KUNTAUUDISTUS, METROPOLIALUE JA ESPOO

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (8) KUNTAUUDISTUS, METROPOLIALUE JA ESPOO Espoo haluaa olla mukana ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita Keskustelun pitää perustua hyvään vuorovaikutukseen ja parhaimpiin argumentteihin, joilla etsitään ratkaisuja sekä kaupunkikeskusten, pientalovaltaisten alueiden että maaseutujen kehittämiseen. Uusia toimintatapoja haetaan tulevaisuudesta, ei menneisyydestä. Metropolialueelle tarvitaan oma ratkaisu Metropolialueen kilpailukyvyn varmistaminen sekä metropolipolitiikan toteutus ja syventäminen eivät saa aikataulullisesti jäädä kuntarakenneuudistuksen jälkeiseen aikaan. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen ei ratkaise metropolialueen ongelmia, ja neljä kaupunkia on maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden haasteiden ratkaisemisen kannalta väärä alue. Verkostomainen yhteistyö on tulevaisuuden malli laajentuvalla metropolialueella, ja päihittää keskustelussa aina esitetyt pääkaupunkiseudun kuntaliitokset. Metropolialueen haasteita ovat uudistumiskyky, dynaamisuus ja kokeileminen. Ei pakkoliitoksia Espoo edellyttää, että kuntauudistuksen valmistelu ja päätöksenteko tehdään hyvässä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Espoo tekee omassa metropolialuetta koskevassa valmistelussaan yhteistyötä seudun kuntien kanssa. Pakkoliitoksia ei pidä tehdä. Kuntien yhdistämiset ovat vaikeita eivätkä ratkaise suuren metropolialueen ongelmia. Kaikkien tehtävien siirtäminen tappaa erilaisuuden ja tuo kankeutta ja luo megaorganisaatioita. Palvelujen kehittäminen Palveluissa pääkaupunkiseudun kuntaliitokset tai megaorganisaatiot eivät tuo laatua tai kustannustehokkuutta. Seudulliset palvelut järjestetään jo nyt seudullisesti, ja niistä mahdollisesti saatava suuruuden ekonomia on jo hyödynnettävänä. Seudulliset palvelut pitää järjestää tulevaisuudessa vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella (mm. joukkoliikenne, vesi, jätehuolto, ammattikorkeakoulut, ammatillinen koulutus sekä HUS:n erikoissairaanhoito). Sen sijaan julkisissa lähipalveluissa suuren yksikkökoon tavoittelu näyttäisi lisäävän vain byrokratiaa, kun pitäisi tavoitella asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. Lähipalveluissa kuntien omat ratkaisut tuottavat uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Byrokratian sijaan tarvitaan joustavuutta ja ketteryyttä. Pääkaupunkiseudulla kuntaliitosten on sanottu lopettavan kuntien välisen haitallisen kilpailun ja aikaansaavan sujuvaa yhteistyötä. Väite ei perustu mihinkään. Lähipalveluiden järjestämisen kannalta esitetty kuntaliitos poistaisi palveluiden kustannusvaikuttavuuden vertailtavuuden ja kilvoittelun uusista toimintatavoista ja innovaatioista ja toisi tilalle massiivisen byrokratian. PKS-kuntaliitos ikään kuin kieltäisi yrittämästä tehdä asioita paremmin, uusilla toimintatavoilla ja innovatiivisesti. Tarvitaan MALY - ratkaisu Metropolialueella tarvitaan (verkostomaisen yhteistyön lisäksi) selkeää ja läpinäkyvää menettelyä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Seudulle tarvitaan MAL - aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä ympäristöpalvelujen valmistelua ja päätöksentekoa tulee yhdistää. ESPOON KAUPUNKI PL ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD PB ESBO STAD

2 2 (8) Muistion lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa käsitellään kuntauudistuksen pääkohdat ja aikataulu sekä esitellään Espoon näkemyksiä kuntauudistukseen ja metropolialueen kehitykseen. Muistion lähtökohdat perustuvat Espoo-strategiaan ja valtuustosopimukseen. Muistio on valmisteltu virkamiestyönä, ja sen valmistelusta on vastannut kaupunginjohtaja. Muistion tavoite on kerätä ja jakaa kuntauudistusta, metropolialuetta ja Espoon kaupungin näkemyksiä koskevaa informaatiota avoimesti Espoon kaupungin luottamushenkilöiden, henkilöstön, espoolaisten ja seudun eri toimijoiden käyttöön. Espoon kaupungin tavoite on, että kuntauudistus edistää parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisen kuntakentän kehittymistä vastaamaan kansainvälisen talouden, tietoyhteiskuntakehityksen ja kestävän kehityksen haasteisiin sekä taloudellisesti, ekologisesti että sosiaalisesti. Espoon kaupunki edellyttää, että uudistusta valmistellaan vuorovaikutteisesti yhteistyössä kuntien kanssa, ja että uusia toimintatapoja haetaan tulevaisuudesta, ei historiasta. 1. Kuntauudistuksen pääkohdat Tavoite Jyrki Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Periaatteet Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. 2. Kuntauudistuksen aikataulu Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Kuntarakennetyöryhmän aikataulu: syyskuussa ja lokakuussa 2011: tiedon keruu ja kokonaisvaltaisen selvityksen tekeminen marraskuussa ja joulukuussa 2011: asiantuntijoiden kuulemiset tammikuussa 2012 kuntakentälle keskustelemaan laaditun pohjaesityksen pohjalta

3 3 (8) 3. Kuntalain uudistus Kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Lisäksi kuntauudistuksen osana uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sen kannustavuutta parantaen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnallisen kuntauudistuksen kanssa. Uudistuksessa turvataan henkilöstön asema nykylainsäädännön tasoisena. Uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskukset, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet selvittämällä kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Syrjäisten alueiden palvelut turvataan kokoamalla palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vastuukuntamallilla. Lisäksi Kainuun maakunnan hallintomallista päätetään erikseen kuntauudistuksen edetessä. Kuntauudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. 4. Helsingin seudun hallitusohjelmatavoitteet on sovittu yhdessä Espoo on Helsingin seudun 14 kunnan kanssa sopinut yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista seuraavasti: Metropolipolitiikkaa jatketaan ja syvennetään uuden hallituskauden alusta alkaen aiesopimuskäytäntöä kehittäen. Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken solmitaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kattava aiesopimus (MAL - aiesopimus). Lähtökohtana ovat Helsingin seudun yhteiset MAL strategiset linjaukset. Erityisesti tulee kehittää yhdessä sovittujen tavoitteiden realistisuutta, niiden saavuttamista ja kannustavuutta sekä vahvistaa osapuolten sitoutumista koko kaupunkiseudun kehittämiseen. Metropoliyhteistyötä kehitetään päätöksenteon demokraattisuutta vahvistaen ja yhdenvertaisuutta edistäen tavoitteena asukas/ääni-periaatteen soveltaminen ilman äänivallan rajoituksia. Helsingin seudulle tarvitaan MAL - aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Samalla kootaan yhteen tällä hetkellä hajanaista ja päällekkäistä suunnittelua ja valmistelua, edistetään demokraattista päätöksentekoa ja selkiinnytetään toimijoiden välistä työnjakoa. Tavoitteena on yksinkertaistaa, tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kunnilla tulee olla Helsingin seudun kehittämistyössä vahva rooli ja poliittisten ryhmien tulee olla tässä työssä kattavasti edustettuina. 5. PKS - seudun hallitusohjelmatavoitteet keskittyvät kilpailukykyyn Espoo on yhdessä Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kanssa sopinut hallitusohjelmatavoitteista seuraavasti: Vuonna 2007 käynnistettyä metropolipolitiikkaa ja aiesopimusmenettelyä tulee jatkaa ja kehittää. Aiesopimusmenettelyn rinnalle tarvitaan myös uusia työkaluja. Metropolipolitiikka tulee ulottaa Helsingin seudun nykyisten 14 kunnan lisäksi Porvooseen ja Lohjalle,

4 4 (8) tarvittaessa laajemmallekin. Metropolipolitiikan ydinalue on pääkaupunkiseutu, mutta aluerajaus tulee säilyttää joustavana. Metropolialueen menestyminen ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttää tavoitteellista ja pitkäjänteistä kunta-valtio -kumppanuutta ja voimavarojen kokoamista kaikkien osapuolten kesken. Metropolipolitiikassa on tähän mennessä solmittu kuusi aiesopimusta: asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Aiesopimuksia tulee jatkaa aiesopimuskäytäntöä kehittäen. Uudella hallituskaudella solmitaan Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken yksi yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kattava aiesopimus. Lisäksi jatketaan kilpailukykyaiesopimusta, pitkäaikaisasunnottomuuden aiesopimusta ja maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen tehostamiseen tähtäävää aiesopimusta. Toiminnallinen kaupunkialue voi kaupunkipolitiikkaa sovellettaessa eri yhteyksissä ilmetä erilaisessa laajuudessa. Metropolipolitiikkaa on sovellettu käytännössä Helsingin seudulla pääosin 14 kuntaan. Jatkossa metropolipolitiikkaa kehitettäessä aluerajausta kannattaa edelleenkin pitää joustavana ja aluerajaus voi olla erilainen riippuen valittavien kärkihankkeiden aihealueesta. 6. Espoon näkemyksiä kuntauudistukseen 6.1 Espoo haluaa olla mukana ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita Espoo haluaa olla mukana kehittämässä parhaalla mahdollisella tavalla koko Suomen ja metropolialueen kuntarakennetta. Tavoitteena pitää olla ratkaisu, jolla vastataan globaalin talouden, kestävän kehityksen ja tietoyhteiskuntakehityksen asettamiin haasteisiin. Haluamme olla ratkaisemassa luvun haasteita, eli tulevaisuuden haasteita. Keskustelun pitää perustua hyvään vuorovaikutukseen ja parhaimpiin argumentteihin, joilla etsitään ratkaisuja sekä kaupunkikeskusten, pientalovaltaisten alueiden että maaseutujen osalta. 6.2 Metropolialueelle tarvitaan oma ratkaisu Metropolialueen kilpailukyvyn varmistaminen ja metropolipolitiikan toteutus ja syventäminen ei saa aikataulullisesti jäädä kuntarakenneuudistuksen jälkeiseen aikaan. Laaja, verkostomainen metropolialue on Suomen ainoa metropoli, siksi se tarvitsee oman erityisen ratkaisunsa. Muiden seutukuntien ratkaisut eivät ole kopioitavissa metropolialueelle.

5 5 (8) Metropolialue kilpailee muiden maiden metropolien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan kansantalouden suotuisan kehittymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Metropolipolitiikassa on ratkaistavana maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden suunnittelu ja toteutus sekä seudun kansainvälinen kilpailukyky. OECD on määritellyt metropolialueeksi Lohjan, Hämeenlinnan, Lahden ja Porvoon rajaaman alueen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen ei ratkaise metropolialueen ongelmia, ja on maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden haasteiden ratkaisemisen kannalta väärä alue. Verkostomainen yhteistyö on tulevaisuuden malli laajentuvalla metropolialueella, ja päihittää keskustelussa aina esitetyt pääkaupunkiseudun kuntaliitokset. Antti Hautamäki on todennut, että hallinnon rakenteiden sijasta metropolialueen haasteita ovat uudistumiskyky, dynaamisuus ja kokeileminen. Metropolialueen strateginen yhtenäisyys rakentuu ja syventyy temaattisten yhteistyöprojektien kautta. Siksi metropolialueen yhtenäisyyttä on tarkasteltava teemoittain eikä yhden mallin tai hallinnon kautta. Samaan ajatukseen ovat päätyneet myös mm. Jenni Airaksinen metropolitutkimuksessaan sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdessä muodostamat seutuhallintoselvityksen työryhmät vuonna Ei pakkoliitoksia Onnistunut lopputulos edellyttää kuntien yhteistyötä. Espoo edellyttää, että kuntauudistuksen valmistelu ja päätöksenteko tehdään hyvässä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Tampereen yliopiston metropolitutkimuksen (Jenni Airaksinen) mukaan kuntien yhdistämiset ovat vaikeita eivätkä ratkaise suuren metropolialueen ongelmia. Kaikkien tehtävien siirtäminen tappaa erilaisuuden ja tuo kankeutta ja megaorganisaatioita. Tutkimuksen mukaan pakkoliitoksia ei pidä tehdä. Hallituksen on valmistelussa otettava huomioon se, että kuntarakenne-esitys on järkevästi toimeenpantavissa. Suurten kaupunkien (pakko)liitokset halvaannuttavat kehityksen vuosiksi, koska toiminta- ja palvelukulttuurien erojen poistaminen vie aikaa. Espoo tekee omassa metropolialuetta koskevassa valmistelussa yhteistyötä seudun kuntien kanssa. 6.4 Palvelujen kehittäminen Palveluissa pääkaupunkiseudun kuntaliitokset tai megaorganisaatiot eivät tuo laatua tai kustannustehokkuutta. Seudulliset palvelut järjestetään jo nyt seudullisesti, ja niistä mahdollisesti saatava suuruuden ekonomia on jo hyödynnettävänä. Sen sijaan julkisissa lähipalveluissa suuren yksikkökoon tavoittelu näyttäisi lisäävän vain byrokratiaa, kun pitäisi tavoitella asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. Seudulliset palvelut pitää järjestää tulevaisuudessa vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella (mm. joukkoliikenne, vesi, jätehuolto, ammattikorkeakoulut, ammatillinen koulutus sekä HUS:n erikoissairaanhoito).

6 6 (8) Lähipalveluissa kuntien omat ratkaisut tuottavat uusia toimintatapoja ja innovaatiota. Byrokratian sijaan tarvitaan joustavuutta ja ketteryyttä. Espoo rakentuu viiden aluekeskuksen varaan, joissa kaikissa on n asukasta. Se takaa riittävän ostovoiman sekä julkisten että yksityisten palvelujen järjestämiselle. Lähipalveluja järjestettäessä suuremmalla asukasmäärällä ei ole saatavissa kustannushyötyjä. Pääkaupunkiseudulla kuntaliitosten on sanottu lopettavan kuntien välisen haitallisen kilpailun, ja aikaansaavan sujuvaa yhteistyötä. Väite ei perustu mihinkään. Lähipalveluiden järjestämisen kannalta esitetty kuntaliitos poistaisi palveluiden järjestämisen kustannusvaikuttavuuden vertailtavuuden ja kilvoittelun uusista toimintatavoista ja innovaatioista, ja toisi tilalle massiivisen byrokratian. PKS-kuntaliitos ikään kuin kieltäisi yrittämästä tehdä asioita paremmin, uusilla toimintatavoilla ja innovatiivisesti. 6.5 Tarvitaan MALY - ratkaisu Metropolialueella tarvitaan (verkostomaisen yhteistyön lisäksi) selkeää ja läpinäkyvää menettelyä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Seudulle tarvitaan MAL - aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä ympäristöpalvelujen valmistelua ja päätöksentekoa tulee yhdistää. Espoo kehittyy sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Yleiskaavat on tehty ja valtuusto on päättänyt palveluverkon järjestämisen tavoitetilan yhteydessä, että palvelut järjestetään metron ja kaupunkiradan sekä hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen. Espoo on jo eheyttämässä kaupunkirakennettaan ja siten parantamassa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Väestönkasvu: Espoossa on yli asukasta, ja Espoon asukasluku on kymmenkertaistunut 55 vuoden aikana. Samassa ajassa Espoossa on syntynyt n lasta. Espoon väkiluvun ennustetaan olevan v yli Espoo on kuntien välisen muuttoliikenteen osalta muuttotappiokunta. Espoon väestön kasvu perustuu syntyvyyden enemmyyteen ja ulkomailta maahan tuleviin henkilöihin. Muuttoliikkeestä saatavat verohyödyt ovat marginaalisia. Työpaikat: Espoo on työpaikkaomavarainen. Espoossa on työpaikkaa, ja yli puolet espoolaisista työllistyy Espoon alueella. Eniten kasvaa Espoosta tarkasteltuna työmatkapendelöinti kehyskunnista Espooseen. Metropolialueen työssäkäyntialuetta on tarkasteltu vuoden 2008 tai sitä vanhemmilla tiedoilla. Oikea tulevaisuusorientoitunut tarkastelu perustuisi vähintään vuoden 2025 ennusteisiin. Niissä eniten tulevat lisääntymään työpaikat Espoossa ja Vantaalla, ja pendelöinti kehyskunnista Espooseen ja Vantaalle. Liikenteen kasvun aiheutuviin haittoihin on puututtava kehittämällä yhteisin päätöksin koko Helsingin seudun joukkoliikennettä ja liikenneratkaisuja sekä kaavoittamalla työpaikka- ja

7 7 (8) asuntoalueet joukkoliikenneväylien varteen, kuten Espoossa tehdään jo nyt. Kuntarajojen muutos ei sinänsä vaikuta pendelöintiin tai liikennevirtoihin. Verotus: Muuttoliikkeestä saatavat verohyödyt ovat suurille kunnille marginaalisia. Viimeaikaisten selvitysten perusteella näyttää siltä, että kehyskunnat suhteellisesti hyötyvät jonkin verran muuttoliikkeestä, jos mittarina käytetään verotettavan tulon siirtymiä. Isojen kaupunkien osalta hyödyt ja menetykset ovat marginaalisia, alle 0,5 prosenttiyksikköä kokonaisverotuloista. Timo Aron selvityksen mukainen Espoon verohyöty vuosina oli noin 5,5 miljoonaa euroa/vuosi. Espoon kaupungin budjetin loppusumma vuonna 2011 on 1,7 miljardia euroa. Huomattava osa muuttajista on alle 15-vuotiaita, joten tilanne voi jopa kääntyä toisin päin, jos tarkastelua laajennetaan uusien asiakkaiden tuomiin lisäpalvelutarpeisiin ja niistä syntyviin investointi- ja käyttökustannuksiin. Espoo on maksanut verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta kymmenvuotiskaudella muille kunnille yhteensä 1,6 miljardia euroa. Segregaatiokehitys pääkaupunkiseudulla: Segregaation hallitseminen ei riipu kuntajaotuksesta eikä seutuhallinnosta. Asuinalueiden erilaistumiseen Suomessa olisi mahdollista vielä vaikuttaa ehkäisevästi, mutta kello tikittää, myös Espoossa. Kaikkein nopein maahanmuuttajien keskittymiseen liittyvä väestönmuutos kaikista pääkaupunkiseudun asuinalueista on käynnissä Suvelassa Espoon keskuksessa. Vieraskielisten kotoutus ja integraatio aivan keskeistä. Mitä kilpailukyky on? Metropolialueen kilpailukyky tarkoittaa kykyä kilpailla muiden metropolien kanssa. Se edellyttää rikastavaa kumppanuutta, tahtotilaa ja halua oivaltaa ja olla luova. Se vaatii meiltä avoimet verkostot ja innovaatiokeskittymät. Kunnat, elinkeinoelämä sekä yliopistot, ammattikorkeakoulut ja oppilaitokset toimivat yhdessä. Kunnat eivät ratkaise yksin metropolin kilpailukykyä, vaan tarvitaan verkostomaista toimintaa ja kykyä pelata samaan maaliin yhteisen metropolin eduksi. Tämä kaikki on eri toimijoiden yhteistoimintaa, pörräystä ja innovatiivisuutta. Pääkaupunkiseudulla on jo yhteinen kilpailukykystrategia, jota toteutetaan kunkin kaupungin kärkihankkein. Espoon vastuulla on kehittää Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen ns. T3 alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn edellytyksiä yhdessä alueen toimijoiden, mm. yritysten ja Aalto-yliopiston kanssa. 6.6 Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Mikäli pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin pakolla, uudesta kunnasta muodostuisi liian suuri lähidemokratian näkökulmasta, jolloin megakunta myös pilkottaisiin kaupunginosavaltuustoiksi tai aluelautakunniksi. Luotaisiinko näin paikallisdemokratiaan himmeleitä. Asukas- ja lähidemokratia ei voimistu, jos toimintakulttuuriltaan erilaiset kaupungit yhdistetään ja muodostetaan entistäkin suurempia palvelujen tuotanto-organisaatioita.

8 8 (8) Espoon tärkeimmät voimavarat ovat aktiiviset kuntalaiset ja menestyvät yritykset. Kuntalaisella on monia rooleja kunnan toiminnassa. Espoolainen aluekeskusmalli on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaista suurta kaupunkia (Espoo asukasluku on noin asukasta) ja keskikokoisia kaupunkeja. Kukin Espoon viidestä aluekeskuksesta on kaupunkirakenteeltaan tiivis, n asukkaan kokonaisuus. Nykyinen kunnallisvaalien tulokseen perustuva edustuksellinen demokratia on riittävä turvaamaan verkostomaisen yhteistyön vaatiman päätöksenteon, jonka rinnalle on tuotava monipuolisia menetelmiä asukkaiden ja kuntapalvelujen asiakkaiden mielipiteiden ilmaisuun ja osallistumiseen. Käsitteet ja luvut Metropolialueella tarkoitetaan laajaa metropolialuetta, joka ulottuu Helsingin seudun lisäksi Lohjalle, Hämeenlinnaan ja Lahteen saakka. Helsingin seudulla tarkoitetaan 14 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen sekä KUUMA: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti). Asukkaista on yhteensä eli 25 % Suomen väestöstä. KUUMA-kuntien osuus Helsingin seudun väestöstä oli asukasta eli noin 23 %. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Lisätietoja: Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, jukka.makela@espoo.fi kaupunginsihteeri Mari Immonen, mari.e.immonen@espoo.fi