Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus ja kemikaalit paloissa

Transkriptio

1 6 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus ja kemikaalit paloissa / STEP-hanke

2 Tavoite Tarjota tietoa sähkölaitteiden ja sähkön tekstiilien sekä kemikaalien ominaisuuksista ja niiden aiheuttamista lisäriskeistä tulipaloissa STEP-hanke

3 Sisältö Sähköpalot Sähköpalojen syitä ja erityisominaisuuksia Tavanomaisimmat sähköpalojen aiheuttajat Tapausesimerkkejä Tekstiilien paloturvallisuus Vaatimukset Materiaalikohtaista tietoa Tekstiilien palosuojaus Kemikaalit paloissa Hyviä tietolähteitä Pohdittavia asioita STEP-hanke

4 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot THL STEP-hanke

5 Sähköpalot Sähköpaloiksi nimitetään paitsi sähköjärjestelmien ja -laitteiden paloja, myös sähkölaitteen käytössä syntyneitä tulipaloja Sähköpalot voivat johtua suunnittelu- tai valmistusvirheistä asennusvirheistä laitteen tai järjestelmän kulumisesta kunnossapidon puutteista erheellisestä, väärästä, huolimattomasta käytöstä tai suunnitellusta poikkeavasta käytöstä* THL STEP-hanke

6 Sähköpalojen erityisominaisuudet Sähköpalojen aiheuttamat palokaasut voivat olla erittäin vaarallisia / myrkyllisiä Sähköpaloja aiheuttaviin tilanteisiin liittyy myös sähköiskun vaara STEP-hanke

7 Sähköpalot laitoksissa* Pronto-tietokantaan kirjatuista laitospaloista lähes kolmasosa on koneista tai laitteista tai näiden vioista johtuneita paloja Koneisiin ja laitteisiin liittyvät palot syntyivät sähkö- tai teknisten laitteiden asennuksen, vian, häiriön tai huollon laiminlyönnin seurauksena tai palo johtuu kiinteän sähköasennuksen ylikuumentumisesta Näiden lisäksi sähköpaloja syntyy sähkölaitteen virheellisestä käytöstä Tyypillisiä virheellisestä tai huolimattomasta käytöstä johtuvia sähköpaloja ovat lieteen, uuniin tai mikroaaltouuniin liittyvät sähköpalot, etenkin ruuanlaittoon liittyvät palot THL STEP-hanke

8 Pronto-tietokanta laitospalot * Palon aiheuttaneet koneet ja laitteet KONE TAI LAITE Ka. / vuosi % Liesi, uuni tai mikroaaltouuni* Valaisin Muu kone tai laite 12 8 Sähköverkoston jakokeskus, muu osa, pistorasia tai painike 11 8 Astian- tai pyykinpesukone 5 3 Muut sähkölaitteet* Yhteensä *Sis. Myös laitteen virheellinen käyttö. ** Ilmastointilaite, kiuas, kylmälaite, kahvin- tai vedenkeitin, pyykinkuivauskone, lämmityslaite, atk-laite, televisio, muut kodinkoneet, sähköjohdot, kaapeloinnit mm STEP-hanke

9 Varaudu myös sähköiskuihin! Esimerkkejä hoitotyössä saaduista sähköiskuista: Sairaanhoitajan potilassängystä saama sähköisku Sähköisku hoitopöydän liitosjohdosta Lisää sähköiskuihin ja sähköpaloihin liittyviä tapausesimerkkejä Tukesin verkkosivuilla VARO-rekisterissä hakusanoilla sähköisku tai sähköpalo STEP-hanke

10 Tyypillinen tapausesimerkki Erehdys tai unohdus Asukas säilytti sähkölieden takalevyillä tavaroita Ruuanlaiton yhteydessä hän laittoi kattilan etulevylle, mutta kytki epähuomiossa virran takalevylle ja poistui hetkeksi keittiöstä Levy kuumeni, sillä olleet tavarat syttyivät palamaan ja palo levisi liesituulettimeen Asukas sai lieviä palovammoja, keittiö tuhoutui ja palo aiheutti savuvahinkoja koko asunnolle TO Kuva: Tarja Ojala STEP-hanke

11 Tyypillinen tapausesimerkki Riskitekijät Keittiössä oli vain vähän laskutilaa, jonka vuoksi asukas säilytti ruuanlaittoon liittyviä tavaroita nelilevyisen sähkölieden takimmaisilla levyillä Vanha kiinteistö ja keittiökoneet: lieden levy lämpeni hitaasti, asukas tiesi sen ja poistui kiehumista odotellessaan keittiöstä toiseen huoneeseen tekemään muita askareita. Rasvoittunut liesituuletin ja hormi: Kun liedellä olleet tavarat syttyivät, liekki sytytti liesituulettimen ja hormin rasvan ja palo voimistui nopeasti hallitsemattomaksi Perinteisen sähkölieden tekniikka Ei tietoa palovaroittimesta STEP-hanke

12 Tapausesimerkki 2* Kuolemaan johtanut sähköpalo Palo sai alkunsa kerrostalon 2. kerroksessa sähköjohdon pistorasian kohdalta Naapurit huomasivat parvekkeelle levinneen tulipalon. Joku kävi kehottamassa asukkaita poistumaan asunnoistaan. Palomiehet neuvoivat asukkaita pysymään asunnoissaan turvassa, etteivät nämä tulisi savuiseen rappukäytävään, koska savu on myrkyllistä ja voi tainnuttaa. Tulipalossa kuoli yksi henkilö. Onnettomuushuoneistoa lukuun ottamatta muihin asuntoihin ei tullut vahinkoja palosta tai sammutusvedestä Osaan asuntoja pääsi savun hajua STEP-hanke

13 Sähköpalo 2 Onnettomuuden syyt / riskitekijät Onnettomuuden todennäköisenä syynä oli kuumentunut jatkojohto, joka sytytti ympärillä olevat lehtipinot palamaan Asunnossa oli palovaroitin, mutta se ei ollut toimintakunnossa Tapaus Tukesin verkkosivuilla Varo-rekisterissä STEP-hanke

14 Tapausesimerkki 3 Sähköpalo tuetussa asumisessa Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos STEP-hanke

15 Tapausesimerkki 3 Palon aiheuttajana oli rollaattorin kahva Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos STEP-hanke

16 Pohdi Pohdinnan paikka Valtaosa sähköpaloista voitaisiin välttää oikealla suunnittelulla, laitteiden käytöllä, säännöllisellä huollolla, asianmukaisella kunnossapidolla ja sähkötarkastuksella Onko organisaatiossasi seurattu asiakkaiden tai potilaiden sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä? Mitä niiden vähentämiseksi on tehty? Onko sähkölaitteiden kunnossapito ennakoitu ja järjestyksessä? Reagoiko organisaatiosi huoltotarpeeseen ennakoivasti ja laitteiden vikaantumiseen välittömästi? STEP-hanke

17 Pohdi Pohdinnan paikka Tavallisin sähkölaitteesta syntyvän palon aiheuttaja on lieden virheellinen käyttö säilytystilana tai levyn unohtaminen päälle Seurataanko sähkölieden käyttöä laskutilana asiakkaan luona kotikäynneillä? Entä omissa sosiaalitiloissa? Jos huomaat, että liedellä säilytetään palavaa materiaalia, poistatko tavarat säännönmukaisesti ja muistutat niiden aiheuttamasta palovaarasta? Miten ruuanlaitossa sattuvaan virran unohtamiseen on varauduttu? Onko uutta liettä hankittaessa päätöksenteon painopiste halvassa hankintahinnassa vai turvallisuudessa? STEP-hanke

18 Testaa Pohdinnan paikka Tunnistatko ylikuumentuneen sähkölaitteen hajun? Miten toimit? Onko toimintamalli suunniteltu? Onko toimintamalli harjoiteltu? Minkälainen viive reagoinnissa on siedettävä, jotta turvallisuus ei vielä vaarannu? STEP-hanke

19 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tekstiilien paloturvallisuus THL STEP-hanke

20 Lähtökohdat Tekstiilien paloturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla Tekstiilien paloturvallisuusvaatimukset vaihtelevat käyttökohteen mukaan Julkisille tiloille suositus paloturvallisista materiaaleista Rakennustietosäätiön ohje RT (SIT , KH ) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Kuluttajakäytössä lähtökohtana on, että huonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta tupakasta (Lähtökohtana kuluttajaturvallisuus). Asetus 743/1990 ja 57/1991 Ei kata vanhoja eikä päällystettyjä huonekaluja eikä sisustustekstiilejä kuten peittoja, lakanoita, verhoja Kuluttajavaatteiden paloturvallisuusvaatimukset puuttuvat STEP-hanke

21 Tekstiilien paloturvallisuus Syttymisherkkyys: vaikeasti syttyvä, sammuu itsestään SL1 / tavanomaisesti syttyvä SL2 / herkästi syttyvä SL3 Tulen leviäminen tekstiilissä: ei ylläpidä palamista vaan sammuu / jatkaa palamista / tuli leviää nopeasti tekstiilirakenteessa Sulaminen: tekstiili sulaa, mutta sulaneet osat sammuvat / sulanut osa palaa / sulanut osa palaa ja tiputtaa sulaa palavaa ainesta Sammuminen: materiaali ei ylläpidä palamista vaan sammuu itsestään / jatkaa palamista, kunnes materiaali on kokonaan palanut Palokaasut: palokaasut ovat myrkyllisiä, ne heikentävät nopeasti näkyvyyttä ja haittaavat pelastautumista THL STEP-hanke

22 Ei vain syttyminen tai palaminen! Tekstiilin paloturvallisuus ei muodostu pelkästä syttymis- tai palamisominaisuudesta, vaan myös palavan tekstiilin kehittämistä palokaasuista ja lämmöntuotosta Myös syttymisen ja palamisen näkökulmasta paloturvallinen tekstiili voi tulipalossa tuottaa paljon lämpöä, savua ja myrkyllisiä palokaasuja STEP-hanke

23 Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat materiaali, rakenne, toiminta ja olosuhteet Rakenne: Ilmava / ohut kangas syttyy herkemmin kuin tiivis / paksu Vanutäytteiset rakenteet voivat palaa voimakkaasti Nukkapintaiset kankaat syttyvät helpommin kuin sileät Pystysuuntaiset tekstiilit (esim. verhot) palavat helpommin / helpommin kuin vaakatasossa olevat tekstiilit Kankaan viimeistely voi vaikuttaa syttymiseen (+ / -) Kuivat tekstiilit palavat helpommin kuin kosteat Väljät vaatteet palavat (päällä) nopeammin kuin tyköistuvat STEP-hanke

24 Tekstiilimateriaaleissa on eroja Helposti syttyvät, palavat tai sulavat tekstiilimateriaalit Luonnostaan paloturvalliset tekstiilimateriaalit Palosuojatut tekstiilit Tekstiilien palo-ominaisuudet pitää tiedostaa Valinnalla voidaan vaikuttaa paloturvallisuuteen STEP-hanke

25 Tavanomaisten tekstiiliraaka-aineiden palo-ominaisuuksia* Raaka-aine Syttyminen Palamisnopeus ja sulaminen Puuvilla, pellava, modaali, viskoosi Ohuena helposti syttyviä Polyamidi Syttyvä Sulaa Palaa herkästi, kytee, ei sula Polyesteri Syttyvä* Sulaa, räiskyy Polyakryyli Herkästi syttyvä Palaa voimakkaasti, sulaa, räiskyy Modakryyli Vaikeasti syttyvä Ei sula Klorokuidut Vaikeasti syttyviä Itsestään sammuvia Villa, silkki, nahka, untuvat, höyhenet Lasikuidut Vaikeasti syttyviä Eivät syty Itsestään sammuvia STEP-hanke

26 Haasteita Puhtaiden raaka-aineiden (esim. 100 % villa) palokäyttäytyminen tiedetään, mutta jo tekstiilin viimeistely voi muuttaa palo-ominaisuuksia Sekoitekankaiden (esim. 50 % villa / 50 % akryyli) ja yhdistettyjen materiaalien tai rakenteiden paloominaisuuksia voi olla vaikea ennakoida Kuituseokset: villa on paloturvallinen, mutta entä villa + akryyli? Kerrosrakenteet esim. untuva turvallinen, mutta entä untuvatyyny, jossa on puuvilla- tai puuvilla/polyesteripäällinen tai -tyynyliina? STEP-hanke

27 Palava vai paloturvallinen tekstiili? Valtaosa tavanomaisista tekstiilikuiduista on helposti syttyviä ja suuri osa myös nopeasti palavia Osa kuiduista (mm. villa) on luonnostaan paloturvallisia: ne ovat vaikeasti syttyviä eivät ylläpidä palamista Luonnostaan paloturvallisten tekstiilimateriaalien paloturvallisuusominaisuus on pysyvä, se ei heikkene käytön, pesun tai kulumisen myötä, mutta viimeistysaineet ja likaantuminen voivat muuttaa ne herkemmin syttyviksi Tekstiili voi olla palosuojattu, jolloin paloturvallisuus perustuu tekstiilikuidun kemialliseen rakenteeseen tai viimeistelyyn Palosuojaviimeisteltyjen tekstiilien paloturvallisuus voi heiketä käytön ja mm. pesujen seurauksena. Lika voi heikentää tekstiilin paloturvallisuutta! STEP-hanke

28 Tekstiilien palosuojaus Palosuojauksella parannetaan tekstiilimateriaalin paloturvallisuutta, mutta suojaus voi heikentää tekstiiliä ja lisätä palokaasujen määrää ja myrkyllisyyttä Palosuojatut tekstiilit eivät ole palamattomia: suojaus vähentää syttymisherkkyyttä ja palonleviämiskykyä Palosuojattujen tekstiilien terveyshaittoja ei tunneta, mutta palosuoja-aineet voivat olla terveydelle haitallisia*: Yksittäisiä palosuoja-aineita on asetettu käyttökieltoon niiden aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi** Lisätietoa palosuojatuista tekstiileistä Lisätietoa sisusteiden paloturvallisuudesta STEP-hanke

29 Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan: huonekalut Kuluttajille myytäville (uusille) pehmustetuille istuinhuonekaluille ja patjoille on paloturvallisuusvaatimukset (asetukset). Pehmustetut istuinhuonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta savukkeesta, mutta voivat syttyä liekistä. Muille kuluttajakäytössä oleville sisustustuotteille ei ole paloturvallisuusvaatimuksia Ota huomioon Mahdolliset palavat puuosat, palavat ja sulavat muoviosat Vanhat, likaiset, verhoillut tai irtopäällisellä päällystetyt kalusteet voivat syttyä / palaa helposti, paloturvallisuus riippuu verhoilumateriaalista! STEP-hanke

30 Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan Peitot, tyynyt, lakanat, verhot Puuvillaa, pellavaa tai tekokuituja Palo-ominaisuudet raaka-aineen mukaan Vaatetus Sulavat, helposti syttyvät vaatteet voivat olla vaarallisia Vanutäytteiset kerrosrakenteet (toppavaatteet) voivat olla vaarallisia, jos päälliskangas on helposti syttyvä ja vanu tai vuorikangas palavaa tai sulavaa materiaalia. Lämpöä vapautuu paljon ja sula aines voi tarttua ihoon. Sulava tekstiilimateriaali voi olla erittäin kuumaa ja aiheuttaa vakavia palovammoja. Joissakin vaatteissa voi olla varoitusmerkintä avotulesta (mm. Keep away from fire), useimmiten merkintää ei ole STEP-hanke

31 Esimerkki varoitusmerkinnästä STEP-hanke

32 Sulava tekstiili aiheuttaa vakavat vammat Tähän diaan on tarkoitus lisätä valokuva henkilön päälle sulaneen tekstiilin aiheuttamasta palovammasta Eettinen keskustelu asiasta on kesken Kuvan tavoitteena on konkretisoida tekokuitujen vaaroja STEP-hanke

33 Tekstiilien paloturvallisuus Käyttäjään ja tilanteeseen liittyvät riskit Riskiryhmät Lapset, ikääntyneet Tupakoijat ja tupakoivat päihteiden käyttäjät Tilanteet Avotulen teko Tupakointi Grillaus Ruuanlaitto Puulämmitys STEP-hanke

34 Tekstiilien paloturvallisuus Yleislinjaus Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudesta on olemassa Rakennustietosäätiön ohje RT (SIT , KH ) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudelle ei ole vähimmäisvaatimuksia, vaan asia on toiminnanharjoittajan omalla vastuulla* Toiminnanharjoittajan on arvioitava mitä paloturvallisuusriskejä toimintaan sisältyy ja miten riskejä pystytään hallitsemaan.** Palotarkastus tukee tätä toimintaa. Tekstiilien paloturvallisuus on otettava huomioon sekä toimintaa suunniteltaessa, hankinnoissa että koko toiminnan harjoittamisen ajan STEP-hanke

35 Paloturvallisuus Pukeutumisessa ja sisustuksessa Valitse sisustukseen vaikeasti syttyvät materiaalit Valitse pukineisiin vaikeasti syttyvät ja itsestään sammuvat materiaalit (sekä henkilökunta että asiakas) Kerrospukeutumisessa kiinnitä huomio sekä ihoa vasten olevaan kerrokseen että pintakerrokseen, pintakerros on alttiina syttymiselle, ihoa vasten oleva kerros voi suojata paloja sulamisvammoilta Nahkatakki tai villakankainen pukine suojaa tehokkaasti Alusasuissa luonnonkuidut turvallisempia Tarkista vaatteiden materiaali STEP-hanke

36 Pukeutumisen paloturvallisuus Villa, nahka (huonekalut, takit) ja untuvat (tyynyt, peitot, takkien täyte) yleensä turvallisia, huom. päällisen materiaali vaikuttaa myös oleellisesti syttymiseen ja palo-ominaisuuksiin Kerrospukeutumisella mahdollisuus parantaa paloturvallisuutta, puuvillainen tai villainen alus- tai väliasu voi suojata ihoa palavalta ja sulavalta materiaalilta palossa Sulavasta materiaalista tehdyt alusvaatteet ja paljasta ihoa vasten olevat tekokuitupukineet voivat palossa aiheuttaa vakavia palovammoja! STEP-hanke

37 Paloturvallisuutta voidaan testata Paloturvallisuudesta ei ole merkintää tekstiilituotteissa, mutta sitä voidaan testauttaa* tai testata Tekstiiliraaka-aineiden palotestausvideo* Yksittäisenä lankana Kangaspalana Jos testaat, muista paloturvallisuus Palamaton alusta Pieni kuitumäärä / kangaspala Käytä kynttilää ja pinsettejä, varo nopeaa leimahtamista ja palossa mahdollisesti kipinöiviä tai sulavia tekokuituja Muista palokaasujen vaarallisuus, huolehdi kaasujen poistosta! STEP-hanke

38 Pohdi Pohdinnan paikka Oletko kiinnittänyt huomion tulipalojen syttymisen ennaltaehkäisyyn? Asiakkaan pukeutumiseen / pukinemateriaaleihin Liina- ja sänkyvaatteisiin Sisustustekstiileihin Huonekaluihin ja niiden päällysmateriaaliin Mahdolliseen avotuleen Tulentekovälineisiin Tekstiilien laatuun ja määrään Entä muuhun turhaan palokuormaan kuten lehdet, roskat, pakkausjäte, muovit? STEP-hanke

39 Pohdi Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet STEP-hanke

40 Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos STEP-hanke

41 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Kemikaalit paloissa STEP-hanke

42 Lähtökohdat Kemikaalit voivat olla samalla kertaa hyödyllisiä / välttämättömiä haitallisia tai jopa vaarallisia ja pahentaa tulipalon seurauksia Tutustu aina kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen ja varaudu vaaroihin STEP-hanke

43 Esimerkki Välttämätön, vaarallinen happi Elimistölle välttämätön, hoitotyössä tavanomainen ja hyödyllinen, mutta samalla myös vaarallinen Happikanyyli ja tupakka ovat huono yhdistelmä Happipitoisuuden noustessa palavat materiaalit syttyvät helpommin ja palavat voimakkaammin: Ilman normaali happipitoisuus on 21 %. Jos happipitoisuus on 24 %, palamisnopeus on kaksinkertainen (siis vain +3 prosenttiyksikköä). Jos happipitoisuus on 40 %, palamisnopeus kymmenkertaistuu ja palon sammuttaminen on mahdotonta. Lääkehappea käytettäessä huoneilman / tilojen happipitoisuutta voidaan seurata happipitoisuusmittarilla Lisätietoa hapen turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä Tukes STEP-hanke

44 Tietoa kemikaaleista Kemikaalien aiheuttamien riskienarvioinnissa ja minimoinnissa voi käyttää useita vaihtoehtoisia työkaluja tai tietokantoja: Käyttöturvallisuustiedotteet (valmistaja / myyjä / lähettäjä) KETU-rekisteri, Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet eli OVA-ohjeet, Työterveyslaitos TTL Kansainväliset kemikaalikortit, TTL Kemikaalivihi (TTL) TOKEVA 2012, Pelastusopisto STEP-hanke

45 Käyttöturvallisuustiedotteet Tutustu käyttöturvallisuustiedotteeseen jo ennen kemikaalin käyttöönottoa Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille saattamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle ja Kemikaali- ja turvallisuusvirastolle Jos käyttöturvallisuustiedotetta ei ole katso Tukesin KETU-rekisteri tai joku muu edellä mainituista lähteistä STEP-hanke

46 KETU-rekisteri Käyttöturvallisuustiedotteet on kerätty Tukesin ylläpitämään KETU-rekisteriin Rekisteri on hyödyllinen tietolähde vaaroja ennakoitaessa, tai jos kemikaalista ei ole käytettävissä asianmukaista käyttöturvallisuustiedotetta Rekisterissä on julkinen ja viranomaisosa. Julkisen osan tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta. Avoin haku perustuu kauppanimeen tai valmistajan nimeen Tunnisteena CAS-numero (Chemical Abstract Service) STEP-hanke

47 OVA-ohjeet OVA-ohjeet sisältävät noin 120 yleisimmin käytetyn vaarallisen aineen turvallisuustiedot suomeksi Haku YK-numerolla (UN) tai nimellä YK-numero on aineen kansainvälinen nelinumeroinen numerokoodi, joka yksilöi aineen Numerot ovat välillä Esim. happi tai 1073 Katso OVA-ohjeet: STEP-hanke

48 Kansainväliset kemikaalikortit Noin 1600 aineen turvallisuustiedot suomeksi Sisältää vaarallisen aineen keskeiset vaara ja torjuntatiedot Haku Nimellä YK-numerolla ICSC-numerolla tai CAS-numerolla mm. Katso kansainväliset kemikaalikortit: STEP-hanke

49 Kemikaalivihi Työterveyslaitoksen uusi käyttöliittymä, josta löytyy yleistietoa kemikaaleista Testejä Yleistietoa STEP-hanke

50 TOKEVA-ohjeet Pelastustoimen ohjeistus toimintaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan Avoin versio vapaasti haettavissa Pelastusopiston verkkosivuilta Helppotajuista tietoa kemikaalien aiheuttamien vaarojen torjuntaan Sisältää myös OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit Haku nimellä tai nimen osalla, YK-numerolla, vaaranumerolla, symbolilla tai lipukkeella STEP-hanke

51 Tutustu aineen ominaisuuksiin Ei ole väliä, mitä työkalua käytät, kunhan osaat: eri työkalut täydentävät toisiaan, keskeisimpien aineiden osalta niissä on luonnollisesti yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä Käytä olemassa olevaa tietoa paloturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden parantamiseksi Tutustu aineen ominaisuuksiin aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siis etukäteen, jo ennen vaarallisen aineen toimitusta ja käyttöönottoa. Arvioi aineen aiheuttamat riskit ja varaudu niihin Varmista, että kemikaalit on otettu huomioon myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä STEP-hanke

52 Erityisosaamista edellyttävät Räjähdysvaaralliset tilat, ATEX (Ex) Hoitolaitoksissa voi olla nesteen, kaasun tai pölyn vuoksi räjähdysvaarallisia ATEX (aiemmin Ex) tiloja Tiloissa pitää käyttää ATEX-luokiteltuja koneita, laitteita ja varusteita, myös pukineita ja jalkineita Suojauksen tavoitteena on estää kipinät, jotka voisivat sytyttää räjähdysvaarallisen tilan palamaan Räjähdysvaaralliset tilat edellyttävät aina erityisosaamista, lisätietoja räjähdysvaarallisista tiloista: Tukes TTL STEP-hanke

53 Pohdi Pohdinnan paikka Oletko tietoinen toimipaikkasi kemikaaleista, niiden paloominaisuuksista ja mahdollisista lisäriskeistä tulipalon yhteydessä? Onko toimipaikassasi Toimintaohjeet kemikaalivuotojen varalta? toimintaohjeet kemikaalien käsittelystä tulipalon varalta? Mitä työkalua työpaikallasi / itse käytät kemikaalivaarojen torjuntaan? Onko koko henkilökunta tietoinen käytössä olevasta työkalusta? Käytetäänkö tietoa varautumiseen? Onko myös pelastuslaitos tietoinen tieto toimipaikallasi käytettävistä kemikaaleista? STEP-hanke

54 Yhteystiedot ja palaute Paloturvallisuus sosiaali- ja terveystoimessa -hankkeen verkkosivut Palaute ja kehitysehdotukset Step-hanke(at)thl.fi STEP-hanke

55 STEP-hanke STEP-hanke