MUSIIKILLINEN KEKSINTÄ PEDAGOGISENA TOIMINTANA -Opettajaksi opiskelevien kokemukset keksinnällisen toimintatavan rakentajina
|
|
- Riitta Teija Hakola
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marja Ervasti MUSIIKILLINEN KEKSINTÄ PEDAGOGISENA TOIMINTANA -Opettajaksi opiskelevien kokemukset keksinnällisen toimintatavan rakentajina Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö. Musiikkikasvatus. Laadullisen taidekasvatustutkimukseni teoriataustan muodostaa keskustelu ymmärtävien ja tulkinnallisten paradigmojen kesken. Lähestymistapani liittyy lähinnä fenomenologiseen tieteenfilosofiseen traditioon, jossa etsin kokemiseen liittyviä merkityksiä musiikkikasvatuksessa. Musiikki inhimillisenä toimintana nostaa esille sille tyypillisiä kokemuksellisia perusrakenteita, joita voi ymmärtää ihmisenä olemisen yleisemmän fenomenologisen tarkastelun kautta (ks. Klemola 1998). Räsänen (2006, 12) ymmärtää kognition kaikki aistialueet ja tietämisen tavat käsittävänä maailman hahmottamisena. Tämä sisältää ajatuksen erilaisten tiedon ilmaisutapojen samanarvoisuudesta, joka ovat yhtä arvokkaita tapoja representoida, esittää todellisuutta. Nykyään ei enää pohdita, onko taiteessa tapahtuva oppiminen kognitiivista vaan kysytään, mitä erityistä taideaineet tuovat kognition kokonaisuuteen tai mitä ovat ne kyvyt, joita ei voida kehittää muissa kuin taideaineissa. Kognitiivisen taideoppimisen teoriassa on kyse uuden tiedon integroimisesta oppijan elämismaailmaan. Käytämme taidetta tutkiaksemme identiteettiämme taiteen tekijöinä, vastaanottajina ja jonkin ryhmän jäseninä. Kaikilla mahdollisuus erilaisiin tietämisen tapoihin ja kaikkia niitä olisi kehitettävä. (Mts ) Keksintä tutkivana ja ongelmanratkaisullisena oppimisen muotona on yksi tämän päivän oppimisnäkemysten periaatteista. Lasten oma "älli", hoksaaminen ja oivaltaminen ovat oppimisen keskiössä. Keksinnän kautta oppimisesta tulee omakohtaisempaa, henkilökohtaista, sellaista, jota on voinut itse prosessoida alusta alkaen. Musiikillinen keksintä on käsitteenä melko nuori. Se esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1994 suomalaisen perusopetuksen musiikin opetussuunnitelman perusteissa. Käsitteellä on kuitenkin historiallinen taustansa, jolla on juuret ns. luovan musiikkikasvatuksen historiassa josta oheinen keksinnällinen esimerkki 1970-luvun musiikin oppimateriaalista.
2 KUVA (Tenkku, L. & Urho, E. 1979). Musiikillinen keksintä on käsite, joka kattaa useita luovaan musiikillisia toimintatapoja. Keksintä pedagogisena musiikilliseen ilmaisuun liittyviä toimintana on laaja-alaisempaa, kompleksisempaa musiikillista toimintaa kuin erillinen säveltäminen, improvisointi tai sovittaminen joihin se useimmiten rinnastetaan. Englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa musiikillisesta keksinnästä pedagogisena toimintana käytetään mm. nimikkeitä "children s compositional processes and products in school context", "compositional experience within the general music curriculum", "composition movement in music education" ja inventing (Ks. Barrett 1998, 10.) Itse koen musiikillisen keksinnän opetus- ja oppimismenetelmänä, jonka kautta edistetään musiikillista ajattelua ja ymmärtämistä. Se on pedagoginen toimintatapa oppia musiikkia ja musiikista keksimisen keinoin kun musiikillisia käsitteitä harjoitellaan oman kokemuksen ja luovan prosessin eikä valmiiksi annettujen mallien kautta. Keksintä musiikillisena toimintamuotona ja oppimismenetelmänä on siis juurtumassa osaksi perusopetuksen musiikkikasvatusta. Lisensiaatintutkimuksessani (Ervasti 2003) erittelin musiikillisen keksinnän eri toimintamuotoihin, jotta pääsisin syvemmälle keksinnän "ytimeen", sen tarkoituksen ja sisältöjen pohdintaan ja jotta
3 keksinnän termi ei jäisi liian yleiselle tasolle. Musiikkia voidaan keksiä mm. säveltämällä, improvisoimalla, äänikerronnalla ja sovittamalla. Myös aistien yhteistoimintaa virittävät toimintamuodot voivat sisältää keksintää. Taidemuotojen käyttäminen osana musiikillisen materiaalin soveltamista koreografisin, draamallisin ja visuaalisin keinoin on yksi musiikillisen keksinnän osa-alue. Päädyin tähän jaotteluun musiikin opetussuunnitelmissa ja pedagogisessa kirjallisuudessa mainittujen keksinnän sisältöjen perusteella. Syvennän keksinnän olemusta ja teoriataustaa tulevassa väitöstutkimuksessa myös muiden taidealueiden kuten tanssin (koreografia) ja draaman (dramaturgia) näkökulmasta (ks. Hämäläinen 1999). Musiikillisen keksinnän toimintamuodot ovat kuitenkin osittain päällekkäisiä eikä niillä ole välttämättä selkeitä rajoja. Voi olla vaikea tarkalleen määritellä, mihin toimintamuotoon keksintä kulloinkin kuuluu. Keksintä voidaan integroida musiikin yleiseen kontekstiin, musiikin käsitteisiin tai muihin taidekasvatuksen osa-alueisiin, joiden kanssa oppilas työskentelee. Esimerkiksi äänikerronta voi olla kirjallisuuteen ja draamaan liittyvä keksinnän muoto. Sovittamista voidaan harjoitella improvisoimalla ja improvisointiharjoitteet voivat muodostua sävellyksiksi. On kuitenkin syytä pohtia, milloin jaottelu tarpeellinen ja milloin pelkkä keksinnän termi olla riittävä ilmentämään sille asetettuja tavoitteita ja sisältöjä. Parhaimmillaan keksintä on oppimisprosessissa läpäisevänä toimintatapana. Keksintää ei välttämättä nosteta erillisenä huomion kohteeksi, vaan sitä tapahtuu vaivihkaa, koko ajan, hyvin lyhyinäkin kokeiluina. Tällöin pelkkä keksinnän termi riittää kattavasti kuvaamaan ryhmässä tehtyä omaehtoista musiikillista luomista ja tuottamista. Väitöstutkimukseni on musiikkikasvatuksen kehittämistutkimus, jonka empiirinen osa toteutetaan Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutusyksikön luokanopettajakoulutuksessa opetusharjoitteluun liittyvänä tapaustutkimuksena. Keskityn luokkaopetuksen ryhmänä tapahtuviin keksinnällisiin toimintatapoihin ja niihin sisältyviin oppimis- ja opetusprosesseihin. Tutkimus keskittyy prosesseihin, joissa on monitaiteinen keksinnällinen näkökulma. Tutkimustehtävinäni on tutkia musiikillista keksintää ryhmässä tapahtuvana monitaiteisena toimintana ja syventää musiikillisen keksinnän pedagogiikkaa tutkimalla sen merkitystä ja ongelma-alueita tapaustutkimuksessa mukana olleiden tulevien pedagogien kokemusten kautta. Keskityn niihin merkityksellisiin kokemuksiin, joita voisi käyttää keksinnän suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tukena myös opetussuunnitelmatasolla. Tutkimuksen empiirisen osan kehittämiskokeilu toteutetaan opetusharjoitteluosioissa perusasteen alakoulussa (Oulun Normaalikoulu) vuosina , jolloin musiikin sivuaineopiskelijat
4 opettavat ohjatusti musiikkia. Opiskelijat (n. 3-5 opiskelijaa yhdessä harjoittelujaksossa) tekevätmaisteritason koulutyöskentelyjaksoa. Yhtenä opetettavana aineena on musiikki 1-6- luokkalaisille. Tutkittavia harjoittelujaksoja on 4 lukuvuonna , joissa olen ohjaajana ko. opiskelijoille. Normaalikoululla musiikin harjoittelusta vastaa musiikin aineenopettaja, joka on sitoutunut ko. kehittämiskokeiluun. Maisterivaiheen koulutyöskentelyjakso kuuluu maisterivaiheen pedagogisiin opintoihin. Harjoittelujakson kantavana teemana on minä opettajana ja kasvattajana. Koulutyöskentelyjaksossa painottuvat kokonaisvaltaisen vastuun ottaminen luokan työskentelystä. Jakso tarjoaa opiskelijalle ohjatun tilaisuuden suunnitella opetusjaksoja opetussuunnitelman ja sen aihekokonaisuuksien pohjalta sekä perehtyä käytännössä aineiden didaktisiin erityispiirteisiin (ks. Opetusharjoittelu 2006). Tutkimusaineistonani on opiskelijaopettajien pitämien musiikkituokioiden prosessidokumentit, jotka opiskelijat itse arkistoivat web-pohjaiseen Optima Discendum.- oppimisympäristöön, esim. tuntisuunnitelmat, oppimateriaalit kuten nuotinnokset, ääni- ja kuvatallenteet (ks. Webpohjainen 2006). Aineistona on lisäksi web-pohjaisen oppimisympäristön keskustelufoorumi, jossa opiskelijat tuovat julki oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä teemoja ja pedagogisia ongelma-alueita yhteisesti pohdittavaksi ja jotka voidaan ottaa myös osaksi aineistoon liittyviin pedagogisiin keskusteluihin, joita pidetään lyhyempikestoisina liittyvinä heti oppituntien jälkeen ja ohjaustilanteissa sekä harjoittelun jälkeen pidempikestoisena teemahaastatteluina. Nämä äänitteet ovat myös optima-ympäristössä litterointia varten. Aineistooni kuuluu myös opiskelijoiden opetusharjoittelua reflektoivat oppimiskertomukset, jotka he itse arkistoivat harjoitteluprosessin aikana heti musiikin oppituntien jälkeen web-oppimisympäristöön. Aineistoanalyysinä on grounded theoryn analyysitapa, joka lähtee liikkeelle datasta, ja joka etenee kohti suurempaa ja suurempaa teoreettista yleistettävyyttä. Lähteet Barrett, M Researching Children s Compositional Processes and Products: Connections to Music Education Practice? In Sundin, B.; McPherson G.E. & Folkestad. G (eds.) Children Composing. Research in Music Education. 1. Malmö Academy of Music. Lund University Ervasti, M Lorutan laulun, sävellän sillan, piirrän partituurin, äänikuvitan kertomuksen - Musiikillinen keksintä osana sovellettua orff-pedagogiikkaa. Lisensiaatintutkielma. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö. Musiikkikasvatus.
5 Glover, J Children Composing London: RoutledgeFarmer. Klemola, T Ruumis liikkuu liikkuuko henki? Fenomenologinen tutkimus liikunnan projekteista. Filosofisia tutkimuksia. Vol 66. Tampereen yliopisto. Jäljennepalvelu Opetusharjoittelu Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. [Viitattu ] <http://www.oulu.fi/ktk/luokanopettajakoulutus/ > Räsänen, M Väline vai itseisarvo? Taiteen avulla, taidetta varten ja taiteeseen. Teoksessa Kaisa Kettunen, Mirja Hiltunen, Sirkka Laitinen & Marja Rasta (toim.) Kuvien keskellä. Kuvataideopettajaliitto 100 vuotta. Like. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu Tenkku, L. & Urho, E Peruskoulun musiikki 1. Vihreä viserryskone. Gummerus. Jyväskylä. Web-pohjainen oppimisympäristö Discendum Optima. [Viitattu ]. <http://www.discendum.com/optima/index.html>
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
Opetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi
Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus
Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin
Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN
HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
Kansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke. Koulun musiikkikasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan tutkimus- ja kehittämissuunnitelma
Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Koulun musiikkikasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan tutkimus- ja kehittämissuunnitelma Pekka Tulkki Musiikinopettaja Viikin normaalikoulu 27.4.
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun
Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina
Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013 HY:n Viikin normaalikoulu 21.10.2013 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa
Näkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa
Sinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
Terapeuttinen musiikki- kasvatus
Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen
A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
OPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.
ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi artsequal.fi Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa
Ilmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI
1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU
KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA
TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015
Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu
Opetusharjoittelu 2 OKLA3029 (6 op) Osaaminen ja asiantuntijuus 2 1 Aikatauluja A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-14 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 24.10.2017 klo
Opettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
Yleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
MONIKULTTUURISUUS - MUSIIKIN LAITOS
MONIKULTTUURISUUS - MUSIIKIN LAITOS Musiikillinen kasvu ja kehitys erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja historiallisissa konteksteissa Jukka Louhivuori Professori Musiikin laitos jukka.louhivuori@campus.jyu.fi
Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen
Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
Tutkintovaatimukset 2015-2020
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
Jyväskylän normaalikoulu -opetusharjoittelu 1
Opetusharjoittelu 1, 5op. Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP3019) Lukuvuosi 2017-2018 1 Opetusharjoittelu jatkuu läpi lukuvuoden 2017-2018 Ole paikalla: Aloitusinfo ti 26.9.2017 klo 12.30-14.00 (L303) ja
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
Opetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
Munkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Kuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)
OPETUSHARJOITTELU 1, 5op. Lukuvuosi 2016-2017 Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030) Opetusharjoittelu jatkuu läpi lukuvuoden 2016-2017 Ole paikalla: Rehtorin tunti 29.9. kello 14.30-16.00 alakoulun ruokalassa
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan
Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta
Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
Tarinasäveltäminen luovan ilmaisun, oppimisen, terapian ja kuntoutuksen toimintamuotona ja lähestymistapana. 22.1.2015 Helsinki
Tarinasäveltäminen luovan ilmaisun, oppimisen, terapian ja kuntoutuksen toimintamuotona ja lähestymistapana 22.1.2015 Helsinki Filosofian tohtori Hanna Hakomäki, musiikkiterapeutti, psykoterapeutti (Valvira),
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014
Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 3.3.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa on
Lintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
Piirros Mika Kolehmainen
Piirros Mika Kolehmainen Liikunnan syventävä kurssi Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on motoristen perustaitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä liikunnallisten
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
Valinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
Alakoulun 5.ja 6. luokkien valinnaiset aineet Länsituulen koulu
Alakoulun 5.ja 6. luokkien valinnaiset aineet Länsituulen koulu Matematiikan syventävä kurssi Matematiikan syventävissä opinnoissa tutustutaan esimerkiksi salakirjoitusmenetelmiin, pulmatehtäviin ja matemaattisiin
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
Lappeenrannan kulttuuripolku
Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.
Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS
Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi