OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN. Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN. Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy"

Transkriptio

1 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Puheterapiapalvelut Pienten lasten ryhmäkuntoutus Vanhempainkuntoutus Erityisopetus Työnohjaus Asiantuntijablogi

3 LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Lähetä sähköposti osoitteeseen Ilmoita nimesi, ammattisi ja sähköposti, johon haluat asiantuntijablogitekstit Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu

4 LASTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITYS LAMAN JÄLKEEN Yhä useampi lapsi ohjattiin erityispalveluihin Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt kolmin - nelinkertaiseksi

5 OPPIMISVAIKEUDET KOULUSSA TÄNÄÄN Oppimisvaikeuksien esiintyvyys 10-15% Vaikutukset voimakkaimmillaan kouluiässä Tehostettua tukea on saanut 3.3% oppilaista 65%poikia ja 35%tyttöjä Erityistä tukea on saanut 8,1% oppilasta 69%poikia ja 31%tyttöjä 21% kokonaan integroituja 44% kaikissa oppiaineissa yleisopetuksen oppimäärä

6 KOULUMOTIVAATION KEHITYS Esi- ja alkuopetus Vertailu ikätovereihin alkaa Motivaatio alkaa eriytymään oppiainekohtaisesti Osaaminen ennustaa motivaatiota, ei toisinpäin Epärealistinen kuva omista taidoista Ei erota tehtävän tärkeyttä ja kiinnostavuutta luokka Lasten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio alkaa olemaan tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Yläkoulu Nuorten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio hyvin tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Erottaa tehtävän tärkeyden ja kiinnostavuuden Mielenkiinto, sisäsyntyinen motivaatio ja onnistumisodotukset laskevat 6

7 KEHITYSYMPÄRISTÖ JA KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja ja uutta ajattelua Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen Intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät Aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäämään läsnäolevan aikuisen tukea

8 OPPIMISVAIKEUS JA YMPÄRISTÖ Neurokognitiiviset toiminnot aktualisoituvat siinä kehitysvaiheessa, jossa: Niiden luonnollinen kehitysaikataulu on Ympäristö alkaa niitä odottaa tai edellyttää Taustalla usein vuosia kestänyt neuraalinen kypsyminen

9 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ei vielä välttämättä aina todennettavissa Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.) Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen Näkyy koululuokassa, arjessa jne.

10 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Ympäristö Vaikuttaa Jo ennen Syntymää Ja Jatkuvasti Sen Jälkeen Biologinen taso Rakenteellinen ja tai toiminnallinen Poikkeama havaittavissa riskilapsilla heti syntymän jälkeen Kognitiivinen taso Lukemisen taustataitojen ongelmat eli ns. lukivaikeusriski diagnosoitavissa 5v Toiminnan ja käyttäytymisen taso Hidas lukemaan oppiminen Huolen kynnys ylittyy usein 2. luokalla

11 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Aivot kehittyvät nopeasti Riskilapset tarvitsevat moninkertaisen määrän harjoitusta

12 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Riskilapset hyötyvät oppimisvaikeuksiin puuttumisesta mahdollisimman varhain, koska: Ympäristön olosuhteet vaikuttavat ns. geneettisessä riskissä oleviin lapsiin enemmän kuin eiriski lapsiin

13 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Oppimisvaikeuksien lievittäminen Lapsen toimintakyvyn ja selviytymisen tukeminen Sekundääristen ongelmien ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Itsetunnon ja psyykkisen kehityksen tukeminen

14 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Keskeinen mahdollisuus on hyödyntää neuropsykologista ymmärrystä ja tietoa lapsen tietotaidollisesta kehityksestä ja tämän seurauksena: Herkistää varhaista tunnistamista Seuloa riskilapsia Tarjoamalla riskilapsille tehostettua tukea ilman selvittelyjä

15 KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Miten tunnistaa vaikeudet ennen kouluikää?

16 Kielenkehitys ennen kouluikää Yleisin lapsuudessa esiintyvä kehityshäiriö Noin 10% tarvitsee apua kielellisten taitojen kehityksessä Heikki Lyytinen johtaman Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski (LKK) hankkeessa on pyritty mahdollisimman varhain tunnistamaan merkit, jotka enteilevät lukemisen oppimisen vaikeutta Jotta voidaan tunnistaa vaikeuksia pitää tuntea iänmukainen kehitys

17 Esikielellinen kommunikaatio Jaetun tarkkaavaisuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen kehitys: Vauva reagoi muiden viesteihin ja viestii myös itse mielialaansa Puolen vuoden iässä lapsi seuraa katseellaan ympäristöä ja tekee aktiivisia aloitteita saadakseen huomion itseensä Lapsen kyky ohjata ja seurata toisen tarkkaavaisuuden kohdistumista, ymmärtää tarkkaavaisuuden kohdistumisen merkitys puhutun kielen tulkinnassa sekä jakaa tietoisesti sama huomion kohde Ensimmäisen vuoden loppupuoliskolla lapsi alkaa kiinnostua esineistä ja ilmaista itseään yhä enemmän eleillä ja vähitellen sanoin

18 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 0-3 -vuotiailla Jokeltelun ja puheen kehityksen alkuvaiheet: Ensin vokaalit, sitten konsonantit Puolen vuoden iässä kv-tavut (ma ma; da da) 1v. aikoihin lapsi tapailee sanoja Lapsi ymmärtää paljon enemmän kuin tuottaa Puolentoista vuoden iässä lapsi osaa tuottaa keskimäärin jo sanaa

19 2-3 -vuotiaan kielen kehitys: 2-vuotiaan sanavarasto keskimäärin 200 sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0-600) Sanat taipuvat, 5-6 morfeemia Oppii noin 10 uutta sanaa päivässä 3-vuotialla suhteellisen ymmärrettävää puhetta

20 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 3-4 -vuotiailla 3 -vuotiaan kehitys: Satoja sanoja useista sanaluokista Käyttää usean sanan yhdistelmiä ja osaa taivuttaa sanoja eri persoonamuodoissa ja useissa aikamuodoissa Lapsen puheessa esiintyy vielä yleiskielestä poikkeavia omia taivutuksia Lapsi osaa ilmaista esineiden laatua ja sijaintia ja hallitsee käsky-, kielto- ja kysymyslauseita sekä käyttää apuverbejä Kerronnan taidot kehittyvät. Konsonanttien hallinta voi olla vielä puutteellista Kielellinen tietoisuus lisääntyy (lorut)

21 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 4-6 -vuotiailla 4-6 vuotiaan kehitys: Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi osaa kuvata kielellisesti mm. tunteita, vertailla esineiden ja ihmisten ominaisuuksia ja tarkentaa aikaan liittyviä ilmaisuja Lapsi osoittaa kiinnostusta kirjoitettuun tekstiin Hän kykenee myös muistamaan ja toistamaan useita irrallisia sanoja tai numeroita 6-vuotias hallitsee n sanaa, nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja ja foneeminen tietoisuus kehittyy

22 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen Late talkers = lapset, jotka eivät kahden vuoden iässä tuota sanoja juurikaan -> 50 % näistä lapsista saavuttaa seuraavan ikävuoden aikana muut, 50 %:lla vaikeuksia fonologiassa, sanojen taivuttamisessa, lauseiden muodostamisessa tai kertovassa puheessa Neuvolassa on tärkeää tunnistaa puheen kehityksen viive vuotiaana Varhaisen seurannan merkitys korostuu jos lapsella on tuottamisen vaikeuksien lisäksi ymmärtämisen vaikeutta, motorinen kehitys on hidasta ja lapsella on vain vähän symbolista leikkiä Kielen kehityksen vaikeus on diagnosoitavissa luotettavimmin leikkiiässä (noin 4v )

23 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen 0-1 vuotias: - jokeltelu 10 kk iässä tai myöhemmin - konsonanttien niukka esiintyminen varhaisessa ääntelyssä - ei seuraa ympäristöään - lapseen on vaikea saada kontaktia, vähän kommunikatiivisia eleitä, vastavuoroisuuden puute -> vastavuoroisuuden puute sekä ääntelyn ja jokeltelun vähäisyys ovat syitä tarkempaan seurantaan. 2 vuotias: - alle 10 sanan sanasto - ei muodosta kahden sanan lauseita, ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin -> ymmärtämisen vaikeudet yhdistyneenä suvussa esiintyviin kielellisiin vaikeuksiin ovat syy tarkempaan seurantaan

24 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen 3 vuotias: - sanojen äänneasu on selvästi puutteellinen - suppea tuottava sanasto - ei taivuta sanoja - ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai ymmärtää ne väärin 4-6 vuotiaat: - suppea tuottava sanasto - nimeäminen epätarkkaa (esim. koko, muoto, väri) - lauserakenteet yksinkertaisia - vaikeuksia taivutusmuotojen hallinnassa - ei osaa kertoa näytetystä kuvasta - puutteita vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa

25 Lukivaikeuden ennakoitavuus ennen kouluikää 1) viivästynyt valmius käsitellä puheen äänteellisiä osia (fonologinen tietoisuus) 2) nimeämisen hitaus (mitattavissa luotettavasti 5 v iästä) 3) kirjainten nimien spontaanin oppimisen vaikeus 4) työmuistin häiriöt

26 HARJAANNUTTAMISEN NÄKÖKULMA Esimerkki: lukitaidot

27 Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus Lukemisen tarkkuuden ja äännerakenteen analysoinnin (fonologisen prosessoinnin) harjoitukset yksinään RIITTÄMÄTTÖMIÄ? Automatisaation tukeminen myös yhtä tärkeää SÄÄNNÖNMUKAINEN JA PITKÄKESTOINEN HARJOITTELU

28 Lukemisen perustaitojen harjoitteluun Ensimmäinen versio 2004 Kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa LukiMat-hankkeessa (NMI ja JY) Noin rekisteröitynyttä pelaajaa Eri versiot: Ekapeli-Eskari, Ekapeli-Yksi, Ekapeli- Sujuvuus, Ekapeli-Spelett, Ekapeli-Matikka, Peliversiot saatavilla ilmaiseksi: LukiMat-hanke

29 Tarkoitettu 6 ikävuodesta eteenpäin Painopiste kirjain-äänne vastaavuuden harjoittelussa Äänteiden tunnistamisen arviointikentät Julkaistu 2007 LukiMat-hanke

30 LukiMat-hanke Kuvia Ekapeli-Eskarista

31 Lisätietoa Ekapelistä ja LukiMat-hankkeesta Ekapelin yleiset tiedot LukiMat-hanke LukiMat-hanke

32 MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET Miten tunnistaa ennen kouluikää?

33 Keskeiset matemaattiset taidot: Lukumääräisyyden taju Laskemisen taidot Aritmeettiset perustaidot Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen

34 Lukumääräisyyden taju Kyky hahmottaa lukumääriä ilman laskemista

35 Lukumääräisyyden taju Pidetään perustavanlaatuisena matemaattisena kykynä, jonka päälle kielellinen matemaattinen taito rakentuu Kyky olemassa meillä jo syntymähetkellä Lukumäärien erojen ja niiden muutosten karkea hahmottaminen ei edellytä kieltä tai kielellisiä taitoja

36 Lukumääräisyyden taju Lapsilla erilaiset taipumukset huomata lukumääriä ympäristöstään Toinen näkee kaksi palikkaa, toinen taas keltainen palikka ja punainen palikka Ero spontaanissa huomion kiinnittämisessä lukumääriin, on yhteydessä lasku- ja lukujonotaitojen kehittymiseen

37 Lukumääräisyyden taju Yksi parhaimmista matemaattisten oppimisvaikeuksien varhaisista ennustajista ovat lukumääräisyyden tajua mittaavat tehtävät (= lukumäärien ja lukujen vertailutehtävät)

38 Lukumääräisyyden taju

39 Laskemisen taidot Lukujonon luetteleminen Lukumäärän laskeminen (käytetään hyväksi lukujonon luettelemisen taitoa) Numerosymbolien hallinta 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9,10

40 Laskemisen taidot Lukujonon luetteleminen: - lukujonon luetteleminen eteenpäin - lukujonon luetteleminen taaksepäin - lukujonon luetteleminen hyppäyksittäin (joka toinen, joka viides, joka kymmenes) - lukujonon luettelemisen jatkaminen annetusta luvusta

41 Laskemisen taidot Lukujonotaidot ennustavat erittäin hyvin laskutaitojen kehittymistä koulun ensimmäisinä vuosina Lukujonotaidot kehityksellisesti erittäin tärkeitä: - tarvitaan, kun lasketaan kuinka monta esinettä jossakin kokonaisuudessa on - yhteen - ja vähennyslaskujen harjoitteluvaihe pohjaa alussa lukujonon luettelemiseen

42 Laskemisen taidot Lukumäärän laskeminen: - osattava siis luetella lukujono oikeassa järjestyksessä - jokainen laskettava esine laskettava vain kerran - viimeisenä sanottu luku kertoo esineiden kokonaismäärän - esineet voi laskea, missä järjestyksessä tahansa, kunhan laskee jokaisen esineen vain kerran

43 Laskemisen taidot Numerosymbolien hallinta: - Oppia yhdistämään lukusana sitä vastaavaan numerosymboliin Viisi 5 Myös numerosymbolien hallinta esikouluiässä ennustaa laskutaidon kehittymistä koulun ensimmäisinä vuosina

44 Aritmeettiset perustaidot = Yhteen - ja vähennyslaskutaidot - Aluksi ratkaisut lukujen luetteluun pohjautuvan strategian kautta: - * laskee laskun kaikki tekijät yksitellen - * aloittaa laskemisen keskeltä lukujonoa - * luettelee mahdollisimman vähän eli aloittaa luettelemisen suurimmasta luvusta

45 Aritmeettiset perustaidot = Yhteen - ja vähennyslasku: - Aluksi mukana konkretia tai visuaalinen tuki - Laskutaidon kehittyessä lapsi kykenee lukujen luettelemiseen mielessä

46 Aritmeettiset peruslaskutaidot = yhteen ja vähennyslasku: - Merkkejä kehittyneimmistä strategioista: * vastausten hakeminen suoraan muistista * toisen laskun kautta johtaminen * osavaiheisiin pilkkominen

47 Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen Taito vertailla Taito luokitella Vastaavuuden (yhtä paljon) ymmärtäminen järjestäminen

48 Matemaattiset suhdetaidot Vertailu: käsitteet enemmän/vähemmän, eniten/vähiten, korkeampi/matalampi

49 Matemaattiset suhdetaidot Luokittelu: lapsi osaa ryhmitellä esineet luokkiin tietyn kriteerin mukaan (väri) Mitkä esineet kuuluvat luokkaan laskettavat/eilaskettavat

50 Matemaattiset suhdetaidot Vastaavuus: Pystyykö lapsi asettamaan yksi-yhteen suhteen eri yksiköiden välille: Esim. käsittääkö lapsi, että nopan silmäluku 6 on lukumäärältään yhtä paljon kuin 6 palikkaa

51 Matemaattiset suhdetaidot Järjestäminen: - Lapsi järjestää esineet korkeus-/suuruusjärjestykseen - Myöhemmin lapsi ymmärtää, mikä luku puuttuu sarjasta 2, 4, _, 8, 10 jne.

52 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? Lukumääräisyyden taju olemassa jo syntymähetkellä ja kehittyy kouluikään mennessä. Tämän jälkeen lukumääräisyyden tajun kehittyminen hidasta

53 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? Laskemisen taidot: * 2-v: jo ymmärrys lukumääristä: lapsi ymmärtää, että lukusanoilla viitataan eri lukumääriin * 3-v: lorumainen laskeminen: lapsi osaa sanoa lukusanoja, mutta ei välttämättä oikeassa järjestyksessä * 4-v: osaa sanoa lukusanat oikeassa järjestyksessä, mutta esineiden laskeminen: sanat ja osoittaminen eivät aina ole samanaikaisia

54 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? 5-v: luettelee lukusanat oikeassa järjestyksessä, ymmärtää, että jokainen esine lasketaan vain kerran ja viimeisenä sanottu luku kertoo esineiden kokonaismäärän. Lisäksi lapsi ymmärtää, että luvut suuruusjärjestyksessä: suurempi luku= suurempi lukumäärä 5,5-v: tunnistaa 5-kuvion lukumäärän ilman että tarvitsee laskea jokaista pistettä ja kykenevät jatkamaan laskemista annetusta luvusta eteenpäin

55 Esikoululainen osaa: Lukusanojen luettelu eteenpäin ja taaksepäin lukualueella 1-20 Lukujen luettelu annetusta luvusta eteenpäin ja taaksepäin lukualueella 1-10 Numeron ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 1-10 Lukumäärän määrittäminen laskemalla lukualueella 1-20 Ymmärtää suuntiin ja järjestykseen liittyvät käsitteet: eteen -/ taaksepäin ja ennen/jälkeen Osaa vertailukäsitteet: enemmän/vähemmän, eniten/vähiten ja yhtä monta

56 TÄRKEÄÄ 5-6-vuotiaana todetut heikot matemaattiset taidot yhteydessä vaikeuteen oppia koulumatematiikkaa Ero hyvin matematiikkaa osaavien ja huonosti matematiikkaa osaavien välillä tutkimusten mukaan vain kasvaa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä Ensiluokkalaisten matematiikan taitojen kehittymiseen vaikuttaa sisukkuus: kaikki lapset eivät jaksa sisukkaasti ratkoa vaikeilta tuntuvia tehtäviä

57 TÄRKEÄÄ Lasten matemaattisten taitojen kehitykseen tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisemmassa vaiheessa, mutta viimeistään esi- ja alkuopetuksessa!! Niilo Mäki-Instituutin kehittämiä hyviä harjoitusohjelmia matematiikan taitojen treenaamiseen: * NALLEMATIKKA * MINÄKIN LASKEN * SELKIS yhteenlaskua ymmärtämään

58 LudusAkatemia Oy , Heli Isomäki & Ulla Vedenkannas KIITOS!

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Katsaus LukiMatiin. ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna. S Johanna Manninen, Niilo Mäki Instituutti

Katsaus LukiMatiin. ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna. S Johanna Manninen, Niilo Mäki Instituutti Katsaus LukiMatiin ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna S 11.4.2013 1 LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi S Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (I-vaihe 2007-2009, II-vaihe 2010-2011 ja III-vaihe

Lisätiedot

www.lukimat.fi ja Ekapeli

www.lukimat.fi ja Ekapeli www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki 26.10.2017 Anu Arvonen Mitä oppimisvaikeudet ovat Oppimisvaikeuden määritelmä: taidot kehittyvät erityisen

Lisätiedot

OPPIMISVAIKEUDET JA KOULU. Heli Isomäki Neuropsykologin erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy

OPPIMISVAIKEUDET JA KOULU. Heli Isomäki Neuropsykologin erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy OPPIMISVAIKEUDET JA KOULU Heli Isomäki Neuropsykologin erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS WWW.LUDUSOY.FI Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Matematiikan tehtävät

Matematiikan tehtävät Matematiikan tehtävät ensimmäinen luokka syksy Nimi: Luokka/ryhmä: Päivämäärä: Kokonaispisteet: / 56p 2 MSH: Vertailu a b c d a b c d a b c d a b c d 3 MSH: Vertailu a b c d a b c d / 2p 4 MSH: Vertailu

Lisätiedot

strategia, 1-20 strategia, 1-20, lyhennetty versio edellisestä strategia, 1-20 strategia, 1-20 nopeus, 1-20 ja strategia, 1-20

strategia, 1-20 strategia, 1-20, lyhennetty versio edellisestä strategia, 1-20 strategia, 1-20 nopeus, 1-20 ja strategia, 1-20 NEUREN TEHTÄVÄKUVAUKSET esi- ja alkuopetukseen Arviointi TAITO TEHTÄVÄ TAVOITE LK. TEHTÄVÄN SIJAINTI LASKEMISEN TAIDOT Lukujonon luetteleminen Lukujonotaitojen arviointi, 1-50 Lukujono eteenpäin 1-50 Puutuvan

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Oppimisen seuranta. Matematiikan seuranta. Käsikirja

Oppimisen seuranta. Matematiikan seuranta. Käsikirja Matematiikan seuranta Käsikirja Niilo Mäki Instituutti, 2011 Salminen, J., & Koponen, T. LukiMat - Oppimisen arviointi: matematiikan oppimisen seurannan välineet. Käsikirja. Saatavilla osoitteessa http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi/materiaalit/

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty )

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty ) MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 (päivitetty 16.12.2015) Merkitys, arvot ja asenteet T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lukujono eteenpain 1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen, 1-50 1. LukiMat/Arviointi/Laskemisen taidot

Lukujono eteenpain 1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen, 1-50 1. LukiMat/Arviointi/Laskemisen taidot NEUREN TEHTAVAKUVAUKSET kaikki vuosiluokat Arviointi TAITO TEHTAVA TAVOITE LK. TEHTAVAN SIJAINTI LASKEMISEN TAIDOT Lukujonon luetteleminen Lukujonotaitojen arviointi1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen on,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet

Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet 7.11.2016 Anu Arvonen Mitä oppimisvaikeudet ovat OPPIMISVAIKEUDEN MÄÄRITELMÄ: Opetuksesta ja tuesta huolimatta taidot kehittyvät erityisen hitaasti tai oppiminen ei edisty.

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MATH ASSESSMENT LEAFLET (MATLE)

MATH ASSESSMENT LEAFLET (MATLE) MATH ASSESSMENT LEAFLET (MATLE) Mikä se on? The Math assessment leaflet (MATLE) on kehitetty nopeaan, strukturoituun, laadulliseen, yksilölliseen lasten peruslaskutaitojen arviointiin. Kenelle se on? MATLE

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Oppimisen seuranta. matematiikan arviointi. Yksilökoontilomakkeet. Nimi: Vastuuopettaja:

Oppimisen seuranta. matematiikan arviointi. Yksilökoontilomakkeet. Nimi: Vastuuopettaja: Oppimisen seuranta matematiikan arviointi Yksilökoontilomakkeet Nimi: Vastuuopettaja: Sisällysluettelo LUKUMÄÄRÄISYYDEN TAJU...3 MATEMAATTISTEN SUHTEIDEN HALLINTA matemaattis-loogiset taidot... 4 matemaattiset

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3% www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET

MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET JOHDANTO JOHDANTO Nykyinen yhteiskuntamme vaatii kaikilta matemaattisten taitojen hallintaa, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä käyttää joitakin matemaattisia perustaitoja

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk

Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Koulu: Oppilas: ÄIDINKIELI Lukeminen 20. Luet kokonaisia kirjoja. 19. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi. 18. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja. 17.

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

HYÖTYVÄTKÖ ALLE KOULUIKÄISET LAPSET LUKUKÄSITTEEN KUN- TOUTUKSESTA?

HYÖTYVÄTKÖ ALLE KOULUIKÄISET LAPSET LUKUKÄSITTEEN KUN- TOUTUKSESTA? HYÖTYVÄTKÖ ALLE KOULUIKÄISET LAPSET LUKUKÄSITTEEN KUN- TOUTUKSESTA? Sari Kantelinen Lisensiaattitutkielma Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö Psykologia Tampereen yliopisto Helmikuu 2016 TAMPEREEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE - kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun - kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Tehtäväorientoituneisuus. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys työskentelyssä. Työn aloittaminen ja loppuun saattaminen.

Tehtäväorientoituneisuus. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys työskentelyssä. Työn aloittaminen ja loppuun saattaminen. 1. LK TYÖSKENTELYTAIDOT Mitä sisältää? Millaista hyvä osaaminen? Osaat työskennellä itsenäisesti Tehtäväorientoituneisuus. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys työskentelyssä. Työn aloittaminen ja loppuun

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. LukiMat - Oppimisen arviointi: Matematiikan tuen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. LukiMat - Oppimisen arviointi: Matematiikan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Hahmottamisen kuntoutus -hanke. Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti

Hahmottamisen kuntoutus -hanke. Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti Ha Hahmottamisen kuntoutus -hanke Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti Tavoitteet: Hahmottamisen kuntoutus -hanke (2014-2017) Tietokonevälitteiset kuntouttavat

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KOULUTUSPÄIVÄN ALUSTAVA AIKATAULU Ilmoittautuminen ja aamukahvi alkavat klo 8.30. Luennot alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.45.

KOULUTUSPÄIVÄN ALUSTAVA AIKATAULU Ilmoittautuminen ja aamukahvi alkavat klo 8.30. Luennot alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.45. Tervetuloa oppimaan! MUISTI JA OPPIMINEN 6.9.2011 Kouvola TEORIAA JA HARJOITUKSIA Opettajat, erityisopettajat, terapeutit ja psykologit Muistin teoriaa Muisti ja oppimisvaikeudet Muistin arviointi osana

Lisätiedot

Matematiikka. - kurssi matemaattisten taitojen kehityksestä, oppimisvaikeuksista, arvioinnista ja interventioista

Matematiikka. - kurssi matemaattisten taitojen kehityksestä, oppimisvaikeuksista, arvioinnista ja interventioista Matematiikka - kurssi matemaattisten taitojen kehityksestä, oppimisvaikeuksista, arvioinnista ja interventioista Osa 1: Taitojen kehityksestä Tammikuu 2015 Erityispedagogiikka Kurssin tukimateriaali www.lukimat.fi

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

VEKTOR- HARJOITUSOHJELMA

VEKTOR- HARJOITUSOHJELMA VEKTOR- HARJOITUSOHJELMA Ha Vektor On suunniteltu 6-8-vuotiaille lapsille matematiikan perusteiden oppimiseen MUTTA sopii iästä riippumatta kaikille, joilla on matematiikan oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotusvaikeuksia

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot