ELÄMÄNLANKA-PROJEKTI LUO KUNTOUTUSKURSSIMALLIA NUORILLE, JOILLA ON NEUROLOGISIA ERITYISVAIKEUKSIA
|
|
- Mikael Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS MARJO HODJU KIRSI RÖNKÄ ELÄMÄNLANKA-PROJEKTI LUO KUNTOUTUSKURSSIMALLIA NUORILLE, JOILLA ON NEUROLOGISIA ERITYISVAIKEUKSIA Projektin tavoitteet Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kuntoutuskurssikokonaisuuksia, joiden kautta haetaan parhaiten soveltuvaa mallia kuntoutuskurssien järjestämiseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaaville vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Kehittämistyö tapahtuu Itä-Suomen alueella Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön yhteistyönä vuosina Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Projektissa kehitettävän kuntoutuskurssimallin avulla etsitään keinoja ja välineitä siihen, miten nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa. Projektin toiminnan myötä tuodaan tasa-arvoa alueelliseen kuntoutuskurssitarjontaan sekä tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia ja sopivia tukipalveluita kohderyhmälle. Palveluohjauksellisen työotteen ja kotipaikkakunnille jalkautumisen kautta pyritään siirtämään kurssilla käynnistyneet prosessit nuorten ja perheiden arkeen. Tavoitteena on, että kuntoutuskursseja olisi tarjolla Itä-Suomen alueella projektin päätyttyäkin. Elämänlanka-projektin tarjoamalla kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalista kuntoutusta, jonka avulla tuetaan ja vahvistetaan nuoren sekä hänen perheensä elämäntaitoja tulevaisuutta varten. Tavoitteena on, että nuori pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan elämäänsä eteenpäin itselleen mielekkäällä tavalla (esimerkiksi työelämä- ja sosiaalisten valmiuksien harjoittaminen, sosiaalisen verkoston laajeneminen, opiskelupaikan saaminen). Lisäksi tavoitteena on, että vertaistuen ja erityisvaikeudesta saadun tiedon kautta nuori pystyy hyväksymään oman erityisyytensä, sopeutuu elämään sen kanssa ja saa keinoja neurologisista erityisvaikeuksista aiheutuvien ongelmien kompensoimiseen. Miten nyky-yhteiskunta kohtaa nuoren, jolla on neurologisia erityisvaikeuksia? Yhteiskunnan nopea muuttuminen sekä vaatimukset tehokkuuteen, sosiaaliseen toimimiseen ja nopeaan oivalluskykyyn estävät erityistä tukea tarvitsevan nuoren toimimisen yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Erityisvaikeuksiin liittyvät tarkkaavuuden ongelmat, yliaktiivisuus, poikkeava sosiaalinen hahmottaminen sekä oppimisvaikeudet altistavat toverisuhteiden epäonnistumiselle, jolloin kompensaatiota etsitään esimerkiksi epäsosiaalisista ryhmistä. Ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja koulunkäynnissä voivat johtaa syrjäytymiseen toveripiiristä ja koulumotivaation katoamiseen, päihteiden käyttöön ja epäsosiaalisuuteen. Varhaisen tunnistamisen ja hoidon avulla voidaan ehkäistä syrjäytymiskierre, jolloin 30 KUNTOUTUS
2 sillä on myös suuri taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys (Kaltiala-Heino, Kaivosoja & Ritakallio 2006, ; Voutilainen, Sourander & Lundström 2004, ). Nuoret tarvitsevat usein muita enemmän koulutuksen ja erilaisten tukipalveluiden tuomaa tukea aikuistumisessa ja työelämään sijoittumisessa, mutta vastaavasti sijoitetut resurssit tuottavat tulosta nuoren löytäessä paikkansa yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Oikein kohdennettujen, henkilökohtaisesti suunniteltujen ja toteutettujen tukitoimien turvin he kykenevät oppimaan itsenäisessä elämässä vaadittavia taitoja, saavuttamaan ammatillisen pätevyyden ja valmiudet työelämään. Erilaisten taitojen oppiminen vähentää yhteiskunnallisen tuen tarvetta ja helpottaa nuoren ja hänen perheensä elämää. Keskeistä nuoruus- ja aikuisiällä on kommunikaatiotaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen, omatoimisuuteen harjoitteleminen sekä mielekkään vapaa-ajan suunnitteleminen. Hyvän jatko-opiskelupaikan ja sopivan asumismuodon etsiminen on aloitettava varhain ja tehtävä huolellisesti, jotta hyvin alkuun saatettu kuntoutus jatkuu elämänkaaren mittaisena. Tuen ja ohjauksen tarve voi vaihdella elämänkaaren aikana. Osa nuorista saattaa tulla toimeen ilman muiden tukea, jolloin he asuvat itsenäisesti ja huolehtivat työssä käynnistään oma-aloitteisesti. Osa taas tarvitsee jatkuvasti toisen henkilön ohjausta ja tukea liittyen asumiseen, opiskeluun ja työssä käymiseen (Kerola ym. 2000, 145). Neurologisista erityisvaikeuksista huolimatta nuori toivoo samoja asioita kuin ikätoverinsa: onnistumisen kokemuksia itsetunnon vahvistumiseksi, toisten nuorten hyväksyntää, taitojen ja osaamisen huomioimista sekä vähitellen vastuun ottamista omasta elämästään (Salomaa 2004, 44). Kuntoutuskurssikokonaisuuksiin osallistuneet nuoret Elämänlanka-projekti on toimintansa aikana järjestänyt kolme noin vuoden mittaista kuntoutuskurssikokonaisuutta. Kuntoutuskursseille on osallistunut yhteensä 21 nuorta perheineen. Toiminta on suunnattu nuorille, jotka ovat kurssivuoden aikana vuotiaita. Lisäksi nuorella tulee olla lääkärin toteamat piirteet tai diagnoosi neuropsykiatrisista ongelmista (Aspergerin oireyhtymä, ADHD/ADD, neurologiset erityisvaikeudet). Kurssitoimintaan osallistuneilla nuorilla on ollut neurologisen taustan lisäksi mielenterveyden (esimerkiksi masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistuneisuus) tai käyttäytymisen ongelmia. Psykososiaaliset ongelmat, kuten koulukiusaaminen, poissaolot sekä nuoren ja vanhempien/kavereiden väliset ristiriidat, ovat myös olleet tyypillisiä. Kuntoutuskurssille osallistuminen on nähty tarpeelliseksi niiden nuorten kohdalla, jotka eivät aiemmin ole saaneet ulkopuolista tukea ja kuntoutusta, aiemmasta kuntoutuksesta on kulunut useita vuosia tai palvelut ovat vaikeasti saavutettavissa esimerkiksi syrjäisen asuinseudun ja pitkien välimatkojen vuoksi. Nuorten ja vanhempien tiedon ja tuen tarve on korostunut elämäntilanteessa, jolloin lähitulevaisuuden haasteina ovat olleet ammatillisten vaihtoehtojen selvittäminen ja erilaisten tukikeinojen löytäminen opiskelun ja itsenäistymisen onnistumiseksi. Kuntoutuksen tarvetta ilmentävinä tekijöinä on huomioitu nuoren sosiaaliset taidot, vertaistuen/-ryhmän tarve, kuntoutuksen ajankohtaisuus ja perheen osoittama kiinnostus kurssitoimintaa kohtaan. Erityisesti vertaistuen kannalta tärkeää on ollut mahdollisuus nuorten yhteiseen toimintaan samanikäisten nuorten kanssa. Kuntoutuskurssikokonaisuuden palveluprosessi Elämänlanka-projektin kurssikokonaisuuteen osallistuu 6 8 nuorta perheineen. Kokonaisuus sisältää nuoren ja perheen tapaamisen kotona/kotipaikkakunnalla, koko perheelle ja erikseen nuorille suunnattuja ryhmäjaksoja, palveluohjauksellisia kotikäyntejä sekä verkostotapaamisia. Projektin työntekijöiden jalkautuminen perheiden kotiin tai kotipaikkakunnalle on mahdollistanut heidän kohtaamisensa omassa elinympäristössään heti prosessin alkuvai- KUNTOUTUS
3 heessa. Alkukartoituksen tavoitteena on informoida perheitä projektin toiminnasta ja sen tavoitteista sekä tutustua tarkemmin perheen nykyiseen elämäntilanteeseen, tuen ja kuntoutuksen tarpeisiin sekä kartoittaa palveluohjauksen tarvetta. Tapaamisen aikana saatua esitietoa hyödynnetään valittaessa osallistujia kurssikokonaisuuteen ja suunniteltaessa nuoren yksilöllisiä tavoitteita kurssikokonaisuuden ajalle. Perheiden henkilökohtainen tapaaminen ja kohtaaminen on osoittautunut merkitykselliseksi menetelmäksi perheen motivaation sekä tuen ja kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi. Kurssikokonaisuuteen sisältyy kolme verkostotapaamista. Niiden tavoitteena on, että kuntoutusprosessin alkuvaiheessa käynnistettävä yhteistyö tukisi perheen arkipäivää ja viranomaisverkoston toimimista, perheen tuen tarpeita mukaillen. Alkuvaiheen tapaamisen tarkoituksena on informoida hoitavaa/maksusitoumuksen myöntänyttä tahoa kuntoutuskurssikokonaisuuden sisällöstä ja käynnistää kunkin perheen yksilöllinen kuntoutusprosessi. Lähtökohtina ovat nuoren ja vanhempien tavoitteet kurssikokonaisuuden ajalle, mitä he odottavat ja toivovat saavansa ja mitä he itse tekevät saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Kurssikokonaisuuden puolivälissä arvioidaan prosessin käynnistymistä ja tarkennetaan tarvittaessa tavoitteita. Viimeisen verkostotapaamisen tarkoituksena on arvioida kokonaisuutta ja varmistaa nuoren tukimuotojen järjestyminen myös kuntoutuskurssikokonaisuuden jälkeen. Perheiden yhteisten ryhmäjaksojen sisällön suunnittelussa huomioidaan kotikäynneillä kerätty tieto perheen vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä nuorten, vanhempien ja sisarusten esittämät toiveet ja odotukset kurssikokonaisuudelle. Keskeisiä ryhmäjaksojen sisältöjä ovat tiedon jakaminen oireyhtymistä, diagnoosin merkityksen ymmärtäminen ja oman erilaisuuden käsitteleminen sekä elämänpiirin laajentaminen erilaisten kokemusten ja toimintamuotojen kautta. Vertaistuen ja tiedon myötä perheet saavat selviytymiskeinoja ja apua eri arkipäivän ongelmatilanteisiin sekä nuoren toimintakyvyn tukemiseen. Viimeisellä, perheen yhteisellä ryhmäjaksolla keskitytään erityisesti perheen sisäisten voimavarojen sekä nuorten itsenäisemmän toiminnan tukemiseen. Nuorten oman ryhmäjakson yleisenä tavoitteena on nuorten keskinäisen toimimisen vahvistaminen, sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen harjoitteleminen sekä myönteisen minäkuvan ja omatoimisuuden vahvistaminen. Ryhmäjaksolla panostetaan arkielämän taitojen harjoitteluun. Päivittäiset askareet korostavat jokaisen nuoren merkittävää roolia yhteisön hyväksi työskentelemisessä sekä mahdollistavat positiivisen kokemuksen saamisen omasta työskentelystä. Lisäksi nuorten suunnittelemat osiot antavat heille mahdollisuuden yhteiseen päätöksentekoon, vaikuttamiseen ja osallisuuden kokemiseen. Erilaiset toimintamuodot mahdollistavat myös monella nuorella omien rajojen ylittämisen asioissa, jotka aiemmin ovat tuntuneet kenties mahdottomilta. Ryhmäjakso voi tarjota nuorelle ensimmäisen tasavertaisen kaveruuden kokemuksen. Palveluohjauksellisen työotteen kautta nuoria ja heidän perheitään ohjataan ja rohkaistaan palveluiden piiriin. Kotikäynnit ja tiivis yhteistyö kotikunnan tai hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavan tahon kanssa mahdollistavat kurssiprosessin yksilöllisen etenemisen ja perheen tarpeita vastaavan kuntoutuskokonaisuuden syntymisen: erilaisten tukimuotojen avulla nuori on esimerkiksi pystynyt muuttamaan pois lapsuudenkodista, jatkoopintomahdollisuudet ovat selkeytyneet tai nuori on saanut tarvitsemansa kuntoutus- ja tukimuodot. Palveluohjauksellisten kotikäyntien vähimmäiskriteerinä on ollut, että kullekin nuorelle järjestetään palvelusuunnitelma kotikunnan taholta. Yhteenveto Elämänlanka-projektin toiminnan aikana kurssitoiminnan toteuttaminen Itä-Suomen alueella on osoittautunut tarpeelliseksi niin asiakasryhmän kuin sidosryhmien edustajien arvioimana. Kolmen toteutuneen kurssikokonaisuuden myötä on todettu hyödylliseksi 32 KUNTOUTUS
4 työntekijöiden, perheen ja viranomaistahojen välisen yhteistyön tiivistäminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty kurssikokonaisuuden aloitusvaiheeseen, jolloin yhteistyössä lähiverkoston (kuntoutukseen lähettäneen tai maksusitoumuksen myöntäneen) kanssa kartoitetaan perheen tuen ja palveluiden tarvetta sekä laaditaan suunnitelmaa palveluohjauksellisille kotikäynneille (työstettävät asiat, kotikäyntien tiheys ja yhteistyön laajuus/työnjako lähiverkoston kanssa). Nuoren ja perheiden tarpeet ovat moninaisia: tämä edellyttää laaja-alaista selvittämistä ja erityisen huomion kiinnittämistä palveluohjauksellisten kotikäyntien suunnitteluun. Myös huolellinen tavoitteenasettelu on välttämätöntä. Säännöllisin väliajoin toteutettavien seurantojen avulla mahdollistetaan kurssiprosessille asetettujen tavoitteiden arviointi ja tarkastelu. Yhteinen tavoitteiden asettelu ja säännöllinen seuranta ovat menetelmiä, joiden avulla pyritään edesauttamaan nuoren tiedostamista, mitä kuntoutuskurssilla mukana oleminen tarkoittaa ja miksi hän ja muu perhe ovat mukana kyseessä olevassa prosessissa. Kurssikokonaisuuden päätösvaiheessa toteutuvassa verkostotapaamisessa sovitaan seurannasta ja verkostotuen jatkosta, jotta nuorella ja perheellä olisi tiedossa yhteyshenkilö elämäntilanteen ja tuen tarpeiden muuttuessa. Seurantakäynneillä (n=14) on koottu tietoa, mitä palveluja ja tukimuotoja nuorelle ja hänen perheelleen on järjestynyt kurssikokonaisuuden aikana. Lisäksi nuorta ja vanhempia haastattelemalla on kartoitettu nuoren toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Seurannoissa on havaittu, että kaikille nuorille on laadittu tai päivitetty suunnitelma tukimuotojen tai kuntoutuksen järjestämiseksi (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, palvelusuunnitelma, lastensuojelun asiakassuunnitelma tai erityishuolto-ohjelma). Kurssivuoden aikana kolmella nuorella käynnistyi prosessi lapsuudenkodista omaan kotiin muuttamiseksi. Palveluohjauksen myötä nuorille järjestyi erilaisia tukimuotoja itsenäistymisen tueksi, kuten muuttovalmennusta, asumisen ohjausta ja apua asunnon hankintaan. Positiiviset pärjäämisen kokemukset ryhmäjaksoilla rohkaisivat nuoria itsenäistymiseen ja lisäsivät vanhempien luottamusta nuoren taitoihin. Nuoren, vanhempien ja sidosryhmien edustajien tietoisuus nuoren tuen tarpeista ja vahvuuksista on lisääntynyt, jonka myötä nuori on saanut erilaisia tukija kuntoutusmuotoja (esimerkiksi neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, tukihenkilö) itsenäistymisen edistämiseksi. Kurssikokonaisuuden aikana nuoret ja vanhemmat ovat havainneet erityisesti nuoren sosiaalisissa taidoissa ja kommunikoinnissa tapahtuneita muutoksia. Edistyminen on näkynyt muun muassa lisääntyneenä avoimuutena, kykynä neuvotella ristiriitatilanteissa ja hallita omia tunteita, jolloin nuori on esimerkiksi pystynyt osallistumaan luokkaretkelle, yöpymään sukulaisten tai kavereiden luona, asioimaan kaupoissa tai rohkaistunut kokeilemaan ja osallistumaan uuteen harrastukseen. Ryhmäjaksoilla koetut ja harjoitellut asiat olivat myös siirtyneet nuorten arkeen esimerkiksi siten, että nuori on ollut kiinnostuneempi ruuanlaitosta tai ajanhallinta on parantunut. Röngän (2010) pro gradu -työn mukaan nuorille (n=6) oli merkityksellistä toimia ja olla osallisena vertaisryhmässä samanikäisten nuorten kanssa. Ryhmäjaksoilla koetut onnistumiset ja omien rajojen ylittämisen kokemukset antoivat nuorille itsevarmuutta ja rohkaisua. Vanhemmille (n=8) kuntoutuksen hyöty näyttäytyi vertaistuen kautta näkökulman laajentumisena ja tilanteen hyväksymisenä. He kokivat ymmärryksen omaa nuorta kohtaan lisääntyneen. Positiivisten kokemusten ja arjen taitojen harjoittelun lisäksi nuoren edistymiseen on vaikuttanut myös nuoren iänmukainen kasvu ja kehitys. Kuvaan 1 on tiivistetty kuntoutuskurssikokonaisuuden merkitykselliset tekijät. Projektin aikana on tarkoitus järjestää vielä kaksi vuoden mittaista kurssikokonaisuutta. Lisäksi rinnakkaisena palvelumuotona kehitetään avomuotoista ryhmätoimintaa, jossa hyödynnetään kurssitoiminnassa havaittuja hyviä käytäntöjä (esimerkiksi vertaisryhmät nuorille ja vanhemmille, ryhmäprosessiin kuuluvat palveluohjaukselliset kotikäynnit ja KUNTOUTUS
5 Nuorten ryhmä - vertaisuus Nuorten osallisuus Onnistumisten ja omien rajojen ylittämisen mahdollisuudet Nuoren kokemusten mahdollistaminen Konkreettiset tukitoimet Tuentarpeiden ja vahvuuksien esiin nostaminen Tiedon jakaminen tukimuodoista Yhteistyö kotipaikkakunnalle Ratkaisukeinojen saanti arkeen Näkökulman saaminen perheen tilanteeseen Oman nuoren näkeminen uudessa tilanteessa Vanhempien vertaistuki Kuntoutuksen resurssit Kuntoutusaika (vuosi) Nuorten jakson pituus Omaohjaaja Kotipaikkakunnalle jalkautuminen ja tiedon jakaminen nuoren vahvuuksista ja tuen tarpeista Kuva 1. Kuntoutuksen merkitykselliset tekijät Elämänlanka-projektissa verkostotapaamiset). Kurssitoiminnan kehittämisen lisäksi projektissa selvitetään toiminnan juurtumiseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. Kiinteällä yhteistyöllä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa etsitään ratkaisuja kurssitoiminnan juurruttamiseksi osaksi palvelujärjestelmää. YTM MARJO HODJU TYÖSKENTELEE PROJEKTIPÄÄL- LIKKÖNÄ SAVON VAMMAISASUNTOSÄÄTIÖN ELÄMÄN- LANKA-PROJEKTISSA. TTM KIRSI RÖNKÄ TYÖSKENTELEE KUNTOUTUS- OHJAAJANA SAVON VAMMAISASUNTOSÄÄTIÖN ELÄMÄNLANKA-PROJEKTISSA. Lähteet Kaltiala-Heino R, Kaivosoja M & Ritakallio M (2006) Nuorten rikoksentekijöiden mielenterveys ja psykiatrisen hoidon tarve. Suomen lääkärilehti 61 (9), Kerola K, Kujanpää S & Timonen T (2000) Autismikuntoutus. Jyväskylä: PS-Kustannus. Rönkä K (2010) Neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten kuntoutuskurssin merkitys ja hyöty nuorten, vanhempien ja kurssityöntekijöiden kokemana. Kansanterveystieteen pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Lääketieteen laitos. Salomaa P (2004) Nuoruus on päätä huimaava matka. Teoksessa A-M. Myllykoski, N. Melamies & S. Kangas (toim.) Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. Jyväskylä: PS-kustannus, Voutilainen A, Sourander A & Lundström B (2004) Lasten tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö neuropsykiatrisena ongelmana. Duodecim 120 (22), KUNTOUTUS
TUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotUnelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~
Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
Lisätiedot#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotVoimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.
Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotLisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille
Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas Mitä on lisäopetus Mäntykankaalla? Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteet tukevat jatko-opintoihin siirtymistä
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotOPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija
OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotTyöpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille
Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotYhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi
Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotOHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU
#ohjatentyöhön OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU Toteutus, tulokset ja tuotokset Tiina Myllymäki Projektivastaava / työhönvalmentaja 3kk -Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -projekti Päätösseminaari 30.3.2017,
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotVamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.
Vamos Mindset Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla Vesa Sarmia Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotELÄMÄNLANKA-projekti Loppuraportti 2013
ELÄMÄNLANKA-projekti Loppuraportti 2013 Savon Vammaisasuntosäätiö ja Honkalampi-säätiö 26.1.2014/MH SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ELÄMÄNLANKA-PROJEKTIN TAUSTA JA TOIMINNAN TARPEET... 4 2.1 Tehdyt ennakkoselvitykset...
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan
Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia
LisätiedotTyöpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus
Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotArjen Keskiössä
Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotMuuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:
Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa
LisätiedotItä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
Lisätiedotymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
Lisätiedot- silta parempaan tulevaisuuteen -
- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotVIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)
KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto
LisätiedotNuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela
1 Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 22.2.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela 2 Mitä kuntoutuspalveluita tarjoamme nuorille nyt ja jatkossa? kuntoutuskurssit eri sairausryhmille,
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotAuttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa
Auttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa Teologinen tiedekunta / Aura Nortomaa 13.10.2017 1 Kohtaamisen taidot teologin ydinosaamisena Kohtaamisen
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotLapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotNuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula
Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio Ikonen Elina Rahikainen Paula 14.11.2017. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen hankeen kohderyhmä ja tavoitteet Mikkelissä (13-29 vuotiaat) NUORI, joka ei saa peruskoulun
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
Lisätiedot