Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA"

Transkriptio

1 Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa? Ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011, muutos 343/2015; ns. jätevesiasetus) Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle Suojaetäisyydet Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa Urakoitsijan valinta Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Rakentaminen Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Laitepuhdistamo (pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo) Maasuodattamo Maahanimeyttämö WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kaikki jätevedet umpisäiliöön Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia Yhteystietoja takasivulla 2

3 1. MIKSI KIINTEISTÖKOHTAISTA JÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ TÄYTYY TEHOSTAA? Jokaisen asukkaan tulee huolehtia, etteivät kiinteistöllä syntyvät jätevedet kuormita ympäristöä. Jätevedet sisältävät vesistöjä rehevöittävää fosforia ja typpeä sekä vesistöjen happea kuluttavaa ainesta. Vaikka yksittäisen kiinteistön jätevesikuormitus tuntuukin vähäiseltä, voi asumajätevesistä aiheutuvan kuormituksen yhteisvaikutus esimerkiksi lähijärveen tai pohjavesiin olla merkittävä. Jätevettä syntyy keskimäärin m 3 vuodessa asukasta kohti kulutustottumuksista riippuen. Vesivessojen rakentamisen myötä jätevesien puhdistamisen tarve on entisestään korostunut. Hyviä menetelmiä jätevesien puhdistamiseen on kuitenkin olemassa ja laittamalla oman kiinteistön jätevesijärjestelmä kuntoon voimme nauttia edelleenkin nykyajan mukavuuksista ja puhtaasta ympäristöstä. 2. YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI (527/2014) JA VALTIONEU- VOSTON ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIE- MÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (209/2011, MUUTOS 343/2015; NS. JÄTEVESIASETUS) Jätevesien käsittelystä on säädetty sekä ympäristönsuojelulaissa että niin sanotussa jätevesiasetuksessa. Ensimmäinen talousjätevesien käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan ja uusi tarkistettu asetus maaliskuussa Ympäristönsuojelulain talousjätevesien käsittelyä koskevassa luvussa ja jätevesiasetuksessa määritellään yhtenäiset jätevesien käsittelyvaatimukset kaikille muille kiinteistöille paitsi niille, jotka kuuluvat viemäriverkoston piiriin, joilla on talousjätevesien käsittelyyn ja johtamiseen ympäristölupa tai joilla syntyvä jätevesimäärä on vähäinen (kantovesi) ja joissa ei ole vesikäymälää. Käsittelyvaatimuksia ei sovelleta niihin vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin, joiden haltija tai haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 3

4 (syntyneet ennen ). Edellytyksenä on kuitenkin, että käsittelyjärjestelmä on käyttökuntoinen eikä ympäristön pilaantumista aiheudu. Käsittelyvaatimuksena on, että jätevedessä oleva orgaaninen aines (BHK 7 = biologinen hapen kulutus) vähenee 80 %, kokonaisfosfori (kok P) vähenee 70 % ja kokonaistyppi (kok N) vähenee 30 %. Kuormituksen vähenemistä verrataan käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen, joka on orgaanista ainesta (BHK 7 ): 50 g/asukas/vuorokausi, kokonaisfosforia (kok P): 2,2 g/asukas/vuorokausi ja kokonaistyppiä (kok N): 14,0 g/asukas/vuorokausi. Puhdistetussa jätevedessä saa siten olla enintään orgaanista ainesta (BHK 7 ): 10,0 g/asukas/vuorokausi, kokonaisfosforia (kok P): 0,66 g/asukas/vuorokausi ja kokonaistyppiä (kok N): 9,8 g/asukas/vuorokausi. Jätevesiasetuksen mukaan pilaantumiselle herkille alueille kuten ranta- ja pohjavesialueille voidaan kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä antaa edellä mainittuja tiukemmat puhdistustehovaatimukset. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien vahvistetuissa kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä erityismääräykset koskevat rantavyöhykettä 200 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, pohjavesialueita ja saaria. Ympäristönsuojelumääräykset perusteluineen ovat luettavissa internetosoitteessa > Asukkaat > Ympäristönsuojelu > Luvat ja ilmoitukset. Jätevesiasetusta sovelletaan välittömästi uudisrakentamiseen kuten myös kiinteistöihin, joilla tehdään laajempia korjaus- tai muutostöitä tai muutetaan jätevesijärjestelmää niin, että siihen vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa. Lupahakemuksiin tulee liittää asianmukainen suunnitelma rakennetta- 4

5 vasta tai parannettavasta jätevesijärjestelmästä. Muilla ennen rakennetuilla kiinteistöillä, myös kantovedellisillä, tulee puolestaan olla kirjallinen selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä käyttö- ja huolto-ohjeineen. Kaikilla kiinteistöillä asetuksen vaatimukset tulee täyttää viimeistään Ympäristönsuojelulaki (jätevesien käsittely luku 16) on luettavissa internetosoitteessa ja jätevesiasetus osoitteessa 3. POHJAVESIALUEIDEN JA RANTA-ALUEIDEN ERI- TYISMÄÄRÄYKSIÄ JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE Pohjavesialueilla on noudatettava ehdotonta pohjaveden pilaamiskieltoa (ympäristönsuojelulaki 17 ) ja muuttamiskieltoa (vesilaki 3 luku 2 ). Tämä tarkoittaa, ettei pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen ole mahdollista. Ainoastaan kantovedellisten kiinteistöjen vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan myös pohjavesialueella. Kallioisilla tai vähäpeitteisillä alueilla, joissa kallioperä on maanpinnan lähellä ja joissa jätevesien käsittely ei onnistu, toimitaan kuten pohjavesialueilla. Pohjavesialueella WC- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on pohjarakenteeltaan tiivis jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Myös kuivakäymälävaihtoehto on pohjavesialueella mahdollinen. Pesuvesien maahan imeyttäminen pohjavesialueella on myös kiellettyä. Pesuvedet käsitellään joko pohjavesialueen ulkopuolella tai ne johdetaan pohjavesialueella sijaitsevaan tiiviiseen maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon, josta puhdistettu jätevesi johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä puhdistetun pesuveden purkupaikka voi poikkeustapauksessa sijaita myös pohjavesialueella, mikäli siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 5

6 Alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä sijaitsevien kiinteistöjen WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön. Suositeltava vaihtoehto on kuivakäymälä. Pesuvedet voidaan käsitellä maaperästä riippuen esimerkiksi maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä. Käsittelyjärjestelmän tulee sijaita riittävän kaukana rannasta, ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä pesuvesien jätevesijärjestelmän riittävä etäisyys rannasta on noin 30 metriä. Riittävä etäisyys vaihtelee kiinteistöittäin muun muassa maalajin ja maaston muotojen mukaan ja siksi se määritetään tapauskohtaisesti. Jätevesien käsittely kiinteistökohtaisella tai naapureiden yhteisellä pienpuhdistamolla on ranta-alueella mahdollista, kunhan puhdistamo ja puhdistetun jäteveden purkuputki sijaitsevat vähintään 50 metrin etäisyydellä vesistöstä. Vähäiset jätevedet (kantovesi tai vesi pumpataan käsin, ns. kesävesi eli puutarhaletkulla järvestä) voidaan imeyttää imeytyskuopan tai kaivon kautta yli 20 metrin etäisyydelle vesistöstä. Mikäli saunan pesuvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa esimerkiksi alueen maaperäolosuhteiden vuoksi, voidaan ne imeyttää lähempänä kuin 20 metrin päässä rantaviivasta. Vähäisiäkään pesuvesiä ei kuitenkaan saa koskaan johtaa suoraan vesistöön. Suositeltavin vaihtoehto pohjavesi- ja ranta-alueilla kuten myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolellakin on liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon erityisesti, jos kiinteistöllä on vesi- WC. 4. SUOJAETÄISYYDET Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivoon on metriä riippuen maaperän laadusta ja jätevesijärjestelmän korkeusasemasta talousvesikaivoon. Jätevesijärjestelmä tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa talousvesikaivon alapuoleiseen maastoon, koska jätevesiä ei saa virrata kaivoa tai vedenottamoa kohti. Huolellisuutta tarvitaan myös porakaivojen suhteen. Vähimmäisetäisyys jätevesijärjestelmästä naapurin rajaan ja tiehen on 5 m. 6

7 Taulukko 1. Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä 30 - hyvin läpäisevä maaperä 50 Vesistö - wc-vedet, maasuodattamo/maahanimeyttämö ei alle 100 m rannasta - puhdistetun wc-veden purkupaikka 50 - pesuvedet, loma-asunnot 20 - pesuvedet, ympärivuotiset 30 Tie, tontin raja tai oja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamo 0,5 - maahanimeyttämö 1 5. TOIMINTAOHJEET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTA- MISEKSI / SANEERAAMISEKSI 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Viemäriverkostoon liittyminen on helpoin vaihtoehto kiinteistön jätevesien käsittelylle. Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista kannattaa ottaa selvää onko viemäriverkoston laajeneminen kiinteistön läheisyyteen tulossa. Nykyisen viemäriverkoston lähialueiden kiinteistöjä voidaan liittää viemäriverkostoon, jos halukkaita viemäriverkostoon liittyjiä on riittävästi ja kiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Tällöin alenevat myös viemärin rakentamisen kustannukset kiinteistöä kohti. Jos viemäriverkostoon liittyminen kiinnostaa, naapurien kannattaa yhdessä selvittää hankkeen toteutumisen mahdollisuutta ja kustannuksia paikalliselta vesihuoltolaitokselta. 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostosta Jos viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista eikä kiinteistön käsittelyjärjestelmä täytä voimassa olevia vaatimuksia on syytä aloittaa jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelu. Useimmiten suunnittelu on syytä aloittaa täysin uudelta pohjalta. Jätevesijärjestelmä voi olla kiinteistökohtainen tai naapurien kanssa yhteinen. Vesiosuuskunnan perustaminen ja kyläpuhdistamon rakentaminen 7

8 voi tulla myös kysymykseen. Usein yhteinen jätevesijärjestelmä on kiinteistökohtaista järjestelmää edullisempi vaihtoehto. 5.3 Jätevesijärjestelmän rakentamis- tai saneeraushankkeen aloittaminen Saneeraushankkeeseen kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, koska siirtymäaika vuoteen 2018 kuluu nopeasti ja töiden ruuhkautuessa voi tulla pulaa hyvistä työntekijöistä ja materiaaleista. Kiinteistön omistaja voi itse hankkia suunnittelijan ja urakoitsijat sekä rakennusluvat ja materiaalit. Tarjolla on myös niin sanottua avaimet käteen palvelua tarjoavia yrityksiä, jotka hoitavat jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelusta lupien hankkimiseen ja laitteiston rakentamiseen. Usein tarjotaan myös huoltosopimuksia. Mahdollista on myös pilkkoa avaimet käteen paketti osiin, jolloin esim. suunnittelija voi hankkia luvat ja urakoitsija tarvittavat materiaalit. Valinta, kuka tekee ja miten asiat tehdään, on viime kädessä kiinteistön omistajan. 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai saneeraukseen tarvitaan suunnitelma Jotta rakennettavan jätevesijärjestelmän on mahdollista toimia hyvin seuraavat vuotta, on huolellinen suunnittelu ensiarvoisen tärkeää. Jätevesijärjestelmän suunnittelijaksi tulee valita pätevä vesihuoltoon perehtynyt ammattilainen, joka auttaa kiinteistön omistajaa valitsemaan kiinteistölle sopivan jätevesijärjestelmän. Suunnittelija auttaa myös arvioimaan tarvitseeko kaikkea rakentaa uudestaan vai voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Suunnitelmassa huomioidaan rakennuspaikan maasto-olosuhteet ja se sisältää mm. jätevesijärjestelmän mitoituksen ja yksityiskohtaiset rakennusohjeet, joiden avulla rakentaja / urakoitsija rakentaa jätevesijärjestelmän. Suunnitelmassa on lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luettelo materiaaleista ja kustannusarvio rakentamisesta. 8

9 5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai saneeraukseen tarvitaan toimenpidelupa Jätevesijärjestelmän rakentamiseen on aina haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupahakemukseen liitetään suunnitelma rakennettavasta tai korjauksia vaativasta jätevesijärjestelmästä. Uudisrakentamisen osalta jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. 5.6 Urakoitsijan valinta Varmista, että urakoitsijalla on riittävä asiantuntemus jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Tee urakoitsijan kanssa kirjallinen sopimus, johon on kirjattu vastuut, toteutustavat, aikataulut, sopimussuhteet ja mahdolliset sopimussakot. Hyvän kirjallisen sopimuksen tekeminen on niin kiinteistön omistajan kuin jätevesijärjestelmän rakentajankin etu. 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Sovi materiaalien hankinnasta. Hyvässä jätevesisuunnitelmassa on lista tarvittavista materiaaleista ja niiden määristä. Laitevalmistajat myyvät valmiita laitepaketteja, mikä helpottaa materiaalien hankinnassa. Usein laitepaketti tulee edullisemmaksi kuin erikseen ostetut materiaalit. Maahanimeyttämöön ja maasuodattamoon käytettävät maaainekset (hiekat, sepelit ja sorat) tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivia. Jakokerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on mm ja kokoomakerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 8 16 mm. Suodatinhiekka on soraista hiekkaa, jonka raekoko on 0 8 mm. Maa-ainekset eivät saa sisältää hienoainesta. 5.8 Rakentaminen Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä rakennetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti on viime kädessä kiinteistön omistajalla. 9

10 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistajan täytyy huolehtia, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä rakennusluvan / toimenpideluvan mukaisesti. Kiinteistön omistaja vastaa myös siitä, että työn toteuttajat ovat ammattitaitoisia ja rakentamisen tekniset vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön omistajan tai urakoitsijan on sovittava rakennusvalvonnan kanssa niistä mahdollisista työvaiheista, jotka valvontaviranomainen haluaa tarkistaa. Rakennusvaiheessa kiinteistön omistajan tai urakoitsijan kannattaa ottaa valokuvia järjestelmän rakentamisen työvaiheista. Jos valokuvia ei ole otettu, ainoa mahdollisuus selvittää maanpinnan alla olevia rakenteita on kaivaminen 5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Ennen jätevesijärjestelmän käyttöönottoa kiinteistön omistajan on syytä vaatia, että hän saa riittävän opastuksen jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Kiinteistöllä on oltava kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Jatkossa kiinteistön omistaja vastaa jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Oikeanlainen käyttö ja huolto ovat jätevesijärjestelmän toimivuuden tärkein osa. Käytössä kannattaa noudattaa puhdistamon käyttöohjeita. Pesuainevalinnoissa kannattaa suosia biologisesti hajoavia pesuaineita ja fosfaatittomia tai vähäfosfaattisia vaihtoehtoja. Huoltotoimenpiteet on suoritettava ajallaan. Huollon voi tehdä kiinteistön omistaja tai sitten on mahdollista tehdä huoltosopimus huoltoliikkeen tai kylätalkkarin kanssa. Usein pienpuhdistamon hankinnan yhteydessä tehdään laitevalmistajan kanssa huoltosopimus. Kaikki huoltotoimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Jätevesijärjestelmän oikea käyttö ja huolto lisäävät jätevesijärjestelmän käyttöikää ja mahdollistavat jätevesijärjestelmän moitteettoman toimivuuden. 10

11 6. KIINTEISTÖKOHTAISET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT Jätevesijärjestelmän valinnassa on tärkeää, että se soveltuu kohteen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä etenkin kiinteistön omistajalle. Asetuksen mukaan jätevesijärjestelmä on mitoitettava vähintään viidelle (5) henkilölle, vaikka kiinteistöllä vakituisesti asuva henkilömäärä olisi pienempi. 6.1 Laitepuhdistamo eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita. Ne voivat olla biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Nykyisin laitepuhdistamot ovat usein biologiskemiallisia ja toimivat samalla periaatteella kuin kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Jäteveden puhdistuminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta, jäteveden ammoniumtyppi muuttuu ensin nitriitiksi ja nitraatiksi ja edelleen typpikaasuksi, jolloin kaasu vapautuu jätevedestä ilmaan. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Laitepuhdistamon toiminta edellyttää laitteiston säännöllistä huoltamista. On mm. varmistettava, että puhdistamossa on aina fosforin saostuskemikaalia. Laitepuhdistamot poistavat jätevedestä yleensä hyvin ravinteita, kun huoltotoimenpiteistä on huolehdittu. Laitepuhdistamot sopivat kiinteistöille, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Pitkien käyttämättömien jaksojen aikana mikrobitoiminta hiipuu ja uudelleen käynnistys voi kestää muutaman viikon, jolloin jätevedet eivät puhdistu. Laitepuhdistamot toimivat pääsääntöisesti sähköllä. Biosuodattimissa on malleja, jotka toimivat ilman sähköä. Laitepuhdistamon tilan tarve on pieni, jolloin myös pihan kaivuu jää vähäisemmäksi. Ne voidaan sijoittaa monenlaisiin maastoihin. 11

12 Laitepuhdistamon hankintaa suunniteltaessa kannattaa harkita lähinaapurien kanssa yhteistä puhdistamoa. Myös kyläpuhdistamo voi olla hyvä ratkaisu, jos ei koko kylälle niin osalle kylää. Isomman yhteisen laitepuhdistamon hankinta tulee kiinteistölle halvemmaksi kuin erilliset ratkaisut. Laitepuhdistamoista löytyy malleja, joissa ei tarvita erillistä lietteen tyhjennystä loka-autolla. Tällöin kiintoaines keräytyy erilliseen pussiin, joka voidaan kompostoida muun kompostoitavan jätteen seassa. Markkinoilla on myös pienpuhdistamoja, joissa voidaan hyödyntää vanhoja, mutta hyväkuntoisia betonirenkaisia saostussäiliöitä sijoittamalla puhdistuslaitteisto säiliöihin. 6.2 Maasuodattamo Maasuodattamokenttä tai -ojasto koostuu tiiviin pohjan päällä olevista sepeli- ja hiekkakerroksista, joissa jätevesi puhdistuu pieneliöstön ja suodattumisen avulla. Maasuodattamoon tuleva jätevesi on esikäsiteltävä 3-osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi pääsee suodattumaan suodatinhiekkakerrokseen. Suodatinhiekkakerroksen läpi suodattunut vesi kerätään kokoomaputkien avulla kokoomakaivoon ja johdetaan edelleen sopivaan purkupaikkaan kuten esim. purkuojaan. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattamon pinta-ala on noin 30 m 2 ja putkien yhteispituus 30 metriä (esim. 2 x 15 m tai 3 x 10 m). Vain harmaille pesuvesille tarkoitetun maasuodattamon jätevesi esikäsitellään 2-osastoisessa saostussäiliössä. Maasuodattamon pinta-ala voi olla myös edellä mainittua pienempi. Maasuodattamo voidaan rakentaa myös kuitukankaasta ja muovista valmistetuista biomoduleista, jotka korvaavat sepeli- ja hiekka- 12

13 kerroksia. Biomoduuleista valmistetun maasuodattamon tilan tarve on vain kolmannes tavanomaisen maasuodattamon pinta-alasta. Maasuodatuksessa tuuletuksella on tärkeä merkitys koska maasuodattamon biologinen toiminta tarvitsee happea. Tämän vuoksi imeytys- ja kokoomaputket päättyvät maanpinnan yläpuolelle tuleviin tuuletusputkiin. Maasuodattamo poistaa hyvin orgaanista ainesta ja typpeä. Sen kyky poistaa fosforia on heikompi tai fosforinpoistokyky voi huonontua muutaman käyttövuoden jälkeen. Fosforin poistoa voidaankin tehostaa esim. suodatinhiekkaan lisättävillä aineilla (esimerkiksi maasuodinbiotiitti tai fosfilt) tai erillisellä jälkisuodatuksella. Fosforinpoistokemikaalia on myös mahdollista lisätä ennen maasuodatusta esimerkiksi saostussäiliöön. Maasuodattamon voi rakentaa maaperältään monenlaisiin olosuhteisiin, se on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. Kuva 1.Maasuodattamo 13

14 6.3 Maahanimeyttämö Maahanimeyttämöön tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä ja pelkät pesuvedet 2-osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi pääsee imeytymään sepeli- tai sorakerroksen läpi luonnolliseen maaperään, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu. Imeytysputket päättyvät maanpinnan päälle tuleviin tuuletusputkiin. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maahanimeyttämön pinta-ala on maalajista riippuen 20 m 2-35 m 2. Imeytysputken pituus voi olla korkeintaan 15 metriä ja putkilinjastoja täytyykin usein olla useampia joko vierekkäin tai eri suuntiin sijoitettuna. Imeytysputkien yhteispituus on yhtä monta metriä kuin on maahanimeyttämön pinta-ala. Esimerkiksi 30 m 2 pinta-alalle tarvitaan 30 metriä imeytysputkia (2 x 15 m). Maahanimeyttämö voi olla yksinkertaisimmillaan imeytyskaivo tai imeytyskuoppa (kivipesä), mutta se soveltuu vain esimerkiksi kesämökin vähäisten pesuvesien käsittelyyn. Maahanimeyttämön soveltuvuus rakennuspaikalle on aina varmistettava. Maahanimeyttämö ei sovellu pohjavesialueelle ja imeytyspaikan on oltava riittävän kaukana talousvesikaivoista. Maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta. Maahanimeyttämö tulisikin valita vain laimeille jätevesille (pesuvedet) ja syrjäisille alueille; ei asutuskeskittymiin tai alueelle, jossa asutus on tiivistymässä lähivuosina. Paikalle soveltuessaan maahanimeyttämö on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 14

15 Kuva 2. Maahanimeyttämö 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Jos kuivakäymälä ei tule kysymykseen ja alueella on jätevesien käsittelyä koskevia rajoituksia (ranta- ja pohjavesialueet), on WCvedet mahdollista kerätä umpisäiliöön ja johtaa harmaat vedet muuhun käsittelyyn kuten maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön. Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka, josta jätevedet siirretään loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Kustannukset voivat olla suuret tyhjennyskerroista riippuen. Umpisäiliössä on oltava täyttymisestä ilmoittava hälytin. 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kuivakäymälän (Dry Toilet DT) ero vesikäymälään on nimensä mukaisesti huuhteluun käytettävän veden puuttuminen. Monet kuivakäymälät ovat kompostikäymälöitä, joissa ulosteet lahoavat ja muuttuvat mullaksi. Kompostointi joko alkaa tai tapahtuu kokonaan itse käymälässä ja usein kompostoituva jäte tarvitsee jälkikompostoinnin. Kuivakäymälä helposti ajatellaan vain kesämökeille sopivaksi. Nykyisin markkinoilla olevia kuivakäymälöitä on kehitetty; ne ovat hajuttomia ja hygieenisiä ja ne soveltuvat myös vakituisesti asutuille kiinteistöille. 15

16 Kuivakäymälän etuna on, ettei käymäläjätteitä sekoiteta veteen ja sen myötä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) kuormitus vähenee 40 %, kokonaisfosforin 80 % ja kokonaistypen 90 %. Harmaissa vesissä eli kotitalouden pesuvesissä on vähemmän ravinteita ja niiden käsittely on yksinkertaisempaa. Pesuvesien jätevesijärjestelmän puhdistettavaksi jää enää 5 % fosforikuormituksesta ja 50 % orgaanisen aineksen aiheuttamasta kuormituksesta. Pesuvesissä olevaa typpeä ei tarvitse enää vähentää, koska se on jo alle jätevesiasetuksen vaatimustason. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä esimerkiksi maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, mikäli maaperäolosuhteet sen sallivat. Maasuodattamo- tai maahanimeyttämökenttä voidaan mitoittaa pienemmäksi ja se toimii helposti pidempään kuin suodattamo, jossa käsitellään myös wcvedet. Yleisempiä kuivakäymälätyyppejä ovat säiliölliset kompostikäymälät (pieni-, keskisuuri- ja suurisäiliölliset), monilokeroiset kompostikäymälät, haihdutuskäymälät, virtsan puhtaana erottelevat käymälät, pakastavat käymälät ja sähköpolttavat käymälät. Lisäksi markkinoilla on vettä käyttäviä erottelevia käymälöitä ja hyvin vähän vettä käyttäviä vakuumikäymälöitä. 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka ja kaikki jätevedet kerätään umpisäiliöön vain, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Umpisäiliön tyhjentäminen vaatii useita loka-auton käyntejä, jolloin kustannukset tulevat yleensä suuriksi. 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia Ympäristöhallinnon internetsivuilta Ymparisto.fi > Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät (linkki FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_k asittely) puolueetonta tutkimustietoa jätevesien puhdistuslaitteista esim. SY762 Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo osa 1: Asumisjätevesien käsittely 16

17 luettelo puhdistamolaitteiden ja rakenteiden valmistajista ja maahantuojista Tietoa kuivakäymälöistä Ymparisto.fi > Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Kiinteistön jätevesien käsittely > Puhdistamosivusto > Komposti- ja kuivakäymälät sekä Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta Haja-asutuksen jätevesihuollon neuvontahankkeet Keski- Suomessa ja Pirkanmaalla Tietoa avustuksesta kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantamiseen 17

18 Yhteystietoja YMPÄRISTÖNSUOJELU Keuruun kaupunki / Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto (Keuruu ja Mänttä-Vilppula) Keuruun toimipiste Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi Puh osoite: Keuruun kaupunki, Multiantie 1, Keuruu Mänttä-Vilppulan toimipiste Ympäristönsuojelusihteeri Eeva Jokikokko (sij. Helena Jokinen asti) Puh osoite: Mänttä-Vilppulan kaupunki, Seppälän puistotie 15, Mänttä sähköposti: RAKENNUSVALVONTA Keuruun kaupunki (Multiantie 5, Keuruu) Rakennustarkastaja Mika Niinilampi Puh: Rakennustarkastaja Tuuli Lampinen (poissa asti) Puh Rakennustarkastaja Teemu Pekkanen Puh sähköposti: Mänttä-Vilppulan kaupunki (Seppälän puistotie 15, Mänttä) Rakennustarkastaja Jarmo Kauppinen Puh Rakennustarkastaja Teemu Kivinen Puh sähköposti: Oppaan tekijä: Tuija Manerus puh Kansipiirros: Markku Asunta 18

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus

Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus Jätevesikoulutus 19.10.2009 Eura Erilaiset jätevesijärjestelmät ja niiden soveltuvuus Tero Forsman tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Valonia, Vanha Suurtori 7 (Hjeltin talo), 20500 Turku www.valonia.fi

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. JÄTEVESIOPAS Sisältää vuonna 2011 uudistuneet säädökset

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. JÄTEVESIOPAS Sisältää vuonna 2011 uudistuneet säädökset Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Sisältää vuonna 2011 uudistuneet säädökset Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 86, 90101 OULU Piirrokset: Salla

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen

Karvian Kunta. Jätevesiopas. Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen Karvian Kunta Jätevesiopas Jätevesijärjestelmien esittely ja alueelliset määräykset jätevesijärjestelmän toteutukseen 2 Sisältö JÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO... 3 YLEISTÄ... 3 AIKATAULU... 4 LYKKÄYKSET

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro 21.10.2005/SAp o:\m\2005ohjeet ja lomakkeet TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia

Kuivakäymälät. Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälät Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari 28.11.2011, Turku Jarkko Leka, Valonia Kuivakäymälä huussi, puusee,hyyskä Edulliset perustamis- ja käyttökustannukset Säästää vettä => globaalisti tärkeä

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

1. Mitä lainsäädäntö sanoo ja miksi?

1. Mitä lainsäädäntö sanoo ja miksi? LUOKO ry 1. Mitä lainsäädäntö sanoo ja miksi? Jäteveden johtamista säädellään lailla. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lainsäädännön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007

20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien

Lisätiedot

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry

Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Kuivakäymälä sisälle tai huussi ulos Rauman kansalaisopisto, 11.11.2013 Osa 1: Miksi kuivakäymälä? Aino Maija Kyykoski Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry Puolueeton kansalaisjärjestö, peruste3u

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka Lainsäädäntöä Mikkelin seudun ympäristösuojelumääräykset 11.6.2012 Vna Talousvesien käsittelystä viemäriverkoston

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki. Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE

Orimattilan kaupunki. Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE 2015 Orimattilan kaupunki Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE Kuvat ja piirrokset: Jari Kurjonen 1 JOHDANTO... 1 2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 3 LUPA- JA

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja järvien rehevöityminen hidastuu.

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot