Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja tavoitteet Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden, alue- ja paikallishallinnon, sekä aluekehityksen ministeriö, joka huolehtii aluehallinnon, valtion paikallishallinnon sekä väestökirjanpidon yleisestä kehittämisestä, huolehtii kansalaisten itsehallintoon perustuvien kuntien toiminnan lainsäädännöllisistä ja taloudellisista edellytyksistä, edistää maan eri osien tasapainoista kehitystä ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä, vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, vastaa pelastustoimen ohjaamisesta, vastaa suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevista asioista sekä vastaa rajavalvonnasta sekä henkilöiden rajatarkastuksista. Hallinto, kunnat ja aluekehitys Erityisesti perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien, kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen arviointimenettelyä parannetaan. Kuntien toimintaedellytyksiä parannetaan kuntarakennetta vahvistavilla, kuntien yhteistoimintaa lisäävillä ja johtamisjärjestelmiä tehostavilla uudistuksilla. Jatketaan kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden periaatteellisten linjausten valmistelutyötä yhdessä asianomaisten ministeriöiden kanssa. Huolehditaan alueiden tasapainoisesta kehittymisestä sekä pienistä ja keskisuurista kaupunkiseuduista koostuvan aluekeskusten verkoston ja yksittäisten alueiden toimintaedellytyksistä. Alueiden kilpailukyky pyritään turvaamaan ja sitä vahvistetaan edelleen kohdistamalla entistä suurempia panostuksia taidon, tiedon ja osaamisen kehittämiseen, levittämiseen ja hyödyntämiseen mm. osaamiskeskusohjelman kautta. EU-tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttamisessa tavoitteena on entistä laajempien ja vaikuttavampien hankekokonaisuuksien rakentaminen sekä ohjelmien toteutuksen ja seurannan tehostaminen. Seutukuntia vahvistetaan toteuttamalla lakisääteistä seutuyhteistyökokeilua, laajentamalla ensiksi sen puitteissa seutukuntien päätösvaltaa ja kehittämällä seutukuntajakoa. Aluehallinnon toimintaedellytyksiä parannetaan siirtämällä sille päätösvaltaa keskushallinnosta, aloittamalla valmistelu aluehallinnon edelleen kokoamiseksi ja tehostamiseksi sekä valmistelemalla ja pyrkimällä käynnistämään Kainuun hallintokokeilu, jossa maakunnalle annettaisiin lisää päätösvaltaa erityisesti kehittämistehtävissä ja jossa kuntien yhteistyötä voimakkaasti lisätään. Työllisyyden ja kehitysedellytysten tukemiseksi maan eri osissa sekä valtion työvoiman saannin turvaamiseksi valmistellaan tehostettuja linjauksia ja toimenpiteitä keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen sijoittamiseksi nykyistä tasapainoisemmin maan eri osiin, erityisesti aluekeskuksiin. Sisäinen turvallisuus Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jonka takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Poliisi toteuttaa huumausaineiden vastaista strategiaa ja jatkaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmaa tehtyjen päätösten mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ennalta estävään toimintaan ja hälytyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Huolehditaan siitä, että pelastustoimen 22 alueeseen perustuva järjestelmä voi aloittaa toimintansa vuoden 2004 alusta. Onnettomuuksien ehkäisyn tehostamiseksi ryhdytään valmisteluihin eri toimialojen yhteisten onnettomuuksien ehkäisyn ja vahinkojen rajoittamisen tavoitteiden kokoamiseksi valtakunnalliseksi toimintaohjelmaksi. Valmistellaan siviilikriisinhallinnan kansallisten yhteensovittamistehtävien organisointi Suomessa. Valmiutta osallistua kansainväliseen avustustoimintaan ja siviilikriisinhallintaan kehitetään. Rajavalvonnan määrän väheneminen pysäytetään Suomen itärajalla ja vilkastuvan rajanylitysliikenteen sujuvuus turvataan. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Sisäasiainministeriö Ulkomaalaisvirasto Lääninhallitukset Rekisterihallinto Kihlakunnat Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavartiolaitos Avustukset kunnille Alueiden kehittäminen Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Sisäasiainministeriö 19. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta (23) talousarvio Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 yhteishankkeet, EU muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon siviilikriisinhallinnan menoina euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta ja euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille ja euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille talousarvio talousarvio lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin talousarvio talousarvio Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille näiden tarvitsemaa tietoa. Ulkomaalaisvirasto toteuttaa Suomen virallista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on hallitun maahanmuuton edistäminen. Tämä tarkoittaa toisaalta avoimuuden, kansainvälisyyden, ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteiden korostamista sekä toisaalta maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämistä. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun tavoitteena on sujuva päätöksenteko, aktiivinen tiedottaminen ja selkeä neuvonta. Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet: Päätöksenteko on oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pyritään pitämään vähintään ennallaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia, oikeita ja mahdollisimman yksinkertaisia. Päätösten perusteluissa käytettävä maatiedon määrä ja laatu on riittävää ja oikeaa. Ulkomaalaisrekisteriin talletetut tiedot ovat oikeita, eheitä ja luotettavia. Ulkomaalaisvirasto suorittaa turvapaikkakuulusteluja osana turvapaikkaa koskevaa päätöksentekoa. Panostietoja talousarvio esitys Nettomenot (t ) Tulot (t ) Bruttomenot (t ) Henkilötyövuodet Hakemusasiat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kysyntä Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen Pakolaisuus turvapaikka- ja pakolaisasiat, perheenyhdistäminen, matkustusasiakirjat Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut Yhteensä Ratkaisut Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen Pakolaisuus turvapaikka- ja pakolaisasiat, perheenyhdistäminen, matkustusasiakirjat Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut Yhteensä Ratkaistu vireille tulleista (%) Vireillä Maahanmuutto Pakolaisuus Kansalaisuus Ratkaisut/htv Ratkaisut euroa/nettomenot Henkilöresurssien käyttö % Maahanmuutto Pakolaisuus Kansalaisuus Tieto- ja tukipalvelut Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, julkisoikeudelliset suoritteet Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaus- ja muina toimintamenoina ja euroa lisääntyneiden DNA-testien tarpeeseen talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle. Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallituksen poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Lääninhallitusten toiminnan yleiset painopisteet vuonna 2003: Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään ja niistä aiheutuvia riskejä vähennetään. Nuorten ja riskiryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden tukemiseksi edistetään hallinnonalojen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Lääninhallitukset kartoittavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta läänin alueella ja arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä sekä yleisesti palvelujen saatavuuden ja toimivuuden muutoksia. Alueellista ja seudullista hyvinvointipolitiikkaa parannetaan kehittämällä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Eri asteisiin poikkeusoloihin varautumista tehostetaan. Aluehallinnon keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään menettelytapoja yhteisten tehtäväalueiden tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Lisäksi lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat määrittäneet vuodelle 2003 seuraavia toimialakohtaisia painopisteitä: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat Lääninhallitukset selvittävät etenkin paikallisesti ja alueellisesti vaikuttavia kilpailunrajoituksia. Lääninhallitukset osallistuvat myös Kilpailuviraston Julkinen valta markkinoilla -hankkeen jatkotyöhön, jossa parannetaan kuntien valmiuksia palvelutuotantonsa markkinaehtoistamisessa. Kuntien tuoteturvallisuusvalvonnan taso arvioidaan vuoden 2002 tietojen pohjalta. Keskitytään erityisesti palveluiden turvallisuuden valvontaan ja toteutetaan valtakunnallinen valvontaprojekti. Varaudutaan tuoteturvallisuuslain mukaisiin tuotteiden turvallisuutta koskeviin kiireellisiin valvontatehtäviin. Kuluttajien hintatietoisuuden tueksi tehdään hintavertailuja ja varmistetaan kuluttajien tiedonsaanti niistä. Tehdään euroon siirtymisen hintavaikutusten loppuarvio sekä valtakunnallisia, teemoitettuja valvontakampanjoita. Huolehditaan talous- ja velkaneuvonnan alueellisesta saatavuudesta sekä ohjataan ja tuetaan kuntia/palvelun tuottajia talous- ja velkaneuvonnan järjestämisessä sekä seurataan laadun ja määrän kehittymistä läänin alueella. Liikennehallinto Lääninhallitukset turvaavat julkisen liikenteen palvelut alueellaan taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Lääninhallitukset pyrkivät sekä rahoituksen että kehittämistoimien avulla lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja esteettömyyttä ja niitä kehitetään esteettömyyden alueellisiksi asiantuntijoiksi. Lääninhallitukset tehostavat yhteistyötä kuntien kanssa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 ja edistävät henkilöliikenteen logistista osaamista liikenteenhoidon tehostamiseksi. Lisäksi lääninhallitukset toimivat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Läänin alueen kuntien liikenneturvallisuustyötä tuetaan ja aktivoidaan. Sivistystoimi Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota kiinnitetään elinikäiseen oppimiseen sekä ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Tavoitteena aikuisväestön osalta on ammatillisten tutkintojen hankkiminen niille, joilta puuttuu toisen asteen koulutus sekä tietoyhteiskuntataitojen kehittäminen. Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluokkien koulutuskysyntä. Valtakunnallisissa yhteishakujärjestelmissä kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluihin. Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon täydennyskoulutuksen valtakunnallisten ja alueellisten toteuttajien tarkoituksenmukainen työnjako. Koulutusta suunnataan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen. Kirjasto- ja tietopalvelujen saavutettavuuden ja laadun kehittämistä edistetään ja seurataan sekä arvioidaan palvelujen toteutumista painoalueena kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyössä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa tuetaan ja kehitetään koululaisten iltapäivätoimintaa. Lasten ja nuorten liikunta sekä terveyttä edistävä liikunta ovat painopisteitä liikuntatoimessa. Liikuntapaikkarakentamisessa tuetaan erityisesti lähiliikuntapaikkoja. Nuorisotoimessa keskeistä on nuorisotyön peruspalvelujen määrittelyn pohjalta peruspalvelut koko maassa turvaavan nuorisotyöorganisaation tukeminen, nuorten alueellisen elinoloindikaattorijärjestelmän hyödyntäminen ja nuorten työpajatoiminnan kehittäminen. Yhteistyössä alueellisten taidetoimikuntien kanssa arvioidaan kuntien kulttuuritoimintaa taiteen edistämisen näkökulmasta. Ohjataan ja rahoitetaan opetusministeriön hallinnonalan rakennerahasto-ohjelmahankkeita ottaen huomioon valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistavoitteet. Lääninhallitukset osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen alueilla osana alueiden Euroopan kehitystä. Sosiaali- ja terveystoimi Lääninhallitukset tukevat ja edistävät terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyä alueellaan. Lääninhallitusten erityisiä painoalueita vuonna 2003 ovat sosiaali- ja terveydenhuollon etu- ja jälkikäteisvalvonta sekä uuden kehittämishankejärjestelmän toimeenpano. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti. Eläinlääkintä Valmiuksia tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyyn ja vastustukseen tehostetaan entisestään koko maassa. Eläinten sivutuotteiden asianmukaisesta hävittämisestä ja käsittelystä huolehditaan. Tehostetaan paikallisten eläinsuojeluvalvontaviranomaisten ohjausta ja eläinten pitoon kohdistuvan eläinsuojeluvalvonnan toimivuutta. Lääninhallitukset valvovat ja ohjaavat lääkkeiden käyttöä eläimille. Kunnallisten eläinlääkäripalvelujen saatavuuden varmistamista jatketaan. Ympäristöterveydenhuollon yksiköiden työnjakoa kehitetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Elintarvikevalvonta Kuntien elintarvikevalvontaa ja -tarkastusta arvioidaan ja tehostetaan kehittämällä edelleen kuntien yhteistyötä. Jatketaan kuntien elintarvikevalvonnan laatujärjestelmien kehittämistä yhdessä Elintarvikeviraston kanssa. Jatketaan yhdessä muiden elintarvikeviranomaisten kanssa elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pohjustusta. Alueellisesti merkittävien peruselintarvikkeiden kokonaislaatua valvotaan pellolta pöytään periaatteen mukaan. Tavoitteen toteutumiseksi kehitetään valvontahenkilöstön ammattitaitoa ja varmistetaan kuluttajien riittävä tiedonsaanti. Pelastustoimi Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat kuntien pelastustoimen palvelutasopäätösten tasoa ja toimeenpanoa. Erityistä huomiota kiinnitetään tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn sekä riskien edellyttämiin palokuntien toimintavalmiuksiin. Lääninhallitukset seuraavat ja tukevat alueellisten pelastuslaitosten sekä hätäkeskusten suunnittelua ja toteuttamista siten, että voimavarat ja palvelut mitoitetaan alueittain niiden riskien edellyttämällä tavalla ja pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt ovat tehokkaat ja selkeät. Poliisitoimi Lääninhallitukset varmistavat alueellisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien toimeenpanon ja seuraavat niiden vaikuttavuutta. Huumausaineiden käyttöä ja saatavuutta ehkäistään ja niihin liittyvää rikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Viranomaisyhteistyötä perheväkivaltatapausten tutkinnassa lisätään. Oikeushallinto Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla ulosottopiirien tarkastamisesta ja kouluttamisesta sekä tulosohjauksesta. Painopistealueena ovat voimaan tulevan ulosottolain kokonaisuudistuksen ja käyttöön otettavan uuden tietojärjestelmän edellyttämän sekä toteutettavan toiminnan muutoksen varmistamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen ulosottopiirien henkilöstölle ja tarkastustoiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen. Hallinto Toteutetaan lääninhallitusten organisaation arvioinnin tuloksena syntyneitä kehittämisehdotuksia, jotka koskevat alaisen hallinnon ohjauksen tehostamista, tietohallinnon kokoamista ja hallinnon erityisosaamisen turvaamista. Ahvenanmaan lääninhallitus tehostaa työtä, jonka tavoitteena on entistä yhtenäisempi, kootumpi ja paremmin palveleva valtionhallinto Ahvenanmaalla. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Rekisterihallinto Muut toimintamenot Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa mielenterveyslain muutoksesta aiheutuneista lisätehtävistä ja euroa kahden viran siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa vuoden 2002 kertamenoa talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä ja eräitä yleishallintotehtäviä sekä holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisterikeskukselle erikseen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: toteutuma ennakoitu arvio Yhteinen tulostavoite Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta (%) 98,7 98,5 99 Väestörekisterikeskus Muuttoilmoituksista saadaan vuoden lopussa puhelimitse tai verkon kautta (%) Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti (%) Väestötietoja luovutetaan ja käytetään hyväksi yhteiskunnan tietohuollossa (milj. tietoyksikköä) Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot (milj. ) 8,4 8,4 8,4 Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet: Maistraatit huolehtivat osoitetietojen korkeasta tasosta ja tarkistavat erityisesti tilapäisten osoitteiden ja postiosoitteiden oikeellisuutta. Maistraatit tiivistävät paikallistason yhteistyötä osoitetietojen, rakennus- ja huoneistotietojen sekä kiinteistötietojen laadun takaamiseksi. Maistraatille saapuneet lupahakemukset sekä edunvalvojan ja edunvalvojan sijaisen määräämistä koskevat asiat käsitellään sekä päätöstilit tarkastetaan viipymättä ja vuositilit kohtuullisessa ajassa holhoustoimen hallintoa varten kehitettyä asiankäsittelyjärjestelmää hyväksi käyttäen. Ote valtakunnallisesta holhousasioiden rekisteristä annetaan asiakkaalle pyydettäessä tai viimeistään tilausta seuraavana päivänä. Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin alle 0,5 kuukautta. Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa. Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokaisessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita. Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneistotietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat julkisoikeudelliseen ja liiketaloudelliseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat asunto-osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat neuvontaa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden muita kuin asunto-osakeyhtiöitä koskevia kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti- ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat ilmoitusten ja rekisteröintipäätösten välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen notaarin palvelut, kaupanvahvistajan palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukirjojen osakasluettelon vahvistaminen, venerekisterin ylläpitoja tietopalvelutehtävät sekä nimenmuutosasiat. Holhousviranomaisina maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lupien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioiden rekisterin ylläpito. Lisäksi holhousvirano- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 mainen voi eräissä tapauksissa määrätä henkilölle edunvalvojan. Edunvalvontapalvelun tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Asiaa on selvitetty tarkemmin momentin perusteluissa. Vuoden 2003 alusta maistraateille on tulossa uusia tehtäviä, kuten isyyden vahvistaminen. Väestörekisterikeskuksen tarjoamana varmennepalvelun liiketoimintamalli selvitetään ja tehdään johtopäätökset toiminnan jatkosta ja rahoittamisesta. Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: toteutuma ennakoitu arvio htv Väestötietojärjestelmä 376 Ylläpito VRK (tallennetut ilm.) Maistraatit (tallennetut ilm.) Konekielisesti (tietoyks. lkm) Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (milj. kpl) Maistraatit Kauppa- ja yhdistysrekisteri 61 Kaupparekisteri asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset muut ilmoitukset tietopalvelu (otteiden lkm) Yhdistysrekisteri ilmoitukset tietopalvelu (otteiden lkm) Holhous (julk.oik. suoritteet) 177 holhousrekisteristä annetut otteet lupapäätökset tilintarkastukset edunvalvojan määrääminen hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi Yleishallinto (todistajapalvelut) 54 kaupanvahvistukset julkisen notaarin tehtävät venerekisteristä annettavat otteet nimenmuutoshakemukseen annetut päätökset vihkimiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 euroa): toteutuma toteutuma ennakoitu arvio TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet Kustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ Julkisoikeudelliset suoritteet % tuotoista -48,6-58,5-34,4-34 Liiketaloudelliset suoritteet % tuotoista 28,4 23,7 35,7 35 Ylijäämä yhteensä % tuotoista -23,7-30,0-12, Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Nettomenot Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (442/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kahden viran siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille Väestörekisterikeskuksen maksuasetusta tarkistetaan niin, että siihen sisällytetään tarvittavat säännökset varmennepalveluista ja niiden maksullisuudesta. Markkinoille tuotettavat palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein talousarvio talousarvio tilinpäätös Kihlakunnat S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna 2001 oli noin Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Yhteispalvelua on kehitetty tarkoituksenmukaisen palveluverkon aikaansaamiseksi eri toimijoiden kanssa kiinnittäen huomiota erityisesti viraston omien yksiköiden palvelujen lisäämiseen yhteispalvelupisteissä. Kaikille kihlakunnanvirastoille on rakennettu oma kotisivu ja verkkopalveluja on lisätty viraston yksiköiden palvelutarjonnan kautta. Yhteiselle henkilöstölle on tehty läänikohtaiset henkilöstöstrategiat ja yhteisen henkilöstön tehtäviä on laajennettu ja yhtenäistetty sekä toimenkuvat on laadittu ja kehityskeskustelut on käyty kihlakunnannimismiehen kanssa säännöllisesti. 21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja muihin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Keskeiset toimintaympäristön muutokset 75. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa toimitilojen peruskorjauksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Poliisin tietoon tullut rikollisuus väheni hieman vuodesta 2000 vuoteen Huumausainerikollisuuden kasvu jatkuu tehostetuista torjuntatoimista huolimatta. Rikollisuuden monimutkaistuminen ja ammattimaistuminen lisäävät poliisin työmäärää. Liikennesuoritteiden määrä kasvaa tasaisesti. Poliisin hälytystehtävien ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien määrä kasvaa edelleen. Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu. Poliisipalvelujen kysyntä ja saatavuus sekä toiminnan laajuus: toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Hälytystehtävät, lkm Rikoslakirikokset, lkm Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, lkm Keskeiset lupapalvelut, lkm (passit, ajokortit, henkilökortit, aseluvat) Toimipaikat, lkm joista avoinna joka arkipäivä Toimintalinjat ja tavoitteet Huumausaineiden tarjontaa rajoitetaan ylläpitämällä kiinnijäämisriskiä vuoden 2002 tasolla. Toteutetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmaa sekä torjutaan rahanpesua. Torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta sen kaikissa muodoissa. Toimeenpannaan alueelliset ja paikalliset turvallisuussuunnitelmat ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisäämällä automaattista liikennevalvontaa. Varmistetaan hälytyspalvelujen saatavuus ja laatu. Poliisin organisaatiota kehitetään tavoitteena tehostaa voimavarojen käyttöä. Toteutetaan poliisin tietohallintokeskuksen (PTHK) siirto Rovaniemelle vuoteen 2006 mennessä. Poliisin toiminta on yhteistyöhakuista ja asiakaslähtöistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Sisäasiainministeriö on asettanut poliisille seuraavat tavoitteet: toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Toimintavalmiusaika kiireellisissä A-luokan hälytystehtävissä, keskimäärin min. 11,9 11, Toimintavalmiusaika 70 %:ssa kiireellisissä A-luokan hälytystehtävissä, keskimäärin enintään min Poliisin paljastamat törkeät huumausainerikokset Rikosten selvitystaso, % törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 79,7 81, Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa % ilmoitetuista rikosvahingoista milj. 41,4 31,5 Vakavat tieliikenneonnettomuudet Toimintamenomomentilta palkattu henkilöstö Poliisimiehet, keskimäärin Muu henkilöstö, keskimäärin Yhteensä Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot yhteishankkeet lahjoitusvarat sponsoritulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa Poliisin tietohallintokeskuksen siirtoon Rovaniemelle, euroa tasokorotuksina, euroa yhden viran siirtona momentilta ja euroa kahden viran siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille , euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille ja euroa siirtona momentille Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vuonna 2003 on Määrärahatason nousun rajoittamiseksi sekä poliisin voimavarojen joustavan käytön tehostamiseksi poliisihallinnon organisaatiota kehitetään ja kevennetään aloittaen poliisilaitoksista ja ottamalla tarkasteluun eri yksiköiden ja hallinnontasojen tehtävät ja voimavarat. Poliisin sähköisestä henkilökortista perittävä maksu nostetaan vuonna 2003 vastaamaan valtiolle kortin tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Viranomaisradioverkon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös viranomaisradioverkon rakentamiseen ja perusparantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös verkon ylläpitämiseen aiemmin myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Viranomaisradioverkko on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu radioverkko, jota voidaan joustavasti käyttää myös viranomaisten keskinäisenä yhteistoimintaverkkona. Vuodesta 2004 lukien viranomaisradioverkon käyttäjät maksavat verkon ylläpidon ja käytön. Verkkoa voivat rajoitetusti käyttää vuodesta 2003 lukien ns. ulkopuoliset käyttäjät, joiden käytöstä peritään maksut jo vuonna 2003 ja joilta peritään verkon vaatimat välittömät lisäinvestoinnit toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Sisäasiainministeriö vastaa verkon käyttöperiaatteista ja antaa maksuja koskevan asetuksen syksyn 2002 aikana. Määrärahasta on varattu verkon rakentamiseen ja perusparantamiseen euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot, yhteistoiminnan tuotot Nettomenot Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen projektitehtäviä varten talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 80. Pelastustoimi Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Kunnat huolehtivat palvelujen paikallisesta tuottamisesta. Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimeen muodostetaan 22 lailla määrättyä kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2004 alusta. Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa. Palopäällystön ammattikorkeakoulututkinto vakiinnuttaa asemansa alan korkeimpana tutkintona. Pelastustoimen alueellisen järjestelmän tarpeet selvitetään ja huomioidaan koulutuksessa. Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi hätäkeskuslain mukaisesti vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Alueilla, jotka eivät vielä kuulu Hätäkeskuslaitokseen, toiminnasta vastaavat kunnat ja kihlakuntien poliisilaitokset. Toimintalinjat ja tavoitteet Pelastusosaston toiminta-ajatuksena on vastata pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Pelastusopiston tulostavoitteet Sisäasiainministeriö on talousarvioehdotuksen yhteydessä asettanut Pelastusopistolle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pelastusopiston määrälliset tulostavoitteet: toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Aloituspaikat päällystö AMK (nuoriso) päällystö AMK (aikuis) alipäällystö pelastaja hätäkeskuspäivystäjä Yhteensä Koulutettavapäivät yhteensä ammatillinen peruskoulutus ammatillinen lisäkoulutus Koulutettavapäivän hinta ( ) Pelastusopiston henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Henkilötyövuodet ,5 87 Bruttomenot 1) Tulot Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet Sisäasiainministeriö on talousarvioehdotuksen yhteydessä asettanut Hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla. Satakunnan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstö on koulutettu niin, että toiminnan laatu ja varmuus kyetään takaamaan käynnistysvaiheessa sekä kansalaisten että yhteistoimintaviranomaisten kannalta. Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan hätäkeskusten käyttöönottoa valmistellaan huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta, henkilöstön koulutuksesta ja toimintamallien suunnittelusta vuoden 2004 aikana tapahtuvaa käyttöönottoa varten. Käynnistetään Uudenmaan hätäkeskuksen sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen suunnittelu vuoden 2005 aikana tapahtuvaa käyttöönottoa varten. 1) Luvuissa on huomioitu myös Pelastusopiston saama kehittämismääräraha momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet: 90 %:ssa hätäpuheluista vastausaika on alle 10 sek. (keskimääräinen vastausaika) 6,7 90 %:ssa tehtäväksiantoa edellyttävistä hätäilmoituksista aika ilmoituksesta tehtäväksiantoon, enintään 90 sek. 3) toteutuma 2) toteutuma ennakoitu arvio 6,9 (kaikissa hätäpuheluissa) (kaikissa tehtävissä) Hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas/vuosi 8,7 9,1 4) 8,4 8,4 Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): toteutuma 5) toteutuma ennakoitu arvio Henkilötyövuodet Bruttomenot Tulot Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Muissa tuloissa on huomioitu euroa Pohjois- Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia Pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa hätäkeskustoiminnan toimintamenojen siirtona momentilta ja euroa siirtona momentilta sekä euroa pelastustoimen laitteiden valvonnan tukemiseen. Bruttotulojen euron lisäys aiheutuu maksullisen toiminnan kasvusta talousarvio talousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain (561/1999) 75 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Ilmailulaitokselle, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan 2) Kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet. 3) Ennen vuotta 2001 tavoitteena oli: Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskimäärin alle (sek.). Vuosina 2000 ja 2001 tavoite oli 60 sekuntia. 4) Kustannukset sisältävät hätäkeskusjärjestelmän rakentamisesta aiheutuvat investoinnit. 5) Vuosien 2000 ja 2001 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskusten henkilötyövuodet sekä kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 käyttää myös pelastustoimilain 86 :n 2 momentin mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UNDAC), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Ilma-alusten käyttö pelastuspalveluun Metsäpalojen tähystystoiminta Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen Pelastustoimilain 86 :n 2 momentin mukaiset tutkimukset Pelastustoimilain 75 :n mukaiset korvaukset Yhteensä talousarvio talousarvio lisätalousarvio 2001 tilinpäätös Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, sekä pelastustoimilain (561/1999) 74 :n mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtionosuus kunnallisten hätäkeskusten perustamiskustannuksiin Valtionosuus pelastustoimen kalustohankintoihin Pelastustoimilain 74 :n mukaiset avustukset Yhteensä Rajavartiolaitos 2003 talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on samalla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. Rajavartiolaitos huolehtii rajavalvonnasta ja henkilöiden rajatarkastuksista sekä niiden yhteydessä hoidettavista muista valvontatehtävistä. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä ja meripelastustoimeen osallistuvien tahojen toiminnan yhteensovittamisesta. Se johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa sekä antaa meripelastukseen liittyvää koulutusta ja valistusta. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen, antaa sotilaskoulutusta ja kehittää puolustusvalmiutta. Rajavartiolaitos suorittaa tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä poliisin pyynnöstä eräitä poliisin tehtäviä. Rajanylitysliikenteen arvioidaan vilkastuvan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Rajavalvonnan määrän väheneminen pysäytetään Suomen itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomessa. Rajanylitysliikenteen sujuvuus turvataan kehittämällä rajanylityspaikkojen läpäisykykyä ja kohdentamalla lisähenkilöstöä rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Perustietoja 6) ) Vuoden 2003 tiedot ovat ennusteita. Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Sisäasiainministeriö on asettanut rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet: Rajavalvonta Päätöksentekijöille välitetään ajantasainen ja rajatilannetta vastaava rajatilannekuva. Rajavalvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. Luvattomat rajanylitykset ja muut merkittävät rajatapahtumat selvitetään viipymättä rajavaltuutettujen käsittelyä ja muita jatkotoimenpiteitä varten. Perustietoja 7) Rajatarkastukset Partiointi (tuntia) Kiinteä valvonta (tuntia) Tarkastukset (kpl) Havaittu rajatapahtuma (kpl) 8) Havaitut rikkomukset (kpl) 9) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Kaikki Schengenin alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA:n kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengenin sisärajoilla valmius rajatarkastuksiin ylläpidetään. Rajatarkastukset toteutetaan laadukkaasti turvaten sujuva rajanylikulkuliikenne. Rajatarkastuksissa ja niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilön oikeusturvasta. Perustietoja 10) Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.) 9,5 12,8 14,4 15,6 Tarkastusprosentti ulkorajalla (%) Havaitut rikkomukset (kpl) 11) Matkustajan odotusaika maa/lento (min) Matkustajan odotusaika meri (min) Toimintamenot (milj. ) Henkilötyövuodet (htv) Meri- ja muu pelastustoiminta Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Välitön johtamisvalmius ylläpidetään. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköiden suorituskyvystä huolehditaan. Kaikille merihätään joutuneille osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustilanteiden havaitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Meripelastuksen toimivuutta tuetaan johtamiskoulutuksella ja vaikuttamalla sidosryhmiin. Naapurimaiden meripelastusta tuetaan ja tarvittaessa apua annetaan ulkomaille. 7) Vuoden 2003 tiedot ovat ennusteita. Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 8) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma. 9) Valtioraja-, rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne. rikkomukset ja rikokset. 10) Vuoden 2003 tiedot ovat ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden hintatasossa. 11) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17