ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA"

Transkriptio

1 ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA Kumpulainen Mira Lampinen Tiina Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN HOITOTYÖ PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ OHJAUSKANSION TUOTTAMISPROSESSIN KUVAUS OHJAUSKANSION SISÄLLÖN PERUSTELUT ARVIOINTI JA POHDINTA OPINNÄYTETYÖN PROSESSISTA JA LOPPUTULOKSESTA LÄHTEET

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Kumpulainen, Mira Lampinen, Tiina Allergisen lapsen ohjauskansio lastenneuvolassa annettavan ohjauksen ja neuvonnan tukena Pieksämäki sivua Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia lasten allergioita käsittelevä ohjauskansio lastenneuvolan henkilökunnalle. Kansion tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta. Ajatus kansion tarpeellisuudesta tuli Varkauden terveyskeskuksen Kommilan lastenneuvolan vastaavalta terveydenhoitaja Leena Kairalta. Tuotimme helppolukuisen ja selkeän ohjauskansion, jonka toivomme antavan lisätietoa ja tukevan allergisen lapsen perheelle annettavaa ohjausta ja neuvontaa. Ohjauskansio sisältää tietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, -tutkimuksista, -hoidosta ja ennaltaehkäisemisestä sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä. Laadimme ohjauskansion kirjallisuudesta ja aikaisemmista alan tutkimuksista saamamme tiedon pohjalta. Työyhteisön edustajan toivomuksesta suunnittelimme ohjauskansion sisällön itsenäisesti, pyrkien ottamaan huomioon lastenneuvolan terveydenhoitajien toiveet ja tarpeet. Ohjauskansion suunnittelu- sekä tuotosvaiheessa olimme yhteydessä opinnäytetyötä ohjaavaan opettajaan sekä työyhteisön edustajaan. Viimeistelyä vaille valmiin ohjauskansion luovutimme Kommilan lastenneuvolan terveydenhoitajien arvioitavaksi. Suullisen palautteen perusteella terveydenhoitajien mielestä kansio on selkeä ja helppolukuinen. Asiasisältö ajankohtainen, kattava ja tavoitteiden mukaisesti tuotettu. Lastenneuvolan asiakkaita ovat alle kouluikäisen lapsen perheet. Neuvolan perustehtävä on perheiden hyvinvoinnin tukeminen, lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja terveyden seuraaminen. Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri ovat tärkeässä asemassa allergiaoireiden varhaisina tunnistajina ja jatkoseurannan järjestäjinä. Lapsen perheen elintavoilla voidaan ehkäistä useiden kansanterveysongelmien, kuten allergioiden syntyä ja kehitystä. Tässä korostuu terveydenhoitajan antama ohjaus, neuvonta sekä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Avainsanat: Lapsen allergia, asiakasohjaus Säilytyspaikka: DIAK / Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Kumpulainen, Mira Lampinen, Tiina A Guidance File of an Allergic Child to Support the Guidance Given in a Child Health Clinic Pieksämäki pages The purpose of this study was to compile a guidance file of an allergic child for the staff of a child health clinic. Moreover, the aim of the file was to standardize the guidance practice given by public health nurses. It was Ms Leena Kaira, the public health nurse in charge in Kommila child health clinic in Varkaus who initiated the need for this kind of file. We compiled an easy-to-follow and explicit guidance file which will give further information and support the information given to the family of an allergic child. The file includes information about the most common allergies, their research, treatment and prevention. It also gives information about how society and different kind of organizations support families with an allergic child. This file is based on literature and previous research. As wished by the representative of the child health clinic it was made independently but the wishes and needs of the child health clinic staff were taken into cosideration. Both our directing teacher and a representative from the child health clinic were consultesd while planning and writing the file. The almost complete file was evaluated by the Kommila child health clinic staff. According to their oral evaluation the file is explicit and easy-to-follow. The contents are up-to-date, comprehensive and according to the goals. Customers of a child health clinic consist of the families of children below school-age. The main tasks of a child health clinic are to support the welfare of the families and to monitor the child s physical, mental and social development. Therefore, the public health nurse and the doctor have a key role in reconizing the early symptoms of allergies and in arranging further treatment. Many national health problems, like allergies, can be prevented by the way of living in childhood. Thus, the guidance given by the public health nurse and co-operation between basic health care and specialized health care are emphasized. Keywords: A child s allergy, customer guidance Deposited at: DIAK / Pieksämäki unit`s library

5 1 JOHDANTO Allergiset sairaudet ovat lasten tavallisimpia pitkäaikaissairauksia. Niitä sairastavat lapset ovat enimmäkseen hyväkuntoisia ja muuten terveitä. Allerginen sairaus alkaa usein jo varhain. Tämän vuoksi allergiaperheen ja allergisen lapsen erikoispiirteet on otettava huomioon äitiys- sekä lastenneuvolassa. Allergiaoireiden varhaisen huomioinnin tulisi johtaa sairauden varhaiseen toteamiseen ja hoitoon. (Haahtela, Hannuksela, Terho 1999, 435.) Neuvolan tehtävänä on seurata allergisen lapsen fyysistä- ja psyykkistä kehitystä tavallista tiiviimmin. Pitkäaikaissairaan lapsen perhe tarvitsee myös lastenneuvolan tukea ja neuvontaa. (Haahtela ym. 1999, 436.) Lapsen sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään. Se tuo uusia vaatimuksia lapsen hoitoon ja kasvatukseen ja horjuttaa perheen tasapainoa. Se muuttaa perheen toimintaa ja sisäisiä suhteita ja edellyttää perheeltä uudenlaista toimintaa. Hyvien selviytymiskeinojen avulla perhe saavuttaa helpommin tasapainotilan. Lapsen sairaus on haaste myös hoitotyöntekijöille joiden tehtävä on jakaa tietoa ja tukea vanhempia muuttuneessa tilanteessa. Jokainen perheenjäsen reagoi jollakin tavalla lapsen sairastumisesta johtuviin muutoksiin. Vanhempien rooli on tärkeä perheen ja sen jäsenten normaalin kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Hyvin toimivasta neuvolajärjestelmästään tunnettu Suomi tavoittaa lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Neuvola on paikka johon lapsiperheet tukeutuvat ongelmia kohdatessaan. Usein neuvolan terveydenhoitaja tuntee perheen taustan, joten kynnys hoiton hakeutumiseen madaltuu. Alergisen lapsen ohjaus neuvolassa tulee sekä perheelle että yhteiskunnalle edulliseksi. Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja ovat tärkeässä asemassa allergiaoireiden varhaisina tunnistajina ja jatkoseurannan järjestäjinä. Neuvolan päätehtävä on ensitiedon antaminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä antaa mahdollista lisätietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, -tutkimuksista, -hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä yhteiskunnan tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä.

6 3 2 LAPSEN HOITOTYÖ Lasten hoitotyön lähtökohtana on lapsi ja hänen perheensä, jotka tarvitsevat apua, tukea ja ohjausta. Hoitotyön tavoitteena on auttaa lasta ja hänen perhettään toiminnoissa, jotka tähtäävät terveyden saavuttamiseen tai sen ylläpitämiseen. Lasten hoitotyötä ohjaavat arvot ja periaatteet ovat sidoksissa ympäröivän yhteiskunnan arvoihin, kulttuuriin ja aikakauteen. Arvoihin sekä periaatteisiin vaikuttavat lisäksi terveydenhoitajien omat kokemukset ja tiedot sekä hoitoyhteisön kulttuuri. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku, Vuori 2001, 12.) Tärkein arvo lasten hoitotyössä on ihmisarvo, jonka jokainen lapsi saa syntyessään riippumatta rodusta, uskonnosta tai kansallisuudesta. YK:n ihmisoikeuksien julistus sekä myöhemmin 1989 allekirjoitettu Lasten oikeuksien yleissopimus korostavat lasten ihmisarvoa kaikkialla maailmassa. Tähän sisältyy omasta ja toisen hyvästä olosta ja terveydestä huolehtiminen. Terveys on myös yksi hoitotyön arvoista. (Ivanoff ym. 2001, 12.) Lapsen lisäksi on tärkeää kunnioittaa ja arvostaa koko perhettä, joita tulisi hoitaa ainutlaatuisena kokonaisuutena. Suomen hallitusmuoto takaa kaikille ihmisille, iästä riippumatta hengensuojan. Mikäli vanhemmat kieltäytyvät lapselleen välttämättömästä tutkimuksesta sekä hoidosta, lapsen edun määrittää lääkäri tai sosiaaliviranomainen. (Ivanoff, ym. 2001, 12.) 3 PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ Vuosina tehtyjen opinnäytetöiden pohjalta on tehty tutkimuksia, jotka käsittelevät vanhempia, äitejä, isiä, lapsia, neuvolaa ja hoitotyön tekijöitä sekä perhekeskeisyyttä. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajan työssä painoalueena olivat perhekeskeisyys, kokonaisvaltaisuus sekä perheiden ja lasten tukeminen. Tutkimuksissa käytettyjen opinnäytetöissä perhekeskeisyys kohdistui pääasiassa vanhempiin, mutta myös lapsiin

7 4 heidän myöhemmissä kehitysvaiheissaan. Vanhempien ja lasten toiveiden huomioimista pidettiin hyvään hoitoon sekä perhekeskeisyyteen kuuluvana. (Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1999, 115.) Vuorovaikutusta ammattihenkilöiden ja vanhempien sekä lasten välillä pidettiin tärkeänä tuettaessa vanhempien ja lasten eri kehitysvaiheita ja autettaessa heitä selviytymään vaikeista tilanteista. Erilaisina tukimuotoina tuotiin esiin sosiaalinen, informatiivinen, emotionaalinen, toiminnallinen, hengellinen, tiedollinen ja käytännöllinen tuki. (Paunonen ym. 1999, 113.) Vuorovaikutukseen ja tukemiseen liittyy läheisesti perhekeskeisyys, jossa hoitohenkilöstön tulisi ottaa perhe yksilöllisesti huomioon ja tukea perheen yhteenkuuluvuutta, kommunikointia, toimivuutta sekä joustavuutta. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsen syntymän jälkeiset muutokset vaikuttavat siihen, millaiseksi äiti kokee lapsen terveyden. Terveydenhuoltopalveluiden olemassaolo antaa heille turvallisuuden tunteen. Terveyskasvatuksessa vanhemmat pitivät tärkeänä, että heidän mielipiteensä huomioidaan. (Paunonen ym. 1999, 110, 114.) Analyysin perusteella perhekeskeisyys on enemmän kuin perheen huomioon ottamista ja tukemista. Siihen liittyy kaikki se tieto ja ohjaus jolla edistetään ja helpotetaan lapsen ja vanhempien elämää ja kehittymistä itsenäisenä perheenä. Perhekeskeisyyttä vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten ihmisläheinen suhtautuminen ja herkkyys tunnistaa perheen asioita sekä halukkuus toimia sen mukaisesti. (Paunonen ym. 1999, 115.) Hoitotyön perhekeskeisyyttä on pohdittu useammista näkökulmista ja tutkittu sen toteutumista eri alueilla. Perhekeskeisyys voi tarkoittaa sitä, että koko perhe otetaan mukaan lapsen taustatueksi tai että perhe itsessään on hoitotyön asiakas. Kun koko perhe on asiakkaana, ei hoitotyössä riitä lähestymistavaksi yksilölliset keinot. (Ivanoff, ym. 2001, 22.) Tutkimusten mukaan asiakkaat eivät ole kokeneet mm. lastenneuvolan palveluja kovin perhekeskeisiksi (Kaila-Behm, 1997, Tarkka, 1996, Vehviläinen-Julkunen, 1996, Viljanen, 1993, Viljanen & Lauri, 1990). Pelkosen (1994) tutkimuksessa lapsiperheiden voimavaroista ja niiden vahvistamisesta hoitotyön keinoin todettiin, että neuvolan antama tuki oli ollut todennäköisesti riittä

8 5 mätöntä sekä väärin kohdistettua, koska kaksi tärkeää voimavaraa, voimien riittävyyden säätely ja sosiaaliset tukiverkot olivat toteutuneet huonosti. Tutkimuksessa todettiin myös, että voimavarojen vahvistaminen oli usein kohdistunut niihin, joilla voimavaroja oli ennestäänkin. Lisäksi todettiin, että palvelut olisi suunniteltava erikseen kullekin perheelle, koska perheiden tuen tarpeet ja lastenneuvolaan kohdistamat odotukset olivat hyvin erilaisia. Tulosten mukaan perheen näkökulma ja perheen käsite oli epäselvä suurelle osalle lastenneuvola työtä tekevistä terveydenhoitajista. (Ivanoff, ym. 2001, 23.) 4 OHJAUSKANSION TUOTTAMISPROSESSIN KUVAUS Marraskuussa 2002 ollessamme äitiysneuvolaharjoittelussa, teimme tiedusteluja olisiko neuvoloilla aiheita opinnäytetyötä varten. Varkauden Kommilan lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja kertoi toiveesta saada ohjauskansio, yhtenäistämään henkilökunnan toimintakäytäntöjä allergisen lapsen ja hänen perheensä ohjauksessa ja neuvonnassa. Omakohtaisten kokemustemme myötä allergisten lasten vanhempina, kiinnostuimme heti aiheesta. Aiheeseen syvemmin perehtyessämme arvioimme saavamme tuottamisen kautta valmiuksia tulevaisuuden terveydenhoitajan työtämme varten. Aiemmin Kommilan lastenneuvolaan oli tehty kansio astmalapsen vanhemmille, ja vastaavan terveydenhoitajan toiveena oli saada samalla tyylillä tehty ohjauskansio henkilökunnalle. Kansion suunnitteluvaiheessa päätimme tuottaa ohjauskansion, joka sisältäisi tietoa lasten yleisimmistä allergioista sekä toimintaohjeista. Rajasimme aiheen niin, että emme tässä työssä käsittele lasten astmaa. Vaikka lasten astma ja allergia kulkevat usein rinnakkain, eikä aiemmin tehdyssä astman ohjauskansiossa ole toimintakäytäntöjä henkilökunnalle, päätimme olla käsittelemättä omassa työssämme lasten astmaa. Tähän rajaukseen päädyimme, koska lasten allergia itsessään aiheena on jo hyvin laaja. Vastaavan terveydenhoitajan toiveena oli, että tekisimme opinnäytetyön mahdollisimman itsenäisesti. Ilmoitimme päättötyömme aiheen ohjaavalle opettajallemme ja aloitimme materiaalin kokoamisen ohjauskansiotamme varten. Materiaalia haimme internetistä ja alan kirjallisuudesta sekä tehdyistä tutkimuksista. Maaliskuussa 2003 kävimme ohjaavan opettajamme ohjauksessa ja näytimme raakaversion opinnäytetyömme ohjauskansiosta sekä suunnittelimme jatkotyöskentelyä. Otimme

9 6 yhteyttä Kommilan lastenneuvolaan ja sovimme ajan, kansion sisällön hyväksyttämistä varten. Saamamme palautteen pohjalta jatkoimme opinnäytetyömme tuottamista. Otimme yhteyttä Joutenlahden ala-asteen luokanopettajaan ja pyysimme yhdysluokan johon kuuluu ala-asteen 1-2 luokka oppilaita tekemään työtämme varten kuvituksen toiveidemme pohjalta. Ajatus tuntui luokanopettajasta kiinnostavalta ja hän lupasi oppilaiden kanssa toteuttaa toiveemme. Kuvia noutaessamme palkitsimme taiteilijat jäätelöllä ja ilmapalloilla. Yhteydenpitoa työelämäyhteistyökumppaniimme yritimme hoitaa puhelimitse. Työyhteisön kiireiden ja resurssipulan vuoksi yhteydenpito jäi valitettavan vähäiseksi. Edelleen he tuntuivat toivovan, että toteuttaisimme opinnäytetyömme mahdollisimman itsenäisesti. Ohjauskansion valmistuttua veimme sen esiluettavaksi tutulle sairaanhoitajalla sekä Varkauden lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Saamamme palaute oli positiivista ja kannustavaa. Ohjauskansion valmistuttua aloimme työstää teoriaosuutta, jossa määrittelemme suppeasti työssämme esiintyviä käsitteitä sekä ohjauskansion tekoprosessia ja sen arviointia. Valmiin kansion luovutamme toukokuussa 2003 Varkauden lastenneuvolan käyttöön. 5 OHJAUSKANSION SISÄLLÖN PERUSTELUT Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ajanmukainen ja selkeä ohjauskansio, joka toimii terveydenhoitajan työvälineenä allergisen lapsen ja hänen perheensä ohjauksessa. Kansion tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä antaa mahdollista lisätietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, - tutkimuksista, -hoidosta ja -ennaltaehkäisystä sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä. Ohjauskansion sisällön suunnittelimme kirjallisuudesta ja aikaisemmista alan tutkimuksista saamamme tiedon pohjalta, lastenneuvolan toiveita noudattaen. Allergia Allergialla tarkoitetaan elimistön epätarkoituksenmukaista, oireita aiheuttavaa reagointia ympäristössä kuten luonnossa, sisäilmassa, ilmassa, ruoka-aineissa esiintyviin ainei

10 7 siin Tällöin ihmisen elimistö muodostaa vasta-ainereaktion näitä ympäristön sinänsä vaarattomia aineita kohtaan ja allergiset oireet syntyvät tämän vasta-ainereaktion seurauksena. Oireet muodostuvat limakalvojen ärsytyksestä, limanerityksestä ja turpoamisesta sekä ihon ärsyyntymisestä ja tulehduksesta. (www.terveysportti.fi) Allerginen ominaisuus on usein perinnöllinen. Molempien vanhempien sairastaessa allergiaa, on lapsen sairastumisriski 70 %. Mikäli vanhemmilla ei ole allergiaa, on lapsen riski sairastua n. 12 %. Allergisille oireille on tyypillistä niiden vaihtelu eri ikäkausina; pienten lasten allergia ilmenee yleensä iho-oireina (ns. maitorupi ja taiveihottuma), ruoka-aineallergiana (maito, viljatuotteet, kananmuna). Allergiset oireet vaihtelevat myös eri elämäntilanteissa; siitepölynuha voi pahentua astmaksi tai lapsena vaivannut allerginen ihottuma puhjeta aikuisiällä uudelleen vaikkapa elämänkriisin yhteydessä. Kaikkia mekanismeja allergisten oireiden muuttumiseen ja kehittymiseen ei tunneta. (www.terveysportti.fi). Ohjauskansion ensimmäisessä luvussa olemme lyhyesti ja ytimekkäästi tuoneet esille allergian keskeiset käsitteet ja yleistä tietoa allergiasta. Allergisen lapsen perhettä ohjaavan terveydenhoitajan on hyvä tietää, miten allergisoituminen tapahtuu ja minkälaisia reaktioita siitä saattaa seurata. Ohjauksesta tulee perustellumpi, kun asiakkaalle voi kertoa mistä lapsen allergiassa on kyse. Tässä luvussa emme ole käsitelleet kansion aihepiirien käsitteiden määrityksiä, koska mielestämme ne ovat paremmin löydettävissä kunkin osion alusta. Atopia ja urtikaria Atooppinen ihottuma ja nokkosrokko eli urtikaria ovat tavallisimpia ihotauteja. Atopiaa esiintyy noin 10 %:lla väestöstä jossain elämänvaiheessa. Tauti on perinnöllinen: lapsista noin 70 %:lla on atooppinen ihottuma, mikäli molemmat vanhemmat sairastavat atopiaa. (Kokkonen, Nylén, Reinikainen 2001, 38.) Urtikariaa esiintyy noin %:lla suomalaisista ainakin kerran elämässään. Vain pienellä osalla urtikariapotilaista todetaan allerginen urtikaria. Se on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla allergisen urtikarian aiheuttajista tärkeimpiä ovat ruokaaineet (maito, kananmuna, kala ja pähkinä). Terveydenhoitajan on tärkeää tunnistaa

11 8 urtikarian oireet, koska sen oireet saattavat joskus viitata allergiaan. Urtikaria on lievimmillään helposti hoidettava ja ohimenevä ihotauti. Pahimmillaan se voi ilmetä hengenvaarallisena anafylaktisena reaktiona. Hankalimpia ovat sellaiset kroonisen urtikarian muodot, joiden syy jää selvittämättä ja oireet toistuvat ajoittain. (Kokkonen ym. 2001, 45.) Pitkäaikaisen ihosairauden vaikutusta lapsen ja perheen elämään ei pidä vähätellä. Ihotauti voi vaikuttaa sekä fyysiseen-, psyykkiseen- että sosiaaliseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on auttaa lasta ja perhettä huomaamaan mikä lapsessa on yhä tervettä. Ihosairaudesta huolimatta hän pystyy yleensä liikkumaan ja hänen aistinsa toimivat normaalisti. Toisinaan ihosairauden suurimmat vaikutukset näkyvät lapsen minäkuvassa aiheuttaen masennusta, häpeää ja epäsiisteyden tunnetta. Ihosairaus saattaa vaikuttaa myös koko perheen ja lähiympäristön välisiin suhteisiin. Ympäristö saattaa suhtautua ihotautia sairastavaan ennakkoluuloisesti, tartuntaa peläten, mikä saattaa saada lapsen epäluuloiseksi ja varovaiseksi. Tällöin olisi hyvä ottaa puheeksi kuntoutuksen ja vertaistuen merkitys. (Kokkonen 2001, ) Ihosairaus voi pahentua, kun lapsen yleiskunto heikkenee esimerkiksi tulehdusten takia. Ohjauksessa tulisi kannustaa hyvän yleiskunnon hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Perheen ja lapsen kanssa tulisi keskustella ulkoilun ja liikkumisen tärkeydestä ja rohkaista ihosairaudesta huolimatta mukaan liikuntaryhmiin. Olisi hyvä myös opastaa terveellisen ruokavalion käyttöön ja kannustaa mahdollisen ylipainon vähentämiseen. Riittävän levon merkitystä tulisi korostaa ja pyrkiä yhdessä miettimään keinoja mikäli lapsen on esimerkiksi kutinan vuoksi vaikea saada nukutuksi. Passiivisen tupakoinnin haitallisista vaikutuksista lapsen ihoon ja ihosairauteen tulisi myös kertoa. (Kokkonen 2001, ) Ohjaamisen ja opettamisen tavoitteena on siirtää vastuuta hoidosta lapsen vanhemmille. Opetustilanteiden pitäisi olla vuorovaikutuksellisia, jotta hoitaja saisi palautetta vanhempien ajattelusta ja tiedon riittävyydestä. Allergisen lapsen lääkehoidossa on erityisesti huomioitava kortisonivoiteet ja niiden harkittu käyttö pienen lapsen kehittymättömälle iholle. Lapsen vanhempien on tiedettävä, miten vahva kortikosteroidivoide heillä

12 9 on käytössään, ja mille ihoalueelle sitä voi käyttää. Oikea tieto lääkevoiteiden käytöstä vähentää perheen ennakkoluuloja ja edistää niiden oikeaa ja turvallista käyttöä. (Kokkonen 2001, ) Ruokayliherkkyys, ristiallergia ja lisäaineyliherkkyys Ruoassa on paljon erilaisia aineita, jotka saattavat toimia allergeeneina. Jo pieni vauva saattaa herkistyä äidinmaidossa oleville allergeeneille. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapset yleisesti kehittävät lyhytaikaisia immunoglobuliini E-vasteita ruokien allergeeneille, mutta normaalisti tämä vaste sammuu nopeasti ja kyseiselle allergeenille syntyy sietokyky. Syytä miksi vaste joskus sammumisen sijasta voimistuu ja johtaa ruokaallergiaan ei vielä tiedetä. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 10.) Ruoka-allergioita esiintyy eniten alle 1-vuotiailla. Varhaislapsuuden allergiat häviävät yleensä ruokavaliohoidolla ja kouluikään mennessä yli puolet lapsista yleensä paranee. Useimmiten lapset herkistyvät yleisesti allergisoiville ruoka-aineille kuten munalle, maidolle, viljalle ja kalalle. Kasviksille, hedelmille, mausteille ja pähkinöille herkistyminen, joka yleensä liittyy siitepölyallergiaan, on harvinaista alle vuoden iässä. Vaikka allergiaoireet usein häviävät, saattavat varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat ennustaa myöhemmin hengitystieallergioita. Siitepölyallergia ilmaantuu harvoin alle kaksivuotiaana. Varsinkin koivun siitepölyallergiaan liittyy yli 70 %:lla kasviallergia. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 10.) Eri kasvien sisältämien siitepölyjen allergeenit ovat usein ristiin reagoivia, eli syntyy ristiallergia. Tällä tarkoitetaan, että vähintään kaksi allergeenia muistuttaa niin paljon toisiaan, että alkuperäiselle allergian aiheuttajalle reagoiva lapsi saa oireita myös toisesta allergeenista, vaikka aiempaa altistusta sille ei olisi. Ruoka-aineallergia luo perheelle alkuhämmennystä ja epätoivoa, jonka jälkeen perhe vähitellen tottuu ja sopeutuu ajatukseen. Varmistunut allergiadiagnoosi saattaa olla helpotus, kun lapsen vaivat vihdoin saavat selkeän nimen ja hoito-ohjeet. Tämä tuo kuitenkin mukanaan uusia huolenaiheita. Epävarmuutta ruokavalion onnistumisesta, tuoteselostusten tutkimista, varuillaanoloa yllätysten varalta, rajoituksia elämään, ristirii

13 10 toja ympäristön kanssa jne. Vanhemmat saattavat kantaa huolta lapsen hyvinvoinnista ja tasapainoilla tiukan hoidon ja ylihuolehtimisen välillä. (Peuhkuri 1996, 67.) Lapsen hoidosta vastaavien olisi hyvä muistuttaa vanhempia siitä, että varsinkaan pieni lapsi ei usein kärsi ruokarajoituksista. Joskus sen sijaan ympäristöllä on vaikeuksia suhtautua asiaan. Toisten mielestä ruokarajoitukset ovat tarpeetonta hienostelua ja valmistusaineiden jahtaaminen turhaa salapoliisityötä, toiset sitä vastoin säälittelevät lasta kun hän ei saa kiellettyjä herkkuja. (Peuhkuri 1996, 67.) Tutkimuksilla ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, pitävätkö pienet määrät vältettäviä ruoka-aineita yllä tulehdusta suolessa ja herkistävätkö ne siten uusille ruoka-aineille. Käytännön ruokavaliohoidossa vältetään vain todettuja allergeeneja. Välttämisruokavalion on oltava tarkka ja tiukka silloin, kun oireet ovat rajut ja laaja-alaiset. (Ravitsemuskatsaus 1/2002, 15.) Mikäli lapselta on kielletty useita ja tavallisimpia ruokia, vaatii hänen ruokavalionsa suunnitteleminen ja toteutus suurta kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä. Tavallisesti moni allerginen lapsi ohjataan ravitsemusterapeutille ruokavalioneuvontaan. Ravitsemusterapeutti laatii yhdessä vanhempien kanssa listan sopivista ja sopimattomista ruoista. Lista auttaa vanhempia muistamaan mitä ruoka-aineita on vielä käytössä. Keskustelut ravitsemusterapeutin tai muun asioista perillä olevan terveydenhuoltohenkilön kanssa ovat keskeinen osa ruokavaliohoitoa. Lääkärillä ei aina ole riittävästi aikaa eikä käytännön tietoa ruoanvalmistusmenetelmistä, sopimattoman ruoan korvaamisesta eikä ruokaaineiden saannista. (Peuhkuri 1996, 68.) Lisäaineet ovat pieninä määrinä käytettyjä aineita, jotka parantavat elintarvikkeen säilyvyyttä, valmistusta ja vaikuttavat mahdollisesti sen makuun, hajuun tai väriin. Lisäaineyliherkkyydet ovat Suomessa harvinaisia. Atooppisista lapsista n. 2 %:lla on havaittu oireita lisäaineista. Joillakin lapsilla, joilla on astma tai nokkosihottumaa, saattaa esiintyä oireiden pahenemista, kun he saavat elimistöönsä elintarvikkeiden lisäaineita. Terveydenhoitajan on hyvä huomioida, että lapsen luonnottoman yliaktiivisuuden taustalla saattaa olla lisäaine-intoleranssi. (Kuzemko 1988, )

14 11 Viime vuosina on tutkittu miten allergioiden lisääntymistä voitaisiin vähentää bakteerihoidolla. Tutkimusten avulla on saatu viitteitä, että ruoansulatuskanavan sopiva mikrobifloora voisi ehkäistä atooppisia sairauksia. On havaittu, että suolistotulehduksissa ja mikrobiflooran ollessa epätasapainossa suolen limakalvo tulee läpäisevämmäksi jolloin antigeeneja pääsee kulkeutumaan elimistöön. Tämän seurauksena syntyy yliherkkyysreaktioita. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 11.) Elimistölle suotuisan mikrobiflooran kehittymisessä Probioottiset bakteerit ovat tulleet entistä vahvemmin esille. Probiootteihin kuuluvasta Lactobacillus GG:stä on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Sen on todettu mm. normalisoivan limakalvon läpäisevyyttä ja vähentävän suolen tulehdusta. Sen on myös todettu helpottavan maitoallergian oireita. Probioottien käytöstä tukihoitona allergisten lasten suolistotulehduksen hillitsemiseen on jo olemassa tutkimusnäyttöä. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 11.) Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi On tärkeää huomioida lapsen maitoallergia jo neuvolassa, koska maidolla on keskeinen merkitys lapsen ruokavaliossa. Lapsi saa maidosta 1/3 päivittäisestä energiastaan, 1/2 proteiineista, 2/3 B2-vitamiineista sekä 90 % päivittäisestä kalsiumista. Laktoosiintoleranssi ja maitoallergia sekoitetaan usein keskenään. Laktoosi-intoleranssilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä allergian kanssa. Laktoosi-intoleranssi johtuu maitosokeria pilkkovan entsyymin puutteesta, eikä sitä pidä sekoittaa maito-allergiaan. Molemmissa on kuitenkin kyse maitointoleranssista; maidon juomisesta seuraa oireita. Maitoallergia on yleensä pikkulasten vaiva joka usein puhkeaa imetyksen jälkeen, kun lapsen suolisto altistuu lehmänmaidon proteiineille. Maitoallergiassa elimistö tuottaa IgE-vasta-aineita maidon proteiinille (valkuaiselle), eli elimistö yrittää torjua ruokaainetta tuottamalla sille vasta-ainetta. Maitoallergian esiintyvyys on 2-3 % alle kolme vuotiailla lapsilla. Maitoallergia on usein ohimenevää, parantuen usein ennen kouluikää. (Allergia & Astma 3/2002, 29.) Laktoosi-intoleranssi on yleensä aikuisten vaiva, lapsilla se on melko harvinainen. Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei tuota ohutsuolessa laktaasientsyymiä, jota tarvitaan laktoosin eli maitosokerin hajottamiseksi glukoosiksi ja galaktoosiksi. Pilkkomaton

15 12 laktoosi toimii paksusuolessa bakteereiden ravintona ja seurauksena syntyy oireita; ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakivut tai ripuli. Laktoosin sieto on yksilöllistä, joku sietää hapanmaitotuotteita ja toiselle jo vähälaktoosinenkin tuote aiheuttaa oireita. (Allergia & Astma 3/2002, 29.) Laktoosin sietokyky on sitä yleisempää, mitä pohjoisemmassa ollaan. Suomessa laktoosi-intoleranssigeeni on joka kuudennella, mutta heistä vain puolet, saavat laktoosista oireita. Laktoosi-intoleranssin toteamiseen on kehitteillä geenitesti jonka avulla saadaan tulos yksinkertaisemmin ja nopeammin kuin laktoosirasituskokeella. Geenitestillä tulos on myös varmempi. Tutkijoiden arvion mukaan geenitesti saadaan käyttöön muutamassa vuodessa. (Ravitsemuskatsaus 1/2002, 12.) Vilja-allergia ja keliakia Viljat ovat merkittävä energian, kuidun ja proteiinin lähde. Niillä on myös tärkeä merkitys B-ryhmän vitamiinien, sinkin, seleenin ja muiden hivenaineiden lähteenä. Viljaallergia on maitoallergiaa harvinaisempi. Se puhkeaa yleensä lapsuusiässä, usein jo alle yksi vuotiaana. Sitä esiintyy noin 0,5-1,5 %:lla pikkulapsista. Vilja-allergiassa elimistö tuottaa IgE-vasta-aineita viljan proteiineille. (Allergia & Astma 3/2002, 30). Vilja-allergian oireita ovat iho- ja ruoansulatuselimistön oireet. Myös hengitystieoireet ovat mahdollisia, mutta harvinaisempia. Vilja-allergia puhkeaa yleensä lapsuusiässä ja usein lapsi alkaa oireilla sen jälkeen, kun hän alkaa saada n. puolivuotiaana puuroja ja vellejä. On tärkeää, että allergisoivaa viljaa vältetään ehdottomalla tarkkuudella, koska jatkuva pieni viljamäärä pitää yllä oireita ja viivästyttää allergian paranemista. Useimmiten vilja-allergia häviää iän myötä, yleensä jo ennen kouluikää. (Allergia & Astma 3/2002, 30.) Keliakia on elinikäinen suolistosairaus, jossa viljan proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa suolistossa tulehdusreaktion, josta seuraa suolinukan vaurioitumista. Seurauksena on ravinteiden imeytymishäiriö, jolloin lapsen paino ei enää nouse tai hän alkaa vähitellen jopa menettää painoa (Kuzemko ). Keliakian oireet ovat hyvin moninaisia kuten ripuli, suolistokivut, kaikenlaiset ilmavaivat, ylävatsakivut, väsymys, ummetus,

16 13 anemia. Se voi olla myös täysin oireeton tai vain hyvin lieväoireinen. Sairauden hoitona on elinikäinen gluteeniton ruoka-valio. (Allergia & Astma 3/2002, 30.) Allerginen nuha Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on havaittavissa, että allerginen nuha heikentää elämän laatua selvästi enemmän kuin monet vakavampina pidetyt taudit. Allerginen nuha häiritsee sekä lapsen että koko perheen nukkumista aiheuttaen päiväväsymistä. Väsymyksen lisäoireina lapsilla voi esiintyä myös keskittymiskyvynpuutetta, käyttäytymishäiriöitä sekä uupuneisuutta. (Vesterinen, Terho 1998, 96.) Ohjaus allergisen nuhan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää. Vaikka allerginen nuha on yksi tavallisimpia sairauksia, sitä hoidetaan usein huonosti. Lapsilla hoitamaton allerginen nuha johtaa ulospäin näkyviin piirteisiin kuten tummiin silmänalusiin, toistuviin allergisiin tervehdyksiin (nenän pyyhkäisy) ja tyhjään katseeseen (nenä tukossa, suu auki). Näiden oireiden vuoksi lapsi voi joutua jopa kiusauksen kohteeksi tai leimatuksi. (Allergia & Astma 3/2002, 39.) Hoitamaton allerginen tulehdusreaktio nenän limakalvolla aiheuttaa myös tulehdusreaktion keuhkoissa. Allergista nuhaa sairastavalla lapsella on moninkertainen riski sairastua astmaan. (Allergia & Astma 3/2002, 39.) Koska pitkäaikainen nenän tukkoisuus johtaa usein suuhengitykseen, ja virhepurentaa esiintyy melkein kolme kertaa enemmän suuhengittäjillä kuin nenän kautta hengittäjillä, (Vesterinen ym. 1998, 94) olemme katsoneet tärkeäksi käsitellä ohjauskansiossamme myös allergisen lapsen suunhoitoa. Allergiseen nuhaan liittyy usein myös allerginen silmän sidekalvontulehdus, jonka oireet voivat heikentää lapsen näköä (Vesterinen ym. 1998, 95-96). Tämän vuoksi olemme käsitelleet allergista silmätulehdusta ohjauskansiossamme. Hyönteispistoallergia Hyönteisallergia on varhaisin historian tuntema allergiamuoto. Allergiset reaktiot hyönteisten pistoille tai puremille ovat hyvin yleisiä lapsilla, mutta usein ne jäävät tunnistamatta ellei niihin liity yleisoireita kuten ihottumaa ja kudosten turvotusta, hengitys

17 14 vaikeuksia tai sokkia. Ampiaisten ja mehiläisten pistot aiheuttavat vakavimmat reaktiot ja voivat johtaa jopa kuolemaan (Kuzemko 1989, 36). Ohjauskansioon olemme koonneet ohjeita, joiden avulla terveydenhoitaja voi ohjata sekä opastaa vanhempia ja lasta välttämään hyönteistenpistoja. On myös tärkeää antaa toimenpideohjeita vanhemmille hyönteistenpiston sattuessa sekä ohjata vanhempia toimittamaan lapsi lääkärin tutkimuksiin, mikäli pistosta seuranneet oireet ovat olleet voimakkaita. Lääkeaineallergia ja rokotusreaktiot Lääkeaineallergia on allerginen reaktio lääkeainetta kohtaan. Tyypillisimpiä ovat esim. penisilliini ja muut antibioottiallergiat Suurin osa allergisista sivuvaikutuksista esiintyy lievänä lääkeihottumana. Anafylaksia on elimistön äkillinen IgE-välitteinen voimakas reaktio, joka voi olla hengenvaarallinen. Anafylaksiaa aiheuttavat erityisesti allergeenit, jotka joutuvat elimistöön pistoksena (hyönteisten pistot, lääkeruiskeet) tai suun kautta (ruoka-aineet, lääkeaineet) (Haahtela, Sorsa 1997, ). Lääkeaineallergia ja rokotusreaktiot ovat harvinaisia. Monissa rokotteissa on säilytteenä tiomersaalia, joka saattaa aiheuttaa allergisia oireita. (Haahtela, Hannuksela, Terho 1999, 354.) Yleisen rokotusohjelman mukaisesti lapsi saa toistakymmentä annosta rokotteita ennen aikuisikää. Allergisen lapsen on hyvä käyttää neuvolapalveluja, koska sieltä hän saa rokotukset, jotka pääsääntöisesti sopivat myös allergiselle lapselle. Sopivuus on kuitenkin aina mietittävä yksilöllisesti. (Minkkinen, Jokinen, Muurinen, Surakka 1997, 179.) Rokotuksiin saattaa liittyä haittavaikutuksia, joista vain hyvin pieni osa on vakavia. Vuonna 1999 tehtiin 490 haittavaikutusilmoitusta Kansanterveyslaitokselle, joista vakavia oli 17 ja näistä rokotuksista johtuvia kahdeksan tapausta. Vaikka rokotteiden haittatapauksista allergisten reaktioiden osuus on pieni, asia tulee tunnistaa ja mahdollinen allergeeni selvittää. Tartuntatautilaki velvoittaa rokottajan ilmoittamaan haittavaikutuksista aina Kansanterveyslaitokselle. Tätä tietoa tarvitaan mm. siksi, että rokote-erän laatu voidaan tarvittaessa tarkistaa uudelleen ja ottaa huomioon rokotteiden jatkokehittelyssä. (Simell toim.1997, 303.)

18 15 Allergian tutkimusmenetelmät Allergisten oireiden diagnosoinnin tärkein työväline on tarkka ja huolellinen selvittely epäilyttävien oireiden ja mahdollisten altisteiden yhteys toisiinsa. Allergiatutkimusten kirjo on laaja ja tutkimukset lisääntyvät tietämyksen karttuessa. Toistaiseksi kaikki allergiatutkimukset ovat vain suuntaa antavia ja useimmiten niillä saadaan varmistettua jo tiedossa olevat allergiat. (Jokinen, Kuusela, Lautamatti 1999, 68.) Allergiaa voidaan tutkia ja allergeeneja etsiä tai kartoittaa tarvittaessa iholle tehtävillä pistokokeilla, ns. Prick-testillä tai verikokeilla ns. RAST-kokeilla. Mikään testimenetelmä ei ole täysin kattava ja kaikissa testeissä on myös virhemahdollisuuksia. Kaikki allergian tutkimusmenetelmät eivät ole perusterveydenhuollon käytössä. Tutkimusten onnistumisen kannalta on tärkeää, että lapsi ja hänen vanhempansa tietävät niistä etukäteen mahdollisimman paljon. Siksi myös lasta hoitavan terveydenhoitajan on tiedettävä tutkimuksista riittävästi voidakseen vastata vanhempien ja lapsen kysymyksiin tarvittaessa. Siedätyshoito Siedätyshoidon avulla kehitetään sietokykyä eri allergeeneihin jolloin elimistössä alkaa muodostua vasta-ainetta kyseistä allergeenia kohtaan ja oireet vähenevät. Hoitoa annetaan mm. vaikeaan siitepölyallergiaan sekä ampiais- ja mehiläisallergiaan tai eläin- ja pölypunkkiallergiaan. Hoidossa pistetään pieninä annoksina allergeeneja ihon alle. Siedätys hoidon avulla oireet saadaan vähenemään tavallisesti %, tai jopa pysyvästi. Kokeiluasteella on uusi siedätyshoitomuoto, jossa allergeeneja annetaan tippoina keksinpalaan tai sokeriin imeytettynä. Teholtaan se saattaa jäädä vähäisemmäksi kuin pistoshoito, mutta myös haittavaikutukset ovat vähäisempiä. Siedätyshoidon aloittaa aina erikoislääkäri, mutta myös terveydenhoitajan on hyvä tietää kuinka siedätyshoito toteutetaan. Näin saadaan vähennettyä asiakkaiden turhia pelkoja sekä epäluuloisuutta, jolla voi olla negatiivinen vaikutus siedätyshoidon toteutukselle.

19 16 Oirepäiväkirja Allergisten oireiden merkitseminen oirepäiväkirjaan muodostaa allergisen lapsen sairauskertomuksen. Tämän avulla aikaisempien oireiden ja hoitojen tarkka tunteminen mahdollistaa jatkohoidon suunnittelun sekä lisätutkimusten tarpeellisuuden. Neuvolassa tulisi ohjata vanhempia merkitsemään muistiin asia, jonka suhteen ei tiedä miten menetellä. Seuraavan lääkärikäynnin yhteydessä on helpompi esittää kaikki kysymykset. (Koivikko 1997, 6 7.) Sisäilma Meillä kaikilla on oikeus terveelliseen sisäilmaan. Hyvä sisäilma on hajuton, vedoton, pölytön ja meluton. Jokainen asukas voi omalta osaltaan vaikuttaa hyvän sisäilman muodostamiseen. Ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa vähintään litraa ilmaa. Tästä valtaosa, jopa yli 90 %, on sisäilmaa. Erilaiset sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin niin asunnoissa kuin muissakin rakennuksissa valitettavan yleisiä. Rakennuksen ja sen laitteiden toiminnan ja kunnon säännöllinen seuraaminen on sisäilman laadun säilymisen kannalta tärkeää. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suoritetut korjaustoimenpiteet ovat edullisimpia sekä korjauskustannusten ja rakennuksen arvon säilymisen että terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemisen kannalta. (www.terveysportti.fi). Kansanterveyslaitoksen 1990-luvun alussa viidellä paikkakunnalla toteutetussa pientalojen kuntokartoitusselvityksessä havaittiin joka toisessa suomalaisessa pientalossa korjausta tai perusteellisempaa tarkastusta edellyttävä kosteusvaurio. Selvityksen perusteella Suomessa arvioitiin tuolloin olevan noin puoli miljoonaa tarkempaa kosteusvauriotutkimusta tai -korjausta kaipaavaa pientaloasuntoa. (Partanen ym. 1995). Vuotta myöhemmin raportoidussa tutkimuksessa (Koivisto ym. 1996) kerrostalojen kohdalla tilanteen todettiin olevan vain hieman paremman. Näiden tutkimusten perusteella kosteusvauriot ja niistä johtuvat homeongelmat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa kodeissa.

20 17 Toisinaan homeongelmaa osataan epäillä vasta kun rakennuksen asukkaat alkavat sairastella epätavallisen usein ja sitkeästi. Kotien lisäksi hälyttäviä tuloksia on saatu myös päiväkotien kunnosta. (Ruotsalainen ym ) Kosteus- ja homevaurioiden yleisyyden ja terveysvaikutusten paljastuttua tutkijoille (1990-luvun alussa) niiden ei vielä uskottu muodostuvan suureksi ongelmaksi. Tuolloin kyse oli vielä tietämättömyydestä, mutta myös asenteista. Nykyään tieto homeiden esiintyvyydestä ja haitallisuudesta on lisääntynyt. Kuitenkin väheksyvät asenteet ovat yhä esillä. Mikäli homeongelman selvittäminen viivästyy, somaattisen oireilun lisäksi myös yksilön psyykkiset voimavarat joutuvat koetukselle. Kaikki tämä korostuu, jos sairastuneita tai oireilevia on perheessä useita. On myös mahdollista, että homeongelmasta kärsivä perhe kohtaa sosiaalisessa ympäristössään, myös asiantuntijaorganisaatioiden taholta epäilyksiä siitä, onko fyysinen sairastaminen todellista vai psyykkisistä syistä johtuvaa. Koti ja perhe ovat osoittautuneet elinolotutkimuksissa suomalaisten tärkeimmiksi elämänalueiksi (Juntto 1996). Ihminen samaistuu ja kiintyy voimakkaasti kotiinsa. Kodin pysyvyys on tärkeää, koska koti ilmentää minuutta ja sen jatkuvuutta. Uhka kodin menettämisestä homeongelman seurauksena voi horjuttaa voimakkaasti elämän perustavimpia asioita, koska fyysisen suojapaikan lisäksi vaarassa on samalla koko ihmisen minuus. (Kajanne, Eränen, Leijala, Paavola 2000, 1-3.) Terveysongelmien lisäksi homeongelma tuo mukanaan myös muita ongelmia. Mm. taloudelliset seuraukset sairastelusta, remontoinnista, velanotosta ja asiantuntijapalveluiden käytöstä johtuvat kustannukset. Joissakin tapauksissa tilanne saattaa olla aluksi niin vakava, ettei perheellä ole varaa muuttaa vaikka perheen lasten terveydentilassa olisi tapahtunut selkeää huononemista. Moni homeongelman kanssa kamppaileva on kokenut, että on jäänyt kokonaan erilaisten yhteiskunnallisten tuki- ja auttamisjärjestelmien ulkopuolelle, ja ettei mikään viranomaistaho ota kokonaisvastuuta tilanteesta. Allergiasaneeraus Allergiaoireiden ehkäiseminen ympäristöjärjestelyjen avulla on yhtä tärkeää kuin lääkehoito. Allergisen kodin tulee olla hajuton, pölytön ja helppohoitoinen. Ensisijaisesti

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila

Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista. Erja Tommila Eroon aiheettomista allergiaruokavalioista Erja Tommila 8.9.2016 Allergia-ohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa mitään ei vältetä varmuuden vuoksi vältön tarve pitää osoittaa ja sitä pitää seurata aiheettomat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Allergiatunnus erityisruokavalioiden ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta

Allergiatunnus erityisruokavalioiden ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta Allergiatunnus erityisruokavalioiden ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta Mikä on Allergiatunnus? Tärkeä osa Allergia- ja Astmaliiton edunvalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa markkinoille allergianäkökulman

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA KEITELEEN KUNTA Sivistys- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja koulu LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot