ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA"

Transkriptio

1 ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA Kumpulainen Mira Lampinen Tiina Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSEN HOITOTYÖ PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ OHJAUSKANSION TUOTTAMISPROSESSIN KUVAUS OHJAUSKANSION SISÄLLÖN PERUSTELUT ARVIOINTI JA POHDINTA OPINNÄYTETYÖN PROSESSISTA JA LOPPUTULOKSESTA LÄHTEET

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Kumpulainen, Mira Lampinen, Tiina Allergisen lapsen ohjauskansio lastenneuvolassa annettavan ohjauksen ja neuvonnan tukena Pieksämäki sivua Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia lasten allergioita käsittelevä ohjauskansio lastenneuvolan henkilökunnalle. Kansion tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta. Ajatus kansion tarpeellisuudesta tuli Varkauden terveyskeskuksen Kommilan lastenneuvolan vastaavalta terveydenhoitaja Leena Kairalta. Tuotimme helppolukuisen ja selkeän ohjauskansion, jonka toivomme antavan lisätietoa ja tukevan allergisen lapsen perheelle annettavaa ohjausta ja neuvontaa. Ohjauskansio sisältää tietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, -tutkimuksista, -hoidosta ja ennaltaehkäisemisestä sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä. Laadimme ohjauskansion kirjallisuudesta ja aikaisemmista alan tutkimuksista saamamme tiedon pohjalta. Työyhteisön edustajan toivomuksesta suunnittelimme ohjauskansion sisällön itsenäisesti, pyrkien ottamaan huomioon lastenneuvolan terveydenhoitajien toiveet ja tarpeet. Ohjauskansion suunnittelu- sekä tuotosvaiheessa olimme yhteydessä opinnäytetyötä ohjaavaan opettajaan sekä työyhteisön edustajaan. Viimeistelyä vaille valmiin ohjauskansion luovutimme Kommilan lastenneuvolan terveydenhoitajien arvioitavaksi. Suullisen palautteen perusteella terveydenhoitajien mielestä kansio on selkeä ja helppolukuinen. Asiasisältö ajankohtainen, kattava ja tavoitteiden mukaisesti tuotettu. Lastenneuvolan asiakkaita ovat alle kouluikäisen lapsen perheet. Neuvolan perustehtävä on perheiden hyvinvoinnin tukeminen, lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja terveyden seuraaminen. Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri ovat tärkeässä asemassa allergiaoireiden varhaisina tunnistajina ja jatkoseurannan järjestäjinä. Lapsen perheen elintavoilla voidaan ehkäistä useiden kansanterveysongelmien, kuten allergioiden syntyä ja kehitystä. Tässä korostuu terveydenhoitajan antama ohjaus, neuvonta sekä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Avainsanat: Lapsen allergia, asiakasohjaus Säilytyspaikka: DIAK / Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Kumpulainen, Mira Lampinen, Tiina A Guidance File of an Allergic Child to Support the Guidance Given in a Child Health Clinic Pieksämäki pages The purpose of this study was to compile a guidance file of an allergic child for the staff of a child health clinic. Moreover, the aim of the file was to standardize the guidance practice given by public health nurses. It was Ms Leena Kaira, the public health nurse in charge in Kommila child health clinic in Varkaus who initiated the need for this kind of file. We compiled an easy-to-follow and explicit guidance file which will give further information and support the information given to the family of an allergic child. The file includes information about the most common allergies, their research, treatment and prevention. It also gives information about how society and different kind of organizations support families with an allergic child. This file is based on literature and previous research. As wished by the representative of the child health clinic it was made independently but the wishes and needs of the child health clinic staff were taken into cosideration. Both our directing teacher and a representative from the child health clinic were consultesd while planning and writing the file. The almost complete file was evaluated by the Kommila child health clinic staff. According to their oral evaluation the file is explicit and easy-to-follow. The contents are up-to-date, comprehensive and according to the goals. Customers of a child health clinic consist of the families of children below school-age. The main tasks of a child health clinic are to support the welfare of the families and to monitor the child s physical, mental and social development. Therefore, the public health nurse and the doctor have a key role in reconizing the early symptoms of allergies and in arranging further treatment. Many national health problems, like allergies, can be prevented by the way of living in childhood. Thus, the guidance given by the public health nurse and co-operation between basic health care and specialized health care are emphasized. Keywords: A child s allergy, customer guidance Deposited at: DIAK / Pieksämäki unit`s library

5 1 JOHDANTO Allergiset sairaudet ovat lasten tavallisimpia pitkäaikaissairauksia. Niitä sairastavat lapset ovat enimmäkseen hyväkuntoisia ja muuten terveitä. Allerginen sairaus alkaa usein jo varhain. Tämän vuoksi allergiaperheen ja allergisen lapsen erikoispiirteet on otettava huomioon äitiys- sekä lastenneuvolassa. Allergiaoireiden varhaisen huomioinnin tulisi johtaa sairauden varhaiseen toteamiseen ja hoitoon. (Haahtela, Hannuksela, Terho 1999, 435.) Neuvolan tehtävänä on seurata allergisen lapsen fyysistä- ja psyykkistä kehitystä tavallista tiiviimmin. Pitkäaikaissairaan lapsen perhe tarvitsee myös lastenneuvolan tukea ja neuvontaa. (Haahtela ym. 1999, 436.) Lapsen sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään. Se tuo uusia vaatimuksia lapsen hoitoon ja kasvatukseen ja horjuttaa perheen tasapainoa. Se muuttaa perheen toimintaa ja sisäisiä suhteita ja edellyttää perheeltä uudenlaista toimintaa. Hyvien selviytymiskeinojen avulla perhe saavuttaa helpommin tasapainotilan. Lapsen sairaus on haaste myös hoitotyöntekijöille joiden tehtävä on jakaa tietoa ja tukea vanhempia muuttuneessa tilanteessa. Jokainen perheenjäsen reagoi jollakin tavalla lapsen sairastumisesta johtuviin muutoksiin. Vanhempien rooli on tärkeä perheen ja sen jäsenten normaalin kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Hyvin toimivasta neuvolajärjestelmästään tunnettu Suomi tavoittaa lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Neuvola on paikka johon lapsiperheet tukeutuvat ongelmia kohdatessaan. Usein neuvolan terveydenhoitaja tuntee perheen taustan, joten kynnys hoiton hakeutumiseen madaltuu. Alergisen lapsen ohjaus neuvolassa tulee sekä perheelle että yhteiskunnalle edulliseksi. Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja ovat tärkeässä asemassa allergiaoireiden varhaisina tunnistajina ja jatkoseurannan järjestäjinä. Neuvolan päätehtävä on ensitiedon antaminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä antaa mahdollista lisätietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, -tutkimuksista, -hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä yhteiskunnan tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä.

6 3 2 LAPSEN HOITOTYÖ Lasten hoitotyön lähtökohtana on lapsi ja hänen perheensä, jotka tarvitsevat apua, tukea ja ohjausta. Hoitotyön tavoitteena on auttaa lasta ja hänen perhettään toiminnoissa, jotka tähtäävät terveyden saavuttamiseen tai sen ylläpitämiseen. Lasten hoitotyötä ohjaavat arvot ja periaatteet ovat sidoksissa ympäröivän yhteiskunnan arvoihin, kulttuuriin ja aikakauteen. Arvoihin sekä periaatteisiin vaikuttavat lisäksi terveydenhoitajien omat kokemukset ja tiedot sekä hoitoyhteisön kulttuuri. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku, Vuori 2001, 12.) Tärkein arvo lasten hoitotyössä on ihmisarvo, jonka jokainen lapsi saa syntyessään riippumatta rodusta, uskonnosta tai kansallisuudesta. YK:n ihmisoikeuksien julistus sekä myöhemmin 1989 allekirjoitettu Lasten oikeuksien yleissopimus korostavat lasten ihmisarvoa kaikkialla maailmassa. Tähän sisältyy omasta ja toisen hyvästä olosta ja terveydestä huolehtiminen. Terveys on myös yksi hoitotyön arvoista. (Ivanoff ym. 2001, 12.) Lapsen lisäksi on tärkeää kunnioittaa ja arvostaa koko perhettä, joita tulisi hoitaa ainutlaatuisena kokonaisuutena. Suomen hallitusmuoto takaa kaikille ihmisille, iästä riippumatta hengensuojan. Mikäli vanhemmat kieltäytyvät lapselleen välttämättömästä tutkimuksesta sekä hoidosta, lapsen edun määrittää lääkäri tai sosiaaliviranomainen. (Ivanoff, ym. 2001, 12.) 3 PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ Vuosina tehtyjen opinnäytetöiden pohjalta on tehty tutkimuksia, jotka käsittelevät vanhempia, äitejä, isiä, lapsia, neuvolaa ja hoitotyön tekijöitä sekä perhekeskeisyyttä. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajan työssä painoalueena olivat perhekeskeisyys, kokonaisvaltaisuus sekä perheiden ja lasten tukeminen. Tutkimuksissa käytettyjen opinnäytetöissä perhekeskeisyys kohdistui pääasiassa vanhempiin, mutta myös lapsiin

7 4 heidän myöhemmissä kehitysvaiheissaan. Vanhempien ja lasten toiveiden huomioimista pidettiin hyvään hoitoon sekä perhekeskeisyyteen kuuluvana. (Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1999, 115.) Vuorovaikutusta ammattihenkilöiden ja vanhempien sekä lasten välillä pidettiin tärkeänä tuettaessa vanhempien ja lasten eri kehitysvaiheita ja autettaessa heitä selviytymään vaikeista tilanteista. Erilaisina tukimuotoina tuotiin esiin sosiaalinen, informatiivinen, emotionaalinen, toiminnallinen, hengellinen, tiedollinen ja käytännöllinen tuki. (Paunonen ym. 1999, 113.) Vuorovaikutukseen ja tukemiseen liittyy läheisesti perhekeskeisyys, jossa hoitohenkilöstön tulisi ottaa perhe yksilöllisesti huomioon ja tukea perheen yhteenkuuluvuutta, kommunikointia, toimivuutta sekä joustavuutta. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsen syntymän jälkeiset muutokset vaikuttavat siihen, millaiseksi äiti kokee lapsen terveyden. Terveydenhuoltopalveluiden olemassaolo antaa heille turvallisuuden tunteen. Terveyskasvatuksessa vanhemmat pitivät tärkeänä, että heidän mielipiteensä huomioidaan. (Paunonen ym. 1999, 110, 114.) Analyysin perusteella perhekeskeisyys on enemmän kuin perheen huomioon ottamista ja tukemista. Siihen liittyy kaikki se tieto ja ohjaus jolla edistetään ja helpotetaan lapsen ja vanhempien elämää ja kehittymistä itsenäisenä perheenä. Perhekeskeisyyttä vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten ihmisläheinen suhtautuminen ja herkkyys tunnistaa perheen asioita sekä halukkuus toimia sen mukaisesti. (Paunonen ym. 1999, 115.) Hoitotyön perhekeskeisyyttä on pohdittu useammista näkökulmista ja tutkittu sen toteutumista eri alueilla. Perhekeskeisyys voi tarkoittaa sitä, että koko perhe otetaan mukaan lapsen taustatueksi tai että perhe itsessään on hoitotyön asiakas. Kun koko perhe on asiakkaana, ei hoitotyössä riitä lähestymistavaksi yksilölliset keinot. (Ivanoff, ym. 2001, 22.) Tutkimusten mukaan asiakkaat eivät ole kokeneet mm. lastenneuvolan palveluja kovin perhekeskeisiksi (Kaila-Behm, 1997, Tarkka, 1996, Vehviläinen-Julkunen, 1996, Viljanen, 1993, Viljanen & Lauri, 1990). Pelkosen (1994) tutkimuksessa lapsiperheiden voimavaroista ja niiden vahvistamisesta hoitotyön keinoin todettiin, että neuvolan antama tuki oli ollut todennäköisesti riittä

8 5 mätöntä sekä väärin kohdistettua, koska kaksi tärkeää voimavaraa, voimien riittävyyden säätely ja sosiaaliset tukiverkot olivat toteutuneet huonosti. Tutkimuksessa todettiin myös, että voimavarojen vahvistaminen oli usein kohdistunut niihin, joilla voimavaroja oli ennestäänkin. Lisäksi todettiin, että palvelut olisi suunniteltava erikseen kullekin perheelle, koska perheiden tuen tarpeet ja lastenneuvolaan kohdistamat odotukset olivat hyvin erilaisia. Tulosten mukaan perheen näkökulma ja perheen käsite oli epäselvä suurelle osalle lastenneuvola työtä tekevistä terveydenhoitajista. (Ivanoff, ym. 2001, 23.) 4 OHJAUSKANSION TUOTTAMISPROSESSIN KUVAUS Marraskuussa 2002 ollessamme äitiysneuvolaharjoittelussa, teimme tiedusteluja olisiko neuvoloilla aiheita opinnäytetyötä varten. Varkauden Kommilan lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja kertoi toiveesta saada ohjauskansio, yhtenäistämään henkilökunnan toimintakäytäntöjä allergisen lapsen ja hänen perheensä ohjauksessa ja neuvonnassa. Omakohtaisten kokemustemme myötä allergisten lasten vanhempina, kiinnostuimme heti aiheesta. Aiheeseen syvemmin perehtyessämme arvioimme saavamme tuottamisen kautta valmiuksia tulevaisuuden terveydenhoitajan työtämme varten. Aiemmin Kommilan lastenneuvolaan oli tehty kansio astmalapsen vanhemmille, ja vastaavan terveydenhoitajan toiveena oli saada samalla tyylillä tehty ohjauskansio henkilökunnalle. Kansion suunnitteluvaiheessa päätimme tuottaa ohjauskansion, joka sisältäisi tietoa lasten yleisimmistä allergioista sekä toimintaohjeista. Rajasimme aiheen niin, että emme tässä työssä käsittele lasten astmaa. Vaikka lasten astma ja allergia kulkevat usein rinnakkain, eikä aiemmin tehdyssä astman ohjauskansiossa ole toimintakäytäntöjä henkilökunnalle, päätimme olla käsittelemättä omassa työssämme lasten astmaa. Tähän rajaukseen päädyimme, koska lasten allergia itsessään aiheena on jo hyvin laaja. Vastaavan terveydenhoitajan toiveena oli, että tekisimme opinnäytetyön mahdollisimman itsenäisesti. Ilmoitimme päättötyömme aiheen ohjaavalle opettajallemme ja aloitimme materiaalin kokoamisen ohjauskansiotamme varten. Materiaalia haimme internetistä ja alan kirjallisuudesta sekä tehdyistä tutkimuksista. Maaliskuussa 2003 kävimme ohjaavan opettajamme ohjauksessa ja näytimme raakaversion opinnäytetyömme ohjauskansiosta sekä suunnittelimme jatkotyöskentelyä. Otimme

9 6 yhteyttä Kommilan lastenneuvolaan ja sovimme ajan, kansion sisällön hyväksyttämistä varten. Saamamme palautteen pohjalta jatkoimme opinnäytetyömme tuottamista. Otimme yhteyttä Joutenlahden ala-asteen luokanopettajaan ja pyysimme yhdysluokan johon kuuluu ala-asteen 1-2 luokka oppilaita tekemään työtämme varten kuvituksen toiveidemme pohjalta. Ajatus tuntui luokanopettajasta kiinnostavalta ja hän lupasi oppilaiden kanssa toteuttaa toiveemme. Kuvia noutaessamme palkitsimme taiteilijat jäätelöllä ja ilmapalloilla. Yhteydenpitoa työelämäyhteistyökumppaniimme yritimme hoitaa puhelimitse. Työyhteisön kiireiden ja resurssipulan vuoksi yhteydenpito jäi valitettavan vähäiseksi. Edelleen he tuntuivat toivovan, että toteuttaisimme opinnäytetyömme mahdollisimman itsenäisesti. Ohjauskansion valmistuttua veimme sen esiluettavaksi tutulle sairaanhoitajalla sekä Varkauden lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Saamamme palaute oli positiivista ja kannustavaa. Ohjauskansion valmistuttua aloimme työstää teoriaosuutta, jossa määrittelemme suppeasti työssämme esiintyviä käsitteitä sekä ohjauskansion tekoprosessia ja sen arviointia. Valmiin kansion luovutamme toukokuussa 2003 Varkauden lastenneuvolan käyttöön. 5 OHJAUSKANSION SISÄLLÖN PERUSTELUT Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ajanmukainen ja selkeä ohjauskansio, joka toimii terveydenhoitajan työvälineenä allergisen lapsen ja hänen perheensä ohjauksessa. Kansion tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä antaa mahdollista lisätietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, - tutkimuksista, -hoidosta ja -ennaltaehkäisystä sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä. Ohjauskansion sisällön suunnittelimme kirjallisuudesta ja aikaisemmista alan tutkimuksista saamamme tiedon pohjalta, lastenneuvolan toiveita noudattaen. Allergia Allergialla tarkoitetaan elimistön epätarkoituksenmukaista, oireita aiheuttavaa reagointia ympäristössä kuten luonnossa, sisäilmassa, ilmassa, ruoka-aineissa esiintyviin ainei

10 7 siin Tällöin ihmisen elimistö muodostaa vasta-ainereaktion näitä ympäristön sinänsä vaarattomia aineita kohtaan ja allergiset oireet syntyvät tämän vasta-ainereaktion seurauksena. Oireet muodostuvat limakalvojen ärsytyksestä, limanerityksestä ja turpoamisesta sekä ihon ärsyyntymisestä ja tulehduksesta. (www.terveysportti.fi) Allerginen ominaisuus on usein perinnöllinen. Molempien vanhempien sairastaessa allergiaa, on lapsen sairastumisriski 70 %. Mikäli vanhemmilla ei ole allergiaa, on lapsen riski sairastua n. 12 %. Allergisille oireille on tyypillistä niiden vaihtelu eri ikäkausina; pienten lasten allergia ilmenee yleensä iho-oireina (ns. maitorupi ja taiveihottuma), ruoka-aineallergiana (maito, viljatuotteet, kananmuna). Allergiset oireet vaihtelevat myös eri elämäntilanteissa; siitepölynuha voi pahentua astmaksi tai lapsena vaivannut allerginen ihottuma puhjeta aikuisiällä uudelleen vaikkapa elämänkriisin yhteydessä. Kaikkia mekanismeja allergisten oireiden muuttumiseen ja kehittymiseen ei tunneta. (www.terveysportti.fi). Ohjauskansion ensimmäisessä luvussa olemme lyhyesti ja ytimekkäästi tuoneet esille allergian keskeiset käsitteet ja yleistä tietoa allergiasta. Allergisen lapsen perhettä ohjaavan terveydenhoitajan on hyvä tietää, miten allergisoituminen tapahtuu ja minkälaisia reaktioita siitä saattaa seurata. Ohjauksesta tulee perustellumpi, kun asiakkaalle voi kertoa mistä lapsen allergiassa on kyse. Tässä luvussa emme ole käsitelleet kansion aihepiirien käsitteiden määrityksiä, koska mielestämme ne ovat paremmin löydettävissä kunkin osion alusta. Atopia ja urtikaria Atooppinen ihottuma ja nokkosrokko eli urtikaria ovat tavallisimpia ihotauteja. Atopiaa esiintyy noin 10 %:lla väestöstä jossain elämänvaiheessa. Tauti on perinnöllinen: lapsista noin 70 %:lla on atooppinen ihottuma, mikäli molemmat vanhemmat sairastavat atopiaa. (Kokkonen, Nylén, Reinikainen 2001, 38.) Urtikariaa esiintyy noin %:lla suomalaisista ainakin kerran elämässään. Vain pienellä osalla urtikariapotilaista todetaan allerginen urtikaria. Se on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla allergisen urtikarian aiheuttajista tärkeimpiä ovat ruokaaineet (maito, kananmuna, kala ja pähkinä). Terveydenhoitajan on tärkeää tunnistaa

11 8 urtikarian oireet, koska sen oireet saattavat joskus viitata allergiaan. Urtikaria on lievimmillään helposti hoidettava ja ohimenevä ihotauti. Pahimmillaan se voi ilmetä hengenvaarallisena anafylaktisena reaktiona. Hankalimpia ovat sellaiset kroonisen urtikarian muodot, joiden syy jää selvittämättä ja oireet toistuvat ajoittain. (Kokkonen ym. 2001, 45.) Pitkäaikaisen ihosairauden vaikutusta lapsen ja perheen elämään ei pidä vähätellä. Ihotauti voi vaikuttaa sekä fyysiseen-, psyykkiseen- että sosiaaliseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on auttaa lasta ja perhettä huomaamaan mikä lapsessa on yhä tervettä. Ihosairaudesta huolimatta hän pystyy yleensä liikkumaan ja hänen aistinsa toimivat normaalisti. Toisinaan ihosairauden suurimmat vaikutukset näkyvät lapsen minäkuvassa aiheuttaen masennusta, häpeää ja epäsiisteyden tunnetta. Ihosairaus saattaa vaikuttaa myös koko perheen ja lähiympäristön välisiin suhteisiin. Ympäristö saattaa suhtautua ihotautia sairastavaan ennakkoluuloisesti, tartuntaa peläten, mikä saattaa saada lapsen epäluuloiseksi ja varovaiseksi. Tällöin olisi hyvä ottaa puheeksi kuntoutuksen ja vertaistuen merkitys. (Kokkonen 2001, ) Ihosairaus voi pahentua, kun lapsen yleiskunto heikkenee esimerkiksi tulehdusten takia. Ohjauksessa tulisi kannustaa hyvän yleiskunnon hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Perheen ja lapsen kanssa tulisi keskustella ulkoilun ja liikkumisen tärkeydestä ja rohkaista ihosairaudesta huolimatta mukaan liikuntaryhmiin. Olisi hyvä myös opastaa terveellisen ruokavalion käyttöön ja kannustaa mahdollisen ylipainon vähentämiseen. Riittävän levon merkitystä tulisi korostaa ja pyrkiä yhdessä miettimään keinoja mikäli lapsen on esimerkiksi kutinan vuoksi vaikea saada nukutuksi. Passiivisen tupakoinnin haitallisista vaikutuksista lapsen ihoon ja ihosairauteen tulisi myös kertoa. (Kokkonen 2001, ) Ohjaamisen ja opettamisen tavoitteena on siirtää vastuuta hoidosta lapsen vanhemmille. Opetustilanteiden pitäisi olla vuorovaikutuksellisia, jotta hoitaja saisi palautetta vanhempien ajattelusta ja tiedon riittävyydestä. Allergisen lapsen lääkehoidossa on erityisesti huomioitava kortisonivoiteet ja niiden harkittu käyttö pienen lapsen kehittymättömälle iholle. Lapsen vanhempien on tiedettävä, miten vahva kortikosteroidivoide heillä

12 9 on käytössään, ja mille ihoalueelle sitä voi käyttää. Oikea tieto lääkevoiteiden käytöstä vähentää perheen ennakkoluuloja ja edistää niiden oikeaa ja turvallista käyttöä. (Kokkonen 2001, ) Ruokayliherkkyys, ristiallergia ja lisäaineyliherkkyys Ruoassa on paljon erilaisia aineita, jotka saattavat toimia allergeeneina. Jo pieni vauva saattaa herkistyä äidinmaidossa oleville allergeeneille. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapset yleisesti kehittävät lyhytaikaisia immunoglobuliini E-vasteita ruokien allergeeneille, mutta normaalisti tämä vaste sammuu nopeasti ja kyseiselle allergeenille syntyy sietokyky. Syytä miksi vaste joskus sammumisen sijasta voimistuu ja johtaa ruokaallergiaan ei vielä tiedetä. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 10.) Ruoka-allergioita esiintyy eniten alle 1-vuotiailla. Varhaislapsuuden allergiat häviävät yleensä ruokavaliohoidolla ja kouluikään mennessä yli puolet lapsista yleensä paranee. Useimmiten lapset herkistyvät yleisesti allergisoiville ruoka-aineille kuten munalle, maidolle, viljalle ja kalalle. Kasviksille, hedelmille, mausteille ja pähkinöille herkistyminen, joka yleensä liittyy siitepölyallergiaan, on harvinaista alle vuoden iässä. Vaikka allergiaoireet usein häviävät, saattavat varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat ennustaa myöhemmin hengitystieallergioita. Siitepölyallergia ilmaantuu harvoin alle kaksivuotiaana. Varsinkin koivun siitepölyallergiaan liittyy yli 70 %:lla kasviallergia. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 10.) Eri kasvien sisältämien siitepölyjen allergeenit ovat usein ristiin reagoivia, eli syntyy ristiallergia. Tällä tarkoitetaan, että vähintään kaksi allergeenia muistuttaa niin paljon toisiaan, että alkuperäiselle allergian aiheuttajalle reagoiva lapsi saa oireita myös toisesta allergeenista, vaikka aiempaa altistusta sille ei olisi. Ruoka-aineallergia luo perheelle alkuhämmennystä ja epätoivoa, jonka jälkeen perhe vähitellen tottuu ja sopeutuu ajatukseen. Varmistunut allergiadiagnoosi saattaa olla helpotus, kun lapsen vaivat vihdoin saavat selkeän nimen ja hoito-ohjeet. Tämä tuo kuitenkin mukanaan uusia huolenaiheita. Epävarmuutta ruokavalion onnistumisesta, tuoteselostusten tutkimista, varuillaanoloa yllätysten varalta, rajoituksia elämään, ristirii

13 10 toja ympäristön kanssa jne. Vanhemmat saattavat kantaa huolta lapsen hyvinvoinnista ja tasapainoilla tiukan hoidon ja ylihuolehtimisen välillä. (Peuhkuri 1996, 67.) Lapsen hoidosta vastaavien olisi hyvä muistuttaa vanhempia siitä, että varsinkaan pieni lapsi ei usein kärsi ruokarajoituksista. Joskus sen sijaan ympäristöllä on vaikeuksia suhtautua asiaan. Toisten mielestä ruokarajoitukset ovat tarpeetonta hienostelua ja valmistusaineiden jahtaaminen turhaa salapoliisityötä, toiset sitä vastoin säälittelevät lasta kun hän ei saa kiellettyjä herkkuja. (Peuhkuri 1996, 67.) Tutkimuksilla ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, pitävätkö pienet määrät vältettäviä ruoka-aineita yllä tulehdusta suolessa ja herkistävätkö ne siten uusille ruoka-aineille. Käytännön ruokavaliohoidossa vältetään vain todettuja allergeeneja. Välttämisruokavalion on oltava tarkka ja tiukka silloin, kun oireet ovat rajut ja laaja-alaiset. (Ravitsemuskatsaus 1/2002, 15.) Mikäli lapselta on kielletty useita ja tavallisimpia ruokia, vaatii hänen ruokavalionsa suunnitteleminen ja toteutus suurta kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä. Tavallisesti moni allerginen lapsi ohjataan ravitsemusterapeutille ruokavalioneuvontaan. Ravitsemusterapeutti laatii yhdessä vanhempien kanssa listan sopivista ja sopimattomista ruoista. Lista auttaa vanhempia muistamaan mitä ruoka-aineita on vielä käytössä. Keskustelut ravitsemusterapeutin tai muun asioista perillä olevan terveydenhuoltohenkilön kanssa ovat keskeinen osa ruokavaliohoitoa. Lääkärillä ei aina ole riittävästi aikaa eikä käytännön tietoa ruoanvalmistusmenetelmistä, sopimattoman ruoan korvaamisesta eikä ruokaaineiden saannista. (Peuhkuri 1996, 68.) Lisäaineet ovat pieninä määrinä käytettyjä aineita, jotka parantavat elintarvikkeen säilyvyyttä, valmistusta ja vaikuttavat mahdollisesti sen makuun, hajuun tai väriin. Lisäaineyliherkkyydet ovat Suomessa harvinaisia. Atooppisista lapsista n. 2 %:lla on havaittu oireita lisäaineista. Joillakin lapsilla, joilla on astma tai nokkosihottumaa, saattaa esiintyä oireiden pahenemista, kun he saavat elimistöönsä elintarvikkeiden lisäaineita. Terveydenhoitajan on hyvä huomioida, että lapsen luonnottoman yliaktiivisuuden taustalla saattaa olla lisäaine-intoleranssi. (Kuzemko 1988, )

14 11 Viime vuosina on tutkittu miten allergioiden lisääntymistä voitaisiin vähentää bakteerihoidolla. Tutkimusten avulla on saatu viitteitä, että ruoansulatuskanavan sopiva mikrobifloora voisi ehkäistä atooppisia sairauksia. On havaittu, että suolistotulehduksissa ja mikrobiflooran ollessa epätasapainossa suolen limakalvo tulee läpäisevämmäksi jolloin antigeeneja pääsee kulkeutumaan elimistöön. Tämän seurauksena syntyy yliherkkyysreaktioita. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 11.) Elimistölle suotuisan mikrobiflooran kehittymisessä Probioottiset bakteerit ovat tulleet entistä vahvemmin esille. Probiootteihin kuuluvasta Lactobacillus GG:stä on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Sen on todettu mm. normalisoivan limakalvon läpäisevyyttä ja vähentävän suolen tulehdusta. Sen on myös todettu helpottavan maitoallergian oireita. Probioottien käytöstä tukihoitona allergisten lasten suolistotulehduksen hillitsemiseen on jo olemassa tutkimusnäyttöä. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 11.) Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi On tärkeää huomioida lapsen maitoallergia jo neuvolassa, koska maidolla on keskeinen merkitys lapsen ruokavaliossa. Lapsi saa maidosta 1/3 päivittäisestä energiastaan, 1/2 proteiineista, 2/3 B2-vitamiineista sekä 90 % päivittäisestä kalsiumista. Laktoosiintoleranssi ja maitoallergia sekoitetaan usein keskenään. Laktoosi-intoleranssilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä allergian kanssa. Laktoosi-intoleranssi johtuu maitosokeria pilkkovan entsyymin puutteesta, eikä sitä pidä sekoittaa maito-allergiaan. Molemmissa on kuitenkin kyse maitointoleranssista; maidon juomisesta seuraa oireita. Maitoallergia on yleensä pikkulasten vaiva joka usein puhkeaa imetyksen jälkeen, kun lapsen suolisto altistuu lehmänmaidon proteiineille. Maitoallergiassa elimistö tuottaa IgE-vasta-aineita maidon proteiinille (valkuaiselle), eli elimistö yrittää torjua ruokaainetta tuottamalla sille vasta-ainetta. Maitoallergian esiintyvyys on 2-3 % alle kolme vuotiailla lapsilla. Maitoallergia on usein ohimenevää, parantuen usein ennen kouluikää. (Allergia & Astma 3/2002, 29.) Laktoosi-intoleranssi on yleensä aikuisten vaiva, lapsilla se on melko harvinainen. Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei tuota ohutsuolessa laktaasientsyymiä, jota tarvitaan laktoosin eli maitosokerin hajottamiseksi glukoosiksi ja galaktoosiksi. Pilkkomaton

15 12 laktoosi toimii paksusuolessa bakteereiden ravintona ja seurauksena syntyy oireita; ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakivut tai ripuli. Laktoosin sieto on yksilöllistä, joku sietää hapanmaitotuotteita ja toiselle jo vähälaktoosinenkin tuote aiheuttaa oireita. (Allergia & Astma 3/2002, 29.) Laktoosin sietokyky on sitä yleisempää, mitä pohjoisemmassa ollaan. Suomessa laktoosi-intoleranssigeeni on joka kuudennella, mutta heistä vain puolet, saavat laktoosista oireita. Laktoosi-intoleranssin toteamiseen on kehitteillä geenitesti jonka avulla saadaan tulos yksinkertaisemmin ja nopeammin kuin laktoosirasituskokeella. Geenitestillä tulos on myös varmempi. Tutkijoiden arvion mukaan geenitesti saadaan käyttöön muutamassa vuodessa. (Ravitsemuskatsaus 1/2002, 12.) Vilja-allergia ja keliakia Viljat ovat merkittävä energian, kuidun ja proteiinin lähde. Niillä on myös tärkeä merkitys B-ryhmän vitamiinien, sinkin, seleenin ja muiden hivenaineiden lähteenä. Viljaallergia on maitoallergiaa harvinaisempi. Se puhkeaa yleensä lapsuusiässä, usein jo alle yksi vuotiaana. Sitä esiintyy noin 0,5-1,5 %:lla pikkulapsista. Vilja-allergiassa elimistö tuottaa IgE-vasta-aineita viljan proteiineille. (Allergia & Astma 3/2002, 30). Vilja-allergian oireita ovat iho- ja ruoansulatuselimistön oireet. Myös hengitystieoireet ovat mahdollisia, mutta harvinaisempia. Vilja-allergia puhkeaa yleensä lapsuusiässä ja usein lapsi alkaa oireilla sen jälkeen, kun hän alkaa saada n. puolivuotiaana puuroja ja vellejä. On tärkeää, että allergisoivaa viljaa vältetään ehdottomalla tarkkuudella, koska jatkuva pieni viljamäärä pitää yllä oireita ja viivästyttää allergian paranemista. Useimmiten vilja-allergia häviää iän myötä, yleensä jo ennen kouluikää. (Allergia & Astma 3/2002, 30.) Keliakia on elinikäinen suolistosairaus, jossa viljan proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa suolistossa tulehdusreaktion, josta seuraa suolinukan vaurioitumista. Seurauksena on ravinteiden imeytymishäiriö, jolloin lapsen paino ei enää nouse tai hän alkaa vähitellen jopa menettää painoa (Kuzemko ). Keliakian oireet ovat hyvin moninaisia kuten ripuli, suolistokivut, kaikenlaiset ilmavaivat, ylävatsakivut, väsymys, ummetus,

16 13 anemia. Se voi olla myös täysin oireeton tai vain hyvin lieväoireinen. Sairauden hoitona on elinikäinen gluteeniton ruoka-valio. (Allergia & Astma 3/2002, 30.) Allerginen nuha Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on havaittavissa, että allerginen nuha heikentää elämän laatua selvästi enemmän kuin monet vakavampina pidetyt taudit. Allerginen nuha häiritsee sekä lapsen että koko perheen nukkumista aiheuttaen päiväväsymistä. Väsymyksen lisäoireina lapsilla voi esiintyä myös keskittymiskyvynpuutetta, käyttäytymishäiriöitä sekä uupuneisuutta. (Vesterinen, Terho 1998, 96.) Ohjaus allergisen nuhan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää. Vaikka allerginen nuha on yksi tavallisimpia sairauksia, sitä hoidetaan usein huonosti. Lapsilla hoitamaton allerginen nuha johtaa ulospäin näkyviin piirteisiin kuten tummiin silmänalusiin, toistuviin allergisiin tervehdyksiin (nenän pyyhkäisy) ja tyhjään katseeseen (nenä tukossa, suu auki). Näiden oireiden vuoksi lapsi voi joutua jopa kiusauksen kohteeksi tai leimatuksi. (Allergia & Astma 3/2002, 39.) Hoitamaton allerginen tulehdusreaktio nenän limakalvolla aiheuttaa myös tulehdusreaktion keuhkoissa. Allergista nuhaa sairastavalla lapsella on moninkertainen riski sairastua astmaan. (Allergia & Astma 3/2002, 39.) Koska pitkäaikainen nenän tukkoisuus johtaa usein suuhengitykseen, ja virhepurentaa esiintyy melkein kolme kertaa enemmän suuhengittäjillä kuin nenän kautta hengittäjillä, (Vesterinen ym. 1998, 94) olemme katsoneet tärkeäksi käsitellä ohjauskansiossamme myös allergisen lapsen suunhoitoa. Allergiseen nuhaan liittyy usein myös allerginen silmän sidekalvontulehdus, jonka oireet voivat heikentää lapsen näköä (Vesterinen ym. 1998, 95-96). Tämän vuoksi olemme käsitelleet allergista silmätulehdusta ohjauskansiossamme. Hyönteispistoallergia Hyönteisallergia on varhaisin historian tuntema allergiamuoto. Allergiset reaktiot hyönteisten pistoille tai puremille ovat hyvin yleisiä lapsilla, mutta usein ne jäävät tunnistamatta ellei niihin liity yleisoireita kuten ihottumaa ja kudosten turvotusta, hengitys

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Minna Kaila, professori (ma) Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto, HY Hjelt-instituutti Lastenallergologian dosentti Minna.kaila@helsinki.fi KIITOS DIOISTA:

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus 23.10.2007 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA, KOULUSSA JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali-

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Lisätiedot

Minun keliakiani. - ensitietoa keliakiasta -

Minun keliakiani. - ensitietoa keliakiasta - Minun keliakiani - ensitietoa keliakiasta - Villellä on ollut vatsakipua jo jonkin aikaa. Välillä hänellä on ollut myös ripulia ja häntä on väsyttänyt enemmän kuin ennen. Ville meni äitinsä kanssa lääkäriin,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia allergia.fi Sisältö Lasten ruoka-allergia Lasten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Imeväisikäisten oireet 6 Ihottuma Suolioireet Diagnosointi 8 Altistukset IgE-määritykset

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Lapsiperheen allergiaopas

Lapsiperheen allergiaopas Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA KEITELEEN KUNTA Sivistys- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja koulu LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat,

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kaikki vain kehottivat olemaan välittämättä koko oireiluista ja kertoivat, ettei siitä voinut olla haittaa. Herkistyin niin pahasti, etten ole enää

Kaikki vain kehottivat olemaan välittämättä koko oireiluista ja kertoivat, ettei siitä voinut olla haittaa. Herkistyin niin pahasti, etten ole enää Kaikki vain kehottivat olemaan välittämättä koko oireiluista ja kertoivat, ettei siitä voinut olla haittaa. Herkistyin niin pahasti, etten ole enää onnistunut edes asuntoa löytämään, jonka sisäilmaa sietäisin.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Aikuisten ruokayliherkkyys

Aikuisten ruokayliherkkyys Aikuisten ruokayliherkkyys allergia.fi Sisältö Aikuisten ruoka-allergia Aikuisten ruoka-allergia 3 Ruoka-allergian mekanismit 5 Diagnoosi 5 Ruoka- allergian aiheuttajat 5 Ruoka-allergian oireet 6 Iho Ruoansulatuskanavan

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ruoka-aineallergisen lapsen päivähoito - Opas päivähoitohenkilöstölle

Ruoka-aineallergisen lapsen päivähoito - Opas päivähoitohenkilöstölle Ruoka-aineallergisen lapsen päivähoito - Opas päivähoitohenkilöstölle Jalomäki Laura Kokko Laura Mononen Tiina 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Ruoka-aineallergisen lapsen päivähoito Opas

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot