TIEDOTE N:o 8 /

Transkriptio

1 TIEDOTE N:o 8 / MPHL RY:N JÄSENETU: LOMASATASET VUODELLE 2010 MPHL:n hallitus arpoi kokouksessaan hakijoiden kesken 40 kpl á 200,00 euron lomatukena vuodelle 2010 jäsenistölle LomaSataset. Arpa suosi seuraavia alla mainittuja jäseniämme: Nimi Anne Jonninen Marika Käppi Anne Lahtinen Pauli Toropainen Ismo Laakso Maarit Matikainen Johanna Ylömäki Sinikka Alanen Reijo Lamminpää Merja Penttilä Hannele Savukoski Helena Soininen Olli-Pekka Heinonen Milla Ignatius-Puurtinen Timo Rikkinen Laila Pitkänen Timo Töllinen Sari Ekman Tiina Laakso Eveliina Yski Leila Heinola Mervi Kekki Tuula Paukkunen Kalevi Leinonen Tia Jernmark Paula Valolahti Kristiina Ryhänen Jaakko Illi Kirsi-Maria Sassi Kristiina Linjos Osasto Rovaniemen osasto Hallin osasto Pansion osasto Oulun osasto Riihimäen osasto Mikkelin osasto Hämeenlinnan osasto Pansion osasto Ähtärin osasto Oulun osasto Oulun osasto Jyväskylän osasto Tampereen osasto Pohjois-Karjalan rajan osasto Lappeenrannan osasto Huovinrinteen osasto Lievestuoreen osasto Rovaniemen osasto Rannikon rajan osasto Huovinrinteen osasto Ähtärin osasto Osasto Ilmavoimat Tampereen osasto Ähtärin osasto Kaartin osasto Rovaniemen osasto Tuusulan osasto Lievestuoreen osasto Upinniemen osasto Turun osasto

2 Ritva Enberg Anne Jokinen Tuija Virtanen Tarja Qvist Vuokko Miettunen Raija Rajamäki Liisa Mustajärvi Tuija Inoranta Leena Helenius Paula Paalanen Rovaniemen osasto Huovinrinteen osasto Upinniemen osasto Lappeenranta Rovaniemen osasto Jyväskylän osasto Tampereen osasto Mikkelin osasto Upinniemen osasto Lappeenrannan osasto MPHL RY:N JÄSENETU: VUODEN 2009 OPINTOSTIPENDIT MPHL:n hallitus jakoi opintostipendit á 170 euroa kokouksessaan Määräaikaan mennessä oli stipendihakemuksia jätetty 62 hakemusta. Stipendejä myönnettiin 47 henkilölle. Stipendi myönnettiin henkilöille, joiden opiskelu/tutkinto päättyi vuoden 2009 aikana tai edellisenä vuonna. Hakijoiden runsaslukuisuuden vuoksi stipendiä ei myönnetty henkilölle, joka oli aikaisemmin saanut liiton opintostipendin. Alla mainituille henkilöille myönnettiin opintostipendi: Hallin osasto: Atk-suunnittelija Gitte Ahola Huovinrinteen osasto: Varustehuoltaja Pirjo Ahti Hankkija Else-Maj Heikkonen Hämeenlinnan osasto: Osastosihteeri Sini Elomaa Varastonhoitaja Antero Korhonen Ravitsemistyöntekijä Eija Lammela Varastomies Harri Vaahtio Sihteeri Johanna Ylömäki Ilmajoen osasto: Jyväskylän osasto: Kaartin osasto: Kauhavan osasto: Varastomies Jouni Muhonen Varastonhoitaja Ari-Pekka Vaismaa Osastosihteeri Eeva Ahola-Hänninen Puol.asiamiehen avustaja Ari Harjula Sihteeri Tiina Harkio Osastosihteeri Tarja Pakarinen Osastosihteeri Eija Raihila Sihteeri Ritva Vaittinen Varastonhoitaja Marita Heikkilä Kuopion osasto: Sairaala-apulainen Anja Finska Pohjois-Karjalan osasto: Varastomies Minna Paakkinen 2

3 Luonetjärven osasto: Osastosihteeri Anitta Perälä Lievestuoreen osasto: Ostaja Tuula Purmonen Niinisalon osasto: Mikkelin osasto: Osasto Ilmavoimat: Oulun osasto: Rovaniemen osasto: Varastonhoitaja Pirkko Jämiäluoma Valokuvateknikko Teija Vuosjoki Hankesihteeri Sisko Toivola Toimistosihteeri Katja Freudenthal Varastonhoitaja Jorma Jalovaara Varastonhoitaja Eeva Pohjola Varastonhoitaja Pekka Päivinen Sihteeri Katja Taipaleenmäki Ravitsemistyöntekijä Jouni Tuisku Henkilöstösihteeri Paula Valolahti Santahaminan osasto: Kokki Taru Kettunen Sairaala-apulainen Johanna Koskinen Kokki Anne Laakso Kokki Birgitta Manninen Laitoshuoltaja Lea Smolander Sotilasemäntäyhdistys: Ravitsemistyöntekijä Tuija Tiainen Tampereen osasto: Tuusulan osasto: Varastonhoitaja Matti Kuuluvainen Toimistonhoitaja Päivi Kurikkaoja Toimistosihteeri Sari Lintula Kurssisihteeri Therese Tigerstedt Vekaranjärven osasto: Varastomestari Jukka Komulainen Ravitsemistyöntekijä Mari Pesu Varastomestari Juha Teräväinen Kokki Sirpa Veijalainen Upinniemen osasto: Toimistosihteeri Tarja Saarinen Toimistosihteeri Riitta Wiik 3

4 MPHL ry:n uudet jäsenet! Tervetuloa ilmoittautumisjärjestyksessä risteilylle Tallinnaan ! Tapahtuma alkaa Hotel Arthurissa Helsingissä lauantaina tulokahvilla klo alkaen. Varsinainen ohjelma alkaa Hotel Arthurissa klo Ohjelma jatkuu Tallink Baltic Princess -laivalla Tallinnan risteilynä. Laiva palaa Helsinkiin sunnuntaina klo Ilmaista ovat muun muassa matkat, ruoat ja majoitus kahden hengen hyteissä! SITOVA ILMOITTAUTUMINEN VIIMEISTÄÄN KULUESSA. Ilmoittautuminen menemällä MPHL:n nettisivuille : 1. Kirjaudu Jäsenalueelle omilla tunnuksillasi 2. kohdassa Ajankohtaista klikkaa UUSIEN MPHL:N JÄSENTEN RISTEILY 3. valitse kohdasta Ilmoittautuminen MPHL:n nettisivujen välityksellä linkki Ilmoittaudu MPHL:n koulutukseen 4. valitse Järjestötoiminnan perusteet 5. valitse oikeanpuoleisin välilehti 6. täytä elektroninen lomake 7. paina lopuksi ilmoittautumislomakkeen vasemmassa alareunassa nappia Ilmoittaudu saat automaattisen vastauksen ilmoittautumisestasi. tai ilmoittaudu paperiversiolla / faksilla Tapahtumaan varataan paikat ilmoittautumisjärjestyksessä. Toimi nopeasti! Matkalla tarvitaan passi tai EU:n hyväksymä henkilötodistus. Lisätietoja saat MPHL:n nettisivuilta tai osastosi sihteeriltä. 4

5 VUOROTTELUVAPAASTA PYSYVÄ VUODEN ALUSTA Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2010 alusta. Laki vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä Vuorotteluvapaalakiin ei ole tulossa muita muutoksia. Se rahoitetaan edelleen siten, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio. Tämä osuus on hieman yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Vuorotteluvapaajärjestelmän nettokustannukset ovat kuitenkin bruttokustannuksia pienemmät, koska vuorottelusijaiseksi palkattavan työttömän työttömyyskorvaus samalla säästyy. Vuonna 2008 vuorottelukorvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa. Ansioturvan vuorottelukorvaus oli keskimäärin 965 euroa kuukaudessa ja 44,9 euroa päivässä. Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut lähes henkilöä. Vuorottelijoista vuonna 2008 lähes puolet oli vuotiaita ja 20 prosenttia oli vuotiaita. Vuorottelijoiden yleisimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto, teollisuus, kuljetus, tietoliikenne ja koulutus. Sijaisista lähes 40 prosenttia oli vuotiaita. Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta. Korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuotta vuorotteluvapaalaissa tarkoitettua työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia. Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä, sillä vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 prosenttia kartuttaa eläkettä. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi työstä. Samalla työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivut MUUTOKSIA VALTION ELÄKELAKIIN JA AL- KAEN Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat kuluvan vuoden tammikuussa niin sanotusta sosiaalitupo-ratkaisusta, jossa sovittiin yhteisesti eräistä sosiaaliturvaan liittyvistä lähivuosien muutostarpeista. Tämän sopimuksen mukaisesti on työeläkelainsäädäntöön tulossa lähinnä työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen liittyviä muutoksia alkaen ja osa-aikaeläkettä koskevia muutoksia alkaen. Eduskunta on hyväksynyt nämä muutokset yksityisen puolen työeläkelakien osalta jo heinäkuussa ja julkisen puolen työeläkelakien osalta marraskuun alkupuolella. 5

6 Muutosten taustalla 2005 työeläkeuudistus ja elinaikakerroin Ensi vuodenvaihteen eläkemuutosten taustalla on vuonna 2005 tehty työeläkejärjestelmän kokonaisuudistus, jonka yhteydessä päätettiin ottaa eläkkeen määräytymisessä käyttöön elinaikakerroin ihmisten eliniän pitenemisestä aiheutuvan eläkemenon kasvamisen hillitsemiseksi. Elinaikakerroin on nimensä mukaisesti matemaattinen kerroin, jolla muiden eläkkeen laskentasääntöjen mukaisesti määräytyvä eläke kerrotaan. Eliniän pidentyessä kertoimen arvo on alle 1 eli elinaikakerroin leikkaa eläkettä. Ainakin teknisesti järjestelmä voisi toimia myös toiseen suuntaan. Jos ihmisten odotettavissa oleva elinikä syystä tai toisesta yllättäen kääntyisikin laskuun, voisi elinaikakerroin (ainakin teoriassa) saada ykköstä suuremman arvon, jolloin se lisäisi kuukausittaista käteen jäävää eläkettä. Elinaikakertoimen perusajatuksena on, että ihmiset jatkaisivat pitempään työelämässä, jolloin pidentyneeltä työuralta karttuisi lisää eläkettä, joka korvaisi elinaikakertoimen aiheuttaman leikkauksen. Tarkoituksena siis on, että pitemmästä jäljellä olevasta elinajasta osa käytettäisiin työuran pidentämiseen ja että eläkkeelle jääminen siis tapahtuisi vasta hieman myöhemmin. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa elinaikakertoimen vuosittain marraskuun loppuun mennessä sille ikäluokalle, joka seuraavan vuoden aikana täyttää 62 vuotta. Vuonna 1947 syntyneille on elinaikakertoimen arvoksi vahvistettu 1, mutta myöhemmin syntyneille kertoimen arvo tulee olemaan alle yhden, mikä aiheuttaa eläkkeen pienenemisen vanhuuseläkkeen alkaessa. Vuonna 1948 syntyneelle ikäluokalle sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti elinaikakertoimen arvoksi 0, Vahvistettu elinaikakerroin merkitsee työeläkelakien perusteella myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin ensi vuonna 0,83 prosentin pienennystä siitä, mitä myönnettävä vanhuuseläkkeen määrä olisi ilman elinaikakerrointa. Elinaikakertoimen tarkoitus ja työkyvyttömyyseläkkeensaajat Elinaikakertoimen perusajatus työssä jatkamisesta ei kuitenkaan toimi, jos henkilö ei kykene työhön eli on työkyvytön. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet eivät käytännössä voi jatkaa työuraansa ja siten kartuttaa itselleen lisää eläketurvaa, joten heidän kohdallaan elinaikakerroin johtaa käytännössä eläketason heikkenemiseen heidän saavuttaessaan sen iän, jossa työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Ensi vuodenvaihteessa voimaan tulevien eläkemuutosten keskeisenä tarkoituksena onkin parantaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien asemaa, jotta heidän eläkkeensä ei elinaikakertoimen vaikutuksesta kohtuuttomasti pienentyisi. Elinaikakerrointa ei sovelleta lainkaan sellaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläkkeen perusteena oleva sairaus (eli ns. eläketapahtuma) on alkanut ennen Uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin elinaikakerrointa sovelletaan ainoastaan siihen eläkkeen osaan, joka on karttunut ennen työkyvyttömyyden alkamista. Niin sanottua tulevan ajan eläkeosuutta elinaikakerroin ei siis leikkaa lainkaan. Tämä muutos suosii erityisesti nuorena työkyvyttömäksi tulleita henkilöitä, jotka eivät ole ehtineet kartuttaa kuin vähän työeläketurvaa ennen työkyvyttömäksi tuloaan ja joiden eläke siis pääosin perustuu tulevan ajan eläkeosuuteen. Väestöennusteiden mukaan ihmisten elinikä pitenee tulevina vuosikymmeninä huomattavasti, joten on hyvin todennäköistä, että elinaikakerroin vahvistetaan vuosi vuodelta pienemmäksi. Elinaikakertoimen eläkettä leikkaava vaikutus siis voimistuu, mitä myöhemmin elinaikakerrointa sovelletaan. Sen vuoksi työkyvyt- 6

7 tömyyseläkeläisten kannalta on edullista, että ensi vuodenvaihteesta alkaen elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen määrään heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Eläkkeen muuttuessa myöhemmin vanhuuseläkkeeksi sen määrä ei enää muutu elinaikakertoimen vaikutuksen johdosta. Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen parannuksia Koska elinaikakerrointa kuitenkin ryhdytään soveltamaan työkyvyttömyyseläkkeissä aikaisemmin kuin vanhuuseläkkeissä, sisältyy ensi vuodenvaihteen lakipakettiin eräitä työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttavia pieniä parannuksia. Niiden tarkoituksena on kompensoida työkyvyttömyyseläkeläisille sitä, että heidän eläkettään leikataan elinaikakertoimella heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa, eikä vasta 63 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkkeen niin sanotun tulevan ajan osuuden karttumisprosenttia korotetaan siltä osin, kun tulevaa aikaa otetaan huomioon 50- ja 63-ikävuosien väliseltä ajalta. Lisäksi tulevan ajan osuuden perusteena olevaa ansiota laskettaessa otetaan jatkossa huomioon myös työkyvyttömyyttä edeltäneen viiden vuoden aikana harjoitetut tutkintoon johtaneet opinnot sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen, jos lapsen hoito on estänyt ansiotyön tekemisen samana aikana. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parantaa myös niihin sovellettavan erityisen kertakorotusprosentin korottaminen. Alun perin kertakorotusprosentin tarkoituksena on ollut kompensoida työkyvyttömyyseläkkeensaajille aikaisempien työeläkemuutosten yhteydessä tehtyjä indeksijärjestelmän heikennyksiä. Kaiken kaikkiaan nyt voimaan tulevien työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteiden muutosten keskeisenä tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorena työkyvyttömiksi tulleiden henkilöiden eläkkeen tasoa. Myös perhe-eläkkeen määräytyminen muuttuu Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen tehtävät lainmuutokset vaikuttavat väistämättä myös perhe-eläkkeisiin etenkin silloin, kun perhe-eläkkeen edunjättäjä ei kuollessaan saa lainkaan työeläkettä. Tällöinhän perhe-eläke määräytyy samalla tavoin, kuin jos edunjättäjä olisi kuolinpäivänään tullut työkyvyttömäksi. Jos perhe-eläke määräytyy edunjättäjän kuollessaan jo saaman eläkkeen perusteella, ei elinaikakertoimen vaikutusta poisteta perhe-eläkettä määrättäessä, mutta leskelle tai lapselle myönnettävää eläkettä ei toisaalta pienennetä elinaikakertoimella enää myöhemmin. Perhe-eläkkeen osalta nyt voimaan tulevia muutoksia ei sovelleta, jos edunjättäjä on kuollut ennen Uusia säännöksiä ei sovelleta myöskään sen jälkeen kuolleen edunjättäjän jälkeen myönnettävään perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjän omaan eläkkeeseen ei ole sovellettu tai tule sovellettavaksi elinaikakerrointa. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee 60 ikävuoteen Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen määräytymistä koskevien muutosten lisäksi Eduskunta on hyväksynyt myös osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamisen 58 ikävuodesta 60:een. Ikärajan muutos tulee voimaan vasta ja se koskee vain niitä, jotka eivät ehdi täyttää 58 vuotta vuoden 2010 aikana eli vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Vanhemmilla ikäluokilla on siis edelleen oikeus jäädä osa-aikaeläkkeelle nykyisten säännösten mukaisesti ja heille myönnettyihin osaaikaeläkkeisiin ei sovelleta alkaen voimaantulevia heikennyksiä. 7

8 Vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä osa-aikaeläkeläisillä ei enää kartu vanhuuseläkettä osa-aikaeläkkeen perusteella. Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä toki edelleen karttuu vanhuuseläkettä kuten nykyisinkin. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että osa-aikaeläkkeelle jääminen pienentää pysyvästi nykyistä enemmän tulevan kokoaikaisen vanhuuseläkkeen määrää siihen verrattuna, että jatkaisi vanhuuseläkeikään saakka kokoaikatyössä. Vuorotteluvapaan ajalta karttuvan eläkkeen määrä vähenee Vanhuuseläkkeen karttuminen vähenee myös vuorotteluvapaan ajalta. Nykyisin 75 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta otetaan työeläkkeen karttumisen perusteeksi, josta karttuu vanhuuseläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Ensi vuoden vaihteen jälkeen pidettävän vuorotteluvapaan ajalta eläkekarttuman perusteeksi otetaan kuitenkin vain 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista. Hallitus on perustellut muutosta sillä, että vuorotteluvapaan ajalta ei ole perusteltua karttua enemmän eläkettä kuin sairausloman ajalta. Lisätietoa: Kirjoittaja: Pardian lakimies Pekka Pietinen LIITTO KOULUTTAA Puolustusministeriön luottamusmiesten neuvottelupäivä Puolustusministeriön MPHL:n luottamusmiesten neuvottelupäivä järjestettiin Helsingissä. Päivän aikana kuultiin tilannekatsaus Valtioneuvoston palkkausjärjestelmän tilanteesta sekä Puolustusministeriön henkilöstöalan kehitysnäkymistä vanhemman hallitussihteerin Helena Hakomäen toimesta sekä keskityttiin MPHL:n kannalta keskeisiin edunvalvonnan teemoihin. Puolustushallinnon Palvelukeskuksen luottamusmiesten neuvottelupäivä Puolustushallinnon Palvelukeskuksen luottamusmiesten neuvottelupäivä järjestettiin Hämeenlinnassa. Päivän aikana keskityttiin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamiseen liittyviin aiheisiin. Lisäksi järjestettiin palvelukeskuksen jäsenistölle infotilaisuus ajankohtaisista aiheista. Rajan ja Rakennuslaitoksen neuvottelupäivät MPHL:n Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen alueluottamusmiesten sekä alueyt/varajäsenten sekä MPHL:n Rajavartiolaitoksen luottamusmiesten, yt- /palkkatiimin jäsenten koulutuspäivät järjestettiin Vantaalla Neuvottelupäivien aikana päivitettiin osallistujien tiedot: MPHL ry:n keskeisistä ajankohtaisista asioista, tällä hetkellä keskeisistä oikeudellisista asioista mm. vuosilomauudistuksesta, vallitsevasta taloustilanteesta sekä MPHL ry:n sähköisestä viestinnästä. Erikseen RAJA:n osalta 8

9 kuultiin laitoksen henkilöstöalan ajankohtaiskatsaus henkilöstöpäällikkö lippueamiraali Erkki Uitin esittämänä, syvennettiin näkemyksiä ja taitoja vaativuudenarvioinnissa sekä avattiin yhdessä esiintyneitä ongelmatapauksia. Erikseen PHRAKL:n osalta kuultiin laitoksen johdon ajankohtaiskatsaus johtaja Pekka Salojärven ja hallintojohtaja Ritva Peuran esittäminä, käsiteltiin yhteistyöasioiden hoitoa sekä syvennettiin tietoja ja taitoja palkkausjärjestelmistä. Puolustushallinnon pääluottamusmiesten koulutuspäivät Puolustushallinnon pääluottamusmiesten koulutuspäivät järjestettiin Helsingissä. Koulutuksessa annettiin perusteita pääluottamusmiehille toimia oikein jouduttaessa tekemisiin häirinnän tai huonon kohtelun kohteeksi joutuneen jäsenen kanssa, päivitettiin ajankohtaistiedot hallinnonalojen ja liiton ajankohtaisista asioista, perehdyttiin maanpuolustuksen ja siihen liittyen henkilöstön tulevaisuudennäkymiin, käsiteltiin pääluottamusmiesten päiväkirjoja sekä valmistauduttiin vuoden 2010 kehityskeskusteluihin ja tehtävänkuvauksen laatimiseen eri palkkausjärjestelmissä. KEHITYSKESKUSTELUT JA SUORITUSARVIOINNIT KÄYNNIS- TYIVÄT PUOLUSTUSVOIMISSA Vuotuiset kehityskeskustelut ja suoritusarvioinnit ovat käynnistyneet. Seuraavista asiakirjoista löytyy materiaalia, jossa käsitellään kehityskeskusteluja ja suoritusarviointeja Puolustusvoimissa. Kehityskeskustelut Puolustusvoimissa asiakirja no: AF21921 Tässä käskyssä annetaan perusteet tulos- ja hallintoyksiköille kehityskeskusteluiden toteuttamiseksi puolustusvoimissa koskien vuotta 2009 (mennyt kausi) ja seuraavaa tavoitekautta 2010 (tehtävät ja tavoitteet) PVAH: sta löytyy kehityskeskustelun opetuspaketti asiakirja no: AE23967 (perehtykää opetuspakettiin) KEHITYSKESKUSTELUN AJAKOHDASTA SOPIMINEN Kehityskeskustelun tarkka ajankohta sekä sen mahdollinen jakaminen kahteen tai useampaan osaan on sovittava vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäistä keskustelua, jotta molemmat osapuolet voivat valmistautua keskusteluihin. (asiakirja AE23967) Keskusteluun valmistautumiselle (etukäteisarvioinneille) sekä itse keskustelulle on myös varattava riittävästi aikaa (1-2 tuntia) ja rauhallinen tila. Vähintään kehityskeskustelun yhteydessä vuosittain on syytä tarkistaa myös tehtävänkuvauksen ajantasaisuus. Muistilistaa kehityskeskusteluun ja suoritusarviointiin: 9

10 Asia Seuranta, sopiminen ja kehittäminen Sopikaa ajankohta ajoissa ja varatkaa Sopikaa neutraali ja häiriötön neuvottelu- riittävästi aikaa paikka Tutustukaa ja täyttäkää lomake etukäteen. (esimiehen tarvittaessa neuvottava) Kiinnitä huomiota myös edellisen vuoden keskustelulomakkeen tulos- ja kehitystavoitteisiin, ovatko ne toteutuneet? Tulostavoitteet sekä tehtävään liittyvät avaintehtävät ja velvoitteet Mitkä tehtävät olet hoitanut erityisen hyvin Miksi tulostavoitteita ei ole mahdollisesti saavutettu. Miten toivoisit tehtävien kehittyvän ja onko muita kehittämiseh- dotuksia? Mitä lisäkoulutusta tarvitset seuraavan 3 vuoden aikana? Onko resurssit riittävät ja kunnossa: - Työvälineet ja atkohjelmat? - Muut resurssit? - Henkilöstö resurssit / työmäärä Miten henkilökohtaiset odotuksesi ovat toteutuneet, missä on- nistuttu, missä ollut vaikeata, Miten yhteistyö on sujunut, esimiehet, työtoverit jne. Mitkä ovat esimiehen hyvät ja huonot puolet Onko tehtäväkuvauksesi ajan tasalla? Ennakoimattomat, oleelliset lisätehtävät / resurssimuutokset kauden aikana Panosta tulevalla kaudella asetettujen painopisteiden ja tavoitteiden tulokselliseen hoitamiseen Kirjaa arviointijakson aikana muistiin Ovatko ne johtuneet niistä resursseista, joihin olet tosiasiallisesti voinut itse omalla toiminnallasi vaikuttaa? Ura- ja kehityssuunnittelu Osaamistason vahvistaminen Urasuunnittelua tukevat koulutukset Tehtävien priorisointi tarvittaessa (yhdessä esimiehen kanssa) Mikä muu asia / resurssi vaatisi toimenpiteitä? Oletko voinut käyttää hyväksesi niitä kykyjä ja taitoja joita omaat? Jos et, niin miksi? Miten voitaisiin tarvittaessa kehittää? Sinulla on oikeus esittää rakentavaa kritiikkiä, mutta älä ole aggressiivinen Jos ei ole, sopikaa yhteisesti toimenpiteet ja päivämäärä, johon mennessä tehtävänkuvaus on päivitetty Tulostavoitteita / tehtäviä tarkistettava tilanteen mukaan, myös kesken vuoden. Tehtävänkuvaus päivitettävä tarvittaessa Mikäli et ole perustellusti tyytyväinen omaan suoritusarviointiisi, sinulla on tarvittaessa oikeus jättää se erimieliseksi. Ota em. tapauksissa yhteyttä omaan luottamusmieheesi! Sopimuksen 5 :n 4 momentissa on sovittu henkilön asemaa turvaavista järjestelyistä, mikäli henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi samassa tehtävässä laskee enemmän kuin yhden pisteen. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että myös muussa tapauksessa henkilökohtaisen 10

11 työsuorituksen arvioinnin laskiessa merkittävästi aiemmasta arvioinnista, tulee ryhtyä asiankuuluviin kehittämis-, koulutus- ja muihin tukitoimenpiteisiin. Suoritusarvioinnin tuloksen laskun perusteena ei voi olla: äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, sairausloma, vuorottelu- tai opintovapaa taikka näihin verrattava poissaolo. Yleensä ihmiset arvostavat kehityskeskusteluja, mikäli: Ne ovat luontevia (esimies ja alaistaito) Niissä ei koe tulevansa loukatuksi Niissä sovitut asiat johtavat käytännön toimenpiteisiin ja sovitut asiat toteutuvat MUISTA, ETTÄ LUOTTAMUSMIESPALVELUT OVAT JÄSENETUSI!! VIRKAEHTOSOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSESTA Valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välillä on syntynyt sopimus vuoden 2010 vahvistetuista matkakustannusten korvauksista: Päivärahojen suuruus: - osapäiväraha 16,00 euroa - kokopäiväraha 36,00 euroa Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä: - autolla väliseltä ajalta 5000 ensimmäiseltä kilometriltä 45 senttiä ja seuraavilta kilometreiltä 40 senttiä kilometriltä. - moottoripyörällä 33 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 29 senttiä seuraavat kilometrit - moottoriveneellä alle 50 hv/73 senttiä/km ja yli 50 hv/108 senttiä/km - moottorikelkalla 105 senttiä/km - mönkijällä 99 senttiä/km - mopolla 17 senttiä/km - muulla tavalla 10 senttiä/km RAJAVARTIOLAITOKSEN SIVIILIN EROAMISIKÄ Puolustusvoimissa palvellun ajan rinnastamisessa rajavartiolaitoksen palvelukseen vanhan siviilivirkamiehen eroamisikää määriteltäessä noudatetaan menettelyä, jossa puolustusvoimissa palveltu aika rinnastetaan rajavartiolaitoksessa 11

12 palveltuun aikaan virkamiehen eroamisikää laskettaessa ns. vanhojen siviilien osalta silloin, kun siviilivirkamies on ollut puolustusvoimien palveluksessa Puolustusvoimissa suoritetun palveluksen huomioonottamisen edellytyksenä on, että palvelus jatkuu yhdenjaksoisena puolustusvoimien jälkeen rajavartiolaitoksen palveluksessa eläketapahtumaan saakka. Vanhan siviilin eroamisikä on porrastettu 60 ja 65 vuoden välille mennessä kertyneen palvelusajan perusteella. JOULUMUISTAMINEN MPHL ry on myös tänä jouluna perinteisesti muistanut sotiemme veteraaneja ja luovuttanut Kaunialan sotavammasairaalassa toimivalle Kaunialan toverikunnalle rahalahjoituksen. LAKIMIESPALVELUA YKSITYISASIOISSA MPHL:N JÄSENILLE Lakimies Ari Komulainen antaa jäsenetuna juridista neuvontapalvelua MPHL:n jäsenille yksityisoikeudellisissa asioissa (= mm. testamentit, avioehtosopimukset, perunkirjat yms.). Neuvontapalvelu toteutetaan siten, että jäsenellä on mahdollisuus keskustella asioista lakimiehen kanssa joko kahden kesken, puhelimitse tai sähköpostitse. Neuvontapalvelu toteutetaan MPHL:n toimitiloissa kerran kuukaudessa. Puhelinnumero, johon voit soittaa: (09) Vuoden 2010 neuvontapäivät ja ajat ovat: klo klo klo klo klo klo Sähköpostiosoite: Sähköpostitse yhteyttä otettaessa on aina ehdottomasti alkuun ilmoitettava, että kyse MPHL:n yksityisoikeudellisesta asiasta. Aina tekstin alkuun on koodina laitettava MPHL. MPHL:n jäsensivuilla netissä on lomake jolla voi lähettää kysymyksiä suoraan lakimiehelle: jäsenalue Etuudet Lakimiespalvelut kysymyksiä lakimiehelle Suullinen neuvontapalvelu on MPHL:n jäsenelle täysin ilmaista. Mikäli asiat johtavat kirjallisiin toimeksiantoihin, niistä johtuvat kustannukset maksavat jäsenet itse. Kirjallisten toimeksiantojen kustannukset ovat kuitenkin MPHL:n jäsenille merkittävästi alle normaalien asianajohintojen. 12

13 LIITON PÄÄTOIMISTEN PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN GSM- PUHELINNUMEROT Uudet gsm-numerot ovat lukien seuraavat: Elina Laiho Marko Torn Anne Koivisto (100-päiväinen plm) pöytä gsm Elina Laihon ja Marko Tornin liiton pöytäpuhelinnumerot ovat ennallaan eli Elina ja Marko TILAISUUKSIA, JOISSA LIITOSTA MUKANA: Luottamusmieskierros Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos, Ilmavoimien Esikunta materiaaliosasto, Tikkakoski - päätoiminen pääluottamusmies Elina Laiho - ilmavoimien alueellinen pääluottamusmies Riitta Lius MPHL ry:n pääluottamusmiespäivät Rajavartiolaitoksessa edustettuina olevien henkilöstöjärjestöjen ja Rajavartiolaitoksen esikunnan välinen keskustelutilaisuus virka- ja työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta - puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi järjestösihteeri Pekka Alhovaara Liiton toimisto on suljettuna Valtion Virkamiesten työttömyyskassa palvelee normaalisti jokaisena arkipäivänä. Soittoajat sinne ovat ma ja ke klo sekä pe klo Puhelinnumero on (09) Toivotamme jäsenille ja heidän perheilleen sekä yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta