Hankekohtainen työselostus. Verkostosaneerauskohteet HS-Vesi

Transkriptio

1 Hankekohtainen työselostus Verkostosaneerauskohteet HS-Vesi Kankaantaustan aluesaneeraus

2 Sisällysluettelo A) Hankekohtainen työselostus 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Yleisen työselostuksen soveltaminen Rakennushankkeen kuvaus Rakennuttajan yhteystiedot ja -henkilöt TEKNISET VAATIMUKSET LAADUNVALVONTA JA KELPOISUUSASIAKIRJA MITTAUKSET JA MAAPERÄTIEDOT Mittaukset Maaperätiedot TYÖMAAN HALLINTO Alku- ja loppukatselmukset Räjäytys- ja tärinäkatselmukset TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Väliaikainen vedenjakelu Työnaikaiset viemäriveden johtamiset Työalue B) Liite MAA- JA POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat päällysrakenteet perustusrakenteet Arinarakenteet Kiviainesarinat Maaleikkaukset ja kaivannot Maakaivannot... 12

3 16210 Putki- ja johtokaivannot Maakaivannon tekeminen (putkisaneeraustyö) Kaivannon tukirakenteet Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Kalliokanaalit ja -kuopat Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Kasvillisuusrakenteet JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Jätevesiviemäri Jätevesiviemärin materiaalit Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemäriputket, yleistä Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä -putket Betoniset tarkastuskaivot ja -putket Muoviset tarkastuskaivot ja -putket Kansistot Jätevesiviemärin asennusalusta Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin saneeraus Jätevesiviemärin saneerausmateriaalit Jätevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet Sujutusputkien asentaminen ja kaivojen saneeraus Saneerattu jätevesiviemäri Vesijohdot... 21

4 Vesijohtoputkistot Vesijohtoputket, yleistä Muoviset vesijohtoputket Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Palopostit Vesijohtojen asennusalusta Vesijohdon rakentaminen Vesijohtoputken asentaminen Vesijohdon huuhtelu ja desinfiointi Vesijohdon saneeraus Vesijohdon saneerausmateriaalit Vesijohtosaneerauksen valmistelevat toimenpiteet Asentaminen Saneerattu vesijohto Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tonttijohdot... 26

5 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Kankaantaustan aluesaneeraus /MMä 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Yleisen työselostuksen soveltaminen Tätä työselostusta tulee noudattaa HS-Veden saneerauskohteessa Kankaantaustan aluesaneeraus , Hämeenlinna. Työselostuksessa esitetyistä periaatteista voi poiketa ainoastaan HS-Veden luvalla. 1.2 Rakennushankkeen kuvaus Aluesaneeraushankkeen laajuus kattaa nykyisen vesijohtoverkoston saneeraamisen n. 2,12 km matkalta ja vastaavasti nykyisen jätevesiverkoston saneeraamisen n. 1,83 km matkalta (taulukko 1). Hankkeeseen saattaa sisältyä myös uuden hulevesiverkoston rakentamista urakkatarjousvaiheessa annettavien tarkennusten mukaisesti. Valittu päätoteuttaja laatii alla esitettyjen erilliskohteiden katukohtaiset saneeraussuunnitelmat tilaajan suunnitteluohjeiden ja mitoitusvaatimusten mukaisesti sekä hyväksyttää valmiit suunnitelmat tilaajalla ennen saneeraustöihin ryhtymistä. Taulukko 1. Aluesaneerauksen yhteydessä saneerattavat vesihuoltolinjat. Päätoteuttajan suoritusvelvollisuuteen kuuluu rakentaa väliaikainen vedenjakeluverkko saneeraustyönaikaiselle vedenjakelulle ja vastata työnaikaisen vedenjakelun toimivuudesta saneerausalueen kiinteistöille urakka-aikana. Suunnitelmapiirustuksissa tulee esittää ratkaisut väliaikaisen vedenjakelun järjestämiselle ja niitä tulee päivittää työmaan etenemisen mukaan. Päätoteuttaja sitoutuu suorittamaan myös urakka-alueen kiinteistönomistajien kanssa erillissopimuksella tehtävät tonttivesijohtojen sekä -viemäreiden saneeraustyöt. 5

6 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Kankaantaustan aluesaneeraus /MMä 1.3 Rakennuttajan yhteystiedot ja -henkilöt Yhteystiedot: HS-Vesi Puhelin: Paroistentie 7 Faksi: Hämeenlinna Sähköposti: etunimi.sukunimi@hsvesi.fi Y-tunnus: Kotisivu: Rakennuttajan edustajina toimivat: Hallinto- ja sopimusasiat: Ensisijaisesti: Varahenkilö: Toimitusjohtaja Jukka Meriluoto Verkostopäällikkö Leo Aspholm Puh Puh Tekniset asiat ja työmaavalvonta: Ensisijaisesti: Varahenkilö: Työmaainsinööri Marko Männynsalo Putkimestari Karri Lehto Puh Puh TEKNISET VAATIMUKSET Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet sekä InfraRYL 2006 Osa 2, Järjestelmät. Näitä julkaisuja noudatetaan ilman eri viittaustakin. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosaja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa noudatetaan InraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei ao. asiakohdassa tässä työselostuksessa muuta sanota. Lisäksi noudatetaan seuraavia yleisiä työselityksiä ja normeja: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.: RIL , Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestelyohjeista 410/86 ja 121/96 Panostajalaki 2000/219 Putki- ja materiaalitoimittajien antamat asennus- ja käsittelyohjeet 6

7 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Kankaantaustan aluesaneeraus /MMä 3 LAADUNVALVONTA JA KELPOISUUSASIAKIRJA Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmus-pöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Työsuorite katsotaan kokonaan valmiiksi vasta, kun siihen liittyvät mittaukset, merkinnät ja jälkityöt on tehty, dokumentit toimitettu rakennuttajalle ja rakennuttaja on ne hyväksynyt. 4 MITTAUKSET JA MAAPERÄTIEDOT 4.1 Mittaukset Suunnitelmat on laadittu Euref- ja N2000 sijainti- ja korkeusjärjestelmässä. Urakoitsijan tulee toimittaa HS- Vedelle kaikki saneerauskohteiden mittaustiedot Euref- ja N2000 järjestelmissä. Urakoitsijan on noudatettava HS-Veden tarkemittausohjetta. Suoritettavat tarkemittaukset on esitetty kohdassa Maaperätiedot Urakkakohteessa ei ole tehty erillisiä pohjatutkimuksia. Periaatteena on, että olemassa olevat putket uusitaan pääosin kaivamattomin tekniikoin nykyiselle sijainnilleen. Kaivantojen osalta noudatetaan mitä jäljempänä on kerrottu. 5 TYÖMAAN HALLINTO 5.1 Alku- ja loppukatselmukset Työkohteessa tehtävissä katselmuksissa tulee olla mukana maanomistajat sekä rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat (tarkoittaa urakoitsijan työnjohtajaa kyseisessä kohteessa) sekä tarpeen mukaan muiden sidosryhmien, kuten kunnan katualueiden kunnossapidon edustaja. Alkukatselmuksessa työkohde luovutetaan urakoitsijan käyttöön. Alkukatselmuksessa työkohde dokumentoidaan (valokuvaus / videointi) ja kuvat liitetään laadittavaan pöytäkirjaan, josta ennen rakennustyötä olleiden rakenteiden kunto voidaan tarkastaa myöhemmin. Katukohtaisista aloituskatselmuksista tulee tiedottaa myös alueen kiinteistön omistajia ja mahdollistaa heidän osallistumisensa itse katselmukseen. Alkukatselmuksista laaditaan pöytäkirjat. Alkukatselmuksessa urakoitsija esittää työtavat riittävällä tarkkuudella, jättää yhteystiedot yhteydenottoja varten jne. ja vastaa tarvittaessa kolmannen osapuolen esittämiin kysymyksiin (tarvittaessa myös tilaisuuden jälkeen). 7

8 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Kankaantaustan aluesaneeraus /MMä Mikäli urakka-aikana joudutaan työskentelemään yksityisillä alueilla, tulee kyseisten maan- ja kiinteistönomistajien kanssa pitää kohteessa alku- ja loppukatselmus, jossa tarkastetaan, voidaanko työn jälki hyväksyä ja vastaako se työtä edeltänyttä tilannetta. Katselmuksista laaditaan pöytäkirjat. 5.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Vesijohto- ja viemärilinjalla tehtävän louhinnan läheisyydessä oleville rakennuksille pidetään katselmus ennen ja jälkeen louhinnan. Katselmuksen yhteydessä kiinteistöiden talousvesikaivoista tulee suorittaa pinnankorkeuden mittaus ja ottaa vesinäytteet. Räjäytyssuunnitelma tehdään tarvittaessa. Räjäytystöiden suorittamisesta on tiedotettava etukäteen asiaa koskevien ohjeiden mukaisesti. 6 TOIMINNAN JÄRJESTELY 6.1 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija hakee työkohteelle katuluvan Hämeenlinnan kunnan ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Urakkakohteiden katuluokitukset ovat: 1 luokan ajorata, A luokan kevytväylä - Ansiomäentie 2 luokan ajorata, B luokan kevytväylä - Jaakkolantie - Markkulantie - Nuuttilantie - Nikkiläntie - Karhunlukontie 3 luokan ajorata, B luokan kevytväylä - Jaakopinkuja - Rantalantie - Linnunrata - Havutie - Pähkinäkuja Säännöllistä bussiliikennettä ei urakkakohteena olevilla kaduilla ole, mutta usean kohdekadun kanssa risteävällä Kankaantaustantiellä kulkee useita paikallisbussivuoroja. Kaikki työaikaiset liikennejärjestelyt ja niistä tiedottaminen kuuluvat urakoitsijalle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää riittävään määrään ohjaavia merkkejä ja opasteita. 8

9 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Kankaantaustan aluesaneeraus /MMä Kaikilla liikennealueilla tulee avokaivannot tukea sekä suojata aidoin ja pimeään aikaan merkitä vilkkuvaloin. Kaivannot pidetään auki mahdollisimman lyhyen ajan. Jos lyhyttä kiertotietä ei ole osoitettavissa, on liikenteelle järjestettävä kaivannon ohitus. Teiden sulkemisen voi tehdä vain tienpitäjän ja viranomaisten määräysten sekä ohjeiden mukaisesti. Kiinteistöille pääsy ajallisesti lyhyttä katkosta lukuun ottamatta tulee taata esim. ajosiltojen avulla. Urakoitsijan tulee laatia suunnitelmat liikennejärjestelyistä hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista, noudattaen Hämeenlinnan kaupungin katulupayksikön esittämiä vaatimuksia. Töitä työkohteessa ei saa aloittaa ennen kuin katulupa on myönnetty ja liikennejärjestelyt hyväksytty. 6.2 Väliaikainen vedenjakelu Kiinteistöt, joille saneeraustöistä aiheutuva vedenjakelukatko muodostuu yhtäjaksoisesti 6 tuntia pidemmäksi tai saneeraustyöt muutoin haittaavat kohtuuttomasti kiinteistössä asuvien ihmisten tai ammatinharjoittajien toimintaa, tulee liittää väliaikaisen vedenjakelun piiriin ennen varsinaisten saneeraustöiden aloittamista. Väliaikaisesta vedenjakeluverkosta tulee ottaa ja esittää rakennuttajalle laadullisesti hyväksytty vesinäyte ennen kiinteistöjen kytkemistä sen jakelupiiriin. Jakelujärjestelmän tulee täyttää voimassa olevan lainsäädännön nojalla talousvedelle asetetut vaatimukset. Väliaikaiseen vedenjakeluverkkoon tulee järjestää sekä huuhtelu- että näytteenottomahdollisuus myös työnaikaisten toimenpiteiden varalle. Väliaikaisen vedenjakelun edellyttämät rakenteet on toteutettava siten, että niistä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Väliaikaisen vedenjakelun toteutuksessa tulee huomioida mm. järjestelyn kesto, ympäristöolosuhteet sekä vallitseva vuodenaika. Väliaikaisen vedenjakeluverkon vedenlaatu- ja kunnossapitovastuu kuuluvat urakoitsijalle. Väliaikainen vedensyöttö kytketään ensisijaisesti kiinteistön tonttihaaraan saneerauskaivannossa tai toissijaisesti ns. mittarin ohi kiinteistöiden vesimittarin jälkeiseen kiinteistön syöttövesijohtoon. Väliaikaisen vedenjakeluverkon kautta kiinteistölle syötetty vesi on kiinteistön omistajille maksutonta. Saneeraustöiden vaatimat vesikatkot on pyrittävä järjestämään klo väliselle ajalle. Katkoksista tulee tiedottaa sekä rakennuttajaa että kolmatta osapuolta vähintään yhtä vuorokautta ennen katkoajankohtaa. Työnaikaisista vesikatkoista tiedottaminen kuuluu urakoitsijan vastuulle. 6.3 Työnaikaiset viemäriveden johtamiset Viemäröinnin häiriötön toiminta on varmistettava rakennustyön aikana. Kiinteistöiden viemäreiden tulee toimia koko saneeraustyön ajan eikä kaivantoihin saa johtaa viemärivesiä. Tarvittaessa suoritetaan viemäriveden ohipumppauksia tilapäisellä putkistolla ja pumpuilla. 9

10 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Kankaantaustan aluesaneeraus /MMä 6.4 Työalue Työalueen laajuudesta sovitaan ko. kohteen alkukatselmuksessa huomioiden kiinteistöjen omistajien kanssa sovitut säilytettävät ja suojattavat rakenteet. Urakoitsija hankkii ja pystyttää kustannuksellaan työmaalle sellaiset työmaakyltit, joista selviää sekä rakennuttajan että urakoitsijan edustajat yhteystietoineen sekä työmaan aikataulu. HS-Vesi 10

11 10000 MAA- JA POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan mukaiset. Säilytettävä kasvillisuus yksilöidään alkukatselmuksessa Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Ennen kaivutöiden aloitusta on urakoitsijan selvitettävä kaikkien rakennettujen putkien, kaapeleiden, salaojien ja maanalaisten rakenteiden tarkka sijainti ja pyydettävä niiden maastomerkinnät ko. rakenteiden omistajilta. Rakennustyön seurauksena vaurioituvat tai siirrettävät rummut, aidat, liikennemerkit ja muut rakenteet korjataan entistä vastaavaan kuntoon urakoitsijan kustannuksella. Työn aikana vaurioituneiden tai siirtyneiden rajapyykkien takaisinlaiton kustannukset kuuluvat urakoitsijalle Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Rakentamiseen kelpaamaton maa-, asfaltti-, kivi- ja betoniaines yms. ovat urakoitsijan omaisuutta ja ne tulee kuljettaa asianmukaisen jatkokäsittelyyn Poistettavat päällysrakenteet Asfalttipäällysteiden purku tehdään leikkaamalla asfaltti vähintään 0,2 metrin etäisyydeltä suunnitellusta kaivannon reunasta ennen kaivamista. Leikkausreunan on oltava suora ja kadun suuntainen tai sitä vastaan kohtisuorassa. Kaivantokohdan kivetykset puretaan vähintään 0,2 metrin etäisyydeltä (sopivasta kivisaumasta) suunnitellusta kaivannon reunasta ennen kaivamista. Kivetysten purkaminen tulee tehdä niin, että ne ovat entisenlaisina käytettävissä kohteen entisöintiin töiden päättyessä perustusrakenteet Putkilinjan perustaminen tehdään InfraRYL:n mukaisesti. Venttiilit ja laitekaivot perustetaan vastaavasti kuin putket, mikäli ei ole erikseen muuta mainittu. Pohjamaan laatu todetaan aukikaivun yhteydessä ja tarvittaessa suunniteltu perustamistapa muutetaan maaperäolosuhteiden mukaiseksi Arinarakenteet Kiviainesarinat Mikäli pohjamaa edellyttää, tehdään kiviainesarina, jonka materiaalina käytetään soraa tai mursketta (0-32 mm). Suurin sallittu käytettävän murskeen raekoko on 10 % pienimmän putken halkaisijasta. Arina ympäröidään kuitukankaalla N3, limityspituus 300 mm. Tiiviyden tulee olla vähintään 90 %. Tarvittaessa käytetään arinapeltiä. 11

12 16000 Maaleikkaukset ja kaivannot Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Maatyöt tehdään siten, että vesijohto- ja viemäriputket voidaan asentaa sallittujen mittapoikkeaminen rajoissa ja saavuttaa asetetut laatuvaatimukset (InfraRYL 2006, 16210). Kaivannot on pidettävä niin kuivana, että pohjan tiivistystyöt ja putken asennustyöt voidaan asianmukaisesti tehdä. Tarvittaessa pohjavettä alennetaan pumppaamalla kaivantoon tehdyistä pumppauskuopista. Työn aikana on jatkuvasti tarkkailtava kaivantoluiskien tilaa, ja mikäli on aihetta epäillä niiden pysyvyyttä, loivennetaan luiskaa tai käytetään tuentaa. Katualueella tehtävissä kaivutöissä tulee aina käyttää tuentaa kaivannoissa työskenneltäessä. Kaivantojen tulee olla suunnitelma-asiakirjojen sekä kadunpitäjän määräysten mukaisia. Putkikaivantoja pidetään auki mahdollisimman lyhyen ajan. Kaivumaita ei saa läjittää kolme (3) metriä lähemmäksi kaivannon reunoja. Rakenteisiin kelpaamattoman maa-aineksen sijoituksesta määrätään urakka-asiakirjoissa. Kivet ja louhe kuljetetaan ja tasataan maankaatopaikalle. Rakennuttaja ei osoita läjityspaikkaa Maakaivannon tekeminen (putkisaneeraustyö) Saneerauskaivannon koko määräytyy saneerattavan putken syvyyden, putken koon, ulkolämpötilan (putken taivutussäde) sekä saneerausmenetelmän (katkaisupituuden) mukaan. Kaivannon tulee olla riittävän syvä työnaikaista kuivanapitoa varten ja mahdollistaa katkaistun kohdan korjaus, sekä mahdollisen näytepalan otto saneeratusta johdosta. Näytepalan pituus tulee olla vähintään 250 mm. Korjausta ja liittämistä varten, tulee saneeratun putken päiden olla näkyvissä vähintään 500 mm Kaivannon tukirakenteet Kaivannon seinien tuenta tehdään InfraRYL:n ja suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Tukiseinien liikkumattomuutta ja kaivantojen luiskien pysyvyyttä on seurattava huolellisesti koko työn ajan. Mikäli siirtymiä tapahtuu tai luiskan pysyvyyttä on aihetta epäillä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Käytettäessä tuentaelementtejä vetisessä maaston kohdassa on kaivannon pohjaa seurattava huolellisesti koko työn aikana. Mikäli kaivannon pohjan hydraulinen murtuma tapahtuu tai näyttää ilmeiseltä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 12

13 17000 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Kalliokanaalit ja -kuopat Kalliokaivanto tehdään InfraRYL:n mukaisesti Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Tiiviys- ja tiiviyssuhdemittaukset tehdään kevyellä pudotuspainolaitteella. Parannetun Proctor -kokeen ja kevyen pudotuspainolaitteen kokeen arvojen ohjeellinen vastaavuus pohjalevyn halkaisijan mukaan on esitetty julkaisun InfraRYL taulukossa 18110:T5 (arvot koskevat Loadmanlaitetta). Tässä selostuksessa esitetyt arvot ovat pohjalevylle D=132 mm. Tiiveyskokeet tehdään kantavan kerroksen päältä tilaajan esittämistä ja katualueella sijaitsevista kaivannoista, enintään 20 %:sta tehdyistä kaivannoista. Tiiveyskokeista aiheutuvat kustannukset tulee päätoteuttajan sisällyttää urakkahintaan Asennusalustat Asennusalustan mitat InfraRYL:n mukaisesti. Silloin kun asennusalustaa tarvitaan, materiaalina asennusalustassa käytetään mursketta, jonka sallittu raekoko on 0 16 mm. Tiiviysasteen tulee olla 90 % tai tiiviyssuhde 2,8 (kevyt pudotuspainolaite). Putkilinja voidaan perustaa pohjamaan varaan rakennuttajan kanssa etukäteen sovittavilla osuuksilla, jos pohjamaa on tähän sopivaa ja täyttää asennusalustalle asetetut vaatimukset. Kuitenkin tiealueilla, viettoputkiosuuksilla, kallio-osuuksilla ja kivisillä moreeni- ja sora-alueilla asennusalusta on tehtävä. Asennusalustana käytettävä materiaali ei saa olla jäätynyttä eikä siinä saa olla lunta tai muita epäpuhtauksia seassa Alkutäytöt Alkutäyttö tehdään InfraRYL:n mukaisesti. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäytön materiaalina käytetään mursketta, jonka sallittu raekoko on 0 16 mm. Kuitenkin alkutäyttömateriaalina saa olla rakeisuudeltaan enintään 10 % pienimmän putken halkaisijasta. Alkutäyttömateriaalina voidaan käyttää kivettömiä kaivumaita rakennuttajan kanssa etukäteen sovituilla paineputkiosuuksilla. Alkutäyttöön käytettävän materiaalien kelpoisuus todetaan silmämääräisesti ja tarvittaessa rakeistutkimuksilla. Liikennealueilla, joissa leikataan rakennekerroksia, alkutäytön tulee olla kaivettuja rakennekerroksia vastaavaa alkutäyttömateriaalia. 13

14 Alkutäyttö tehdään vaiheittain noudattaen julkaisun "Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket" kohdan "4.6 alkutäyttö" ohjeita (RIL 77). Putken yläpuolella ei saa tehdä koneellista tiivistystä. Alkutäytön tiiviysasteen tulee olla 95 % tai tiiviyssuhde 2,5 (kevyt pudotuspainolaite). Alkutäytössä käytettävä materiaali ei saa olla jäätynyttä eikä siinä saa olla lunta tai muita epäpuhtauksia seassa Lopputäytöt Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttö tehdään kaivumaalla. Suurin sallittu raekoko on 200 mm. Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttöä ei tiivistetä. Se ulotetaan sellaiseen korkeuteen, että se myöhemmin itsestään tiivistyessään päälle levitetyn humusmaan kanssa asettuu ympäröivän maan pinnan korkeuteen. Täytön pintakerrokseen ei saa tulla sellaisia kiviä, jotka routa saattaa nostaa pintaan. Liikennealueilla lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kiviaineksella. Suurin sallittu raekoko on 200 mm. Lopputäyttö ulotetaan tien rakennekerrosten alapintaan. Tiiviyden tulee olla 90 % kohdan Kaivantojen täytöt mukaisesti suoritettuna. Lopputäytössä käytettävä materiaali ei saa liikennealueilla olla jäätynyttä eikä siinä saa olla lunta tai muita epäpuhtauksia seassa. Tien ja kadun rakennekerrokset sekä muut rakennustyön yhteydessä purettavat tierakenteet tulee korjata entistä vastaavaan kuntoon, mukaan lukien myös pinnoitteet, kunnan katuosaston myöntämän kaivuluvan määräysten mukaisesti. Työalueet siistitään työtä edeltävään kuntoon. Yksityisten kiinteistöjen kohdalla pihat korjataan entistä vastaavaan kuntoon tai alkukatselmuksessa sovitulla tavalla PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Kohdissa, joissa nykyisiä liikenneväylien tai päällystettyjen piha-alueiden rakenteita joudutaan rikkomaan, korjataan ne vähintään työtä edeltävään kuntoon ensisijaisesti kyseisen kunnan katuosaston ohjeiden (kaivulupa) tai toissijaisesti InfraRYL:n mukaisesti. Erityisesti tulee huomioida ladotuilla kivillä päällystetyillä kaduilla tehtävien kaivantojen päällysrakenteiden vaatimukset. Ennen päällysrakenteen uusimista tulee toteutuneeseen kaivantoon mahdollisesti syntyneet lipat ja painuneet tai rikkoutuneet päällysrakenteen osat poistaa ja entisöidä katurakenteen vaatimusten mukaisiksi. Mikäli kaivutöissä on tullut esiin katu- tai putkirakenteisiin liittyviä kuitukankaita tai lujiteverkkoja, käytetään korjaamiseen alkuperäistä vastaavaa materiaalia limityspituuden ollessa vähintään 0,5 metriä Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Tonttien sisäänajojen, suojateiden, pyöräteiden, kuivatusratkaisujen yms. erityiskohtien asennukset tehdään alkuperäisten ratkaisujen mukaisiksi. 14

15 Luonnonreunatukena käytetään kohteesta irrotettua materiaalia. Rikkoutuneet kivet korvataan uudella samantyyppisellä (väri, kivityyppi, käsittely) materiaalilla. Betonisina reunatukina käytetään alkuperäisen mukaisia upotettavia tai liimattavia reunatukia Kasvillisuusrakenteet Kasvillisuusrakenteiden uusiminen tehdään siten, että uusittu kohta vastaa mahdollisimman hyvin alkuperäistä rakennetta tasaisuudeltaan, kestävyydeltään, ulkonäöltään ja kunnossapidettävyydeltään. Istutukset entisöidään palauttamalla työnajaksi siirtoistutetut kasvit entisille paikoilleen. Tuhoutuneiden kasvien tilalle hankitaan uusia samantyyppisiä ensisijassa Suomessa monistettuja ja lisättyjä kasveja JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Työkohteen vesijohdot ja jätevesiviemärit saneerataan suunnitelma-asiakirjojen mukaisilla menetelmillä ja materiaaleilla. Saneerausmenetelminä ja -materiaaleina käytetään uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia ja kaivoja sekä niiden osia että liitostarvikkeita ja -yhteitä. Materiaalit hyväksytetään rakennuttajalla. Johtokaivannossa noudatetaan InfraRYL 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön kuvan 31100:K1 mukaisia nimikkeitä. Vesihuollon laadunvalvontakokeet ja muut vaatimukset toteutetaan InfraRYL osan 2 Järjestelmät (InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Vesihuolto) mukaisesti. Lisäksi koko rakennettavalta alueelta on otettava koordinaattisidotut valokuvat asennetuista putkista. Kuvista tulee käydä ilmi kuvan ottosuunta ja paalulukema tai muu vastaava tieto, jolla kuva voidaan paikantaa. Materiaaleilta ja niiden osilta sekä liitostarvikkeilta että -yhteiltä edellytetään SFS / CE-merkintää ja hyväksyntää. Yksittäisen tuotteen kelpoisuus on osoitettava merkinnällä tuotteessa. Urakoitsija vastaa hankkimiensa ja käyttämiensä materiaalien laadusta Jätevesiviemäri Jätevesiviemärin materiaalit Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemäriputket, yleistä Jätevesiviemäriputkina käytetään suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaisia kuhunkin saneerausmenetelmään tarkoitettuja uusia, laadultaan hyviä ja SFS-laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, kaivoja sekä niiden osia että liitostarvikkeita. Tuotteet on oltava SFS merkinnällä varustettuja tai tuotteiden vastaava laatu on osoitettava toimitusasiakirjoilla. Putkien kuljetus ja säilytys tulee tapahtua ohjeiden ja normien mukaisesti. 15

16 Putkien, putkijärjestelmän sekä putkiyhteiden että liitososien ja muiden komponenttien tulee täyttää InfraRYL osan 2 (InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset) vaatimukset. Jätevesiviemäriputkien ja -kaivojen tiivisteet ovat putkien ja/tai kaivojen materiaalien kanssa yhteensopivia ja käyttötarkoituksen mukaisia. Tiivisteiden tulee täyttää Suomessa voimassa olevien kansallisten tai kansalliseksi vahvistettujen standardien laatuvaatimukset. Paineviemärit Jäteveden paineviemäreissä käytetään standardin SFS-EN mukaisia polyeteeniputkia (PE-putkia). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkiyhteiden ja liitososien tulee olla käytettävän putkimateriaalin mukaisia. Paineviemärin liitokset tehdään vetoa kestävinä liitoksina puskuhitsaamalla, sähköhitsausyhteillä tai laippaliitoksilla. Irtolaipat, laippojen pultit, mutterit ja aluslevyt ovat haponkestävää terästä SS2343. Paineviemärin muotokappaleina käytetään ensisijaisesti ruiskupuristettuja muotokappaleita. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lohkohitsattuja muotokappaleita, jotka on valettava betoniin tai tuettava muutoin. Muoviputkien hitsaustöitä tekevällä tulee olla Muoviteollisuus ry:n muoviputkien hitsauksen laadunvalvontajärjestelmän neuvottelukunnan myöntämä muovihitsaussertifikaatti. Urakoitsijan tulee esittää töiden tekijät todistuksineen. Rakennuttaja tekee arvioinnin ja voi kieltää töiden suorittamisen, jos näytöt osaamisesta eivät ole rakennuttajan mielestä riittävät. Taivutettaessa putkea putken vaakageometria saa poiketa mittalinjasta enintään 0,50 m. PE-putken pienin sallittu taivutussäde on 50 x putken ulkohalkaisija. Viettoviemärit Jäteveden viettoviemärissä käytetään tehdasvalmisteisia kumitiivistein varustettuja, muhviliitoksellisia, voimassa olevien standardien mukaisia, muovisia viettoviemäriputkia ja putkiyhteitä ja liitososia. Putkien koko on suunnitelman mukainen ja rengasjäykkyys vähintään SN8 ellei urakka-asiakirjoissa ole toisin mainittu Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä -putket Betoniset tarkastuskaivot ja -putket Betonisina tarkastuskaivoina käytetään tehdasvalmisteisia EK- betonikaivoja ja niissä käytetään Betoniputkinormit -julkaisun mukaisia tehdasvalmisteisia pohjaelementtejä, kaivonrenkaita, kartioita ja korotusrenkaita. Liitosten tulee olla myös tehdasvalmisteisia. Työmaalla mahdollisesti tehtävät liitokset tehdään porausliitoksina ja ne tiivistetään läpivientiyhteillä. Kaivoissa tulee olla tehdasvalmisteiset virtauskourut. Tarkastuskaivojen kestävyysluokka on Cr Muoviset tarkastuskaivot ja -putket Muovisina tarkastuskaivoina ja tarkastusputkina käytetään tehdasvalmisteisia, teleskooppisella nousuputkella varustettuja sekä standardin SFS 3468 mukaisesti tehtyjä kaivoja ja putkia. Kaivojen koko on joko 400/315 tai 560/500 mm suunnitelmapiirustusten mukaisesti. 16

17 Kansistot Kansistoina käytetään suunnitelmien mukaiselle kuormitukselle tarkoitettuja valurautakansistoja. Liikennealueella kuormituskestävyys on 400 kn (D400). Muualla käytettävien kansistojen kuormituskestävyys on vähintään 250 kn (C250). Niiden valmistuksessa ja testaamisessa noudatetaan standardia SFS-EN 124. Liikennöitävillä alueilla käytetään kelluvaa kansistoa, jossa kehyksen reuna tukeutuu maahan tai päällysteeseen. Kansiston täytyy olla säädettävissä kadun pinnan kallistuksen mukaiseksi. Vaihtoehtoisesti käytetään teleskooppikansistoa, joka koostuu valurautakannesta ja teleskooppisesta muoviputkiosuudesta. Liikennöitävien alueiden ulkopuolella kaivojen kansistot asennetaan siten, että ne jäävät noin 0,5 metriä maanpinnan yläpuolelle Jätevesiviemärin asennusalusta Asennusalusta tehdään InfraRYL osan 1 luvun mukaisesti Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Asentamisessa noudatetaan putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Asennetun putkilinjan tulee olla suora eikä liitoksissa saa olla kulmapoikkeamia. Putket asennetaan niin, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Liitos-kohtiin kaivetaan syvennykset muhveja ja asennustyötä varten. Kaivoihin ja putkiin ei saa päästä maa-aineksia tai muita epäpuhtauksia. Mikäli rakennuttajan edustaja tekemänsä tarkastuksen jälkeen katsoo, että asennustyö ei vastaa asetettuja vaatimuksia, on puutteellinen osuus purettava ja asennettava uudelleen urakoitsijan kustannuksella. Jos putkia, muotokappaleita tai asennustarvikkeita on asennus- tai purkutyön yhteydessä vaurioitunut, on urakoitsijan hankittava uudet osat kustannuksellaan. Työmaalla tulee putkissa käyttää suojatulppia. Kiinteistöviemäreiden liitokset tehdään saneerattavaan runkolinjaan esisijaisesti kaivoliitoksina. Mikäli kiinteistöviemärin liitostyöt joudutaan tekemään putkiliitoksena, on liitos pyrittävä tekemään runkoviemäriin nähden myötävirtaan (esim. y-haaraliitos). Kohtisuoria putkiliitoksia (t-haaraliitokset) runkoviemäriin tulee välttää tukkeutumisriskin takia Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tiiviyskokeet Urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu viettoviemärin tiiviyden ja kunnon tarkastus, joka tehdään videokuvauksella jokaiselle kaivovälille. Videokuvauksen tulkinta tehdään VVY ry:n julkaisun TV-kuvausten tulkintaohje mukaan. Tarkastuskaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti. Tiiviyskokeet ja videokuvaus tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen. 17

18 Tarkemittaukset Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarke-mittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johtoosan työsuorituksen laskutusta. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y-, ja z- tietoina rakennuttajan erikseen ilmoittamassa atk-muodossa (yhteyshenkilönä yhtiön suunnittelija ja työmaan valvoja). Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sähköisessä muodossa. Putket merkitään rakentamattomilla alueilla maastoon myös n. 50 metrin välein metallisin merkintätolpin ja kilvin, joista ilmenee sijainnin lisäksi putkityypit. Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on tehty. Tarkemittauksissa ja merkinnöissä tulee noudattaa HS-Veden tarkemittaus- ja dokumentointiohjetta. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset tulee toimittaa rakennuttajalle vähintään kahta viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Nykyisistä tarkastuskaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet ennen uusien putkiliitosten rakentamista. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys rakennuttajaan ja suunnittelijaan. Valokuvaaminen Putkien risteyskohdat ja -kaivot sekä muut merkitykselliset kohdat tulee valokuvata ja yksilöidä HS- Veden tarkemittaus- ja dokumentointiohjeen mukaisesti. Puutteellisesta dokumentoinnista tilaaja voi asettaa urakoitsijalle sanktiomaksun, jonka suuruus on 300 euroa per puuttuva kohde (valokuva tai mittausaineisto). Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset, koetulokset ja kuvaukset Jätevesiviemärin saneeraus Jätevesiviemärin saneerausmateriaalit Jätevesiviemärin pitkä-, pätkä-, sukka-, muotoputki- ja pakkosujutus tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisia saneeraukseen suunniteltua uutta saneerausputkea käyttäen. Putken lujuus määritellään suunnitellun tavoitelujuuden mukaan. 18

19 Jätevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet Jätevesiviemärin puhdistus Saneerattavan putken puhdistaminen tehdään työhön sopivilla laitteistoilla. Puhdistamisen tulee ulottua puhdistettavan putken sisäpintaan asti. Puhdistustyö ei saa heikentää saneerattavaa putkirakennetta. Puhdistustulos tarkastetaan videokuvaamalla. Jätevesiviemärin sujutuskelpoisuuden varmistaminen Saneerattavan putken sisäpinnan tulee olla puhdistettu saostumista, epäpuhtauksista, juurista, liitospäistä yms. Saneerattavan putken poikkileikkausmittojen ja niiden mahdollisten muutosten selvittäminen tulee tehdä ennen saneeraustyöhön ryhtymistä. Saneerattavan putken poikkileikkauksen tulee olla riittävän suuri sujutusputken vetoa/työntöä varten. Kaivojen sujutuskelpoisuuden varmistaminen Sujutusvälillä olevien tarkastuskaivojen pohjien tulee mahdollistaa kaivon läpi menevä, siitä alkava tai siihen päättyvä saneerausputken asennus. Kaivojen pohjan muodot tulee tarkastaa ja tarvittaessa pohjakourua avartaa sujutusputken asentamisen mahdollistamiseksi. Avartaminen tulee tehdä ottaen huomioon tarkastuskaivon rakenteellinen kunto. Ohipumppauksen järjestäminen Mikäli jätevesiviemärin saneeraustoimenpiteet vaativat, tulee viemärivesille järjestää saneeraustöiden ajaksi ohipumppaus. Ohipumppaukseen käytettävän kaluston tulee soveltua ja olla kapasiteetiltaan riittävä viemärivesien pumppaukseen ottaen huomioon myös mahdollisten sateiden aiheuttamat tulvatilanteet. Jatkuvaa pumppausta varten tulee järjestää riittävä päivystys mahdollisten käyttöhäiriöiden varalta. Ohipumppauksen edellyttämät rakenteet on toteutettava siten, että niistä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Ohipumppauksen suunnittelussa on otettava huomioon mm. järjestelyn kesto, ympäristöolosuhteet sekä vuodenaika. Lyhytaikainen saneerattavan johdon käyttökeskeytys voidaan tehdä tulppaamalla. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että tulppaaminen ei aiheuta häiriöitä ja vahinkoa liittyjille Sujutusputkien asentaminen ja kaivojen saneeraus Saneeraustyöt tulee tehdä siten, että olemassa olevaan eikä saneerattavaan verkkoon jää mitään työn aiheuttamia jäänteitä, jotka voivat aiheuttaa myöhemmin verkostossa toimintahäiriöitä. Saneerattavan putkiosuuden sujutus tulee tehdä välittömästi linjan pesun jälkeen. Sujutetut putkiosuudet tulee videokuvata ennen työn luovutusta. Sujutusputkien asentaminen Pätkä-, sukka- ja muotoputkisujutus pyritään aina ensisijaisesti tekemään tarkastuskaivosta käsin. Mikäli jätevesiviemärin sujuttaminen tarkastuskaivosta käsin ei ole mahdollista, voidaan sujutus suorittaa asennuskaivannosta käsin. Käytettäessä sujutussukkaa, sujutussukan päät leikataan auki ja tasataan sekä liittyvien putkien päät avataan heti sujutetun sukan kovetuttua. 19

20 Sujutusputket tulee ohjata saneerattavaan linjaan siten, ettei niihin sujutuksen aikana tule haitallisia naarmuja eikä muita mekaanisia vaurioita. Sujutusputkeen ei saa kohdistua saneeraustoimenpiteen edellyttämiä vetovoimia suurempia rasituksia. Mikäli sujutuksessa käytetään vetokalustoa, tulee se varustaa vaijerirullilla ja veto-päällä sekä huolehtia kaluston asianmukaisesta tuennasta. Välitilan täyttö Välitilan täyttötarve arvioidaan tapauskohtaisesti, mikäli saneerattavan ja saneeraus-putken väliin jäävä tyhjä tila on 50 mm tai suurempi. Välitila täytetään vaahtobetonilla rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Sujutetulle putkelle sallittua pumppauspainetta ei saa ylittää välitilan täytön yhteydessä. Päätoteuttaja esittää tilaajalle teoreettisen arvion vaahtobetonin menekistä ennen täyttötyön aloittamista. Vaahtobetonin toteutunut menekki ei saa ylittää yli 20 % esitetystä teoreettisesta menekistä. Välitilan täytön jälkeen tulee varmistaa esim. videokuvauksella, ettei täyttömateriaali pääse valumaan liittyviin viemärilinjoihin. Kaivojen uusiminen auki kaivamalla Uusittavan kaivon ympärystä kaivetaan auki ja vanhat kaivorakenteet puretaan. Tilalle asennetaan uusi tarkastuskaivo suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Kaivoasennusten täyttötyöt tehdään InfraRYL 2006 kohdan Kaivantojen täytöt mukaisesti. Saneerauskaivon asentaminen vanhan kaivon sisään Saneerattavan kaivon pohja avarretaan korjauskaivon vaatiman tilan mukaiseksi. Saneerauskaivoina käytetään joko 400 mm tai 560 mm hitsattavaa muovikaivoa suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Kaikki olemassa olevat putkiliitokset liitetään tiiviisti uuteen saneerauskaivoon, ellei suunnitelma-asiakirjoissa tai rakennuttajan edustaja toisin ohjeista. Kaivojen välitilan täytöstä päätetään tapauskohtaisesti. Saneerauskaivo varustetaan valurautakannellisella 315 mm tai 400 mm teleskooppi-putkella. Mikäli myös alkuperäinen betonikaivon valurautakansisto sekä kaivorakenteet jäävät paikalleen, saneerauskaivo voidaan vaihtoehtoisesti varustaa myös muovikannella. Nykyinen betoninen tarkastuskaivo voidaan sujuttaa läpi, mikäli kaivoon ei tule läpivirtausyhteiden lisäksi muita liittymiä ja käyttöön jäävien tarkastuskaivojen välimatka ei muodostu läpisujutuksen jälkeen yli 80 metriä pidemmäksi. Läpisujutettu tarkastuskaivo täytetään murskeella, kartio, korokerenkaat sekä kansisto poistetaan ja käytöstä poistetun kaivon ympäristö viimeistellään vastaamaan muuta ympäristöä (asfaltointi, nurmetus tai yms.). Nykyisen kaivon läpisujuttaminen ja täyttäminen Nykyinen jätevesikaivo voidaan sujuttaa sujutusputkella läpi, mikäli kaivoon ei tule runkolinjan lisäksi muita liittymiä ja jäljelle jäävien tarkastuskaivojen välimatka ei muodostu yli 80 metriä pidemmäksi. Läpi sujutettavasta kaivosta poistetaan sekä kansisto että kartio ja se täytetään maamassoilla vastaamaan ympäröivän täytön maakerroksia. Kaivon sementtilaastivuoraus Ennen kaivon sementtilaastivuorausta (ruiskubetonointi), saneerattavan kaivon seinämistä puhdistetaan kaikki epäpuhtaudet ja irtonainen aines. Ruiskubetonin koostumuksen tulee olla ruiskutukseen sopivaa ja betonointi tulee tehdä aina kosteaa pintaa vasten. Ruiskutus tulee tehdä ohuina kerroksina, jotta tuore betonimassa pääsee kiinnittymään hyvin kaivon seinämiin. 20

21 Ruiskubetonin lujuusluokan tulee olla vähintään K30 ja valmiin pinnoituksen puristuslujuuden kahden vuorokauden kuluttua vähintään 2 MPa. Ruiskutuksen jälkeen pinnoille jääneet hukkaroiskeet poistetaan ja pinnoitus viimeistellään Saneerattu jätevesiviemäri Jätevesiviemärin saneerausputkelta vaadittavat materiaalivaatimukset on esitetty tämän työselostuksen kohdassa Jätevesiviemäriputket, yleistä, Viettoviemärit. Saneeratun jätevesiviemärin tiiveyden tulee täyttää tämän työselostuksen kohdan Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, Viettoviemärit tiiviysvaatimukset. Sujutetun putken muodon ja korkeusaseman tulee olla suunnitelman mukaiset. Putken suurin sallittu muodonmuutos pyöreäksi suunnitellusta putkesta saa olla enintään 8 %. Muotoputkea käytettäessä sujutetun putken muodon tulee noudattaa saneerattavan putken muotoa. Sujutetulle putkelle tehtävä TV kuvaus tulee tehdä sellaista laitteistoa käyttäen, että saneeratun putken pinnan laatu voidaan todeta, todelliset putken sisämitat mitattua, mahdollinen muodonmuutos havaittua sekä saneerausputken asettuminen saneerattavaa putkea vasten todettua Vesijohdot Vesijohtoputkistot Vesijohtoputket, yleistä Vesijohtoputkina käytetään suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaisia uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan SFS -laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, putkiyhteitä, laitteita ja tarvikkeita. Putkijärjestelmän komponenttien tulee noudattaa standardin SFS-EN 805 määritteitä ja vaatimuksia. Putkien kuljetus ja säilytys tulee tapahtua ohjeiden ja normien mukaisesti. Vesijohtoputket ovat sellaisia, että käyttöön otettavassa vesijohdossa veden laatu säilyy annetut viranomaisvaatimukset täyttävänä veden hygieenisyyden ja muun laadun osalta. Vesijohtoputkien muotokappaleina käytetään EN- standardoituja, putkien valmistajan suosittelemia, tehdasvalmisteisia putkiyhteitä tai suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti tehtyjä osia. Ellei suunnitelmaasiakirjoissa ole muuta esitetty, materiaali ja pintakäsittely ovat vastaavat kuin putkilla. Työmaalla asennettavissa tiivisteissä on riittävät merkinnät käytettävään putkeen soveltuvan tiivisteen tunnistamiseksi Muoviset vesijohtoputket Vesijohtoputkien tulee olla standardin SFS-EN mukaista polyeteeniputkea (PE-putkea). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Vesijohtojen paineluokka on PN

22 Liitokset tehdään vetoa kestävinä liitoksina puskuhitsaamalla, sähköhitsausyhteillä tai laippa-/muhviliitoksilla. Irtolaipat, pultit, mutterit ja aluslevyt ovat haponkestävää terästä SS2343. Muotokappaleina käytetään ensisijaisesti ruiskupuristettuja muotokappaleita. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lohkohitsattuja muotokappaleita, jotka on valettava betoniin tai tuettava muuten. Muoviputkien hitsaustöitä tekevällä tulee olla Muoviteollisuus ry:n muoviputkien hitsauksen laadunvalvontajärjestelmän neuvottelukunnan myöntämä muovihitsaussertifikaatti. Urakoitsijan tulee esittää töiden tekijät todistuksineen. Rakennuttaja tekee arvioinnin ja voi kieltää töiden suorittamisen, jos näytöt osaamisesta eivät ole rakennuttajan mielestä riittävät. Taivutettaessa putkea putken vaakageometria saa poiketa mittalinjasta enintään 0,50 m. PE -putken pienin sallittu taivutussäde on 50 x putken ulkohalkaisija Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Vesijohdon sulkuventtiileinä käytetään maahan asennettavaksi tarkoitettuja, suoraa mallia olevia kumiluistiventtiilejä. Venttiilit hyväksytetään rakennuttajalla ennen hankintaa. Venttiilien sijainti merkitään merkkikilvillä rakennuttajan ohjeiden mukaan. Venttiilien paineluokka on PN10. Venttiilien tulee olla suojattuja siten, että ne soveltuvat maa-asennukseen. Venttiilit tulee varustaa maanpintaan ulottuvalla lämpöeristetyllä karanjatkovarrella ja venttiilihatulla. Katualueilla karanjatkovarsi tulee lisäksi suojata Ø110 mm PEsuojaputkella Palopostit Paloposteina käytetään joko yhdellä nousuputkella varustettua maanpäällistä palopostia tai vaihtoehtoisesti kaivoon asennettavaa maapalopostia, joka viemäröidään rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Palopostien tulee olla itsetyhjentyviä ja ne varustetaan erillisellä etusulkuventtiilillä. Palopostin haaroituskappaleen tai liitossatulan molemmin puolin tulee runkovesijohtoon asentaa sulkuventtiilit Vesijohtojen asennusalusta Asennusalusta tehdään InfraRYL kohdan Asennusalustat mukaisesti Vesijohdon rakentaminen Vesijohtoputken asentaminen Vesijohto asennetaan siten, että putken vaakasuoraan mitattu vapaa etäisyys muista vesijohto- ja viemäriputkista on 200 mm ja kaivoista muhvin kohtaa lukuun ottamatta vähintään 100 mm (InfraRYL kuvat 31300:K3 ja 31300:K4). Vesijohtojen asentamisessa noudatetaan putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Putket asennetaan niin, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Liitoskohtiin kaivetaan syvennykset liitoksia ja asennustyötä varten. 22

23 Vesijohdon huuhtelu ja desinfiointi Vesijohto on huuhdeltava ennen painekoetta ja desinfiointia. Vesijohdot desinfioidaan ennen verkkoon liittämistä ja käyttöönottoa. Desinfiointi suoritetaan InfraRYL-julkaisun kohdan mukaisesti. Luvan vesijohtojen käyttöönotolle antaa hyväksyttyjen laboratoriotulosten perusteella rakennuttajan määräämä työkohteen valvoja Vesijohdon saneeraus Vesijohdon saneerausmateriaalit Pitkä- ja pakkosujutuksessa käytettävien putkimateriaalien osalta noudatetaan kohdan Vesijohtoputkistot vaatimuksia. Vesijohtojen sementtilaastivuoraussaneerauksessa sementtinä käytetään vesijohtomateriaaliksi soveltuvaa sementtiä. Runkoaineena käytetyn hiekan tulee olla rapautumatonta. Käytettävällä sementtilaastilla tulee olla sellaiset ominaisuudet, että se kovetuttuaan täyttää juomavesikäyttöön tarkoitetut laatu- ja materiaalivaatimukset. Laastissa mahdollisesti käytettävien lisäaineiden soveltuvuus juomavesikäyttöön tulee aina osoittaa erikseen Vesijohtosaneerauksen valmistelevat toimenpiteet Saneerattavan putken puhdistaminen tulee tehdä työhön sopivalla laitteistolla siten, että puhdistamisen jälkeen saneerattavaan putkeen ei jää teräviä reunoja. Saneerattavan putken poikkileikkauksen tulee olla riittävän suuri sujutusputken vetoa varten. Ennen sementtilaastivuorausta puhdistustulos tulee tarkastaa videokuvaamalla. Sementtilaastivuoraussaneerauksessa saneerattavan johdon sisäpinnan tulee olla puhdas kaikista saostumista ja epäpuhtauksista. Puhdistamisen tulee ulottua saneerattavan putken sisäpinnan materiaaliin asti. Puhdistustuloksen tulee vastata puhdistusastetta Sa2½ (SFS-ISO , metallipintojen puhdistusaste). Puhdistuksen jälkeen putken sisäpinnan tulee olla kirkas. Saneeraustöiden aikainen vedenjakelu toteutetaan kohdan 6.2 Väliaikainen vedenjakelu mukaisesti Asentaminen Vesijohdon saneeraustöiden aikana avoimien putkien päissä tulee olla tiivis suojatulppa, joka estää epäpuhtauksien pääsyn putkeen ja on rakenteeltaan sellainen, että se ei missään olosuhteissa voi jäädä tai joutua putkeen. Pitkä- ja pakkosujutus tehdään erillisestä työkaivannosta käsin. Tarvittaessa saneerattavien putkien päät tulee tukea sujutuksen ajaksi. Sujutuksessa käytettävä vetokalusto tulee varustaa vaijerirullilla ja vetopäällä sekä huolehtia kaluston asianmukaisesta tuennasta. Sujutusputki ohjataan saneerattavaan linjaan siten, ettei siihen sujutuksen aikana tule haitallisia naarmuja eikä muita mekaanisia vaurioita. Sujutusputkeen ei saa kohdistua saneeraustoimenpiteen edellyttämiä vetovoimia suurempia rasituksia. 23

24 Vesijohtojen sementtilaastivuoraus tulee tehdä ainoastaan kyseiseen käyttötarkoitukseen suunnitellulla laitteistolla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ruiskubetonilaitteiston kykyyn tehdä mahdollisimman tasalaatuista ja paksuudeltaan vaaditunlaista pinnoitetta. Vesijohtojen sementtilaastivuoraus tulee suorittaa mahdollisimman pian saneerattavan vesijohdon puhdistamisen ja videokuvauksen jälkeen puhtaaseen ja kosteaan pintaan yhtenäisinä työosuuksina. Sementtilaastin ruiskutusta ei saa tehdä saneerattavan putken sisäpinnan ollessa kuiva. Urakoitsijan velvollisuuteen kuuluu nykyisten tonttivesijohtojen liittäminen uusittaviin runkolinjoihin (liitoskohtana yleensä vesijohdon satula). Liitoskohdasta kaikki työt kiinteistölle päin luetaan tonttijohtojen saneeraamiseksi, josta urakoitsijan tulee sopia erikseen kiinteistön omistajan kanssa, joka vastaa kokonaisuudessaan ko. töistä aiheutuvista kuluista. Mikäli tonttijohdon tai tonttisulkuventtiilin liittäminen saneerattavaan runkojohtoon on mahdotonta ilman tonttijohdon tai tonttisulkuventtiilin uusimista, tulee urakoitsijan tiedottaa asiasta viipymättä rakennuttajan valvojaa. Rakennuttajan valvoja toteaa ja dokumentoi tilanteen työkohteessa, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan ko. kiinteistön omistajaa Saneerattu vesijohto Vesijohdon saneerausputkelta vaadittavat materiaalivaatimukset on esitetty tämän työselostuksen kohdassa Muoviset vesijohtoputket. Saneeratun putken paineluokan tulee täyttää suunnitelma-asiakirjoissa esitetty vaatimukset. Mikäli suunnitelmissa ei ole ilmoitettu vaadittavaa paineluokkaa, tulee sen olla PN 10. Sujutetun muoviputken suurin sallittu muodonmuutos pyöreäksi suunnitellusta putkesta saa olla enintään 8 %. Sementtilaastivuorauksen lujuusluokan tulee olla K40 ja valmiin pinnoituksen puristuslujuuden tulee kahden vuorokauden iässä olla vähintään 2 MPa. Vuorauspinnan tulee olla tasainen eikä siinä saa esiintyä virtausta häiritseviä aaltoja. Valmiin sementtilaastivuorauksen paksuuden tulee olla seuraavan taulukon (lähde: KIWA BRL-K770/02) mukainen: Putken nimellismitta (NS) Vuorauksen paksuus Toleranssi Valurautaputkille NS < 250 mm 3,0 mm + 2,0 mm Teräsputkille NS < 150 mm 3,0 mm + 2,0 mm 150 < NS < 300 mm 4,0 mm + 2,5 mm 24

25 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tiiviyskoe Ennen käyttöönottoa vesijohdoille tehdään toimenpiteet seuraavassa järjestyksessä: 1. puhdistus 2. tiiviyskoe 3. tarvittaessa desinfiointi ja 4. otetaan sekä esitetään rakennuttajalle hyväksytty vesinäytetulos. Johto-osuus huuhdellaan ennen painekoetta ja desinfiointia. Kaikille vesijohdoille tehdään tiiviyskoe vesipainekokeena standardin SFS 3115 mukaisesti (InfraRYL ). Desinfiointi tehdään painekokeen jälkeen ennen käyttöönottoa. Käyttöönottonäyte tutkitutetaan laadunvarmistuksen omaavassa ja hyväksytyssä laboratoriossa. Urakoitsijan tulee esittää hyvissä ajoin ennen tiiveyskokeen alkamista yksityiskohtainen suunnitelma kokeen suorituksesta. Painekokeet suoritetaan rakennuttajan edustajan läsnä ollessa ja niistä laaditaan pöytäkirja. Urakoitsijan on tarvittaessa esitettävä mittareista voimassa olevat kalibrointitodistukset rakennuttajalle. Ennen huuhtelua putken tulee olla tuettu siten, että se kestää huuhtelusta ja painekokeesta aiheutuvat rasitukset. Painekokeessa tarvittavana vetenä käytetään vettä, joka johdetaan kulloisellekin koeosuudelle lähimmästä toimivasta vesijohdosta. Sementtilaastivuoratuille vesijohdoille suoritetaan paine-/tiiveyskoe alueen normaalilla verkostopaineella. Lisäksi pinnoitetuille vesijohdoille tehtävä videokuvaus tulee tehdä sellaista puhdasvesikäyttöön tarkoitettua kuvauslaitteistoa käyttäen, josta voidaan todeta saneeratun putken pinnan laatu sekä mitata todelliset putken sisämitat. Tarkemittaukset Vesijohdon tarkemittaukset suoritetaan luvun mukaisesti. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajalle vähintään kahta viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Kaikkien putkien merkinnät voivat olla samassa metallisessa tolpassa selvästi erottuvin merkinnöin. Merkinnät tulee suorittaa HS-Veden tarkemittausohjeen mukaisesti. Valokuvaaminen Putkien risteyskohdat ja -kaivot sekä muut merkitykselliset kohdat tulee valokuvata ja yksilöidä HS- Veden tarkemittaus- ja dokumentointiohjeen mukaisesti. Puutteellisesta dokumentoinnista tilaaja voi asettaa urakoitsijalle sanktiomaksun, jonka suuruus on 300 euroa per puuttuva kohde (valokuva tai mittausaineisto). 25

26 Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset ja koetulokset Tonttijohdot Urakka-alueen kiinteistöiden tonttiliittymien vastuurajat sijaitsevat pääosin runkojohdoissa eli kiinteistö vastaa kustannuksellaan tonttijohtojen kunnossapidosta ja uusimisesta. Urakoitsijan velvollisuuteen kuuluu nykyisten tonttijohtojen liittäminen uusittaviin runkolinjoihin (viemärin liitoshaara ja vesijohdon satula). Liitoskohdasta kaikki työt kiinteistölle päin luetaan tonttijohtojen saneeraamiseksi. Tontilla tehtävät työt eivät sisälly urakkaan, mutta kiinteistön omistaja voi halutessaan sopia urakoitsijan kanssa erillissopimuksella kiinteistöllä tehtävistä töistä. Kiinteistöille tehtävät työt eivät saa kuitenkaan vaikuttaa pääurakan aikatauluun. Mikäli tonttijohdon tai tonttisulkuventtiilin liittäminen saneerattavaan runkojohtoon on mahdotonta ilman tonttijohdon tai tonttisulkuventtiilin uusimista, tulee urakoitsijan tiedottaa asiasta viipymättä rakennuttajan valvojaa. Rakennuttajan valvoja toteaa ja dokumentoi yhdessä urakoitsijan kanssa tilanteen työkohteessa, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan ko. kiinteistönomistajaa. Kiinteistöviemäreiden liitokset tehdään saneerattavaan runkolinjaan ensisijaisesti kaivoliitoksina. Mikäli kiinteistöviemärin liitostyöt joudutaan tekemään putkiliitoksena, tehdään liitos runkoviemäriin nähden myötävirtaan (esim. y-haaraliitos). Kohtisuoria putkiliitoksia (t-haaraliitokset) runkoviemäriin tulee välttää tukkeutumisriskin takia. Urakoitsija sitoutuu tekemään antamallaan erillistarjouksella tonttijohtojen saneeraukset niiden kiinteistöjen osalta, jotka sen erikseen urakoitsijalta tilaavat. HS-Vesi 26