Jokaisella on osaamista, tehdään työpaikka yhdessä! Siina Vättö, Aspa-säätiö

Transkriptio

1 Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista, tehdään työpaikka yhdessä! Siina Vättö, Aspa-säätiö

2 Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke Hanketoimijat ja kuntakumppanit Kiipulasäätiö: Forssa, hankkeen hallinnointi VAMLAS: Vantaa Aspa-säätiö: Ylöjärvi ja Kotka MTKL Mielenterveyden keskusliitto: Oulu Kohderyhmä Osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät ja työttömät Vammaiset ja mielenterveyskuntoutujat Osatyökykyisten kanssa työskentelevät

3 Hankkeen tavoitteet Luoda malli innovatiivisesta osuuskunnasta, sen perustamisesta, valmennus- ja koulutuskäytännöistä. Perustetaan osuuskuntia, jotka tuottavat jäsenilleen kuntoutumista, valmennusta ja työtä. Rakennetaan toiminnan tueksi valmennuskokonaisuuksia asiakkaille, viranomaisille, järjestöille ja yrittäjille. Tehdään osuuskuntatoimintaa tunnetuksi ja rakennetaan yhteyksiä alueen yrittäjiin ja yrityksiin.

4 Mikä on osuuskunta? Jäsentensä omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritys. Yritysmuotona joustava, siihen voi liittyä ja erota, tai jäsen voidaan erottaa. Keino työllistyä tai saada lisäansioita. Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Osuuskunnan nettovarallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Osuuskunnalla on pääsääntöisesti jäsen ja ääni - periaatteella toimiva ylin päätöksenteko.

5 Osuuskunta koskee myös Sinua ja perhettäsi Osuuskunta on laajimmin omistettu yritysmalli Suomessa; jäsenyyksiä osuuskunnissa ja niihin rinnastuvissa keskinäisissä vakuutuslaitoksissa on noin 7 miljoonaa. Lähes kaikki kotitaloudet ovat jäsenenä jossain osuuskunnassa. Keskimäärin aikuisella suomalaisella on osuuskunnissa 2 jäsenyyttä. Maanviljelijöillä jäsenyyksiä on keskimäärin 4. Osuuskunta on myös aloittavan yritystoiminnan muoto. Yhteisyrittäjyyteen perustuvia osuuskuntia perustetaan monille eri toimialoille. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa!

6 Yritystoimintaa Suomessa Suomessa on yli yritystä, joista noin 4000 on osuuskuntia. Vaikka osuuskuntia on lukumääräisesti vähemmän kuin muita yrityksiä, niillä on miljoonia jäseniä - meitä tavallisia suomalaisia. Esimerkiksi - Vesiosuuskunnat toimittavat jäsenilleen puhdasta vettä ja myös huolehtivat jätevesistä. - Osuuskuntia on myös mm. kouluissa yrittäjyyteen valmentavina oppilasosuuskuntina. Nk. Työosuuskunnista on myös tullut tärkeitä työllistäjiä Suomessa.

7 Mikä on työosuuskunta? Työosuuskunta on työntekijöiden eli jäsenten yhdessä omistama yritys. Osuuskunnan tarkoituksena on työllistää jäseniään. Jäsenet tarjoavat työtä, palveluja tai osaamista asiakkaille (esim. kiinteistöhuolto, käsityöt). Kunnat, yritykset ja kotitaloudet (asiakkaat) ostavat osuuskunnalta työtä ja palveluita. Osuuskunta laskuttaa asiakkaita, ja maksaa työntekijälle (osuuskunnan jäsenelle) palkan tehdystä työstä (kunkin työehtosopimuslain mukaisesti).

8 Työosuuskunta käytännössä Osuuskunta maksaa tehdystä työstä kunkin työalan työehtosopimuksen mukaisen palkan. Palkasta jää tietty prosenttiosuus osuuskunnan kassaan, yleisimmin 8-12%, josta katetaan osuuskunnan menoja (esim. taloushallinto, markkinointi). Palkasta maksetaan veroa kunkin työntekijän verokortin mukaisesti. Taloudellinen riski on osuuskunnassa matalampi kuin esim. yksinyrittäjillä; jäsen vastaa vain jäsenmaksulla. Riippuen osuuskunnasta, jäsenmaksu on noin euroa.

9 Osuuskunnassa olet palkansaaja et yrittäjä! Silloin kun.. Osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä Työ on osuuskunnan liiketoimintaan kuuluvaa Osuuskunta vastaa työstä ja tekijöistä Noudatetaan työaikalakia ja alan työehtosopimusta Työ, jonka jäsen hankkii itse ja vain laskuttaa osuuskunnan kautta (nk. laskutusosuuskunta) voidaan tulkita jäsenen omaksi työksi = yrittäjä Laskutusosuuskunta on eri kuin työosuuskunta.

10 Työ osuuskunnassa ja työttömyysturva Mikäli osuuskunnassa on vähintään 7 jäsentä ja osuuskunta on työnantaja, jäsenen oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan säilyy. Työttömyysturvan säilyminen on monille osuuskuntatoimintaan mukaan tuleville työttömille tärkeää, sillä osuuskunnassa tehty työ on ainakin aluksi osa-aikaista tai satunnaista. Osa-aikatyö voi johtaa pysyvämpään työsuhteeseen muualla, tai työn määrän lisääntymiseen osuuskunnassa.

11 Osuuskunta on yhdessä tekemistä! Jäsenten välinen demokratia Osallisuus ja osallistuminen Tasavertaisuus Yhteistyö ja yhteisöllisyys Taloudellinen kannattavuus

12 Yhdessä alus satamaan Osuuskunta tarjoaa turvallisen paikan onnistua, mokata ja oppia virheiden ja tekemisen kautta. Yhdistää erilaisen osaamisen, tiedot, taidot ja tavoitteet. Työtä oman ajan ja omien tavoitteiden mukaisesti. Osatyökykyiset voivat tehdä työtä omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan.

13 Case Ylöjärvi Tavoitteena synnyttää ja juurruttaa monialaosuuskunta, jonka kautta osatyökykyiset ihmiset ja työttömät voivat työllistyä syntyy uudenlaisia, joustavia lähipalveluja yritykset voivat rekrytoida tilapäistä työvoimaa Osallisuutta osuuskunnista hankeen toteuttama valmennusjakso keräsi osuuskuntatoiminnasta kiinnostuneet ihmiset yhteen loppuvuodesta Valmennusjakso kesti 3 kuukautta. 13 perustajajäsentä perusti Osuuskunta Taidokkaat 3/2016. Tähän mennessä puolet perustajista on työllistynyt. Jäsenmäärä kasvanut ollen nyt noin 20.

14 Taidokkaiden terveiset teille

15 Taidokkaat 100%:sti kotimainen ja paikallinen yritys, jossa palveluita tuottavat luotettavat ammattilaiset. Taidokkaiden tavoitteena on tuottaa asiakkailleen laadukkaita palveluita, työllistää paikallisia osaajia ja tuottaa yhteisöllistä hyvinvointia. Taidokkaat tarjoaa työtilaisuuksia osatyökykyisille ihmisille. Taidokkaiden arvomaailmaan kuuluu myös aika ajoin toteutettava vapaaehtoistyö.

16 Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Omalla porukalla sanomme Yhressä mennään ja porukalla tehrään. Se tarkoittaa meille, että autamme toisiamme, kannustamme toisiamme ja meillä on hyvä yhteishenki.

17 Tekeminen vahvistaa! Osaamista / tietotaitoa Terveys Sosiaalisuus Oman elämän hallinta

18 Avoimuus, positiivinen kannustaminen, huumori ja toisten kunnioittaminen on meillä kaiken tekemisen perusta. Se mahdollistaa myös kuntoutumisen.

19 Taidokkaiden kokemuksia osuuskuntatyön vaikutuksesta omaan hyvinvointiin Ehkäisee jäsenten syrjäytymistä Hyvinvointi laajenee läheisten hyvinvointiin Taloudellinen näkökulma: Tahdomme tehdä hyvää ja hynää. Osallisuus -> verkostoituminen -> työllistyminen Terveysnäkökulma: henkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi on parantunut Hyvinvointia on myös se, että olemme vaikuttamassa ja kehittämässä

20 Osuuskuntien määrä tulee lisääntymään, koska ne ovat pidempi kestoisia ja arvot painottavat ihmiskeskeisyyttä - Arie De Geus, hollantilainen organisaatiotutkija

21 Jokaisella on osaamista, tehdään työpaikka yhdessä!

22 Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden esteet ja mahdollisuudet Työ kuuluu kaikille! Skype-koulutus

23 NHG yrityksenä -yhteenveto NHG on Pohjoismaiden johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut yritys yli 10 vuoden kokemuksella Toimialakeskittynyt, analyyttinen ja akateeminen Liiketoiminta-alueemme ovat Liikkeenjohdon konsultointi Tutkimustoiminta Erikoisalakohtainen benchmarking ja parhaat käytännöt Kuntien toiminnanohjaus Kotimainen henkilöstön omistama kasvuyritys Yli 60 asiantuntijaa, toimistot Helsinki, Turku ja Tukholma Laaja verkosto lääketieteen erityisasiantuntijoita ja vanhempia neuvonantajia Ylivoimainen ymmärrys toimialalta Keskittynyt SoTe -toimialalle Lääkärien ja hoitajien mukana olo Kansainvälinen verkosto ja projektikokemus Toiminnan taustalla kansainvälisesti noteerattu korkeatasoinen tutkimus Asiakkaina kaikki sairaanhoitopiirit, suuri osa kunnista, säätiöt, muut julkiset organisaatiot, yhdistykset, yksityiset yritykset, pääomasijoittajat ja vakuutusyhtiöt Yli 400 toimeksiantoa: Asiakaskohtaisesti räätälöidyt kehityshankkeet, joiden aiheina mm. tuottavuus, vaikuttavuus, laatu, asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi, kustannusten analysointi ja toiminnan uudelleenorganisointi

24 NHG on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja johtamisen tutkimukseen erikoistunut yksityinen toimija NHG on tutkimukseen erikoistunut yksityinen toimija, joka toteuttaa: Tutkimushankkeita Tutkimuksellisia selvityksiä Tutkimushankkeen toteuttava tiimi räätälöidään tutkimuksen tarpeiden mukaan huomioiden tarvittava substanssi- ja menetelmäosaaminen, mikä takaa laajan osaamisen ja tarvittaessa suurenkin poikkitieteellisen ryhmän muodostamisen nopealla aikataululla Rahoittajat Yksityiset, julkiset, kolmas sektori Ydinryhmään kuuluvat 8 professoria, 4 muuta tohtoria, väitöskirjatyöntekijöitä sekä NHG:n tutkimusorientoituneita konsultteja Lisäksi yhteistyöverkostoon kuuluu Suomen johtavia alan tutkimusyhteisöjä NHG tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa NHG:n tutkimuksen vahvuuksia ovat SOTE-toimialan erityisosaaminen ja -ymmärrys Poikkitieteellinen akateemisesta ja liiketoimintaosaamisesta koostuva erikoisaloiltaan ja osaamiseltaan uniikkeja yhdistelmiä toteutusryhmiin mahdollistava asiantuntijaryhmä, jolla on vahvaa näyttöä menestyksekkäästä tutkimustyöstä Yhteiskunnalliset vaikuttajat Esim. STM, Sitra, Tekes, EK, Ammattiliitot Tutkimuslaitokset ja -ryhmät Esim. VATT, KELA, THL, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto NHG:n tutkimus Tutkimus- ja liiketoimintaosaamisen yhdistyminen samassa organisaatiossa Pitkäaikainen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon analysoinnista ja kehittämisestä Suuri yleisö Konsultointiprojekteista opittu käytännönläheinen ja joustava lähestymistapa, joka nopeuttaa tutkimushankkeen läpivientiä ja edesauttaa luodun tutkimustiedon käyttöönottoa esimerkiksi palvelutuotannossa

25 Oma perehtyneisyys vammaisten henkilöiden yrittäjyyteen Hankekoordinaattorina Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki selvityshankkeessa Yksi Valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimushankkeista, vastuuministeriönä STM Nordic Healthcare Group toteuttaa selvityksen kumppaneinaan Vates-säätiö ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Hankkeen tuloksena esitetään Suomeen soveltuva toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseen Noin 10 vuoden kokemus sote-palveluiden kehittämishankkeista, yhtenä keskeisenä asiantuntijuusalueena vammaisten henkilöiden palvelut 25

26 Yrittäjyys mahdollisuutena vammaiselle henkilölle Useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa itsensä työllistäminen on yleisempää vammaisten henkilöiden kuin muiden työikäisten keskuudessa (Boylan & Burchardt, 2002; Pagan, 2009; ODEP, 2013) Itsensä työllistäjien osuudet muutamissa EU-maissa 2007, % (EU:n SILC-data (Statistics on Income and Living Conditions)) 45% 40% Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden taustalla on sekä veto- että työntötekijöitä: Yrittäjinä toimivien vammaisten henkilöiden on raportoitu olevan tyytyväisempiä työhönsä ja työoloihinsa kuin muiden palveluksessa työskentelevien vammaisten henkilöiden (Pagan, 2009; Pagán-Rodríguez, 2011) Yrittäjinä toimivat voivat joustavammin mukauttaa työnsä vamman laatuun sopivaksi (Jones & Latreille, 2011) Vammaiset henkilöt usein päätyvät yrittäjäksi muiden työllistymisvaihtoehtojen puutteessa (Boylan & Burchardt, 2002) 35% 30% 25% 20% 15% Vammattomat henkilöt Vammaiset henkilöt 10% 5% 0% Tanska Ruotsi EU Suomi Kreikka Lähde: EU:n SILC-data (Statistics on Income and Living Conditions) 26

27 Esteet vammaisten henkilöiden yrittäjyydelle Suurelta osin esteet ovat teemoiltaan samoja kuin muilla yrittäjillä Esteet voivat kuitenkin olla suurempia ja osittain vammaisille henkilöille erityisiä Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella haasteita ovat: Kokemuksen ja koulutuksen puute Heikko taloudellinen asema heikot mahdollisuudet rahoittaa itse Sosiaalisten verkostojen pieni koko Heikko usko omiin kykyihin Tukevien tahojen varautunut asennoituminen Edellä mainitut ovat relevantteja myös Suomessa joskaan ei kaikilta osin samoissa määrin kuin maissa, joissa vammaisten henkilöiden asema on heikompi Suomessa esiin tulleita haasteita: Erityisesti vammaisille yrittäjille suunnatut tuet ja palvelut ovat heikosti tunnettuja niin vammaisten henkilöiden, viranomaisten kuin muidenkin tahojen keskuudessa Yrittäjyyden, ammatillisen kuntoutuksen ja vammaispalveluiden asiantuntijat tuntevat oman siilonsa, mutta eivät välttämättä kokonaisuutta Vammaispalvelut eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue vammaisten yrittäjien elämää Todelliset ja kuvitteelliset tuloloukut 27

28 Mitä työllisyys- ja yrittäjyysasioiden parissa työskentelevien olisi vähintään tiedettävä vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä? Vammainen, hyvinkin vaikeasti vammainen, henkilö pystyy toimimaan menestyksekkäästi yrittäjänä Myös kasvuyrittäjyys on nähtävä vaihtoehtona, ei pelkästään itsensä työllistäminen Vammaiset henkilöt ovat oikeutettuja samoihin yrittäjyyspalveluihin kuin kaikki muutkin yrittäjät Starttirahaan ei ole oikeutta, jos toimeentulo on turvattu muuta kautta, esim. työkyvyttömyyseläke Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden tukemiseen on lisäksi olemassa siihen erikseen suunnattuja tukikeinoja: Ammatillisen kuntoutuksen elinkeinotuki joko Kelan tai eläke-/vakuutusjärjestelmän kautta (edellyttää elinkeinoasiamiehen tai muun asiantuntijan lausuntoa yrityksen menestymisedellytyksistä) Sokean tai vaikeavammaisen henkilön on vielä mahdollista saada ALV-vapautus, jos kyseessä on hänen valmistamiensa tavaroiden tai tavaroihin kohdistuvien työsuoritusten myynti, mutta tämä vapautus on poistumassa EU-direktiivien vastaisena Kunnalliset vammaispalvelut järjestävät palveluita edistääkseen vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia mm. työntekemiseen, sisältäen yrittäjyyden. Vammaisen yrittäjän kannalta esimerkiksi henkilökohtainen apu tai kuljetuspalvelut voivat olla erittäin tärkeitä yrittäjyyden mahdollistajia. Vammaiset henkilöt ovat erittäin heterogeeninen ryhmä ja tämä näkyy myös yritystoiminnassa Itse vammat voivat olla hyvinkin erilaisia ja eritasoisia ja niiden vaikutukset työkykyisyyteen toimialakohtaisia Vammaisten henkilöiden yrittäjyysosaaminen ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti. Vammaisten henkilöiden korkean itsensä työllistämisen asteen vuoksi yrittäjäksi tähtää todennäköisesti myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät välttämättä vammattomina samoilla taustoilla hakeutuisi yrittäjiksi. Vammaisten henkilöiden tilanteet sosiaaliturvan piirissä ovat moninaiset Vammautuessaan työelämässä vai ei Työtapaturmassa- tai liikenneonnettomuudessa vammautunut vai ei Työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutuksessa vai muu 28

29 Pyry Niemelä GSM