ELÄMÄNLANKA-projekti Loppuraportti 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄNLANKA-projekti Loppuraportti 2013"

Transkriptio

1 ELÄMÄNLANKA-projekti Loppuraportti 2013 Savon Vammaisasuntosäätiö ja Honkalampi-säätiö /MH

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ELÄMÄNLANKA-PROJEKTIN TAUSTA JA TOIMINNAN TARPEET Tehdyt ennakkoselvitykset Projektin aikana tehdyt kartoitukset Neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten elämäntilanne Kehittämistyössä koettu tarve PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT PROJEKTIN KESKEISIMMÄT TUOTOKSET Kuntoutuskurssimalli Mun elämä Avomuotoinen kuntoutuskurssimalli Tulevaisuus-ryhmä Tietoisuuden lisäämiseksi järjestetyt tilaisuudet Kuntakumppanuusmalli Kirjalliset tuotokset PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET Kurssilaisten kokemukset Kurssityöntekijöiden kokemukset Kuntakumppanien kokemukset Honkalampi-säätiön kokemukset Projektityöryhmän kokemukset PROJEKTIN KESKEISET VAIKUTUKSET PROJEKTIN SUURIMMAT HAASTEET Projektityöryhmän arviointi PALVELUOHJAUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT PROJEKTIN TOIMINTA TULOSTEN JUURRUTTAMISEKSI Juurruttamisen menetelmät Juurtumisen esteet PROJEKTIN TOIMINNAN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN

3 11. PROJEKTIN KESKEISIN ANTI TULOSTEN JUURTUMISEN HAASTEET LIITTEET: Liite 1. Projektin henkilöstö ja työryhmät Liite 2. Projektin aikana valmistuneet opinnäytetyöt ja julkaistut artikkelit

4 1. JOHDANTO Elämänlanka-projekti ( ) on Savon Vammaisasuntosäätiön hallinnoima ja Honkalampi-säätiön kanssa yhdessä toteuttama kehittämisprojekti, joka saa tukea Rahaautomaattiyhdistykseltä. Projekti on toiminut Itä-Suomen alueella Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Projektin kohderyhmänä ovat olleet vuotiaat nuoret, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia ongelmia kuten ADHD, Aspergerin oireyhtymä, kielelliset erityisvaikeudet ja oppimisvaikeudet. Kohderyhmään lukeutuvat myös nuorten perheenjäsenet, vanhemmat ja sisarukset, sekä muut lähiverkostoon kuuluvat henkilöt. ADHD:n esiintyvyys 6-18-vuotiailla on noin 5 %. Väestömäärään (Tilastokeskus 2012) suhteutettuna kohderyhmään kuuluvia vuotiaita on Itä-Suomen alueella nuorta. Vastaavasti autismin kirjoon kuuluvan Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys on 1 %, joka väestömääräisesti tarkoittaa 520 nuorta. Kokonaisuudessaan arvioituna pelkästään näiden kahden diagnoosin osalta tuen tarve kohdentuu Itä-Suomen alueella n nuoreen perheineen. Elämänlanka-projektin kohderyhmässä on kyse laajasta erilaisten neurologisten ja neuropsykiatristen ongelmien joukosta, joiden olemassaoloa ja vaikutuksia ei läheskään aina osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Tunnistaminen ja varhainen puuttuminen näitä vaikeuksia omaavien nuorten tilanteeseen on ensiarvoisen tärkeää nuorten kehityksen, yhteiskuntaan integroitumisen ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Ensiarvoisen tärkeää on, että neurologisia erityisvaikeuksia tai neurologisia ongelmia omaavia lapsia ei tuoda esiin vain ongelmien kautta, vaan myös heidän vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan tukien. Monien tutkimusten ja arvioiden mukaan näihin ryhmiin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla on kuitenkin huomattavan suuri vaara syrjäytyä verrattuna ikätovereihin. Kohderyhmän tunnistaminen ja varhainen tukeminen on siksi tärkeää myös yhteiskunnan voimavarojen käytön kannalta. Projekti on tehnyt viisi vuotta työtä kohderyhmän kuntoutuspalvelujen ja palvelupolkujen luomiseksi sekä tietoisuuden lisäämiseksi näistä nuorista. Projektin tavoitteena on ollut kehittää kuntoutuskurssimalli vuotiaille neurologisia tai neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaaville nuorille ja heidän perheilleen. Projektissa malli on tuotteistettu Mun elämä - kurssikokonaisuudeksi. Lisäksi projektissa on kehitetty kevyempi tuen muoto, Tulevaisuusryhmät. Tulevaisuus-ryhmän toiminta tulee jatkumaan oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykankaalla Kuopiossa ja osana Honkalampi-säätiön palvelutarjontaa. Kevään 2014 aikana kurssitoiminnan tuotteita tullaan tarjoamaan muiden palvelutuottajien käyttöön. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut kurssitoiminnan juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää ja palvelupolkujen luominen kohderyhmälle yhteistyössä kuntien kanssa. Projektin tehtävänä on ollut myös juurruttaa kurssitoiminta sen toiminta-alueella Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa osaksi palvelujärjestelmää. Tässä loppuraportissa kuvataan projektin aikana kehitettyjä tuotoksia, toiminnan kautta saavutettuja tuloksia ja arvioidaan kurssitoiminnan tuotteiden juurtumisen mahdollisuuksia. 3

5 2. ELÄMÄNLANKA-PROJEKTIN TAUSTA JA TOIMINNAN TARPEET 2.1 Tehdyt ennakkoselvitykset Tarve Elämänlanka-projektin toiminnalle tunnistettiin projektin molempien taustaorganisaatioiden toiminnassa. Savon Vammaisasuntosäätiössä (Savas) toimineen Hanskassa!-projektin sekä Honkalampi-säätiön (Hl-s) Sosneuro-keskuksen toiminnassa havaittiin jatkokehittämistarpeena peruskoulun päättävien nuorten elämänvaiheen tukeminen ja palveluohjauksellisten käytäntöjen luominen sosiaali-, terveys- ja opetusalalle. Valtakunnallisesti neurologisia erityisvaikeuksia ja neuropsykiatrisia ongelmia omaaville henkilöille suunnattuja tukipalveluita on ollut vähän tarjolla. Kansaneläkelaitos (Kela) on järjestänyt sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan puitteissa. Kelan kurssit ovat kestonsa vuoksi lyhyitä interventioita nuoren ja hänen perheensä elämään ja lähinnä auttavat sopeutumaan neurologisia erityisvaikeuksia ja neuropsykiatrisia ongelmia omaavien lasten/nuorten toimintakykyyn liittyviin erityistarpeisiin. Tuen ja kuntoutuksen tarve kuitenkin vaihtelee elämäntilanteiden myötä, jolloin nuori ja hänen perheensä voi tarvita pidempikestoisempaa tai laaja-alaisempaa tukea ja ohjausta arjesta selviytymiseen. Laitos- ja avomuotoisia kuntoutuskursseja on järjestetty lähinnä Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella. Itä-Suomessa ei vastaavantyyppistä, tälle kohderyhmälle suunnattua toimintaa ole aikaisemmin järjestetty tai kehitetty. Alueellisen epätasa-arvon lisäksi kuntoutuskurssille osallistumisen esteeksi nousee Kelan asettamat kriteerit. Useimmiten Kelan järjestämään kuntoutukseen pääsy edellyttää vaikeavammaisuutta (KKRL 9 ja 10), vähintään korotettua hoito- tai vammaistukea sekä kuntoutussuunnitelmaa, jossa on hoitavan lääkärin suositus. Neurologisia erityisvaikeuksia omaavia nuoria ja aikuisia ei useinkaan määritellä vaikeavammaisiksi tai hoitotukeen oikeutetuiksi, joten he eivät pääse kuntoutuskursseille tai saa oikeutta vammaislaeissa mainittuihin palveluihin. 2.2 Projektin aikana tehdyt kartoitukset Keväällä 2011 projektityöryhmä järjesti Itä-Suomen alueella tiedotustilaisuuksia, joissa tavattiin kasvotusten Itä-Suomen alueen kuntien viranhaltijoita. Projektin kuntoutuskurssitoiminnan esittelyn lisäksi tilaisuuksiin osallistujia pyydettiin vastaamaan palvelutarveselvitykseen. Selvitykseen vastasi 68 hlöä. Suurin osa vastaajista toimi joko sosiaalitoimessa tai perusterveydenhuollossa. He kuvasivat kohtaavansa neurologisia erityisvaikeuksia omaavia nuoria työssään viikoittain, satunnaisesti myös päivittäin. Kunnassa tarjolla olevien palveluiden riittävyydestä oltiin yksimielisiä: 52 vastaajan mielestä tarvittavat palvelut puuttuivat. Vastaajien mainitsemia puuttuvia palveluja olivat kuntoutuspalvelut, mahdollisuus vertaistukeen, kuntoutuskurssit/perhekuntoutus ja neuropsykiatrinen valmennus. Palvelutarveselvityksen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa tilannetta, missä määrin kunnat ja kuntayhtymät ovat budjetoineet määrärahoja ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiskuntoutukseen. Kysymykseen vastanneista noin puolet ilmoitti, ettei määrärahoja ole budjetoitu. Kahdeksan vastaajaa (n=53) kertoi ko. asian tulleen huomioiduksi budjetissa. Budjetoitujen määrärahojen kerrottiin kohdistuvan kuntoutus- ja palveluohjaukseen, psykologin palveluihin ja kuntoutus- /sopeutumisvalmennuskurssitoimintaan. Lisäksi tarkennuksena mainittiin, että sama budjetti kohdistuu useisiin palveluihin (mm. viittomien opetus). Sen sijaan 20 vastaajaa ei tiennyt, mikä on budjetin tilanne omassa kunnassa/kuntayhtymässä. Suurin osa vastaajista ei myöskään tiennyt suunnitelmista, miten jatkossa budjeteissa tullaan huomioimaan asiakasryhmän palvelutarve. Selvityksen avulla haluttiin myös kartoittaa, mitä palvelumuotoja koetaan tärkeänä ja tarpeelli- 4

6 sena asiakasryhmän tuen tarpeen kohtaamiseksi ja mitä eri palvelut voisivat maksaa kuntien/kuntayhtymien edustajien mielestä. Kyselyyn nimetyt palvelut (kuntoutuskurssit, ryhmätoiminta, neuropsykiatrinen valmennus, asumisen ohjaus ja palvelu-/kuntoutusohjaus) nimettiin hyvin tai melko tärkeiksi palvelumuodoiksi. Vastaajilla oli kokemuksia kuntoutuskurssien ja neuropsykiatrisen valmennuksen osalta, joita oli myönnetty muutamille asiakkaille. Asumisen ohjaus oli järjestynyt lähinnä kehitysvamma-diagnoosin omaaville henkilöille. Halukkuutta jatkaa ja lisätä nimettyjen palveluiden hankintaa olisi, mutta merkittävimmäksi esteeksi koettiin määrärahojen niukkuus. Esimerkiksi kurssikokonaisuuden suhteen sopivimmaksi kustannuseräksi koettiin Vastaavasti neuropsykiatrisen valmennuksen osalta sopivaksi hinnaksi määriteltiin /tunti. Asumisen ohjauksen ja palvelu-/kuntoutusohjauksen osalta hintahaitariksi muodostui /tunti. Palveluiden rahoittaminen nähtiin sosiaali- ja terveystoimen tehtäväksi. Kuntien/kuntayhtymien edustajat tunnistivat tahtotilan palveluiden mahdollistumiseksi sekä nuorten ja perheiden tarpeen kuntoutuksen saamiseksi, mutta merkittävimmäksi esteeksi nimettiin määrärahojen puute. Ongelmana koettiin, että budjetti kohdistuu enimmäkseen lakisääteisten palveluiden tuottamiseen. Asiakasryhmän tarvitsemat palvelut eivät aina istu lainsäädäntöön, jonka vuoksi ei synny subjektiivista oikeutta palveluiden saamiseksi. Lisäksi esteinä palvelutarjonnan kehittymiselle ja saatavuudelle nimettiin tiedon ja vastuunjaon puute, nopeat muutokset/lyhytjänteinen ajattelu, tiedotuksen vaikeus, päättäjien negatiivinen asenne kuntoutusasioita kohtaan ja henkilöstöresurssien niukkuus. 2.3 Neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten elämäntilanne Projektin alkuvaiheessa yhteiskuntatieteiden opiskelija Marjo Hujanen kartoitti nuorten elämäntilannetta heidän toimintakykynsä, nuorten saaman kuntoutuksen ja perheen palveluohjaustarpeen kautta. Lisäksi tutkimuksen intressinä oli kartoittaa, mitä haasteita vanhemmat kokevat nuorten tulevaisuuden ja itsenäistymisen suhteen. Hujasen (2009) tutkimuksen mukaan neurologiset erityisvaikeudet asettivat erilaisia haasteita nuorten arjessa toimimiselle ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiselle. Nuorten omaama tiedon taso neurologisten erityisvaikeuksien vaikutuksesta heidän toimintakykyynsä oli heikkoa. Nuoret tiedostivat oman diagnoosinsa, mutta diagnoosin merkityksen ymmärtäminen ja sen heijastuminen erilaisissa ympäristöissä toimimiseen oli nuorille tiedostamaton asia. Sosiaalisten taitojen puutteellisuus heikensi huomattavasti nuorten toimimista sosiaalisissa tilanteissa, jonka seurauksena nuori vetäytyi sosiaalisista vuorovaikutustilanteista, kieltäytyi toimimasta samanikäisten nuorten kanssa tai jännitti etukäteen tilanteita oireillen somaattisesti. Useimmiten nuori ei ollut koskaan osallistunut vertaisryhmän toimintaan tai ei tuntenut ketään saman oireyhtymän omaavaa henkilöä. Erityisesti varhaisnuoret kaipasivat toverisuhteita ja samanlaisuuden kokemusta ikätovereiden kanssa, mutta eristäytyminen vahvisti kokemusta sosiaalisten tilanteiden kuormittavuudesta. Tutkimuksen avulla haettiin tietoa siitä, mikä on nuoren tarve kuntoutukseen sekä perheen tarve palveluohjaukseen. Kuntoutuksen tarvetta lähestyttiin ensisijaisesti Elämänlanka-projektin järjestämän kuntoutuskurssikokonaisuuden näkökulmasta, jolloin arvioitiin nuoren ja hänen perheensä tarvetta kyseiseen kuntoutusmuotoon. Kuntoutuskurssille osallistuminen nähtiin tarpeelliseksi niiden nuorten kohdalla, jotka eivät aiemmin olleet saaneet ulkopuolista tukea ja kuntoutusta tai aiemmasta kuntoutuksesta oli kulunut useita vuosia. Kuntoutuksen tarvetta ilmentäviksi tekijöiksi nimettiin nuoren sosiaaliset taidot, vertaistuen tarve ja kuntoutuksen ajankohtaisuus. Nuorten osalta korostui tiedon tarve oireyhtymistä, diagnoosin merkityksen ymmärtäminen ja oman erilaisuuden käsitteleminen sekä hyväksyminen. Nuorten ja vanhempien tiedon ja tuen tarve korostui elämäntilanteessa, jolloin lähitulevaisuuden haasteina olivat ammatillisten vaihtoehtojen selvittäminen ja erilaisten tukikeinojen löytäminen opiskelun sekä itsenäistymisen onnis- 5

7 tumiseksi. Opiskelemaan pääsy ja soveltuvan ammatin löytyminen olivat ajankohtaisia teemoja vanhempien pohdinnoissa, jonka vuoksi he kaipasivat tietoa asumiseen ja opiskeluun liittyvistä yhteiskunnan tukimuodoista. Elämänpiirin laventuminen herätti huolta vanhemmissa: he pelkäsivät nuoren joutuvan kiusauksen tai huijauksen kohteeksi tai ajautuvan päihdekokeiluihin. Vanhemmat toivoivat, että nuori saisi riittävästi tukea asumiseen ja opiskeluun, jotta hän selviäisi tästä kriittisestä elämänvaiheesta mahdollisimman hyvin. 2.4 Kehittämistyössä koettu tarve Projektityöryhmän arvioimana projektin toiminnan tarve on ollut ilmeinen. Projektin käynnistäessä toimintaansa työryhmän jäsenet kohtasivat perheitä, jotka olivat jääneet kokonaan kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle ja jotka olivat lapsen saaman diagnoosin jälkeen jätetty yksin ilman mitään tukea. Perheet toivat esille palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan vaatimusta asiantuntijuuteen: vanhemmuuden ohella heidän tulisi olla tietoisia haettavissa ja saatavissa olevista tuki- ja kuntoutusmuodoista sekä selvittää, mistä ja minkä lain nojalla kyseisessä elämäntilanteessa ja tuen tarpeessa lähestytään ketäkin viranomaista. Vanhemmat kokivat, että etuuksien tai kuntoutuksen hakemiseen eivät heidän voimavaransa ja tietotaitonsa aina riitä. Perheen erityisnuori tuo arkeen omia vaatimuksia ja haasteita, jotka vaikuttavat niin perheen arjen sujuvuuteen, vanhempien keskinäiseen suhteeseen kuin sisarusten väliseen kanssakäymiseen ja toimimiseen. Kuntoutuskurssimallin kehittämisessä oli tarpeellista huomioida perheiden kokonaistilanne, jotta kuntoutusprosessissa tuettaisiin nuoren yksilöllisten tuen tarpeiden lisäksi vanhemmuutta, perheen sisäistä vuorovaikutusta ja keskinäistä toimimista. Vastaavasti kuntatoimijoiden osalta selkeänä epäkohtana nousi esille, että kohderyhmään kuuluville nuorille ja heidän perheilleen ei ollut palveluja eikä palvelupolkuja. Lisäksi palvelujärjestelmässä oli heikosti tietoa kohderyhmän nuorista. Neurologisia erityisvaikeuksia omaavat nuoret perheineen olivat selkeästi väliinputoajaryhmä, jonka kuntoutustarpeita ei tiedostettu. Projektin alkuvaiheessa oli erityisen haasteellista löytää oikeat ihmiset, jotka olisivat kiinnostuneita kohderyhmän asioiden eteenpäinviemisestä ja joiden kautta tieto kulkisi kunnissa. Projektin työnkuvan kannalta oli myös yllättävää se, että tehtäväkenttää oli kunnissa niin paljon. Lähtökohtana projektissa oli kuntoutuskurssimallin luominen, mutta projektityöryhmä joutui heti alusta asti kuntien kanssa kehittämään niiden organisaatioita sekä panostamaan oletettua enemmän kohderyhmän tarpeista tiedottamiseen ja mallin markkinointiin 1. 1 Törmä, Sinikka (2013) Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön Elämänlanka-projekti juurruttamisen näkökulmasta 6

8 3. PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT Projektin laadullisia ja määrällisiä tavoitteita tarkennettiin tehdyssä projektisuunnitelmassa. Alla olevaan taulukkoon on koottu alkuperäiset tavoitteet ja niiden toteutuminen projektin toiminnan aikana. Laadulliset tavoitteet v Määrälliset tavoitteet v Määrällisten tavoitteiden toteutuminen v Perheillä on mahdollisuus osallistua noin vuoden kestävään kuntoutuskurssiprosessiin, johon sisältyy nuorille suunnattua toimintaa, vanhempien tukiryhmiä, palveluohjauksellista Toteutetaan neljä n. vuoden mittaista kuntoutuskurssikokonaisuutta Toteutettiin viisi n. vuoden mittaista kuntoutuskurssia: neljä toteutui pääosin RAY:n rahoituksen turvin ja nuorten kotipaikkakunnille jalkautuvaa toimintaa viides, mallinnettu Mun elämä - kurssikokonaisuus toteutui pääosin Nuorten yksilöllisten tarpeiden, tavoitteiden ja ratkaisukeinojen määritteleminen kuntoutuskurssiprosessissa ja itsenäistymisvaiheessa (nuori itse osallisena määrittelemässä omia tukikeinojaan ja itsenäistymistään) Nuorten vaikutuskeinojen lisääntymisen vahvistaminen (oppiminen ja kehittyminen): sosiaaliset taidot, itsetuntemuksen lisääntyminen, myönteisen minäkuvan vahvistuminen, ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen Perheperustaisen periaatteen toteuttaminen asiakastyössä vahvistaen vanhemmuutta ja perheiden mahdollisuutta tukea paremmin nuortaan itsenäistymisvaiheessa. Perheen sisaruksilla on mahdollisuus osallistua järjestettäviin tapaamisiin Alueellisen tasa-arvoisen kuntoutuskurssitarjonnan luominen. Nuorilla ja perheillä on mahdollisuus saada tukipalveluita syrjäisestä asuinpaikasta ja pitkistä välimatkoista huolimatta Kullekin kurssille osallistuu 6-8 nuorta perheineen (yhteensä kursseille osallistuu nuorta ja perheenjäsentä). 7 kuntarahoituksen turvin (RAY:n rahoituksen osuus 35 % kuluista) Kurssikokonaisuuksiin osallistui: 33 nuorta (28 poikaa ja 5 tyttöä) vuotiaat: 31 nuorta vuotiaat: 2 nuorta 58 vanhempaa 43 sisarusta YHT. 144 hlöä Toteutettiin kuntoutuksellista ryhmätoimintaa: 2 ryhmää Kuopiossa 4 ryhmää Joensuussa Kuntoutukselliseen ryhmätoimintaan osallistui: Kuopio: 8 nuorta (poikia) vuotiaat: 7 nuorta vuotiaat: 1 nuori Joensuu: 11 nuorta (9 poikaa ja 2 tyttöä) vuotiaat: 11 nuorta YHT. 19 hlöä Toteutettiin Tulevaisuus-ryhmän toimintaa: 1 ryhmä Kuopiossa 1 ryhmä Joensuussa Tulevaisuus-ryhmän toimintaan osallistui: 10 nuorta (poikia)

9 Tukipalveluiden ja osallistumisen mahdollistaminen nuorille ja heidän perheilleen, jotka muutoin syrjäytyisivät palveluista lainsäädännön vuoksi Kuntoutuksen vaikuttavuus: vahva palveluohjauksellinen työote ja jalkautuminen kotipaikkakunnille takaavat kurssilla käynnistyneiden prosessien siirtymisen nuorten ja perheiden arkeen. Kehitetystä kuntoutuskurssimallista koostetaan kuvaus projektin aikana. Järjestään vuosittain alueelliset sidosryhmille suunnatut seminaarit/työkokoukset, joissa kohderyhmän tuen tarpeita tehdään tunnetuksi ja esitellään projektissa opittuja asioita. Esitellään kokemuksia valtakunnallisilla koulutuspäivillä. Aihealueesta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa tehdään yhteistyötä opinnäytetöiden ja pro gradu-tutkielmien muodossa vuotiaat: 9 nuorta vuotiaat: 1 nuori 16 vanhempaa YHT. 26 hlöä Lopputuotoksina koostettiin: kuntoutustoiminnan laatukäsikirja Vertaistuki kantaa ja kasvattaa - julkaisu Järjestettiin: Arviointifoorumi, Kuopio Keskustelufoorumi, Joensuu Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen kuntoutuksen seminaarit (2 x Kuopio, Mikkeli, Joensuu) Ota koppi-tilaisuudet (2 x Joensuu) Projektin päätösseminaari, Joensuu Toimintaa esiteltiin: Autismin talvipäivät, Pori (2010) Autismin talvipäivät, Tampere (2011) Autismin talvipäivät, Helsinki (2012) Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijapäivät, Helsinki (2012) Autismin talvipäivät, Kuopio (2013) Kts. liite 2: projektin aikana valmistuneet artikkelit, opinnäytetyöt ja pro gradu-tutkielmat 8

10 ELÄMÄNLANKA-PROJEKTIN KESKEISET TOIMINNOT ITÄ-SUOMESSA KUNTOUTUSKURSSIKOKONAISUUS I Viitakko Tuusniemi - ryhmäjakso perheelle 3 pv - ryhmäjakso nuorille 5 pv - ryhmäjakso perheelle 3 pv, palveluohjaukselliset koti-/verkostokäynnit - 7 nuorta, 10 vanhempaa, 10 sisarusta - 7 työntekijää, 2 opiskelijaa RYHMÄ KUOPIO X 10 RYHMÄ JOENSUU X 8 KUNTOUTUSKURSSIKOKONAISUUS II Rautavaaran Metsäkartano - ryhmäjakso perheelle 2 x 3 pv - ryhmäjakso nuorille 2 x 3 pv, palveluohjaukselliset koti-/verkostokäynnit - 7 nuorta, 12 vanhempaa, 7 sisarusta - 9 työntekijää RYHMÄ KUOPIO X10 RYHMÄ JOENSUU X 7 RYHMÄ JOENSUU X 7 ARVIOINTI- FOORUMI Kuopio KUNTOUTUSKURSSI- KOKONAISUUS III Rautavaaran Metsäkartano - ryhmäjakso perheelle 3 pv x 2 - perhetoimintapäivä x 2 - ryhmäjakso nuorille 5 pv, palveluohjaukselliset koti-/verkostokäynnit - 7 nuorta, 14 vanhempaa, 14 sisarusta - 7 työntekijää + asiantuntijapalvelut/perheterapeutti TULEVAISUUS-RYHMÄ, KUOPIO - Ryhmätapaamiset nuorelle ja perheelle x 10, palveluohjaukselliset koti-/verkostokäynnit - 4 nuorta, 8 vanhempaa - 2 x kuntoutusohjaaja, perheterapeutti, neuropsykologi RYHMÄ JOENSUU X10 ARVIOINTI- FOORUMI Mikkeli KESKUSTEL UFOORUMI Joensuu KUNTOUTUSKURSSIKOKONAISUUS IV CITY Kylpylä-hotelli Rauhalahti, Kuopio - ryhmäjakso perheelle 5 pv + 3 pv - ryhmäjakso nuorille 5 pv, - 6 nuorta, 10 vanhempaa, 7 sisarusta - 6 työntekijää + asiantuntijapalvelut/perheterapeutti + ostettuja Rauhalahden palveluita KUNTATILAISUUDET ITÄ-SUOMESSA TULEVAISUUS-RYHMÄ, JOENSUU - Ryhmätapaamiset nuorelle ja perheelle x 15, palveluohjaukselliset koti-/verkostokäynnit nuorta, 8 vanhempaa - 2 x kuntoutusohjaaja, psykoterapeutti, KT/erityisopettaja, YTM MUN ELÄMÄ-KURSSIKOKONAISUUS Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi - ryhmäjakso perheelle 5 pv + 5 pv - ryhmäjakso nuorille 5 pv, - 6 nuorta, 12 vanhempaa, 5 sisarusta - 7 työntekijää + asiantuntijapalvelut Laatukäsikirja Vertaistuki kantaa ja kasvattaa - julkaisu PÄÄTÖSSE MINAARI Joensuu MUN ELÄMÄ -KURSSIKOKONAISUUS/ Honkalampi-säätiö TULEVAISUUS-RYHMÄ, KUOPIO/ oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas TULEVAISUUS-RYHMÄ, JOENSUU/ Honkalampi-säätiö

11 4. PROJEKTIN KESKEISIMMÄT TUOTOKSET 4.1. Kuntoutuskurssimalli Mun elämä Projektin toiminnan aikana mallinnettu kuntoutuskurssikokonaisuus on tuotteistettu ja markkinoitu Mun elämä -kurssikokonaisuuden nimellä. Mun elämä -kurssikokonaisuus on n. vuoden mittainen prosessi, joka sisältää nuoren ja perheen tapaamisen kotona/kotipaikkakunnalla, koko perheelle ja erikseen nuorille suunnattuja ryhmäjaksoja, palveluohjauksellisia kotikäyntejä sekä verkostotapaamisia. Kehitetyn kuntoutuskurssimallin avulla etsitään keinoja ja välineitä, miten nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa. Projektin toiminnan myötä tuodaan tasa-arvoa alueelliseen palvelutarjontaan sekä tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia ja sopivia tukipalveluita kohderyhmälle. Palveluohjauksellisen työotteen ja kotipaikkakunnille jalkautumisen kautta pyritään siirtämään kurssilla käynnistyneet prosessit nuorten ja perheiden arkeen. Alla olevassa kuviossa on kuvattu kurssikokonaisuuden rakenne: Ryhmäjaksojen lisäksi merkittävässä roolissa kuntoutusprosessin aikana on palveluohjaus. Palveluohjauksellinen työote käynnistyy lähiverkoston kokoamisesta. Verkostoyhteistyössä suunnitellaan nuoren ja perheen tarpeita vastaava palvelukokonaisuus sekä arvioidaan säännöllisesti kuntoutukselle asetettuja tavoitteita. Tapaamiset, kotikäynnit ja verkostoyhteistyö edesauttavat perheen tarpeita vastaavan kuntoutusprosessin muodostumisen. Verkostoyhteistyön tuloksena nimetään henkilö, johon perhe voi olla yhteydessä esim. nuoren ja perheen tuen tarpeiden muuttuessa. Kuntoutusprosessin aikana nuorelle laaditaan palvelusuunnitelma. Ryhmäjaksojen yleiset tavoitteet Perheen I ryhmäjakson yleisenä tavoitteena on ollut: - käynnistää nuorten, vanhempien ja sisarusten keskinäinen tutustuminen ja ryhmäytyminen 10

12 - selkeyttää nuorten, vanhempien ja sisarusten odotuksia kuntoutuskurssikokonaisuuden suhteen - mahdollistaa nuorten, vanhempien ja sisarusten keskinäinen vertaistuki - tarjota nuorille tietoa oireyhtymistä sekä mahdollistaa diagnoosin merkityksen ymmärtäminen, oman erilaisuuden käsitteleminen ja hyväksyminen - tukea ja rohkaista nuoria uusissa tilanteissa toimimiseen - etsiä keinoja perheen arjessa selviytymisen tueksi (vanhemmuuden tukeminen, arjen konfliktitilanteiden käsittely, tieto hoito- ja viranomaistahojen tarjoamasta tuesta). Nuorten ryhmäjakson yleisenä tavoitteena on ollut: - vahvistaa nuorten keskinäistä toimimista - harjoitella arjen taitoja - harjoitella sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista - vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja omatoimisuutta. Perheen II ryhmäjakson yleisenä tavoitteena on ollut: - jatkaa kunkin kurssiryhmän kanssa käynnistynyttä asioiden prosessointia - kiinnittää huomiota tulevaisuuden suunnitteluun - korostaa perheen sisäisiä voimavaroja, tukea perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja kannustaa perhettä yhdessä toimimiseen. Asiakastyön lähtökohdat, kuntoutustoiminnan ohjeistukset, ryhmäjaksojen sisällöt, arviointimateriaali ja kurssiprosessin tarkempi eteneminen on kuvattu kuntoutustoiminnan laatukäsikirjaan. 4.2 Avomuotoinen kuntoutuskurssimalli Tulevaisuus-ryhmä Projektin toisena tuotoksena on kehitetty ja mallinnettu avomuotoista kuntoutuskurssimallia (Tulevaisuus-ryhmä) Kuopiossa ja Joensuussa. Alla olevassa kuviossa on kuvattu ryhmäprosessin rakenne: Ryhmätoiminta on tarkoitettu vuotiaille neurologisia erityisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia ongelmia omaaville nuorille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmätoiminta on suunnattu erityisesti niille nuorille, jotka ovat siirtymässä esim. peruskoulusta jatkoopintoihin ja tarvitsevat siirtymävaiheessa erityistä tukea ja ohjausta. Tavoitteena on tukea 11

13 ja vahvistaa nuoren hyvää tulevaisuutta yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa. Ryhmätoiminnan sisällössä sovelletaan kuntoutuskurssimallia avomuotoisesti. Toimintaan kuuluu erilliset ryhmät nuorille ja vanhemmille, jotka ajallisesti sekä osittain sisällöllisesti kulkevat rinnakkain. Tarkoituksena on järjestää myös ryhmien yhteistä toimintaa. Tulevaisuus-ryhmän yleiset tavoitteet Vanhempien ryhmän tavoitteena on ollut: - pohtia perheen elämänvaihetta ja suhdetta nuoreen - löytää voimavaroja ja keinoja arjen haasteiden kohtaamiseen - löytää uusia ratkaisumalleja arjessa toimimiseen - päivittää tietoa kehityksellisistä häiriöstä ja niiden vaikutuksista - jakaa kokemuksia vertaisryhmässä ja tehdä yhdessä mukavia asioita Nuorten ryhmän tavoitteena on ollut: - tukea itsenäistymistä ja tulevaisuuden suunnittelua - löytää voimavaroja ja keinoja arjen haasteiden kohtaamiseen - päivittää tietoa kehityksellisistä häiriöstä ja niiden vaikutuksista - harjoitella sosiaalisia taitoja - jakaa kokemuksia vertaisryhmässä ja tehdä yhdessä mukavia asioita Asiakastyön lähtökohdat, kuntoutustoiminnan ohjeistukset, vertaisryhmien tarkemmat sisällöt, arviointimateriaali ja ryhmäprosessin tarkempi eteneminen on kuvattu kuntoutustoiminnan laatukäsikirjaan. 4.3 Tietoisuuden lisäämiseksi järjestetyt tilaisuudet Aktiivisen esite- ja sähköpostitiedottamisen ohella on projektin aikana järjestetty erilaisia tilaisuuksia tietoisuuden lisäämiseksi. Tilaisuuksissa on esitelty projektin kuntoutuskurssitoimintaa, toiminnasta saatuja kokemuksia sekä keskusteltu kurssitoiminnan vaikuttavuudesta ja vakiintumisesta sekä mahdollisuuksista juurtua osaksi palvelujärjestelmän toimintaa. Alla olevaan taulukkoon on koottu toteutuneet tilaisuudet, osallistujamäärät sekä lyhyt kooste saadusta palautteesta. 12

14 Tiedotustilaisuus Arviointifoorumi Kuopio Paikkakunta Osallistujamäärä Saatu palaute 35 - tilaisuus kokonaisuutena monipuolinen ja mielenkiintoinen - erityismaininta tilaisuuden dialogisuudesta ja käytännönläheisyydestä: nuoret ja vanhemmat kertomassa kurssikokonaisuuden sisällöstä ja omista kokemuksistaan - tärkeää kuulla nuoria ja perheitä sekä käytäntöjen toteutumista eri kunnissa - nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttamiseksi tuotiin esille yhteiskunnan asenteiden muuttaminen sekä tiedon lisääminen diagnooseista ja niiden vaikutuksista käytännössä - osallistujat kaipasivat konkreettisia työkaluja asiakkaiden ohjaamiseen käytännön työssä Kuntakäynnit kevät kts. kappale 2.2 Projektin aikana tehdyt kartoitukset Arviointifoorumi peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi Mikkeli Keskustelufoorumi Joensuu Infotilaisuus Siilisetkuntayhtymä Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen kuntoutuksen seminaarit Kuopio Kuopio 35 - tilaisuus koettiin antoisana, lämminhenkisenä ja hyvin järjestettynä keskustelufoorumina - mielenkiintoisia ja merkityksellisiä olivat nuorten ja vanhempien puheenvuorot - projektin toiminnassa koettiin tärkeänä perhelähtöisyyttä, vertaistukea, tutkimuksellista otetta ja verkostotyötä - toivottiin, että projektin luomat palvelumuodot jatkuvat myös projektin jälkeen 30 - hyödyllisenä ja herättävänä puheenvuorona koettiin äidin kertomus arjesta ja palvelujärjestelmän asettamista haasteista, kun perheessä on kaksi erityistä tukea tarvitsevaa nuorta - osallistujille selkeytyi Siiliset-kuntayhtymän toimintamalli, miten neuropsykiatrisia ongelmia omaavat lapset ja nuoret ohjataan kuntoutuksen pariin (lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmän rooli) - tärkeänä koettiin saatu tieto, mitä kuntoutus- ja tukimuotoja nuorille ja heidän perheilleen voidaan tarjota 99 - päivän teema erittäin ajankohtainen ja luennoitsijat alansa asiantuntijoita - merkityksellisinä puheenvuoroina koettiin nuoren kertomus adhd:n vaikutuksesta arkielämään ja lastenneurologi/-psykiatri Virpi Vauhkosen luento neuropsykiatrisista ongelmista - toivottiin Kelan edustajan puheenvuoroa ja mahdollisuutta saada tietoa myös aikuisten palveluista - toiveena esitettiin syvällisempää perehtymistä neuropsykiatristen ongelmien havaitsemiseen ja kuntoutuspolun käynnistämiseen todella hyviä asiantuntijoita, päivän anti kokonaisuudessaan monipuolinen ja ajatuksia herättävä - liian laaja lähestymiskulma asiaan. Kaikki esiintyjät olisivat tarvinneet lisäaikaa ja väliin aikaa kysymyksille, keskustelulle ja esiintyjien vaihdolle. Eli materiaalia olisi ollut kahdelle päivälle. 13

15 Mikkeli Joensuu Ota koppi-tilaisuus Joensuu Päätösseminaari Joensuu - opettajien roolia erityislasten/-nuorten kanssa työskentelyssä voisi korostaa. Varsinkin normaaliluokalla olevat lapset/nuoret ovat heitteillä koulussa aiheet mielenkiintoisia, päivä kokonaisuudessaan hyvä ja ajankohtainen, kokemuspuhujat olivat loistavia ja nuorten tarinoita oli mukava kuulla - luennoitsijoiden aika oli rajallinen, aiheiden käsittely jäi pintapuoliseksi, ei ehtinyt jäsennellä ajatuksia, eikä kysymyksille ollut tilaa - tekniset ongelmat ja järjestelyjen heikkous (mm. pitkät jonotusajat) veivät asialta aikaa liian paljon - kaivattiin syvällisempää tietoa esim. kuntoutussisällöistä, konkreettisista kuntoutuksen keinoista ja kuntoutuksen tuloksellisuudesta, myös vanhemman puheenvuoro perheen selviytymiskeinoista arjen haasteiden keskellä olisi ollut hyvä hyvä ja kattava kokonaisuus, jossa seminaarin puheenvuorot olivat hyvän pituisia, luennoitsijat eri ammattikuntien edustajia ja toimi hyvin yleiskatsauksena aihepiiriin - nuorten puheenvuorot, omat kokemukset omasta arkipäivästä olivat ajatuksia herättäviä ja hauskoja kuunneltavia. Kokemuspuhujan arkipäivä nuoren itsensä kertomana oli todella hyvä juttu. - vastaavanlainen sisältö voisi palvella vanhempia ja läheisiä, joiden lapsi on saanut diagnoosin - seminaarista jäi mietityttämään, mitä nuorille tapahtuu, kun he joutuvat ammatillisen koulutuksen jälkeen elämään omillaan. Onko mitään tukipalvelua elämässä selviämiseen? Entä väliinputoajat kuka heidät noukkii mukaan elävään elämään? - lisää samantyylisiä seminaareja, osallistujamääräkin kertoi vastaavan tiedon tarvetta kentällä olevan. Asiantuntijoiden ja esimerkkien avulla saadaan arvokasta tietoa ensimmäisessä tilaisuudessa tarkasteltiin palveluiden toimivuutta. Keskustelussa nousi esiin palvelujärjestelmässä olevat aukot: nuori voi pudota palveluiden ulkopuolelle, hän ei saa tarvitsemaansa tukea matkalla aikuisuuteen, nykyiset palvelut eivät linkity toisiinsa, tieto eri toimijoiden välillä ei kulje ja tehdään päällekkäistä työtä. Toisaalta tarvittavia palveluja ei ole olemassa aikuistuville erityistä tukea tarvitseville nuorille tai niitä on erittäin vaikea löytää - toisessa tilaisuudessa keskityttiin palveluohjaukseen. Missä asioissa palveluohjausta tarvitaan eri elämäntilanteissa ja kuinka palveluohjausta pitäisi alueella toteuttaa? Nuoren elämässä tärkeimmiksi elämänvaiheiksi todettiin nivelvaiheet: yläkouluun siirtyminen, peruskoulun päättyminen haettaessa toisen asteen opintoihin ja ammatillisten opintojen päättyminen. Palveluohjauksen merkitys koettiin tärkeänä ja todettiin, että nuoret ja perheet hyötyisivät yhden katon palvelupisteestä (tieto ja ohjaus palveluihin). Vastuu palveluohjauksesta kuuluisi kunnille sekä korostettiin eri toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä (koulu-, sosiaali- ja terveystoimi) 67 - seminaarin ohjelma rakentui nuorten ja vanhempien kokemusten ympärille - tilaisuudessa oli lämminhenkinen tunnelma ja toteutui paljon vuorovaikutusta seminaariyleisön ja esiintyjien välillä - päätösseminaarin jälkeen toteutunut iltajuhla mahdollisti projektin kuntoutustoimintaan osallistuneiden nuorten ja perheiden jälleennäkemisen. Illan tapahtumassa myös kuntakumppanit ja molempien sääti- 14

16 Miniseminaarit Pielis- Karjala/Juuka Joensuu Keski- Karjala/Kitee Okuli- Polvijärvi Yhteensä 912 öiden johtoryhmien jäsenet saivat mahdollisuuden tavata ja keskustella nuorten ja perheiden kanssa 67 - miniseminaarit järjestettiin yhteistyössä Honkalampi-säätiön Fondo Kuntoutus- ja ohjauspalveluiden kanssa - tilaisuudet suunnattiin kuntien sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöille, kuntapäättäjille ja perheille - tarkoituksena oli välittää tietoa neurologisia tai neuropsykiatrisia omaaville lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille suunnatuista kuntoutuksellisista ja kasvatuksellisista toimintamalleista, joita on kehitetty Elämänlanka-projektissa ja Honkalampi-säätiössä. Lisäksi haluttiin kuulla kuntien ja perheiden kokemuksia sekä tarpeita kuntoutuksen suhteen. - osallistujat saivat tietoa neurologisista ja neuropsykiatrisista vaikeuksista ja niihin liittyvistä arjen pulmista. Kuntoutuspalveluiden esittely koettiin kattavana ja tarpeellisena. Elämänlanka-projektin kehittämät kurssitoiminnan tuotteet, erityisesti Tulevaisuus-ryhmä, herätti kiinnostusta ja keskustelua. Lisäksi osallistujia puhuttivat kuntien taloudelliset resurssit. 15

17 4.4 Kuntakumppanuusmalli Keväällä 2011 todettiin tarpeelliseksi tiivistää yhteistyötä kuntien edustajien kanssa kurssitoiminnan juurruttamiseksi osaksi kunnan palvelutarjontaa. Projektityöryhmä lähestyi muutamien Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen kuntien/kuntayhtymien edustajia, joiden kanssa sovittiin kuntakumppanuusneuvottelusta. Kuntakumppanuuteen sitoutuneiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö toteutui v seuraavissa muodoissa: kuntien edustajat osallistuivat IV-kurssikokonaisuuden aikana toteutuvien nuoren verkostotapaamisiin (kurssiprosessin etenemisen tiivis seuranta asiakastapausten kautta) projektin työntekijät tekivät kuntakohtaista juurruttamis- ja vaikuttamistyötä yhteistyössä kuntien edustajien kanssa (esim. pohdittiin keinoja/käytäntöjä nuorten ja perheiden palveluihin ohjaamisen selkeyttämiseksi) yhteistyössä kuntien edustajien kanssa suunniteltiin Mun elämä - kurssikokonaisuuden rakennetta ja budjettia. järjestettiin kumppanuustiimi-tapaamisia kuntien edustajien kesken. Kumppanuustiimin tapaamisissa osallistujat jakoivat tietoa käytössä olevista kuntoutus- ja tukimuodoista sekä ideoivat yhdessä hyviä käytäntöjä neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten ja heidän perheidensä kohtaamiseksi kunnan palvelurakenteessa. Tiimin yhteisen keskustelun ja työskentelyn tarkoituksena oli ideoida kuntien tarpeita palveleva kuntoutuskurssirakenne. Ulkopuolisessa loppuarvioinnissa saatujen tulosten mukaan kaikki kumppanuusyhteistyöhön osallistuneet kuntatoimijat kokivat kuntakumppanuusyhteistyön hyväksi ja toimivaksi toimintamalliksi. Yhteistyö koettiin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Kuntakumppanuus on toiminut hyvänä väylänä tiedon saamiseksi kohderyhmän tarpeista ja projektin tarjoamista palveluista. Kunnissa olevien erilaisten käytäntöjen vuoksi hyödylliseksi todettiin muiden kuntien toimintatapojen kuuleminen. Positiivisena nähtiin, että alueen kunnista on tavoitettu kohderyhmän kanssa tekemisissä olevat henkilöt edustamaan kumppanuustiimiin. Keskustelu lähikuntien edustajien kanssa on koettu hedelmälliseksi, joka on motivoinut asioiden eteenpäinviemiselle omassa kunnassa. Ryhmässä mukana olevat kokivat olevansa viestin viejiä kohderyhmän asiassa oman kuntaansa ja alueeseensa nähden Kirjalliset tuotokset Projektityöryhmän jäsenet ovat kirjoittaneet artikkeleita valtakunnallisiin julkaisuihin tietoisuuden lisäämiseksi nuorten ja perheiden elämäntilanteista, tuen tarpeista sekä projektin toiminnasta. Lisäksi on aktiivisesti tiedotettu paikallisia eri medioiden edustajia tulevista tapahtumista ja tarjottu toimittajille teemoja esim. lehtiartikkeleita varten. Projektin merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat olleet ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelleet opiskelijat. Opiskelijoiden mahdollisuutta opinnäytetyön tai tutkimuksen tekemiseen on aktiivisesti markkinoitu oppilaitoksille sähköpostien ja henkilökohtaisten 2 Törmä, Sinikka (2013) Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön Elämänlanka-projekti juurruttamisen näkökulmasta 16

18 kontaktien kautta. Projektityöryhmän jäsenet ovat osallistuneet oppilaitosten järjestämiin opinnäytetyöinfoihin. Tiedottamisen myötä opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostuksensa opinnäyte- ja projektitöitä kohtaan ja ottaneet yhteyttä projektin työntekijöihin yhteistyön käynnistämiseksi. Opinnäytetöiden ja pro gradu-tutkimuksien tukena on toiminut tutkimustyöryhmä, jonka toiminnan kautta on tuettu opiskelijoita tutkimusprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja etenemisessä. Liitteeseen 2 on koottu kooste julkaistuista lehtiartikkeleista ja projektin aikana valmistuneista opinnäytetöistä. Projektin toiminnan aikana on valmistunut kaksi julkaisua: Vertaistuki kantaa ja kasvattaa -julkaisu ja Orvokki ja Erno arjen sankarit. Vertaistuki kantaa ja kasvattaa - julkaisuun on koottu projektin kuntoutuskurssitoimintaan osallistuneiden nuorten ja perheiden kokemuksia toteutuneista ryhmäjaksoista ja perheiden arkielämästä. Julkaisussa on tiiviit artikkelit valmistuneista opinnäytetöistä sekä kooste yhteistyökumppaneiden kokemuksista projektin aikana toteutuneesta yhteistyöstä. Lisäksi yhteiskunnan näkökulmasta tarkastellaan terveydenhuoltolain vaikutusta lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumiseen. Orvokki ja Erno arjen sankarit-julkaisu on toimintaterapeuttiopiskelijoiden luoma materiaali kurssikokonaisuuden ryhmäjaksoille sisarusten ryhmään. Kuvitettu ja tarinallisuuteen pohjautuva materiaali on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vuotiaiden sisarusten ryhmän ohjaajien tarpeeseen. Vihkosessa käsitellyt teemat käydään läpi arjen tilanteiden kautta ja tarinoiden käsittelyyn on koottu erilaisia tehtäviä työstettäväksi sisarusten kanssa. Vihkosen tavoitteena on, että sisarukset saisivat asianmukaista tietoa oireyhtymien vaikutuksesta arkielämään ja oppisivat ymmärtämään sisaruussuhteessa esiin tulevia haasteita. 5. PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET 5.1 Kurssilaisten kokemukset Projektityöryhmä toteutti seurantakyselyn syyskuussa 2013 Elämänlanka-projektin kuntoutukseen vuosina osallistuneille nuorille. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa nuorten kuntoutuskokemuksesta, tämän hetkisestä elämäntilanteesta ja arvioida Elämänlanka-projektin kuntoutuksen tuloksellisuutta. Kyselystä lähetettiin 50 nuorelle infokirje, jossa kerrottiin sen tarkoituksesta, seurantakyselyn toteuttamisaika ja asiat, joita toivoimme nuoren pohtivan ennen puhelimitse tapahtuvaa yhteydenottoa. Kyselyyn vastasi yhteensä 42 nuorta. Nuorista 36 kertoi henkilökohtaisesti tämän hetkisestä elämäntilanteestaan ja viiden nuoren äiti kuvaili nuoren elämäntilannetta. Yksi nuorista vastasi kirjeellä. Kuntoutuskurssille ja ryhmiin osallistumisesta oli nuorilla kulunut 1-4 vuotta. Kuntoutuskursseista ja ryhmätoiminnasta esiin nousseet tunnelmat ja kokemukset olivat pääasiassa myönteisiä. Toteutunut kuntoutus nähtiin positiivisena kokemuksena ja suurin osa nuorista koki kuntoutuksella olleen vaikutusta heidän elämäänsä. Oman ikäisten nuorten kanssa toimiminen ja ryhmään kuuluminen olivat olleet monelle merkityksellisiä. Myös ryhmän kanssa yhdessä toimiminen oli koettu antoisaksi ja mukavina muistoina mieleen olivat jääneet mm. yhteiset luontoretket makkaranpaistoineen. Uudet kokemukset kuten seinäkiipeily, jousiammunta ja karting olivat olleet nuorista hauskaa toimintaa. Kuntoutuksesta esiin nousseet vaikutukset nuorten toimintakykyyn olivat sosiaalisten taitojen ja tunteiden hallinnan kehittyminen, kodin ilmapiirissä tapahtuneet myönteiset muutokset ja avun saaminen koulunkäyntiin sekä ammatillisiin opintoihin. Useat nuoret kokivat vertaistuen saamisen edistäneen itsensä arvostamista ja ymmärtämistä. Arjessa jaksami- 17

19 nen lisääntyi niin nuorilla kuin vanhemmilla. Nuoret kuvasivat sitä sanoin helpompi elää ja helpompaa koulussa. Kuntoutuksen vaikutuksia nuoret kuvasivat mm. seuraavalla tavalla: tietyllä tavalla kasvatti ja pisti panostamaan enemmän. Myös vanhempien vastauksissa korostui vertaistuen tärkeys. Vanhemmille oli merkityksellistä havaita, etteivät he ole ongelmiensa kanssa yksin. Vertaisryhmä mahdollisti omien kokemusten jakamisen ja kuulluksi tulemisen. Myös palveluohjauksellinen työote auttoi vanhempia yhteiskunnan palvelu- ja kuntoutusjärjestelmän hahmottamisessa. 5.2 Kurssityöntekijöiden kokemukset Kurssityöntekijät ovat omalta osaltaan arvioineet ryhmäjaksojen ja kurssityöryhmän toimivuutta jokaisen ryhmäjakson päätyttyä. Alla olevaan taulukkoon on tiivistetty keskeisimmät oppimisen tulokset viiden kurssikokonaisuuden osalta. Arvioidut teemat Onnistumiset Vastuiden ja työnjaon selkeys vat toiminnan suunnittelua ja käytän- - selkeät vastuut ja työnjaot helpottanön toteutusta. Työnjako käydään läpi ennen kurssia ja sitä tarkennetaan joka kurssipäivän aamupalaverissa. - työryhmän jäsenet toimivat yhteisvastuullisesti ja erittäin joustavasti. Tiedonkulku ja raportointi Henkilöstöresurssin riittävyys Tiedotus kurssilaisille Nuoren ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen onnistuminen Ryhmäjakson sisältö (ohjelma) Yhteistyötä edistää hyvä ryhmähenki. - etukäteissuunnittelun osalta tieto on hyvin kulkenut suullisesti ja s-postin välityksellä. - aamu- ja päiväpalaverit mahdollistaneet tiedon kulun ja antaneet aikaa viime hetken valmisteluille - henkilöstöresurssi on ollut riittävä - moniammatillisen työryhmän ammattitaitoa on hyödynnetty monipuolisesti - palaveriajat, itsenäinen ruokailu, lepoajoista ja vapaailloista kiinnipitäminen tukevat jaksamista - vertaisohjaaja osana työryhmää on merkityksellistä niin kurssilaisille kuin työryhmällekin - yhteisessä aamun aloituksessa kerrataan päivän ohjelma ja käydään läpi edellisen päivän ja illan kuulumiset, jolloin jokainen tietää kunkin vertaisryhmän päivän tapahtumat - vuorovaikutustilanteet luonnollisia, toiminnallisia, aikaa tutustumiseen ja tunnusteluun molemmin puolin - tiedollinen, toiminnallinen, vapaaajan ja perheiden yhteinen toiminta muodostavat toimivan kokonaisuuden - nuoret ja vanhemmat saavat ennak- Heikkoudet/opitut asiat - I ryhmäjaksolla työntekijät eivät vielä tunne kurssilaisia, joten on varauduttava muuttamaan ohjelmaa tilanteen mukaan - kiireen tuntu haitannut kurssityöryhmän palavereissa (kunkin vertaisryhmän asioiden läpikäyminen tasapuolisesti) - kurssipäivän päätteeksi olisi hyvä olla purkupalaveri - sisarusryhmä voi vaatia useamman ohjaajan työpanoksen, jonka vuoksi henkilöstön on varauduttava äkillisiin muutoksiin (henkilöstöresurssin lainaaminen muista suunnitelluista osioista) - työryhmässä olisi hyvä olla sekä naisia että miehiä (erityisesti nuorten vertaisryhmässä miehen malli on erittäin tarpeellinen) - etukäteen sovitut ohjelmat (esim. asiantuntijaluennot) voivat jarruttaa hetkeen tarttumista (esim. ryhmäytymisen edistämiseksi tarvittavaa spon- 18

20 Kurssilaisten keskinäinen toimiminen Kurssin fyysiset puitteet kotehtävän kautta vaikuttaa ryhmäjaksojen ohjelmaan - perheiden ryhmäjakson ohjelmassa - vertaistuen saaminen ja jakaminen onnistunut kussakin vertaisryhmässä - kurssiprosessin edetessä on nähtävissä kurssilaisten keskinäinen ryhmäytyminen, keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, yhdessä toimiminen ja toisten huomioiminen - hyvä ruoka, ystävällinen palvelu ja mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin ovat kurssin fyysisten puitteiden osalta merkityksellisiä asioita taania toimintaa). Toteutuksen suhteen oltava jouston varaa. - ryhmäjakson ohjelma on jatkuvaa tasapainoilua: osa kurssilaisista kokee kurssipäivät liian tiiviinä, vastaavasti osa kokee tiiviin rakenteen hyödyllisenä - sisarusten ryhmä voi olla haasteellinen ikäjakauman suhteen - majoitustilat oltavat riittävät suuruudeltaan ja huomioitava sisäilman laatu 5.3 Kuntakumppanien kokemukset Kuntakumppaneilta kerätyn palautteen mukaan projektin tuotteet ( Mun elämäkurssikokonaisuus ja Tulevaisuus-ryhmä) ovat selkeästi kuvattuja ja hyvin dokumentoituja tuotoksia. Projektin vahvuuksina mainittiin projektin jalkautuminen kuntiin, kuntoutusmallin esittely ja mahdollisuus keskustella kuntoutuksen sisällöistä. Kokemuksena oli, että kunnissa tiedetään, mitä ostetaan maksusitoumuksista päätettäessä. Toisena merkittävänä tuloksena kuntakumppanit ovat kokeneet tietoisuuden lisääntymisen Itä-Suomen alueella. Projekti on onnistunut tuomaan esille kohderyhmän tarpeita sekä nuorten ja perheiden näkökulmaa. Hyödyllisinä tiedon levittämisen menetelmiä ovat olleet alueelliset tilaisuudet, joihin on kutsuttu laaja-alaisesti kohderyhmän kanssa työskenteleviä tahoja. Tärkeänä on koettu tarpeen laajuuden ja palveluiden hajanaisuuden esiintuominen. Projektin toiminta on herättänyt siihen, että kohderyhmän saama tuki on otettava omana asianaan esille kunnassa ja luotava selkeitä toimintamalleja. Kuntakumppanit arvioivat kurssikokonaisuuden tärkeäksi vaikuttavuustekijäksi vaikuttamisen nuoren lähiympäristöön ja tietoisuuden lisäämisen nuoren haasteista. Koko perheen osallistuminen kuntoutukseen, kokonaisvaltainen vaikuttaminen perheisiin ja heidän toimintatapoihin on nähty kurssitoiminnan vahvuuksiksi. Kurssitoiminnan avulla perhe saa tietoa, tukea ja oppii toimimaan nuorta hyödyntävällä tavalla. Ryhmäjaksojen myötä vanhemmat saavat kokemuksen, että heidän nuorensa osaa toimia ryhmässä ja heidän taitojaan voidaan kehittää. Lisäksi perheille selkeytyvät eri toimijat ja palvelujärjestelmän tarjoama tuki. Merkittävää on myös yhteistyökumppanien (kuten koulujen ja terveydenhuollon) saama tieto ja tuki Honkalampi-säätiön kokemukset Vuoden 2013 alussa toteutetussa ulkopuolisessa arvioinnissa Honkalampi-säätiön edusta- 3 Törmä, Sinikka (2013) Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön Elämänlanka-projekti juurruttamisen näkökulmasta 19

ELÄMÄNLANKA-PROJEKTI LUO KUNTOUTUSKURSSIMALLIA NUORILLE, JOILLA ON NEUROLOGISIA ERITYISVAIKEUKSIA

ELÄMÄNLANKA-PROJEKTI LUO KUNTOUTUSKURSSIMALLIA NUORILLE, JOILLA ON NEUROLOGISIA ERITYISVAIKEUKSIA KATSAUS MARJO HODJU KIRSI RÖNKÄ ELÄMÄNLANKA-PROJEKTI LUO KUNTOUTUSKURSSIMALLIA NUORILLE, JOILLA ON NEUROLOGISIA ERITYISVAIKEUKSIA Projektin tavoitteet Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas Mitä on lisäopetus Mäntykankaalla? Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteet tukevat jatko-opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Kurssit ja perhetapaamiset

Kurssit ja perhetapaamiset Kurssit ja perhetapaamiset l Ensitietokurssit l Kelan sopeutumisvalmennuskurssit l Harvinaisten vammaryhmien perhetapaamiset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kurssit ja perhetapaamiset Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot