Marraskuun viimeisenä maanantaina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marraskuun viimeisenä maanantaina"

Transkriptio

1

2 2 Pääkirjoitus UUTTA KOHTI Päättyvä vuosi on ollut Porin 450-vuotisjuhlavuosi, mutta ennen kaikkea uudistuvan kaupunkiorganisaation ja seudullisen yhteistyön vuosi. Juhlavuoden eri tapahtumista jäi paljon mieliimme muistojen albumiin, mutta myös paljon konkreettista: kaupunginvaltuuston juhlapäätös uuden uimahallin rakentamisesta, uudet patsaat raatihuoneen luona ja torilla, uusiutunut Reposaaren lomaasuntomessualue. Porin kaupungin organisaatio uudistuu monilta osin. Vuoden 2009 alusta aloittavat toimintansa perusturvatoimi, ympäristövirasto, keskitetty ajoneuvohallinta ja kulttuuritoimi. Länsirannikon Koulutus Oy, alansa laaja-alueisin toimija Suomessa, aloittaa niin ikään toimintansa. Porin kaupunkiseudun seudullinen yhteistyö astui merkittävin harppauksin eteenpäin. Hyvin ripeästi valmisteltiin kuntien yhteistyönä Paras-kaupunkiseutusuunnitelma, jossa keskityt- tiin asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen. Lanseerasimme uuden rusetti-käsitteen kuvaamaan kaupunkiseutumme muotoa. Kaupunkiseutusuunnitelmamme sai arvoisensa tunnustuksen myös valtakunnallisessa arvioinnissa, jossa se sijoittui sarjassaan jaetulle hopeasijalle. Kaupunkiseutusuunnitelman täytäntöönpano ei myöskään jää pöytälaatikkoasteelle, vaan uudistunut karhukuntayhteistyön malli tulee takaamaan sen, että suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain jokaisen kunnan valtuustossa. Suunnitelman ohjausryhmänä tulee toimimaan kunnanhallitusten puheenjohtajista muodostuva karhukuntaneuvosto, jossa myös kunnanjohtajilla on läsnäolo-oikeus. Tällä mahdollistetaan uudenlainen horisontaalinen vuoropuhelu keskeisten luottamushenkilöiden kesken ja samalla toivotaan luottamushenkilöiltä entistä vahvempaa sitoutumista seudulliseen yhteistyöhön. Marraskuun viimeisenä maanantaina tehtiin Noormarkun ja Porin valtuustoissa historiallinen päätös: Noormarkku liittyy Poriin lukien. Uusi asukkaan kaupunki mahdollistaa Satakunnan keskuskaupungin kehittymisen dynaamisemmaksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa yhä enemmän asumisen ja yrittämisen vaihtoehtoja. Noormarkun asema suomalaisessa teollisuushistoriassa on ainutlaatuinen. Hymykuoppa Satakunnan poskessa, kuten Noormarkun kunnan mainoslause kuuluu, tulee säilymään, jatkossa osana Porin kaupunkia. Kuntaliitoksen täytäntöönpano vaatii paljon meiltä kaikilta, niin porilaisilta kuin noormarkkulaisilta. Valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaiset toimenpiteet tulee valmistella ja panna täytäntöön. Noormarkun henkilöstöä tietysti kiinnostaa tuleva työpaikka. Niin sanottu sopimus kuin kuntajakolakikin takaavat vahvan työsuhdeturvan. On selvä, että hyvin monen Noormarkun kunnan työntekijän työpaikka ja tehtävä säilyvät nykyisellään. Useimmat palvelut tuotetaan siellä missä ennenkin, eikä tavallinen kuntalainen palvelujen käyttäjänä välttämättä edes huomaa kuntaliitoksen tapahtuneen. Täytäntöönpanon selkeää vastuutusta ja niin sisäisen kuin ulkoisenkin viestinnän tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, jotta liitosprosessista tulee mahdollisimman onnistunut. Monia tapahtumia sisältänyt juhlavuosi ja monia merkittäviä päätöksiä muassaan tuonut muutosten vuosi on nyt päättymässä. On aika hiljentyä hetkeksi joulun sanoman äärelle ja unohtaa arjen kiireet ennen kuin uusi vuosi ja uudet haasteet taas koittavat. Toivotan kaikille Karhunpalveluksen lukijoille rauhallista joulua ja onnea vuodelle Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kiitos kullekin säädylle Pelasin heinäkuussa viihdekonsertin jälkeisenä päivänä jalkapalloa muusikko Tommi Läntisen kanssa. Muun lomassa kysyin, oliko hän kuullut konsertistamme. Joo kaveri soitti ja kertoi. Menestys ei ollut minulle yllätys. Pori on musiikkikaupunki, kuului vastaus. Palaute oli kesän päivinä Poria ylistävä. Jopa nekin, jotka katsoivat kilpailijoina viihdekonserttia, Santanaa, SuomiAreenaa, suitsuttivat: te osaatte, te onnistutte. No, mehän tiedämme, että Porissa ei bruukata noin höövelisti asioita ilmaista. Yritän olla realisti, kun sanon viihdekonsertin olleen merkittävä paalu kaupungin 450-vuotisessa historiassa. Markkinoiden puristaessa pääasia on tietysti leipä, mutta kyllä sirkushuvejakin saa olla vissi määrä jonkin asteen porilaista samassa salissa ei ole aivan viikottainen ilmiö. Yleisöstä pursusi täkäläinen verhottu ylpeys ja tyytyväisyys. Ei takki auki -tyyliin, ei oululaista tai kuopiolaista yliampuvaa itsetyytyväisyyttä. Iha vaa porilaisee mallii. Kesällä meillä oli paljon vieraita, jotka näkivät mitä täällä tapahtui. Maaliskuussa kaupungin syntymäpäivänä me juhlimme omalla porukalla, samoin Porin päivän tienoilla. Porin ja lähikuntien asukkaat ovat olleet hienosti mukana monissa tapahtumissa, säästä ja muista rasitteista huolimatta. Juhlavuosi osoitti vakuuttavasti, että porilaiset eivät ole mistään innostumattomia kotona nyhjääjiä. Aivan oman kiitoksensa ansaitsevat ne kuorot ja muusikot, jotka ovat pönkittäneet Porin kulttuurikaupungin kuvaa komeilla konserteillaan. Menestys on ollut kiistaton. Juhlavuoden otsikoissa lapset ja nuoret olivat erityisasemassa. Suunnitelmat myös toteutettiin. Syyskuussa meillä oli niin paljon toimintaa lapsille, että paikalliset tiedotusvälineetkin putosivat kärryiltä. Pienet koululaiset saivat Markus Majaluoman kirjan, Nelostuotteen lautapelin ja heille järjestettiin konserttien sikermä. Päiväkotien lapset istuttivat kolme juhlametsää eri puolille kaupunkia. Avoimessa ja peruspiirteiltään matalassa kaupungissa ne tulevat olemaan hyödyllinen muisto juhlavuodesta. Millainen muisto onkaan viisivuotiaalle, joka voi käydä elämänsä varrella käydä katsomassa oman puunsa vointia? Olen täysin varma, että lasten ja nuorten paikallisidentiteetti on Porissa vahvistunut vuoden 2008 aikana. Ehkä se auttaa siihen epidemiaan, jota näytetään edelleen levitettävän. Että Porissa elämä olisi niin pirun tylsää, mutta autuus avautuu, kun pääsee keravalle, korsoon tai matinkylään. Tai kontulaan. Siellä poliitikot ovat sivistyneitä, kerrostalot länsimaalaisia ja kulttuurikokeilut saavat kaikki pyytämänsä rahat, jopa enemmän kuin ymmärtävät anella. Porista ja porilaisuudesta on hyvä käydä keskustelua juhlavuoden jälkiloimuissa. Yksi juhlavuoden onnistumisen perusta on ollut sen avoimuus. Ovet ovat olleet selkosenselällään kaikille tekemistä janonneille. Rahalla ei ole mässäilty, halu ja tahto ovat olleet tärkeimmät. Valmistaudumme juhlavuoden jouluun varovaisissa, jopa ankeissa tunnelmissa. Me, jotka muistamme 1990-luvun alun syöksykierteen, kysymme huolestuneina: joko taas? Silloin saimme markkinoiden iskusarjoja yli kaiken kohtuuden. Emme jää osattomiksi tälläkään kertaa, mutta usko paremmasta kannattaa säilyttää. Kiitän kaikkia päättymässä olevasta vuodesta, porilaisia ja muitakin. Ja edelleen: järjestöjä, harrastusporukoita, rokkibändejä, hallintokuntia, kaupungin palveluksessa olevia Teitte komean vuoden. Nyt entisen sällin tapaan: hyvät pyhät! Teksti Tapio Furuholm

3 3 Henkilöstöasioita Työterveyshuollon liikelaitos - palveluksessamme Porin seudulla työterveyshuoltoliikelaitoksen syntyminen ilmentää osaltaan sitä murrosta, mikä kunta-alalla on laajemminkin käynnistynyt. Palvelujen saatavuuden takaamiseksi palvelut on järjestettävä yhdessä. Porin, Ulvilan, Luvian, Noormarkun, Pomarkun ja Merikarvian yhteinen työterveysliikelaitos Satakunnan työterveyspalvelut aloittaa toimintansa Henkilöstöhallinto on työskennellyt työterveyshuollon parantamiseksi. Olemme painottaneet erilaisissa ohjelma- ja päätöslauselmissa, että henkilöstön työhyvinvoinnin merkitys tulee edelleen kasvamaan. Työterveyshuolto on tärkein kumppanimme tulevaisuudessa tukiessamme työssä jatkamista. Henkilöstömme ikääntyy nopeasti ja meillä on suuri tarve saada väkemme pysymään työkuntoisena. Myös meitä kuntatyöntekijöitä vaanivat työelämän kiire ja koettu resurssien niukkuus alati lisääntyviin vaatimuksiin nähden. Millainen uusi Satakunnan työterveyspalvelut -liikelaitos on? Vastaajana on vt. johtaja, apulaisylilääkäri Tuula-Maria Asikainen: Liikelaitos on asiantunteva, palveleva ja asiakassuuntautunut. Meillä työskentelee yhteensä 38 henkilöä, mm. yhdeksän lääkäriä ja 15 työterveyshoitajaa. Laitoksen miehitys tuntuu olevan hyvällä tasolla? Kyllä, tästä on hyvä aloittaa. Meillä on ennestään hyviä ammattilaisia. Olemme myös onnistuneet rekrytoimaan uusia osaajia. Meillä on erinomainen joukko. Paitsi kuntien palveluksessa olevia työntekijöitä, liikelaitoksen asiakkaina on myös yrityksiä. Paljonko teillä on asiakkaita kaikkiaan? Henkilöasiakkaita on yhteensä n ja yrityksiä n Entä tilat, mihin osoitteeseen kannattaa suunnistaa, jos tarvitsee työterveyshuoltoa? Porin toimipisteemme sijaitsevat tammikuun loppuun saakka sekä Antinkatu 7:ssä että Maantiekadulla, lukuun ottamatta työfysioterapeutteja, jotka pääsevät uusiin tiloihimme jo vuoden alussa. Uudet tilamme Porissa sijaitsevat Puuvillan entisessä värjäämössä. Muuton myötä toteutuu työterveyshuollon pitkäaikainen toive tarkoituksenmukaisemmista tiloista. Ulvilassa toiminta siirtyy ns. Mukulatorin kiinteistöön. Muissa kunnissa toimipaikat säilyvät ennallaan. Mikä nyt sitten muuttuu Porin kaupungin työntekijöiden kannalta? Erityisesti keskitymme siihen, että toimintamme varmistaa terveellisen ja turvallisen työn. Työympäristöön ja työhön liittyviä terveysvaaroja ja haittoja ehkäistään ennalta. Tulemme näkymään työpaikoilla entistä Työterveyslääkäreitä, hoitajia, työfysioterapeutteja, psykologi ja avustajia viikkopalaverissa: Avoin vuorovaikutus on tärkeää! enemmän. Tavoitteenamme on kehittää myös muuta palvelua. Porrastamme akuuttitarpeen sairaanhoitopalveluita. Tavoitteena on, että pystymme samana päivänä, jolloin meihin otetaan yhteyttä, selvittämään hoidontarpeen ja jatkotoimenpiteet. Yksittäisen työntekijän osalta tavoitteena on terveyden, sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Miten siis minun pitää menetellä ensi vuoden alussa, jos tarvitsen palveluanne? Soita ajanvaraukseen, puhelinnumero on Lisäämme väkeä vastaamaan ensitiedusteluihin. Puhelimitse saat ohjauksen jatkotoimenpiteisiin. Työterveyshuolto siis keskittyy työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon? Aivan oikein. Keskitymme heti alkuvuodesta niiden työyhteisöjen työolosuhteiden selvittämiseen, joissa on ollut keskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja. Jatkossa teemme nykyistä tiiviimmin yhteistyötä hallintokuntien kanssa. Olemme henkilöstöpalveluiden kanssa sopineet kumppanuuteen perustuvasta menettelystä. Toimenpiteiden toteutumista seurataan yhteisesti sovituin mittarein ja arvioidaan yhdessä tavoitteiden toteutumista Yksittäisen työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen toteutuu työyhteisön ennaltaehkäisevässä työssä sekä yksilötason vastaanottotoiminnassa. Tulemme kaikessa toiminnassamme tukemaan mm. kaupungin varhaisen tuen toimintamallin käyttöä ja motivoimaan henkilöstöä terveyttä ylläpitäviin ja parantaviin elintapoihin Työterveyshuollon laajuudesta ja laadusta tehdään sopimus liikelaitoksen ja Porin kaupungin välillä. Työnantaja tarjoaa työntekijöilleen edelleen ns. kokonaisvaltaisen työterveyshuollon. Tämä tarkoittaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Teksti Helena Metsälä Kuva Eetu Henttonen Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut. Lain mukaan työterveyshuollon tulee yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä edistää työyhteisön toimintaa. Rooman matka arvottu Jännitys tiivistyy - kuka onkaan onnellinen voittaja? Onnettarina henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä ja apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen. Kuntokorttien arvonta Virallisina valvojina Hannu Liukonen ja Aulis Laaksonen Palkinnot: Voittaja: 1. Rooman matka Henry Koivula, TPK 2. Polkupyörä, naisten Hanna Ojanen, koulutusvirasto (Satakunnan Pyörätalo) 3. Ässien kausikortti Aarto Virtanen, pelastuslaitos 4. Narukerän kausikortti Marika Hakamäki, terveysvirasto 5. Euromasterin lahjakortti, Tarja Arvonen, rakennusvalvonta Ulkoilupusero, naisten Ilmi Humisto, terveysvirasto 7. Joogaan kuukausikortti Arja Siitari-Kuusisto, TPK 8. Kymppikortit Kunnon Fiilis Sirpa Haapatie, sosiaalikeskus Pori Halli Martti Kataja, talouspalvelut Piukat Paikat Mirja Paattimäki, sosiaalikeskus Fysio Center Mikael Marja Silvasti, sosiaalikeskus Senior Center Maarit Virtanen, TPK 9. Porin teatteri, Marita Halmela, koulutusvirasto 2 kpl vapaalippuja Palkitseminen tapahtuu TERVE! kampanjan ulkoilutapahtumassa, tekojääradalla klo 19 alkaen. ONNEA VOITTAJILLE!

4 4 Henkilöstöasioita Tämän porukan johdolla Porin perusturva pistetään liikkeelle. Vasemmalta vs. hoiva-, hoito- ja sairaalapalveluiden johtaja Matti Kukola, perusturvajohtaja Terttu Nordman, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Ritva Välimäki, terveyspalveluiden johtaja Esko Karra, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Jarmo Viljanen ja apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen Kooltaan kuin dinosaurus Tarjonnaltaan kuin hypermarket Yhdistyvä perusturva l työntekijää l 40 % kaupungin henkilöstöstä l 240 miljoonaa euroa / menot 2009 (esitys) l 42 % menoista / 2009 (esitys) l 1.2 miljoonaa / hoitopäivää, vastaanottoa... Porin perusturvan perustamisen eli kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen taustalla on isoja asioita. Ne ovat tuttuja kunnallistaloudessa koko Suomessa - jokainen kivi on käännettävä kustannusten karsimiseksi. Moni kunta on pistänyt sosiaali- ja terveystoimen yhteen, järkiperäistääkseen toimintaansa. Sama tavoite on Porissa. Tärkein on tietenkin kuntalainen, jolle palveluja tarjotaan. Yhdistyminen on sujunut hyvin, jos hän kokee palvelujensa parantuneen ja toiminnan selkiytyneen. Väestön ikääntymiseen on vastattava suurilla askelilla. Yhdistyminen lopettaa turhan pirstaloitumisen, erityisesti psykososiaalisissa palveluissa. Myös henkilöstö on iäkästä, rekrytointi tulee olemaan iso asia. Apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen muistuttaa yhdistymisen taustatekijöistä, muun muassa väestökehityksestä ja pysyvästä taloudellisesta niukkuudesta. Yksi keskeinen tavoite yhdistämisessä on ollut avohoidon lisääminen, laitoshoidon vähentäminen. Uusi teknologia avaa meille radikaaleja mahdollisuuksia, niin kuntalaisille kuin henkilöstöllekin, lisää Laaksonen. Yhdistyneet sosiaali- ja terveystoimi aloittavat 1. tammikuuta Uusi lautakunta valitaan samassa kaupunginvaltuuston kokouksessa tammikuus- sa 2009 kuin muutkin uudet lautakunnat. Teksti Tapio Furuholm Kuva Eetu Henttonen

5 5 Henkilöstöasioita Kuntoutuksessa otetaan askel eteenpäin Osastonhoitaja Erkki Karjalainen on ollut valmistelemassa tulevaa perusturvaa kuntoutuksen työryhmässä. Peli on ollut selvä, uuteen kuntoutukseen tulee 37 työntekijää terveysviraston fysiatriasta, seitsemän sosiaalikeskuksesta. Tehtävinä tulevat olemaan fysioterapia, toimintaterapia, jalkaterapia ja hoito, lääkinnällinen kuntoutus, veteraanien kuntoutus ja apuvälinelainaus. Karjalainen on vakuuttunut yhdistämisen järkevyydestä. Kyllä tämä viisasta on. Toimintakenttä laajenee, vanhat työt hoidetaan ja uusiakin palveluita kyetään antamaan, sanoo Karjalainen painokkaasti. Toimittajan vapaudella puhun seuraavassa Karjalaisen ohjelmasta : 1. Palvelut pystytään kohdistamaan paremmin. Voidaan tehdä fysioterapiasuunnitelmia. 2. Luodaan uutta ryhmätoimintaa, johon voidaan ottaa mukana kotona asuvia ikäihmisiä. Toimintaa järjestetään enemmän alueilla. 3. Nyt saadaan yksi fysioterapeutti myös tehostettuun palveluasumiseen. 4. Keskinäinen vuorovaikutus kaupungin järjestämässä kuntoutuksessa paranee. Kaikki pääsevät mukaan koulutukseen. 5. Tähän asti satunnainen kehitysvammaisten kuntoutus voidaan keskittää yhdelle kuntohoitajalle. Erkki Karjalaisen toiveena on, että kuntoutusta kyettäisiin antamaan aiempaa enemmän myös sijoitusratkaisua odottaville. Näin pystyttäisiin estämään sängyn pohjalle jäämisiä. Osa voisi kuntoutua jopa takaisin kotiin, arvio Karjalainen optimistisena. Pelokkuuttakin oli Erkki Karjalainen ei pelkästään kaunomaalaa yhdistymisprosessia. Hän myöntää, että erityisesti sosiaalikeskuksen palveluksessa olevilla oli pelokkuutta. Sitä on Karjalaisen tulkinnan mukaan aiheuttanut ajatukset tuttujen ympyröiden rikkoutumisesta. Hän kuvaa tämän hetken tunnelmia odottaviksi. Osastonhoitaja, fysioterapeutti Erkki Karjalainen antamassa akupunktiota asiakkaalle. Valtavassa perusturvan uudituksessa kuntoutus on mittakaavaltaan pieni, mutta merkitykseltään suuri. Karjalainen uskoo vakaasti, että kuntoutuksessa otetaan nyt tärkeitä askeleita eteenpäin. Töitä on tehty. Kaikkia on kuunneltu, kaikkien kanssa on keskusteltu. Nyt me saamme tiimit, useiden työ tulee monipuolisemmaksi ja syntyy mahdollisuus työkiertoon. Osastonhoitaja Erkki Karjalainen on varma, että kuntoutuksessa luodaan nyt perustaa tulevaisuudelle. Jo nyt meillä on vaikeuksia saada työntekijöitä lyhyisiin sijaisuuksiin. Rekrytointiongelmat pamahtavat voimakkaina seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yhdistyminen on tässä ja monissa muissa asioissa askel eteenpäin. Teksti Tapio Furuholm Kuva Eetu Henttonen Asiakkaat hoidetaan entiseen tapaan Perusturvan syntyessä yhdistyy myös kodinhoito. Sosiaalikeskuksen puolelta uuteen organisaatioon tulee runsas 200 työntekijää, terveysvirastosta 30. Tällöin puhutaan neljästä tehtävästä: kauppapalvelu, kodinhoito, kotisairaanhoito ja ateriapalvelu. En ole kokenut menneinä vuosina, että meillä olisi ollut keskinäistä kilpailua. Nyt kuitenkin päällekkäisiä toimintoja poistetaan, kertoo kodinhoitaja Terttu Lähdemäki, joka on ollut valmistelemassa yhdistymistä kotiin annettavien palveluiden työryhmässä. Edellä sanotun ohella Lähdemäki kiteyttää muutoksen kahteen kohtaan. Toimintaa järkiperäistetään, jokainen saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Jokaiselle työntekijälle on tehty osaamiskartoitus. Kodinhoidossa kaupunki jaetaan neljään osaan (väestövastuualueet), niihin jokaiseen tulee yksi tiimi. Osaamiskartoituksen perusteella saamme nyt kaikkiin tiimeihin saman verran osaamista. Kyllä me hoidamme ikääntyvät asiakkaamme entiseen tapaan hyvin, lupaa Terttu Lähdemäki. Muutoksia tulee Neljän tiimin kokoaminen tuo jonkin verran muutoksia asiakkaille. Työryhmässä on suunniteltu, että niitä yritetään tehdä mahdollisimman vähän. Meidän työmme ei muutu, rauhoittelee Lähdemäki kollegoitaan. Tiimityöhön on annettu yksi koulutusjakso, kaksi on vielä tulossa. Yksi muutos on se, että tiimit suunnittelevat edelleen omat työnsä, organisoinnin hoitaa tiimin vetäjä, joka itsekin osallistuu käytännön työhön. Kotiin annettavien palveluiden työryhmä on valmistellut muutosta rauhallisissa tunnelmissa. Kukaan ei ole lähtenyt ovet paukkuen, kaikki ovat kokeneet työn tarpeelliseksi, huomauttaa Lähdemäki. Hän olisi kuitenkin halunnut, että työryhmän esityksiin olisi reagoitu nopeammin. Koulutus ja avoin tiedotuslinja ovat olleet oikeita ratkaisuja. Jos asioista ei kerrota avoimesti, huhut paisuvat ja asiat kärsivät, huomauttaa kodinhoitaja Terttu Lähdemäki. Teksti Tapio Furuholm Kuva Katri Ojala Kodinhoitaja Terttu Lähdemäki on ollut suunnittelemassa kotiin annettavien palveluiden yhdistämistä. Hän lohduttelee työtovereitaan; itse työ ei muutu ollenkaan, se vain organisoidaan uudelleen. Kotiin annettavissa palveluissa tulee työskentelemään 230 henkilöä.

6 6 Henkilöstöasioita Porin liikelaitokset Kaupungilla on ollut kolme liikelaitosta: Porin Jätehuolto, Porin Satama ja Porin Vesi. Myös Pori Energia toimi pitkään liikelaitoksena. Vuoden alusta kolme liikelaitostamme saavat kuntalain vahvistaman aseman. Lisäksi vuoden alusta perustetaan kaksi uutta, seudullinen työterveysliikelaitos ja palveluliikelaitos (ateriat, siivous, kiinteistönhoito). Kuntalain muutos virallistaa laitokset Suurimmilla kaupungeilla on ollut pitkään liikelaitoksia. Niiden lainsäädännöllinen asema on ollut epäselvä. Nyt kunnallisten liikelaitosten juridinen asema selkiytyy. Kunta voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa ja liiketaloudellisilla periaatteilla mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen perustaminen vaatii valtuuston erikseen tekemän päätöksen. Mitä liikelaitoksella tarkoitetaan? Liiketoiminnalla tarkoitetaan taloudellisesti kannattavaa tehtävää. Liikelaitoksen varsinainen toiminta ja investoinnit tulee kattaa pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Lain kriteerit täyttyvät myös silloin, kun tehtävää hoidetaan kannattavuusvaatimusten edellyttämällä tavalla, vaikka kyse ei ole varsinaisesta liiketoiminnasta. Liikelaitos voidaan perustaa myös hoitamaan kunnan peruspalveluja ja osa sen tehtävistä voi olla viranomaistehtäviä, jolloin liikelaitos saa osan tuloistaan kunnan tukena tai avustuksena. Laki mahdollistaa myös kunnan sisäisen liikelaitoksen perustamisen, jolloin kunta on sen ainoa asiakas. Kunnallisen liikelaitoksen asema Kunnallinen liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon. Kunnan liikelaitoksen työntekijät ovat kunnan työntekijöitä. Osakeyhtiöstä kunnallinen liikelaitos eroaa mm. siinä, ettei se voi mennä konkurssiin. Konkurssisuojan ja verokohtelun osalta kunnalliset liikelaitokset ovat verrattavissa valtion liikelaitoksiin. Miten Porissa? Porin Satama harjoittaa liiketoimintaa ja voisi itse asiassa olla itsenäinen osakeyhtiö samaan tapaan kuin Pori Energia. Pori ja Rauma selvittivät jokin aika sitten yhteisen osakeyhtiön perustamista, mutta selvitys ei ainakaan vielä johtanut päätöksentekoon. Porin Vesi ja Porin Jätehuolto ovat tyypillisiä kunnallisia liikelaitoksia. Ne toimivat pääosin liiketaloudellisin periaattein ja myyvät palvelujaan suoraan tai välillisesti, pääosin kuntalaisille. Lain vaatimusten täyttämiseksi valtuusto päätti kokouksessaan perustaa alkaen Porin Jätehuolto, Porin Satama ja Porin Vesi -nimiset liikelaitokset ja määritteli niille peruspääoman sekä sille maksettavan vuotuisen korvauksen, joka on 4 %. Miten jatkossa? Muutos muhii jo taustalla. EU:n komissio on viime vuoden lopulla tehnyt kielteisen päätöksen valtiontuesta, jonka Suomi on myöntänyt Tieliikelaitokselle. Komissio katsoo, että monet edut, jotka Tieliikelaitos saa erityisen asemansa vuoksi, eivät sovellu yhteismarkkinoille. Päätöksen on ennakoitu johtavan valtion liikelaitosten yhtiöittämiseen nopeassa aikataulussa. Tällä voi olla vaikutusta myös kunnallisten liikelaitosten toimintamahdollisuuksiin. Teksti Kari Hannus Suurten mittojen ja monien tehtävien liikelaitos Valtavat mitat: ateriat siivous kiinteistönhuolto turvallisuus 700 työntekijää 70 keittiötä, 4,2 miljoonaa ateriaa siivottavaa aluetta m² kiinteistöhoidossa neliömetriä arvioitu liikevaihto 26,5 miljoonaa euroa vuodessa toiminta alkaa nykyinen henkilöstö siirtyy liikelaitokseen Uusi liikelaitos tuottaa ateriat, siivouksen ja kiinteistöjen huollon Porin kaupungille, ei siis markkinoille. Esimerkkinä: koulu tilaa edellä mainittuja palveluita haluamansa määrän. Tuleva liikelaitos täyttää tilauksen. Siis: tilaaja ja tuottaja. Markkinoille ei palveluita tarjota, ei ainakaan nykyisen tiedon valossa. Tiedotustilaisuus tulevasta liikelaitoksesta järjestettiin sananmukaisesti työn äärellä kaupunginsairaalan keittiössä. Kokki Eija Hakala (vasemmalla) piti tärkeänä, että liikelaitoksen väki saa hyvät tietokoneet ja koulutusta niiden käyttöön. Aterioita valmistelemassa myös kokit Kirsi Murto ja Ritva Kaltiokumpu. Ruokapalvelun esimies Pirjo Rautavalta (vasemmalla) nosti rohkeasti esille kysymyksiä uuden liikelaitoksen tiedotustilaisuudessa. Hänen mielestään ruokaa tilaavilta vaaditaan tulevaisuudessa erityistä täsmällisyyttä. Kuuntelijana kollega Minna Mattila. Kuten Arto Vitikka kirjoitti edellisessä Karhunpalveluksessa, nyt on aika sanoa mielipiteensä tulevasta liikelaitoksesta. Pääluottamusmies Tommi Raunela onkin kiitellyt valmistelun avoimuutta. Muutosta on valmistellut neljä työryhmää, henkilöstön edustajat ovat olleet koko ajan mukana. Loka-marraskuussa on järjestetty seitsemän tilaisuutta, joissa liikelaitokseen siirtyville on esitetty suunnitelmat ja annettu mahdollisuus sanoa ajatuksensa. Karhunpalvelus oli kaupunginsairaalan keittiöllä järjestetyssä tilaisuudessa. Kokki Eija Hakala Eija Hakala myöntää, että monenlaisia keskusteluja on käyty ennen keittiössä järjestettyä tilaisuutta. No onhan tämä tervetullutta, että suunnitelmat kerrottiin meille kasvokkain, sanoo Hakala Kaj Kainulaisen esityksen jälkeen. Julkisesti Hakala kysyi keittiön kilpailukyvystä. Hän ei epäillyt tämän päivän tilannetta, mutta pohdiskeli mahdollisen kilpailijan ilmestymistä. Kyllä se minusta on aiheellinen kysymys. Dieetit ovat erityisen kalliita, kuka ne kymmenen vuoden päästä maksaa. Eija Hakala on ollut kaupunginsairaalan keittiöllä kohta 37 vuotta. Hän arvioi, että muutos saattaa olla jopa helppo isossa, modernissa keittiössä. Täällä porukka on valmis muutokseen. Toimivat tietokoneet tarvitaan ja niiden käyttöön hyvä koulutus, on Eija Hakalan ehdoton vaatimus. Ruokapalvelun esimies Pirjo Rautavalta Ovatko tilaajat valmistautuneet taloudellisesti? Ruokapalvelun esimiehen Pirjo Rautavallan äänessä saattoi kuulla ainakin lievää epäuskoa, että näin käytännössä olisi. Kaj Kainulainen vakuutti, että hinnat ovat selvillä keväällä 2009, runsas puoli vuotta ennen kuin liikelaitos aloittaa. Toinen Rautavaltaa askarruttanut kysymys oli sijaisjärjestelyt. Hän sai vastauksen, että entiseen malliin jatketaan. En puhuisi totta, jos en myöntäisi huolestuneisuuttani. Kysymyksiä on paljon, vastauksia olemme odotelleet. Vauhti on kova, aikataulu on kireä. Ruokapalvelun esimies muistuttaa, että pääkysymys ei välttämättä ole, mitä tehdään kaupunginsairaalan keittiössä tai muissa uuden liikelaitoksen työpaikoissa. Tilaaja ei aina tiedä, mitä sen olisi pitänyt tilata. Uudessa jär- jestelmässä täytyy tilaajan olla tarkkana, että saa mitä tarvitsee, antaa Pirjo Rautavalta ohjeeksi. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Eetu Henttonen Kaupunginvaltuusto perusti ateria-, puhtausja kiinteistönhoitopalveluliikelaitoksen alkaen. Henkilökunta liikelaitoksen palvelukseen siirtyy Liikelaitoksen nimi valmistellaan yhteistyössä tulevan henkilöstön kanssa. NIMIKILPAILU Liikelaitos tarvitsee nimen, joka olisi lyhyt, suomenkielinen ja porilaiseen suuhun hyvin sopiva. Nimen tulisi myös kuvastaa, millä alalla liikelaitos toimii. Tee ehdotuksesi mennessä. Nimikilpailun voittaja palkitaan. Lisäksi ehdotuksensa lähettäneiden kesken arvotaan kymmenen palkintoa. Nimiehdotukset: Sisäinen posti: Liikelaitos, Otavankatu 3, 2. krs tai sähköposti: Liikelaitoksen johtokunta vahvistaa nimen helmikuussa 2009.

7 7 Henkilöstöasioita TPK siirtyy uuteen johtamisjärjestelmään Teknisessä palvelukeskuksessa (TPK) työstetään uuden johtamisjärjestelmän toista vaihetta, jonka mukaan toiminta aloitetaan Tekninen lautakunta hyväksyi kesällä muutoksen suuntaviivat, jossa tehtävät on jaoteltu kolmeen osioon: hallinto ja viranomaispalvelut, omistaminen sekä rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Lisäksi uusi ajoneuvokeskus sijoitetaan TPK:n alaisuuteen taseyksiköksi. TPK:n toiminnot siirtyvät yhteisiin tiloihin TPK:n toiminnot siirtyvät samaan taloon osoitteeseen Yrjönkatu 6 B eli porilaisten paremmin tuntemaan Porin postitaloon. Talon katutasossa toimii asiakaspalvelupiste Porina, jonka kautta asiointi TPK:ssa pääsääntöisesti tapahtuu. Antinkatu 15 A:n tilat Kehityksen talossa tyhjentyvät vuoden 2008 loppuun mennessä. TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallinto- ja viranomaispalvelut Omistaminen TELA Johtaja Rakentamis- ja kunnossapitopalvelut Ajoneuvokeskus Muutosta on viety eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa. Kehittämiselle on luotu pelisäännöt, määritelty uudet vastuualueet ja niiden tehtävät sekä niille vetäjät. Johtamisjärjestelmän muutosta on käsitelty mm. johtoryhmissä, yhteistyötoimikunnan kokouksissa, vastuualueiden työpaikkakokouksissa ja teknisen lautakunnan ja yhteistyötoimikunnan yhteisessä seminaarissa. Käytyjen keskustelujen ja saadun palautteen perusteella voidaan sanoa, että henkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti positiivisesti muutokseen. Johtamisjärjestelmän kehittäminen muuttaa organisaatiota Kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa muutokset TPK:n johtosääntöön. Muutokset koskevat toimialaa ja tehtäväalueiden vastuun laajenemista koskemaan koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin vakuutetun ajoneuvokaluston hallintaa. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että johtosäännön henkilöstön rekrytointia koskeva kohta muutetaan seuraavasti: kaupunginvaltuusto valitsee teknisen palvelukeskuksen johtajan teknistä lautakuntaa kuultuaan. Lautakunta valitsee vastuualueiden päälliköt sekä muut viranhaltijat. Muun henkilöstön valinnan valmistelee valittavan henkilön esimies. Päätöksen valinnasta tekee valmistelijan esimies. TPK:ssa valmistellaan parhaillaan toimintasääntömuutosta, jonka teknisen lautakunnan on määrä hyväksyä marraskuun aikana. Uusien yksiköiden ja vastuualueiden päälliköitä työllistää loppu- ja alkuvuoden mm. budjetti- ja henkilöstöjärjestelyt sekä työntekijöiden uusista toimenkuvista neuvotteleminen. Kiinteistönhoitoja siivouspalvelut siirtyvät pois TPK:n alaisuudesta Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kiinteistönhuolto, siivous, ruokahuolto ja turvapalvelut keskitetään kaupunkitasolla palvelukeskukseen, jonka organisointimuotona on kaupungin liikelaitos. Vuoden 2009 ajan kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut toimivat suoraan TPK:n johtajan alaisina. Uusien yksiköiden johtajat, vastuualueiden päälliköt ja heidän sijaisensa valittiin uuden organisaatiomallin pohjalta kesäkuussa kahden vuoden määräajaksi. Vastuuhenkilöiden valinta oli aiheellista tehdä jo tässä vaiheessa vuotta. Näin heille jäi aikaa kehittää yksiköittensä ja vastuualueittensa toimintaa uuden johtamisjärjestelmän puitteissa. Meneillään oleva kehitystyö edellyttää hyvin laajojen yhteistyöneuvottelujen käymistä uusien vastuualueiden sekä yhdistettävien toimintojen välillä. Teksti ja kuva Jukka Kotiniemi ja Outi Vainikka-Majuri Uusi ajoneuvokeskus starttaa Kaupunginhallitus päätti , että koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin vakuutetun ajoneuvokaluston hallinta keskitetään TPK:n alaiseen taseyksikköön. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa alkaen nimellä ajoneuvokeskus. Ajoneuvokeskusta koskevat neuvottelut ja ratkaisut saatiin keväällä siihen pisteeseen, että toiminta voitiin käynnistää kuluvan vuoden kesäkuussa valmistelutehtävillä. Tarvittavat johtosääntö- ja toimintasääntömuutokset tehdään vielä tämän vuoden aikana. Oikea kalusto oikeaan paikkaan Tavoitteena on optimoida kaupungin ajoneuvomäärä ja ajoneuvojen käyttö. Kaluston sijoittelua tehostetaan, jolloin työtehtävissä voidaan käyttää aina tarkoituksenmukaisinta välineistöä. Näin saadaan oikeanlainen kalusto oikeaan paikkaan. Ajoneuvokeskuksen omistukseen siirtyvät kaikki kaupungin vakuuttamat henkilöautot, pakettiautot sekä alle 12 tonnia painavat erikoisvarustellut pienet autot ja kevytkuormaautot. Ajoneuvokeskuksen merkittävimpänä pitkän aikavälin tavoitteena on kustannussäästö kaupunkitasolla. Ajoneuvokeskukseen perustettiin kuljetuspäällikön ja huoltomestarin työsuhteet. Kuljetuspäällikkö on yksikön esimies ja vastuuhenkilö. Huoltomestari vastaa käytännön toiminnasta. Kuljetuspäälliköksi valittiin hallintopalveluiden Jani Sädemaa ja huoltomestariksi teknisen palvelukeskuksen Mika Koski. Huolto- ja ylläpitopalvelujen hankkija Ajoneuvokeskus ei itse huolla ajoneuvoja, vaan hankkii tarvittavat huolto- ja ylläpitopalvelut tarkoituksenmukaisilta palveluiden tuottajilta. Ajoneuvokeskus ja sen asiakkaat ovat velvollisia käyttämään ensisijaisesti kaupungin omia huolto- ja ylläpitopalveluita. Teksti Jani Sädemaa Kuva Eetu Henttonen Pääomakustannukset sisältyvät vuokraan Käyttökustannuksista vuokraan sisältyy: - sovittu ajokilometrimäärä laskettuna koko sopimuskaudelle - huolto-ohjekirjan mukaiset määräaikaishuollot - normaalista kulumisesta aiheutuneet tekniset korjaukset - öljyn ja jäähdytysnesteen lisäykset - kesä- ja talvirenkaat vanteineen sekä rengastyöt - ensirekisteröintimaksut - katsastusmaksut - ajoneuvovero - käyttövoimavero - liikennevakuutus Käyttökustannuksista vuokraan ei sisälly: - polttoaineet - puhtaanapito ja vahaukset - lasien, peilien, umpioiden ja pölykapselien rikkoontumiset sekä rengasvauriot - vuokrasopimukseen kuulumattomien lisälaitteiden korjaukset - vauriot sekä omavastuut, joita vakuutukset eivät kata - sakot, pysäköintivirhemaksut ynnä muut vastaavan tyyppiset maksut - vuokra-ajan päättyessä ajoneuvossa ilmenevät normaalista kulumisesta poikkeavat viat ja vauriot

8 8 Henkilöstöasioita Uusi ympäristövirasto aloittaa Porin kaupungin organisaatioita ollaan viemässä kohti virtaviivaisempaa ja yksinkertaisempaa mallia. Yritysmaailmassa puhuttaisiin tuloskuntoon laittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa hallinto- ja lautakuntien yhdistämistä. Palvelut keskitetään Uuden ympäristöviraston suunnittelussa lähtökohtana on ollut palvelujen parantaminen siten, että asukkaiden ja yri- tysten tarvitsemat rakentamiseen, ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät lupa-asiat löytyisivät saman katon alta. Lisäksi uudistus vähentää valvonnan päällekkäisyyttä ja mahdollistaa paremman tiedonkulun lupaviranomaisten kesken. Uudessa virastossa pystytään hoitamaan rakentamiseen, asumiseen, ympäristönsuojeluun, ympäristöterveyteen, energiansäästöön, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen ym. jokapäiväiseen elämään liittyvät neuvonta- ja valistustehtävät entistä tehokkaammin ja keskitetymmin. Uudistuksen myötä ympäristövirastolla on entistä paremmat mahdollisuudet kehittää seudullista yhteistyötä. Uusi ympäristölautakunta Vuoden alussa 2009 aloittavaan virastoon siirtyvät ympäristötoimiston, rakennusvalvontatoimiston, terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän sekä Porilabin koko nykyinen henkilöstö. Lisäksi virastoon siirtyy Porin jätehuollosta suunnittelija ja molemmat jäteneuvojat. Luottamushenkilöitä uudistus koskee siten, että nykyiset 9-henkiset rakennus- ja ympäristölautakunnat lakkautetaan ja tilalle perustetaan alkaen uusi 11-jäseninen ympäristölautakunta, joka tulee käyttämään merkittävää valtaa erilaisissa lupa- ja valvontaasioissa. Lautakunta toimii mm. kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, leirintäalueviranomaisena, maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena, rakennusvalvontaviranomaisena sekä terveydensuojelu- ja elintarvikeviranomaisena. Kolme vastuualuetta Valtuuston hyväksymän johtosäännön mukaan ympäristövirastoon tulee kolme vastuualuetta: ympäristö ja ympäristöterveys, rakennusvalvonta sekä elintarvike- ja ympäristölaboratorio, joka toimii erillisenä taseyksikkönä. Viraston päällikkönä toimii ympäristöjohtaja. nykyisen ympäristötoimiston, terveysvalvonnan, eläinlääkinnän tehtävät sekä jätehuollon suunnittelu ja neuvonta. Toimipaikat Porilab jatkaa toimintaansa Pripolissa. Muu toiminta sijoitetaan entisen Suomen Pankin ja nykyisen rakennusvalvonnan (vanha postitalo) tiloihin. Tarkoitus on, että Suomen Pankin 1. kerroksessa tehdään asiakaspalvelun parantamiseen ja tilojen käytön tehostamiseen liittyvät muutokset alkuvuoden 2009 aikana. Sen jälkeen Suomen Pankkiin muuttaa rakennusvalvonta ja ympäristötoimisto. Tämän jälkeen seuraavan syksyn ja talven aikana uusitaan vanhan postitalon ilmastointi ja suoritetaan tilojen käytön tehostamisen edellyttämät muutokset. Kun muutokset ovat valmiit keväällä 2010, muuttaa suurin osa rakennusvalvonnan henkilöstöstä sinne takaisin ja terveystarkastajat muuttavat Pripolista Suomen Pankin tiloihin. Tämän aikataulun mukaisesti kaikki uuden ympäristöviraston toiminnot laboratoriota lukuun ottamatta löytyvät kaupungintalon korttelista vappuna Teksti Matti Lankiniemi Käytännön tasolla suurin muutos tulee olemaan se, että ympäristö ja ympäristöterveys -vastuualueelle tulevat sijoittumaan Edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta valtiolle Muutoksia hankintatoimeen Edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta siirtyvät alkaen kaupungilta valtion vastuulle. Yleinen edunvalvontatoimisto siirtyy oikeusaputoimen organisaatioon edunvalvontayksikkönimikkeellä. Meillä on töissä tällä hetkellä yhdeksän henkilöä. Kaikki työntekijät ovat saaneet nimityksen Porin oikeusaputoimiston edunvalvontayksikön virkoihin. Työmme jatkuu samanlaisena ja samoissa toimitiloissa Yrjönkatu 15:ssä kolmen vuoden siirtymäajan. Odotamme siirtoa positiivisin mielin, toteaa vastaava yleinen edunvalvoja Marja-Liisa Aalto. Vuoden alusta siirtyy myös Harjavallan kaupungin ja Pomarkun kunnan yleinen edunvalvonta hoidettavaksi Porin toimistoon. Yleiset edunvalvojat hoitavat sellaisten henkilöiden taloudelliset ja oikeudelliset asiat, jotka eivät sairautensa tai esimerkiksi korkean ikänsä johdosta enää itse siihen kykene. Tällä hetkellä meillä edunvalvojilla on 550 päämiestä ja vuoden vaihteen jälkeen 610, kertoo Marja- Liisa. Kuluttajaneuvonta siirtyy vuodenvaihteessa valtakunnalliseksi palveluksi, jota hoidetaan keskitetysti osoitteesta Karhukuntien kuluttajaneuvonnassa Porissa on kolme työntekijää, jotka kaikki siirtyvät valtiolle. Odotamme innolla uusia haasteita, joita muutos tulee tuomaan. Olemme olleet pieni toimisto, mutta nyt toimipaikkamme siirtyessä Satakunnan maistraattiin tulemme olemaan osa suurempaa kokonaisuutta, kertoo kuluttajaneuvoja Eeva-Liisa Pynnä. Viime vuonna käsittelimme neuvontatapausta. Valtakunnallisesti yhteydenottoja kuluttajaneuvojiin oli Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on vahvistaa kuluttajan oikeudellista asemaa. Tietoja ja neuvontaa annetaan sekä kuluttajille että yrittäjille. Ristiriitatilanteita pyritään ratkaisemaan sovittelemalla elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä. Vuoden alusta lähtien kuluttajaneuvonnan asiakkaat löytävät tarvitsemansa tiedon, menettelytapaohjeet ja reklamaatiomallit ensisijaisesti verkkopalvelusta. Siellä on myös lomake, jonka avulla asiakas voi lähettää sähköpostiviestin kuluttajaneuvontaan. Sähköposti ohjautuu vastuumaistraatin kuluttajaneuvojalle. Mikäli asiakas tarvitsee henkilökohtaista neuvontaa, hänet ohjataan vuoden alusta soittamaan valtakunnalliseen numeroon , jossa me neuvojat tulemme päivystämään vuorotellen, Eeva-Liisa selvittää. Teksti Ulla Keskinen Kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa hallintokeskuksen alaisuuteen alkaen hankintapalveluyksikön. Aiemmin hankinnat kuuluivat talouspalveluiden alaisuuteen. Uutena hankintapäällikkönä vuoden 2009 alussa aloittaa oikeustieteen maisteri Marita Väänänen. Siirryn Poriin Helsingistä puolustushallinnon palveluksesta, jossa olen työskennellyt reilut kahdeksan vuotta, vii- hallintopalvelut hankintapalvelut henkilöstöpalvelut IT-palvelut meksi ma. vanhempana hallitussihteerinä. Olen 35-vuotias paljasjalkainen helsinkiläinen ja hain paikkaa Porista Satakuntaan muuton myötä, Marita kertoo taustastaan. Tulen Poriin motivoituneena ja innokkaana uusien työhaasteiden edessä. Oli hienoa kuulla, että Porin kaupungille on myönnetty Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Teksti Ulla Keskinen Hallintokeskuksen yksiköt ovat: kaupunkisuunnittelu talouspalvelut. Päällikkönä toimii kansliapäällikkö.

9 9 Henkilöstöasioita Kulttuurihallinto uudistuu Porin kaupungin kulttuuriorganisaatiomalli vuonna 2009 Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto Satakunnan museo + Luontotalo Arkki - Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo - Rosenlew museo Pori tunnetaan perinteikkäänä ja vahvana kulttuurikaupunkina. Tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen Porissa on nähty tarpeelliseksi kehittää kaupungin kulttuurisektoria kokoamalla yhteen toimintoja ja keskittämällä johtamista aiempaa enemmän. Kulttuurihallinnon uudistuksella valmistaudutaan mm. palvelutarpeiden muutoksiin, työvoiman saantiin sekä lisätään jo entisestään vahvojen kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Muutoksella pyritään myös lujittamaan Porin roolia suomalaisena kulttuurikaupunkina ja kulttuurimaakunnan keskuksena. Kulttuuripalvelujen käyttäjien kannalta muutoksella on myönteisiä vaikutuksia mm. palvelujen saatavuuteen. Po- Kulttuurilautakunta Kulttuurijohtaja rin kaupungille uudistus merkitsee organisaation toimivuuden ja johtamisen tehostumista sekä kaupungin näkyvyyden, imagon ja vetovoimaisuuden vahvistumista. Kohti laajempaa hallintomallia Vuoden 2009 alusta Porin kaupungin kulttuurihallintoon liitetään nykyisten kulttuuritoimiston, Porin taidemuseon, Satakunnan Museon ja Pori Sinfoniettan lisäksi uusina yksikköinä Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto sekä Porin taidekoulu. Myös Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu siirtyy hallintokeskuksen alaisuudesta uuteen hallintomalliin jatkaen osana Porin taidekoulua. Suurin vastuualue on kirjastotoimella neljän miljoonan budjetillaan. Kulttuuriasiainkeskus + Pori Folk, Kinokellari, Porin Filharmoninen kuoro, Kulttuurigalleria + Porin taidekoulu sekä Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu + Annankatu 6 Porin taidemuseo + Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto Pori Sinfonietta Kirjastotoimi on alusta asti suhtautunut kulttuurihallinnon muutokseen myönteisesti. On kuitenkin muistettava, että kirjaston tehtäväkenttä poikkeaa muusta kulttuuritoimesta. Kirjaston tehtävänä on toimia asiantuntijaorganisaationa ja vastata kansalaisten tietohuollosta, kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti toteaa. Kulttuurijohtajalle laaja vastuualue Uudistuksen myötä kaupunkiin perustetaan kulttuurijohtajan virka. Hän toimii kulttuurihallintoon kuuluvien yksikköjen johtajien esimiehenä ja vastaa mm. talous- ja henkilöstöjohtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja johtamisesta, viestintäsuunnittelusta ja johtamisesta sekä integraation ja yhteistoiminnan johtamisesta. Kulttuuritoimiston nimi muutetaan kulttuuriasiainkeskukseksi. Kyse ei ole suurista muutoksista, mutta selviä parannuksia on luvassa. Hallinnon uudistus selkeyttää kulttuurin johtamismallin ja yhtenäistää käytäntöjä. Kulttuurijohtajalle tulee enemmän valtaa ja vastuuta talous- ja henkilöstöjohtamisessa. Toivottavasti uusi hallintomalli lisää kulttuurilaitosten välistä vuorovaikutusta sekä maakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä, kulttuuritoimenjohtaja Birgit Jaakola kommentoi. Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulun rehtori Henna Jaatinen ja Porin taidekoulun vt. johtaja Laura Lilja odottavat uuden toimintamallin parantavan oppilaitostensa toimintaedellytyksiä. Ainoina visuaalisen taiteiden perusopetusta antavina oppilaitoksina toivomme kulttuurisektorin johdolta tahtoa ja intoa perehtyä opetuksen seuraamiseen ja kehittämiseen, he toteavat. Kulttuurisektoria johtaa jatkossa 11-jäseninen kulttuurilautakunta, jonka paikkaluku kasvaa entisestä kahdella. Lautakunnan tehtävänä on ensisijaisesti ylläpitää ja kehittää Porin kaupungin kulttuuripalveluja ja toimintaa. Lautakunta päättää sekä strategisen että operatiivisen tason asioista johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti. Teksti Jan-Kristian Kivi PORIN KAUPUNGIN- VALTUUSTO Yhteensä 59 valtuutettua Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Anttila, Esa J. Bergroth-Lampinen, Diana Elo, Mikko Heljakka, Helena Kiuru, Krista Laulainen, Arja Levonen, Jyrki Lunden, Martti Myllykoski, Sonja Rantanen, Johanna Raunela, Tommi Salmi, Ahti Vahala, Ari Vannemaa, Heli Vesivalo, Rauno Vuolanne, Antti Wahlman, Esa J. Westerlund, Ari Kansallinen Kokoomus Ahlsten, Elina Astala, Leena Harjula, Petri Heijari, Eerik Hildén, Hanna Honkasalo, Timo Kaartinen, Marjatta Kaski, Bia Kataja, Sampsa Kilkku, Pentti Knuuttila, Anttivesa Kokkila, Antti Kolehmainen, Päivi Lahtinen, Petri Uusitalo, Reetta Vasama, Juha Yhteistyön askeleita: Länsirannikon ammatillinen koulutusyhtiö Porin ja Rauman kaupungit, Länsi-Suomen ammatillisen aikuiskoulutuksen kuntayhtymä Innova ja Porin Aikuiskoulutussäätiö allekirjoittivat 27. marraskuuta 2008 Raumalla sopimuksen, jolla perustettiin yhteisesti omistettava Länsirannikon Koulutus Oy. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista ammatillisen toisen asteen koulutusyhtiöistä. Raumalla kotipaikkaansa pitävä yhtiö tulee järjestämään ammatillista koulutusta yli opiskelijalle ja työllistämään noin 800 henkilöä Rauman lisäksi Porissa, Ulvilassa ja Laitilassa. Ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuun on määrä siirtyä koulutusyhtiölle vuoden 2010 alusta lähtien. Samalla nykyisten toimijoiden henkilöstö siirtyy koulutusyhtiön palvelukseen. Valtioneuvostolta haetaan vahvistusta Noormarkun liittymisestä Porin kaupunginjohtaja Aino- Maija Luukkonen ja Noormarkun vs. kunnanjohtaja Ilmo Marttila allekirjoittivat 3. joulukuuta valtioneuvostolle hakemuksen Noormarkun kunnan liittämisestä Porin kaupunkiin. Liitos alkaa 1. tammikuuta 2010, jos valtioneuvosto hakemuksen hyväksyy. Valtioneuvostolle osoitetun kirjeen liitteinä olivat otteet molempien kuntien valtuustojen 24. marraskuuta tekemistä päätöksistä. Lisäksi mukaan liitettiin elokuussa 2008 tehty raportti Porin ja Noormarkun kuntaliitoksesta. Vasemmistoliitto Hakala, Eija Hirvonen, Reijo Katajamäki, Heidi Kivelä, Antero Nummelin, Aki Pajukoski, Jari Puhjo, Veijo Sandberg, Juha Träskelin, Pekka Välimäki, Pekka Vihreä liitto Aro, Timo Fagerlund, Mia Liinamaa, Anne Nirhamo, Marika Väkiparta, Maria Perussuomalaiset Anttila, Irma Jalonen, Ari Kuusisto, Janne Salokangas, Tommi Suomen Keskusta Kaltiokumpu, Oiva Kilpi, Helena Korkeaoja, Aila Wittsberg, Regina Suomen Kristillisdemokraatit Korpela, Simo Salonen, Marjatta

10 10 Työn ääniä Niina Lindblad pohtii nuorten kanssa onko pingispallosta enää pelivälineeksi. Vapaa-aikatoimi esittää: JUMPPAA, HUMPPAA JA MUUTA ACTIONIA Isolinnankadun nuorisotalon eli nuokkarin ovesta kulkee päivittäin jumppaajia, ohjaajia ja nuorisoa. Viimeksi mainittua ryhmää istuu nytkin kahvilassa viettämässä ruokatuntia ja alakerran saleissa on meneillään eläkeläisten boccia-kerho. Tämän käytävän varrella hoidetaan vapaa-aikatoimen hallinto- ja toimistotyöt. Monien muiden toimintojensa ohella nuorisotalo toimii myös vapaa-aikatoimen päämajana. Portaiden pieleen on kiinnitetty kyltti, joka ohjaa vapaa-aikavirastoa etsivät yläkertaan. Keltaisen toimistokäytävän viimeisessä huoneessa työskentelee viraston johtaja Kimmo Rinne, jonka työmaa jakautuu kolmeen suureen osa-alueeseen: liikuntaan, nuorisoon ja Yyteriin. Liikunta voidaan vielä jakaa liikuntapaikkoihin, liikunnanohjaukseen ja edistämiseen sekä yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Nuorisotyöhön puolestaan sisältyy erityisnuorisotyö, nuorisotilatoiminta, leiri- ja retkitoiminta sekä nuorisojärjestöjen avustaminen. Yyterissä vastaamme vielä tämän vuoden ajan virkistys-, ja leirintäaluees- ta sekä hiekkarannasta, Rinne luettelee. Toimiston kautta metsään Vapaa-aikaviraston hallinto on keskitetty käytävälle, jossa hallinnollisten toimistotöiden parissa työskentelee yhdeksän henkilöä. Perimmäisessä huoneessa liikuntapaikkainsinööri Harri Aaltonen vertailee kaukalolevytarjouksia. Reposaareen kaukalo on tarkoitus laittaa talveksi kuntoon, hän selittää. Aaltosen ja Rinteen lisäksi käytävän varrella työskentelee taloussihteeri, kanslisteja, toimistonhoitaja ja muutama palkkakirjanpitäjä. He hoitavat koko viraston palkkojen maksun, laskutuksen, henkilöstöasiat sekä muut hallinnolliset työt. Myös kaikkien tilojen varaukset hoidetaan viraston kautta. Käytävän varrella työskentelevien henkilöiden määrä vaihtelee päivittäin. Esimerkiksi liikunnanohjaajat tekevät tänään tunnin toimistotöitä ja viettävät loppuviikon Karhuhallilla, metsässä tai jossain muussa liikuntapaikassa, Rinne selostaa. Nuorisotalon alakerran peilisalista kantautuu hyväntuulinen rupattelu, kun eläkeläisten voima- ja tasapainoryhmä valmistautuu alkavaan tuntiin. Erityisliikunnanohjaaja Johanna Kuusisto rakentelee fysiotera-

11 11 Anna-Liisa Luhtanen taiteilee tasapainokivillä ohjaaja Johanna Kuusiston kanssa. Vapaa-aikatoimi 90 vakituista työntekijää Vuoden aikana noin 250 työsuhdetta, jotka koostuvat tuntiohjaajista, uimaopettajista, kesätyöntekijöistä ja leirinnän työntekijöistä. piaopiskelija Pasi Tauriaisen kanssa kuntopiiriä varastostaan kantamista välineistä. Salissa on miellyttävän lämmin, kun vielä aurinkokin paistaa ikkunoista sisään. Jumppaa humpan tahtiin Soittimesta kajahtaa ilmoille rauhallinen valssi alkulämmittelyn merkiksi. Seuraavaksi soiva humppa lisää vauhtia harjoitteluun ja tuo hien pintaan. Lihaksia vetreytetään muun muassa erilaisilla tasapainoharjoituksilla. Osanottajia on kaikkiaan 16, iältään vuotiaita. Monet ryhmäläiset ovat olleet mukana alusta asti vuodesta 2004, Kuusisto muistelee. Tämä on sellainen harrastus, ettei täältä malta olla pois kuin ihan pakon edessä, ryhmän liikkujat selittävät. Tasapainoa tarvitaan marjametsässä ja ongella Salista löytyy monenlaista kuntoilupistettä, joissa kehitetään erityisesti alaraajojen lihaksia ja vahvistetaan tasapainoa. Talviliukkaat saapuvat pian ja silloin on moni kumossa, ellei tasapaino ole kunnossa. Tasapainoa kehittäviä harjoituksia ovat esimerkiksi jalkojen alla hauskasti muljahtelevat tasapainotyynyt. Tyynyt ovat kuin pehmoinen sammal metsässä ja rantakivillä kävelemistä voi harjoitella tukevammilla tasapainokivillä, Kuusisto kertoo. Rantakivet tuppaavat kyllä olemaan hiukan liukkaampia, hauskan värisillä tasapainokivillä taiteileva herra huikkaa. Hyvässä seurassa treeni maittaa Humppa tahdittaa kuntopiirin aherrusta samalla kun ohjaaja kiertelee pisteeltä toiselle kannustamassa, opastamassa tai muuten vain juttelemassa. Täällä on loistava ilmapiiri ja näistä harjoituksista on paljon apua. Ohjaajan asenne meitä kohtaan on erinomainen. Hän on kyllä paras ohjaaja mitä olen tavannut, stepperillä askeltava rouva toteaa. Tunnin loputtua ryhmäläiset suuntaavat yhteiselle lounaalle. Kaikkia kuulumisia ei ole tunnin aikana ehditty vielä vaihtaa. Karbonaattijauhoa ja avaruustekniikkaa Taivaalta tihuuttaa hiljalleen vettä eikä pakkasesta ole tietoakaan. Tästä huolimatta tekojäärata on saatu siihen malliin, että luistelukausi voidaan aloittaa. Sateisen ja leudon alkutalven vuoksi jäädyttämään on päästy tavallista myöhemmin, työnjohtaja Timo Lehtimäki harmittelee. Tässä on pohjalla pari senttiä jäätä, joka on tasoitettu jääkoneella ja nyt on maalausten vuoro. Valkoisen värinsä jää saa veteen lisätystä karbonaattijauhosta. Valkoiseksi värjätty jää heijastaa auringon valoa hyvin, eikä sula keväällä niin helposti, hän jatkaa. Satelliittien avulla kenttämerkinnät kuntoon Lehtimäellä on kädessään tekojääradan pohjapiirros, josta näkyvät pikaluisteluradat ja jääpallokenttä. Kenttään maalataan short track-rata sekä 200 ja 333 metrin pikaluisteluradat. Viimeiseksi maalataan jääpallokenttä, hän selostaa. Lehtimäki luettelee piirroksen perusteella numeroita, jotka mittamies Jarmo Limnell naputtelee taskulaskinta muistuttavaan laitteeseensa. Tämä kapistus on GPS-mittalaite. Jokaisella pohjakarttaan piirretyllä pisteellä on omat koordinaatit, jotka on tallennettu koneen muistiin, Limnell selittää viitaten selkäreppuunsa, josta pistää esiin antenni. Naputeltuani tähän pisteen, numeron mittalaite ilmoittaa minulle satelliittipaikannuksella, mihin suuntaan pitää mennä. Nyt tämä sanoo, että päästäkseni pisteeseen 121 minun on peruutettava 8,5 metriä ja mentävä 4 metriä vasemmalle, hän kertoo. Limnell osoittaa pisteen paikan pitkän antenninsa kärjellä. Lehtimäki poraa osoitettuun kohtaan reiän ja asettaa siihen keltaisen merkkiympyrän. Ohi ovat ajat, jolloin pisteet mitattiin paikalleen rullamitalla. Vaikka kentässä on 200 mitattavaa pistettä, niin mittaustyö kestää vain muutaman tunnin, miehet tokaisevat ja Lehtimäki ilmoittaa paperistaan seuraavan numeron. Tärkeintä on pitää vaijeri piukalla Kentän toisessa päässä kenttämies Kari Kallio työntelee maalauskärryä edestakaisin. Normaalisti viivat syntyvät kerralla, mutta kärry on toiminut tänään hiukan heikosti, hän toteaa. Maalauskärryä käytetään harppitekniikalla. Kärrystä lähtevä vaijeri kiinnitetään jäähän merkittyyn pisteeseen. Kun vaijeri pysyy tiukalla, syntyy tasainen kaari. Pikaluisteluradat maalataan sinisellä ja jääpallo punaisella. Ei saisi nyt alkaa satamaan taikka viivat lähtevät leviämään. Tähän vedetään sitten vielä lopuksi tuollainen 1,5 senttiä jäätä päälle ja sitten on kenttä valmis, Kallio selittää. Kun kaikki menee Putkeen Kello lähestyy viittä kun nuorisonohjaaja Niina Lindblad napsauttaa Pihlavan nuorisotila Putken kahvinkeittimen päälle. Minä keitän päivän ensimmäisen pannullisen, jonka jälkeen kahvinkeitosta vastaavat nuoret, hän selostaa. Bilis ja pingis ovat Putken vetonauloja Ovi alkaa käydä tasaiseen tahtiin. Ensimmäiset saapujat tarttuvat biljardimailoihin ja pistävät pelit käyntiin. Pian myös viereisellä pingispöydällä on ottelu menossa. Laatikosta kaivetaan mättöcd ja pian pelin äänien rinnalla soi rock. Lindblad tervehtii jokaista tulijaa ja kyselee kuulumisia. Muutamat kantavat tuolinsa ohjaajan pöydän viereen ja kertovat päivän tapahtumista. Olen täällä nuoria varten. He voivat jutella kanssani ihan mistä haluavat, Lindblad selostaa. Salkkarit vetää tuvan täyteen Putki on avoinna neljänä päivänä viikossa ja siellä käy iltaisin nuorta. Putkessa nuoret tapaavat kavereitaan, pelailevat, katselevat elokuvia ja kuuntelevat musiikkia. TV-tilassa on arkisin välillä tungosta, kun nuoret istahtavat katsomaan Salattuja elämiä. Putkessa järjestetään mm. erilaisia te toja, askarrellaan sekä pelataan perjantai-bingoa. Silloin tällöin järjestetään myös biljardi- ja pingisturnauksia, Lindblad luettelee. Nuorisotila on nuorten olohuone Ohjaaja pitää kirjaa Putken kävijämääristä. Niistä voi nähdä, että nuorisotila on ahkerassa käytössä. Käyn kotona tekemässä läksyt ja syömässä, jonka jälkeen tulen heti tänne, lukion toista luokkaa käyvä Tiia selittää. Täällä tulee käytyä vähintään kolme kertaa viikossa pelailemassa. Paras meno täällä on perjantaisin, seiskaluokkalainen puolestaan Lauri kertoo. Putkessa pidetään hauskaa selvin päin, sillä alkoholin suhteen on nollatoleranssi. Hyvin nuoret ovat tämän omaksuneet. Täällä käyttäydytään fiksusti ja kaikilla on mukavaa, Lindblad kertoo. Pingistä pelaavat pojat tulevat pyytämään ohjaajalta uutta palloa, sillä edellinen on väsähtänyt kovassa käytössä. Lindblad lupaa uuden pelivälineen vastineeksi runosta. Pojat tarttuvat kuuliaisesti kynään ja raapustavat paperille tekstin, joka menee näin: Tämä oli tässä! Kiitos moi! Teksti ja kuvat Katri Ojala Kari Kallio valmistautuu maalaamaan short-track -radan ääriviivoja.

12 12 Ympäristöasia on yhteinen asia Tullessasi aamulla töihin työpaikkasi kylpee juhlavalaistuksessa. Kopiokone hurisee nurkassa yksinään ja radio pauhaa, vaikkei sitä kuuntele kukaan. Faksi sammui viimeksi viime Ekotehokas toimisto julkaisu löytyy Rummun etusivulta kohdasta Koulutus/Itseopiskelumateriaalit/Oppaita eri aiheista. vuoden puolella, ja silloinkin sähkökatkoksen vuoksi kuulostaako tutulta? Näin aloittaa Tuuli Leppimäki henkilöstöpalvelut-yksiköstä Ville ja Niina tarkastelevat syntynyttä lasijätteen määrää kemiantekniikan prosessilabrassa. Kolmen K:n sääntö Kuluta harkiten Käytä uudelleen Kierrätä sihteerin ammattitutkintoon kehittämistehtävänä tekemänsä julkaisun Ekotehokas toimisto. Ikävä todeta, mutta todennäköisesti tämä on tuttu juttu monessakin työpaikassa. Sähkön säästäminen on yksi ekoteko, mutta työpaikoilla kohteita on paljon muitakin, esimerkiksi laitteiden, kalusteiden ja tarvikkeiden materiaalit ja erilaiset jätteet. Kierrätys myös opiskelijoille tutuksi Porin ammattiopiston tekniikan aloilla ympäristöasiat ovat hyvällä mallilla, sillä ympäristövastaava, kemiantekniikan opettaja Niina Srbinoska ja ongelmajätevastaava, ajoneuvotekniikan opettaja Ville Rajala ovat esimerkillisesti hoitaneet tontillaan ympäristöasioita kuntoon. Paperin ja muiden normaalimpien jätteiden lisäksi öljyistä jätettä, liuotin- ja maalijätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua tulee tuhansia kiloja vuodessa, jotka lakikin velvoittaa oikeaoppisesti hävittämään. Ongelmajätteille on- kin rakennettu suljettu varasto. Myös sisätiloissa erilaisia jäteastioita on runsaasti. Näin kierrätys tulee myös opiskelijoille tutuksi ovathan kestävän kehityksen periaatteet osa nykyisiä opetussuunnitelmia. Siivouspäiväkin on ympäristöystävällisyyttä Ihan jokaisen kannattaisi silloin tällöin pitää siivouspäivä myös omassa työpisteessään ja käydä kaikki epämääräiset paperikasat ja laatikot läpi. Sieltä löytyy varmasti vanhaa materiaalia, jota ei enää tarvita tai voida käyttää. Niina ja Ville ohjeistavat siivouspäivään näin: Tuhoa kertynyt tietoturvamateriaali, lajittele hävitettävä tavara ja todellakin hävitä kaikki muu paitsi hyvä ja käyttökelpoinen tavara. Hallintokunnilla on myös mahdollisuus tilata logistiikka- ja kuljetuspalveluita jätteiden keräämiseen ja poiskuljettamiseen kannattaa hyödyntää! Keväällä ammattiopistossa järjestetyn ongelmajätekeräyksen saldo oli kaksi lavallista romua. Kaikissa ongelmatilanteissa kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä esimerkiksi hallintokuntien ympäristövastaaviin tai ympäristötoimistoon. Ympäristövastaavien yhteystiedot löytyvät www-pori. fi sivulta palveluhakemistosta. Ympäristövastaavat kokoontuvat neljä kertaa vuodessa yhteisiin tapaamisiin, käyvät koulutuksissa, tutustumismatkoilla ja esittelevät muille omaa toimintaansa. Aktiivista sakkia, kehuvat Niina ja Ville ympäristövastaavien ryhmää. Suunnitteilla on toiminnan esittelyä ja koulutustilaisuuksia kaupungin henkilöstölle, mikäli tarvetta ja kiinnostusta löytyy. Ja miksi ei löytyisi, onhan ympäristöasia meidän kaikkien yhteinen asia! Teksti ja kuva Miia Reiman Voipytystä maitolaituriin Satakunnan Museon kokoelmia siirrettiin parempiin tiloihin Satakunnan Museo sai uuden varaston Puuvillan alueelta. Elo-syykuun aikana esineitä siirrettiin kahdesta vanhasta, nyt poistuneesta varastosta uuteen, 1500 m2:n kokoiseen tilaan. Muuton hoiti Satakunnan Museon ja työllistämispalvelun 12 hengen porukka. Museoesineiden siirto varastosta toiseen suunniteltiin huolellisesti. Jo kesäkuussa museon puu- ja metallikonservaattori Kaisa Lindewall ja tekstiilikonservaattori Hannele Suominen alkoivat pakata esineitä. Kuuden viikon aikana Puuvillan alueelle kuljetettiin vajaa 200 autokuormallista esineitä voipytystä maitolaituriin. Nyt saimme olosuhteiltaan paremmat tilat. Uusi varasto ei kuitenkaan ratkaise tilanahtautta vaan korvaa kaksi käytöstä poistuvaa varastoa. Puuvillan alueelle suunniteltu kauppakeskus saattaa pakottaa siirtymään taas uusiin tiloihin. Museoesineiden muuttaminen on kuitenkin paitsi työlästä, myös kallista, museonjohtaja Juhani Ruohonen kertoo. Puuvillan varastoon siirrettiin esineitä pääosin lähes 60 vuotta käytössä olleesta Liinaharjan varastosta. Viime talvena rakennuksen katto vuoti pahasti ja osa museoesineistä kastui. Harmia on ollut myös puuntuholaisista, tupajumeista. Tupajumit viihtyvät kosteassa ja lämmittämättömässä tilassa. Viime vuosien leutoina talvina ei ole ollut riittävän kovaa pakkasta, jossa ne luonnostaan kuolisivat, Kaisa Lindewall kertoo. Uusikaan varasto ei täytä kaikkia esinevarastolta vaadittavia olosuhteita. Varaston lämpötila pysyy melko tasaisena, mutta tilasta puuttuu edelleen kosteudensäädin, tekstiilikonservaattori Hannele Suominen toteaa. Kosteudenvaihtelu vaurioittaa esineitä, esimerkiksi maalipinnat rapistuvat ja rautaesineet ruostuvat. Varustukseltaan uudet tilat ovat paremmat kuin vanhan varaston. Kolmessa tasossa olevia hyllyrivejä on helppo täyttää ja trukilla siirtää suuria esineitä. Varastoon pääsee myös ajamaan sisälle, mikä ei entisessä Liinaharjan varastossa ollut mahdollista. Uudestakin varastosta puuttuvat sosiaalitilat ja vesipiste. Kaiken kaikkiaan Satakunnan Museon varastotilat ovat olleet pitkään riittämättömät. Tilan puute rajoittaa kokoelmien kasvua. Ahtaita tiloja on myös vaikeaa pitää järjestyksessä. Teksti Sari Kaarto Kuva Kaisa Lindewall Maitolaituri siirretään trukilla uuteen varastoon. Etualalla Matti Uusitalo, taustalla Matti Korhonen, trukkia ajamassa Ari Lehtiniemi. Käppärän yhteispeliä Käppärän koulua on peruskorjattu vuodesta 2004 lähtien. Valmista pitäisi olla vuoden 2009 jouluun mennessä. Pölyn, rakennusroinan ja metelin keskeltä on hyvä välillä heittää yhdessä vapaalle. Iloinen joukko Käppärän koulun henkilökuntaa, koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen väkeä sekä pääurakoitsija MVR:n edustusta laittoi vaaleapohjaiset sisäpelikengät jalkoihinsa ja aloitti Terve-kampanjan hengessä pallon perässä juoksemisen. Lentopallopelin aikana kaikuivat rennot kannustushuudot. Yhteistyö pelin rakentamisessa oli ainakin nauruhermoja kutkuttavaa. Ottelussa ei syntynyt haavereita eikä pahemmin hammastenkiristystäkään ollut havaittavissa, joten seuraavaksi siirryttiin sählyn pariin. Vauhti oli nopeaa ja pallo iski maaleihin tasaisin välein. Tästäkään kilvoittelusta ei tullut henkilövahinkoja, vaikka upeita syöksyjäkin todistettiin. Suih- kun jälkeen oli mukava istua vielä sopan ääressä hetki yhdessä ja vaihtaa remonttikuulumisia. Oli hauska kokoontua uudella kokoonpanolla leikkimielisen pelaamisen merkeissä, nauttia liikkumisesta eri yhteistyökumppaneiden seurassa ja näin kokea yhteenkuuluvuutta samaan joukkoon. Yhteispelit jatkuvat vuodenvaihteen jälkeen. Teksti Mirva Lähteenmäki ja Mari Pihala Kuva Tiina Tamminen

13 13 Kaupungin päiväkodeille uudet nettisivut Liinaharjassa hepo hirnuu jo Liinaharjan päiväkodille valmistui uudet, heppoja hirnahtavat nettisivut elokuussa Värikkäät ja persoonalliset sivut ovat Liinaharjan päiväkodille juuri sopivat. Nettisivujen toimivuuden edellytyksenä oli, että sivuja voitaisiin ylläpitää päiväkodissa. Osastojen kesken pidettiin koulutus, jossa käytiin läpi lyhyt oppimäärä nettisivujen päivityksestä. Tein jokaiselle osastolle helpon ohjeen, miten sivuja ylläpidetään. Nyt nettisivuille päivitetään yhteiset tapahtumat ja seuraavan viikon ohjelmat osastoittain. Päivittäminen on helppoa, eikä vie paljon aikaa, kertoo Liinaharjan päiväkodin johtaja Teija Suvanto. Liinaharjan päiväkodin nettisivuille lisätään reaaliajassa mm. valokuvia. Nytkin sivuilta löytyy värikkäitä otoksia liikunnallisesta leikki-illasta ja hurjasta kummitusjuhlasta. Kotiväki on antanut meille hyvää palautetta. Nettisivut ovat nopea tapa tiedottaa asioista. Säästöäkin tulee, kun ei tarvitse tulostaa tiedotteita joka kotiin. Olemme vielä alkutaipaleella nettisivujen hyödyntämisessä, mutta netti on ehdottomasti tätä päivää. Porin kaupungin kaikille päiväkodeille on työn alla omat kivat nettisivut. Sivujen ilme koostuu lasten omista taideteoksista. Värikkäiltä sivustoilta löytyvät tiedot päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmasta ihan omiin juttuihin. Teksti Marianne Kotiranta Leo Turunen palkittiin läheltä piti -ilmoituksesta Riskienhallinnan johtoryhmä palkitsi teknisen palvelukeskuksen rakennusmestari Leo Turusen läheltä piti -ilmoituksen tekemisestä. Johtoryhmän mielestä Turunen on toiminnallaan edistänyt esimerkillisesti työturvallisuutta jokapäiväisessä työssä. Läheltä piti -tapauksella tarkoitetaan Työterveyslaitoksen kuvauksen mukaan tilannetta, jolloin tilanteeseen liittyvät eri tekijät ovat aiheuttaneet vaaran, mutta henkilövahingoilta on kuitenkin säästytty. Mitä tapahtui Hyväntuulentiellä? Kaivannon tukiseinästä irrotettu teräksinen tukilankku irtosi nostolaiteesta, kun sitä oltiin kaatamassa maahan. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Pahimmassa tapauksessa kaatuessaan teräslankku olisi voinut aiheuttaa huomattavia henki- lö- ja omaisuusvahinkoja. Teräslankkua irrotettaessa sitä oli ilmeisesti revitty poikkisuuntaan, jolloin nostolaiteen leuat olivat levinneet ja sokka murtunut. Asian korjaamiseksi työmaalla ollut nostolaite romutettiin ja toiset samanlaiset laiteet toimitettiin koevedettäviksi. Palkinnon Turuselle kävi luovuttamassa kadunrakennuksen tukikohdassa Muistotie 1:ssä kamreeri Martti Kataja. Kataja tähdensi palkintoa luovuttaessaan, että ennalta ehkäisevä työturvallisuuden toteuttaminen kaikissa kaupungin työpisteissä on tärkeää sekä työnjohdolle että työntekijöille. Jokaisessa työpisteessä tulisi oivaltaa, että läheltä piti tilanteiden raportointi ja niiden käsitteleminen työyhteisössä edistää yhteisön työturvallisuutta ja on meidän kaikkien yhteinen asia. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Leo Turunen (vasemmalla) palkittiin vuoden 2007 läheltä piti -tilanteen raportoinnista. Palkinnon piakkoin eläkkeelle siirtyvälle kadunrakentajalle luovutti Martti Kataja.

14 14 Varhainen apu auttaa lapsiperhettä Viestejä lapsiperheiden ja lasten huonovointisuudesta näemme päivittäin. Tilastojen mukaan lasten huostaanotot lisääntyvät ja lastensuojelutyön tarve on kasvamassa. Lasten paha olo uuvuttaa opettajat, ja mielenterveysongelmista kärsivien lasten hoitojonot ovat huolestuttavan pitkiä. Monet lapset kokevat turvattomuutta, ovat ahdistuneita ja aggressiivisia. Usein heiltä puuttuvat turvalliset rajat ja niitä joudutaan sitten hoidollisin keinoin opettamaan. Taina Kangas ja Marja Manninen ovat tiiviisti mukana lapsiperheiden arjen huolissa. Porissa lapsiperheiden avun ja varhaisen tuen tarve on tiedostettu. Kotipalvelun perhetyö Porissa on alkanut Turvallinen lapsuus -hankkeella vuosina , jatkuen nyt kotipalvelun omana perhetyönä. Koko kaupungin alueella on kolme perhetyöntekijää ja osa-aikainen ohjaaja. Kotipalvelun perhetyön tarkoituksena on perheiden tukeminen lasten kasvatuksessa, vanhemmuudessa sekä arjessa selviytymisessä. Perheen kanssa toimitaan yhdessä laaditun palvelusuunnitelman mukaisesti, ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten perheiden parissa. Äitiys- ja lastenneuvolatyössä terveydenhoitajat ovat huomanneet lapsiperheiden avuntarpeiden kasvaneen selvästi viimeisen vuoden aikana. Huoli ja avuntarve ovat havaittavissa jo usein raskauden aikana ja siihen tulisi vastata reaaliaikaisesti. Jokaiselle lapselle tulisi voida tarjota hyvä ja turvallinen elämä jo ensi hetkistä alkaen. Tukiverkostoja nuorille perheille Viikkarin neuvolan terveydenhoitaja Marja Mannisella on pitkä kokemus äitiysneuvolatyöstä. Huolien ilmaantuessa nopea ja varhainen apu auttaa perhettä pääsemään oman elämän hallintaan. Jos ongelmat kasaantuvat, auttaminen vaikeutuu. Eniten apua tarvitsevat nuoret, esimerkiksi yksinhuoltajaäidit, joilla ei ole lähiverkostoa. He ovat usein itsekin kokeneet turvattomuutta lapsuudessaan, ja perhesuhteet ovat olleet rikkinäisiä. Myös mielenterveysongelmista kärsivät vanhemmat tarvitsevat Marjan mielestä tukea heti vauvan synnyttyä. Kotipalvelun perhetyöntekijä on ollut tarpeellinen työkumppani. Yhteisillä kotikäynneillä on voitu sopia yhdessä perheen kanssa pelisäännöistä ja tavoitteista. Vastasyntyneen tarpeista huolehtiminen ja hänelle elintärkeän vuorovaikutussuhteen vahvistamínen on työn tärkeä päämäärä. Monesti nuorta äitiä tai isää pitää opettaa iloitsemaan vauvastaan ja saada suhde vauvaan toimivaksi. Uuden tukiverkon luominen nuorelle perheelle on myös vaativa ja työläs tehtävä, mutta varhaista tukea saaneet asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja kokeneet tulleensa kuulluksi ja autetuiksi, Marja kertoo. Keskusteluja, ruoanlaittoa, asunnon hakemista Perhetyöntekijä Taina Kangas toimii yhteisissä perheissä Marja Mannisen kanssa ja on ollut alusta lähtien mukana kotipalvelun perhetyössä. Eniten varhaisen puuttumisen tarpeessa olevia perheitä on ollut Itä-Porin ja keskustan alueilla. Taina kokee työn perheissä haastavaksi. Hänen työhönsä kuuluu keskusteluavun lisäksi konkreettista apua ruoanlaitosta vauvan kylvetykseen, pukemiseen tai lapsen päivärytmin opetteluun. Vertaisryhmää etsitään, joskus jopa asuntoakin. Toisilla avuksi riittää muutama kotikäynti, toisilla taas tarvitaan jopa vuoden kestävää tukea. Varhaisen tuen tarjoaminen perheille auttaa suurinta osaa perheistä selviämään jatkossa itsekseen. Vain noin % joudutaan ohjaamaan lastensuojelun jatkoseurantaan, Taina toteaa. Taina näkee työn tarpeelliseksi ja arvokkaaksi avuksi perheille. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on luonnollinen osa työtä. Moniammatilliset aloitus-, väliarviointi- ja loppupalaverit ovat hedelmällisiä, tiiviimpääkin yhteistyö tosin voisi olla, Taina pohtii. Työparista tukea ja turvaa Uutta varhaisen puuttumisen mallia on kokeiltu Porissa Lapsiperheiden peruspalvelut ja psykososiaalinen tuki hankkeessa (LAPSOS), jonka tavoitteena on ollut luoda neuvolaan lapsiperheiden psykososiaalisen tuen ja varhaisen puuttumisen moniammatillinen toimintamalli. Hanke päättyi Perhetyöntekijän työskentely neuvolassa terveydenhoitajan työparina on koettu erittäin hyväksi. Perheet ja terveydenhoitajat ovat olleet tyytyväisiä varhaisen puuttumisen mahdollistavaan toimintaan. Marja Mannisen unelmana on saada neuvolaan työpariksi perhetyöntekijä ja lisää aikaa tärkeäksi kokemaansa työhön. Asiakkaiden vaikeat asiat mietityttävät kotonakin. Työparityöskentely toisi apua ja antaisi myös turvaa työntekijälle, Marja toivoo. Perhetyön tarvetta Porissa kartoittanut Perusturvan perhepalvelutyöryhmä on raportissaan esittänyt neljän perhetyöntekijän palkkaamista Porin alueen neuvoloihin. Uudelta perusturvalta odotetaan panostusta tulevaisuuteen! Sijoitus ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen kannattaa jopa taloudellisesti! Monissa Suomen kaupungeissa perhetyöntekijä on neuvolassa terveydenhoitajan työparina ja perhetyötä on pystytty laajentamaan ja vahvistamaan yhteistyössä sosiaalitoimen, seurakunnan ja vapaaehtoistyön järjestöjen kanssa. Teksti Eeva-Liisa Haanpää Kuva Eetu Henttonen Porista Reilun kaupan kaupunki Pori sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen toisena kaupunkina Suomessa. Nimitys kertoo Porin kaupungin kantamasta eettisestä vastuusta ja antaa mahdollisuuden profiloitua julkisten hankintojen edelläkävijänä. Arvonimi on kansainvälinen, ja eri puolilla maailmaa on jo yli 400 Reilun kaupan kaupunkia. Arvonimen kriteereihin kuuluu, että kaupunki sitoutuu käyttämään Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita. Kaupungintalolla onkin aloitettu Reilun kaupan kahvin, teen ja hedelmien käyttö. Työpaikkojen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen tulee olla myös mukana hankkeessa. Seurakunnista Länsi-Pori ja Teljä ovat ottaneet käyttöön Reilun kaupan kahvin ja teen. Kaupunki on mukana kasvattamassa kaupunkilaisten tietoisuutta tuotteista osallistumalla Reilun kaupan viikkoihin ja järjestämällä tilan pääkirjastosta löytyvälle infopisteelle. Arvonimen säilyttämiseksi tulee vuosittain osoittaa, miten Reilun kaupan tuotteiden kulutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa ja mitä on tehty tuotteiden saatavuuden parantamiseksi. Porissa toimii hankkeen edistämiseksi kannatustyöryhmä, johon kaupunki on nimennyt edustajakseen vt. hankintapäällikkö Kaija-Liisa Lohivuon. Kannatustyöryhmä haastaa kaikki kaupungin hallintokunnat tutustumaan Reilun kaupan tuotteisiin, joita valikoimista löytyy lähes 800. Maailma muuttuu ostos kerrallaan. Reilun kaupan periaatteet Kehitysmaiden viljelijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen, mm. kouluihin ja terveydenhuoltoon. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään. Teksti Tarja Räikkönen Kuva Katri Ojala

15 15 Joulu Kun joulu on Meillä suomalaisilla on erilaisia muistoja lapsuutemme jouluista. Joku muistaa ensimmäiset suksensa ja toinen pelänneensä pukkia. Muistamme, miten vai- keaa oli nukahtaa aatonaattona tai miten pehmeät paketit avattiin aina viimeiseksi. Kaikille meistä joulumuistot eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Lapsista kasvatettiin ateisteja Itä-Porin yhtenäiskoulun koulunkäyntiavustaja Galina Parfijonova on kotoisin Venäjän Karjalasta Prääsä-nimisestä kaupungista, joka sijaitsee 40 kilometriä Petroskoista. Galina eli lapsuutensa ja nuoruutensa Neuvostoliiton vallan aikana, jolloin joulua ei vietetty ollenkaan. Kommunistiseen ideologiaan sisältyi ajatus vapauttaa ihmiset uskonnosta ja antaa tilalle militantti ateistinen vakaumus. Kirkkojen toiminta erotettiin valtiosta ja uskonnollisten juhlien viettäminen kiellettiin virallisesti. Meille lapsille opetettiin lastentarhasta lähtien, ettei jumalaa ole olemassa. Kasvoin ilman uskontoa, vaikka mummoni yrittikin salaa opettaa minua rukoilemaan ja uskomaan jumalaan. Hänellä oli piilossa pieni ikonikin, Galina muistelee. Parfijonovien ensimmäinen joulu Suomessa vuonna Vaikka joulua ei vietetty, saattoi nuori Galina tutustua entisaikojen jouluperinteisiin lukemalla Alexander Pushkinin tarinoita ja katselemalla elokuvia vanhoista ajoista. Joulun sijasta vietimme lapsuudessani uuden vuoden juhlaa, joka oli monella tapaa hyvin samanlainen kuin joulu. Siihen kuului koristeltu kuusi lahjoineen ja lauluineen. Odotimme tuota juhlaa aina innoissamme, Galina kertoo. Anoppi tutustutti jouluun Yliopistosta valmistuttuaan Galina palasi työskentelemään Prääsään ja meni siitä vuoden päästä naimisiin. Pian tämän jälkeen vuonna 1977 hän vietti elämänsä ensimmäistä joulujuhlaa. Inkerinsuomalainen anoppini kutsui joka vuosi perheen koolle ja vietimme suomalaista joulua perinteisine lauluineen. Ruoka oli hieman erilaista kuin suomalaisessa pöydässä, mutta muistan että rosollia oli ainakin tarjolla, Galina muistelee. Joulu sallittiin jälleen Neuvostoliiton hajoamisen myötä 90-luvun alussa joulun vietto oli taas mahdollista. Monet perinteet olivat kuitenkin jo kadonneet. Ortodoksit viettävät joulujuhlaa koko yön kestävällä jumalanpalveluksella tammikuuta. Meillä oli tapana seurata tapahtumia televisiosta, vaikka emme olleetkaan ortodokseja, Galina muistelee. Suomalainen perhejoulu Galina muutti perheineen Suomeen kymmenen vuotta sitten. Perhe asettui Poriin ja pian tämän jälkeen Galina lapsineen kastettiin evankelis-luterilaiseen uskoon. Halusin kuulua suomalaiseen kirkkoon kuten miehenikin ja myös anoppini toivoi lapsenlapsistaan evankelis-luterilaisia, hän selostaa. Olemme alusta asti viettäneet Suomessa perinteistä joulua silleineen, laatikoineen ja rosolleineen. Viimeksi mainitusta tosin teen hieman venäläisemmän version lisäämällä siihen perunaa, sipulia ja voita jolloin sitä kutsutaan nimellä vinigret, Galina kertoo. Joulun odotus on minusta ihanaa aikaa kodin siivouksineen ja koristeluineen. Eniten nautin kynttilän valosta pimeinä talviiltoina, hän toteaa. Viime vuonna Parfijonovat viettivät jo oikein kunnon perhejoulua, sillä mukana oli jo ensimmäinen lapsenlapsi. Teksti Katri Ojala Kuva Galina Parfijonova Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt! Päiväkoti Untuvan lasten kukkakarnevaalit oli juuri juhlittu syyskauden päätteeksi perjantaina Oli naamiaiset, ohjelmaa ja tanssiaiset. Ohjelmasta voi mainita erityisesti Merivuokkojen upean tanssin, jonka isojen osaston tytöt olivat valmistelleet kaikille yllätykseksi. Pojat sen sijaan hakivat kavereita kehäkukkatanssiin. Juhlittiin yhdessä pienimpien kanssa. Nautimme myös pienistä herkuista, kukkapipareista ja punaisesta marjamehusta. Pitkin syksyä olimme valmistelleet kukka-aihettamme. Elokuussa keräsimme kukkia ja prässäsimme niitä talveksi. Niillä koristelimme isänpäiväkortitkin. Lauloimme sinisestä kissankellosta ja äidin sinisistä silmistä. Kukkaset kuihtuvat, mutta metsäretkemme jatkuvat. Sinne olikin tällä kertaa tullut pikkutonttuja pikkukuusen ympärille! Tontun jälkiä seuratessamme löysimmekin ison tontun piilottaman yllätysaarteen suuren kiven takaa. Ilo oli ylimmillään kun aarrepussista löytyikin tonttujoukolle muumitikkarit! Onnellinen seurue istui kivellä nauttien aarteistaan. Olipa se makea juttu. Kyllä siitä riittikin tarinaa, miten tontut ovatkin jo liikkeellä ja miten ne ovat tienneet meidän tulevan metsään juuri tänään? Olemmehan me kyllä siellä usein retkeilleetkin. Taisi olla jo kymmenes kerta tänä syksynä. Tarkkana kannattaa aina ollakin metsäretkillämme. Tässä se nähtiin, että metsän tontutkin seuraavat puuhiamme joka kerta. Teksti Katri Kauppinen ja Tuula Virtaranta-Levo Kuva Katri Kauppinen Päiväkoti Untuvan pikkutontut metsäretkellä - yllätysaarre on löytynyt!

16 16 Juuret Porissa Pori muuttuu joka kerta kun täällä käy, Muurimäki toteaa katsellessaan ympärilleen. PORKASTA PARIISIIN Vaatesuunnittelija Teemu Muurimäki poseeraa valokuvaajalle sakeassa lumisateessa taustallaan hitaasti valkoiseksi muuttuva Porin karhu. Hän on saapunut Italian lämmöstä vierailemaan äitinsä ja veljensä luokse vanhaan kotikaupunkiinsa. Varhaisimmat muistoni Porista liittyvät juuri tähän puistoon, jossa kävimme kesäisin jäätelöllä. Suurin paikka sydämessäni on kuitenkin Yyterillä dyyneineen. Lapsuuden kesät ja pitkät hiekkarannat kuuluvat erottamattomasti yhteen, Muurimäki muistelee. Kädentaidot geeneissä Muurimäki innostui vaatteiden valmistamisesta jo pikkupoikana seuratessaan vierestä äitinsä ompelijan työtä. Koulussa hän jätti linnunpönttöjen rakentelun muille ja osallistui tekstiilityötunneille. Valintani ei herättänyt mitään erityistä huomiota koulutoverieni keskuudessa. Yläasteelta sitten löytyi jo perään huutelijoita, joiden ajatusmaailmaan ompeluharrastukseni ei mahtunut. Tein vaatteeni itse, joten erottauduin joukosta. En kuitenkaan kyseenalaistanut omia valintojani muiden mielipiteiden vuoksi, Muurimäki kertoo. Hän kehitti kädentaitojaan myös kouluajan ulkopuolella. Vuosien ajan nuoren miehen tie vei keskiviikkoiltaisin Pormestarinluodon nuorisotiloihin Otsolan kerhoon maalamaan kipsitauluja ja -patsaita. Kerhon vetäjä Irmeli Linjala kannusti ja rohkaisi lahjakasta nuorukaista. Harrastuksen myötä minusta kehittyi taitava maalaaja ja värien käyttäjä. Äitini kaapit ovat vieläkin pullollaan kerhossa tekemiäni töitä, Muurimäki naurahtaa. Puhe ei porise Muurimäen vanhemmat ovat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja se kuuluu hänen puheessaan. Porin murre mieheen ei ole tarttunut, sillä hän jätti karhukaupungin taakseen jo 16-vuotiaana lähtiessään opiskelemaan Savonlinnan taidelukioon. Osaan kuitenkin imitoida Porin murretta ällöttävän hyvin. Muuten puhun yleiskieltä maustettuna eteläpohjalaisilla murresanoilla. Kesäksi kotiin Muurimäki viettää kesänsä Porissa aina kun se on mahdollista. Kesäisin pyöräilemme äitini kanssa Yyteriin tai lähdemme Kirjurinluotoon lavatansseihin. Kirjurinluodosta puhuminen tuo hänen mieleensä mukavia muistoja lapsuudesta. Kun olin pieni, kuljimme Kirjuriin Pormestarinluodosta Satumaa-laivalla ja kävimme kesäteatterissa. Pistimme joskus kavereiden kanssa pystyyn omia näytöksiä teatterisesongin päätyttyä, hän muistelee. Pori Jazzeille en valitettavasti ole ehtinyt moneen vuoteen, sillä Ranskassa ja Italiassa lomakausi alkaa vasta elokuussa. Tämä on harmillista, sillä juuri jazzien aikaan Pori on parhaimmillaan, Muurimäki toteaa. TV:stä tuttu Suomalaisille Muurimäen nimi on tuttu ainakin Linnan juhlista, joihin hän on suunnitellut pukuja useiden vuosien ajan. Hänen luomuksensa herättävät aina keskustelua, sillä ne eroavat taatusti massasta. Muurimäen suunnittelemissa puvuissa korostuvat naisellisuus, linjakkuus, runsas materiaalien käyttö, pitsit, kirjailut ja rohkeat värit. Ennen kaikkea hänen kättensä työssä korostuu eleganssi ja näyttävyys. Suomalainen koruttomuus on Muurimäen töistä kaukana kuin sarka silkistä. Haluan luoda pukuja, joista löytyy jotain uutta ja ennennäkemätöntä, hän selittää. Viime vuonna Muurimäki sai runsaasti medianäkyvyyttä, sillä euroviisut juontaneen Jaana Pelkosen yllä nähtiin kaksi hänen suunnittelemaansa pukua. Ura nousukiidossa Alun perin Muurimäki aikoi miesten pukusuunnittelijaksi, mutta naisten onneksi hänen mielensä muuttui. Työskentelin opiskeluaikani Villisilkki-nimisessä kangasliikkeessä, jossa suunnittelin naisten juhla-asuja. Sitä kautta tutustuin hääpukujen maailmaan ja laadukkaisiin materiaaleihin. Muurimäen kansainvälinen ura sai alkusysäyksensä hänen aloitettuaan työt ranskalaisella hääpukujen valmistajalla Cymbelinellä. Kunnianhimo sai miehen kuitenkin kurottelemaan vieläkin korkeammalle ja tekemään valtavasti töitä päämääränsä eteen. Otin yhteyttä eri muotitaloihin ja lähetin portfolioni ainakin 70 eri paikkaan, Muurimäki muistelee. Ponnisteluni palkittiin ja pääsin Dolce & Gabbanalle suunnittelemaan iltapukuja. Viihdyin siellä hyvin, mutta kun milanolainen muotitalo Bottega Veneta halusi minut töihin, pääsin suunnittelemaan entistä kunnianhimoisempaa muotia. Kansainvälisessä muotitalossa työskenteleminen on haastavaa, sillä kilpailu on kovaa ja mallistojen sykli on todella nopea. Työpäivät ovat pitkiä ja usein töitä tehdään myös viikonloppuisin. Joskus sitä miettii että kuinka kauan tällaista jaksaa, Muurimäki pohtii. Laatu ratkaisee Sanonta suutarin lapsella ei ole kenkiä pitää paikkansa myös Muurimäen kohdalla. Hänen päivänsä kuluvat niin tiivisti muodin parissa, ettei oman pukeutumisen pohtimiseen jää energiaa. Kiinnitän omaan pukeutumiseeni suunnastaan hävettävän vähän huomiota. En jaksa työni ulkopuolella panostaa omaan tyyliini, enkä ainakaan omasta mielestäni näytä vaatesuunnittelijalta. Tästä huolimatta olen kuitenkin hyvin laatutietoinen, enkä käytä huonolaatuisia kertakäyttövaatteita, Muurimäki selostaa. Muurimäki on suunnittelijana tottunut tarkkailemaan ympärillä liikkuvien ihmisten pukeutumista. Hänellä on sanansa sanottavana myös suomalaisten pukeutumisesta. Suomalaiset ovat hieman sellaista univormukansaa; vaatekulttuuri on vakaata ja eleetöntä, eikä joukosta haluta erottua. Vaatteisiin ei myöskään panosteta rahallisesti, sillä se saattaisi vaikuttaa pröystäilyltä. Minun mielestäni vaatteista pitäisi voida nauttia. Muodin mekka Muurimäen nykyisessä kotikaupungissa Milanossa muoti on jatkuvasti läsnä. Milano on Pariisiin verrattuna pikkukaupunki, mutta täällä on helpompi tutustua alan ihmisiin. Muoti hallitsee Milanoa kokonaisvaltaisemmin ja on hauska nähdä miten näkyvää se on täällä, Muurimäki kertoo. Vapaa-ajalla Muurimäki kuntoilee ja katselee paljon elokuvia. Täällä elokuvat dubataan, ja vaikka puhunkin italiaa, katselen mieluummin alkuperäisversioita. Siksi suuntaakin aina Anttilaan käydessäni Suomessa ja ostan kassillisen leffoja. Muotitalo Muurimäki? Maailman kolme tärkeintä muodin keskusta ovat Pariisi, Milano ja New York. Kaksi näistä Muurimäki on jo valloittanut, joten on seuraavaksi vuorossa Amerikan manner? New York kyllä kiinnostaa. Kenties löydän itseni sieltä joskus tulevaisuudessa. Unelmani on kehittyä suunnittelijana ja tehdä juuri niitä juttuja joista pidän. Olisi hienoa päästä jonkin kansainvälisen huippumuotitalon taiteelliseksi johtajaksi jonakin päivänä, Muurimäki haaveilee. Ehkäpä tuo muotitalo kantaisi jopa omaa nimeäni, hän tokaisee lopuksi. Teksti Katri Ojala Kuva Eetu Henttonen

17 Satakunnan ja Changzhoun välisestä ystävyydestä 17 Changzhoun rakennuskulttuuria Perinteistä rakennustyyliä eteläisen Kiinan tapaan Tianningin pagodi Changzhoussa on maailman korkein. Satakuntaliitto ja Changzhoun kaupunki Jiangsun maakunnassa Kiinassa solmivat yhteistyösopimuksen 30. lokakuuta 2008 Nanjingissa, maakunnan pääkaupungissa. Sopimus on seurausta vuoden verran jatkuneista keskusteluista ja vastavuoroisista vierailuista, joista suomalaisten lokakuun matka oli kolmas. Kiinalaisdelegaatio vieraili Porissa viime vuoden marraskuussa ja seuraavaa matkaa on kaavailtu ensi vuoden keväälle. Tänä vuonna vierailu ei toteutunut Sichuanin maakunnan maanjäristyksestä johtuen, jolloin maan keskushallinto Pekingissä kiristi kukkaronsa nyörejä. Verkostoitumisen kautta tuloksiin Sopimus kattaa yhteistyön niin elinkeinoelämän, kulttuurin kuin koulutuksenkin osalta. Vaikka teknisesti sopimus on hyvinkin ympäripyöreä, ei sen merkitystä sovi vähätellä; Kiinassa toimiessa tämän kaltaisilla sopimuksilla ilmaistaan molemminpuolista sitoutumista ja ystävyyttä. Hyvänä osoituksena uudesta yhteistyöstä on Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) tänä syksynä alkanut kahdensuuntainen henkilökunta- ja opiskeluvaihto Jiangsu Polytechnicin kanssa. Neljä kiinalaista opiskelijaa vietti Porissa syksyn ja vastaavasti kuusi SAMKin opiskelijaa opettelee suuren maailman tapoja Changzhoussa. Tähän mennessä Kiinassa tärkeä verkostoitumisen strategia on tuottanut hyviä tuloksia: elinkeinoelämän puolella PO- SEKilla on jo useita sopimuksia paikallisten toimijoiden kanssa ja toimintamme on noteerattu Suomen korkeinta edustustoa myöden. Uuden ja vanhan polttopisteessä Changzhoun kaupunki sijaitsee Jiangsun provinssissa Jangtsejoen suistossa. Asukkaita kaupunkialueella on noin 3,5 miljoonaa, historiaa kaupungilta löytyy jopa 3000 vuoden takaa. Changzhou sijaitsee maailman pisimmän ja historiallisesti merkittävän Peking-Hangzhou -kanavan varrella ja puolessa välissä Kiinan vilkkainta Nanjing-Shanghai -valtatietä. Muutenkin kaupungista on hyvät kulkuyhteydet muualle maahan, esimerkiksi Shanghaihin pääsee nopeaa ja tasokasta junayhteyttä pitkin tunnissa. Sijainti on juuri Kiinan kovimman kehityksen keskipisteessä. Kaupungissa riittää myös turistille nähtävää. Maaliskuussa 2007 avattu Tianningin pagodi on 153,7 metrin korkeudellaan maailman korkein. Pagodin vieressä olevasta Punaisen luumun puistosta löytyy Satakunta-Changzhou -yhteistyötä juhlistava monumenttikivi. Kuten niin monia muitakin nykyaikaisia kiinalaisia kaupunkeja, myös Changzhouta leimaa uuden nousun huuma. Horisontti täyttyy rakennusnostureista ja vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kohonnutta rakennuskantaa uusitaan kovalla kädellä. Töitä riittää Kiinan merkitystä maailman talousmahtina ja jopa kulttuurisena vaikuttajana tuskin kukaan voi enää kiistää. Kiinan pitkään jatkuneen talouskasvun näkyminen Porin seudulla on suuri kysymysmerkki ja sen suoria tai välillisiä vaikutuksia on vaikea ennakoida. Suunta on kuitenkin selvä: esimerkiksi työperäisessä maahanmuutossa kiinalaisten osuus kasvaa nyt ja tulevaisuudessa. Globaalissa taloudessa, jota mekin väistämättä olemme osa, pitää juosta kovaa voidakseen pysyä paikallaan. Tämän takia onkin nyt tärkeää saada seutukunnallemme osaavaa ja kulttuurisesti valveutunutta työvoimaa. Tässä on koulutuksella ja omalla panostuksellamme suuri vaikutus. Nyt saavutettu yhteinen tahtotila Changzhoun kanssa on vasta alkusysäys tulevaisuuden ponnisteluille ja todellisia tuloksia voidaan odottaa vasta pitkäjänteisen työn hedelmänä. Teksti ja kuvat Harri Sippola Mamma mia! Vauvojen värikylpy ihastutti Italiassa Mustikka ja perunasuurimot ihmetyttivät italialaisvauvoja. Bravo! Olalaa! Belissimo! kaikuivat italialaisten vanhempien huudahdukset Vauvojen värikylvyissä. Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston kehittämät Vauvojen värikylpy -työpajakonsepti ja Värikylpymetodi esiteltiin kansainvälisillä Segni d infanzia lastenfestivaaleilla Italian Mantovassa Värikylpy lensi Italiaan tutkija -kulttuurituottaja, värikylpyohjaaja Eija Mettovaaran ja kuvataiteilija, värikylpyohjaaja Maria Markkion mukana. Porin lastenkulttuurikeskus oli visuaaliseen ja esittävään taiteeseen keskittyneen festivaalin ainoa osallistuja Suomesta. Festivaalin muut osallistujat tulivat laajasti muista Euroopan maista. Italiassa Vauvojen värikylpy -työpajoja järjestettiin neljän päivän aikana yhteensä seitsemän ja ryhmiin osallistui noin 70 hyvin innostunutta vauvaperhettä. Metodi ja konsepti kiinnostivat kovasti myös järjestäjiä ja eri maiden lastenkulttuuritekijöitä. Moniaistisuutta korostavien työpajojen teemoina olivat kylmän ja lämpimän sekä märän ja kuivan kontrastit. Työpajoissa käytettiin suomalaisia materiaaleja; kankaita, mustikoita, vadelmia, perunajauhoja, perunasuurimoita, punaista villalankaa ja sinisiä höyheniä. Vanhemmat olivat kovasti ihmeissään ja positiivisesti yllättyneitä materiaaleista. Erityisesti mustikka ja perunasuurimot ihmetyttivät ja ihastuttivat, kertoo Eija Mettovaara. Värikylpy on kieli- ja kulttuurirajat ylittävä toimintamuoto, jonka rinnalla yhteinen verbaalinen kieli jää toissijaiseksi. Suomalaisten materiaalien lisäksi työpajojen ohjauskieli oli ehkä hieman yllättäen suomi. Vauvan kieli on joka tapauksessa oma, vahvasti ilmeisiin ja eleisiin kytkeytyvä, joten he ymmärtävät hyvin mitä tahansa kieltä ja vanhemmat ymmärtävät ohjaajaa vauvan ja visuaalisen toiminnan kautta, valottaa Mettovaara. Värikylpy-työpajoilla on kova kysyntä sekä Suomessa että ulkomailla. Huhtikuussa 2008 värikylpy oli osana 100% Finlande -tapahtumaa Pariisissa. Onnistuneen Pariisin matkan ansiosta Värikylpy kutsuttiin nyt Italiaan ja kyselyitä on tullut mm. Ruotsista, Puolasta, Yhdysvalloista ja Etelä-Afrikasta. Vuonna 2007 lapsiperheille suunnatun MILK-lehden Japanissa ilmestyvässä numerossa Vauvojen värikylpy Porissa oli nostettu World topic -aiheeksi. Porin lastenkulttuurikeskuksessa onkin huomattu, että Värikylpy-metodissa ja -konseptissa olisi ehdottomasti ainesta suomalaiseksi kulttuurivientituotteeksi. Värikylpy-metodi ja -konsepti ovat nimenomaan satakuntalainen ja porilainen innovaatio, jota voisi käyttää matkailuvalttina, kertoo Eija Mettovaara. Jatkossa Värikylpy-metodia ja -konseptia esitellään ainakin Satakunta Senaatintorilla -tapahtumassa kesäkuussa Teksti Laura Tarkkio Kuvat Maria Markkio

18 18 Joulu Porilainen Lucia Pyhä Lucia on katolisen kirkon sokeiden ja näkövammaisten pyhimys. Joulukuun 13. päivä nostaa 300-luvulta periytyvän legendan nykypäivään. Suomessa kansallinen Lucia kruunataan tänä vuonna 59. kerran. Porissa juhlaa on vietetty 1950-luvulta alkaen. Suomenruotsalainen perinne Paitsi kansallisena, elää Luciaperinne myös paikallisena suomenruotsalaisena tapahtumana kaksikielisillä alueilla erityisesti kouluissa, joissa valitaan oma Lucia-neito. Italiassa ja Ruotsissa perinteellä on aivan oma erityisasemansa. 300-luvun legendan mukaan Lucian isä kuoli. Nainen ei voinut tuohon aikaan voinut olla yksinhuoltaja vaan tarvitsi holhoojan. Lucian vastoinkäymiset jatkuivat. Äidinkin sairastuttua he tarvitsivat apua. Kansalaisjärjestö Folkhälsan kerää vuosittaisella Luciatapahtumalla varoja omaan avustustyöhönsä. Onko vaikea saada osallistujia varsin rankkaan tehtävään? Päinvastoin. Meillä koulussa on tiettyjä perinteitä, joihin tietty vuosikurssi oikeuttaa. Lucia on arvoasteikossa korkealla. Siihen pääsee, kukaan ei koskaan joudu vastoin tahtoaan mukaan, vastaa Porin Ruotsalaisen Yhteiskoulun rehtori Ulrika Hollsten hymyillen. Lucia-mammat Susanna Blomqvist ja Petra Sundvik hämmästelevät kysymystäni: miten saadaan lapset laulamaan? Osallistuminen on etuoikeus. Koulun yhteisöllisyys on aina korostunut siinä, että opettajat, oppilaat ja heidän vanhempansa järjestävät kaiken yhdessä. Lucia-neidon rooli on valitulle elinikäinen muisto ainutlaatuisesta päivästä, kertoo Petra, joka kouluaikanaan tuli valituksi tehtävään. Yhteistyötä Länsi-Suomen Osuuspankki lahjoittaa valitulle Lucia-neidolle Kultasuutarit Oy:n tekemän korun. Ruotsalainen yhteiskoulu on tietoisesti lähtenyt kehittämään Lucia-päivää koko Porin tapahtumaksi yhteistyössä Ruotsalaisen klubin kanssa. Promenadi-Pori järjestää Luciapäivän puitteet Eetunaukiolle. Kauppaneuvos Jukka Ramstedt kruunaa vuoden Lucian, jonka mekon Porin Villa ja Peite on ommellut vuonna Muotitavaratalo Ratsula lainaa tänäkin vuonna Lucialle valkoisen turkin, ja lyhteen sitoo perinteisesti kauvatsalainen Lars Numelin. Lucia-neito on perinteisesti kolmannen lukioluokan oppilas. Kuvassa on vuoden 2007 Lucia Anna-Stina Syrjälä Lucia-neito saattueineen on vieraillut vuodesta 1992 alkaen kaupunginsairaalassa. Aamuhämärässä Lucia ja pienet enkelit kulkevat ilahduttamassa potilaita. Teksti Hannu Salonoja Kuvat Ruotsalaisen Yhteiskoulun kokoelmat Ruusu on ruusu Valkoisesta, vaatimattoman näköisestä ja kalliista jouluruususta odotetaan joulun 2008 muotikukkaa. Jouluruusu on herkkä ja hienostunut, jota on käytetty vuosikymmeniä sitten juhlakukkana ja joka on nyt tullut uudelleen suosituksi, kertoo floristi Irene Kaunisto Vesan Kukka Ky:stä. Jos kukan saa säilymään hengissä kevääseen asti, sen voi istuttaa puutarhaan. Eniten joulukukaksi ostetaan kuitenkin valkoista ja punaista ruukkuamaryllistä juhlavasti koristeltuna ja tyylikkääseen ruukkuun istutettuna. Koristeina käytetään palloja, timantteja ja oksia. Amarylliksestä on iloa moneksi viikoksi ja sen voi viedä allergisenkin kotiin, sillä se ei tuoksu. Irene Kauniston oma lempikukka jouluksi on valkoinen Phalaenopsis-orkidea eli perhoskämmekkä grafiitinharmaalla ja huurteisen valkoisella koristeltuna. Teksti Ulla Keskinen Kuva Eetu Henttonen Vaaleajouluruusu (latinaksi helleborus niger) ei oikeastaan ole ruusu, vaan se kuuluu leinikkikasveihin. Kukasta kerrotaan tarinoita ja taruja. Yksi niistä on Selma Lagerlöfin kirjoittama Jouluruusun legenda, jonka voi käydä lainaamassa kirjastosta Joulu tullee vaikkes nii kovi hössötäkkää!! Mää ole kuullu jostai, et ränttää tällät kaardemummaa pellil ja pelli vaa trykiks kuumaa uunii. Sit kastellaa tillukas märrääks Tolul ja krotataa se seslonki al, ni kyl vissii tullee samatiä joulutuntu. Koko kämppä haisee iha pullalt ja huusholli steeratult Maanantai Keski-Porin kirkko klo 19 Loppiaiskonsertti Bach: Jouluoratorio kantaatit 4-6 Jussi Kauranen, kapellimestari Hanna Kronqvist, sopraano Tero Harjunniemi, tenori Mari Sares, altto Riku Pelo, basso Yhteistuotanto: Pori Sinfonietta ja Pirkanpojat -poikakuoro Hanna Kronqvist Mari Sares Tero Harjunniemi Riku Pelo Liput: 20/13. Liput Lippupisteestä Ei tartte kuurat laatet polvet ruvel eikä paistaa mahrottoma suurt pullasmeetii aamukolmee. Stressitönt joulu vartoomist ny vaa kaikil. Jouluterveisin Ulla H. Leino Joululahjavinkki: Pori Sinfoniettan lahja- tai kymppikortti, myynnissä Porin Promenadikeskuksessa. Jussi Kauranen

19 19 Pori 450 Juhlavuoden loppurutistus Porin 450-vuotisjuhlavuosi lähenee kohti loppuaan. Vuosi on ollut monille kaupungin yksiköille työntäyteinen, mutta varmasti myös palkitseva. Vuoden mittaan tehdyt työtunnit ovat tuoneet vastineeksi iloisia mieltä ja suuriakin väkimassoja liikuttavia tapahtumia, joiden organisointiin ei normaaleina vuosina välttämättä aina rahkeet riittäisi. Onkin syytä lausua jo suuri kiitos kaikille Teille, jotka olette ahkeroineet, oman työnne ohessa, juhlavuoden tapahtumien järjestelyissä. Vielä ei kuitenkaan ole ihan sopiva hetki hengähtää, vedetään vuosi loppuun samalla sykkeellä. Joulukuulla juhlavuoden ohjelmasta pääsee nauttimaan vielä monissa eri tapahtumissa. Erityisesti kannattaa muistaa teattereiden juhlavuoden kunniaksi toteuttamat produktiot Rak- kaudella Porista Rakastajat-teatterissa ja Porin Teatterin Porilaisten farssi. Juhana herttuan aikakapseli verkkopeli pyörii vielä vuoden loppuun saakka, ja mm. joulukuussa avautuva Porin kaupunginkirjaston 150 vuotta 150 kirjaa näyttely tullee olemaan suosittu. Uudenvuoden vastaanotto Juhlavuoden huipennuksen uudenvuoden aaton ohjelman perustana on kulttuuritoimiston organisoima perinteinen ohjelma Raatihuoneenmäellä keskiviikkona Juhlatoimikunta toteuttaa uudenvuoden aaton ohjelmaan lisäksi soihtukulkueen, joka on kaikille avoin tilaisuus. Soihtukulkue järjestäytyy uudenvuoden aattona kello Eteläpuiston päähän (Itsenäisyydenkadun tuntumaan) ja kello kulkue lähtee laulaen ja soihdut hulmuten kohti Raatihuoneen puistoa. Raatihuoneen edustalla kulkueen ottaa vastaan lauluyhtye Voces Arctopolii, joka on erikoistunut Porin kaupungin syntymän aikaisen, 1500-luvun musiikin esittämiseen. Vastaanoton perinteinen osio alkaa klo Porilaisten marssilla, jonka jälkeen lauletaan Jumala ompi linnamme virsi. Tilaisuudessa kuullaan sekä seurakunnan että kaupungin edustajien uudenvuoden tervehdykset. Puheenvuorojen jälkeen lauletaan Maamme-laulu. Musiikista vastaa Porin VPK:n soittokunta. Heti vuoden vaihduttua järjestetään uudenvuoden vas- taanoton päätteeksi ilotulitus Kirjurinluodolta. Toivon, että tapaan mahdollisimman monet Teistä uudenvuoden juhlinnassa ja myös soihtukulkueessa. Tehdään juhlavuoden päätöstapahtumasta yhdessä ikimuistoinen. Risto Kupari Juhlavastaava Kuva Heli Koskela Joulurauhan julistus Joulurauha julistetaan perinteisin menoin Porin raatihuoneella jouluaattona Tilaisuus alkaa klo Porin Työväen Soittokunnan esittämillä hartailla joululauluilla, jonka jälkeen soittokunta säestää virren Jumala ompi linnamme. Kellon lyötyä kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen lukee joulurauhan julistuksen, jonka jälkeen soittokunnan säestämänä lauletaan Maammelaulu. Tilaisuus päättyy Porilaisten marssiin. Joulurauhan julistamistilaisuuden järjestää kulttuuritoimisto. Juhlavan ja hartaan tilaisuuden tarkoituksena on virittää kuulijat joulun juhlaan. Teksti Jan-Kristian Kivi Arkiston aarrearkku pitää salaisuutensa 500-vuotisjuhliin saakka Porin kaupunginarkisto kätkee uumeniinsa salaisuuden, jonka paljastumista saadaan odotella vielä 50 vuoden ajan. Kaupungintalon alakerrassa on vuodesta 1966 asti nököttänyt umpipuinen, sinetöity ja lukittu arkku, jonka saa pankinjohtaja Rafael Mellinin testamentin mukaan avata vasta Porin täyttäessä 500 vuotta. Rafael Mellin syntyi vuonna 1886 Porilaisen kauppiaan Frans Mellinin ja hänen vaimonsa Hildan vanhimmaksi pojaksi. Mellinien kauppatalo sijaitsi tuolloin jokisatamassa nykyisen Yrjönkatu 1 kohdalla. Rafael Mellinin toimi työuransa aikana Pohjoismaiden Yhdyspankin toisena johtajana. Mellin jäi eläkkeelle vuonna 1936 ja vietti loppuelämänsä Ruotsin Norrköpingissä. Vuonna 1961 laaditussa testamentissa hän lahjoitti Satakunnan museolle arkun, jonka kirjattiin sisältävän postimerkkejä. Arkku sijoitettiin kaupungin arkiston tiloihin odottamaan tarkkaan määriteltyä avaamisajankohtaa. Sisällöstä ei ole täyttä varmuutta Testamentin mukaan salaperäinen arkku sisältää siis posti- merkkejä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole, sillä arkkuun kurkistaminen on mahdotonta. Arkun ympärille on kierretty peltiset vannenauhat, jotka sinetöity tiukasti yhteen. Tarkasti katsomalla sinetistä erottaa sanat CykLop A.B Stockholm. Arkun avaaminen olisi työlästä ilman sinettejäkin, sillä se on lukittu eikä avainta ole koskaan nähty ainakaan täällä meillä, arkistosihteeri Oili-Marja Virtanen kertoo. Umpipuinen arkku painaa sen verran, että kaksi ihmistä saa sen juuri ja juuri nousemaan maasta. Itse puu tietysti painaa aika paljon, joten ei siellä mitään hirveän painavaa voi sisällä olla, Oili-Marja pohtii. Olen kyllä miettinyt, että jos arkku tosiaan sisältää postimerkkejä, niin mitenköhän ne ovat mahtaneet säilyä kaikki nämä vuodet. Valitettavasti en itse taida olla itse niiden kohtaloa todistamassa, hän tuumii. Aarrearkun salaisuudet paljastuvat kaupungin 500-vuotisjuhlissa 8. maaliskuuta vuonna Jäämme odottelemaan. Teksti ja kuva Katri Ojala Oili-Marja tutkii testamentin tarkkoja ehtoja. porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 4.2. mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelut-yksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖS- TÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYS-VIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Sirpa Mannila PORIN VESI, Inna Saarinen SAMK, Pirkko Teikari SOSIAALI- KESKUS, Birgitta Tuunainen KOULUTUSVIRASTO, Outi Vainikka-Majuri TPK. ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2008 Kannen kuvan on piirtänyt taiteilija Markus Majaluoma. Piirroksessa seikkailevat Porin kaupungin 450-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehdystä kuva- ja seikkailukirjasta tutut sankarit Pete ja Patteri, jotka taitavat olla tulossa Juhana Herttuan Ursus Finlandicus -laivalta... Joululahjavinkki: Markus Majaluoman käsikirjoittamaa ja kuvittamaa Yhdeksän porilaista -kirjaa on edelleen saatavilla kirjakaupoista!

20 20 24 kysymystä Joulupukille Mikä olet ammatiltasi? Netta 6 vuotta - Ensimmäiset 300 vuotta pukki toimi lelupajan päätonttuna, jonka jälkeen työskentelin oppisopimuksella Joulupukin assistenttina. Erikoistumisjakson jälkeen pukista tuli itse Joulupukki edeltäjän jäätyä eläkkeelle noin 500 vuotta sitten. Kuinka paljon Joulupukki painaa? Nelli 5 vuotta - Pukilla on ollut hieman ongelmia painonhallinnan kanssa viime vuosina. Pukki käy painonvartijoissa viikoittain, mutta toistaiseksi vaakaa ei vielä näy mahan alta. Miksi Joulupukilla on hattu? Jenna 6 vuotta - No katsokaas, kun pukin hiukset ovat jo sen verran harvat, että reen kyydissä viima tuntuu ikävältä paljaassa päässä. Muistakaa, että talvella on käytettävä aina pipoa. Onko Joulupukilla televisio? Tuomas 5 vuotta - No tottahan toki pukilla televisio on ja TV-lupamaksukin maksettuna. Digiaikaan siirtymisen kanssa oli hieman ongelmia, sillä pukki ei ole mikään tekniikan ihmelapsi. Tykkääkö Joulupukki riisipuurosta? Otto 6 vuotta - Tykkää kyllä, mutta päivittäinen puuron syönti alkaa jo hiukan maistua puulta. Muori voisi välillä tehdä jotain muuta. Oletko koskaan käynyt uimassa? Juuso 5 vuotta - Pukki on innokas avantouimari. Joulupukinpajan avantouimarikerho käy avannossa viikoittain. Osaatko pelata mitään peliä? Emma 6 vuotta - Tunturigolf kuuluu pukin lempiharrastuksiin. Palloja siinä menee hukkaan melko paljon, mutta muuten laji on oikein rattoisa. Golfkärryn sijaan pukki käyttää ekologista jäkälällä toimivaa golfporoa. Miksi Joulupukki tulee joskus autolla? Nelli 5 vuotta - Porot tarvitsevat lakisääteiset taukonsa. Niiden aikana pukki kulkee joulunpunaisella hybridiautolla. Mitä jos sää oot sairaana ja mitä teet jos porot on kipeinä? Arttu 6 vuotta - Avantouinti, terveellinen ruokavalio ja vitamiinit pitävät pukin terveenä kuin pukki. Hätätapauksessa turvaudumme varamiespalveluun. Miksi Joulupukki ei tule savupiipusta Suomessa? Aleksi 6 vuotta - Suomalaiset savupiiput tuppaavat olemaan sen verran ahtaita, että painonvartijoista huolimatta pukki ei niistä mahdu. Miksi tontut ovat näkymättömiä? Anceliga 6 vuotta - Eivät tontut ole näkymättömiä. He ovat vaan todella nopeita ja taitavia hiippailemaan. Tontun hiippailunopeus voi nousta nollasta sataan vain viidessä sekunnissa! Aikuisten silmille tontut ovat liian nopeita, mutta lapset saattavat nähdä heistä vilauksen aina silloin tällöin. Voiko Joulupukille antaa tavaroita kotoa, jos niitä on liikaa, sillä minulla on sellainen tilanne? Henri 6 vuotta - Ylimääräiset ehjät lelut kannattaa lahjoittaa Joulupuu- keräyksen kautta niitä tarvitseville lapsille. Siitä tulee hyvä mieli! Miksi Joulupukilla on silmälasit? Ville 5 vuotta - Jotta pukki näkisi pakettien päälle raapustetut nimet paremmin. Laseissa on myös kolmiulotteinen röntgennäkö, jonka avulla pukki näkee ovatko lapset olleet kilttejä. Saako sinne korvatunturille tulla käymään? Ida 4 vuotta - Totta kai! Pukkia voi tulla moikkaamaan Rovaniemen Santa Parkiin ympäri vuoden. Mitä Joulupukki tekee vapaaajalla? Iiris 6 vuotta - Vapaa-ajalla pukki käy sauvakävelyllä muorin kanssa. Miten Joulupukki syö partansa kanssa? Veeti 5 vuotta - Pukki on jo niin tottunut partaansa, ettei syöminen tuota mitään ongelmia. Joskus parrasta kuitenkin löytyy muutama piparinmurunen tai tomusokeria. Miten pääsee tontuksi? Aino- Inkeri 6 vuotta (toivoo tulevansa tontuksi) - Tontuksi voi opiskella Lapin ammattiopistossa. Koulutus kestää vuoden, jonka jälkeen ammattitonttu voi työskennellä vaikka pukinpajalla. Mitä Joulupukki on nähnyt, kun hän on ollut reessä? Pyry 4 vuotta - Pukilla on lievä korkeanpaikankammo, joten hän pitää silmät tiukasti lahjalistassa reellä lentäessään. Onko Joulupukki saanut itse koskaan lahjoja, siis onko pukilla ollut omat synttärit? Lotta 6 vuotta - Tottahan pukilla on syntymäpäivät joka vuosi. Viimeksi pukki sai muorilta lahjaksi lämpimät villasukat. Mikä on suosikkiyhtyeesi? Hilma 6 vuotta - Pukki fanittaa Lordia. Oman kaupungin bändiä pitää kannustaa. Hard rock hallelujah! Onko sulla seinällä yhtään julisteita? Roope 6 vuotta - No tietysti pukilla on seinät täynnä Lordin kuvia. Yhtyeen kaunis kosketinsoittaja Ava on ehdottomasti pukin suosikki. Millä ne porot pystyy lentämään? Jesse 6 vuotta - Poroille syötetään EU-standardien mukaista rehua, johon on sekoitettu hyppysellinen joulun taikaa. Voisiko pukki käydä joskus kesällä? Elina 5 vuotta - Kesät pukki viettää Joulusaarella golfaten. Auringonpaisteessa pitää muistaa aurinkovoide. Onneksi muori auttaa pukkia selän rasvaamisessa. Minkälaisia paketteja tontut tekee? Riina 5 vuotta - Tontut tekevät täydellisiä paketteja. Kaikki tontut ovat käyneet pakollisen joululahjojen paketointi-kurssin. Vaikeimpien lahjojen paketoimisesta vastaavat siihen erikoistuneet insinööritontut. Hyvää joulua kaikille! Teksti Porin kaupungin päiväkotien lapset ja Joulupukki Kuva Jan Virtanen

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Perusturvan palvelu- ja vastuualueet Perusturvalautakunta. Perusturvakeskus Terttu Nordman

Perusturvan palvelu- ja vastuualueet Perusturvalautakunta. Perusturvakeskus Terttu Nordman Perusturvan palvelu- ja vastuualueet Perusturvalautakunta Talous- ja resurssi Vs. talous Karolina Hentunen Sisäiset Tutkimus- ja kehittäminen Kehittämis Sirkka-Liisa Varjus Hallinto Laatu Pirkko Levola

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 2007 Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristövirasto 1 Oulun seudun ympäristöviraston toimialue 2 YHTEISESTI SUUNNITELTU

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme

Peruspalvelukeskus OIVA. 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Peruspalvelukeskus OIVA 2.4.2009 Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme Päijät-Hämeen peruspalveluiden tuottajat 1.1.2007 Läntinen perusturvapiiri Heinola Lahti Kunta kahdeksikko= PHSOTEY:n peruspalvelukeskus

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015. Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015. Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 83 Valmistelija:

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039) perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS. Sosiaali- ja terveyspalvelut Info 14.2.2008

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS. Sosiaali- ja terveyspalvelut Info 14.2.2008 KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Sosiaali- ja terveyspalvelut Info 14.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni?

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

VAKANSSILUETTELO TALOUSARVIO 2014

VAKANSSILUETTELO TALOUSARVIO 2014 VAKANSSILUETTELO TALOUSARVIO TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE V=virka, T=toimi, TP=tuntip. 31.12.2013 MUUTOKSET 31.12. V T TP YHT. V T TP YHT. V T TP YHT. TEKNINEN LAUTAKUNTA PALVELUKESKUS Paikkatietosuunnittelija

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015 Harri Hagman H. Hagman Laboratorionäytteidenoton, kuvantamisen (K) ja lääkehuollon (L) toimipisteitä on yhteensä 24 sivu 2 Eurajoen terveysasema + K Harjavallan sairaala

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 18.01.2012

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 18.01.2012 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2012 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo 18.25-19.09 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet et Moilanen Pekka Lahti Jari Airas

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013

Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Heli Leinonkoski kansliapäällikkö 22.2.2013 Jyväskylän kaupunki Konsernihallinto ja

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT. Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä

ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT. Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä j Mika Joki kunnanjohtaja Aura vj Tuula Vairinen hallintojohtaja Aura j Harri Virta kaupunginjohtaja vj Päivi Antola hallintojohtaja

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015. Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015. Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015 Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 83 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan

Lisätiedot