Kysyntä Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen Pakolaisuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 turvapaikka- ja pakolaisasiat, matkustusasiakirjat Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut Yhteensä Ratkaisut Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen Pakolaisuus turvapaikka- ja pakolaisasiat, matkustusasiakirjat Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut Yhteensä Ratkaistu vireille tulleista (%) Vireillä Maahanmuutto Pakolaisuus Kansalaisuus Ratkaisut/htv Ratkaisut euroa/nettomenot Henkilöresurssien käyttö % Maahanmuutto Pakolaisuus Kansalaisuus Tieto- ja tukipalvelut Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, julkisoikeudelliset tulot Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa uusien toimitilojen vuokraamiseen sekä euroa kansalaisuusasioiden hoitamiseksi talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 05. Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle. Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallituksen poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Lääninhallitusten toiminnan yleiset painopisteet vuonna 2002: Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään ja niistä aiheutuvia riskejä vähennetään. Nuorten ja riskiryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseksi edistetään aktiivista sosiaalipolitiikkaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Lääninhallitukset kartoittavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta läänin alueella ja arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä. Eri asteisiin poikkeusoloihin varautumista tehostetaan ja alueellista ja seudullista hyvinvointipolitiikkaa parannetaan kehittämällä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa. Lisäksi lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat määrittäneet vuodelle 2002 seuraavat toimialakohtaiset tulostavoitteet: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat Selvitetään alueellisilla markkinoilla ilmeneviä kilpailunrajoituksia keskittyen erityisesti julkiseen tuotantotoimintaan sekä kaupan ja teollisuuden hinnoittelu- ja logistiikkajärjestelyihin. Kuluttajien kannalta merkittävät, riskialttiit, tuoteturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvat palvelut kartoitetaan. Kuluttajapalveluiden turvallisuustasoa kohotetaan. Euron käyttöönoton vaikutuksia hintoihin ja pakkauskokoihin seurataan yhdessä Kuluttajaviraston kanssa. Lisäksi tehdään valtakunnallisia ja alueellisia hintavertailuja, joiden tulokset saatetaan läänin asukkaiden tietoon. Hintamerkintöjen valvonnassa keskitytään euromääräisten hintamerkintöjen lisäksi erityisesti ongelmallisille alueille. Varaudutaan kuluttaja-asioiden ja tuoteturvallisuuden edellyttämiin kiireellisiin valvontaja tarkastustehtäviin. Yhdessä kuluttaja-asiamiehen kanssa kartoitetaan markkinointia koskevien pelisääntöjen noudattamista sähköisessä kaupassa. Valvotaan, että läänin alueella vain valmismatkarekisteriin merkityt elinkeinonharjoittajat harjoittavat valmismatkaliiketoimintaa. Liikennehallinto Lääninhallitukset turvaavat julkisen liikenteen palvelut alueellaan taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Lääninhallitukset pyrkivät sekä rahoituksen että kehittämistoimien avulla lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja esteettömyyttä ja niitä kehitetään esteettömyyden alueellisiksi asiantuntijoiksi. Lääninhallitukset tehostavat yhteistyötä kuntien kanssa ja edistävät henkilöliikenteen logistista osaamista liikenteenhoidon tehostamiseksi. Lisäksi lääninhallitukset toimivat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Läänin alueen kuntien liikenneturvallisuustyötä tuetaan ja aktivoidaan. Sivistystoimi Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluokkien koulutuskysyntä. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksella edistetään elinikäistä oppimista. Valtakunnallisissa yhteishakujärjestelmissä kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluihin. Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon koululainsäädännön uudistuksesta johtuvat tarpeet. Kuntien kirjasto- ja tietopalveluja seurataan ja arvioidaan painoalueena lasten ja nuorten kirjastopalvelut. Lääninhallitus tukee ja kehittää yhteistyössä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa koululaisten iltapäivätoimintaa. Lasten ja nuorten liikunnan sekä terveysliikunnan kehittämiseksi tuetaan erityisesti lähiliikuntapaikkojen kehittämistä. Nuorisotoimessa on keskeistä alueellisen nuorten elinoloindikaattorijärjestelmän tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen, kunnallisen nuorisotyön arviointi ja kehittäminen sekä nuorten työpajatoiminnan kehittäminen. Lääninhallitukset hyödyntävät rakennerahasto-ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman täysimääräisesti ja laadukkaasti ohjatessaan ja rahoittaessaan opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikunta- ja nuorisotoimen hankkeita. Lääninhallitukset osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen alueilla osana alueiden Euroopan kehitystä. Sosiaali- ja terveystoimi Lääninhallitukset tukevat kuntia hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisesti tasapainoinen kehittäminen. Kehittämisalueita ovat lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys, ikääntyvän väestön terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen saatavuus sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, laaja-alainen mielenterveystyö, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja saatavuuden edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä syrjäytymiskehityksen katkaisu. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana yleistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Lääninhallitukset varautuvat hoitamaan alkoholilupahallinnon uudistuksessa niille siirtyvät uudet tehtävät. Tupakkalain uudistamisen tehokkaasta toimeenpanosta huolehditaan. Varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lainmukaisuus, saatavuus ja laatu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja asianmukaisuutta (mukaan lukien saumattomien palveluketjujen toteutuminen) seurataan ja edistetään ottaen erityisesti huomioon ikäihmisten, lasten, vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden palvelut sekä yksityiset palvelut. Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti. Eläinlääkintä Lääninhallitukset valvovat hyvän eläinlääkintäkäytännön mukaista lääkkeiden käyttöä alueellaan. Valmiuksia tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyyn ja vastustukseen tehostetaan entisestään koko maan kattavasti. Parannetaan eläinten hyvinvointia koskevien säädösten noudattamisen valvontaa eläintenpitoyksiköissä. Varmistetaan kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen saatavuus koko maassa. Elintarvikevalvonta Kuntien elintarvikevalvontaa ja -tarkastusta arvioidaan ja tehostetaan kehittämällä kuntien yhteistyötä ja tekemällä kuntakäyntejä yhdessä Elintarvikeviraston kanssa. Kuntien elintarvikevalvonnan laatujärjestelmien kehittämistä jatketaan Elintarvikeviraston kanssa laatimalla ohjeita ja asiakirjamalleja. Pelastustoimi Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat kuntien palvelutasopäätösten toimeenpanoa ja kehittämistä. Erityisesti kiinnitetään huomiota tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn sekä riskien mukaisiin palokuntien toimintavalmiuksiin ja pelastustoiminnan johtamisjärjestelyihin. Lääninhallitukset tukevat hätäkeskusjärjestelmän ja alueellisen pelastustoimen suunnittelua ja toteuttamista sekä sovittavat yhteen poikkeusoloihin varautumista läänissään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Poliisitoimi Lääninhallitukset varmistavat suunnittelulla ja resurssiohjauksella hälytyspalvelujen saatavuuden läänin alueella. Ne varmistavat myös kansallisen huumeohjelman toteuttamisen poliisin osalta selkeyttämällä läänin alueella toimivien poliisiyksiköiden roolia ja lisäämällä niiden välistä yhteistoimintaa. Oikeushallinto Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla ulosottopiirien tarkastamisesta ja kouluttamisesta sekä tulosohjauksesta. Vuonna 2002 painopistealueet ovat maaliskuussa 2003 voimaan tulevan ulosottolain kokonaisuudistuksen ja käyttöön otettavan ulosoton uuden tietojärjestelmän edellyttämän koulutuksen järjestäminen läänin ulosottopiirien henkilöstölle. Hallinto Toteutetaan hallituksen selonteossa eduskunnalle todettuja lääninhallitusten kehittämisen linjauksia. Kehitetään lääninhallitusten tietohallintoa hallinnonalan strategian mukaisesti. Aluehallinnon keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa sovitaan verkostoyhteistyön strategiset tavoitteet ja luodaan menettelytavat yhteisten tehtäväalueiden tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot Maksullisen palvelutoiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Rekisterihallinto Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa peruskorjauksista aiheutuviin kalustusmenoihin sekä euroa säädösmuutoksista aiheutuvien lisätehtävien johdosta lääninhallitusten sivistysosastoihin palkattavien seitsemän henkilön palkkaus- ja muina toimintamenoina sekä euroa viiden henkilötyövuoden siirtona momentilta Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä ja eräitä yleishallintotehtäviä sekä holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisterikeskukselle erikseen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: toteutuma ennakoitu arvio Yhteinen tulostavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta (%) 98,5 98,5 98,5 Väestörekisterikeskus Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon kautta (%) Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti (%) Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun ja varmennepalvelujen kokonaistulot (milj. euroa) 8,2 8,4 9,0 Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet: Maistraatit suorittavat aktiivisesti laadunparannustoimenpiteitä tekemällä kohdennettuja tarkistuksia väestötietojärjestelmän henkilö-, kiinteistö- ja rakennustietoihin. Tarkistuksia tehdään vähintään kolmeen puutteelliseksi osoittautuneeseen tietoryhmään (tietoryhmällä tarkoitetaan esimerkiksi äidinkielitietoa, osoitetietoa, rakennuksen koordinaattitietoa ja rakennuslupatietoja). Suoritetuista toimenpiteistä raportoidaan väestörekisterikeskukselle vuoden 2001 marraskuussa. Taloyhtiöyhteistyötä kehitetään siten, että 30 % (noin 540 kpl) suurimmista taloyhtiöistä tai isännöintiä harjoittavista yrityksistä on väestökirjahallinnon asiakkaina. Maistraatti huolehtii markkinoinnista, myynnistä ja sopimuksista. Maistraatille saapuneet lupahakemukset sekä edunvalvojan ja edunvalvojan sijaisen määräämistä koskevat asiat käsitellään sekä päätöstilit tarkastetaan viipymättä ja vuositilit kohtuullisessa ajassa holhoustoimen hallintoa varten kehitettyä asiankäsittelyjärjestelmää hyväksi käyttäen. Ote valtakunnallisesta holhousasioiden rekisteristä annetaan asiakkaalle pyydettäessä tai viimeistään tilausta seuraavana päivänä. Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin alle 0,5 kuukautta. Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa. Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokaisessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita. Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneistotietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat julkisoikeudelliseen ja liiketaloudelliseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat asunto-osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat neuvontaa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden muita kuin asunto-osakeyhtiöitä koskevia kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti- ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat ilmoitusten ja rekisteröintipäätösten välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen notaarin palvelut, kaupanvahvistajan palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukirjojen osakasluettelon vahvistaminen, venerekisterin ylläpitoja tietopalvelutehtävät sekä nimenmuutosasiat. Holhousviranomaisina maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lupien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioiden rekisterin ylläpito. Lisäksi holhousviranomainen voi eräissä tapauksissa määrätä henkilölle edunvalvojan. Edunvalvontapalvelun tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Asiaa on selvitetty tarkemmin momentin perusteluissa. Sähköinen asiointi lisääntyy huomattavasti hallinnossa ja yksityissektorilla. Väestörekisterikeskuksen valtion hallinnon tarpeisiin luoman varmennepalvelujärjestelmän kehittäminen jatkuu mm. siten, että palveluita voidaan tarjota myös kunnallishallintoon ja yksityiselle sektorille. Järjestelmää kehitetään lisäksi siten, että kansalaisvarmenteet sijaitsevat useilla eri alustoilla ja ovat käytettävissä DigiTV:n kautta. VRK:n palvelut ja tuotteet ovat käytettävissä myös virkamiesten ja viranhaltijoiden asiointikorteissa mahdollistaen kansalaisille kohdistuvan ja hallinnon sisäisen sähköisen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 asioinnin. Turvallisen asioinnin edellytykset luodaan varmennepalveluiden avulla, jotka mahdollistavat asioivien henkilöiden tunnistamisen, sähköisen allekirjoituksen ja asiakirjojen salauksen. Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: Bruttomenot Tulot toteutuma ennakoitu arvio teuroa teuroa htv Väestötietojärjestelmä Ylläpito VRK (tallennetut ilm.) Maistraatit (tallennetut ilm.) Konekielisesti (tietoyks. lkm) Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (milj. kpl) Maistraatit Kaupparekisteri asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset muut ilmoitukset tietopalvelu (otteiden lkm) Yhdistysrekisteri ilmoitukset tietopalvelu (otteiden lkm) Holhous (julk.oik.suoritteet) holhousrekisteristä annetut otteet lupapäätökset tilintarkastukset edunvalvojan määrääminen hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi Yleishallinto (todistajapalvelut) kaupanvahvistukset julkisen notaarin tehtävät venerekisteristä annettavat otteet nimenmuutosasiat vihkimiset Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 euroa): toteutuma toteutuma ennakoitu arvio TUOTOT Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ Julkisoikeudelliset suoritteet % tuotoista -33,4-48,6-53,2-59,0 Liiketaloudelliset suoritteet % tuotoista 37,8 28,4 33,3 35,7 Ylijäämä yhteensä % tuotoista -10,6-23,7-27,0-29,2 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot momentille , euroa siirtona momentille ja euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille sekä lisäyksenä euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (442/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden siirtona 07. Kihlakunnat S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna 2000 oli noin Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Kehitetään yhteispalvelua tarkoituksenmukaisen palveluverkon aikaansaamiseksi eri toimijoiden kanssa. Edistetään verkkopalveluja lisäämällä rakennettavien kotisivujen palvelutarjontaa. Kehitetään viraston sisäistä toimivuutta parantamalla johtamistoimintoja, huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja lisäämällä kustannustietoisuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston yhteisen henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja muihin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa kihlakunnanvirastojen toimitilojen perusparantamisesta ja uudistamisesta aiheutuvina toimitilakustannuksina sekä euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 75. Poliisitoimi Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tietoon tullut rikollisuus on ollut selvässä kasvussa. Erityisesti huumausainerikollisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Rikollisuuden monimutkaistuminen ja ammattimaistuminen lisäävät poliisin työmäärää tehtävämäärien kasvun lisäksi. Liikennesuoritteiden määrä kasvaa tasaisesti. Poliisin hälytystehtävät ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävät ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Poliisipalvelujen kysyntä ja saatavuus sekä toiminnan laajuus: toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Hälytystehtävät, lkm Rikoslakirikokset, lkm Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, lkm Keskeiset lupapalvelut, lkm (passit, ajokortit, henkilökortit, aseluvat) Toimipaikat, lkm joista avoinna joka arkipäivä Toimintalinjat ja tavoitteet Poliisin palvelutaso ja turvallisuuden taso pidetään vähintään 1990-luvun lopun tasolla. Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan pyritään säilyttämään edelleen korkeana. Tavoitteena on, ettei kansalaisten turvattomuuden tunne lisäänny. Kansalaiset ja paikalliset toimijat otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön. Toteutetaan alueellisesti ja paikallisesti laadittuja turvallisuussuunnitelmia. Hälytyspalvelujen saatavuus pidetään vuoden 1999 tasolla. Varmistetaan hälytyspäivystysten palvelukyky poliisitoiminnassa hätäkeskusuudistuksen yhteydessä. Huumerikollisuuden kasvun estämiseksi toteutetaan poliisin huumausaineiden vastaista strategiaa ja valtioneuvoston tekemää päätöstä huumausainepolitiikan tehostamisesta. Huumausainerikoksilla saadun taloudellisen hyödyn jäljitystä ja pois saamista parannetaan. Talousrikollisuus ja harmaa talous vähentyy. Toteutetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Torjutaan rahanpesua. Torjutaan euron käyttöönottoon liittyviä turvallisuusuhkia. Rikosten selvitystaso ei laske. Poliisin toimintaa kehitetään ulkoisen ja sisäisen arvioinnin, mm. poliisitoiminnan arviointi ja toimintaedellytysten turvaaminen -hankkeen tuloksia hyväksikäyttäen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Sisäasiainministeriö on asettanut poliisille seuraavat tavoitteet: toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä, keskimäärin min. 13,4 11, Toimintavalmiusaika 70 %:ssa kiireellisissä A-luokan hälytystehtävissä, keskimäärin enintään min Poliisin paljastamat törkeät huumausainerikokset Rikosten selvitystaso, % törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 81,6 79, Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa % ilmoitetuista rikosvahingoista milj. euroa Vakavat tieliikenneonnettomuudet Toimintamenomomentilta palkattu henkilöstö, htv Poliisimiehet, keskimäärin Muu henkilöstö, keskimäärin Yhteensä Poliisikoulussa aloittaneet Poliisikoulusta valmistuneet Toimintamenomomentin rahoitus, milj. euroa Edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus 19,5 15,3 12,0 7,7 Talousarviovuoden rahoitus 466,0 483,0 512,8 499,4 Nettobudjettitulot 6,2 5,0 4,2 35,3 Yhteensä 491,8 503,3 529,0 542,4./. Menot 476,5 491,3 521,3 532,2 Siirtyy seuraavaan vuoteen 15,3 12,0 7,7 10,2 Poliisitoimen taloudellisuus kustannukset euroa/asukas v tasossa Julkisten menojen hintaindeksin osaindeksi: poliisi ja rajavartiolaitos 108,9 114,0 116,3 119,8 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot ulkopuolisilta (muut kuin lupapalvelujen suoritteet) Muut tulot Nettomenot Momentille on nettobudjetoitu euroa lupahallinnon tuloina, jotka on aiemmin tuloutettu momentille (75). Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa poliisimiesten määrän lisä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 yksestä aiheutuvina menoina, euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentilta sekä euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille , euroa siirtona momentille oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoina sekä euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Viranomaisradioverkon rakentaminen ja käyttö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon rakentamiseen ja rakentamisen aikaisten käyttömenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemän henkilötyövuoden palkkaamiseen projektitehtäviä varten. Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään viranomaisradioverkon toteuttamiseen liittyviä sopimuksia vuonna 2002 siten, että valtuuden käytöstä aiheutuvat menot saavat olla vuonna 2003 enintään euroa, josta rakentamiseen euroa ja käyttöön euroa. S e l v i t y s o s a : Viranomaisradioverkko on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu radioverkko, jota voidaan joustavasti käyttää myös viranomaisten keskinäisenä yhteistoimintaverkkona. Verkko korvaa viranomaisten erillisverkot, jotka jouduttaisiin kiireellisesti uusimaan niiden teknisen ja toiminnallisen ikääntymisen takia. Määrärahasta euroa on varattu Lapin verkon rakentamiseen ja euroa vuoden 2002 rakentamisen aikaisiin verkon käyttömenoihin. Kiinteän perusverkon veroton kustannusarvio on euroa talousarvio talousarvio lisätalousarvio 2000 tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 80. Pelastustoimi Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Kunnat huolehtivat palvelujen paikallisesta tuottamisesta. Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimeen muodostetaan noin 20 lailla määrättyä kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2004 alusta. Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa. Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Alueilla, jotka eivät vielä kuulu hätäkeskuslaitokseen, toiminnasta vastaa kunta ja kihlakunnan poliisilaitos. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Toimintalinjat ja tavoitteet Sisäasiainministeriön pelastusosaston toiminta-ajatuksena on, että se vastaa pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteenaan hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö. Sisäasiainministeriö on asettanut Pelastusopistolle seuraavat tulostavoitteet: Pelastusopiston laadulliset tulostavoitteet Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pelastusopiston määrälliset tulostavoitteet: toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Tutkinnot päällystö AMK päällystö alipäällystö pelastaja hätäkeskuspäivystäjä Yhteensä Koulutettavapäivät yhteensä ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Koulutettavapäivän hinta (euroa) Pelastusopiston henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Henkilötyövuodet Bruttomenot Tulot Sisäasiainministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat tulostavoitteet: Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla. Lapin, Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstöä koulutetaan niin, että toiminnan laatu ja varmuus taataan käynnistysvaiheessa kansalaisten ja yhteistoimintaviranomaisten kannalta. Valmistellaan Satakunnan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hätäkeskusten perustamista huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta ja kouluttamalla henkilöstöä keskusten tarpeisiin. Aloitetaan toimitilojen suunnittelu Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pirkanmaan hätäkeskuksia varten. Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 toteutuma 1) toteutuma ennakoitu arvio 90 %:ssa hätäpuheluista vastausaika on alle sek. (keskimääräinen vastausaika) 7 6, %:ssa tehtäväksiantoa edellyttävistä hätäilmoituksista aika ilmoituksesta tehtäväksiantoon, enintään sek. 2) Hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas/vuosi Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): toteutuma 3) toteutuma ennakoitu arvio Henkilötyövuodet Bruttomenot Tulot Muulle pelastustoimelle sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet: Valtioneuvoston päättämän aluejaon mukaisesti kunnat valmistelevat pelastustoimen alueen hallintoa ja rahoitusta sekä muuta toteuttamista koskevat sopimukset vuoden 2002 loppuun mennessä. 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot Pelastusopiston hintatuetun koulutuksen menot Muut toimintamenot Pelastusopiston koulutuksen menot Hätäkeskustoiminnan toimintamenot Muut pelastustoimen toimintamenot Bruttotulot Hintatuetun koulutustoiminnan tulot Pelastusopiston koulutuksen tulot Hätäkeskustoiminnan tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina euroa sekä muina tuloina euroa, jossa on huomioitu euroa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille pelastusalan päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä yhteistyössä Pohjois- Savon ammattikorkeakoulun kanssa sekä lisäyksenä euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja euroa pelastusopiston harjoitusalueen lisärakennuksen rakentamista varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa hätäkeskustoiminnan toimintamenojen siirtona momentilta ja euroa siirtona momentilta Muiden pelastustoimen menojen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyvalvonnan järjestämisestä ja euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille ) Valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet. 2) Ennen vuotta 2001 tavoitteena oli: Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskimäärin alle (sek). 3) Vuosien 1999 ja 2000 sekä 2001 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskusten henkilötyövuodet ja kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 2002 talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain (561/1999) 75 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle, pelastushelikopteritoiminnan järjestämisestä, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastustoimilain 86 :n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UNDAC), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: euroa Ilma-alusten käyttö pelastuspalveluun Metsäpalojen tähystystoiminta Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen Pelastustoimilain 86 :n 2 momentin mukaiset tutkimukset Pelastustoimilain 75 :n mukaiset korvaukset Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, sekä pelastustoimilain (561/1999) 74 :n mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: euroa Valtionosuus kunnallisten hätäkeskusten perustamiskustannuksiin Valtionosuus pelastustoimen kalustohankintoihin Pelastustoimilain 74 :n mukaiset avustukset Yhteensä Pelastustoimen kalustohankintoihin tarkoitetun määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien päätelaitteiden hankintaan myönnettävä valtionosuus euroa ja paloautoihin euroa, jolla arvioidaan tuettavan noin 40 paloauton hankintaa talousarvio talousarvio tilinpäätös Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on samalla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. Rajavartiolaitos huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta ja henkilöiden rajatarkastuksista sekä niiden yhteydessä hoidettavista muista valvontatehtävistä. Rajavartiolaitos huolehtii meripelastuspalvelun suunnittelusta, johtamisesta, valvonnasta, hätäradioviestinnästä ja suorittaa meripelastuspalvelua. Rajavartiolaitos huolehtii meripelastuspalveluun osallistuvien toiminnan sekä meripelastuskoulutuksen yhteensovittamisesta. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen, antaa sotilaskoulutusta ja kehittää puolustusvalmiutta. Rajavartiolaitos suorittaa tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä poliisin pyynnöstä eräitä poliisin tehtäviä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Rajavartiolaitoksen voimavarojen käytön painopisteet ovat Kaakkois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Rajavalvonnan painopiste on Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään Venäjän rajavartiopalvelun vähentäessä joukkojaan. Rajanylitysliikenne vilkastuu edelleen. Rajavartiolaitoksen henkilöstön määrää lisätään ja rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan, jotta sujuva rajanylitysliikenne kyetään turvaamaan. Meripelastuslainsäädännössä tapahtuvien muutosten edellyttämät toimenpiteet pannaan rajavartiolaitoksen osalta täytäntöön. Panostietoja 4) Toimintamenot (milj. euroa) Henkilötyövuodet (htv) Sisäasiainministeriö on asettanut rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet: Rajavalvonta Päätöksentekijöille välitetään ajantasainen ja rajatilannetta vastaava rajatilannekuva. Rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään. Rajavalvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. Luvattomat rajanylitykset ja muut merkittävät rajatapahtumat selvitetään viipymättä rajavaltuutettujen käsittelyä ja muita jatkotoimenpiteitä varten. Perustietoja 5) Rajatarkastukset Partiointi (tuntia) Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 6) Havaitut rikkomukset (kpl) Jatkotoimenpiteet (kpl) 7) Toimintamenot (milj. euroa) 102,4 93,3 87,1 87,5 Henkilötyövuodet (htv) Kaikki Schengenin alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA:n kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengenin sisärajoilla rajatarkastuksia ei toimeenpanna, mutta valmius niiden aloittamiseen ylläpidetään. Rajatarkastukset toteutetaan laadukkaasti turvaten sujuva rajanylikulkuliikenne. Rajatarkastuksissa ja niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilön oikeusturvasta. Rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan ja rajatarkastushenkilöstön määrää lisätään liikenteen kasvua vastaavasti. Perustietoja 8) Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.) 8,9 10,9 13,9 15,5 Tarkastusprosentti ulkorajalla (%) Ulkomaalaislain rikkomukset (kpl) 9) ) Vuosien tiedot ovat toteutumia ja vuoden 2002 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartiolaitos, 1995 = 100). 5) Vuosien tiedot ovat toteutumia ja vuoden 2002 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartiolaitos, 1995 = 100). 6) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma. 7) Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimusilmoitukset, huomautukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17