Romanien asumisen yhdenvertaisuus Seminaariraportti ja toimenpide-ehdotuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Romanien asumisen yhdenvertaisuus Seminaariraportti ja toimenpide-ehdotuksia"

Transkriptio

1 Romanien asumisen yhdenvertaisuus Seminaariraportti ja toimenpide-ehdotuksia YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke Syyskuu 2012 Liisa Männistö

2 Sisältö 1. Oma koti kullan kallis tavoitteena avoin keskustelu Koti luo turvallisuutta Romanit Suomessa Romanien asumisen yhdenvertaisuus selvityksen valossa Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen hyvät käytännöt Yhteenveto seminaarikeskusteluista Pääteemat Learning café -keskustelut Pohdintaa ja jatkotoimenpiteet Tämä raportti on tuotettu osana YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan yhteisöjen työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta PROGRESS-ohjelmasta ( ). Raportissa ilmaistut mielipiteet ovat toteuttajan omia, eikä Euroopan komissio vastaa raportin sisällön käytöstä. Tämän raportin sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission kantoja tai näkemyksiä. YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle on hallinnon, viranomaisten sekä syrjintävaarassa olevia ryhmiä edustavien elinten ja järjestöjen välinen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Projektia toteuttavat eri ministeriöt, puolustusvoimien Pääesikunta sekä Saamelaiskäräjät ja syrjinnän vaarassa olevia tahoja edustavat järjestöt ja neuvottelukunnat. Lisätietoa osoitteesta 2

3 Miten yhdenvertaisuus toteutuu romanien asumisessa? Millaisia ongelmia romanit kohtaavat asunnon saannissa, asunnon vaihdon yhteydessä ja muissa asumiseen liittyvissä tilanteissa? Miten asumisen haasteisiin voidaan vastata ja millaisia ratkaisuja on olemassa asumisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi? 1. Oma koti kullan kallis tavoitteena avoin keskustelu Etelä-, Itä-, Pohjois- ja Varsinais-Suomen aluehallintovirastot, alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ja YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke järjestivät touko-kesäkuussa 2012 neljä alueellista Oma koti kullan kallis -seminaaria romanien asumisen yhdenvertaisuudesta. Seminaareissa tavoitteena oli keskustella romanien asunnon saantiin ja asumiseen liittyvistä haasteista sekä etsiä niihin ratkaisuja yhdenvertaisuuden toteutumisen ja hyvien toimintatapojen kautta. Seminaarit perustuivat Suomen romanipoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotuksiin. Seminaareissa esiteltiin ympäristöministeriön rahoittaman selvityksen 1 tuloksia ja keskusteltiin romanien asumisen yhdenvertaisuudesta, asumiseen liittyvistä haasteista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista. Seminaarit oli suunnattu kuntien asunto- ja muille viranomaisille, kuntapäättäjille, paikallisten romanityöryhmien jäsenille, kansalaisjärjestöille, romaniyhteisöille, kiinteistöyhtiöiden ja isojen vuokraasuntovälittäjien edustajille, isännöitsijöille ja muille asuntoasioissa toimiville tahoille. Neljässä seminaarissa oli yhteensä 112 osallistujaa ja ne järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki (30.5.), Turku (6.6.), Mikkeli (12.6.) ja Oulu (13.6.). Tähän raporttiin on koottu seminaareissa esiin nousseita huomioita asumisen yhdenvertaisuudesta sekä ehdotuksia romanien asumisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Seminaarien ohjelmat, tausta-aineistot ja puhujien esitykset on julkaistu osoitteessa Raportin loppuun (s. 16) on koottu YES-hankkeen romanien asumisohjelman ohjausryhmän ehdottamia jatkotoimenpiteitä romanien asumisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 1.1 Koti luo turvallisuutta Jokaisen neljän seminaarin avauspuheenvuoron pitäjä korosti kodin ja hyvän asumisen merkitystä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Johtaja Esa Ellala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta piti tärkeänä avointa vuoropuhelua asuntotoimijoiden ja romaniyhteisön kesken. Ellala peräänkuulutti hyvän asiakkuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Asumisasioissa keskeisenä lähtökohtana tulee Ellalan mukaan olla yhdenvertaisuuden toteutuminen arjessa paikallisella tasolla. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja kansanedustaja Pauliina Viitamies pitivät yhteiskunnan ilmapiiriä tärkeänä asumisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Jokaisella tulisi olla oikeus omaan kotiin, eikä mikään yksittäinen väestöryhmä saisi olla lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa. Toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg painotti, että koti luo turvallisuutta, joka antaa valmiudet kohdata elämän haasteet. 1 YMra 8/2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus 3

4 1.2 Romanit Suomessa Romanien asumistilanne eri puolella Suomea vaihtelee alueittain ja kunnittain jonkin verran. Aluehallintovirastojen (AVI) tehtävänä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa. AVI myös edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista sekä romanien kielen ja kulttuurin vahvistumista. AVI:en asettamien alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien tehtävänä on lisäksi toimia romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä sekä edistää uusien yhteistyömuotojen kehitystä. Erikoissuunnittelija Malla Laiti Etelä-Suomen AVI:sta ja alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta totesi, että Suomen noin romanista arviolta 4500 asuu Etelä-Suomessa (Helsingissä noin 2000). Etelä-Suomen 67 kunnasta 48:ssa asuu romaneja, mikä asettaa alueen kunnille erityisiä velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämisen suhteen. Romaniväestön tarpeita kartoitettaessa viime aikoina on korostunut nuorten romaniperheiden tuen tarve erityisen tärkeää on vanhemmuuden, lasten ja nuorten koulutukseen osallistumisen sekä nuorten identiteetin tukeminen. Sosiaalineuvos Väinö Lindberg Lounais-Suomen alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta muistutti, että Turun seudulla on asunut romaniväestöä jo kolmessa tai neljässä sukupolvessa. Tästä johtuen alueella ei ole samanlaisia asumisen ongelmia kuin seuduilla, joille muuttaa paljon uusia romaniasukkaita. Romanien asumisen yhdenvertaisuuteen on Lindbergin mukaan kuitenkin haasteellista päästä. Erityisenä haasteena Lindberg piti kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista, toteutusta ja valvontaa. Suunnittelija Helena Valentin Itä-Suomen AVI:sta ja alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta arvioi, että Itä-Suomen 52 kunnasta 31:ssä asuu romaneja yhteensä noin Yleisiä haasteita palvelujen järjestämiselle Itä-Suomessa ovat mm. väestörakenne ja huoltosuhde, poismuutto, työttömyys, syrjäytyminen, harva asutus, pitkät etäisyydet, osaavan henkilöstön saatavuus ja pirstaleinen palvelurakenne. Valentinin mukaan alueelliset erot asumispalveluissa ovat huomattavia. Olennaista on se, mikä taho kunnassa tarjoaa asumisalveluja sekä miten palvelut on järjestetty. Valentin painotti, että romaniväki on pääsääntöisesti riippuvainen kunnan tarjoamasta asuntopalvelusta. Myös suunnittelija Henna Huttu Pohjois-Suomen AVI:sta ja alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta muistutti, että romanit kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää avoimilla asuntomarkkinoilla, ja ovat tästä johtuen yleishyödyllisen asuntotarjonnan varassa. Huttu piti valitettavana, että romaniasiakas nähdään usein vain romanina esimerkiksi vammaisuus ja päihde- tai mielenterveysongelmat saattavat jäädä täysin huomiotta. Toisinaan romaninuorille ei tarjota olemassa olevia palveluita, tai niitä tarjotaan liian myöhään. Asumisen ongelmia ilmenee Hutun mukaan sekä viranomaisten että romanien taholta: romaneja saatetaan asuttaa tilapäiskohteisiin tai heidät lähetetään kokonaan toiselle paikkakunnalle. Romanit puolestaan saattavat ratkaista muita ongelmiaan muuttamalla muualle, asunto saatetaan vuokrata edelleen tai vuokrarahat käyttää muihin menoihin. Myös väistämis- ja muuttolupakäytänteet voivat tuottaa ongelmia. 1.3 Romanien asumisen yhdenvertaisuus selvityksen valossa Tutkijat Sinikka Törmä ja Kati Tuokkola esittelivät seminaareissa Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus - selvityksen 2 tuloksia. Referenssi Oy:n toteuttama selvitys perustuu Romanipoliittisen ohjelman toimenpideehdotuksiin ja sen on rahoittanut ympäristöministeriö. 2 YMra 8/2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus (Törmä, Huotari, Tuokkola; huhtikuu 2012) 4

5 Selvityksessä kartoitettiin romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja. Erityisesti tarkasteltiin romanien yhdenvertaisuuden toteutumista sekä suhteessa valtaväestöön että romaniyhteisön sisällä. Selvitys perustuu romaniväestön asumistilannetta koskevaan kanteluaineistoon, asuntotoimijoille tehtyyn kyselyyn sekä viranomaisten, järjestöjen ja romanien haastatteluihin. Törmä ja Tuokkola korostivat, ettei selvityksen tuloksia voi yleistää koskemaan koko romaniväestöä tai kaikkia asukastoimijoita. Romanit ovat heterogeeninen ryhmä, kuten valtaväestökin: kokemukset heidän asumisestaan voivat olla erilaisia samankin kunnan sisällä. Yleisenä huomiona voidaan kuitenkin todeta, että romanien asumisen ongelmissa on taustalla paljon rakenteellisia tekijöitä ja romanien heikko sosioekonominen asema. Osittain on kysymys myös siitä, että valtaväestö ei tunne eikä ymmärrä romanien kulttuurin piirteitä. Usein ennakkoluulot romaneja kohtaan estävät asunnon saannin vapailta markkinoilta, siksi romanit ovatkin riippuvaisia julkisesti rahoitetusta asuntotuotannosta. Toisaalta romanit eivät ole aina tietoisia vuokra-asuntojen asukasvalintaan ja asumiseen liittyvistä menettelytavoista ja säännöistä. Yleisesti ottaen asumisen ongelmat ovat selvityksen mukaan hyvin samanlaisia valtaväestöllä ja romaneilla. Esimerkiksi vuokrarästejä ja aiempia maksuhäiriöitä on molemmilla väestöryhmillä. Yhteisten ongelmien lisäksi romanien asumisen yhdenvertaisuuteen liittyy tiettyjä erityishaasteita, jotka johtuvat yhtäältä syrjinnästä ja ennakkoluuloista valtaväestön taholta, toisaalta kulttuurin sisäisistä käytänteistä ja tavoista. Asumisen ongelmien lisäksi selvityksessä kartoitettiin olemassa olevia hyviä käytäntöjä asumisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Selvityksen lopussa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia romanien asumisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. 1.4 Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Erityisasiantuntija Tuula Tiainen ympäristöministeriöstä ja kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta esittelivät asumisen yhdenvertaisuutta turvaavaa lainsäädäntöä sekä asukasvalintaa koskevia säädöksiä ja ohjeita. Tiainen ja Matinlassi kertasivat asukasvalintojen periaatteita: Asunnon haussa ei ole käytössä jonotusjärjestelmää, vaan valinta perustuu asunnon tarpeen kokonaisarviointiin. Asukasvalinnoista ei tehdä kielteisiä päätöksiä; asunnon saa aina se hakija, joka sitä eniten tarvitsee, muut jäävät odottamaan sopivia vapautuvia asuntoja. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asukasvalintakriteerit ovat aina samat riippumatta siitä kuka tekee valinnat; kunnan tehtävänä on valvoa että säädöksiä noudatetaan. Ongelmatilanteissa tulisi ensisijaisesti ottaa yhteyttä kyseiseen kuntaan. Jos on syntynyt epäily syrjinnästä, tulee ottaa yhteyttä Vähemmistövaltuutetun toimistoon. Luottotiedoissa olevat maksuhäiriöt eivät ole pätevä este asunnon myöntämiselle, kun asukasvalinnan perusteet muuten täyttyvät. Vuokrarästien osalta on tehtävä maksusuunnitelma, lisäksi sosiaalitoimen kanssa voidaan neuvotella jälleenvuokraussopimuksesta, vuokrarästien maksamiseen voidaan hakea ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, tai asukkaan kanssa voidaan tehdä määräaikainen vuokrasopimus, jonka aikana vuokranmaksukykyä seurataan. Asuntohakemukset sisältävät salassa pidettävää tietoa; yksittäisistä hakemuksista tai hakijoiden tilanteesta ei saa olla yhteydessä ulkopuoliseen tahoon (romaniyhdyshenkilöön tms.) esimerkiksi muuttoluvan kysymiseksi; sen sijaan muun muassa kulttuuriin liittyvistä asioista voidaan ja on jopa suositeltavaa keskustella yleisellä tasolla. Asuntoasioiden sujumiseksi on tärkeää saada menettelytavat molemmin puolin yhdenmukaisiksi: asukasvalitsijoille on annettava työrauha ja vuorovaikutus asiakkaan ja asukasvalitsijan välillä on saatava toimivaksi. 5

6 2. Asumisen hyvät käytännöt Seminaarien yhtenä tavoitteena oli etsiä hyviä käytäntöjä romanien asunnon saantiin ja asumisen yhdenvertaisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä seminaareissa esitellyistä hyvistä käytännöistä. Naapuruussovittelu ja Asumispakki (Kotilo-projekti, Pakolaisapu) Naapuruussovittelun tavoitteena on asumisviihtyvyyden parantaminen monimuotoisissa lähiöissä. Naapuruussovittelussa asukkaiden välinen riita tai konflikti pyritään ratkaisemaan ilman että se kärjistyy. Sovittelu on avointa keskustelua asukkaiden välisen konfliktin osapuolten kesken koulutettujen ja puolueettomien sovittelijoiden johdolla. Naapuruussovittelussa osapuolet ottavat vastuun omasta toiminnastaan ja vahinkoa kärsinyt osapuoli saa tyydyttävän selityksen tai korvauksen tapahtuneesta. Perusperiaatteena on, että riitojen osapuolilla itsellään on välineet päästä ulos riidoista. Asumispakki on räätälöitävissä oleva malli konkreettiseen asumisopastukseen. Tällä hetkellä koulutetaan kouluttajia käyttämään mallia, ja tavoitteena on edistää hyvää asumista sekä välittää oikeaa tietoa asumisesta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisätietoa: Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta (Jyväskylän kaupunki) Asumisneuvonta on järjestetty hieman eri tavoin eri puolilla Suomea; Jyväskylässä sosiaalisen isännöinnin toimintamalli on ollut menestys. Tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Jyväskylässä toimii yksi asumisneuvoja ja taloyhtiöt ovat mukana toiminnassa. Toimintatapoina ovat asiakastapaamiset, puhelinneuvonta, palveluohjaus, yhteistyö sosiaalitoimen ja vuokrayhtiöiden kanssa sekä muu verkostoyhteistyö. SAS-ryhmä (Selvitä Arvioi Sijoita) tekee yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman, jossa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet asumisen suhteen ja keinot niihin pääsemiseksi. Yhdenvertaiset asukasvalinnat (Mikalo Oy, Mikkeli) Romanikulttuuriin liittyvät erityistoiveet pyritään ottamaan huomioon asuntojen jaossa (ARA:n ohjeistuksen mukaisesti). Asukasvalitsijat ovat tutustuneet romanikulttuuriin, mutta eivät voi tuntea yksityiskohtia; hakija itse onkin velvollinen selvittämään, voiko hän muuttaa tiettyyn taloon tai alueelle. Romaneilla ja valtaväestöllä on usein hyvin samanlaisia ongelmia. Kun asukas ottaa ajoissa yhteyttä asuntotoimistoon, ongelmista voidaan keskustella ja ne voidaan ratkaista yhdessä. 6

7 Asumisneuvonta (Akseli Kiinteistöpalvelut Oy, Turku) Asumisneuvontatoiminta vakinaistettiin Turussa 11/2006. Neuvonnan kohderyhmänä ovat asumisen ohjausta ja neuvontaa tarvitsevat asukkaat. Tarkoituksena on ohjata asiakas oikeisiin palveluihin tai palvelu kotiin jos asukas näin haluaa. Ennaltaehkäisevyys ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä periaatteita. Toiminnan tavoitteena on alue- ja verkostotyö sekä asukkaiden neuvominen ja opastaminen, jotta he saavat tarvitsemansa palvelut. Yhteistyötä tehdään esim. etsivän nuorisotyön kanssa. Usein pelkkä asioista keskustelu riittää ongelman ratkaisemiseksi Vuokranmaksuongelmatilanteissa selvitetään onko mahdolliset tuet haettu sekä avustetaan lomakkeiden täytössä. Asumisongelmien taustalla on usein elämänhallintaongelmia, perheväkivaltaa tms. tilanne pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö sosiaalitoimiston työntekijän kanssa: näin päästään pureutumaan ongelmiin perusteellisesti paikan päällä. Oulun kaupungin asumisneuvontahanke ( ) Tavoitteena oli vaikeasti asutettavien asiakkaiden asuttaminen, erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden pitempiaikaisen asumisen tukeminen sekä häätöjen vähentäminen ja ennaltaehkäisy. Asumisneuvonta oli asiakkaan tilanteeseen paneutuvaa sekä rinnalla kulkevaa ohjaus- ja neuvontatyötä yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa (ks. kuvio 1). Palvelun tarpeeseen johtaneita syitä voivat olla esim. ylivelkaantuminen, vuokravelka, häätöuhka, häätö, asunnottomuus, asunnon vaihto tai häiritsevä asuminen. Yleensä kaikesta pystyy neuvottelemaan ja usein löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, jolla asuminen pystytään turvaamaan. Työmenetelmät ja hyvät käytännöt: keskustelutilaisuudet, kulttuuri- ja asumisinfot yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa Turom-koulutukset, joissa romanit ja pääväestön edustajat voivat tutustua toisiinsa ryhmissä ja ylittää kulttuurien välisen sillan suunnitelmallinen sopimus asumisen turvaamiseksi VastVastensa-opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille Talous tasapainoon -koulutusmateriaali sovittelutoiminta yhteisöllisyyden tukeminen asuinalueilla Tällä hetkellä Oulun kaupunki ei tarjoa varsinaista asumisneuvontapalvelua, mutta ohjaustyötä asumis- ja sosiaalipalveluissa on tehostettu. Osa vuokranantajista on kehittänyt sosiaalista isännöintiä ja asuinalueilla toimivat asukastuvat pyrkivät tukemaan alueellista yhteisöllisyyttä. Lisäksi kaupungilla on vastuu erityisryhmien asumisen verkoston koordinoinnista. 7

8 Kuvio 1. Oulun kaupungin asumisneuvontahanke Lähde: Jaana Pasma 3. Yhteenveto seminaarikeskusteluista Oma koti kullan kallis -seminaarien tarkoitus oli edistää tiedonkulkua ja vuorovaikutusta paikallisten ja alueellisten romaniyhteisöjen sekä kuntien asuntoviranomaisten, kuntapäättäjien, kansalaisjärjestöjen, kiinteistöyhtiöiden ja isojen vuokra-asuntovälittäjien, isännöitsijöiden ja muiden asuntotoimijoiden kesken. Tähän osioon on koottu tiivistelmä niistä teemoista, jotka nousivat esiin seminaarien keskusteluissa. Ennalta oli odotettavissa, että romanikulttuurin sisäiset käytännöt, kuten muuttolupa ja väistämisvelvollisuus herättäisivät keskustelua. Seminaareissa pyrittiin kuitenkin pääasiassa keskittymään asuntotoimijoiden ja romaniyhteisön keskinäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Romanikulttuurin sisäisiä käytänteitä käsiteltiin vain niiltä osin, kun niillä on suoria yhtymäkohtia asukasvalintoihin, asumisneuvontaan, asuntotoimijoiden ja romanien väliseen yhteistyöhön, tai asumisen yhdenvertaisuuteen valtaväestön ja romanien kesken. Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa yhtenä toimenpide-ehdotuksena asumisen yhdenvertaisuuden kehittämisen osalta on tukea toimia, joilla edistetään romaniväestön sisäistä syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta asumispaikan valinnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi YES5-hankkeessa onkin syksyllä 2012 tarkoitus järjestää keskustelutilaisuuksia alueellisten tai paikallisten romaniyhteisöjen kanssa romanikulttuurin sisäisistä, asumisen yhdenvertaisuutta heikentävistä käytännöistä. Luvussa 3.1 esitetään yhteenveto seminaarikeskusteluiden pääteemoista ja kysymyksistä, jotka nousivat esiin seminaaripuheenvuorojen perusteella. Luvussa 3.2 on tiivistelmä seminaarien Learning café - keskusteluiden kysymyksistä ja niihin esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista. 8

9 3.1 Pääteemat Seminaarien keskusteluosiot osoittivat, että asumisen yhdenvertaisuus on hyvin moniulotteinen aihepiiri. Kuviossa 2 esitetään kooste seminaarikeskustelujen pääteemoista. Keskustelujen sisältöä on avattu tarkemmin sivuilla Kuvio 2. Kooste seminaarikeskustelujen pääteemoista Asunnon koko ja vuokranmaksukyky Asukasvalintojen läpinäkyvyys Monipuolinen asukasrakenne Vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa Asumisen yhdenvertaisuus Väistämisvelvollisuus ja muuttolupa Syrjintäepäilyt ja kantelumenettely Romanikulttuurin huomioiminen Romaniyhdyshenkilön käyttö Asukasvalintojen läpinäkyvyys Keskusteltiin siitä, miten paljon valintaprosesseista ja -kriteereistä kerrotaan asunnonhakijoille Todettiin, että asukasvalintojen läpinäkyvyyttä on vaikea lisätä salassapitovelvollisuuden vuoksi Pohdittiin, käydäänkö hakijoiden kanssa riittävästi keskustelua asuntoon kohdistuvista vaatimuksista ja niiden vaikutuksesta asunnon saantiin Paljon on kiinni asiakkaan toiveista; jos haettavalle asunnolle asetetaan tiukkoja kriteerejä, voi olla vaikea saada asuntoa Viranomaisella on velvollisuus neuvoa ja ohjeistaa asuntohakemuksen teossa Asukasvalitsijan on pyydettävä tarvittaessa lisäselvityksiä hakemukseen ja kiireellisissä tapauksissa keskusteltava hakijan kanssa asunnolle asetettavista vaatimuksista On tärkeää että asukasyhteisö tuntee asukasvalintakriteeristön ja asukkaille sekä asunnonhakijoille tiedotetaan yleisistä asukasvalintoihin liittyvistä asioista Hakijoilla on myös monesti väärä käsitys todellisesta asuntotilanteesta 9

10 Monipuolinen asukasrakenne Todettiin, että monipuolisen asukasrakenteen käsitettä käytetään toisinaan väärin Saatetaan esim. vedota siihen, että jos johonkin vuokrataloon otetaan romaneja asumaan, valtaväestö muuttaa sieltä pois tämä ei kuitenkaan ole peruste olla myöntämättä asuntoa romanille Monipuolisella asukasrakenteella tarkoitetaan myös sitä, että samaan taloon ei pidä sijoittaa pelkästään tai pääosin huono-osaisia asukkaita Väistämisvelvollisuus ja muuttolupakäytäntö Asuntotoimijat toivat esiin huolen siitä, että jos lähes jokaisessa asuntokohteessa asuu jo romaneja, ei uusille romaneille voida antaa asuntoa tähän toivottiin uusia käytäntöjä Osa romaneista pitää käytäntöä ennaltaehkäisynä, jolla vältetään suurempia ongelmia; väistämisvelvollisuuden taustalla on joidenkin romanien mukaan kunnioitus niitä ihmisiä kohtaan joita on loukattu. Asuntotoimijoiden näkökulmasta kyse on romanikulttuurin sisäisestä dynamiikasta; käytännössä on sama miten viranomaiset toimivat, jos yhdenvertaisuus ei toteudu romanien keskuudessa. Kyse on kuitenkin lainvastaisesta toimintatavasta, joka on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Suomen perustuslaki takaa kaikille vapaan liikkumisen maassa; lisäksi asukasvalinnoista ei saa olla yhteydessä ulkopuolisiin. Tuotiin myös esiin, että perustuslaissa on turvattu romanien oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Romaniyhdyshenkilön käyttö asukasvalinnoissa Osa romaneista kokee, että käyttämällä romaniyhdyshenkilöitä helpotetaan viranomaisten työtä ja ennaltaehkäistään häiriköiden pääsy paikkakunnalle; suojellaan omaa paikkakuntaa ja mainetta Yhdyshenkilötoiminta voi olla myös hyödyllistä: joskus hakija ei osaa hoitaa omaa asiaansa tai virkailija ei ymmärrä mistä romanikulttuurissa on kyse. Käytäntö on kuitenkin lainvastainen, jos yksittäisen henkilön asioista keskustellaan hänen tahtomattaan ulkopuolisen tahon kanssa. Käytäntö voi toimia vain, jos yhdyshenkilö on täysin puolueeton taho ja mikäli asiakas itse voi valita puolestapuhujansa. 10

11 Romanikulttuurin huomioiminen asukasvalinnoissa Toisinaan kulttuurisia seikkoja ei huomioida lainkaan ja asunnon saaminen tai vaihto voi olla hyvin vaikeaa. Asuntotoimijat on kuitenkin ohjeistettu ottamaan romanikulttuuri mahdollisuuksien mukaan huomioon asukasvalinnoissa. Syrjintäepäilyt ja kantelumenettely asukasvalintoihin liittyen Todettiin, että asukkaiden ja asunnonhakijoiden oikeussuojakeinot ovat heikot, koska asuntohakemuksiin ei anneta kielteisiä päätöksiä, joista voisi valittaa Kun käytössä ei ole jonotusjärjestelmää, saattaa syntyä epäily syrjinnästä Jos hakijasta tuntuu, että häntä on perusteettomasti kohdeltu väärin, asiasta voi olla yhteydessä kunnan asuntotoimeen, ARAan, Vähemmistövaltuutettuun tai eduskunnan oikeusasiamieheen. Yhteydenotto ei kuitenkaan välttämättä johda asunnon saamiseen; viranomainen voi antaa kunnalle/asuntotoimijalle suosituksia ARA ohjaa ainoastaan kunnan ja yleishyödyllisiä asuntotoimijoita, ei yksityisiä Vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa Viranomaisen ja romaniasiakkaan välinen kohtaaminen voi asuntoasioissa olla vaikeaa, jos asuntovirkailija ei tunne romanikulttuuria tai hänellä on kielteisiä ennakkoasenteita romaneja kohtaan. Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun asiakas ei tunne asunnonhakuprosessiin liittyviä seikkoja tai hän esiintyy hyökkäävästi tai uhkaavasti. Olennaista on asukasvalitsijan tahtotila: tahto kohdata ihminen ja nähdä hänen tarpeensa, kuunnella ja auttaa Asunnonhakijan kannalta tärkeää on kuunnelluksi tulemisen kokemus; kun vuorovaikutus onnistuu, ei synny riitaa vaikka asuntohakemus etenisi hitaasti Asunnon koko ja vuokranmaksukyky Monilla romaniperheillä on paljon lapsia ja myös sellaiset romanit joiden lapset ovat jo aikuisia haluavat isompia asuntoja sukulaisten vierailujen varalta tämä voi aiheuttaa kitkaa valtaväestön suhteen Pohdittiin, miten pitäisi toimia silloin, kun yksittäinen henkilö (tai perhe) asuu isossa asunnossa, jota hänellä ei ole varaa maksaa, mutta hän ei suostu muuttamaan pienempään asuntoon. Todettiin, että sosiaalitoimi voi ottaa yhteyttä asuntotoimijaan ja kysyä onko asukkaalta tullut hakemus pienempään asuntoon; toisinaan sosiaalitoimi edellyttää, että asukas ottaa vastaan asunnon mistä tahansa tai toimeentulotuen maksu loppuu; sosiaalitoimi ei myönnä maksusitoumusvakuuksia ylisuuren asunnon maksamiseksi, jos siihen ei ole selkeitä perusteita. 11

12 3.2 Learning café -keskustelut Teema 1. Romanikulttuuri ja asuminen Esimerkkitapaus (kuvitteellinen): Romanivähemmistöön kuuluva Tanja on joutunut irtisanomaan perheensä vuokra-asunnon ja muuttamaan pois paikkakunnalta. Muuton syynä on suvun piirissä syntynyt väistämisvelvollisuus. Tällä hetkellä Tanja asuu miehensä ja 13-vuotiaan tyttärensä kanssa tilapäisesti Tanjan äidin luona. Tilanne on vaikea, sillä pienessä vuokrakaksiossa on vain yksi WC/kylpyhuone. Tanjan äiti pelkää vaikeuksia vuokranantajan taholta, sillä isännöitsijä on jo suullisesti huomauttanut häiriöstä porraskäytävässä. Tanja on tehnyt useita vuokra-asuntohakemuksia äitinsä asuinpaikkakunnalla, mutta kahteen kuukauteen yhtään asuntotarjousta ei ole tullut. Tanja on perustellut asunnon- ja paikkakunnan vaihtamista romanikulttuurilla. Asuntotoimistoissa on puolestaan vedottu luottotietomerkintöihin ja siihen, että melkein kaikissa vuokrataloyhtiöissä asuu jo romaneja, joten Tanjan perheelle ei voida tarjota asuntoa niistä yhtiöistä. Tanja itse kertoo, että ei ole asettanut tällaisia ehtoja asuntohakemuksessa. Pohdittavia kysymyksiä: - Millaisia vaihtoehtoja esimerkkitapauksen ratkaisemiseksi voisi olla? - Millaisia muita ongelmia (esimerkissä esitellyn tapauksen lisäksi) romanit kohtaavat asumisessa etnisen alkuperänsä vuoksi? - Mitkä ongelmat ovat yhteisiä romaneille ja valtaväestölle? Entisestä asunnosta lähdön syy? Vapaaehtoisesti vai pakotettuna? Luottotietomerkintöjen syyt? Selvitetään ja tehdään maksusuunnitelma Asuntohakemus Käydään yhdessä läpi asunnolle asetettavat kriteerit Miten saadaan hakemus sellaiseksi että asunnonhaku edistyy? Jos lähtöön liittyy pakottamista, uhkailua tms., kyseessä poliisiasia Sosiaalinen isännöinti Viranomaisten välinen yhteistyö Perheen tilanteen kokonaisvaltainen selvittäminen Yhteistyö: koulutoimi, sosiaali- ja asuntotoimi Yhteinen neuvonpito Muita ongelmia ennakkoluulot muiden asukkaiden taholta romaneilta ei usein siedetä normaalejakaan asumisen ääniä pelottelua, ulkopuolelle jättämistä (etenkin pihan lasten joukossa) Ratkaisuvaihtoehtoja määräaikainen sopimus isompi vuokravakuus tukihenkilö perheelle HUOMIOITAVA: Se, että jossain taloyhtiössä asuu jo romaneja, ei saa olla automaattisesti syy jättää tarjoamatta toiselle romanille asuntoa samasta talosta 12

13 Teema 2. Asukasvalinnat ARA:n asukasvalintaa koskevassa ohjeistuksessa sanotaan, että romanikulttuuriin liittyviä tapoja tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon asunnonjaossa. Ohjeessa painotetaan, että romanikulttuurin tavat eivät kuitenkaan syrjäytä asumiseen liittyviä perusoikeuksia. Esimerkkinä mainitaan se, että asukasvalinnan tekeminen muuttoluvan ja väistämisvelvollisuuden perusteella on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Pohdittavia kysymyksiä: - Miten ARA:n ohjeistusta voidaan soveltaa romanikulttuurin huomioimiseksi? - Miten tietoisuutta asukasvalinnoista ja niiden perusteista voidaan lisätä o asuntotoimijoille? o romaneille? - Miten virkailijan ja asunnonhakijan oma asennoituminen ja käyttäytyminen vaikuttavat asuntoasioihin liittyvissä kohtaamisissa? Asuntohakemuksen huolellinen täyttäminen on keskeisin asia hakijan perusteltava, miksi haluaa tai ei halua jonnekin alueelle; merkitään lisätietoihin jotta tulevat huomioon otettaviksi tärkeää, että virkailija avustaa tarvittaessa hakemuksen teossa Asenteet ja vuorovaikutus virkailijan ja asunnonhakijan on hyvä tiedostaa omat asenteensa ja käyttäytymisensä virkavastuu: omat asenteet eivät saa näkyä asiakaspalvelussa asukasvalitsijan ei tarvitse sietää uhkailua tai painostusta: jos asiakas käyttäytyy uhkaavasti, mukaan voi kutsua toisen virkailijan; tarvittaessa keinoksi jopa lähestymiskielto Hakijan oikeudet periaatteena oltava asiakkaan inhimillinen kohtelu kapulakielestä pyrittävä eroon hakijan ei tarvitse sietää huonoa kohtelua: oikeuksistaan voi ja tulee pitää kiinni Ehdotus hyväksi käytännöksi: ANONYYMIT ASUNTOHAKEMUKSET 13

14 Teema 3. Asumisen hyvät käytännöt Seminaareissa esiteltiin muutamia hyviä käytäntöjä asumisviihtyvyyden lisäämiseksi ja hyvän asumisen edistämiseksi. Pohdittavia kysymyksiä: - Mitä muita hyviä käytäntöjä on olemassa romanien asumisen ongelmien ratkaisemiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi? - Miten näitä (tai muita) hyviä käytäntöjä voitaisiin juurruttaa meidän alueemme/kuntamme toimintaan? - Ketkä ovat meidän alueellamme/kunnassamme keskeisiä toimijoita tällaisten käytäntöjen eteenpäin viemiseksi? - Hyvät käytännöt avoin keskustelu, yhteistyö ja vuorovaikutus eri väestöryhmien välillä romanikulttuuritietouden lisääminen asennekasvatus päiväkodista ja peruskoulusta lähtien alueellisista olosuhteista ja valtaväestön tapakulttuurista tiedottaminen romaneille Käytäntöjen juurrutus edellyttää molemmilta osapuolilta tahtotilaa ja pitkäjänteisyyttä eri väestöryhmien väliset yhteisfoorumit (asukasyhteisöt, koulut) romanityöryhmien vuosittaiset asumisseminaarit luottamuksen rakentaminen ja henkilökohtaisten kontaktien luominen (romaniyhteisöt-asuntoviranomaiset) yhteiset pelisäännöt selviksi tieto-taidon siirto ja rakenteisiin juurruttaminen Keskeiset toimijat kiinteistöyhtiöt/vuokratalot sosiaalitoimi, terveydenhuolto, perhepalvelut osallistuva romaniväestö 14

15 Tilanteen selvittäminen Käytännön apu Teema 4. Yhteistyö ja vuorovaikutus Esimerkkitapaus (kuvitteellinen): Romanivähemmistöön kuuluva Seija on joutunut erotilanteessa kahden lapsen kanssa naapurikaupungin turvakotiin. Mies asuu perheen asunnossa eikä Seijalla ole paluuta sinne. Seija on hakenut uutta vuokra-asuntoa, mutta hänelle on kerrottu, että vanhojen vuokrarästien ja jatkuvan häiriön aiheuttamisen takia asuntoa ei tulla tarjoamaan. Seijan mukaan jatkossa vuokrat maksettaisiin eikä häiriötä tulisi, sillä Seija hakee asuntoa vain itselleen ja lapsilleen. Turvakodin ohjaaja kertoo, että Seija huolehtii lapsista hyvin ja ihmettelee, miksi Seija ei saa vuokra-asuntoa. Yleensä vastaavassa tilanteessa oleville äideille järjestyy asunto nopeastikin, mutta Seija on ollut turvakodissa jo kolme kuukautta. Paikka pitäisi saada vapautumaan muille avun tarvitsijoille. Seijan vanhin lapsi on toisella luokalla, mutta koulunkäynti on katkennut asumistilanteen vuoksi. Entisen kotipaikkakunnan kouluun on 35 km:n matka ja turvakodin lähellä olevasta koulusta sanottiin, että lapsen koulu määräytyisi sen mukaan, mihin perhe asettuu asumaan. Pohdittavia kysymyksiä: - Millaisia ratkaisukeinoja esimerkkitapauksen selvittämiseksi on olemassa? - Millaista yhteistyötä eri hallinnonalojen viranomaiset voivat tehdä keskenään esimerkkitapauksen kaltaisissa tilanteissa? - Ehdotuksia viranomaisten keskinäisen yhteistyön parantamiseksi? - Millaista yhteistyötä viranomaiset, romanijärjestöt ja paikallinen romaniyhteisö voisivat tehdä romanien asumisasioiden edistämiseksi? - Yhteispalaveri sosiaalitoimen, koulun, asuntotoimijan ja asukkaan kesken - Tukiverkosto löydyttävä asumisasian jäsentymiseksi ja vuokranantajan kanssa neuvottelemiseksi - Vuokravelka ei ole välttämättä este asunnon saannille; voidaan tehdä esim. väliaikainen vuokrasopimus - Pyrittävä dialogiin myös miehen kanssa Yhteistyö viranomaisten ja romanien kesken - romanityöryhmän perustaminen jos sellaista ei ole - tarvittaessa konsultoidaan lähikunnista - romanijärjestöjen hyödyntäminen sovittelijoina - romanikulttuuriohjaajat - Tukihenkilö, kodinhoitaja tms. elämäntilanteesta riippuen - Oikeusaputoimiston palvelut Keinoja viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseksi - yhteiset foorumit eri toimijoille - hälytysjärjestelmät heikkoihin signaaleihin puuttumiseksi ennen ongelmien syntymistä - tiedon lisääminen ja koulutus romanikulttuurin eri piirteistä 15

YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke

YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke Romanien asumisen yhdenvertaisuus Liisa Männistö 20.11.2012 YES-hanke pähkinänkuoressa Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja 2007 Kumppaneina eri ministeriöt,

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 9.9.2015 Mikkeli Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät Satu Blomerus Susanna Rajala Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteuudistus Varhaiskasvatus (OPH 1.8.2015

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7666/ /2013. Romanityöryhmän esitys:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7666/ /2013. Romanityöryhmän esitys: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 24 Asianro 7666/00.04.02/2013 Kuopion romanityöryhmän asettaminen uudelleen Romanityöryhmän esitys: Kuopion kaupungissa toimineen romanityöryhmän toimikausi on

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot