MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINNAN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN SÄÄNTÖKIRJA

Transkriptio

1 Sääntökirja 1 MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINNAN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN SÄÄNTÖKIRJA Hyväksytty Sosiaali- ja terveyslautakunta , Voimaan alkaen

2 Sääntökirja 2 Sisällys 1 Soveltamisala Määritelmät Asiakkaan asema, oikeusturvakeinot ja velvollisuudet Asiakkaan asema Asiakkaan oikeusturvakeinot ja velvollisuudet Palveluntuottajaa koskevat yleiset velvoitteet Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat Yleistä Palveluntuottajaksi hakeutuminen Kaupungin ylläpitämän yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelintuottajaksi hyväksyminen Tietojen ylläpito Palvelupyyntö Tapahtumakirjaus Tilitys / maksatus Palautteet ja reklamaatiot Kaupungin velvoitteet ja oikeudet Valvonta Palvelun laatuvaatimukset Palvelun yleiset vaatimukset Henkilöstö Palvelun tavoite ja sisältö Palvelujen myöntäminen ja hinnoittelu Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen Palvelukerran peruutus Palvelun virhe ja viivästyminen Palvelun viivästyminen ja virheen seuraamukset Oikaisu ja hyvitys Sopimuksen purku Vahingonkorvaus Reklamaatio ja palaute Palveluiden laskutus Laadunhallinta ja valvonta... 16

3 Sääntökirja Rekisterinpito ja salassapito Rekisterinpito Salassapito Muut erityiset määräykset Tietojen anto ja vastuuhenkilöt Arvonlisäverotus Sääntökirjan muuttaminen Hyväksymisen peruutus Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus Sitoumuksen voimassaoloaika Noudatettava sovellettava lainsäädäntö Palveluntuottajalta vaadittavat liitteet... 20

4 Sääntökirja 1 1 Soveltamisala Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun Espoon kaupunki järjestää muistisairaiden päivätoimintaa asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelituottajaksi voi tulla hyväksytyksi ainoastaan hyväksymällä tämän sääntökirjan määräykset. 2 Määritelmät Tässä sääntökirjassa: Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annetun lain 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua sosiaalipalvelua käyttävää asiakasta, sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta, jolle viranomainen on myöntänyt palvelupäätöksellä oikeuden käyttää muistisairaiden päivätoiminnan palveluseteliä. Muistisairaiden päivätoiminnan asiakkaalla tulee olla omainen tai laillinen edustaja mukana koko prosessin ajan palvelusetelillä hankittavien palvelujen järjestämisessä Muistisairaiden päivätoiminnalla tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa, kuntouttavaa päivätoimintaa kotona asuvalle, keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavalle asiakkaalle. Muistisairaiden päivätoiminnan myöntämisen kriteerejä ovat asiakkaan etenevä muistisairaus, omaishoitajan jaksamisen tukeminen ja omaisen työssä käymisen mahdollistaminen sekä lakisääteisen vapaan korvaaminen päivätoiminnalla. Palvelusetelillä tarkoitetaan muistisairaiden päivätoimintaan oikeutetulle asiakkaalle kunnan myöntämää sitoumusta, jonka mukaan kunta korvaa palveluntuottajalle palvelusetelissä mainitun palvelun kustannukset palvelusetelin arvon mukaisesti. Palvelusetelin tavoitteena on asiakkaan valinnanvapauden kasvattaminen.

5 Sääntökirja 2 Palveluseteli perustuu kolmeen erilliseen sopimukseen, joita ovat: kunnan ja palveluntuottajan välille tehty sopimus (hyväksyminen palveluseteliyrittäjäksi), asiakkaan ja palveluntuottajan välille tehty sopimus (palvelusopimus) sekä asiakkaan ja kunnan välille tehty sopimus (palvelusetelipäätös) Kuva 1. Palvelusetelijärjestelmän osapuolten tehtävät, vastuut ja roolit. Kiinteähintaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvoksi on määritelty hinta, joka on aina sama asiakkaan tuloista riippumatta. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Tämän osuuden asiakkaalta laskuttaa palveluntuottaja. Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) asetetut vaatimukset. Kunta hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 :n mukaisesti palveluntuottajan muistisairaiden päivätoiminnan palveluntuottajaksi. Lisäpalveluilla tarkoitetaan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kuulumattomia palveluita, jotka asiakas hankkii ja maksaa itse. PSOP-järjestelmällä tarkoitetaan sähköistä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmää, jonka avulla hallinnoidaan palvelusetelitoiminnan tilaus-, toimitus- ja tilityskokonaisuutta. Palveluntuottajat hakeutuvat palveluntuottajiksi järjestelmän kautta.

6 Sääntökirja 3 3. Asiakkaan asema, oikeusturvakeinot ja velvollisuudet 3.1. Asiakkaan asema Espoon kaupungin palvelusta vastaavan yksikön viranhaltija voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi muistisairaalle asiakkaalle, joka täyttää asiakkuuden määritelmän ja muistisairaiden päivätoiminnan asiakaskriteerit. Palvelusetelin myöntämisestä annetaan asiakkaalle viranhaltijan tekemä palvelupäätös. Kun asiakas on päättänyt ottaa hänelle myönnetyn palvelusetelin käyttöönsä, hänen tulee valita ja ottaa yhteyttä johonkin kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista. Asiakas ilmoittaa palveluntuottajalle palvelusetelissä olevan numerosarjatunnisteen, jonka perusteella palveluntuottaja löytää asiakkaan tiedot sähköisestä järjestelmästä. Asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tarvittaessa asiakkaalla ja asiakkaan omaisella tai läheisellä henkilöllä on mahdollisuus saada apua ja neuvontaa kaupungin palvelusta vastaavan yksikön viranomaiselta palvelusetelin käyttämisessä. Asiakas on velvollinen tilausta tehdessään ilmoittamaan palveluntuottajalle sellaiset tiedossaan olevat seikat, jotka vaikuttavat olennaisesti palvelun asianmukaiseen toteuttamiseen. Mikäli asiakas haluaa hankkia palveluntuottajalta muita lisäpalveluita, vastaa asiakas itse näiden lisäpalveluiden kustannuksista. Mikäli kaupunki luopuu palvelusetelijärjestelmän käytöstä, järjestetään asiakkaan tarvitsema palvelu muulla tavoin. Asiakas voi halutessaan luopua palvelusetelin käytöstä. Tällöin kaupunki ohjaa asiakkaan kaupungin muiden palvelujen piiriin. Tähän sopimussuhteeseen sovelletaan kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännöksiä ja periaatteita. Palvelusetelilainsäädösten lisäksi asiakkaan asemaan sovelletaan potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuja lakeja Asiakkaan oikeusturvakeinot ja velvollisuudet Asiakkaan ei ole pakko hyväksyä palveluseteliä muistisairaiden päivätoiminnan toteuttamistavaksi. Jos hän kieltäytyy, kaupunki tarjoaa asiakkaalle muita palveluvaihtoehtoja. Asiakkaan velvollisuutena on noudattaa osaltaan tämän sääntökirjan säännöksiä. Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Asiakkaan perusoikeuksia ovat lisäksi itsemääräämisoikeus, sekä oikeus toimijuuteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen näiden sisällyttäminen toimintaan palveluntuottajien tulee huomioida. Palveluntuottajan on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Asiakasta on aina kuultava kaikissa häntä koskevissa asioissa. Palveluntuottajan

7 Sääntökirja 4 on muistisairaiden päivätoimintaa toteuttaessaan taattava asiakkaalle todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Asiakkaan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin tiedossaan olevista palvelutarpeen määräaikaisista keskeytyksistä, kuten kuntoutusjaksoista ja lomamatkoista tms. Jos sovittua aikaa ei ole peruttu tai asiakas ei ole sovitusti paikalla, niin hän menettää ajan hänelle myönnetyistä palvelutunneista. Asiakas voi oikaisuvaatimuksella hakea muutosta viranhaltijan tekemään päätökseen muistisairaiden päivätoiminnan järjestämisestä palvelusetelillä. Oikaisuvaatimus käsitellään Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisessa yksilöasioiden jaostossa. Oikaisuvaatimusohjeet ovat viranhaltijan päätöksessä. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Asiakkaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 23 :ssä mainittu muistutus johtavalle viranhaltijalle ja/tai tehdä kantelu saamastaan huonosta kohtelusta tai palvelusta toimivaltaiselle toimielimelle (mm. aluehallintovirasto, oikeusasiamies). Asiakas voi viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi asiakkaan ja palveluntuottajan välisen erimielisyyden (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko). Tällöin sopimusriidassa käytetään tulkinta-apuna kuluttajariitalautakunnassa muodostunutta aikaisempia ratkaisukäytäntöjä. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat asiassa toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa asiasta kanteen käräjäoikeudessa. Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palveluntuottajaan asian selvittämiseksi ja sopimiseksi. 4. Palveluntuottajaa koskevat yleiset velvoitteet Palveluntuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin. Palveluntuottaja sitoutuu olemaa rekisteröitynä verohallinnon ennakkoperintärekisterissä. Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) asetetut vaatimukset. Sellaiset palveluntuottajat, jotka eivät harjoita ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa tekevät toimiluvan hakemisen sijaan ilmoituksen toiminnan aloittamisesta sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palvelun tuottaja antaa ko. palveluja. Palveluntuottajan tulee myös olla merkitty asianomaiseen aluehallintoviranomaisen ylläpitämään rekisteriin tai sen tulee olla saanut aluehallintoviraonomaisen toimilupa Espoossa.

8 Sääntökirja 5 Palveluntuottajalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus. Sen vakuutusmäärän on oltava riittävän laaja, kun otetaan huomioon palvelutoiminnan laatu ja laajuus. Vastuuvakuutuksen on katettava toiminnasta aiheutuvat henkilövahinkojen korvaaminen. Lisäksi palveluntuottajalla on oltava myös muut toiminnan edellyttämät voimassa olevat vakuutukset. Palvelun markkinoinnin tulee olla hyvän tavan mukaista ja täyttää kuluttajasuojalain vaatimukset. Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, sopimuksia sekä kaikkia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottajan tulee toimittaa hakuvaiheessa kaikki palvelusetelijärjestelmässä vaadittavat liitteet Espoon kaupungille. Jos palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa muusta kuin tässä sääntökirjassa määritellystä palvelusta, niin palveluntuottaja vastaa sen palvelun sisällöstä ja laadusta sekä pitää palvelun tuottamista varten keräämistään asiakastiedoista erillistä rekisteriä. 5. Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat 5.1. Yleistä Hakeutuminen palveluntuottajaksi tapahtuu sähköisen järjestelmän avulla. Palveluntuottajalla tulee olla käytössään internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite. Palveluntuottajille tarkoitettuja ohjeita löytyy parastapalvelua.fi -sivuilta, jossa opastetaan ja neuvotaan yksityiskohtaisemmin sähköisen järjestelmän käyttämistä. Lisäksi Espoo toimittaa palveluntuottajille tarvittavat erilliset ohjeet Palveluntuottajaksi hakeutuminen Yksityisen palveluntuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista koskeva kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Näitä palveluja koskeva ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jossa palveluja annetaan. Kunta voi periä maksun palveluntuottajilta tietojen manuaalisesta tarkistamisesta sekä palveluntuottajaksi hakeutumisesta että lakisääteiseen valvontaan koskien. Jos palveluntuottaja on hakenut lupaa ympärivuorokautisen sosiaalipalvelun tuottamiseen alueen aluehallintoviranomaiselta tai sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira), niin erillistä ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos ilmoituksenvarainen toiminta on mainittu päätöksessä.

9 Sääntökirja Kaupungin ylläpitämän yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelintuottajaksi hyväksyminen Palveluntuottajaksi hakeudutaan PSOP-järjestelmän kautta ( Palveluntuottaja tunnistautuu järjestelmään Katso -tunnusten avulla ( Palveluntuottajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset tehdään automaattisesti Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelman ( kautta. Espoon kaupunki edellyttää, että sen käyttämät palveluntuottajat ovat liittyneet Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani - ohjelmaan. Jos tietoja ei voida tarkistaa automaattisesti Tilaajavastuu-liittymän avulla, tulee palveluntuottajan ladata vaaditut dokumentit sähköiseen järjestelmään hakemuksen liitteinä. Palveluntuottaja voi toimia koko Espoon kaupungin alueella. Espoon kaupunki valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Espoon kaupunki ottaa palveluntuottajan valintaa koskevan asian käsittelyyn kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoittautumisesta ja tekee päätöksen palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta. Espoon kaupungilla on oikeus peruuttaa palveluntuottajalle myönnetty hyväksyntä toimia palvelusetelijärjestelmässä ja poistaa palveluntuottaja hyväksyttyjen palveluntuottajien luettelosta välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli palveluntuottaja ei noudata Espoon kaupungin kirjallisesta kehotuksesta huolimatta sääntökirjan vaatimuksia. Palveluntuottajaksi hakeutuminen tapahtuu ainoastaan Espoon kaupungin käyttämän PSOP-järjestelmän kautta ja on mahdollista jatkuvalla hakumenettelyllä. Kaikki ehdot ja kriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään palvelusetelituottajiksi ja hyväksytyksi tulemisesta lähetetään tuottajalle ilmoitus. Hyväksytyt tuottajat ja tuottajien hinnastot näkyvät palveluseteliportaalissa osoitteessa: Asiakkaat voivat tietojen perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Palveluntuottaja kirjaa kaikki palvelutapahtumat sähköiseen palvelusetelijärjestelmään ja on vastuussa kirjausten oikeellisuudesta. Kirjaukset tulee tehdä viipymättä, kuitenkin kahden arkipäivän sisällä. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti, joista järjestelmä muodostaa kuukausittain palveluntuottajakohtaisen tilitysaineiston. Palveluntuottaja saa halutessaan järjestelmästä sähköpostitse pdfdokumentin laskuista, jotka järjestelmä on automaattisesti muodostanut ja joiden tiedot on siirretty käsiteltäviksi kunnan talousjärjestelmään.

10 Sääntökirja 7 Automaattisen tilityksen edellytyksenä on, että palveluntuottajan laskutustiedot on tallennettu järjestelmään palvelu tai sen osa on hyväksytysti suoritettu toteutuneet palvelutapahtumat on kirjattu järjestelmään ja tapahtumat on kunnan puolesta hyväksytty Hakiessaan kaupungin ylläpitämään yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin on palveluntuottajan täytettävä aluehallintoviraston lomake Ilmoitus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta ja ladattava sekä hakemus että siihen liittyvät liitteet sähköiseen palvelusetelijärjestelmään niiltä osin kuin tietoja ei ole saatavilla Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava kumppani -ohjelman kautta. Espoon kaupunki hyväksyy järjestelmässä palveluntuottajan sekä kaupungin ylläpitämään yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin että palvelusetelituottajaksi muistisairaiden päivätoimintaan. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan palveluista vastaavan yksikön toimivaltainen viranhaltija tekee erillisen hallintopäätöksen sekä kaupungin ylläpitämän yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin merkitsemisestä että muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelituottajaksi hyväksymisestä. Palveluntuottaja voi aloittaa toiminnan, kun toiminnan käynnistämiseen liittyvät hallintopäätökset ovat saaneet lainvoiman ja palveluntuottaja on hyväksytty sähköisessä palvelusetelijärjestelmässä palveluntuottajaksi Tietojen ylläpito Palveluntuottajan tulee ylläpitää yritystä, toimipaikkoja ja palveluiden saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisina palvelusetelijärjestelmässä. Palveluntuottajan julkisiksi merkityt tiedot näkyvät asiakkaille järjestelmässä. Asiakkaat voivat niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Mikäli palveluntuottaja laiminlyö tietojen ajan tasalla pitämisen, niin palveluntuottaja voidaan poistaa järjestelmästä, jolloin palveluntuottajalle ei voi varata uusia aikoja eikä palveluntuottaja voi ottaa vastaan uusia palveluseteliasiakkaita Palvelupyyntö Asiakkaan ottaessa yhteyttä palveluntuottajaan, tulee tämän tarkistaa järjestelmästä asiakkaan oikeus kysyttyyn palveluun. Palveluntuottajan tulee pyytää asiakkaalta palvelusetelin numerosarjatunniste (Espoon kaupungin numerosarjat alkavat 049). Numerosarjatunnisteen avulla palveluntuottajan tulee tarkistaa asiakasta koskevat palvelusetelitiedot (myönnetyn palvelun voimassaoloaika, myönnetyn palvelun määrä ym.). Kaupunki ei korvaa palveluntuottajalle aiheutuneita kustannuksia, mikäli palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa palvelusta ilman, että asiakkaan oikeus palveluun on tarkistettu ja palvelutapahtuman jälkeen käy ilmi, ettei oikeutta ollut olemassa.

11 Sääntökirja Tapahtumakirjaus Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat järjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti. Tapahtumat tulee kirjata sähköiseen järjestelmään, kun palvelutapahtuma on toteutunut, viimeistään kahden arkipäivän sisällä Tilitys / maksatus PSOP-järjestelmä kerää palvelutapahtumista maksatusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaisesti. Kaupunki tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti palveluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen korvauksen. Tilitysajo tapahtuu kuukauden 3. ja 4. päivän välisenä yönä ja maksatus tapahtuu tilitysajon päivästä 30 vuorokauden kuluttua. Kaupunki pidättää oikeuden muuttaa tilitysajon ajankohtaa. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Jos palveluntuottajan ilmoittaman palvelun hinta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, niin kunta maksaa palveluntuottajalle palveluntuottajan ilmoittaman hinnan. Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta palvelusetelin arvon ylittävältä osalta. Mikäli asiakas ei pysty suoriutumaan palveluntuottajalle maksettavasta omavastuuosuudesta, tulee palveluntuottajan ilmoittaa viipymättä tilanteesta Espoon kaupungin palvelusetelin myöntäneelle yksikölle. Mikäli asiakkaan ja palveluntuottajan sopimus on tarkoitus irtisanoa, tulee siitä ilmoittaa palvelusetelin myöntäneelle yksikölle vähintään kaksi viikkoa ennen sopimuksen irtisanomista Palautteet ja reklamaatiot Palveluntuottajan tulee vastata järjestelmään kirjattuihin vastausta pyydetään tyyppisiin palautteisiin sekä kaikkiin reklamaatioihin. Palveluntuottajille ei makseta korvausta sellaisesta palvelutapahtumasta, johon liittyy käsittelemätön reklamaatio. 6. Kaupungin velvoitteet ja oikeudet Kaupunki toimii palvelujen järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne palveluntuottajat, jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain vaatimukset sekä kunnan asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Palveluntuottajarekisteri on nähtävissä järjestelmässä (Palvelusetelilain 4 :n 3 mom: ssa tarkoitettu luettelo).

12 Sääntökirja 9 Espoon kaupungin viranhaltijan tulee ottaa palveluntuottajan hyväksyntää koskeva asia käsittelyyn kuukauden kuluessa palveluntuottajan lähetettyä sähköisen palvelusetelijärjestelmän välityksellä hakeutumisensa palveluseteliyrittäjäksi. Palveluista vastaavan yksikön viranhaltijan on tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt ilmoituksensa pyydettyine liitteineen sähköiseen palvelusetelijärjestelmään. Jos joitakin liitteitä ei ole toimitettu järjestelmän välityksellä, niin hakemus käsitellään siinä vaiheessa, kun kaikki pyydetyt liitteet on liitetty järjestelmään ja kuitenkin 3 kuukauden sisällä (hakeutumisen jättämisestä), jolloin hakemus hylätään tai hyväksytään. Kaupunki voi asettaa palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi sen, että palvelusetelillä tuotettava palvelu saa maksaa enintään tietyn euromäärän. Kaupunki voi lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä, jolloin palveluntuottajia koskevat hyväksymispäätökset lakkaavat. Kaupunki päättää asiakkaat, jotka ovat oikeutettuja saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun. Kaupungin palveluista vastaavan yksikön viranhaltijan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä. Kaupungilla on velvollisuus varmistaa, että palveluseteli on asiakkaan kohdalla toimiva ja asiakkaan kykyjä vastaava vaihtoehto. Kaupungin tulee tarjota asiakkaalle riittävä apu ja neuvonta palvelusetelin käyttämistä varten. Kaupunki ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista, eikä peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista. Kaupunki ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle Valvonta Palveluntuottajan lakisääteinen valvonta (4 kertaa vuodessa) tapahtuu palvelusetelijärjestelmän tarkistuksen avulla. Jos palveluntuottajan valvontaa ei voida suorittaa suoraan järjestelmästä, tulee palveluntuottajan liittää vaaditut liitteet vähintään kerran vuodessa järjestelmään. 7. Palvelun laatuvaatimukset Palvelusetelillä tuotetulta palvelulta edellytetään hyvää laatua. Kaupunki huolehtii sosiaalija terveyspalvelujen riittävästä laadusta huolimatta siitä, järjestääkö se palvelut itse tai antaako se palvelusetelin kuntalaisen käyttöön.

13 Sääntökirja Palvelun yleiset vaatimukset Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukaista. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa ja keskeiset laatutavoitteensa suhteessa tarjottavaan palveluun ja toimintaansa nähden. Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, joka sisältää toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman. Palvelun tulee täyttää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hyvään kohteluun. Palveluntuottajan muistisairaiden päivätoiminnan arvot ja toimintaperiaatteet (esimerkiksi päivätoimintaryhmän koko) on määritetty. Palveluntuottajan vastuut ja valtuudet sekä tehtävänkuvat on määritetty kirjallisesti. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja huolehtia esimerkiksi siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja muissa laissa annettujen säädösten mukaisesti. Palveluntuottaja huolehtii säännöllisesti asiakaspalautteen keräämisestä ja dokumentoi asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset. Kysely kohdennetaan asiakkaalle ja omaiselle. Palveluntuottaja sitoutuu toimimaan siten, että asiakastyytyväisyys on hyvä. Palveluntuottaja sitoutuu tarvittaessa osallistumaan Espoon kaupungin organisoimiin asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyihin sekä muihin toiminnan sisältöön liittyviin tutkimuksiin. Kyselyiden tulokset käsitellään asiakkaiden kanssa ja niitä hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Muistisairaiden päivätoiminnan palveluntuottajilta edellytetään palvelun tapahtumakirjaus annettavien ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajan on otettava uusi asiakas vastaan mahdollisimman pian palvelun tilaamisesta. Muistisairaiden päivätoiminnan toimintayksikön tilojen tulee olla esteettömiä, asiakkaan toimijuutta tukevia ja valmiina sopimuksen alkaessa. Muistisairaiden päivätoiminnan tilojen, tarvikkeiden ja välineiden tulee olla muistisairaiden asiakkaiden toimintakyvyn ja terveydentilan kannalta tarkoituksenmukaisia Henkilöstö Muistisairaiden päivätoiminnan ryhmäohjaajalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaista oikeutta käyttää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan, lähihoitajan, perushoitajan tai apuhoitajan nimikettä tai laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 ja asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 153/2016

14 Sääntökirja 11 mukaista lähihoitajan tai mainitun lain siirtymäsäännösten mukaista vastaavaa pätevyyttä. Tämä koskee myös sijaisia. Henkilökuntaresurssin ja osaamisen tulee olla asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellyn hoidon tarpeen (muistisairaus) edellyttämällä tasolla. Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta. Henkilöstöltä edellytetään ikääntyvien ihmisten muistikoulutukseen perustuvaa muistiosaamista ja asiakkaan toimijuutta tukevaa osaamista. Muistisairaiden 8 10 asiakkaan päivätoiminnan ohjauksesta ja asiakkaiden hoitosuunnitelmien mukaisesta hoidosta vastaa vähintään 2 lähihoitajan (tai vastaavan) tutkinnon suorittanutta hoitajaa, joilla on lisäksi muistisairaiden hoidon lisä- /täydennyskoulutusta. Henkilöstöllä tulee olla sujuvan työskentelyn edellyttämä suullinen ja kirjallinen suomen kielen taito. Ruotsinkielisillä asiakkailla on oikeus saada palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta. Palkatessaan henkilöstöä palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön tiedot sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira) ja terveydenhuollon ammattirekisteristä (JulkiTerhikki). Sijaisilla tulee olla soveltuva sosiaali- ja terveysalan koulutus. Palveluntuottaja vastaa siitä, että työntekijällä on esittää kuvallinen henkilökortti (työnantajan henkilökortti, ajokortti, passi tai muu). 8. Palvelun tavoite ja sisältö Muistisairaiden päivätoiminta on ryhmässä tapahtuvaa, kuntouttavaa päivätoimintaa ikääntyneelle, keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavalle, kotona asuvalle espoolaiselle, jolla omainen on osallisena asiakkaan päivätoiminnan kokonaisuudessa. Muistisairaiden päivätoiminnan tavoitteena on tukea muistisairaan asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kotona selviytymistä sekä omaisen ja/tai omaishoitajan jaksamista sekä ennaltaehkäistä tai siirtää pitkäaikaishoidon tarvetta. Muistisairaiden päivätoiminnan kesto on 4 tai 6 tuntia. Kuuden tunnin päivätoiminnan kokonaisuuteen kuuluu hoitosuunnitelman mukainen, ohjattu kuntouttava ryhmätoiminta arkipäivisin 8 10 hengen ryhmissä sekä aamupala, ikäihmisten ravitsemussuositusten mukainen lounas ja päiväkahvi / välipala sekä kuljetus. Neljän tunnin päivään sisältyy hoitosuunnitelman mukainen ohjattu toiminta 4 10 hengen ryhmissä, lounas ja aamupala tai päiväkahvi/välipala sekä kuljetus.

15 Sääntökirja Palvelujen myöntäminen ja hinnoittelu Muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelillä tuotettavista palveluista palveluntuottaja voi maksimissaan periä kaupungilta oheisen taulukon mukaisen päivätoimintapäivän hinnan ( ). Tuote Kuuden tunnin muistipäivätoimintapäivä Palvelusetelin arvo tuottajalle 80e Korkeintaan neljän tunnin osa-aikainen muistipäivätoimintapäivä 50e Kuuden tunnin muistipäivätoiminnan palvelusetelillä kaupunki sitoutuu maksamaan muistisairaan asiakkaan muistipäivätoimintapäivästä palvelun tuottajalle 80 euroa. Osa-aikaisen (korkeintaan 4 tuntia) muistipäivätoimintapäivän palvelusetelillä kaupunki sitoutuu maksamaan muistisairaan asiakkaan muistipäivätoimintapäivästä tuottajalle 50 euroa. Kun kuljetus sisältyy muistisairaan päivätoimintapäivän hintaan, on päivätoimintayksikön noudatettava asetusta ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992 sekä liikennelakia 267/1981. Jos kuljetus hankitaan alihankintana taksiyrittäjältä tai kuljetusyrittäjältä, päivätoimintayksikkö vastaa siitä, että alihankkijalla on vaadittavat luvat ja vakuutukset kunnossa. 10. Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen Palveluntuottaja tekee asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa tulee eritellä palveluseteliin sisältyvä muistisairaan asiakkaan päivätoiminta, hinta asiakkaalle sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut että velvollisuudet. Asiakkaan omavastuun määrä merkitään asiakkaan sopimukseen. Asiakkaan ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa sovittu muistisairaiden asiakkaiden päivätoiminta toteutetaan palveluntuottajan muistisairaiden päivätoimintaa varten varustamissa, asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimijuuden mahdollistavissa tiloissa. Palvelusopimus voidaan tehdä määräajaksi tai enintään asiakkaan kaupungilta saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi. Jos asiakas haluaa omalla kustannuksellaan ostaa lisäpalveluja, tulee sopimuksessa lisäksi selkeästi kuvata asiakkaan ja hänen omaisensa tai edunvalvojansa tilaamat lisäpalvelut sekä niiden sisältö ja hinnoittelu ja toteuttamisaika.

16 Sääntökirja 13 Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sopimukseen merkittynä päättymispäivänä tai se voidaan irtisanoa molemmin puolin. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Asiakkaan ja palvelujen tuottajan palvelusopimukseen tulee kirjata mm. laskutustapa laskutuspäivämäärä poissaoloista ilmoittaminen laskutusehdot poikkeustapauksissa esim. asiakkaan sairastuessa sopimuksen purkamisen ehdot Palvelukerran peruutus Palveluntuottaja voi yksipuolisesti peruuttaa sovitun muistipäivätoimintakerran, viimeistään seitsemän (7) päivää ennen palvelun tuottamiseen sovittua alkamisaikaa. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti peruutuksesta. Muissa tilanteissa palveluntuottaja tiedottaa palvelun tuottamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajan tiedossa ja sopii korvaavasta avusta asiakkaan kanssa. Asiakas voi peruuttaa ennalta sovitun muistipäivätoimintakerran ilmoittamalla palveluntuottajalle peruutuksesta viimeistään 24 tuntia ennen sovittua päivätoimintakertaa. Kunta ei maksa näistä perutuista tapahtumista. Myöhemmin peruttu tai peruuttamatta jätetty päivätoimintakerta katsotaan kokonaan toteutuneeksi. Asiakkaan tulee ilmoittaa yllättävästä tapahtumasta (esim. sairastumisesta, sairaalahoitoon joutumisesta) johtuvasta päivätoimintakerran peruuntumisesta välittömästi tai heti, kun se on mahdollista palveluntuottajalle. Jos asiakas ilmoittaa peruuntumisesta aiemmin kuin 24 tuntia ennen sovittua päivätoimintakertaa, palveluntuottaja ei voi periä maksua. Palvelun peruutukseksi ei katsota vähäisiä muutoksia, joista on sovittu sekä palveluntuottajan että asiakkaan kesken esim. muutoksia palvelun toteuttamisen paikassa ja aikatauluissa Palvelun virhe ja viivästyminen Jos palvelu poikkeaa siitä, mitä palvelun sisällöstä ja laadusta on sovittu (kohta 7), palvelun tuottamisessa on virhe. Palveluntuottajalla on todistustaakka siitä, että palvelu on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Palvelussa on myös virhe, jos palveluntuottaja on antanut virheellisiä tietoja palveluista vastaavalle yksikölle palvelujen sisällöstä, suorituksesta tai muista palvelujen laatua koskevista seikoista. Tämä on voinut tapahtua, kun palveluja on markkinoitu tai muuten ennen sopimuksentekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan

17 Sääntökirja 14 päätöksentekoon. Palvelussa on niin ikään virhe, jos palveluntuottaja ei ole antanut asiakkaalle tietoa sellaisesta seikasta, josta tämän olisi pitänyt olla selvillä ja josta tämä perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Palvelun toteuttamisen aikataulusta ja sisällöstä sovitaan yksilöllisessä hoito- ja palvelusopimuksessa. Palvelu on viivästynyt, jos palvelua ei toteuteta sovitussa aikataulussa. Jos asiakas tarvitsee muuta palvelua palveluntuottajan virheestä johtuvasta syystä tai toimenpiteen suorittamisen virheellisyyden vuoksi, palveluntuottaja vastaa kustannuksista Palvelun viivästyminen ja virheen seuraamukset Oikaisu ja hyvitys Palveluntuottajalla on oikeus oikaista palvelun virhe ja viivästyksestä aiheutunut haitta omalla kustannuksellaan. Tällöin palveluntuottajan tulee korjata virhe viipymättä asiakkaan, omaisen tai hänen edunvalvojansa ilmoittaessa virheestä tai viivästyksestä ja jos asiakas suostuu oikaisuun Sopimuksen purku Asiakas saa purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa palveluntuottajan virheen tai viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. (Esimerkiksi palveluntuottaja laiminlyö olennaisesti sovitun avun toteuttamisen; rikkoo turvallisuusmääräyksiä tai tekee palvelua suorittaessaan rikoksen tai sopimusrikkomukset ovat toistuvia) Vahingonkorvaus Asiakkaalla on oikeus korvaukseen välittömästä vahingosta, jonka hän kärsii palveluntuottajan viivästyksen tai virheen vuoksi. Palveluntuottaja ei ole vastuussa viivästyksen aiheuttamista vahingoista, jos palveluntuottaja osoittaa, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa. Asiakkaalla on oikeus saada korvausta palvelun viivästymisen tai virheen aiheuttamista välillisistä vahingoista vain silloin, kun viivästys tai virhe johtuu palveluntuottajan puolella olevasta tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta Reklamaatio ja palaute Asiakkaan pitää ilmoittaa palveluntuottajalle palvelun viivästymisestä tai havaitsemistaan virheestä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän havaitsi viivästyksen ja virheen. Palveluntuottajan palveluihin liittyvät reklamaatiot on esitettävä suoraan palveluntuottajalle ensisijaisesti sähköisen PSOP-järjestelmän välityksellä. Asiakas voi myös soittaa huomautettavasta asiasta palveluntuottajalle. Palveluntuottajan tulee vastata

18 Sääntökirja 15 reklamaatioon viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon sisällä. Asiakkaalle tulee lähettää vastine kirjallisesti. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kaupungille palautetta palvelun laadusta sekä palveluun liittyvistä seikoista. Palautteeseen tulee asiakkaan pyynnöstä vastata viivytyksettä, viimeistään kahden viikon sisällä. Asiakkaalle tulee lähettää vastine kirjallisesti. Kaupunki avustaa tarvittaessa asiakkaita reklamaation tekemisessä. Palautetta tulee käyttää palveluntuottajan toiminnan laadun ja asianmukaisuuden arviointiin ja palvelun kehittämiseen. Järjestelmän kautta asiakas voi täyttää kyselylomakkeen, jonka perusteella määräytyy palveluntuottajan laatuindeksi, kun vastauksia on vähintään viisi. Erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla. Sopimusriidoissa tulkinta-apuna käytetään kuluttajariitalautakunnassa muodostunutta aikaisempaa ratkaisukäytäntöä. Jos erimielisyyksiä ei voida ratkaista osapuolten välisillä neuvotteluilla, asiakas voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Jos erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne voidaan nostaa myös asiakkaan kotipaikkakunnan yleisessä alioikeudessa. 11. Palveluiden laskutus Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan muistisairaan päivätoimintaan kohdistuvasta palvelusta palvelusetelin suuruisen summan. Palvelusetelin perusteella palveluntuottaja saa maksun kunnalta setelin arvoon asti. Mahdolliset muut korvaukset maksaa asiakas. Palveluntuottaja ei lähetä erillistä laskua toteutuneista palvelusetelitunneista kaupungille vaan kirjaa laskutettavat tapahtumat PSOP-järjestelmään. Hyväksyttyjen tapahtumien maksatus suoritetaan sähköisen järjestelmän avulla automaattisesti kuukausittain. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat sähköiseen järjestelmään seuraavan kuukauden 2. päivään mennessä. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti, joista sähköinen järjestelmä muodostaa kuukausittain palveluntuottajakohtaisen tilitysaineiston. Palveluntuottaja saa halutessaan järjestelmästä sähköpostitse pdf-dokumentin laskuista, jotka järjestelmä on automaattisesti muodostanut ja joiden tiedot on siirretty käsiteltäviksi kunnan talousjärjestelmään. Automaattisen tilityksen edellytys on, että palveluntuottajan laskutustiedot on tallennettu sähköiseen järjestelmään palvelu tai sen osa on hyväksytysti suoritettu palveluntuottaja on kirjannut toteutuneet tapahtumat sähköiseen järjestelmään viipymättä

19 Sääntökirja 16 tapahtumat ovat palvelusta vastaavan yksikön puolesta hyväksytty ennen tilitysaineiston muodostamista. Palvelusetelillä järjestettävä laskutus on arvonlisäverolain 130 a : n mukaista verotonta terveyden ja sairaudenhoitopalvelun myyntiä, tästä tulee näkyä laskussa maininta. Asiakkaalla on palveluissa esiintyneen virheen tai viivästyksen perusteella oikeus pidättäytyä hyväksymästä palveluntuottajan palvelusuoritusta siltä osin, kun palvelua ei ole suoritettu asianmukaisesti. Näissä tapauksissa asiakkaan tulee ottaa yhteys myös palvelusta vastaavaan yksikköön. Jos asiakas ei hyväksy palvelusuoritusta, palveluntuottajalla on mahdollisuus antaa vastine kaupungille. Jos kunta hyväksyy vastineen, niin palvelusetelin arvo suoritetaan palveluntuottajalle. Palveluseteliä voi käyttää vain palvelusetelipäätöksessä ja sähköisessä järjestelmässä määriteltyihin muistisairaiden päivätoiminnan palveluihin. Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään kirjataan asiakkaan päivätoimintatapahtumat viipymättä, viimeistään kahden arkipäivän sisällä ja toteutuneen kuukauden osalta seuraavan kuukauden 2. päivään mennessä. Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat järjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti. 12. Laadunhallinta ja valvonta Palvelusetelillä annettavat palvelut kuuluvat kunnan lakisääteisten palvelujen järjestämisvastuun piiriin. Tätä varten palvelusetelituottajat osallistuvat vuosittaiseen laatuseurantaan. Espoon kaupungin palveluista vastaava yksikkö tapaa palveluntuottajia säännöllisesti ja vierailee palvelun tuottajan muistisairaan päivätoimintaa varten kohdennetuissa tiloissa, kun palvelun tuottaja on ehdolla palvelun tuottajaksi. Palveluista vastaavan yksikön viranhaltija voi tarvittaessa tehdä valvontakäynnin päivätoimintayksikköön. Jos asiakas ostaa omalla rahallaan muuta kuin muistipäivätoimintapalvelua palveluntuottajalta, sovelletaan siihen kuluttajansuojalakia. Espoon kaupunki on palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palvelusetelituottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään.

20 Sääntökirja 17 Kunta, aluehallintovirasto sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen sekä yksityisen terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomaisina. Palveluista vastaava yksikkö valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset kriteerit. Palveluntuottaja hyväksyy sekä sähköisen järjestelmän välityksellä että muut kunnan tekemät asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkailleen. Palveluntuottaja dokumentoi keräämänsä manuaalisen asiakaspalautteen. Palveluntuottajan tulee hyödyntää palautetta toimintansa kehittämisessä. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle tiedot suorittamistaan asiakaspalautekyselyistä. Palveluntuottajan tulee raportoida niistä palvelusetelillä tuotetuista palveluista koskevista vaikutuksista, kanteluista ja reklamaatioihin johtaneista syistä sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä, jotka eivät ole sähköisessä järjestelmässä. Raportti tulee liittää toimintakertomukseen. Palveluntuottajan tulee informoida kuntaa tarjoamiensa palvelujen laadunvalvonnasta, joka sisältyy osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Palveluntuottajan tulee oma-aloitteisesti ilmoittaa kunnalle olennaisista toiminnan ja palvelujen muutoksista. Toiminnan lopettamisesta ja toiminnan keskeyttämisestä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus, joka toimitetaan Espoon kaupungin kirjaamoon. Näitä ovat mm. vastuuhenkilöiden vaihtuminen ja yhteystietojen muutokset. Kunnalla on oikeus tarkistaa palveluntuottajan taloudelliset edellytykset ja luottotiedot yleisesti käytetyistä rekistereistä sähköisen järjestelmän avulla. Palveluntuottajan tulee laatia vuosittain palvelun tuottajan omavalvontasuunnitelmaan perustuva toimintakertomus, joka sisältää muun muassa keskeisten laatutavoitteiden toteutumisen ja tilinpäätöksen. Toimintakertomus tulee liittää sähköisesti palveluntuottajan tietoihin, jotka toimitetaan kunnalle huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi palveluntuottajan tulee toimittaa seuraavat asiakirjat vuosittain maaliskuun loppuun mennessä PSOP - järjestelmän välityksellä, jollei palveluntuottaja ole liittynyt Luotettava Kumppani - ohjelmaan ( josta tarkistukset tehdään automaattisesti. Tarkistettavat asiakirjat ovat: veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksusuunnitelma on tehty vakuutusyhtiön todistus riittävän vastuuvakuutuksen voimassaolosta työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen voimassaolosta YEL -vakuutustodistus Lisäksi kunta voi erikseen pyytää palveluntuottajaa toimittamaan tapauskohtaisesti erillisiä dokumentteja. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä palveluista vastaavaan yksikköön, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia palveluntarpeen muutoksia. Jos asiakkaan terveydentila ja/ tai toimintakyky muuttuu, tulee hoito- ja palvelusuunnitelma sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelipäätös tarkistaa.

21 Sääntökirja Rekisterinpito ja salassapito Rekisterinpito Kaupunki on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa muodostuvien asiakastietojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Muodostuvat asiakirjat, esimerkiksi asiakaskertomukset, ovat kunnan asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja laatii, säilyttää ja arkistoi ne. Palveluntuottajalla tulee olla edellytykset tietoturvalliseen rekisterinpitoon ja kunnalla tulee olla mahdollisuus päästä palveluntuottajan kunnan lukuun pitämiin asiakasrekistereihin. Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan asiakirjojen säilyttämisessä, hävittämisessä ja arkistoinnissa vastaavia kunnallista toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita (muun muassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Palveluntuottajan tulee informoida asiakasta siitä, mitä tietoja palveluntuottaja merkitsee asiakkaasta asiakaskertomukseen. Asiakkaan asiakirjat tulee toimittaa kunnalle, kun asiakkaan palvelu päättyy. Palveluntuottajalla tulee olla nimetty tietosuojavastaava ja rekisterinpidosta vastaava henkilö Salassapito Palveluseteliyrittäjä huolehtii siitä, ettei palveluja annettaessa ja toiminnassa muutoin tietoon tullutta yksityistä salaisuutta luvatta ilmaista ja salassapidossa muutoinkin noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Palveluntuottajan (ja sen alihankkijan työntekijät) työntekijät palvelusuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat ovat vaitiolovelvollisia asiakkaidensa asioista. Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös sopimuksen päätyttyä. Palveluntuntuottaja vastaa myös siitä, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Henkilökunnalle tulee järjestää säännöllisesti tietoturva- ja tietosuojakoulutusta. Kunta sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet.

22 Sääntökirja Muut erityiset määräykset Tietojen anto ja vastuuhenkilöt Palveluntuottaja ja palveluista vastaava yksikkö sitoutuvat antamaan toisilleen tiedot näiden palvelujen piiriin kuuluvasta toiminnasta sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista. Palveluista vastaava yksikkö ja palveluntuottaja asettavat nimeltä tai asemaltaan henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjan toteuttamisessa sekä ilmoituksen vastaanottajina. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa vastuuhenkilön vaihtumisesta tai muiden tietojen muuttumisesta sähköisessä järjestelmässä. 15. Arvonlisäverotus Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myymisestä. Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvista palvelujen ja tavaroiden myymisestä. Verohallinnon ohjeen (604/40/2011) mukaan omavalvontasuunnitelma on yksi arvonlisäverottomuuden edellytys. 16. Sääntökirjan muuttaminen Kaupungilla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kaupunki ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei sitoudu muuttuneisiin sääntöihin ja siten ei halua jatkaa palvelusetelituottajana, sen tulee ilmoittaa kaupungille kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kaupungille ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lähtien. 17. Hyväksymisen peruutus Kaupungin palveluista vastaavan yksikön tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli hyviä hoito- ja palvelukäytäntöjä ei noudateta laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty palveluntuottaja ei noudata sääntökirjan ehtoja kunnan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla selvitystilaan

23 Sääntökirja 20 palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa yritys on asetettu liiketoimintakieltoon. Kaupungin tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. Peruuttaminen voidaan tehdä pääsääntöisesti aikaisintaan kolmen (3) kuukauden kuluttua peruuttamispyynnöstä. Kaupunki voi perua palveluntuottajan hyväksymisen, jos palveluntuottajaa ei ole kunnan seurantaraporttien perusteella käytetty kertaakaan vuoden aikana. Kaupunki tekee peruuttamisen ja perumisen sähköisessä järjestelmässä palveluista vastaavan yksikön viranhaltijan päätöksen jälkeen. 18. Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus Kaupungin puolesta palvelusetelin myöntämisestä päättänyt henkilö ei voi olla hoidosta tai sosiaalipalvelusta vastaavana henkilönä tai hallinnollisessa luottamusasemassa palveluntuottajalla. Palvelusetelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla merkittävää omistusta, eikä hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajassa tai palveluntuottajan kanssa samaan konserniin kuuluvussa yhteisössä (yli 10 prosenttia osakkeista, osuuksista tai äänivallasta). Omistusrajoitus ei koske palveluntuottajaa, jonka osakkeilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. 19. Sitoumuksen voimassaoloaika Tämä sääntökirja on voimassa alkaen toistaiseksi 20. Noudatettava sovellettava lainsäädäntö Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. 21. Palveluntuottajalta vaadittavat liitteet Osa pyydetyistä liitteistä tulee sähköisestä järjestelmästä, jos palveluntuottaja on Liittynyt Luotettava kumppani -ohjelmaan, muutoin palveluntuottajan tulee hankkia pyydetyt liitteet itse ja liittää ne sähköisessä muodossa hakeutumiseensa. Vaadittavat liitteet löytyvät sähköisestä palvelusetelijärjestelmästä. Yrityskohtaiset Tilaajavastuulain mukaiset liitteet haetaan Tilaajavastuun järjestelmästä automaattisesti. Yrityksen ei tarvitse liittää näitä tietoja hakemukseen itse. Toimitettavien liitteiden tulee olla alle kolme kuukautta vanhoja (poikkeuksena AVIn tai Valviran todistukset rekisteriin kuulumisesta). Toimipaikkakohtaisesti vaaditut asiakirjat tulee liittää hakemukseen pdf-tiedostoina.

24 Sääntökirja 21 PAKOLLISET TOIMITETTAVAT ASIAKIRJAT Ennakkoperintärekisteri Työnantajarekisteri Arvonlisäverovelvollisuus (Arvonlisäverovelvollisten rekisteri) Kaupparekisteriote Veromaksutiedot Tyel-vakuutusote Työehtosopimus Työterveyshuolto (mikäli yritys toimii työnantajana) Vastuuvakuutustodistus Muu liite: Selvitys vastaavien palvelujen tuottamisesta (vähintään viimeksi kuluneelta vuodelta) TOIMIPAIKKAKOHTAISET ASIAKIRJAT AVIn tai Valviran todistus yksityisten sosiaalipalveluiden antajien rekisteriin kuulumisesta Omavalvontasuunnitelma Toimintasuunnitelma Vastuuhenkilön tai muun henkilön tutkintotodistus (vaaditaan vastuuhenkilön) Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet ja koulutustiedot) Rekisteriseloste (henkilötietolaki 10 ). (Rekisteriseloste laaditaan Espoon kaupungin rekisteriselostepohjaan, joka löytyy Espoon kaupungin palveluseteliä koskevalta internet sivulta) Muu liite: Selvitys Tilaajavastuu Tilaajavastuu Liitedokumentti (pdf) Liitedokumentti (pdf)

25 Sääntökirja 22 vastuuhenkilön koulutuksesta ja työkokemuksesta (sosiaalija/tai terveysalan koulutus, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito sekä vähintään vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä). Lisätietoja Aluehallintovirasto (lupa-asioihin liittyvät kysymykset) Etelä-Suomen aluehallintoviraston puhelinvaihde , Verohallinto (arvonlisäverotukseen ja todistuksiin liittyvät kysymykset) Arvonlisäverotuksen palvelunumero ALV- ja ennakkoperintärekisteritiedustelut palvelunumerosta tai verkkoosoitteesta Viitteet Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) ja asiakasmaksulain 12 :n muutos (570/2009)