OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN. Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

Transkriptio

1 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Puheterapiapalvelut Pienten lasten ryhmäkuntoutus Vanhempainkuntoutus Erityisopetus Työnohjaus Asiantuntijablogi

3 LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Lähetä sähköposti osoitteeseen Ilmoita nimesi, ammattisi ja sähköposti, johon haluat asiantuntijablogitekstit Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu

4 LASTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITYS LAMAN JÄLKEEN Yhä useampi lapsi ohjattiin erityispalveluihin Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt kolmin - nelinkertaiseksi

5 OPPIMISVAIKEUDET KOULUSSA TÄNÄÄN Oppimisvaikeuksien esiintyvyys 10-15% Vaikutukset voimakkaimmillaan kouluiässä Tehostettua tukea on saanut 3.3% oppilaista 65%poikia ja 35%tyttöjä Erityistä tukea on saanut 8,1% oppilasta 69%poikia ja 31%tyttöjä 21% kokonaan integroituja 44% kaikissa oppiaineissa yleisopetuksen oppimäärä

6 KOULUMOTIVAATION KEHITYS Esi- ja alkuopetus Vertailu ikätovereihin alkaa Motivaatio alkaa eriytymään oppiainekohtaisesti Osaaminen ennustaa motivaatiota, ei toisinpäin Epärealistinen kuva omista taidoista Ei erota tehtävän tärkeyttä ja kiinnostavuutta luokka Lasten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio alkaa olemaan tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Yläkoulu Nuorten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio hyvin tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Erottaa tehtävän tärkeyden ja kiinnostavuuden Mielenkiinto, sisäsyntyinen motivaatio ja onnistumisodotukset laskevat 6

7 KEHITYSYMPÄRISTÖ JA KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja ja uutta ajattelua Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen Intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät Aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäämään läsnäolevan aikuisen tukea

8 OPPIMISVAIKEUS JA YMPÄRISTÖ Neurokognitiiviset toiminnot aktualisoituvat siinä kehitysvaiheessa, jossa: Niiden luonnollinen kehitysaikataulu on Ympäristö alkaa niitä odottaa tai edellyttää Taustalla usein vuosia kestänyt neuraalinen kypsyminen

9 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ei vielä välttämättä aina todennettavissa Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.) Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen Näkyy koululuokassa, arjessa jne.

10 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Ympäristö Vaikuttaa Jo ennen Syntymää Ja Jatkuvasti Sen Jälkeen Biologinen taso Rakenteellinen ja tai toiminnallinen Poikkeama havaittavissa riskilapsilla heti syntymän jälkeen Kognitiivinen taso Lukemisen taustataitojen ongelmat eli ns. lukivaikeusriski diagnosoitavissa 5v Toiminnan ja käyttäytymisen taso Hidas lukemaan oppiminen Huolen kynnys ylittyy usein 2. luokalla

11 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Aivot kehittyvät nopeasti Riskilapset tarvitsevat moninkertaisen määrän harjoitusta

12 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Riskilapset hyötyvät oppimisvaikeuksiin puuttumisesta mahdollisimman varhain, koska: Ympäristön olosuhteet vaikuttavat ns. geneettisessä riskissä oleviin lapsiin enemmän kuin eiriski lapsiin

13 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Oppimisvaikeuksien lievittäminen Lapsen toimintakyvyn ja selviytymisen tukeminen Sekundääristen ongelmien ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Itsetunnon ja psyykkisen kehityksen tukeminen

14 OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Keskeinen mahdollisuus on hyödyntää neuropsykologista ymmärrystä ja tietoa lapsen tietotaidollisesta kehityksestä ja tämän seurauksena: Herkistää varhaista tunnistamista Seuloa riskilapsia Tarjoamalla riskilapsille tehostettua tukea ilman selvittelyjä

15 KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Miten tunnistaa vaikeudet ennen kouluikää?

16 Kielenkehitys ennen kouluikää Yleisin lapsuudessa esiintyvä kehityshäiriö Noin 10% tarvitsee apua kielellisten taitojen kehityksessä Heikki Lyytinen johtaman Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski (LKK) hankkeessa on pyritty mahdollisimman varhain tunnistamaan merkit, jotka enteilevät lukemisen oppimisen vaikeutta Jotta voidaan tunnistaa vaikeuksia pitää tuntea iänmukainen kehitys

17 Esikielellinen kommunikaatio Jaetun tarkkaavaisuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen kehitys: Vauva reagoi muiden viesteihin ja viestii myös itse mielialaansa Puolen vuoden iässä lapsi seuraa katseellaan ympäristöä ja tekee aktiivisia aloitteita saadakseen huomion itseensä Lapsen kyky ohjata ja seurata toisen tarkkaavaisuuden kohdistumista, ymmärtää tarkkaavaisuuden kohdistumisen merkitys puhutun kielen tulkinnassa sekä jakaa tietoisesti sama huomion kohde Ensimmäisen vuoden loppupuoliskolla lapsi alkaa kiinnostua esineistä ja ilmaista itseään yhä enemmän eleillä ja vähitellen sanoin

18 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 0-3 -vuotiailla Jokeltelun ja puheen kehityksen alkuvaiheet: Ensin vokaalit, sitten konsonantit Puolen vuoden iässä kv-tavut (ma ma; da da) 1v. aikoihin lapsi tapailee sanoja Lapsi ymmärtää paljon enemmän kuin tuottaa Puolentoista vuoden iässä lapsi osaa tuottaa keskimäärin jo sanaa

19 2-3 -vuotiaan kielen kehitys: 2-vuotiaan sanavarasto keskimäärin 200 sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0-600) Sanat taipuvat, 5-6 morfeemia Oppii noin 10 uutta sanaa päivässä 3-vuotialla suhteellisen ymmärrettävää puhetta

20 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 3-4 -vuotiailla 3 -vuotiaan kehitys: Satoja sanoja useista sanaluokista Käyttää usean sanan yhdistelmiä ja osaa taivuttaa sanoja eri persoonamuodoissa ja useissa aikamuodoissa Lapsen puheessa esiintyy vielä yleiskielestä poikkeavia omia taivutuksia Lapsi osaa ilmaista esineiden laatua ja sijaintia ja hallitsee käsky-, kielto- ja kysymyslauseita sekä käyttää apuverbejä Kerronnan taidot kehittyvät. Konsonanttien hallinta voi olla vielä puutteellista Kielellinen tietoisuus lisääntyy (lorut)

21 Kielenkehityksen keskeisiä saavutuksia 4-6 -vuotiailla 4-6 vuotiaan kehitys: Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi osaa kuvata kielellisesti mm. tunteita, vertailla esineiden ja ihmisten ominaisuuksia ja tarkentaa aikaan liittyviä ilmaisuja Lapsi osoittaa kiinnostusta kirjoitettuun tekstiin Hän kykenee myös muistamaan ja toistamaan useita irrallisia sanoja tai numeroita 6-vuotias hallitsee n sanaa, nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja ja foneeminen tietoisuus kehittyy

22 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen Late talkers = lapset, jotka eivät kahden vuoden iässä tuota sanoja juurikaan -> 50 % näistä lapsista saavuttaa seuraavan ikävuoden aikana muut, 50 %:lla vaikeuksia fonologiassa, sanojen taivuttamisessa, lauseiden muodostamisessa tai kertovassa puheessa Neuvolassa on tärkeää tunnistaa puheen kehityksen viive vuotiaana Varhaisen seurannan merkitys korostuu jos lapsella on tuottamisen vaikeuksien lisäksi ymmärtämisen vaikeutta, motorinen kehitys on hidasta ja lapsella on vain vähän symbolista leikkiä Kielen kehityksen vaikeus on diagnosoitavissa luotettavimmin leikkiiässä (noin 4v )

23 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen 0-1 vuotias: - jokeltelu 10 kk iässä tai myöhemmin - konsonanttien niukka esiintyminen varhaisessa ääntelyssä - ei seuraa ympäristöään - lapseen on vaikea saada kontaktia, vähän kommunikatiivisia eleitä, vastavuoroisuuden puute -> vastavuoroisuuden puute sekä ääntelyn ja jokeltelun vähäisyys ovat syitä tarkempaan seurantaan. 2 vuotias: - alle 10 sanan sanasto - ei muodosta kahden sanan lauseita, ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin -> ymmärtämisen vaikeudet yhdistyneenä suvussa esiintyviin kielellisiin vaikeuksiin ovat syy tarkempaan seurantaan

24 Kielenkehityksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen 3 vuotias: - sanojen äänneasu on selvästi puutteellinen - suppea tuottava sanasto - ei taivuta sanoja - ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai ymmärtää ne väärin 4-6 vuotiaat: - suppea tuottava sanasto - nimeäminen epätarkkaa (esim. koko, muoto, väri) - lauserakenteet yksinkertaisia - vaikeuksia taivutusmuotojen hallinnassa - ei osaa kertoa näytetystä kuvasta - puutteita vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa

25 Lukivaikeuden ennakoitavuus ennen kouluikää 1) viivästynyt valmius käsitellä puheen äänteellisiä osia (fonologinen tietoisuus) 2) nimeämisen hitaus (mitattavissa luotettavasti 5 v iästä) 3) kirjainten nimien spontaanin oppimisen vaikeus 4) työmuistin häiriöt

26 HARJAANNUTTAMISEN NÄKÖKULMA Esimerkki: lukitaidot

27 Lukemistaitojen harjoittaminen: tavoitteena sujuvuus Lukemisen tarkkuuden ja äännerakenteen analysoinnin (fonologisen prosessoinnin) harjoitukset yksinään RIITTÄMÄTTÖMIÄ? Automatisaation tukeminen myös yhtä tärkeää SÄÄNNÖNMUKAINEN JA PITKÄKESTOINEN HARJOITTELU

28 Lukemisen perustaitojen harjoitteluun Ensimmäinen versio 2004 Kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa LukiMat-hankkeessa (NMI ja JY) Noin rekisteröitynyttä pelaajaa Eri versiot: Ekapeli-Eskari, Ekapeli-Yksi, Ekapeli- Sujuvuus, Ekapeli-Spelett, Ekapeli-Matikka, Peliversiot saatavilla ilmaiseksi: LukiMat-hanke

29 Tarkoitettu 6 ikävuodesta eteenpäin Painopiste kirjain-äänne vastaavuuden harjoittelussa Äänteiden tunnistamisen arviointikentät Julkaistu 2007 LukiMat-hanke

30 LukiMat-hanke Kuvia Ekapeli-Eskarista

31 Lisätietoa Ekapelistä ja LukiMat-hankkeesta Ekapelin yleiset tiedot LukiMat-hanke LukiMat-hanke

32 MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET Miten tunnistaa ennen kouluikää?

33 Keskeiset matemaattiset taidot: Lukumääräisyyden taju Laskemisen taidot Aritmeettiset perustaidot Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen

34 Lukumääräisyyden taju Kyky hahmottaa lukumääriä ilman laskemista

35 Lukumääräisyyden taju Pidetään perustavanlaatuisena matemaattisena kykynä, jonka päälle kielellinen matemaattinen taito rakentuu Kyky olemassa meillä jo syntymähetkellä Lukumäärien erojen ja niiden muutosten karkea hahmottaminen ei edellytä kieltä tai kielellisiä taitoja

36 Lukumääräisyyden taju Lapsilla erilaiset taipumukset huomata lukumääriä ympäristöstään Toinen näkee kaksi palikkaa, toinen taas keltainen palikka ja punainen palikka Ero spontaanissa huomion kiinnittämisessä lukumääriin, on yhteydessä lasku- ja lukujonotaitojen kehittymiseen

37 Lukumääräisyyden taju Yksi parhaimmista matemaattisten oppimisvaikeuksien varhaisista ennustajista ovat lukumääräisyyden tajua mittaavat tehtävät (= lukumäärien ja lukujen vertailutehtävät)

38 Lukumääräisyyden taju

39 Laskemisen taidot Lukujonon luetteleminen Lukumäärän laskeminen (käytetään hyväksi lukujonon luettelemisen taitoa) Numerosymbolien hallinta 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9,10

40 Laskemisen taidot Lukujonon luetteleminen: - lukujonon luetteleminen eteenpäin - lukujonon luetteleminen taaksepäin - lukujonon luetteleminen hyppäyksittäin (joka toinen, joka viides, joka kymmenes) - lukujonon luettelemisen jatkaminen annetusta luvusta

41 Laskemisen taidot Lukujonotaidot ennustavat erittäin hyvin laskutaitojen kehittymistä koulun ensimmäisinä vuosina Lukujonotaidot kehityksellisesti erittäin tärkeitä: - tarvitaan, kun lasketaan kuinka monta esinettä jossakin kokonaisuudessa on - yhteen - ja vähennyslaskujen harjoitteluvaihe pohjaa alussa lukujonon luettelemiseen

42 Laskemisen taidot Lukumäärän laskeminen: - osattava siis luetella lukujono oikeassa järjestyksessä - jokainen laskettava esine laskettava vain kerran - viimeisenä sanottu luku kertoo esineiden kokonaismäärän - esineet voi laskea, missä järjestyksessä tahansa, kunhan laskee jokaisen esineen vain kerran

43 Laskemisen taidot Numerosymbolien hallinta: - Oppia yhdistämään lukusana sitä vastaavaan numerosymboliin Viisi 5 Myös numerosymbolien hallinta esikouluiässä ennustaa laskutaidon kehittymistä koulun ensimmäisinä vuosina

44 Aritmeettiset perustaidot = Yhteen - ja vähennyslaskutaidot - Aluksi ratkaisut lukujen luetteluun pohjautuvan strategian kautta: - * laskee laskun kaikki tekijät yksitellen - * aloittaa laskemisen keskeltä lukujonoa - * luettelee mahdollisimman vähän eli aloittaa luettelemisen suurimmasta luvusta

45 Aritmeettiset perustaidot = Yhteen - ja vähennyslasku: - Aluksi mukana konkretia tai visuaalinen tuki - Laskutaidon kehittyessä lapsi kykenee lukujen luettelemiseen mielessä

46 Aritmeettiset peruslaskutaidot = yhteen ja vähennyslasku: - Merkkejä kehittyneimmistä strategioista: * vastausten hakeminen suoraan muistista * toisen laskun kautta johtaminen * osavaiheisiin pilkkominen

47 Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen Taito vertailla Taito luokitella Vastaavuuden (yhtä paljon) ymmärtäminen järjestäminen

48 Matemaattiset suhdetaidot Vertailu: käsitteet enemmän/vähemmän, eniten/vähiten, korkeampi/matalampi

49 Matemaattiset suhdetaidot Luokittelu: lapsi osaa ryhmitellä esineet luokkiin tietyn kriteerin mukaan (väri) Mitkä esineet kuuluvat luokkaan laskettavat/eilaskettavat

50 Matemaattiset suhdetaidot Vastaavuus: Pystyykö lapsi asettamaan yksi-yhteen suhteen eri yksiköiden välille: Esim. käsittääkö lapsi, että nopan silmäluku 6 on lukumäärältään yhtä paljon kuin 6 palikkaa

51 Matemaattiset suhdetaidot Järjestäminen: - Lapsi järjestää esineet korkeus-/suuruusjärjestykseen - Myöhemmin lapsi ymmärtää, mikä luku puuttuu sarjasta 2, 4, _, 8, 10 jne.

52 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? Lukumääräisyyden taju olemassa jo syntymähetkellä ja kehittyy kouluikään mennessä. Tämän jälkeen lukumääräisyyden tajun kehittyminen hidasta

53 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? Laskemisen taidot: * 2-v: jo ymmärrys lukumääristä: lapsi ymmärtää, että lukusanoilla viitataan eri lukumääriin * 3-v: lorumainen laskeminen: lapsi osaa sanoa lukusanoja, mutta ei välttämättä oikeassa järjestyksessä * 4-v: osaa sanoa lukusanat oikeassa järjestyksessä, mutta esineiden laskeminen: sanat ja osoittaminen eivät aina ole samanaikaisia

54 Miten matemaattiset taidot kehittyvät? 5-v: luettelee lukusanat oikeassa järjestyksessä, ymmärtää, että jokainen esine lasketaan vain kerran ja viimeisenä sanottu luku kertoo esineiden kokonaismäärän. Lisäksi lapsi ymmärtää, että luvut suuruusjärjestyksessä: suurempi luku= suurempi lukumäärä 5,5-v: tunnistaa 5-kuvion lukumäärän ilman että tarvitsee laskea jokaista pistettä ja kykenevät jatkamaan laskemista annetusta luvusta eteenpäin

55 Esikoululainen osaa: Lukusanojen luettelu eteenpäin ja taaksepäin lukualueella 1-20 Lukujen luettelu annetusta luvusta eteenpäin ja taaksepäin lukualueella 1-10 Numeron ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 1-10 Lukumäärän määrittäminen laskemalla lukualueella 1-20 Ymmärtää suuntiin ja järjestykseen liittyvät käsitteet: eteen -/ taaksepäin ja ennen/jälkeen Osaa vertailukäsitteet: enemmän/vähemmän, eniten/vähiten ja yhtä monta

56 TÄRKEÄÄ 5-6-vuotiaana todetut heikot matemaattiset taidot yhteydessä vaikeuteen oppia koulumatematiikkaa Ero hyvin matematiikkaa osaavien ja huonosti matematiikkaa osaavien välillä tutkimusten mukaan vain kasvaa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä Ensiluokkalaisten matematiikan taitojen kehittymiseen vaikuttaa sisukkuus: kaikki lapset eivät jaksa sisukkaasti ratkoa vaikeilta tuntuvia tehtäviä

57 TÄRKEÄÄ Lasten matemaattisten taitojen kehitykseen tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisemmassa vaiheessa, mutta viimeistään esi- ja alkuopetuksessa!! Niilo Mäki-Instituutin kehittämiä hyviä harjoitusohjelmia matematiikan taitojen treenaamiseen: * NALLEMATIKKA * MINÄKIN LASKEN * SELKIS yhteenlaskua ymmärtämään

58 LudusAkatemia Oy , Heli Isomäki & Ulla Vedenkannas KIITOS!