Romanien asumisen yhdenvertaisuus Seminaariraportti ja toimenpide-ehdotuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Romanien asumisen yhdenvertaisuus Seminaariraportti ja toimenpide-ehdotuksia"

Transkriptio

1 Romanien asumisen yhdenvertaisuus Seminaariraportti ja toimenpide-ehdotuksia YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke Syyskuu 2012 Liisa Männistö

2 Sisältö 1. Oma koti kullan kallis tavoitteena avoin keskustelu Koti luo turvallisuutta Romanit Suomessa Romanien asumisen yhdenvertaisuus selvityksen valossa Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen hyvät käytännöt Yhteenveto seminaarikeskusteluista Pääteemat Learning café -keskustelut Pohdintaa ja jatkotoimenpiteet Tämä raportti on tuotettu osana YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan yhteisöjen työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta PROGRESS-ohjelmasta ( ). Raportissa ilmaistut mielipiteet ovat toteuttajan omia, eikä Euroopan komissio vastaa raportin sisällön käytöstä. Tämän raportin sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission kantoja tai näkemyksiä. YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle on hallinnon, viranomaisten sekä syrjintävaarassa olevia ryhmiä edustavien elinten ja järjestöjen välinen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Projektia toteuttavat eri ministeriöt, puolustusvoimien Pääesikunta sekä Saamelaiskäräjät ja syrjinnän vaarassa olevia tahoja edustavat järjestöt ja neuvottelukunnat. Lisätietoa osoitteesta 2

3 Miten yhdenvertaisuus toteutuu romanien asumisessa? Millaisia ongelmia romanit kohtaavat asunnon saannissa, asunnon vaihdon yhteydessä ja muissa asumiseen liittyvissä tilanteissa? Miten asumisen haasteisiin voidaan vastata ja millaisia ratkaisuja on olemassa asumisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi? 1. Oma koti kullan kallis tavoitteena avoin keskustelu Etelä-, Itä-, Pohjois- ja Varsinais-Suomen aluehallintovirastot, alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ja YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke järjestivät touko-kesäkuussa 2012 neljä alueellista Oma koti kullan kallis -seminaaria romanien asumisen yhdenvertaisuudesta. Seminaareissa tavoitteena oli keskustella romanien asunnon saantiin ja asumiseen liittyvistä haasteista sekä etsiä niihin ratkaisuja yhdenvertaisuuden toteutumisen ja hyvien toimintatapojen kautta. Seminaarit perustuivat Suomen romanipoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotuksiin. Seminaareissa esiteltiin ympäristöministeriön rahoittaman selvityksen 1 tuloksia ja keskusteltiin romanien asumisen yhdenvertaisuudesta, asumiseen liittyvistä haasteista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista. Seminaarit oli suunnattu kuntien asunto- ja muille viranomaisille, kuntapäättäjille, paikallisten romanityöryhmien jäsenille, kansalaisjärjestöille, romaniyhteisöille, kiinteistöyhtiöiden ja isojen vuokraasuntovälittäjien edustajille, isännöitsijöille ja muille asuntoasioissa toimiville tahoille. Neljässä seminaarissa oli yhteensä 112 osallistujaa ja ne järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki (30.5.), Turku (6.6.), Mikkeli (12.6.) ja Oulu (13.6.). Tähän raporttiin on koottu seminaareissa esiin nousseita huomioita asumisen yhdenvertaisuudesta sekä ehdotuksia romanien asumisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Seminaarien ohjelmat, tausta-aineistot ja puhujien esitykset on julkaistu osoitteessa Raportin loppuun (s. 16) on koottu YES-hankkeen romanien asumisohjelman ohjausryhmän ehdottamia jatkotoimenpiteitä romanien asumisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 1.1 Koti luo turvallisuutta Jokaisen neljän seminaarin avauspuheenvuoron pitäjä korosti kodin ja hyvän asumisen merkitystä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Johtaja Esa Ellala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta piti tärkeänä avointa vuoropuhelua asuntotoimijoiden ja romaniyhteisön kesken. Ellala peräänkuulutti hyvän asiakkuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Asumisasioissa keskeisenä lähtökohtana tulee Ellalan mukaan olla yhdenvertaisuuden toteutuminen arjessa paikallisella tasolla. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja kansanedustaja Pauliina Viitamies pitivät yhteiskunnan ilmapiiriä tärkeänä asumisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Jokaisella tulisi olla oikeus omaan kotiin, eikä mikään yksittäinen väestöryhmä saisi olla lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa. Toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg painotti, että koti luo turvallisuutta, joka antaa valmiudet kohdata elämän haasteet. 1 YMra 8/2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus 3

4 1.2 Romanit Suomessa Romanien asumistilanne eri puolella Suomea vaihtelee alueittain ja kunnittain jonkin verran. Aluehallintovirastojen (AVI) tehtävänä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa. AVI myös edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista sekä romanien kielen ja kulttuurin vahvistumista. AVI:en asettamien alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien tehtävänä on lisäksi toimia romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä sekä edistää uusien yhteistyömuotojen kehitystä. Erikoissuunnittelija Malla Laiti Etelä-Suomen AVI:sta ja alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta totesi, että Suomen noin romanista arviolta 4500 asuu Etelä-Suomessa (Helsingissä noin 2000). Etelä-Suomen 67 kunnasta 48:ssa asuu romaneja, mikä asettaa alueen kunnille erityisiä velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämisen suhteen. Romaniväestön tarpeita kartoitettaessa viime aikoina on korostunut nuorten romaniperheiden tuen tarve erityisen tärkeää on vanhemmuuden, lasten ja nuorten koulutukseen osallistumisen sekä nuorten identiteetin tukeminen. Sosiaalineuvos Väinö Lindberg Lounais-Suomen alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta muistutti, että Turun seudulla on asunut romaniväestöä jo kolmessa tai neljässä sukupolvessa. Tästä johtuen alueella ei ole samanlaisia asumisen ongelmia kuin seuduilla, joille muuttaa paljon uusia romaniasukkaita. Romanien asumisen yhdenvertaisuuteen on Lindbergin mukaan kuitenkin haasteellista päästä. Erityisenä haasteena Lindberg piti kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista, toteutusta ja valvontaa. Suunnittelija Helena Valentin Itä-Suomen AVI:sta ja alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta arvioi, että Itä-Suomen 52 kunnasta 31:ssä asuu romaneja yhteensä noin Yleisiä haasteita palvelujen järjestämiselle Itä-Suomessa ovat mm. väestörakenne ja huoltosuhde, poismuutto, työttömyys, syrjäytyminen, harva asutus, pitkät etäisyydet, osaavan henkilöstön saatavuus ja pirstaleinen palvelurakenne. Valentinin mukaan alueelliset erot asumispalveluissa ovat huomattavia. Olennaista on se, mikä taho kunnassa tarjoaa asumisalveluja sekä miten palvelut on järjestetty. Valentin painotti, että romaniväki on pääsääntöisesti riippuvainen kunnan tarjoamasta asuntopalvelusta. Myös suunnittelija Henna Huttu Pohjois-Suomen AVI:sta ja alueellisesta romaniasiain neuvottelukunnasta muistutti, että romanit kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää avoimilla asuntomarkkinoilla, ja ovat tästä johtuen yleishyödyllisen asuntotarjonnan varassa. Huttu piti valitettavana, että romaniasiakas nähdään usein vain romanina esimerkiksi vammaisuus ja päihde- tai mielenterveysongelmat saattavat jäädä täysin huomiotta. Toisinaan romaninuorille ei tarjota olemassa olevia palveluita, tai niitä tarjotaan liian myöhään. Asumisen ongelmia ilmenee Hutun mukaan sekä viranomaisten että romanien taholta: romaneja saatetaan asuttaa tilapäiskohteisiin tai heidät lähetetään kokonaan toiselle paikkakunnalle. Romanit puolestaan saattavat ratkaista muita ongelmiaan muuttamalla muualle, asunto saatetaan vuokrata edelleen tai vuokrarahat käyttää muihin menoihin. Myös väistämis- ja muuttolupakäytänteet voivat tuottaa ongelmia. 1.3 Romanien asumisen yhdenvertaisuus selvityksen valossa Tutkijat Sinikka Törmä ja Kati Tuokkola esittelivät seminaareissa Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus - selvityksen 2 tuloksia. Referenssi Oy:n toteuttama selvitys perustuu Romanipoliittisen ohjelman toimenpideehdotuksiin ja sen on rahoittanut ympäristöministeriö. 2 YMra 8/2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus (Törmä, Huotari, Tuokkola; huhtikuu 2012) 4

5 Selvityksessä kartoitettiin romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja. Erityisesti tarkasteltiin romanien yhdenvertaisuuden toteutumista sekä suhteessa valtaväestöön että romaniyhteisön sisällä. Selvitys perustuu romaniväestön asumistilannetta koskevaan kanteluaineistoon, asuntotoimijoille tehtyyn kyselyyn sekä viranomaisten, järjestöjen ja romanien haastatteluihin. Törmä ja Tuokkola korostivat, ettei selvityksen tuloksia voi yleistää koskemaan koko romaniväestöä tai kaikkia asukastoimijoita. Romanit ovat heterogeeninen ryhmä, kuten valtaväestökin: kokemukset heidän asumisestaan voivat olla erilaisia samankin kunnan sisällä. Yleisenä huomiona voidaan kuitenkin todeta, että romanien asumisen ongelmissa on taustalla paljon rakenteellisia tekijöitä ja romanien heikko sosioekonominen asema. Osittain on kysymys myös siitä, että valtaväestö ei tunne eikä ymmärrä romanien kulttuurin piirteitä. Usein ennakkoluulot romaneja kohtaan estävät asunnon saannin vapailta markkinoilta, siksi romanit ovatkin riippuvaisia julkisesti rahoitetusta asuntotuotannosta. Toisaalta romanit eivät ole aina tietoisia vuokra-asuntojen asukasvalintaan ja asumiseen liittyvistä menettelytavoista ja säännöistä. Yleisesti ottaen asumisen ongelmat ovat selvityksen mukaan hyvin samanlaisia valtaväestöllä ja romaneilla. Esimerkiksi vuokrarästejä ja aiempia maksuhäiriöitä on molemmilla väestöryhmillä. Yhteisten ongelmien lisäksi romanien asumisen yhdenvertaisuuteen liittyy tiettyjä erityishaasteita, jotka johtuvat yhtäältä syrjinnästä ja ennakkoluuloista valtaväestön taholta, toisaalta kulttuurin sisäisistä käytänteistä ja tavoista. Asumisen ongelmien lisäksi selvityksessä kartoitettiin olemassa olevia hyviä käytäntöjä asumisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Selvityksen lopussa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia romanien asumisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. 1.4 Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Erityisasiantuntija Tuula Tiainen ympäristöministeriöstä ja kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta esittelivät asumisen yhdenvertaisuutta turvaavaa lainsäädäntöä sekä asukasvalintaa koskevia säädöksiä ja ohjeita. Tiainen ja Matinlassi kertasivat asukasvalintojen periaatteita: Asunnon haussa ei ole käytössä jonotusjärjestelmää, vaan valinta perustuu asunnon tarpeen kokonaisarviointiin. Asukasvalinnoista ei tehdä kielteisiä päätöksiä; asunnon saa aina se hakija, joka sitä eniten tarvitsee, muut jäävät odottamaan sopivia vapautuvia asuntoja. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asukasvalintakriteerit ovat aina samat riippumatta siitä kuka tekee valinnat; kunnan tehtävänä on valvoa että säädöksiä noudatetaan. Ongelmatilanteissa tulisi ensisijaisesti ottaa yhteyttä kyseiseen kuntaan. Jos on syntynyt epäily syrjinnästä, tulee ottaa yhteyttä Vähemmistövaltuutetun toimistoon. Luottotiedoissa olevat maksuhäiriöt eivät ole pätevä este asunnon myöntämiselle, kun asukasvalinnan perusteet muuten täyttyvät. Vuokrarästien osalta on tehtävä maksusuunnitelma, lisäksi sosiaalitoimen kanssa voidaan neuvotella jälleenvuokraussopimuksesta, vuokrarästien maksamiseen voidaan hakea ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, tai asukkaan kanssa voidaan tehdä määräaikainen vuokrasopimus, jonka aikana vuokranmaksukykyä seurataan. Asuntohakemukset sisältävät salassa pidettävää tietoa; yksittäisistä hakemuksista tai hakijoiden tilanteesta ei saa olla yhteydessä ulkopuoliseen tahoon (romaniyhdyshenkilöön tms.) esimerkiksi muuttoluvan kysymiseksi; sen sijaan muun muassa kulttuuriin liittyvistä asioista voidaan ja on jopa suositeltavaa keskustella yleisellä tasolla. Asuntoasioiden sujumiseksi on tärkeää saada menettelytavat molemmin puolin yhdenmukaisiksi: asukasvalitsijoille on annettava työrauha ja vuorovaikutus asiakkaan ja asukasvalitsijan välillä on saatava toimivaksi. 5

6 2. Asumisen hyvät käytännöt Seminaarien yhtenä tavoitteena oli etsiä hyviä käytäntöjä romanien asunnon saantiin ja asumisen yhdenvertaisuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä seminaareissa esitellyistä hyvistä käytännöistä. Naapuruussovittelu ja Asumispakki (Kotilo-projekti, Pakolaisapu) Naapuruussovittelun tavoitteena on asumisviihtyvyyden parantaminen monimuotoisissa lähiöissä. Naapuruussovittelussa asukkaiden välinen riita tai konflikti pyritään ratkaisemaan ilman että se kärjistyy. Sovittelu on avointa keskustelua asukkaiden välisen konfliktin osapuolten kesken koulutettujen ja puolueettomien sovittelijoiden johdolla. Naapuruussovittelussa osapuolet ottavat vastuun omasta toiminnastaan ja vahinkoa kärsinyt osapuoli saa tyydyttävän selityksen tai korvauksen tapahtuneesta. Perusperiaatteena on, että riitojen osapuolilla itsellään on välineet päästä ulos riidoista. Asumispakki on räätälöitävissä oleva malli konkreettiseen asumisopastukseen. Tällä hetkellä koulutetaan kouluttajia käyttämään mallia, ja tavoitteena on edistää hyvää asumista sekä välittää oikeaa tietoa asumisesta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisätietoa: Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta (Jyväskylän kaupunki) Asumisneuvonta on järjestetty hieman eri tavoin eri puolilla Suomea; Jyväskylässä sosiaalisen isännöinnin toimintamalli on ollut menestys. Tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Jyväskylässä toimii yksi asumisneuvoja ja taloyhtiöt ovat mukana toiminnassa. Toimintatapoina ovat asiakastapaamiset, puhelinneuvonta, palveluohjaus, yhteistyö sosiaalitoimen ja vuokrayhtiöiden kanssa sekä muu verkostoyhteistyö. SAS-ryhmä (Selvitä Arvioi Sijoita) tekee yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman, jossa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet asumisen suhteen ja keinot niihin pääsemiseksi. Yhdenvertaiset asukasvalinnat (Mikalo Oy, Mikkeli) Romanikulttuuriin liittyvät erityistoiveet pyritään ottamaan huomioon asuntojen jaossa (ARA:n ohjeistuksen mukaisesti). Asukasvalitsijat ovat tutustuneet romanikulttuuriin, mutta eivät voi tuntea yksityiskohtia; hakija itse onkin velvollinen selvittämään, voiko hän muuttaa tiettyyn taloon tai alueelle. Romaneilla ja valtaväestöllä on usein hyvin samanlaisia ongelmia. Kun asukas ottaa ajoissa yhteyttä asuntotoimistoon, ongelmista voidaan keskustella ja ne voidaan ratkaista yhdessä. 6

7 Asumisneuvonta (Akseli Kiinteistöpalvelut Oy, Turku) Asumisneuvontatoiminta vakinaistettiin Turussa 11/2006. Neuvonnan kohderyhmänä ovat asumisen ohjausta ja neuvontaa tarvitsevat asukkaat. Tarkoituksena on ohjata asiakas oikeisiin palveluihin tai palvelu kotiin jos asukas näin haluaa. Ennaltaehkäisevyys ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä periaatteita. Toiminnan tavoitteena on alue- ja verkostotyö sekä asukkaiden neuvominen ja opastaminen, jotta he saavat tarvitsemansa palvelut. Yhteistyötä tehdään esim. etsivän nuorisotyön kanssa. Usein pelkkä asioista keskustelu riittää ongelman ratkaisemiseksi Vuokranmaksuongelmatilanteissa selvitetään onko mahdolliset tuet haettu sekä avustetaan lomakkeiden täytössä. Asumisongelmien taustalla on usein elämänhallintaongelmia, perheväkivaltaa tms. tilanne pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö sosiaalitoimiston työntekijän kanssa: näin päästään pureutumaan ongelmiin perusteellisesti paikan päällä. Oulun kaupungin asumisneuvontahanke ( ) Tavoitteena oli vaikeasti asutettavien asiakkaiden asuttaminen, erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden pitempiaikaisen asumisen tukeminen sekä häätöjen vähentäminen ja ennaltaehkäisy. Asumisneuvonta oli asiakkaan tilanteeseen paneutuvaa sekä rinnalla kulkevaa ohjaus- ja neuvontatyötä yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa (ks. kuvio 1). Palvelun tarpeeseen johtaneita syitä voivat olla esim. ylivelkaantuminen, vuokravelka, häätöuhka, häätö, asunnottomuus, asunnon vaihto tai häiritsevä asuminen. Yleensä kaikesta pystyy neuvottelemaan ja usein löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, jolla asuminen pystytään turvaamaan. Työmenetelmät ja hyvät käytännöt: keskustelutilaisuudet, kulttuuri- ja asumisinfot yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa Turom-koulutukset, joissa romanit ja pääväestön edustajat voivat tutustua toisiinsa ryhmissä ja ylittää kulttuurien välisen sillan suunnitelmallinen sopimus asumisen turvaamiseksi VastVastensa-opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille Talous tasapainoon -koulutusmateriaali sovittelutoiminta yhteisöllisyyden tukeminen asuinalueilla Tällä hetkellä Oulun kaupunki ei tarjoa varsinaista asumisneuvontapalvelua, mutta ohjaustyötä asumis- ja sosiaalipalveluissa on tehostettu. Osa vuokranantajista on kehittänyt sosiaalista isännöintiä ja asuinalueilla toimivat asukastuvat pyrkivät tukemaan alueellista yhteisöllisyyttä. Lisäksi kaupungilla on vastuu erityisryhmien asumisen verkoston koordinoinnista. 7

8 Kuvio 1. Oulun kaupungin asumisneuvontahanke Lähde: Jaana Pasma 3. Yhteenveto seminaarikeskusteluista Oma koti kullan kallis -seminaarien tarkoitus oli edistää tiedonkulkua ja vuorovaikutusta paikallisten ja alueellisten romaniyhteisöjen sekä kuntien asuntoviranomaisten, kuntapäättäjien, kansalaisjärjestöjen, kiinteistöyhtiöiden ja isojen vuokra-asuntovälittäjien, isännöitsijöiden ja muiden asuntotoimijoiden kesken. Tähän osioon on koottu tiivistelmä niistä teemoista, jotka nousivat esiin seminaarien keskusteluissa. Ennalta oli odotettavissa, että romanikulttuurin sisäiset käytännöt, kuten muuttolupa ja väistämisvelvollisuus herättäisivät keskustelua. Seminaareissa pyrittiin kuitenkin pääasiassa keskittymään asuntotoimijoiden ja romaniyhteisön keskinäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Romanikulttuurin sisäisiä käytänteitä käsiteltiin vain niiltä osin, kun niillä on suoria yhtymäkohtia asukasvalintoihin, asumisneuvontaan, asuntotoimijoiden ja romanien väliseen yhteistyöhön, tai asumisen yhdenvertaisuuteen valtaväestön ja romanien kesken. Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa yhtenä toimenpide-ehdotuksena asumisen yhdenvertaisuuden kehittämisen osalta on tukea toimia, joilla edistetään romaniväestön sisäistä syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta asumispaikan valinnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi YES5-hankkeessa onkin syksyllä 2012 tarkoitus järjestää keskustelutilaisuuksia alueellisten tai paikallisten romaniyhteisöjen kanssa romanikulttuurin sisäisistä, asumisen yhdenvertaisuutta heikentävistä käytännöistä. Luvussa 3.1 esitetään yhteenveto seminaarikeskusteluiden pääteemoista ja kysymyksistä, jotka nousivat esiin seminaaripuheenvuorojen perusteella. Luvussa 3.2 on tiivistelmä seminaarien Learning café - keskusteluiden kysymyksistä ja niihin esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista. 8

9 3.1 Pääteemat Seminaarien keskusteluosiot osoittivat, että asumisen yhdenvertaisuus on hyvin moniulotteinen aihepiiri. Kuviossa 2 esitetään kooste seminaarikeskustelujen pääteemoista. Keskustelujen sisältöä on avattu tarkemmin sivuilla Kuvio 2. Kooste seminaarikeskustelujen pääteemoista Asunnon koko ja vuokranmaksukyky Asukasvalintojen läpinäkyvyys Monipuolinen asukasrakenne Vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa Asumisen yhdenvertaisuus Väistämisvelvollisuus ja muuttolupa Syrjintäepäilyt ja kantelumenettely Romanikulttuurin huomioiminen Romaniyhdyshenkilön käyttö Asukasvalintojen läpinäkyvyys Keskusteltiin siitä, miten paljon valintaprosesseista ja -kriteereistä kerrotaan asunnonhakijoille Todettiin, että asukasvalintojen läpinäkyvyyttä on vaikea lisätä salassapitovelvollisuuden vuoksi Pohdittiin, käydäänkö hakijoiden kanssa riittävästi keskustelua asuntoon kohdistuvista vaatimuksista ja niiden vaikutuksesta asunnon saantiin Paljon on kiinni asiakkaan toiveista; jos haettavalle asunnolle asetetaan tiukkoja kriteerejä, voi olla vaikea saada asuntoa Viranomaisella on velvollisuus neuvoa ja ohjeistaa asuntohakemuksen teossa Asukasvalitsijan on pyydettävä tarvittaessa lisäselvityksiä hakemukseen ja kiireellisissä tapauksissa keskusteltava hakijan kanssa asunnolle asetettavista vaatimuksista On tärkeää että asukasyhteisö tuntee asukasvalintakriteeristön ja asukkaille sekä asunnonhakijoille tiedotetaan yleisistä asukasvalintoihin liittyvistä asioista Hakijoilla on myös monesti väärä käsitys todellisesta asuntotilanteesta 9

10 Monipuolinen asukasrakenne Todettiin, että monipuolisen asukasrakenteen käsitettä käytetään toisinaan väärin Saatetaan esim. vedota siihen, että jos johonkin vuokrataloon otetaan romaneja asumaan, valtaväestö muuttaa sieltä pois tämä ei kuitenkaan ole peruste olla myöntämättä asuntoa romanille Monipuolisella asukasrakenteella tarkoitetaan myös sitä, että samaan taloon ei pidä sijoittaa pelkästään tai pääosin huono-osaisia asukkaita Väistämisvelvollisuus ja muuttolupakäytäntö Asuntotoimijat toivat esiin huolen siitä, että jos lähes jokaisessa asuntokohteessa asuu jo romaneja, ei uusille romaneille voida antaa asuntoa tähän toivottiin uusia käytäntöjä Osa romaneista pitää käytäntöä ennaltaehkäisynä, jolla vältetään suurempia ongelmia; väistämisvelvollisuuden taustalla on joidenkin romanien mukaan kunnioitus niitä ihmisiä kohtaan joita on loukattu. Asuntotoimijoiden näkökulmasta kyse on romanikulttuurin sisäisestä dynamiikasta; käytännössä on sama miten viranomaiset toimivat, jos yhdenvertaisuus ei toteudu romanien keskuudessa. Kyse on kuitenkin lainvastaisesta toimintatavasta, joka on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Suomen perustuslaki takaa kaikille vapaan liikkumisen maassa; lisäksi asukasvalinnoista ei saa olla yhteydessä ulkopuolisiin. Tuotiin myös esiin, että perustuslaissa on turvattu romanien oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Romaniyhdyshenkilön käyttö asukasvalinnoissa Osa romaneista kokee, että käyttämällä romaniyhdyshenkilöitä helpotetaan viranomaisten työtä ja ennaltaehkäistään häiriköiden pääsy paikkakunnalle; suojellaan omaa paikkakuntaa ja mainetta Yhdyshenkilötoiminta voi olla myös hyödyllistä: joskus hakija ei osaa hoitaa omaa asiaansa tai virkailija ei ymmärrä mistä romanikulttuurissa on kyse. Käytäntö on kuitenkin lainvastainen, jos yksittäisen henkilön asioista keskustellaan hänen tahtomattaan ulkopuolisen tahon kanssa. Käytäntö voi toimia vain, jos yhdyshenkilö on täysin puolueeton taho ja mikäli asiakas itse voi valita puolestapuhujansa. 10

11 Romanikulttuurin huomioiminen asukasvalinnoissa Toisinaan kulttuurisia seikkoja ei huomioida lainkaan ja asunnon saaminen tai vaihto voi olla hyvin vaikeaa. Asuntotoimijat on kuitenkin ohjeistettu ottamaan romanikulttuuri mahdollisuuksien mukaan huomioon asukasvalinnoissa. Syrjintäepäilyt ja kantelumenettely asukasvalintoihin liittyen Todettiin, että asukkaiden ja asunnonhakijoiden oikeussuojakeinot ovat heikot, koska asuntohakemuksiin ei anneta kielteisiä päätöksiä, joista voisi valittaa Kun käytössä ei ole jonotusjärjestelmää, saattaa syntyä epäily syrjinnästä Jos hakijasta tuntuu, että häntä on perusteettomasti kohdeltu väärin, asiasta voi olla yhteydessä kunnan asuntotoimeen, ARAan, Vähemmistövaltuutettuun tai eduskunnan oikeusasiamieheen. Yhteydenotto ei kuitenkaan välttämättä johda asunnon saamiseen; viranomainen voi antaa kunnalle/asuntotoimijalle suosituksia ARA ohjaa ainoastaan kunnan ja yleishyödyllisiä asuntotoimijoita, ei yksityisiä Vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa Viranomaisen ja romaniasiakkaan välinen kohtaaminen voi asuntoasioissa olla vaikeaa, jos asuntovirkailija ei tunne romanikulttuuria tai hänellä on kielteisiä ennakkoasenteita romaneja kohtaan. Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun asiakas ei tunne asunnonhakuprosessiin liittyviä seikkoja tai hän esiintyy hyökkäävästi tai uhkaavasti. Olennaista on asukasvalitsijan tahtotila: tahto kohdata ihminen ja nähdä hänen tarpeensa, kuunnella ja auttaa Asunnonhakijan kannalta tärkeää on kuunnelluksi tulemisen kokemus; kun vuorovaikutus onnistuu, ei synny riitaa vaikka asuntohakemus etenisi hitaasti Asunnon koko ja vuokranmaksukyky Monilla romaniperheillä on paljon lapsia ja myös sellaiset romanit joiden lapset ovat jo aikuisia haluavat isompia asuntoja sukulaisten vierailujen varalta tämä voi aiheuttaa kitkaa valtaväestön suhteen Pohdittiin, miten pitäisi toimia silloin, kun yksittäinen henkilö (tai perhe) asuu isossa asunnossa, jota hänellä ei ole varaa maksaa, mutta hän ei suostu muuttamaan pienempään asuntoon. Todettiin, että sosiaalitoimi voi ottaa yhteyttä asuntotoimijaan ja kysyä onko asukkaalta tullut hakemus pienempään asuntoon; toisinaan sosiaalitoimi edellyttää, että asukas ottaa vastaan asunnon mistä tahansa tai toimeentulotuen maksu loppuu; sosiaalitoimi ei myönnä maksusitoumusvakuuksia ylisuuren asunnon maksamiseksi, jos siihen ei ole selkeitä perusteita. 11

12 3.2 Learning café -keskustelut Teema 1. Romanikulttuuri ja asuminen Esimerkkitapaus (kuvitteellinen): Romanivähemmistöön kuuluva Tanja on joutunut irtisanomaan perheensä vuokra-asunnon ja muuttamaan pois paikkakunnalta. Muuton syynä on suvun piirissä syntynyt väistämisvelvollisuus. Tällä hetkellä Tanja asuu miehensä ja 13-vuotiaan tyttärensä kanssa tilapäisesti Tanjan äidin luona. Tilanne on vaikea, sillä pienessä vuokrakaksiossa on vain yksi WC/kylpyhuone. Tanjan äiti pelkää vaikeuksia vuokranantajan taholta, sillä isännöitsijä on jo suullisesti huomauttanut häiriöstä porraskäytävässä. Tanja on tehnyt useita vuokra-asuntohakemuksia äitinsä asuinpaikkakunnalla, mutta kahteen kuukauteen yhtään asuntotarjousta ei ole tullut. Tanja on perustellut asunnon- ja paikkakunnan vaihtamista romanikulttuurilla. Asuntotoimistoissa on puolestaan vedottu luottotietomerkintöihin ja siihen, että melkein kaikissa vuokrataloyhtiöissä asuu jo romaneja, joten Tanjan perheelle ei voida tarjota asuntoa niistä yhtiöistä. Tanja itse kertoo, että ei ole asettanut tällaisia ehtoja asuntohakemuksessa. Pohdittavia kysymyksiä: - Millaisia vaihtoehtoja esimerkkitapauksen ratkaisemiseksi voisi olla? - Millaisia muita ongelmia (esimerkissä esitellyn tapauksen lisäksi) romanit kohtaavat asumisessa etnisen alkuperänsä vuoksi? - Mitkä ongelmat ovat yhteisiä romaneille ja valtaväestölle? Entisestä asunnosta lähdön syy? Vapaaehtoisesti vai pakotettuna? Luottotietomerkintöjen syyt? Selvitetään ja tehdään maksusuunnitelma Asuntohakemus Käydään yhdessä läpi asunnolle asetettavat kriteerit Miten saadaan hakemus sellaiseksi että asunnonhaku edistyy? Jos lähtöön liittyy pakottamista, uhkailua tms., kyseessä poliisiasia Sosiaalinen isännöinti Viranomaisten välinen yhteistyö Perheen tilanteen kokonaisvaltainen selvittäminen Yhteistyö: koulutoimi, sosiaali- ja asuntotoimi Yhteinen neuvonpito Muita ongelmia ennakkoluulot muiden asukkaiden taholta romaneilta ei usein siedetä normaalejakaan asumisen ääniä pelottelua, ulkopuolelle jättämistä (etenkin pihan lasten joukossa) Ratkaisuvaihtoehtoja määräaikainen sopimus isompi vuokravakuus tukihenkilö perheelle HUOMIOITAVA: Se, että jossain taloyhtiössä asuu jo romaneja, ei saa olla automaattisesti syy jättää tarjoamatta toiselle romanille asuntoa samasta talosta 12

13 Teema 2. Asukasvalinnat ARA:n asukasvalintaa koskevassa ohjeistuksessa sanotaan, että romanikulttuuriin liittyviä tapoja tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon asunnonjaossa. Ohjeessa painotetaan, että romanikulttuurin tavat eivät kuitenkaan syrjäytä asumiseen liittyviä perusoikeuksia. Esimerkkinä mainitaan se, että asukasvalinnan tekeminen muuttoluvan ja väistämisvelvollisuuden perusteella on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Pohdittavia kysymyksiä: - Miten ARA:n ohjeistusta voidaan soveltaa romanikulttuurin huomioimiseksi? - Miten tietoisuutta asukasvalinnoista ja niiden perusteista voidaan lisätä o asuntotoimijoille? o romaneille? - Miten virkailijan ja asunnonhakijan oma asennoituminen ja käyttäytyminen vaikuttavat asuntoasioihin liittyvissä kohtaamisissa? Asuntohakemuksen huolellinen täyttäminen on keskeisin asia hakijan perusteltava, miksi haluaa tai ei halua jonnekin alueelle; merkitään lisätietoihin jotta tulevat huomioon otettaviksi tärkeää, että virkailija avustaa tarvittaessa hakemuksen teossa Asenteet ja vuorovaikutus virkailijan ja asunnonhakijan on hyvä tiedostaa omat asenteensa ja käyttäytymisensä virkavastuu: omat asenteet eivät saa näkyä asiakaspalvelussa asukasvalitsijan ei tarvitse sietää uhkailua tai painostusta: jos asiakas käyttäytyy uhkaavasti, mukaan voi kutsua toisen virkailijan; tarvittaessa keinoksi jopa lähestymiskielto Hakijan oikeudet periaatteena oltava asiakkaan inhimillinen kohtelu kapulakielestä pyrittävä eroon hakijan ei tarvitse sietää huonoa kohtelua: oikeuksistaan voi ja tulee pitää kiinni Ehdotus hyväksi käytännöksi: ANONYYMIT ASUNTOHAKEMUKSET 13

14 Teema 3. Asumisen hyvät käytännöt Seminaareissa esiteltiin muutamia hyviä käytäntöjä asumisviihtyvyyden lisäämiseksi ja hyvän asumisen edistämiseksi. Pohdittavia kysymyksiä: - Mitä muita hyviä käytäntöjä on olemassa romanien asumisen ongelmien ratkaisemiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi? - Miten näitä (tai muita) hyviä käytäntöjä voitaisiin juurruttaa meidän alueemme/kuntamme toimintaan? - Ketkä ovat meidän alueellamme/kunnassamme keskeisiä toimijoita tällaisten käytäntöjen eteenpäin viemiseksi? - Hyvät käytännöt avoin keskustelu, yhteistyö ja vuorovaikutus eri väestöryhmien välillä romanikulttuuritietouden lisääminen asennekasvatus päiväkodista ja peruskoulusta lähtien alueellisista olosuhteista ja valtaväestön tapakulttuurista tiedottaminen romaneille Käytäntöjen juurrutus edellyttää molemmilta osapuolilta tahtotilaa ja pitkäjänteisyyttä eri väestöryhmien väliset yhteisfoorumit (asukasyhteisöt, koulut) romanityöryhmien vuosittaiset asumisseminaarit luottamuksen rakentaminen ja henkilökohtaisten kontaktien luominen (romaniyhteisöt-asuntoviranomaiset) yhteiset pelisäännöt selviksi tieto-taidon siirto ja rakenteisiin juurruttaminen Keskeiset toimijat kiinteistöyhtiöt/vuokratalot sosiaalitoimi, terveydenhuolto, perhepalvelut osallistuva romaniväestö 14

15 Tilanteen selvittäminen Käytännön apu Teema 4. Yhteistyö ja vuorovaikutus Esimerkkitapaus (kuvitteellinen): Romanivähemmistöön kuuluva Seija on joutunut erotilanteessa kahden lapsen kanssa naapurikaupungin turvakotiin. Mies asuu perheen asunnossa eikä Seijalla ole paluuta sinne. Seija on hakenut uutta vuokra-asuntoa, mutta hänelle on kerrottu, että vanhojen vuokrarästien ja jatkuvan häiriön aiheuttamisen takia asuntoa ei tulla tarjoamaan. Seijan mukaan jatkossa vuokrat maksettaisiin eikä häiriötä tulisi, sillä Seija hakee asuntoa vain itselleen ja lapsilleen. Turvakodin ohjaaja kertoo, että Seija huolehtii lapsista hyvin ja ihmettelee, miksi Seija ei saa vuokra-asuntoa. Yleensä vastaavassa tilanteessa oleville äideille järjestyy asunto nopeastikin, mutta Seija on ollut turvakodissa jo kolme kuukautta. Paikka pitäisi saada vapautumaan muille avun tarvitsijoille. Seijan vanhin lapsi on toisella luokalla, mutta koulunkäynti on katkennut asumistilanteen vuoksi. Entisen kotipaikkakunnan kouluun on 35 km:n matka ja turvakodin lähellä olevasta koulusta sanottiin, että lapsen koulu määräytyisi sen mukaan, mihin perhe asettuu asumaan. Pohdittavia kysymyksiä: - Millaisia ratkaisukeinoja esimerkkitapauksen selvittämiseksi on olemassa? - Millaista yhteistyötä eri hallinnonalojen viranomaiset voivat tehdä keskenään esimerkkitapauksen kaltaisissa tilanteissa? - Ehdotuksia viranomaisten keskinäisen yhteistyön parantamiseksi? - Millaista yhteistyötä viranomaiset, romanijärjestöt ja paikallinen romaniyhteisö voisivat tehdä romanien asumisasioiden edistämiseksi? - Yhteispalaveri sosiaalitoimen, koulun, asuntotoimijan ja asukkaan kesken - Tukiverkosto löydyttävä asumisasian jäsentymiseksi ja vuokranantajan kanssa neuvottelemiseksi - Vuokravelka ei ole välttämättä este asunnon saannille; voidaan tehdä esim. väliaikainen vuokrasopimus - Pyrittävä dialogiin myös miehen kanssa Yhteistyö viranomaisten ja romanien kesken - romanityöryhmän perustaminen jos sellaista ei ole - tarvittaessa konsultoidaan lähikunnista - romanijärjestöjen hyödyntäminen sovittelijoina - romanikulttuuriohjaajat - Tukihenkilö, kodinhoitaja tms. elämäntilanteesta riippuen - Oikeusaputoimiston palvelut Keinoja viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseksi - yhteiset foorumit eri toimijoille - hälytysjärjestelmät heikkoihin signaaleihin puuttumiseksi ennen ongelmien syntymistä - tiedon lisääminen ja koulutus romanikulttuurin eri piirteistä 15

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke

YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke Romanien asumisen yhdenvertaisuus Liisa Männistö 20.11.2012 YES-hanke pähkinänkuoressa Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja 2007 Kumppaneina eri ministeriöt,

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Romanien asumisen haasteet selvityksen valossa

Romanien asumisen haasteet selvityksen valossa Romanien asumisen haasteet selvityksen valossa Sinikka Törmä & Kati Tuokkola Esitys pohjautuu ympäristöministeriön teettämään selvitykseen Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus (Törmä, Sinikka & Huotari,

Lisätiedot

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki - välineitä hyvään asumiseen Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki Suomen Pakolaisapu ry:n hallinnoima hanke (2006-2013). Hankerahoitus; v 2006-2008 RAY ja YM v 2009-2011 RAY ja Lähiöohjelma

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

Syrjintä, asunnon saaminen, asuinpaikan valintaoikeus, romaniyhdyshenkilön käyttö

Syrjintä, asunnon saaminen, asuinpaikan valintaoikeus, romaniyhdyshenkilön käyttö Syrjintä, asunnon saaminen, asuinpaikan valintaoikeus, romaniyhdyshenkilön käyttö SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2009/3387 Antopäivä: 15.2.2010 Vähemmistövaltuutettu pyysi syrjintälautakuntaa tutkimaan,

Lisätiedot

Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus

Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 8 2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus Sinikka Törmä Kari Huotari Kati Tuokkola YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 8 2012 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7666/ /2013. Romanityöryhmän esitys:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7666/ /2013. Romanityöryhmän esitys: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 24 Asianro 7666/00.04.02/2013 Kuopion romanityöryhmän asettaminen uudelleen Romanityöryhmän esitys: Kuopion kaupungissa toimineen romanityöryhmän toimikausi on

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Leppävaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 9.9.2015 Mikkeli Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät Satu Blomerus Susanna Rajala Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteuudistus Varhaiskasvatus (OPH 1.8.2015

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Piia Wallenius, Aikuisten sosiaalipalvelut 1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki - Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintulaakson koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työ Jyväskylässä

Asumissosiaalinen työ Jyväskylässä Asumissosiaalinen työ Jyväskylässä Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut Ritva Anttonen palvelupäällikkö 30.5.2017 Asumissosiaalisen työn teemapäivä 1 AUNE Perusturvalautakunta 29.10.2015: Jyväskylän

Lisätiedot

Ennen asunnonhakua: Kun kiinnostava asunto löytyy: Kartoita omia tuloja ja menojasi Selvitä mihin asumisen tukiin ja etuuksiin sinulla on mahdollinen oikeus (ole tarvittaessa yhteydessä oman kuntasi sosiaalitoimeen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot