V u o s i k e r t o m u s

Transkriptio

1 V u o s i k e r t o m u s

2 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus.. 4 Yrityshallinto. 6 Hallinto.. 7 Verkkotoiminta.. 9 Tietoja tilinpäätöksestä Toimintakertomus 10 Tuloslaskelma.. 11 Tase. 12 Rahoituslaskelma.. 13 Tilinpäätöksen liitetiedot.. 14 Sähkömarkkinalain mukaiset liitetiedot Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma.. 17 Sähköverkkotoiminnan tase. 18 Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma ja tase.. 19 Lisätiedot.. 19

3 TOIMINTAVUOSI LYHYESTI Liikevaihto ja tulos kasvoivat johtuen osakkuussähkön tuotantomäärien kasvusta ja siirtohintojen korotuksesta. Sähkön siirron määrä kasvoi 4 % Etäluettavat mittarit asennettiin 70 prosenttiin käyttöpaikoista Muutos Liikevaihto milj. 12,3 10,0 2,3 Liikevoitto milj. 3,6 2,8 0,8 Investoinnit milj. 4,5 3,7 0,8 Henkilöstö keskimäärin kpl ,0 Asiakkaiden määrä kpl ,0 UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Jakelualue PELLO MUONIO TORNIONLAAKSO TORNIO KEMI ROVAKAIRA ROVANIEMI TERVOLA RANTAKAIRA II YLI- II KOILLIS- LAPPI KOILLISPOHJA

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS kin rinnekeskusten toimintaa. Lisäksi sähköä myytiin ja siirrettiin poikkeuksellisesti lähes 20 miljoonaa kilowattituntia Pellon ja Kolarin kuntien alueilta 45 kv varayhteyksien kautta Ruotsiin. Sähköntoimitus Ruotsiin oli tarpeen Vattenfallille, joka purki toisen Tärendosta Pajalaan tulevista rinnakkaisista 40 kv johdoista ja rakennutti sen tilalle uuden 130 kv siirtojohdon. Uusi vahvempi siirtoyhteys oli välttämätön Pajalan alueen kaivostoiminnalle. Verkkotoiminnan kolme vuotta kestänyt tappioputki onnistuttiin katkaisemaan, kun toimintavuoden alussa sähkön siirron verottomia hintoja korotettiin ja sähkön siirron määrät kääntyivät kasvuun edellisen vuoden notkahduksen jälkeen. Yhtiön toiminnan tulos kasvoi edellisestä vuodesta ja se antaa mahdollisuuden jatkaa osinkojen maksua omistajille. Siirtotoiminnan tulosta rasitti kantaverkkosiirron keskimääräisen hintatason nousu 30 prosentilla. Lisäksi kuluvan vuoden alussa kantaverkkosiirron hintataso nousi vielä 15 prosenttia. Yleisen kustannustason nousun ja mm. edellä todettujen kantaverkkosiirron suurten korotusten vuoksi yhtiön oli välttämätöntä korottaa kuluvan vuoden alussa sähkön siirtohintoja siten, että kotitalouskuluttajan siirtokustannukset nousivat keskimäärin 0,4 senttiä kilowattitunnilta. Yhtiön liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 23 prosenttia ja tilikauden voitto nousi 1,6 miljoonaan euroon suurista poistoista huolimatta. Norjasta vuokratun vesivoiman tuotanto palautui keskimääräiselle tasolle ja sen tulos oli selvästi voitollinen. Kemijoki sähkön tuotanto oli runsaan tulvan ja sateisen kesän ansiosta normaalia hiukan suurempi. Tukkusähkön pörssihinta Norjassa ja Suomessa oli selvästi aikaisempina vuosina toteutuneita hintoja alhaisempi, mikä rajoitti voimantuotannon tuottavuuden kasvua. Sähkön tuotanto kokonaisuutena oli kuitenkin kannattavaa. Talouden taantuma ei hellittänyt vielä kertomusvuonnakaan. Sähkön siirtomäärät nousivat kuitenkin edellisestä vuodesta noin 4,5 prosenttia, siirtomäärän kasvua auttoi edellistä vuotta kylmempi syksy ja alkutalvi, mikä puolestaan vilkastutti eten- Yhtiö on investoinut kymmenen vuoden aikana siirtoverkon kehittämiseen lähes 20 miljoonaa euroa. Tuloksena on sähkön siirtokyvyltään vahva 110 kv rengasyhteys kantaverkosta Keminmaalta Kittilän Kaukoseen. Toteutetut siirtoverkkoinvestoinnit ovat pienentäneet oleellisesti suurhäiriön riskiä, vähentäneet sähkön siirtohäviöitä ja nostaneet verkon siirtokapasiteetin moninkertaiseksi. Siirtokapasiteetin kasvu antaa mahdollisuuden liittää siirtoverkkoon mm. tuulivoimatuotantoa ja suuria sähkönkäyttäjiä. Yhtiö on jo tehnyt tuulivoimapuiston liittymisestä ensimmäisen sopimuksen. Tornion kaupungin alueelle Kitkiäisvaaraan on tulossa runsaan 30 megawatin tehoinen tuulipuisto, joka liittyy yhtiön siirtoverkkoon Korpikylässä. Siirto- ja jakeluverkon kehittäminen jatkuu, sillä sähkön toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi yhtiön on tarpeen lähivuosina rakentaa uusi sähköasema ja 110 kv siirtojohto Ylläsjärvelle. Yhtiön verkkotoiminnan suurimmat riskit liittyvät mahdollisiin suurhäiriöihin siirto- ja jakeluverkoissa. Vireillä oleva sähkömarkkinalain muutos on jo poliittisessa käsittelyssä ja hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle vielä kuluvan talven aikana. Käytännössä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esittämien sähkökatkojen tavoitetasojen, jotka ovat taajamassa 6 tuntia ja maaseudulla enintään 36 tuntia, johtavat toteutuessaan yli-investointeihin, joiden vaikutus siirtohintoihin on merkittävä. Verkkopalvelujen hintojen korotuspaineita voitaisiin hillitä sallimalla tavoitearvojen ylittäminen esimerkiksi kerran kolmessa vuodessa. Myös haja-asutusalueen vapaa-ajan asunnot tai kohteet, joissa sähkön- 4 VUOSIKERTOMUS 2012

5 TULOSLASKELMA käyttö on vähäistä, voitaisiin jättää vaatimuksen ulkopuolelle. Lisäksi pitkistä, laajavaikutteisista sähkökatkoista saattaa aiheutua erittäin suuret kustannukset mittavien korjaustöiden ja asiakkaille maksettavien nousevien vakiokorvausten takia. Yhtiö jatkaa investointeja päästöttömään sähköntuotantoon. Osakkuusyhtiö Tornionlaakson Voima Oy:n kolmea vesivoimalaitosta on peruskorjattu ja uudistettu. Lähivuosina Portimokosken voimalaitoksessa tehdään vielä automaation uusinta ja päämuuntajan perushuolto. Tuotantoresursseihin kuuluu myös Norjasta vuokrattua vesivoimaa ja yhtiö osallistuu omistusjärjestelyjen kautta pienvesivoiman rakentamiseen Norjassa. Toimintavuoden aikana yhtiö lisäsi muiden suomalaisten yhtiöiden mukana osallistumistaan pienvesivoiman rakentamiseen. Rakenteilla olevan Olkiluodon kolmannen laitosyksikön valmistuttua, arviolta vuonna 2016, yhtiö on Kymppivoima Oy:n kautta mukana myös ydinvoimatuotannossa. Lisäksi yhtiö osallistuu Kymppivoiman kautta Olkiluodon neljännen laitosyksikön suunnittelu- ja kilpailutusvaiheeseen. Myös uuden tuulivoiman rakentamiseen yhtiö on sitoutunut osallistumaan pienellä osuudella. Olkiluodon kolmannen laitosyksikön valmistuttua osakkuussähkön tuotanto kattaa keskivesivuonna lähes 80 % toimialueen sähkönkulutuksesta. Etäluettavien mittareiden vaihto aloitettiin toimintavuoden alkupuolella helmi-maaliskuun vaihteessa Kolarin ja kevään aikana myös Ylitornion kunnan alueella. Loppuvuodesta mittareiden vaihtotyö eteni Pellon kunnan alueelle. Tornion kaupungin haja-asutusalueella mittariasennukset alkoivat kuluvan vuoden alussa. Vuoden lopussa mittareista oli vaihdettu noin 70 prosenttia. Tavoitteena on saada mittareiden vaihto pääosin valmiiksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Mittarien etäluennasta aiheutuu huomattavat lisäkustannukset korkeiden pääomakulujen ja perinteistä luentaa suurempien vuosikustannusten takia. Toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä yhtiön verkkoalueella toimii Energiapolar Oy, joka esiintyy markkinoilla lappilaisena sähkönmyyjänä. Myyntiyhtiön liiketoimintaperiaatteet ovat kilpailluilla markkinoilla osoittautuneet toimiviksi. SÄHKÖN KULUTUS JA TUOTANTO 2012 osakkuus- SÄHKÖN tuotanto SÄHKÖN SIIRTO JA HUIPPU- TEHO Yhteiskunnan vaatimukset sähköverkkotoiminnan laadulle ja häiriöttömyydelle kiristyvät mm. uudistuvan sähkömarkkinalain myötä. Yhtiön haasteena on kehittää toimintatapojaan ja sähköverkkoaan merkittävästi lähivuosina. Pitkäjänteinen, osaava ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on yksi tärkeimmistä resursseista, kun vastataan koveneviin haasteisiin. Yhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiössä tehdyn esityksen organisaation kehittämisestä ja vahvistamisesta. Esityksen mukaiset toimenpiteet on jo aloitettu ja niitä jatketaan alkaneena vuonna. Toimenpiteillä varmistetaan mm. henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja myös ns. hiljaisen tiedon säilymistä. Kiitän yhtiön hallintoa, henkilökuntaa ja muita sidosryhmiä työstä yhtiön parhaaksi. Heikki Hukkanen VUOSIKERTOMUS

6 yrityshallinto Omistussuhteet Hallitus Yhtiö kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiönä on Pellon Sähkö Oy. Yhtiön osakepääoma ,51 euroa on jaettu osakkeeseen. Suurimmat osakkeenomistajat ovat emoyhtiö Pellon Sähkö Oy 53,7 % sekä jakelualueen kunnat ja kuntien omistamat yhtiöt 23,6 % omistusosuudella. Yksityisten henkilöiden omistuksessa on 20,2 % yhtiön osakkeista. Pellon Sähkö Oy 53,7 % Kunnat ja kuntien omistamat yhtiöt 23,6 % Muut yritykset ja yhteisöt 2,4 % Yksityiset henkilöt 20,3 % Yhtiöjärjestyksen mukaan kolmannes hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 7 kertaa ja kokousten pöytäkirjat sisältävät 59. Hallituksen kokoonpano erovuorossa Puheenjohtaja Antti Mäkituomas varatuomari, Pello 2013 Varapuheenjohtaja Jouni Ollikkala talouspäällikkö, Ylitornio 2013 Varsinaiset jäsenet Seppo Kivelä optikko, Pello 2015 Heikki Kummu pankinjohtaja, Tornio 2015 Reijo Lassila toimitusjohtaja, Pello 2015 Jukka Kristo toimitusjohtaja, Rovaniemi 2014 Tapani Melaluoto kunnanjohtaja, Ylitornio 2014 Varajäsenet Jukka Järnström toimitusjohtaja, Pello 2013 Heikki Havanka kunnanjohtaja, Kolari 2014 Martti Kovalainen toimitusjohtaja, Pello 2015 Sihteeri Matti Pahkasalo hallintopäällikkö Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24. päivänä huhtikuuta Pellossa. Kokouksessa oli edustettuna 12 osakasta, yhteensä osakkeella. Kokouksessa käsiteltiin ja päätettiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Tarkastustoiminta Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet Ari Tauriainen, KHT ja Eija Pasula, HTM sekä varatilintarkastajina Anne Räisänen, KHT ja Risto Hyvönen, KHT. Kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan on suorittanut Ernst & Young Oy. Inspecta Tarkastus Oy:n tarkastaja Erkki Niku suoritti sähkölaitoksen määräaikais- ja varmennustarkastuksen. Osakkuudet ja jäsenyydet Yhtiö on osakkaana tai jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Osakkuudet: Tornionlaakson Voima Oy Energiapolar Oy Lapin Sähkövoima Oy Kittilän Alueverkko Oy Kymppivoima Oy Kymppivoima Hydro Oy Pohjois-Suomen Energiatieto Oy Ylitornion Osuuspankki Pellon Vesihuolto Osuuskunta Jäsenyydet: Energiateollisuus ry Lapin Kauppakamari Pohjois-Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys Hallituksen jäsenet Reijo Lassila, Jouni Ollikkala, Antti Mäkituomas, Heikki Kummu ja Seppo Kivelä sekä toimitusjohtaja Heikki Hukkanen tutustumassa pienvesivoimaan Norjassa. 6 VUOSIKERTOMUS 2012

7 hallinto Henkilöstö Keskimääräinen henkilöstön määrä 29 henkilöä oli sama kuin edellisenä vuonna. Yhteistyösopimusten mukaan yhtiön henkilöstö hoiti emoyhtiö Pellon Sähkö Oy:n ja omistusyhteysyrityksen Tornionlaakson Voima Oy:n hallinto-, käyttö-, kunnossapito- ja rakennustyöt sekä asiakaspalvelu, myynti- ja laskutuspalvelut myyntiyhtiö Energiapolar Oy:lle. Uutena toimihenkilönä vuoden aikana aloitti suunnitteluinsinööri Henri Vihriälä. Verkostoasentaja Esko Pallari jäi eläkkeelle 41 palvelusvuoden jälkeen. Henri Vihriälä Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestetyistä koulutustilaisuuksista kertyi koulutuspäiviä vakinaista täysiaikaista henkilöä kohti 4,8 päivää. Edelleen panostettiin asiakaspalvelun parantamiseen ja tietojärjestelmien parempaan hyödyntämiseen liittyvään koulutukseen. Asentajien koulutuksessa oli pääpaino työn suunnittelua, työturvallisuutta ja ammattitaidon kehittämistä edistävässä koulutuksessa. Kaksi asentajaa suoritti sähkölaitosasentajan ammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen. henkilöstö Tietojärjestelmien kehittäminen Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönoton valmistelu on jatkunut. Järjestelmän käyttöönotto tapahtuu vuoden 2013 aikana. Johtoryhmä Yhtiön johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Heikki Hukkanen, verkkopäällikkö Kauko Sitomaniemi, hallintopäällikkö Matti Pahkasalo ja henkilöstön edustaja. Henkilöstöryhmien edustajat Sähköalan työntekijät Pääluottamusmies Toimihenkilöt luottamusmies Raimo Kumpurinne Asta Mäki Henkilöstön edustajana johtoryhmässä on ollut Raimo Kumpurinne Työsuojelu Työsuojeluvaltuutettu I varavaltuutettu II varavaltuutettu Työsuojeluasiamiehet Johtoasentaja Jarmo Koivisto Asiakaspalvelija Asta Mäki Johtoasentaja Pentti Kinnunen Johtoasentaja Esko Pallari Johtoasentaja Teuvo Lehtola VUOSIKERTOMUS

8 8 VUOSIKERTOMUS 2012

9 verkosto Rakentaminen Rakentaminen kohdistui edellisvuosien tapaan jakeluverkon ikääntyneiden johtorakenteiden ja muuntoasemien peruskorjaukseen sekä uusimiseen. Taajamien lyhyitä haarajohtoja uusittiin maakaapelirakenteeksi, niissä pylväsmuuntamot korvattiin puistomuuntamoilla. Suurimmat kaapelointikohteet toteutettiin Kolarissa. Merkittävä keskijännitejohdon korvausinvestointikohde valmistui Raanujärvellä. Vanha n. 10 km pituinen avojohto uusittiin maantien varteen. Pylväsrakentamisessa käytettiin edelleen kreosiittikyllästettyjä puupylväitä, joilla on tunnetusti pitkä käyttöikä. Niiden käytöstä on tullut lisähaasteita, pihakaivojen lähelle sekä pohjavesialueille kreosiittikyllästeisiä pylväitä ei suositella asennettavaksi. Kreosiittipylväät pyritään korvaamaan muilla kyllästemateriaalilla arimmissa rakentamiskohteissa. Merkittävien johtopituuksien vuoksi pylväsrakentaminen on vielä tarpeen maaseutuverkossa, vaikka tulevan sähkömarkkinalain vaatimusten myötä taajamien maakaapelointi lisääntyy. Uusia sähköistämiskohteita tunturialueella ei tullut juuri lainkaan. Jälkiliittymien kysyntä väheni myös koko toimialueella. Ylläsjärven uuden 110kV siirtojohdon ja sähköaseman suunnittelua jatkettiin. Etäluettavien sähkömittareiden massavaihtotyö eteni suunnitellusti. Mittalaitekannasta oli vuoden lopussa vaihdettu etäluettavaksi n. 70 %. SÄHKÖtön aika asiakkaalla h/a kunnossapito ja vikojen korjaus Käyttö- ja kunnossapito Kulunut vuosi oli jakeluhäiriöiden osalta suotuisampi edellisvuoteen verrattuna. Keskijännitevikoja syntyi yhteensä 65 kpl, niistä merkittävin osa tapahtui tammi-maaliskuussa. Sähkötön aika häiriöiden vuoksi oli asiakkaalla keskimäärin 1,9 h. Kesäkuussa siirtoverkon 110kV komponenttivika pimensi jokivarren hetkellisesti. Rengasverkon avulla häiriökohde saatiin nopeasti rajattua ja palautettua sähkönjakelu ennalleen. Keskijänniteverkon kauko-ohjattavia erotinasemia lisättiin Ylitornion jakelualueelle. Käyttötoimintoihin hankittiin uusi varavoimayksikkö korvaamaan lähinnä peruskorjauskohteiden keskeytysaikaista sähkönjakelua. käyttöpaikat ja sähkön siirto uudet sähköliittymät 90 kpl jakeluverkkoon investoitiin 1,1 milj. euroa käyttö- ja kunnossapitokustannukset 0,7 milj. euroa VUOSIKERTOMUS

10 TULOSLASKELMA hallituksen toimintakertomus 2012 Yhtiön rakenne Yhtiö harjoittaa verkkoliiketoimintaa Länsi-Lapissa pääosin neljän kunnan alueella. Lisäksi yhtiöllä on osuuksia vesivoiman ja tuulivoiman tuotannosta sekä rakenteilla olevan vesivoiman, tuulivoiman ja ydinvoimalan tuotannosta. Paikallisena ja toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä toimii Energiapolar Oy. Tornionlaakson Sähkö Oy:n omistusosuus myyntiyhtiöstä on 18 %. Tornionlaakson Sähkö Oy kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Pellon Sähkö Oy. Yhtiö hoitaa sopimusten perusteella emoyhtiön ja Tornionlaakson Voima Oy:n hallinto-, käyttö- ja kunnossapitotyöt sekä asiakas- ja laskutuspalveluja myyntiyhtiölle. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Yhtiön toimialueella käytettiin tilikaudella sähköä 215 miljoonaa kilowattituntia. Sähkön kulutus lisääntyi runsaat neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lisäys johtui talouden hienoisesta virkistymisestä ja edellisvuotta kylmemmästä loppuvuodesta. Lisäksi sähköä vietiin Ruotsiin noin 20 miljoonaa kilowattituntia 45 kv varayhteyksien kautta. Poikkeuksellinen sähkön vienti mahdollisti Vattenfallille 130 kv siirtojohdon rakentamisen nykyisen 40 kv syöttöjohdon rinnalle. Vahvempi siirtoyhteys oli välttämätön Pajalan alueen kaivostoiminnalle. Vuoden 2013 alussa toteutettu sähkön verottomien siirtohintojen korotus nosti sähkön siirtohintaa kotitalouksien osalta keskimäärin 0,4 senttiä kilowattitunnilta. Osakkuussähkön tuotanto oli yhteensä 168 miljoonaa kilowattituntia. Norjasta vuokratun vesivoiman tuotanto oli keskimääräinen ja Kemijoki sähkön tuotanto runsaat 13 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tornionlaakson Voiman tuotanto nousi edellisestä vuodesta 50 prosenttia. Osakkuussähkö myytiin Energiapolarille ja sähköpörssiin. Etäluettavien mittareiden vaihtotyöstä lähes 70 % oli tehty kertomusvuoden loppuun mennessä. Suurin osa mittareista saadaan vaihdettua vuoden puoliväliin mennessä. 10 TIETOJA TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2012 Talouden kehitys Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli tilikauden lopussa 27 vakinaista työntekijää sekä yksi määräaikainen ja yksi osa-aikainen työntekijä. Henkilöstön keski-ikä oli tilikauden päättyessä 50 vuotta. Sopimusten mukaan yhtiön henkilöstö hoiti emoyhtiö Pellon Sähkö Oy:n ja puoleksi omistamansa Tornionlaakson Voima Oy:n hallinto-, käyttö- ja kunnossapitotyöt sekä asiakas-, myynti- ja laskutuspalvelut myyntiyhtiö Energiapolar Oy:lle. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yhtiön liikevaihto oli 12,3 miljoonaa euroa ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 23 prosenttia ja tulos parani huomattavasti edellisestä vuodesta. Liikevaihtoa nosti euroa poikkeuksellinen sähkönmyynti ja -siirto Ruotsiin. Osakkuussähkön tuotannon kannattavuutta rasitti pörssisähkön edellisiä vuosia alhaisempi hintataso, jota painoi talouden matalasuhdanne ja koko vuoden Pohjoismaissa vallinnut hyvä vesitilanne. Tuotannon kannattavuus säilyi kuitenkin kohtuullisena kasvaneiden tuotantomäärien ansioista. Verkkotoiminta oli nyt kolmen tappiollisen vuoden jälkeen lievästi voitollinen. Verkkotoiminnan tuloksessa on otettu huomioon myyntiyhtiössä yli kymmenen vuoden jaksolta kertyneet sähkönsiirtohäviöiden laskutusta suuremmat häviöt, arvoltaan noin euroa. Verkkotoiminnan tappioputki kyettiin katkaisemaan, koska toimintavuoden alussa verottomia sähkön siirtohintoja nostettiin ja sähkön siirron määrät kääntyivät kasvuun edellisen vuoden notkahduksen jälkeen. Uusista sähköliittymistä kertyi liittymismaksuja euroa. Liittymismaksut vähenivät edellisestä vuodesta ja ne ovat edelleen keskimääräistä pienempiä. Investointeihin käytettiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinnit olivat 3,1 miljoonaa euroa, josta etäluettavien mittareiden asennuksiin käytettiin toimintavuonna lähes 2 miljoonaa euroa. Mittaroinnin kokonaisinvestointi on runsaat 3 miljoonaa euroa. Osinkoa jaettiin edellisen vuoden tuloksesta ja aikaisemmin kertyneistä voittovaroista 0,84 miljoonaa euroa. Yhtiön tilaa ja taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto, Liikevoitto, % liikevaihdosta Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, % liikevaihdosta Oman pääoma tuotto % 18,2 9,2 10,9 Sijoitetun pääoman tuotto % 12,9 6,1 8,0 Omavaraisuusaste % Bruttonvestoinnit pysyviin vastaaviin, Henkilöstö keskimäärin Palkat ja palkkiot Yhtiön liikevaihto nousee ja tulos paranee edellisestä vuodesta. Sähkön markkinahinnat säilynevät edelleen alhaisella tasolla talouden taantuman ja Pohjoismaiden ainakin alkuvuoden kohtuullisen vesitilanteen vuoksi. Norjassa olevat säännöstelyaltaiden pinnat ovat hiukan keskimääräistä alempana. Sähköntuotannon kannattavuus pysynee siten enintään kohtuullisella tasolla. Yhtiön verkkotoiminnan tulosta parantaa vuoden vaihteessa toteutettu maltillinen hinnankorotus ja kertaluontoinen runsaan miljoonan euron kapasiteettivarausmaksu, joka peritään yhtiön 110 kv siirtoverkkoon liittyvältä tuulipuistolta. Yleinen kustannustason ja kantaverkkokustannusten nousu 15 prosentilla leikkaavat kuitenkin verkkotoiminnan kannattavuuden kehittymistä.

11 TULOSLASKELMA Riskit ja epävarmuustekijät Tulos riippuu sähköntuotannon osalta markkinahinnan kehityksestä sekä sadannasta voimalaitosalueilla. Hintariskiä lisää se, että sähköpörssin finanssituotteilla toteutettavaa sähköntuotannon suojausta ei ole kannattanut tehdä viimevuoden puolenvälin jälkeen alhaisten sähköjohdannaisten hintojen vuoksi. Sähköverkoston häviösähkön hankintaa on vastaavasti suojattu useammaksi vuodeksi alhaisen hintatason ansiosta. Verkkotoiminnan suurimmat riskit liittyvät mahdollisiin häiriöihin sähkönjakelussa. Sähkömarkkinalain muutos on jo poliittisessa käsittelyssä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on antanut laista muutosesityksen hallitukselle. Hallituksen esitys annettaneen Eduskunnalle helmi-maaliskuussa. Käytännössä TEM:n esittämien sähkökatkojen tavoitetasojen (taajama 6 h ja maaseutu 36 h) ehdottomuus johtaa yli-investointeihin, joiden vaikutus siirtohintoihin on merkittävä. Lisäksi pitkistä, laajavaikutteisista sähkökatkoksista saattaa aiheutua erittäin suuret kustannukset mittavien korjaustöiden ja asiakkaille maksettavien nousevien vakiokorvausten takia. Ympäristövaikutukset Hallintoelimet Hallitus Puheenjohtaja Antti Mäkituomas varatuomari, Pello Varapuheenjohtaja Jouni Ollikkala talouspäällikkö, Ylitornio Jäsenet Seppo Kivelä optikko, Pello Jukka Kristo toimitusjohtaja, Rovaniemi Heikki Kummu pankinjohtaja, Tornio Reijo Lassila toimitusjohtaja, Pello Tapani Melaluoto kunnanjohtaja, Ylitornio Varajäsenet Heikki Havanka kunnanjohtaja, Kolari Jukka Järnström toimitusjohtaja, Pello Martti Kovalainen toimitusjohtaja, Pello Tilintarkastus Tilintarkastajat Ari Tauriainen KHT, Rovaniemi Eija Pasula HTM, Ylitornio Varatilintarkastajat Anne Räisänen KHT, Rovaniemi Risto Hyvönen KHT, Oulu Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,33 Liiketoiminnan muut tuotot , ,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,27 Ulkopuoliset palvelut , ,27 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,97 Muut henkilösivukulut , ,68 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,09 Liiketoiminnan muut kulut , ,15 LIIKEVOITTO , ,60 Rahoitustuotot ja kulut Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksissä , ,83 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,92 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta , ,93 Rahoitusarvopaperien arvon alentumiset Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille , ,53 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , ,75 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys , ,34 Tuloverot , ,45 TILIKAUDEN VOITTO , ,96 Verkkoliiketoiminnassa merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat sähköverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta. Haittavaikutuksia pyritään vähentämään kehittämällä suunnittelua, valitsemalla sijoituspaikkoihin sopivimmat pylväsmateriaalit ja kyllästeaineet sekä tiivistämällä yhteistyötä kaavoittajien kanssa. Purettu materiaali hyödynnetään verkon rakentamisessa tai toimitetaan kierrätykseen. Yhtiö on mukana energia-alan energiatehokkuussopimuksessa. Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,00 euroa, josta tilikauden voitto on ,05 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 9,00 euroa osaketta kohti, yhteensä euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. TIETOJA TILINPÄÄTÖKSESTÄ

12 TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,50 Muut pitkävaikutteiset menot 6 537, ,81 Ennakkomaksut , ,31 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,20 Rakennukset ja rakennelmat , ,80 Verkosto , ,52 Koneet ja kalusto , ,96 Muut aineelliset hyödykkeet , ,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,29 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,26 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,01 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,03 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,65 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,09 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,78 Siirtosaamiset , , , ,22 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit - - Rahat ja pankkisaamiset , , , ,77 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,51 Arvonkorotusrahasto , ,07 Vararahasto 1 311, ,87 Edellisten tilikausien voitto/ tappio , ,99 Tilikauden voitto , , , ,40 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,22 Vieras pääoma Pitkäaikainen Liittymismaksut , ,29 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,29 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,99 Velat saman konsernin yrityksille , ,31 Velat omistusyhteysyrityksille , ,72 Muut velat , ,00 Siirtovelat , , , , , ,77 12 TIETOJA TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2012

13 rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut -81 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis.(-) / väh.(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen väh. (-) / lis.(+) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ( A ) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten lisäys Lainasaamisten takaisinmaksut Luovutustulot ja muut vähennykset muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Saadut korot investoinneista Investointien rahavirta ( B ) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Saadut liittymismaksut Rahoituksen rahavirta ( C ) Rahavirtojen lisäys/ vähennys ( A-B+C ) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa TIETOJA TILINPÄÄTÖKSESTÄ

14 laadintaperiaatteet ja menetelmät Konsernisuhde Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiönä on Pellon Sähkö Oy, kotipaikka Pello. Konsernitilinpäätöksen jäljennös on saatavissa Pellon Sähkö Oy:n konttorista Myllytie Pello. Pysyvien vastaavien arvostus Aineettomat ja aineelliset hyödykeet on merkitty hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: Vuotta Tasapoisto% Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat ,3-2,5 Kevyet rakennelmat Verkosto ,5 Koneet ja kalusto Rahoitusvälineiden arvostus Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Liikevaihto toimialoittain Verkkoliiketoiminta Tuotanto Palveluiden myynti ja muut tulot Liiketoiminnan muut tuotot käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Henkilöstömenot Palkat eläkekulut Muut henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut aktivoidut henkilöstömenot Maksetut palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet Muu henkilöstö Tilikauden kokonaispalkat Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Tilintarkastus Tilintarkastuspalkkiot Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

15 tasetta koskevat liitetiedot Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden muutokset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hank.meno Kert. SUMU- Kirjanpitoarvo poisto Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik.menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakenn Verkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Tase-erät yhteensä Osakkeiden ja osuuksien tasearvoon sisältyy 1994 tehtyjä arvonkorotuksia Arvonkorotusrahastosta on siirretty rahastoanneissa osakepääomaan Kirjanpitoarvo Kokonaispoistojen ja Kokonaispoistojen suunnitelmapoistojen jälkeinen kertynyt erotus menojäännös aineettomat oikeudet Muut pitkävaik.menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakenn Verkosto koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet keskeneräiset hankinnat Osakkeet ja osuudet Tase-erät yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet osakkeita osuus Nimellisarvo kirjanpitoarvo oma pääoma voitto kpl % Omistusyhteysyritykset Tornionlaakson Voima Oy , Kittilän Alueverkko Oy , Omistusyhteysyritykset yht Muut osakkeet ja osuudet Lapin Sähkövoima Oy , Energiapolar Oy , Kymppivoima Oy , Kymppivoima Hydro Oy , Muut pienet omistusosuudet yht Muut osakkeet ja osuudet yht Yhtiö on sitoutunut kattamaan vuonna 2016 valmistuvalta ydinvoimalaitokselta hankimmallaan energialla osuutensa laitoksen rakentamis- ja sähköntuotantokustannuksista sekä ostamaan varaamansa osuuden Kymppivoima Tuotanto Oy:n Statkraftilta 15 vuoden leasingsopimuksella hankkimasta Ranan vesivoimalaitoksen sähköntuotanto-osuudesta. Lisäksi yhtiö on sitoutunut osallistumaan Kymppivoima Oy:n kautta omistuksensa mukaisella osuudella uuden ydinvoimalaitoksen (Olkiluoto 4) suunnittelu- ja kilpailutusvaiheen kustannuksiin. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT