OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN. Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN. Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy"

Transkriptio

1 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Puheterapiapalvelut Pienten lasten ryhmäkuntoutus Vanhempainkuntoutus Erityisopetus Työnohjaus Asiantuntijablogi

3 LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Lähetä sähköposti osoitteeseen Ilmoita nimesi, ammattisi ja sähköposti, johon haluat asiantuntijablogitekstit Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu

4 LASTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITYS LAMAN JÄLKEEN Yhä useampi lapsi ohjattiin erityispalveluihin Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt kolmin - nelinkertaiseksi

5 OPPIMISVAIKEUDET KOULUSSA TÄNÄÄN Oppimisvaikeuksien esiintyvyys 10-15% Vaikutukset voimakkaimmillaan kouluiässä Tehostettua tukea on saanut 3.3% oppilaista 65%poikia ja 35%tyttöjä Erityistä tukea on saanut 8,1% oppilasta 69%poikia ja 31%tyttöjä 21% kokonaan integroituja 44% kaikissa oppiaineissa yleisopetuksen oppimäärä

6 KOULUMOTIVAATION KEHITYS Esi- ja alkuopetus Vertailu ikätovereihin alkaa Motivaatio alkaa eriytymään oppiainekohtaisesti Osaaminen ennustaa motivaatiota, ei toisinpäin Epärealistinen kuva omista taidoista Ei erota tehtävän tärkeyttä ja kiinnostavuutta luokka Lasten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio alkaa olemaan tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Yläkoulu Nuorten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio hyvin tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Erottaa tehtävän tärkeyden ja kiinnostavuuden Mielenkiinto, sisäsyntyinen motivaatio ja onnistumisodotukset laskevat 6

7 KEHITYSYMPÄRISTÖ JA KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja ja uutta ajattelua Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen Intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät Aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäämään läsnäolevan aikuisen tukea

8 OPPIMISVAIKEUS JA YMPÄRISTÖ Neurokognitiiviset toiminnot aktualisoituvat siinä kehitysvaiheessa, jossa: Niiden luonnollinen kehitysaikataulu on Ympäristö alkaa niitä odottaa tai edellyttää Taustalla usein vuosia kestänyt neuraalinen kypsyminen

9 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ei vielä välttämättä aina todennettavissa Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.) Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen Näkyy koululuokassa, arjessa jne.

10 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Ympäristö Vaikuttaa Jo ennen Syntymää Ja Jatkuvasti Sen Jälkeen Biologinen taso Rakenteellinen ja tai toiminnallinen Poikkeama havaittavissa riskilapsilla heti syntymän jälkeen Kognitiivinen taso Lukemisen taustataitojen ongelmat eli ns. lukivaikeusriski diagnosoitavissa 5v Toiminnan ja käyttäytymisen taso Hidas lukemaan oppiminen Huolen kynnys ylittyy usein 2. luokalla

11 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Aivot kehittyvät nopeasti Riskilapset tarvitsevat moninkertaisen määrän harjoitusta

12 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Riskilapset hyötyvät oppimisvaikeuksiin puuttumisesta mahdollisimman varhain, koska: Ympäristön olosuhteet vaikuttavat ns. geneettisessä riskissä oleviin lapsiin enemmän kuin eiriski lapsiin

13 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Oppimisvaikeuksien lievittäminen Lapsen toimintakyvyn ja selviytymisen tukeminen Sekundääristen ongelmien ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Itsetunnon ja psyykkisen kehityksen tukeminen

14 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Keskeinen mahdollisuus on hyödyntää neuropsykologista ymmärrystä ja tietoa lapsen tietotaidollisesta kehityksestä ja tämän seurauksena: Herkistää varhaista tunnistamista Seuloa riskilapsia Tarjoamalla riskilapsille tehostettua tukea ilman selvittelyjä

15 KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Miten tunnistaa vaikeudet ennen kouluikää?

16 Kielenkehitys ennen kouluikää Yleisin lapsuudessa esiintyvä kehityshäiriö Noin 10% tarvitsee apua kielellisten taitojen kehityksessä Heikki Lyytinen johtaman Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski (LKK) hankkeessa on pyritty mahdollisimman varhain tunnistamaan merkit, jotka enteilevät lukemisen oppimisen vaikeutta Jotta voidaan tunnistaa vaikeuksia pitää tuntea iänmukainen kehitys

17 Esikielellinen kommunikaatio Jaetun tarkkaavaisuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen kehitys: Vauva reagoi muiden viesteihin ja viestii myös itse mielialaansa Puolen vuoden iässä lapsi seuraa katseellaan ympäristöä ja tekee aktiivisia aloitteita saadakseen huomion itseensä Lapsen kyky ohjata ja seurata toisen tarkkaavaisuuden kohdistumista, ymmärtää tarkkaavaisuuden kohdistumisen merkitys puhutun kielen tulkinnassa sekä jakaa tietoisesti sama huomion kohde Ensimmäisen vuoden loppupuoliskolla lapsi alkaa kiinnostua esineistä ja ilmaista itseään yhä enemmän eleillä ja vähitellen sanoin

18 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 0-3 -vuotiailla Jokeltelun ja puheen kehityksen alkuvaiheet: Ensin vokaalit, sitten konsonantit Puolen vuoden iässä kv-tavut (ma ma; da da) 1v. aikoihin lapsi tapailee sanoja Lapsi ymmärtää paljon enemmän kuin tuottaa Puolentoista vuoden iässä lapsi osaa tuottaa keskimäärin jo sanaa

19 2-3 -vuotiaan kielen kehitys: 2-vuotiaan sanavarasto keskimäärin 200 sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0-600) Sanat taipuvat, 5-6 morfeemia Oppii noin 10 uutta sanaa päivässä 3-vuotialla suhteellisen ymmärrettävää puhetta

20 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 3-4 -vuotiailla 3 -vuotiaan kehitys: Satoja sanoja useista sanaluokista Käyttää usean sanan yhdistelmiä ja osaa taivuttaa sanoja eri persoonamuodoissa ja useissa aikamuodoissa Lapsen puheessa esiintyy vielä yleiskielestä poikkeavia omia taivutuksia Lapsi osaa ilmaista esineiden laatua ja sijaintia ja hallitsee käsky-, kielto- ja kysymyslauseita sekä käyttää apuverbejä Kerronnan taidot kehittyvät. Konsonanttien hallinta voi olla vielä puutteellista Kielellinen tietoisuus lisääntyy (lorut)

21 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 4-6 -vuotiailla 4-6 vuotiaan kehitys: Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi osaa kuvata kielellisesti mm. tunteita, vertailla esineiden ja ihmisten ominaisuuksia ja tarkentaa aikaan liittyviä ilmaisuja Lapsi osoittaa kiinnostusta kirjoitettuun tekstiin Hän kykenee myös muistamaan ja toistamaan useita irrallisia sanoja tai numeroita 6-vuotias hallitsee n sanaa, nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja ja foneeminen tietoisuus kehittyy

22 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen Late talkers = lapset, jotka eivät kahden vuoden iässä tuota sanoja juurikaan -> 50 % näistä lapsista saavuttaa seuraavan ikävuoden aikana muut, 50 %:lla vaikeuksia fonologiassa, sanojen taivuttamisessa, lauseiden muodostamisessa tai kertovassa puheessa Neuvolassa on tärkeää tunnistaa puheen kehityksen viive vuotiaana Varhaisen seurannan merkitys korostuu jos lapsella on tuottamisen vaikeuksien lisäksi ymmärtämisen vaikeutta, motorinen kehitys on hidasta ja lapsella on vain vähän symbolista leikkiä Kielen kehityksen vaikeus on diagnosoitavissa luotettavimmin leikkiiässä (noin 4v )

23 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen 0-1 vuotias: - jokeltelu 10 kk iässä tai myöhemmin - konsonanttien niukka esiintyminen varhaisessa ääntelyssä - ei seuraa ympäristöään - lapseen on vaikea saada kontaktia, vähän kommunikatiivisia eleitä, vastavuoroisuuden puute -> vastavuoroisuuden puute sekä ääntelyn ja jokeltelun vähäisyys ovat syitä tarkempaan seurantaan. 2 vuotias: - alle 10 sanan sanasto - ei muodosta kahden sanan lauseita, ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin -> ymmärtämisen vaikeudet yhdistyneenä suvussa esiintyviin kielellisiin vaikeuksiin ovat syy tarkempaan seurantaan

24 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen 3 vuotias: - sanojen äänneasu on selvästi puutteellinen - suppea tuottava sanasto - ei taivuta sanoja - ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai ymmärtää ne väärin 4-6 vuotiaat: - suppea tuottava sanasto - nimeäminen epätarkkaa (esim. koko, muoto, väri) - lauserakenteet yksinkertaisia - vaikeuksia taivutusmuotojen hallinnassa - ei osaa kertoa näytetystä kuvasta - puutteita vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa

25 Lukivaikeuden ennakoitavuus ennen kouluikää 1) viivästynyt valmius käsitellä puheen äänteellisiä osia (fonologinen tietoisuus) 2) nimeämisen hitaus (mitattavissa luotettavasti 5 v iästä) 3) kirjainten nimien spontaanin oppimisen vaikeus 4) työmuistin häiriöt

26 HARJAANNUTTAMISEN NÄKÖKULMA Esimerkki: lukitaidot

27 Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus Lukemisen tarkkuuden ja äännerakenteen analysoinnin (fonologisen prosessoinnin) harjoitukset yksinään RIITTÄMÄTTÖMIÄ? Automatisaation tukeminen myös yhtä tärkeää SÄÄNNÖNMUKAINEN JA PITKÄKESTOINEN HARJOITTELU

28 Lukemisen perustaitojen harjoitteluun Ensimmäinen versio 2004 Kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa LukiMat-hankkeessa (NMI ja JY) Noin rekisteröitynyttä pelaajaa Eri versiot: Ekapeli-Eskari, Ekapeli-Yksi, Ekapeli- Sujuvuus, Ekapeli-Spelett, Ekapeli-Matikka, Peliversiot saatavilla ilmaiseksi: LukiMat-hanke

29 Tarkoitettu 6 ikävuodesta eteenpäin Painopiste kirjain-äänne vastaavuuden harjoittelussa Äänteiden tunnistamisen arviointikentät Julkaistu 2007 LukiMat-hanke

30 LukiMat-hanke Kuvia Ekapeli-Eskarista

31 Lisätietoa Ekapelistä ja LukiMat-hankkeesta Ekapelin yleiset tiedot LukiMat-hanke LukiMat-hanke

32 MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET Miten tunnistaa ennen kouluikää?

33 Keskeiset matemaattiset taidot: Lukumääräisyyden taju Laskemisen taidot Aritmeettiset perustaidot Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen

34 Lukumääräisyyden taju Kyky hahmottaa lukumääriä ilman laskemista

35 Lukumääräisyyden taju Pidetään perustavanlaatuisena matemaattisena kykynä, jonka päälle kielellinen matemaattinen taito rakentuu Kyky olemassa meillä jo syntymähetkellä Lukumäärien erojen ja niiden muutosten karkea hahmottaminen ei edellytä kieltä tai kielellisiä taitoja

36 Lukumääräisyyden taju Lapsilla erilaiset taipumukset huomata lukumääriä ympäristöstään Toinen näkee kaksi palikkaa, toinen taas keltainen palikka ja punainen palikka Ero spontaanissa huomion kiinnittämisessä lukumääriin, on yhteydessä lasku- ja lukujonotaitojen kehittymiseen

37 Lukumääräisyyden taju Yksi parhaimmista matemaattisten oppimisvaikeuksien varhaisista ennustajista ovat lukumääräisyyden tajua mittaavat tehtävät (= lukumäärien ja lukujen vertailutehtävät)

38 Lukumääräisyyden taju

39 Laskemisen taidot Lukujonon luetteleminen Lukumäärän laskeminen (käytetään hyväksi lukujonon luettelemisen taitoa) Numerosymbolien hallinta 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9,10

40 Laskemisen taidot Lukujonon luetteleminen: - lukujonon luetteleminen eteenpäin - lukujonon luetteleminen taaksepäin - lukujonon luetteleminen hyppäyksittäin (joka toinen, joka viides, joka kymmenes) - lukujonon luettelemisen jatkaminen annetusta luvusta

41 Laskemisen taidot Lukujonotaidot ennustavat erittäin hyvin laskutaitojen kehittymistä koulun ensimmäisinä vuosina Lukujonotaidot kehityksellisesti erittäin tärkeitä: - tarvitaan, kun lasketaan kuinka monta esinettä jossakin kokonaisuudessa on - yhteen - ja vähennyslaskujen harjoitteluvaihe pohjaa alussa lukujonon luettelemiseen

42 Laskemisen taidot Lukumäärän laskeminen: - osattava siis luetella lukujono oikeassa järjestyksessä - jokainen laskettava esine laskettava vain kerran - viimeisenä sanottu luku kertoo esineiden kokonaismäärän - esineet voi laskea, missä järjestyksessä tahansa, kunhan laskee jokaisen esineen vain kerran

43 Laskemisen taidot Numerosymbolien hallinta: - Oppia yhdistämään lukusana sitä vastaavaan numerosymboliin Viisi 5 Myös numerosymbolien hallinta esikouluiässä ennustaa laskutaidon kehittymistä koulun ensimmäisinä vuosina

44 Aritmeettiset perustaidot = Yhteen - ja vähennyslaskutaidot - Aluksi ratkaisut lukujen luetteluun pohjautuvan strategian kautta: - * laskee laskun kaikki tekijät yksitellen - * aloittaa laskemisen keskeltä lukujonoa - * luettelee mahdollisimman vähän eli aloittaa luettelemisen suurimmasta luvusta

45 Aritmeettiset perustaidot = Yhteen - ja vähennyslasku: - Aluksi mukana konkretia tai visuaalinen tuki - Laskutaidon kehittyessä lapsi kykenee lukujen luettelemiseen mielessä

46 Aritmeettiset peruslaskutaidot = yhteen ja vähennyslasku: - Merkkejä kehittyneimmistä strategioista: * vastausten hakeminen suoraan muistista * toisen laskun kautta johtaminen * osavaiheisiin pilkkominen

47 Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen Taito vertailla Taito luokitella Vastaavuuden (yhtä paljon) ymmärtäminen järjestäminen

48 Matemaattiset suhdetaidot Vertailu: käsitteet enemmän/vähemmän, eniten/vähiten, korkeampi/matalampi

49 Matemaattiset suhdetaidot Luokittelu: lapsi osaa ryhmitellä esineet luokkiin tietyn kriteerin mukaan (väri) Mitkä esineet kuuluvat luokkaan laskettavat/eilaskettavat

50 Matemaattiset suhdetaidot Vastaavuus: Pystyykö lapsi asettamaan yksi-yhteen suhteen eri yksiköiden välille: Esim. käsittääkö lapsi, että nopan silmäluku 6 on lukumäärältään yhtä paljon kuin 6 palikkaa

51 Matemaattiset suhdetaidot Järjestäminen: - Lapsi järjestää esineet korkeus-/suuruusjärjestykseen - Myöhemmin lapsi ymmärtää, mikä luku puuttuu sarjasta 2, 4, _, 8, 10 jne.

52 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? Lukumääräisyyden taju olemassa jo syntymähetkellä ja kehittyy kouluikään mennessä. Tämän jälkeen lukumääräisyyden tajun kehittyminen hidasta

53 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? Laskemisen taidot: * 2-v: jo ymmärrys lukumääristä: lapsi ymmärtää, että lukusanoilla viitataan eri lukumääriin * 3-v: lorumainen laskeminen: lapsi osaa sanoa lukusanoja, mutta ei välttämättä oikeassa järjestyksessä * 4-v: osaa sanoa lukusanat oikeassa järjestyksessä, mutta esineiden laskeminen: sanat ja osoittaminen eivät aina ole samanaikaisia

54 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? 5-v: luettelee lukusanat oikeassa järjestyksessä, ymmärtää, että jokainen esine lasketaan vain kerran ja viimeisenä sanottu luku kertoo esineiden kokonaismäärän. Lisäksi lapsi ymmärtää, että luvut suuruusjärjestyksessä: suurempi luku= suurempi lukumäärä 5,5-v: tunnistaa 5-kuvion lukumäärän ilman että tarvitsee laskea jokaista pistettä ja kykenevät jatkamaan laskemista annetusta luvusta eteenpäin

55 Esikoululainen osaa: Lukusanojen luettelu eteenpäin ja taaksepäin lukualueella 1-20 Lukujen luettelu annetusta luvusta eteenpäin ja taaksepäin lukualueella 1-10 Numeron ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 1-10 Lukumäärän määrittäminen laskemalla lukualueella 1-20 Ymmärtää suuntiin ja järjestykseen liittyvät käsitteet: eteen -/ taaksepäin ja ennen/jälkeen Osaa vertailukäsitteet: enemmän/vähemmän, eniten/vähiten ja yhtä monta

56 TÄRKEÄÄ 5-6-vuotiaana todetut heikot matemaattiset taidot yhteydessä vaikeuteen oppia koulumatematiikkaa Ero hyvin matematiikkaa osaavien ja huonosti matematiikkaa osaavien välillä tutkimusten mukaan vain kasvaa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä Ensiluokkalaisten matematiikan taitojen kehittymiseen vaikuttaa sisukkuus: kaikki lapset eivät jaksa sisukkaasti ratkoa vaikeilta tuntuvia tehtäviä

57 TÄRKEÄÄ Lasten matemaattisten taitojen kehitykseen tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisemmassa vaiheessa, mutta viimeistään esi- ja alkuopetuksessa!! Niilo Mäki-Instituutin kehittämiä hyviä harjoitusohjelmia matematiikan taitojen treenaamiseen: * NALLEMATIKKA * MINÄKIN LASKEN * SELKIS yhteenlaskua ymmärtämään

58 LudusAkatemia Oy , Heli Isomäki & Ulla Vedenkannas KIITOS!

www.lukimat.fi ja Ekapeli

www.lukimat.fi ja Ekapeli www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

strategia, 1-20 strategia, 1-20, lyhennetty versio edellisestä strategia, 1-20 strategia, 1-20 nopeus, 1-20 ja strategia, 1-20

strategia, 1-20 strategia, 1-20, lyhennetty versio edellisestä strategia, 1-20 strategia, 1-20 nopeus, 1-20 ja strategia, 1-20 NEUREN TEHTÄVÄKUVAUKSET esi- ja alkuopetukseen Arviointi TAITO TEHTÄVÄ TAVOITE LK. TEHTÄVÄN SIJAINTI LASKEMISEN TAIDOT Lukujonon luetteleminen Lukujonotaitojen arviointi, 1-50 Lukujono eteenpäin 1-50 Puutuvan

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

KOULUTUSPÄIVÄN ALUSTAVA AIKATAULU Ilmoittautuminen ja aamukahvi alkavat klo 8.30. Luennot alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.45.

KOULUTUSPÄIVÄN ALUSTAVA AIKATAULU Ilmoittautuminen ja aamukahvi alkavat klo 8.30. Luennot alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.45. Tervetuloa oppimaan! MUISTI JA OPPIMINEN 6.9.2011 Kouvola TEORIAA JA HARJOITUKSIA Opettajat, erityisopettajat, terapeutit ja psykologit Muistin teoriaa Muisti ja oppimisvaikeudet Muistin arviointi osana

Lisätiedot

OPAS MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUKSISTA LASTEN VANHEMMILLE

OPAS MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUKSISTA LASTEN VANHEMMILLE OPAS MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUKSISTA LASTEN VANHEMMILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä - Sira Määttä - Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 TIETOA MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUKSISTA...

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet 1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja 1 » huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen» auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Matematiikan arviointi esiopetus

Tuen tarpeen tunnistaminen. Matematiikan arviointi esiopetus Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus Sisältö Käsikirja Käyttäjän opas Tekninen opas Syksy Esitysohjeet opettajalle Lapsen tehtävälomake Tarkistuslomake Talvi Esitysohjeet opettajalle

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Syksy 2013. Niilo Mäki Instituutin KOULUTUS- JA JULKAISUTIEDOTE KOULUTUSKALENTERI, SYKSY 2013... 2 KOULUTUSTEN RYHMITTELYT... 4

Syksy 2013. Niilo Mäki Instituutin KOULUTUS- JA JULKAISUTIEDOTE KOULUTUSKALENTERI, SYKSY 2013... 2 KOULUTUSTEN RYHMITTELYT... 4 Niilo Mäki Instituutin KOULUTUS- JA JULKAISUTIEDOTE Syksy 2013 KOULUTUSKALENTERI, SYKSY 2013... 2 KOULUTUSTEN RYHMITTELYT... 4 ILMOITTAUTUMIS- JA TILAUSOHJEET... 9 KO U LU T U K S E T... 10 JULKAISUT...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat

Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat Kokeilut ja käytänteet Juha-Matti Latvala Pekka Räsänen Heikki Lyytinen Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat Viime joulukuussa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien tukipalvelu LukiMat.fi avattu

Peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien tukipalvelu LukiMat.fi avattu Kokeilut ja käytänteet Juha-Matti Latvala Pirjo Aunio Heikki Lyytinen Peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien tukipalvelu LukiMat.fi avattu TUKEA LUKEMISEN JA MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUKSIIN

Lisätiedot

k e v ä t 2 0 1 2 Koulutus- ja julkaisutiedote Niilo Mäki Instituutin

k e v ä t 2 0 1 2 Koulutus- ja julkaisutiedote Niilo Mäki Instituutin Niilo Mäki Instituutin Koulutus- ja julkaisutiedote k e v ä t 2 0 1 2 Koulutuskalenteri, kevät 2012... 2 koulutusten tarkemmat ryhmittelyt... 4 lisätietoja koulutuksiin ilmoittautumisesta ja tilauksista...

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Kertotaulujen oppimisen strategioita

Kertotaulujen oppimisen strategioita Espoon Matikkamaa 1(10) Vartu Anni Lampinen Julkaistu Dimensio-lehdessä 1/2008 Kertotaulujen oppimisen strategioita Kertotaulujen osaamattomuus voi olla suuri kompastuskivi matematiikan oppimisessa: huolimatta

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa Väitöskirjatutkimus, 2007 Annele Laaksonen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Turun normaalikoulu Oma lähtökohta tutkimukseen - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3

KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3 KYMPPI-kartoitus 1:n tuloksia luokalla 3 KYMPPI-kartoitus-kirja sisältää KYMPPI-kartoitus 1:n ja 2:n. Tavoitteena on, että KYMPPI-kartoitus 1 hallitaan 3. luokan lopussa "Kuinka hyvin KYMPPI-materiaali

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Erityisvaikeuksien huomaaminen ja huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. FYYRArinki sulkeutuu 18.11.2014. Tänään teemoina

Erityisvaikeuksien huomaaminen ja huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. FYYRArinki sulkeutuu 18.11.2014. Tänään teemoina Erityisvaikeuksien huomaaminen ja huomioiminen asiakkaan ohjauksessa FYYRArinki sulkeutuu 18.11.2014 Piia Virtanen KM, erityisopettaja BOVALLIUS ERITYISEN Piia Virtanen OSAAVAA 18.11.2014 OPETUSTA JA OHJAUSTA

Lisätiedot

Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.

Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa. Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09. Matematiikan opetus ja oppimateriaalit kotoutumiskoulutuksessa Lahden kansanopisto FM, matematiikan opettaja Elena Pekki 13.09.2012 KOHDERYHMÄ Luku- ja kirjoitustaidottomia (koulukokemus 0-3 v.) Yli 16-v.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI?

KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI? KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI? Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Lapset, lapsiperheet ja lama 90-luvun laman aikana kunnissa supistettiin lasten ja lapsiperheiden peruspalveluja Laman jälkeen lasten ja nuorten erityispalvelujen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2

Lisätiedot

Näytönkuvia Lasku-Lassin maatila -ohjelmasta

Näytönkuvia Lasku-Lassin maatila -ohjelmasta Näytönkuvia Lasku-Lassin maatila -ohjelmasta Alle on koostettu suppeahko valikoima näytönkuvia matematiikan ohjelman erilaisista harjoituksista, apukeinoista ja ominaisuuksista. Tarkemman ja kattavamman

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KYMPPI-kartoitus. www.opperi.fi

KYMPPI-kartoitus. www.opperi.fi KYMPPI-kartoitus KYMPPI-kartoitus sisältää luonnollisten lukujen ja desimaalilukujen käsitteisiin liittyviä tehtäviä, laskutoimituksia sekä mittayksiköiden muunnoksia. Nämä ovat 10-järjestelmän hallinnan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Lukisieppari Ryhmä on tarkoitettu lapsille (8-10 -vuotiaat), joilla on luku- ja kirjoitustaidon haasteita. Tavoitteena on fonologisten taitojen vahvistaminen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä - Sira Määttä - Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO TIETOA LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VAIKEUDESTA... 4 MITEN

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Pinta-ala- ja tilavuuskäsitteiden oppimispeli

Pinta-ala- ja tilavuuskäsitteiden oppimispeli Pinta-ala- ja tilavuuskäsitteiden oppimispeli Kari Mikkola, FM, OSAO, Kaukovainion yksikkö, tekniikka Geometriaa on perinteisesti osattu heikoiten matematiikan osa-alueista peruskoulun päättyessä [1],

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet aikuisuuden kynnyksellä. Vesa Närhi Niilo Mäki Instituutti

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet aikuisuuden kynnyksellä. Vesa Närhi Niilo Mäki Instituutti Laaja-alaiset oppimisvaikeudet aikuisuuden kynnyksellä Vesa Närhi Niilo Mäki Instituutti Laaja-alaiset oppimisvaikeudet RAY:n rahoittamien hankkeiden puitteissa NMI ja Kehitysvammaliitto Närhi, Seppälä

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Liikettä laskuihin. Metropolia ammattikorkeakoulu MATEMATIIKAN PERUSKÄSITTEIDEN VAHVISTAMINEN MUSIIKIN JA LIIKUNNAN TUELLA.

Liikettä laskuihin. Metropolia ammattikorkeakoulu MATEMATIIKAN PERUSKÄSITTEIDEN VAHVISTAMINEN MUSIIKIN JA LIIKUNNAN TUELLA. Liikettä laskuihin MATEMATIIKAN PERUSKÄSITTEIDEN VAHVISTAMINEN MUSIIKIN JA LIIKUNNAN TUELLA Metropolia ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Psykomotoriikan erikoistumisopinnot Kehittämistyö 26.11.2008

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Ennakoivasta otteesta apua kouluihin

Ennakoivasta otteesta apua kouluihin Ennakoivasta otteesta apua kouluihin yliopettaja Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Tammisaari, 19.9.2013 Laurean Pumppu-osahankkeen 2. vuosiseminaari Laurean Pumppu-hankkeen kokonaisuus NV-osion tavoitteet

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

OPAS LUKIVAIKEUDESTA NUORTEN VANHEMMILLE

OPAS LUKIVAIKEUDESTA NUORTEN VANHEMMILLE OPAS LUKIVAIKEUDESTA NUORTEN VANHEMMILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä - Sira Määttä - Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 TIETOA LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VAIKEUDESTA...

Lisätiedot

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot